Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on leikkivä ja itseensä luottava lapsi. Perhepäivähoidossa lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista tukevat perhe ja hoitaja kasvatuskumppaneina. Vanhemmat ja perhepäivähoitaja laativat yhdessä lasta koskevan varhaiskasvatussuunnitelman. Tampereen päivähoidon arvot Tampereen varhaiskasvatussuunnitelmassa on määritelty päivähoidon arvot. Hoidossa mahdollistuvat pysyvät ihmissuhteet, läsnä oleva, turvallinen aikuinen. Perhepäivähoidossa on rauhallinen ja kodinomainen ympäristö. Turvallisuus Perhepäivähoitaja turvaa tasapuolisen kohtelun huomioimalla jokaisen lapsen omana yksilönä omine erityispiirteineen. Hoitaja noudattaa yhdessä sovittuja toimintatapoja. Lapset ovat aina hoitajan valvonnassa. 1.
Kun lapsella on yhdessä sovitut selkeät rajat, hän voi turvallisesti toteuttaa itseään. Lapsen turvallisuudesta hoitopäivän aikana vastaa hoitaja. Vanhempien läsnä ollessa nämä vastaavat aina lapsen turvallisuudesta. Yhteistyö Vanhempien ja hoitajan yhteistyö alkaa jo ennen hoitoa tutustumiskäynteinä ja jatkuu kasvatuskumppanuutena hoitosuhteen loppuun asti. Lapsen aloittaessa perhepäivähoidossa tehdään kirjallinen hoitosopimus yhdessä päiväkodin johtajan kanssa. Perhepäivähoidossa lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista tukevat perhe ja hoitaja kasvatuskumppaneina. Vanhemmat ja perhepäivähoitaja laativat yhdessä lasta koskevan varhaiskasvatussuunnitelman. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvät keskustelut voidaan käydä lapsen kotona, hoitajan kotona tai lähipäiväkodissa. Toiminta ja oppimisympäristö Perhepäivähoidon toimintaympäristönä toimii hoitajan oma koti. Lapsen kasvu ja oppiminen lähtee uteliaisuudesta ja halusta tutkia ja oppia uusia asioita. Oppiminen tapahtuu toiminnassa sekä leikeissä aikuisen ja toisten lasten kanssa. Aikuisen aito läsnäolo ja hyväksyvä ilmapiiri luovat lapselle turvallisuutta. 2.
Lasta rohkaistaan käsittelemään erilaisia tunteita ja hänen itsetuntonsa kehittymistä tuetaan tarjoamalla onnistumisen kokemuksia. Leikki Leikki kehittää mielikuvitusta ja sosiaalisia taitoja. Hoitaja on läsnä ja käytettävissä lapsen tarpeen mukaan. Hän varaa riittävästi aikaa leikille ja ymmärtää lapsen leikin kehitysvaiheet. Ikäkausiin sopivilla leikkivälineillä ja tilaratkaisuilla mahdollistetaan eri-ikäisten lasten leikki. Liikkuminen Lapset liikkuvat mielellään. Liikkuminen edistää terveellisiä elämäntapoja, motoristen taitojen kehittymistä ja kehon hallintaa. Hoitaja mahdollistaa päivittäisen ja monipuolisen liikkumisen. Ympäristönä toimivat metsä, piha, leikkikentät ja urheilukentät. Retket ovat osa perhepäivähoidossa olevien lasten arkea. Taide ja kulttuuri Lapsi saa oman tekemisensä kautta onnistumisen elämyksiä ja löytää uusia tapoja ilmaista itseään. Tärkeintä ei ole lopputulos vaan itse tekeminen. Eri taiteen lajit kehittävät lapsen mielikuvitusta ja antavat tunneelämyksiä. Lapsille suunnatut taidenäyttelyt, museokäynnit sekä teatteri- ja konserttiesitykset rikastuttavat perhepäivähoidon arkea. 3.
Ympäristö, luonto ja kestävä kehitys Ympäristökasvatus on jokapäiväistä arjen toimintaa. Perhepäivähoidossa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Lasten kanssa, mennään luontoon kaikkina vuodenaikoina ja kaikilla säillä. Tutkimme lasten kanssa ympäristöä, havainnoimme erilaisia ympäristöjä ja keskustelemme niistä. Lapsille tarjotaan monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä luonnosta. Matematiikka ja ongelmaratkaisu Perhepäivähoito tukee lapsen matemaattista kehitystä tarjoamalla erilaisia leikkejä, pelejä ja materiaaleja. Päivän mittaan leikissä ja toiminnassa vertaillaan muotoja, ikää tai pituutta, lasketaan varpaita ja sormia. Tunnistamme lukuja, muotoja ja määriä. Eettinen orientaatio Opetellaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän ymmärtämistä yhdessä turvallisen aikuisen kanssa. Opetellaan tunnistamaan erilaisia tunteita; iloa, surua, ikävää, vihaa. Harjoitellaan ryhmässä odottamaan vuoroa, jakamaan, vaihtamaan. Opetellaan yhdessä käytöstapoja ja sääntöjä kuten kiitos, ole hyvä ja anteeksi. Perhepäivähoidossa on tärkeää, että lapsi tuntee, että hänen ajatuksensa ovat tärkeitä ja hänet hyväksytään. 4.
Uskonnollis katsomuksellinen orientaatio Perhepäivähoidossa lapselle annetaan mahdollisuus olla myös yksin. Opetellaan rauhoittumista ja hiljentymistä. Vanhempien toiveet otetaan huomioon suunniteltaessa vuotuisten juhlapyhien huomioimista. Hoitajilla on mahdollisuus käydä yhdessä lasten seurakunnan kerhossa. Perushoito Perushoitoon liittyvät tilanteet ovat arvokkaita kasvatus- ja oppimistilanteita. Ruokailu Lapset saavat monipuolista ja terveellistä hoitajan valmistamaa kotiruokaa. Ruokailun yhteydessä opetellaan ikätason mukaista aterimien käyttöä ja kauniita pöytätapoja. Lepohetki Kehityksen ja jaksamisen kannalta on tärkeää, että lapsella on mahdollisuus päivittäiseen rauhoittumiseen ja lepohetkeen. Lapselle turvataan riittävä lepo yksilölliset tarpeet huomioiden. Ulkoilu Ulkoilu ja liikkuminen edistävät lapsen terveyttä. Perhepäivähoidossa saadaan kokemuksia ulkoilusta ja liikkumisesta erilaisissa sääolosuhteissa. 5.
Ulkoilun aikana lapsilla on mahdollisuus leikkiä isommassa ryhmässä. Siisteyskasvatus Lasten ikätaso huomioidaan hygienia-asioissa. Omatoimisuuteen tukemisessa otetaan huomioon lasten lähtökohdat. Havainnointi Havainnointi antaa hoitajalle tietoa lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Tarkoituksena on tutustua lapseen, oppia tuntemaan hänen vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan sekä huomaamaan, missä lapsi tarvitsee tukea. Päivän eri tilanteissa tehdyt havainnot huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuosittain yhteisessä tapaamisessa vanhemmat ja hoitajat keskustelevat lapsen kasvun ja kehityksen kannalta keskeisistä asioista. Yhteiset tavoitteet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Suunnitelmassa huomioidaan vanhempien näkemykset lapsen toiveista, mielenkiinnon kohteista, vahvuuksista ja lapsen yksilöllisen tuen sekä ohjauksen tarpeista. Suunnitelmaa arvioidaan vuosittain. Kasvatuskumppanuus arjessa Ennen hoidon aloittamista lapsi tutustuu hoitopaikkaan yhdessä vanhempien kanssa. 6.
Tutustumiskertoja varataan riittävästi, ja tutustuminen ajoitetaan hoitajalle sopivaan aikaan hoitopaikan päivärytmi huomioiden. Ennen hoidon alkua perhepäivähoidon ohjaaja tekee perheen kanssa hoitosopimuksen. Kasvatuskumppanuudessa pidämme tärkeänä päivittäistä kuulumisten vaihtamista Perhepäivähoitaja tuntee lapsiryhmänsä vanhemmat hyvin ja luottamus perheen ja hoitajan välillä syntyy, kun vuorovaikutus on rehellistä, avointa, ja vanhemmat kokevat tulevansa kuulluiksi. Kasvatuskumppanuuden edellytyksenä on vanhempien kokemus siitä ja että heidän lastaan hoidetaan hyvin, ja että lapsi tulee mielellään perhepäivähoitokotiin. Kasvatuskumppanuudessa pidämme tärkeänä päivittäistä kuulumisien vaihtamista. Hoitajina toivomme vanhempien kertovan lapsen kuulumiset aamulla, ja hoitopäivän päätteeksi hoitaja kertoo päivän tapahtumista. Näin toimien pystymme parhaiten huomioimaan lapsen yksilölliset tarpeet hoitopäivän aikana. Perhepäivähoidon muut yhteistyökumppanit Perhepäivähoitajat tekevät keskenään yhteistyötä. Näin hoitajat saavat arvokasta vertaistukea omalle työlleen. Yhteistyö on toiminnallista ja kasvatuksellista.. 7.
Alueen kiertävä erityislastentarhanopettaja voidaan tarvittaessa vanhempien kanssa yhteistyössä pyytää arvioimaan, onko lapsella erityistä tuen tarvetta. Lastenneuvoloiden kanssa tehdään yhteistyötä tarvittaessa. Perhepäivähoitaja täyttää puolitoistavuotiaiden sekä 4 - ja 5- vuotiaiden lasten havainnointikaavakkeet, jotka vanhemmat vievät terveydenhoitajalle neuvolakäynnin yhteydessä. 8.
ILOVENEET Neljä kaunista venettä Keltainen, punainen, sininen ja vihreä Seilailee naurumerellä Kaikissa niissä on lastina Maailman lapsille iloa, Kikatusta ja naurua. Soutajia vain tarvitaan Veneet rantaan ohjaamaan, Että ilo pääsisi maailmaan. -Pia Perkiö- 9.
Lähteet: - Stakes: varhaiskasvatussuunnitelman perusteet - Tampereen varhaiskasvatussuunnitelma 2007 - Oriveden perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 2011 - Tampereen kaupungin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 2004-2005 Perhepäivähoitajat: Kristiina Jokinen Tiina Kallio Tarja Raittila Heli Vasaramäki Susanna Nurmi Taru Suoranta Päiväkodin johtaja Annukka Kronqvist 10.
Rakkautta