1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf

KYMPPI-MONI JYVÄSKYLÄN NYKYMENETELMÄN DOKUMENTOINTI 1. KYMPPI R -TOIMINTAMALLI 2013

Kymppi-Moni: Jyväskylän nykymenetelmän dokumentointi 1. Kymppi R -toimintamalli http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kymppir-toimintamalli.pdf 2. Kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kaavavarantotietojen_yllapito.pdf 3. Kaavavarannon toteutuksen ajoitusmenetelmä http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kaavavarannon_ajoitus.pdf 4. Alueellinen väestöarvio http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/alueellinen_vaestoarvio.pdf 5. Palveluverkon lähtötietojen ylläpito ja muutosten hallintamenetelmä http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/palveluverkko.pdf Laatija: Anna Isopoussu, kaavoitustutkija Jyväskylän kaupunki Heinäkuu 2013

SISÄLLYSLUETTELO TONTTITUOTANTO- JA PALVELUVERKKOPROSESSIEN YHTEENSOVITTAMISEN TARVE... 4 KYMPPI R -TOIMINTAMALLI... 6 PROSESSIT... 8 TOIMIJAT JA OHJAUS... 10 TONTTITUOTANTOPROSESSI... 12 VÄLINE: KYMPPI R -OHJELMA... 12 PROSESSIN OHJAUS... 15 PALVELUVERKKOPROSESSI... 18 VÄLINE: PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOSELVITYKSET... 18 PROSESSIN OHJAUS... 19 TOIMINTAMALLIN VAIKUTTAVUUS... 22 VUOSIKELLO... 23 KYMPPI R -TOIMINTAMALLIN ONNISTUMISEN TAUSTATEKIJÖITÄ JA KEHITYSTARPEITA... 24

4 TONTTITUOTANTO- JA PALVELUVERKKOPROSESSIEN YHTEENSOVITTAMISEN TARVE Maankäytön suunnitteluun, tonttituotantoon ja palveluverkkoihin liittyvillä valinnoilla on suuri merkitys yhdyskuntarakenteen toimivuudelle, kuntien taloudelle sekä asukkaiden arjen sujuvuudelle. Miten kasvavassa kaupungissa varmistetaan riittävä tonttitarjonta? Mikä on riittävä tonttitarjonta? Miten uusille asuntoalueille saadaan palvelut riittävän ajoissa? Miten olemassa olevaa palveluverkkoa voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin? Kuinka yhdyskuntarakenteen kehitystä voidaan ohjata optimaalisella tavalla rajallisin taloudellisin resurssein? Tulevaisuudessa tämä on yhä haastavampi tehtävä. Voidaanko yhdyskuntatekniikan ja päiväkoti- ja kouluhankkeiden kustannuksia ennakoida pitkällä tähtäimellä ja miten niihin voidaan vaikuttaa? Onko päätöksentekotilanteissa käytettävissä tarvittava määrä tietoa ja mistä sitä löytyy? Yhdyskuntarakenne syntyy usean eri toimijan työn tuloksena - kaavoituksen, maa- ja tonttipolitiikan, yhdyskuntatekniikan ja palveluverkkojen kautta. Eri toimijoiden näkökulmien yhteensovittamiseen liittyy usein ristiriitaisiakin intressejä. Miten yhteisen suunnittelun menetelmiä voidaan parantaa siten, että kokonaisuus olisi hallittavissa? Miten paikkatietomenetelmät tukevat yhteensovittamistyötä? Jyväskylässä otettiin ratkaiseva askel kohti näiden kysymysten ratkaisuun tähtäävän toimintamallin, Kymppi R :n, kehittämistä 1990-luvun lopulla. Sana Kymppi R on lyhenne sanoista kymmenen vuotta ja rakentaminen. Sysäyksen Kymppi R :n kehittämiselle antoi täydennysrakentamisen osayleiskaava, jossa uusia asuinalueita sijoittui eri puolille kaupunkia yhteensä 12 000 asukkaalle. Alueiden mitoitus vaihteli 200 3000 asukkaan välillä. Samaan aikaan silloisen Jyväskylän alueen väestö kasvoi noin 800 1000 asukasta vuodessa. Heräsi kysymys, missä järjestyksessä uudet asuinalueet tulisi toteuttaa ja onko nykyisten palvelujen, erityisesti päiväkotien ja koulujen, mitoitus riittävä? Maankäytön toteuttamiseen haluttiin tuoda pitkän tähtäimen suunnitelmallinen näkökulma. Tahtotila kysymysten ratkaisemiseksi oli vahva. Jyväskylän kaupungin ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyö sai alkunsa vuonna 1999, jolloin perustettiin rakennusalan tietotekniikan ja yhdyskuntasuunnittelun yhteinen tutkijakoulu. Tavoitteena oli tarkastella ja edistää tietotekniikan soveltamista kuntien yhdyskuntasuunnitteluun. Tiedonhallinnan ja kustannuslaskennan systemaattinen kehittäminen käynnistyi Yhdyskuntarakentamisen hallintajärjestelmä hankkeen myötä (1999-2001). Kehitystyöhön on liittynyt väitöskirjatasoista tutkimusta, jonka tulokset on viety käytännön suunnitteluun 1. Ensimmäinen maankäytön toteutusohjelma valmistui 2004 pientaloalueiden kymmenvuotisohjelmana. 2005 tutkittiin kerrostaloasumista ja ensimmäinen varsinainen asumisen Kymppi R valmistui vuonna 2006. Systemaattinen palveluverkkoselvitystyö käynnistyi ja eteni palvelusektorikohtaisesti Tilapalvelun johtamana vuodesta 2005. 1 Leena Rossi (2005). Tietotekniikan soveltaminen Maankäyttö- ja rakennuslain kaavojen toteutuksen ohjelmointiin. http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/108/rossi.pdf?sequence=1

5 Kymmenessä vuodessa Kymppi R -toimintamalli on saavuttanut vakiintuneen aseman Jyväskylän pitkän tähtäimen maankäytön toteuttamista ohjaavana välineenä. Kymppi R on tänä päivänä laajempi käsite kuin sen konkreettinen tuote, maankäytön toteutusohjelma. Kyse on myös toimijoiden välisestä yhteistyömallista ja suunnittelua tukevasta, paikkatietojärjestelmästä suunnittelun tukijärjestelmäksi kehittyneestä tiedonhallintamallista. Paikkatietomenetelmien soveltaminen on osoittanut käyttökelpoisuutensa mm. kaavojen toteutuksen ohjelmoinnissa. Kymppi R -toimintamallin asema on säilynyt ja vahvistunut kuntien yhdistymisen tuomissa haasteissa ja muuttuneissa organisaatiorakenteissa. Toimintamallin tuotoksena syntyvien Kymppi R -ohjelman ja palveluverkkoselvitysten toteuttamiseen on sitouduttu ja ne toimivat pohjana usealle eri työohjelmalle, investointiohjelmalle ja selvitykselle. Kymppi R -toimintamallia, siihen liittyviä menetelmiä ja tiedonhallintaa kehitetään jatkuvasti. Kehittämisessä on otettu jälleen uusi askel. Jyväskylän kaupungin esittämä idea Kymppi R - suunnittelumenetelmän kehittämisestä ja monistamisesta palkittiin syyskuussa 2010 Kuntaliiton ja Tekesin järjestämässä Tulevaisuuden kestävä kunta kilpailussa. Syntyi Jyväskylän kaupungin ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteishanke, Kymppi-Moni. Hanke tähtää julkisesti saatavilla olevaan menetelmään, joka osaltaan ratkaisee kuntien ja seutujen tonttituotannon ja palveluverkkojen yhteensovittamiseen liittyvää suunnittelutarvetta. Kehityshankkeen päätavoitteena on Jyväskylän paikkatietopohjaisen Kymppi R maankäytön suunnittelumenetelmän tutkimusorientoitunut kehittäminen, kuvaaminen sekä monistettavuuden pilotointi muiden kuntien ja kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittamistyön tueksi. Seuraavat kuvaukset ovat osa Kymppi-Moni hanketta, jossa dokumentoidaan Jyväskylän nykymenetelmä. Kuvauksissa hahmotetaan Kymppi R -suunnittelumenetelmän tavoite, sen toteuttamiseen osallistuvat toimijat, työhön liittyvät toimintatavat sekä suunnittelua ja päätöksentekoa tukeva tiedonhallintajärjestelmä. Kymppi R -suunnittelumenetelmästä on erotettu neljä keskeistä ydinprosessia, jotka on kuvattu erityisesti tiedonhallinnallisesta näkökulmasta. Tämän raportin lisäksi nykymenetelmän dokumentoinnista on laadittu seuraavat dokumentoinnit: 1. Kaavavarantotietojen ylläpidon menetelmä http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kaavavarantotietojen_yllapito.pdf 2. Kaavavarannon toteutuksen ajoitusmenetelmä http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/kaavavarannon_ajoitus.pdf 3. Alueellinen väestöarvio http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/alueellinen_vaestoarvio.pdf 4. Palveluverkon lähtötietojen ylläpito ja muutosten hallintamenetelmä http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppimoni/palveluverkko.pdf Nykymenetelmän dokumentointityötä on ohjannut Kymppi-Moni hankkeen projektiryhmä. Dokumentoinnin laadinnasta on vastannut Jyväskylän kaupungin kaavoitustutkija Anna Isopoussu. Heinäkuu 2013

6 KYMPPI R -TOIMINTAMALLI Kymppi R -toimintamallin keskeinen tavoite on tonttituotanto ja palveluverkkoprosessien sisäinen ja näiden välinen yhteensovittaminen. Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamiseen liittyy useita erilaisia näkökulmia: Näkökulmia tonttituotantoon: Asiakas: asiakkaan kriteerit täyttävien tonttien saatavuus Maapolitiikka: tonttimaan riittävyyden varmistaminen pitkällä aikajänteellä Kaavoitus: kaavoitetun tonttimaan riittävyyden varmistaminen Tonttimarkkinointi: kysyntää vastaava tonttien tarjonta Yhdyskuntatekniikka: kunnallistekniikka, investoinnit, ylläpito Näkökulmia palveluverkkoihin: Asiakas: palvelutarve Palvelun sisällöntuottaja: mm. palvelun sisällön laatu, tuotantotapa, mitoitus Kiinteistöt: tilat, pihat, investoinnit, ylläpito Kaavoitus / tonttituotanto: palveluiden sijoittuminen ja tonttitarjonta Talous: talouden reunaehdot Yhdyskuntarakenteen toimivuus: asuinalueiden ja palveluiden fyysinen saavutettavuus, viihtyisyys, liikkumisen sujuvuus ja turvallisuus, väestöpohjan riittävyys nyt ja tulevaisuudessa Kymppi R -toimintamallissa sovitetaan yhteen tonttituotantoprosessin eri osa-alueet: yleiskaavoitus, asemakaavoitus, maanhankinta, yhdyskuntatekniikan kustannuslaskenta ja suunnittelu. Näiden rinnalla kulkee palveluverkon suunnittelu ja sen muutostarpeisiin varautuminen. Tavoitteena on maankäytön, asumisen ja palveluiden yhteensovittaminen siten, että kokonaisuus on hallittavissa aina maapolitiikasta palveluiden mitoituksen ja sijoittamiseen saakka (kuva 1). Kymppi R -toimintamalli leikkaa tonttituotantoprosessista kymmenen vuoden ajanjakson tarkempaan tarkasteluun: mitkä asuinalueet avataan rakentamiselle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Asuinalueiden rakentamispäätökset sekä palvelutoimipisteiden investointi- ja lakkauttamispäätökset ovat yhteisesti perusteltuja.

Kuva 1. Jyväskylän omakoti- ja kerrostalotonttiprosessit. 7

8 PROSESSIT Kymppi R -toimintamallin ytimen muodostavat tonttituotanto- ja palveluverkkoprosesseja ohjaavat ryhmät, päätöksenteon edellyttämä tietopohja ja menetelmät (kuva 2). Tavoitteena on talouden reunaehdot huomioiva kokonaissuunnittelu. Vahva tietopohja edellyttää tehokasta tiedonhallintaa. Tietojärjestelmien kehittäminen on tunnistettu toimintamallin tukiprosessiksi, sillä se luo edellytyksiä kokonaisprosessin toimivuudelle. Kuva 2. Kymppi R -toimintamalli, menetelmät ja niiden linkittyminen toisiinsa. Toiminnan lähtökohta lähtee motiivin määrittelystä: mitkä ovat asioita, joihin tulisi voida vaikuttaa ja mihin halutaan vaikuttaa? Tämän jälkeen määritellään keinot ja menetelmät, joiden avulla niihin voidaan vaikuttaa. Kymppi R -toimintamallissa tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisen menetelmät voidaan kuvata joukkona toisiinsa liittyviä toimintoja ja niiden edellyttämiä lähtötietoja ja resursseja, joiden avulla panokset muutetaan seuraavaa vaihetta palveleviksi tuotoksiksi. Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessit voidaan jakaa viiteen tieto- ja menetelmäkeskeisiin kokonaisuuksiin: 1. Kaavavarantotietojen lähtötiedot ja niiden ylläpidon menetelmä 2. Kaavavarannon toteutuksen ajoitusmenetelmä

9 3. Alueellisen väestöarvion laadintamenetelmä 4. Palveluverkon lähtötietojen ja ylläpidon menetelmä 5. Palveluverkon muutosten mallintamisen ja ajoittamisen menetelmä Kaavavarantotietojen ylläpidon ja sen ajoittamisen prosessit 1 ja 2 sijoittuvat tonttituotantoprosessin alle. Alueellisen väestöarvion laadintamenetelmä toimii työkaluna tonttituotantoprosessin ja palveluverkon muutosten rajapinnassa. Palveluverkkoprosessi jakautuu prosesseihin 4 ja 5. Kaavavarantotiedot muodostavat prosessin keskeisen lähtötietoaineiston asuntotuotannon maankäytöllisten edellytysten hahmottamiselle: minne uutta rakentamista on mahdollista saada? Ajoituksessa ratkaistaan kaavavarannon toteuttamisen ajoitus: missä järjestyksessä uudet asuinalueet toteutetaan? Tämä toimii edelleen tärkeänä lähtötietona alueellisen väestöarvion laadinnalle: miten eri asuinalueiden väestö kehittyy? Palveluverkkosuunnittelussa hyödynnetään näiden kaikkien menetelmien kautta tuotettua tietoa palveluverkon muutostarpeiden hahmottamiseksi. Kyseessä on kaksisuuntainen prosessi, jossa palveluverkkotarkastelussa tuotettava tieto vaikuttaa myös tontinluovutuksen ajoitukseen. Menetelmien sisältöä avataan tarkemmin menetelmäkohtaisissa kuvauksissa.

10 TOIMIJAT JA OHJAUS Kymppi R -toimintamallia on vuosien saatossa toteutettu Jyväskylässä useassa eri organisaatiorakenteessa. Vuoden 2013 alusta voimaan astui uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiokokonaisuus. Kymppi R -toimintamallissa yhteistyö ulottuu useamman palvelukokonaisuuden alle (kuva 3). Kuva 3. Jyväskylän kaupungin organisaatio 2013 ja Kymppi R -toimintamalliin osallistuvat toimijat.

11 Kaupunkirakennelautakunta vastaa maankäytöstä, kaavoituksesta ja mm. Kymppi R -maankäytön toteutusohjelman valmistelusta. Tilapalvelun johtokunta vastaa tiloista ja mm. tilojen investointiohjelman valmistelusta. Palveluverkosta on vastaa ao. palvelusta vastaava lautakunta. Vuoden 2013 alusta palveluverkkoa koskevat linjaukset hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kymppi R -toimintamallin oleellinen edellytys on toimijoiden välinen yhteistyö. Tonttituotanto- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittamisen ohjaukseen liittyy valintakysymyksiä. Ketkä osallistuvat prosessien käytännön työn ohjaamiseen? Kuka toimii prosessin vetäjänä ja projektipäällikkönä? Kymppi R -toimintamallissa tonttituotanto- ja palveluverkkoprosesseja ohjaa kaksi eri työryhmää (kuva 4). Kymppi R -valmisteluryhmä vastaa tonttituotantoprosessista ja Kymppi R -palveluverkkoryhmä palveluverkkoprosessista. Kymppi R -valmisteluryhmän ja Kymppi R -palveluverkkoryhmän toiminnan synkronoinnista vastaa Maankäyttö-pääprosessin strateginen suunnittelu palveluyksikkö (yleiskaavapäällikkö ja kaavoitustutkija). Yleiskaavapäällikkö toimii ryhmien puheenjohtajana. Sihteerinä ja käytännön työn organisoinnista vastaavana projektipäällikkönä toimii kaavoitustutkija. Kuva 4. Kymppi R -prosessien ohjaus. Ryhmät kokoontuvat säännöllisesti kolmen viikon välein. Prosessien ohjaus tapahtuu ns. vertaisohjauksena, jossa toimijat ovat hallinnollisesti tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Kymppi R - valmisteluryhmään kuuluu jäseniä seuraavista palveluyksiköistä: STRATEGINEN SUUNNITTELU: yleiskaavapäällikkö (puheenjohtaja), kaavoitustutkija (sihteeri) MAANKÄYTÖN HALLINTO: kaupunginarkkitehti

12 ASEMAKAAVOITUS: asemakaavapäällikkö, asemakaava-arkkitehti TONTIT JA MAANHALLINTA: tonttipäällikkö, maankäyttöteknikko, projektipäällikkö (mm. erityisasumisen hankkeet) INVESTOINNIT: rakennuttajapäällikkö JYVÄSKYLÄN ENERGIA: vesihuollon suunnittelupäällikkö Kymppi R -palveluverkkoryhmään osallistuvat: STRATEGINEN SUUNNITTELU: yleiskaavapäällikkö (puheenjohtaja), kaavoitustutkija (sihteeri) ASEMAKAAVOITUS: asemakaavapäällikkö, asemakaava-arkkitehti PERUSOPETUSPALVELUT opetusjohtaja, sivistyspalvelujen tukipalvelujen suunnittelija VARHAISKASVATUSPALVELUT: päivähoidon johtaja JYVÄSKYLÄN TILAPALVELU: suunnittelupäällikkö TONTTITUOTANTOPROSESSI VÄLINE: KYMPPI R -OHJELMA Tonttituotantoprosessin ohjauksen keskeisenä välineenä toimii Kymppi R -maankäytön toteutusohjelma. Ohjelma laaditaan vuosittain ja sen keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman tarkoituksena on: varmistaa asuintonttien riittävyys edistää kaupunkistrategiassa linjattua hallittua kasvua yhteensovittaa tontteja ja palveluja jatkuva hallintaprosessi Yleispiirteiset tavoitteet: tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen sosiaalista eheyttä turvataan ja huomioidaan kaupungin eri osien erityispiirteet yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat ennakoituja uusien alueiden ohjelmoinnissa huomioidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus

13 Kuva 5. Esimerkki KymppiR-ohjelman projektisuunntelmasta (Kymppi R 2013-ohjelma). Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelma viedään vähintään kerran valtuustokaudessa kaupunginvaltuustoon asti hyväksyttäväksi tai mikäli ohjelmassa on periaatteellista päätettävää. Välivuotena sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Periaatteellisia päätöksiä ovat esimerkiksi ohjelman tavoitteiden asettelun muutokset esimerkiksi määrällisten tavoitteiden osalta ja merkittävimpien asuinaluekokonaisuuksien ajoituksen muuttuminen. Kymppi R -ohjelman kautta luottamushenkilöt saavat tietoa maankäytön kokonaisuudesta yksittäisten kaavapäätöksen taustaksi.

14 Eri vuosien ohjelmilla on ollut tarpeen mukaan erilaisia painopisteitä. Ohjelman erityisteemoja ovat olleet mm. maanhankintakysymykset ja kunnallistekniikan investointien ennakoinnit. Uusin Kymppi R -ohjelma: http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/kymppiohjelma Ennen uuden ohjelman laadinnan käynnistymistä kaavoitustutkija laatii projektisuunnitelman, jossa määritellään ohjelman yhteisesti sovitut painopisteet (kuva 5). Toiminnan tavoitteiden asettelu Ohjelma asettaa toiminnalle tarkempia määrällisiä tavoitteita, jotka koskevat erityisesti asemakaavoitusta ja tonttituotantoa: mitä pitäisi saada aikaan. Keskeinen elementti ohjelmassa on myös toiminnan seuranta: mitä on saatu aikaan. Tavoitteet tarkastetaan vuosittain Kymppi R -ohjelman laadinnan yhteydessä kysyntää vastaavaksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti kolmannesvuosikatsauksissa. Tilannekatsaus raportoidaan tarvittaessa myös kaupunkirakennepalvelujen johtoryhmälle. Kaavoituksen tavoitteet Kaavavarannollinen tavoite: paljonko lainvoimaisissa kaavoissa tulee olla kaavavarantoa 1) omakotitalorakentamiselle 2) kerros- ja rivitalorakentamiselle Toiminnallinen tavoite: paljonko vuosittain tulee kaavoittaa varantoa 1) omakotitalorakentamiselle 2) kerros- ja rivitalorakentamiselle Tonttituotannon tavoitteet paljonko vuosittain tarjotaan 1) uusia omakotitontteja 2) kerros- ja rivitalorakentamisen kerrosalaa yhteensä ja paljonko tästä on vapaasti markkinoitavaa. Viimeisimmässä Kymppi R 2013-ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ylläpitää lainvoimaisissa asemakaavoissa vähintään 500 omakotitontin kaavavarantoa kaupungin omistamalla maalla. Kerros- ja rivitalotonttien suhteen tavoitteena on vähintään viiden vuoden kaavavaranto kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle ja 70 000 k-m 2 kerros- ja rivitalorakentamiselle kaupungin ja yksityisen maalle. Tonttituotannon tavoitteena on vuosittain tarjota noin 100 uutta omakotitonttia. Kerros- ja rivitalomarkkinoinnissa on tavoitteena tarjota noin 50 000 k-m 2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa on 15 000 k-m 2. Uudella vapaasti markkinoitavalla tarkoitetaan tässä yhteydessä rakennusoikeutta, jota ei ole kaavan laadintavaiheessa sidottu yksittäisiin toimijoihin. Kerros- ja rivitaloalueiden osalta vapaaseen markkinointiin tulevan rakennusoikeuden määrässä haetaan vielä tarkoituksenmukaista tasoa. Jyväskylässä huomattava osa kerros- ja rivitaloalueista kaavoitetaan ns. kumppanuuskaavape-

15 riaatteella. Kumppanuuskaavoituksessa tonttien tulevat rakennuttajat ovat mukana laatimassa alueen asemakaavaa. Toimijoiden näkökulmat voidaan huomioida jo kaavan laadinnan alkuvaiheessa, mikä parantaa osapuolten sitoutumista hankkeeseen. Kumppanuuskaavoilla voidaan vaikuttaa laatutason turvaamiseen, nopeuttaa aikatauluja ja edistää kaavan toteutumista. Vapaasti markkinoinnissa olevilla kerros- ja rivitalotonteilla on haluttu luoda kasvu- ja toimintaedellytyksiä myös uusille ja pienille rakennusliikkeille. Määrällisten tavoitteiden lisäksi ohjelma sisältää myös maankäytön toteuttamista koskevia periaatteellisia linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia jatkosuunnittelua varten. Näitä ovat viime vuosien ohjelmissa olleet mm. kylien kaavoitus, aluekeskusten vahvistaminen, ikääntyvälle väestölle soveltuvan asuinrakentamisen edistäminen, monipuolisen asuntokannan ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten mahdollistaminen sekä uusien merkittävien aluekohteiden käyttöönotto kuntien yhdistymissopimusten mukaisilla kasvusuunnilla. PROSESSIN OHJAUS Kymppi R -valmisteluryhmä toimii yhtenä toimijoiden välisenä tiedonvaihtofoorumina ja vaikutuskanavana. Kymppi R -valmisteluryhmän toiminnan keskiössä on Kymppi R -ohjelman valmistelu. Kokouksissa käsitellään seuraavia asioita: Kuluvan vuoden maankäytön toteuttaminen ja tonttitarjonta o Seurataan Kymppi R -ohjeman tavoitteiden toteutumista: tonttien menekkiä ja kaavavarannon tilannetta. o Seurataan asuntoalan toimijoiden hanketilannetta o Valmistellaan asuinalueiden avaamista: tonttihaun järjestäminen ja kunnallistekniikan rakentaminen Lähivuosien valmistelu o Valmistellaan uutta Kymppi R -ohjelmaa, kaavoitusohjelmaa ja yhdyskuntatekniikan investointiohjelmaa o Seurataan kaavoitusohjelmassa olevien kohteiden suunnittelun etenemistä ja tiedotetaan mahdollisista uusista kaavahankkeista o Valitaan vuosikohtaisesti tonttitarjontaan tulevat alueet: uusien asuinalueiden avaamisen ajoitus o Valitaan kohteita alustavaan yleissuunnittelu- ja kustannustarkasteluun Pitkä aikavälin mahdollisuuksien turvaaminen o Yleiskaavatyöhön linkittyminen Kymppi R -ohjelma yleiskaavan toteuttamisen välineenä o Maanhankinnan painopisteiden määrittely ja seuranta, välineenä kolmen vuoden välein päivitettävä maanhankintaohjelma. Kymppi R -ohjelman kytkentä eri tahojen tuottamiin selvityksiin mm. palveluverkot, vesihuolto, joukkoliikenne Lisäksi pienryhmätyöskentelyä varsinaisten kokousten ulkopuolella, esim. o Yksittäisten asuinalueiden tarkempi vaiheistus

16 o Ara-tuotannolle/ikääntyvien asumiselle/opiskelija-asumiselle jne. sopivien kohteiden kartoitus Lisäksi kokouksissa käy tarvittaessa suunnittelijoita esittelemässä kaavoja. Varsinaista kaavasuunnittelua kokouksissa ei kuitenkaan tehdä. Kaikista kokouksista laaditaan muistio (kuva 6 ja 7). Kymppi R -toimintamallissa on hahmotettavissa kaksi erilaista päätöksentekotasoa; luottamushenkilökäsittelyyn päätettäväksi vietävät asiat sekä päätöksentekotilanteet, jotka tulevat eteen Kymppi R - ohjelmaa ja palveluverkkoselvityksiä valmisteltaessa. Keskeisimmät päätökset Kymppi R - valmisteluryhmässä liittyvät etenkin uusien asuinalueiden avaamisjärjestyksen määrittelyyn. Miten ajoitusjärjestykseen päädytään ja miten eri näkökulmien synteesi käytännössä tapahtuu? Esimerkkejä näistä tilanteista kuvataan tarkemmin menetelmäkuvausten yhteydessä. Kuva 6. Ote Kymppi R -valmisteluryhmän kokouksen esityslistasta.

Kuva 7. Ote Kymppi R -valmisteluryhmän kokouksen muistiosta. 17

18 PALVELUVERKKOPROSESSI Palveluverkolla tarkoitetaan eri palvelujen muodostamaa toiminnallista ja fyysistä kokonaisuutta. Kymppi R -toimintamallissa on keskitetty ns. dynaamisiin palveluverkkoihin. Näitä ovat pienten lasten palvelut: päiväkodit ja koulut. Luonteenomaista näille on kysynnässä tapahtuvat nopeat muutokset, johon maankäytön toteuttamisella on suuri vaikutus. Tässä dokumentoinnissa palveluverkko-sanalla viitataan jatkossa päiväkoti- ja koulupalveluihin. DYNAAMISET PALVELUVERKOT Väestöpohjan muutoksista riippuvaisia, kysyntä muuttuu nopeammin Maankäytön toteuttamisella suuri merkitys alueittaisen ikärakenteen ja palvelutarpeen kehittymiseen Asiakas käyttää palveluita joka arkipäivä Pienten lasten palvelut: päiväkodit ja koulut STAATTISET PALVELUVERKOT Hitaammin muuttuvat palveluverkot Ei jokapäiväisessä käytössä olevat palvelut Alueellisen väestöpohjan muutokset eivät vaikuta nopeasti palvelujen kysyntään ja mitoitukseen Esim. terveyspalvelut, kirjastopalvelut Jyväskylässä palveluverkkoyhteistyötä tehdään hajautetussa, verkostomaisessa mallissa. Palveluverkkoon liittyviä päätöksiä tehdään useamman eri palvelualueen ja lautakunnan alaisuudessa (kts. s. 9). Palveluverkkoyhteistyön tavoitteena on palveluverkkojen hallinta siten, että maankäytön, tilojen ja tiloissa toimivien palvelusisältöjen ratkaisut ovat yhteisesti valmisteltuja ja perusteluja, päättää niistä sitten mikä taho hyvänsä. VÄLINE: PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKOSELVITYKSET Palveluverkot ovat jatkuvasti vähittäisen muutoksen alaisia. Muutosten hallinnan keskeisiä työkaluja ovat palveluverkkoselvitykset, jossa analysoidaan verkon nykytila ja sen kehittämiskohteet ja yhteensovitetaan niitä maankäyttöön. Jyväskylässä päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksiä päivitetään tarpeen mukaan n. 2-4 vuoden välein. Palveluverkkoselvityksessä ei ole kyse ainoastaan uuden suunnittelusta vaan kokonaisvaltaisesti myös olemassa olevan verkon muutostarpeista. Palveluverkkoselvityksissä ei toimita ainoastaan yhden hankkeen puitteissa.

19 Selvityksessä käydään läpi seuraava prosessi: 1. Nykyisen palveluverkon mallintaminen: Missä ovat palvelutoimipisteet ja mikä niiden kapasiteetti (mitoitus) on? 2. Kysynnän kehityksen mallintaminen: Missä ovat kaupunkirakenteen tulevat laajenemissuunnat (Kymppi R -ohjelman alueet)? Millainen on alueiden väestökehitys kokonaisuutena ja erityisesti lasten ikäryhmien osalta? 3. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen tarkastelu: Vastaako nykyinen päiväkoti- ja koulukapasiteetti kysyntää? Onko joillakin alueilla ylimääräisiä päiväkoti- ja koulupaikkoja tai vajetta niistä? Miten kysyntä kehittyy ja aiheutuuko tarvetta muutoksiin seuraavan kymmenen vuoden aikana? 4. Alustavat tilamallinnukset: Mitä, mihin, milloin? Millä palvelu/tilakonseptilla kysyntään vastataan (uusi päiväkoti, olemassa olevan päiväkodin laajennus, uusi päiväkotikoulu, alakoulu jne). Missä tarvitaan peruskorjauksia ja mitkä toimipisteet lakkautetaan? Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitysten pohjalta esitetään hankkeet Tilapalvelun investointiohjelmaan. Välivuosina päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksestä tehdään kevyempi tarkastelu sen pohjalta, mitä muutoksia Kymppi R -ohjelmassa on tapahtunut edelliseen ohjelmaan nähden ja miten tämä vaikuttaa alueellisiin väestöarvioihin. Päiväkoti- ja kouluverkkokapasiteetista tehdään tarkastelua kriittisiltä alueilta ja tämän pohjalta esitetään johtopäätökset ja tarkennetaan hankkeiden aikataulua Tilapalvelun investointiohjelmaa varten. Hankesuunnittelun yhteydessä tarkennetaan hankkeiden mitoitusta. Palveluverkkoselvityksen päivityksen tarpeen voi nostaa esille mm. maankäytön toteutusohjelman sekä koko kaupungin ja alueellisten väestöarvioiden muutokset. Myös palveluverkon toimipisteiden käytettävyydessä voi tapahtua muutoksia, jotka nostavat tarpeen tarkastella tulevia investointeja laajemmalla tasolla. Tällaisia ovat esim. yllättäviä peruskorjaus- tai uudisrakennusinvestointeja edellyttävät toimipisteet ja niiden vaikutukset koko palveluverkkoon. PROSESSIN OHJAUS Kymppi R -palveluverkkoryhmä toimii tiedonvaihtofoorumina ja vaikutuskanavana palveluverkkokokonaisuuteen vaikuttavien toimijoiden välillä. Kymppi R -palveluverkkoryhmän toiminnan keskiössä on erityisesti palveluverkkoselvitysten laadinta. Kokouksissa käsitellään seuraavia asioita: Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitysten laadintaa ja tilannekatsauksia Tilannepäivitystä o Kymppi R -ohjelman valmistelu, Tilapalvelun investointiohjelman eteneminen Hankkeiden mitoitustarkennukset ja sijaintipaikkatarkastelut o Uudishankkeiden tarkemmat sijaintitarkastelut, tarvittavat kaavamuutokset, liikennejärjestelyt o Väestötarkastelut mitoituksen pohjaksi o Akuutit hankkeet, esim. yksityiset päiväkotitoimijat, sijaintipaikan osoittaminen, Y- tonttitarkastelut

20 Erityisteematarkastelut, esim. o Pienten kyläkoulujen toimintaedellytysten tarkastelu o Päivähoidon- ja opetustoimen asiakasrekisteritarkastelut, päiväkotien ja koulujen alueellinen vaikuttavuus Palveluverkkotyöhön linkittyvien selvitysten ym. esittelyä o Esim. maaseutualueiden maankäytön esiselvitys Kymppi R -palveluverkkoryhmän kokouksiin osallistuu tarvittaessa myös esim. aluerehtoreita, tonttituotannon edustajia ja kaavasuunnittelijoita. Kaikista kokouksista laaditaan muistio (kuva 8 ja 9). Kuva 8. Ote Kymppi R -palveluverkkoryhmän kokouksen asialistasta.

21 Kuva 9. Ote Kymppi R -palveluverkkoryhmän kokouksen muistiosta. Keskeisimmät päätökset Kymppi R -palveluverkkoryhmässä tiivistyvät palvelutoimipisteisiin liittyviin investointiesityksiin ja niiden ajoitukseen. Miten johtopäätöksiin palveluverkon kehittämistarpeista käytännössä päädytään? Näitä päätöksentekotilanteita kuvataan tarkemmin menetelmäkohtaisissa kuvauksissa. Kymppi R -palveluverkkoryhmän lisäksi kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ns. laajennettu palveluverkkoryhmä, johon osallistuvat myös sosiaali- ja terveys-, vanhus- ja vammais- sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen edustajat. Toiminta hakee vielä muotoaan. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on mm. eri palvelualojen hankkeiden yhteensovittaminen, eri palvelujen sijoittumis- ja tonttikysymykset sekä tilankäytön tehostaminen yhdessä julkisten, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

22 TOIMINTAMALLIN VAIKUTTAVUUS Kymppi R -ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutoksien valmisteluun (kuva 10). Investointiohjelmista Kymppi R -ohjelma palvelee erityisesti Tilapalvelun ja kunnallistekniikan investointiohjelmia. Tilapalvelun investointiohjelman talonrakennuskohteet esitetään palveluverkkoselvitysten tulosten pohjalta, jossa Kymppi R -ohjelma toimii yhtenä lähtökohtana. Tilapalvelun investointiohjelman tilannetta käydään läpi myös Kymppi R -palveluverkkoryhmän kokouksissa. Kunnallistekniikan investointiohjelmassa varaudutaan uusien asuinalueiden toteuttamiseen Kymppi R -ohjelman mukaisesti. Kymppi R -ohjelmassa päätetyt kaavoituksen tavoitteet ja uusien asuinalueiden toteutusjärjestys toimivat pohjana kaavoituskatsausta laadittaessa. Kaavoituskatsaus on Jyväskylän kaavoituksen keskipitkän tähtäimen työohjelma. Sen tavoitteena on asettaa lähivuosien maankäytön suunnittelulle ja kaavoitukselle painopistealueet. Kaavoituskatsaus laaditaan kolmen vuoden jaksolle siten, että painopiste on ensimmäisessä vuodessa. Kymppi R -ohjelma asettaa asemakaavoitukselle tavoitteet vuosittain kaavoitettavasta pientalojen määrästä sekä kerros- ja rivitalotuotantoon osoitettavan rakennusoikeuden määrästä. Kuva 10. Kymppi R -ohjelman vaikuttavuus selvityksin, investointi- ja työohjelmiin

23 Kymppi R -ohjelman toimii lähtökohtana myös maanhankintaohjelmalle. Maanhankintaohjelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Siinä määritellään alueet, jonne aktiivista maanhankintaa suunnataan. Ohjelman tavoitteiden saavuttamista seurataan mm. Kymppi R -ohjelman valmisteluryhmän kokouksissa. Investointi- ja työohjelmien sekä palveluverkkoselvitysten lisäksi Kymppi R -ohjelma tuottaa lähtötietoaineistoa useille kaupunkisuunnittelua ja muita palvelualoja palveleville selvityksille. VUOSIKELLO Kymppi R -toimintamallissa on erotettavissa vuosittain toistuvat vaiheet, jotka linkittyvät mm. eri investointiohjelmiin (kuva 11). Kymppi R -ohjelma päivitetään vuosittain. Varsinaisen ohjelman laadinta ajoittuu pääasiassa tammi-huhtikuun aikaan, mutta valmistelu aloitetaan jo syksyllä. Tällöin linjataan tulevan ohjelman keskeiset teemat. Kymppi R -ohjelman hyväksymiskäsittely ajoittuu huhti-kesäkuun ajalle. Ennen virallista luottamushenkilökäsittelyä ohjelma esitellään mm. kaupunkirakennepalvelujen johtoryhmälle. Kuva 11. Kymppi R -ohjelman vuosikello.

24 Kymppi R -ohjelman hyväksyminen ajoittuu kaupungin talousarvion laadinnan aloittamisen ajankohtaan. Tilapalvelun ja kunnallistekniikan investointiohjelmien laadinta aloitetaan keväällä ja ne hyväksytään loppuvuodesta kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tilapalvelu järjestää kevään aikana tilafoorumeja, joissa käydään läpi hallintokuntien talonrakennuksen investointihankkeet ja niiden ajoitus. Ennen tilafoorumeja Kymppi R -palveluverkkoryhmässä käydään läpi päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksissä esiin tulleet toimenpidetarpeet. Koko kaupungin kattavat päiväkoti- ja kouluverkkoselvitykset valmistellaan siten, että ne ovat käytettävissä keväällä investointiohjelman laadintaa ja tilafoorumeja varten. Välivuosina, jolloin päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä ei päivitetä koko kaupungin alueelta, käydään läpi akuuteimmat hankkeet ja tarkennetaan niiden ajoitusta investointiohjelmassa. KYMPPI R -TOIMINTAMALLIN ONNISTUMISEN TAUSTATEKIJÖITÄ JA KEHITYS- TARPEITA Kymppi R -toimintamallin onnistumisen taustalla voidaan hahmottaa useita tekijöitä. Yksi keskeinen menestystekijä on ollut vahva maapolitiikka. Kaupungin maapolitiikka perustuu riittävään kaupungin maanomistukseen ja aktiiviseen maanhankintaan. Maa pyritään lähtökohtaisesti hankkimaan raakamaana ennen alueen tarkempaa kaavoittamista. Yksityisten omistaman raakamaan kaavoitusta maankäyttösopimuksin tehdään vain poikkeustapauksissa. Maanhankinnan suuntautumista suunnitellaan Kymppi R -valmisteluryhmässä yhteisiin tavoitteisiin perustuen. Vahva maapolitiikka mahdollistaa asuntotuotannon suuntaamisen ja ajoittamisen keskeiseksi katsotuille suunnille sekä kunnallisteknisten ja palveluinvestointien täysimääräisen hyödynnettävyyden. Tärkeä edellytys toiminnalle on yhteistyötahto. Kymppi R -toimintamalli kokoaa yhteen maankäytön toteuttamisen ja palveluverkkojen yhteensovittamisen kannalta keskeiset toimijat. Toimintamalli antaa toimijoille mahdollisuudet vaikuttaa ja nähdä oman toimintansa merkityksen osana kokonaisuutta. Yhteistyöstä koetaan saavan hyötyä oman toiminnan organisointiin. Toiminnassa on pystytty asettamaan tavoitteita, tekemään päätöksiä ja sitoutumaan niihin. Tämä on edellyttänyt vuorovaikutteisuutta ja virastojen välisten rajojen ylittämistä. Osa päätöksistä on ollut vaikeita eivätkä ne ole aina syntyneet yksimielisesti. Mm. taloudellinen tilanne luo omat haasteensa. Tavoitteissa on alettu painottaa yhä enemmän talouden realiteettien huomiointia. Kokonaisuuden hallinta edellyttää talousnäkökulman integrointia prosessin jokaiseen vaiheeseen. Kymppi R -toimintamallissa yhteistyö on organisoitu säännöllisillä kokoontumisella ja toimintaa ohjaa säännöllinen vuosikello. Säännöllisyyden merkitys korostuu toimintamallissa monessa eri yhteydessä. Maankäytön, kaavoituksen, tonttien kysynnän ja tarjonnan sekä palveluverkkojen tilanne muuttuvat jatkuvasti. Tilanteen tasalla pysyminen edellyttää tilanteen säännöllistä seurantaa ja tonttituotantoprosessiin vaikuttavien toimijoiden säännöllistä kokoontumista.

25 Kymppi R -toimintamallin tuotoksena syntyy toimintaa ohjaavia välineitä: Kymppi R -ohjelma ja palveluverkkoselvitykset. Näitä päivitetään säännöllisesti. Nämä luovat suuntaviivoja toiminnalle ja auttavat hahmottamaan muutostarpeita, jotta niihin voidaan reagoida riittävän ajoissa. Toimintamallin tuotosten keskusteluttaminen ja hyväksyttäminen poliittisessa päätöksenteossa mahdollistavat päätöksenteon yhtenäisen suunnan. Toimintamalli edellyttää myös riittäviä henkilöresursseja. Kymppi R -toimintamallin organisointi, Kymppi R -ohjelman ja palveluverkkoselvitysten kokoaminen, prosesseissa tarvittavien lähtötietojen ylläpito ja tiedon tuottaminen on edellyttänyt yhden henkilön lähes päivittäistä työpanosta. Toimintamallin kehittämistä voidaan kuvata pieninä askeleina etenemisenä. Kokonaisuuden haltuunottotavoite on onnistuttu jakamaan pienempiin tavoitteisiin, joiden myötä toimintamallin sisältöä on laajennettu vähitellen. Ensimmäisenä laadittiin omakotitonttiohjelma, myöhemmin kerros- ja rivitalo-ohjelma. Aikajänne on vähitellen ulottunut kattamaan maankäytön toteuttamisen kymmenen vuoden ajanjakson. Palveluverkkoprosessin integroinnissa aloitettiin päiväkotiverkosta ja laajennettiin kouluverkkoon. Viimeisimpinä askeleina ovat olleet mm. maankäytön toteuttamisen kustannusten pitkän aikavälin systemaattinen tarkastelu. Jatkossa palveluverkkotyöskentelyssä korostuu yhä enemmän tarve eri palvelusektoreiden toiminnan yhteensovittamiseen. Tämä tarkoittaa mm. tilojen yhteiskäytön edistämistä, siten että päiväkotien ja koulujen tilojen lisäksi myös terveys-, kulttuuri- ja vanhuspalvelujen tilojen yhteensovittamista tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Jyväskylässä palveluverkkoselvityksissä on korostunut tilakeskeinen näkemys. Jatkossa palveluverkkoa tulisi kuvata yhä enemmän myös saavutettavuuden näkökulmasta. Tämä vahvistaisi palveluverkkoselvitysten yhdyskuntarakenteellista aspektia. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä jatkossa yhä enemmän esille nousee ikääntyvien palveluverkon merkitys. Kymppi R -toimintamallissa on kyse tietoriippuvaisesta kokonaisuudesta. Päätöksenteon tukena täyttyy olla riittävä määrä tietoa kaavavarannon määrästä, toteuttamisen kustannuksista, väestömäärien kehittymisestä sekä palveluverkon nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Toimintamalli on edellyttänyt systemaattista ja motivoitunutta tiedonhallintaa. Tämä tarkoittaa mm. tapoja hallita lähtötietomassoja ja menetelmiä, joiden avulla tietoa jalostetaan päätöksentekotilanteessa tarvittavaan muotoon. Toimintamallin menetelmien ja tiedonhallinnan kehittämisen edellytyksenä on ollut jatkuva innostus ja panostus. Menetelmiä kehitetään myös jatkossa. Menetelmäkehitysideoita kuvataan tarkemmin menetelmäkohtaisissa kuvauksissa.