S-ryhmäläisten ammattilehti 9. 2012 ässä Osuustoiminta tekee hyvää Marko Saarenketo opastaa nuoria osaajia s. 20 Nouseeko ruoan hinta? s. 4 Pakkausdesignsuunnittelijan päivä s. 28 Viiniässävalmennuksessa viisastuu s. 40
23 Sisältö 12 28 Mitähän jäsenemme ajattelisivat, jos huonona vuotena pyytäisimme asiakasomistajia laittamaan sata euroa tai tonnin osuuskaupalle? Pääkirjoitus...3 Kuuma peruna: Ruoan hinnan jäljillä...4 Ristiin rastiin...6 Luomulla menee lujaa...10 Meillä ja muualla...11 Teema: Osuustoiminta tekee hyvää...12 Kuukauden kasvo: Marko Saarenketo Pirkanmaan Ok:sta...20 Multasormissa hyvä kesä...23 polulla...24 Tässä & nyt: Sähköä eri lähteistä...26 duunissa pakkausdesignsuunnittelija Outi-Illuusia Lilja...28 Myyntiässät Kempeleen Rosso Zeppelinistä...30 S-Pankin myynnin portaat...32 Hyvässä vireessä: Tukea työterveyshuollosta...34 Aamiaista kaupan...36 Kristan kolumni...39 Viiniässä valmentaa...40 S-Työvirekisa ja S-Trainee -haku käyntiin...41 Vuonna -92: Taloustilanne huolena...42 Kt-uutuuksia...43 Pt-uutuuksia...44 Tartu vinkkiin!...46 n 98. vuosikerta JULKAISIJA Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta, Fleminginkatu 34, Helsinki Levikki: 46 161 kpl YHTEYSTIEDOT PL 1, 00088 S-RYHMÄ, p. 010 76 8011, Sähköposti assa@sok.fi, muut sähköpostit etunimi.sukunimi@sok.fi KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ Tuula Sjöberg, p. 010 76 80376 TOIMITUS Kirsi Särkkä, päätoimittaja, p. 010 76 80369, Tiina Leppiniemi, toimittaja, p. 010 76 80388, Katri Riihivaara, toimittaja, p. 010 76 80389 ILMOITUSTILAVARAUKSET Nina Räisänen, p. 010 76 80373 ULKOASU Tuuli Lähteenmäki /Aste Helsinki Oy SIVUn valmistus Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Scanweb Oy ISSN 0781-7347 KANNEN KUVA Kimmo Torkkeli OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Osoitteenmuutokset välittyvät suoraan väestötietojärjestelmästä. Ne tulevat voimaan noin neljän viikon kuluttua. Tilaukset hoituvat parhaiten oman osuuskaupan kautta. Aikakauslehtien liiton jäsen. 2
Yleinen ilmapiiri on nyt osuuskunnille otollinen. Osuustoiminta innostaa Yhteenliittyminen, vastuullisuus, vapaus, demokratia, taloudellisuus, oikeudenmukaisuus ja valistus millaisia ajatuksia nämä osuustoiminnan yli satavuotiaat periaatteet mielessäsi herättävät? Hyvin edistyksellisesti ovat osuustoiminnan pioneerit valinneet periaatteensa, sillä ne sopivat suoraan nykyaikaan: Yhteenliittyminen, sehän on kaiken yhteistyön edellytys. Väkilukuun suhteutettuna maailman osuustoiminnallisin maa Suomi osoittaa, että me suomalaiset olemme sittenkin yhteistyökykyisiä, kuten presidentti Martti Ahtisaari totesi leikkisästi S-ryhmän Hyvinvointia osuustoiminnalla -juhlaseminaarissa. Vastuullisuus korostuu myös S-ryhmän nykyisissä arvoissa: Kannamme vastuuta ihmisistä ja ympäristöstä. Vapaus puolestaan tarkoittaa vapaaehtoisuutta ja yhteisöllistä vapautta muiden osuuskunnan jäsenten kanssa. Päätökset tehdään demokraattisesti jäsen ja ääni -periaatteella ja yhteisesti tuotettu pääoma jaetaan reilusti ja oikeudenmukaisesti. Kaiken toiminnan perustaksi tarvitaan tietoa, valistusta. Juuri nämä periaatteet tekevät osuustoiminnasta omaleimaisen yritysmuodon, joka on nyt vuoden 2012 Suomessa tunnetumpi, kiinnostavampi ja trendikkäämpi kuin koskaan. Isoilla osuustoiminnallisilla yrityksillä menee hyvin, pienosuuskuntien buumi jatkuu, henkilöstöomisteisia osuuskuntia on jo lähes 2 000 ja osuuskunnat ovat yhä enemmän myös oppilaitosten juttu. Osuustoiminnallinen innostusvoima on tarttunut etenkin nuoriin ja hyvä niin! Tänä vuonna vietämme YK:n julistamaa kansainvälistä osuustoimintavuotta tunnuslauseena Maailma rakentuu yhdessä yrittämällä. Teemavuotta on juhlistettu monissa eri tapahtumissa, ja elokuun lopussa oli S-ryhmän Hyvinvointia osuustoiminnalla -juhlaseminaarin vuoro. Seminaarin sanoman ympärille olemme rakentaneet myös tämänkertaisen teemakokonaisuutemme s. 12 18. Yhdessä tekemisen iloa ja intoa! Kirsi Särkkä, päätoimittaja 3
Kuuma peruna Teksti: Outi Hohti Kuva: Stock XCHNG Arvokasta ruokaa Suurten tuottajamaiden heikot sadot nostavat ruoan raaka-aineiden hintaa maailmalla. Kuinka kovasti tämä kouraisee suomalaisen kuluttajan lompakkoa? Miten hintataso määräytyy S-ryhmän ruokakaupoissa? Kysymyksiimme vastaa päivittäistavarakaupan hankintajohtaja Jari Simolin SOK PT-ketjuohjauksesta. Miksi ruoan maailmanmarkkinahinnoissa on juuri nyt nousupaineita? Suurin syy hintaspekulaatioihin on poikkeukselliset sääolot maailmalla. Yhdysvalloissa vakava kuivuus on romahduttanut satoennusteet. Myös Venäjällä on ollut liian kuivaa: vehnäsadon on ennustettu jäävän kolmanneksen viime vuotta pienemmäksi. Kuivuus on riivannut myös Etelä-Eurooppaa. Pohjois-Euroopassa ja Intiassa on sen sijaan satanut liikaa. Vaikka Suomessa satonäkymät ovat keskimääräisellä tasolla, pelkona on, että maailmanmarkkinahintojen kohoaminen vaikuttaa myös meillä tuotettuihin elintarvikkeisiin. Miten globaali ruoan hinnannousu vaikuttaa suomalaisten ruokaostosten hintatasoon? Vaikutus vaihtelee voimakkaasti tuoteryhmän mukaan. Esimerkiksi leivässä vaikutus on suhteellisen suoraviivainen: mitä kalliimpaa vilja on, sitä korkeampi on siitä leivotun leivän hinta. Liha- ja maitotuotteissa välillinen vaikutus syntyy lähinnä maatalouden tuotantopanosten, kuten rehuhintojen nousun kautta. Eläinrehuissa käytettävä valkuainen on tällä hetkellä pääasiassa tuontisoijaa, jonka maailmanmarkkinahinta on noussut voimakkaasti. On hyvä huomata, että usein raakaainekustannuksia enemmän tuotteiden hintaan vaikuttavat työvoimakustannukset. Niiden taso on Suomessa noussut viime vuosina huomattavasti muuta Eurooppaa nopeammin. Missä suomalaisen ruoan hintataso määritellään? Ruoan hintataso muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella. Sekä kotimaiset että kansainväliset elintarvikevalmistajat kilpailevat keskenään tuotteillaan. Kauppa neuvottelee valmiiden tuotteiden hinnoista teollisuuden kanssa. Lopulliseen, hyllynreunassa näkyvään kuluttajahintatasoon vaikuttaa myös luonnollisesti kaupan oma kova kilpailutilanne. Julkisuudessa kauppaa syyllistetään usein siitä, että maataloustuottajat eivät saa tuotteistaan riittävän korkeaa hintaa. Onko kaupalla vaikutusvaltaa tuottajan toimeentuloon? Suoraa vaikutusmahdollisuutta ei ole. Tuottajahinta eli maataloustuottajan tuotteestaan saama hinta määräytyy teollisuuden ja tuottajien välisissä sopimuksissa. Kauppa sen sijaan neuvottelee valmiiden tuotteiden hinnoista teollisuuden ja valmistajien kanssa. Näissä neuvotteluissa käydään läpi, kuinka paljon kauppa mitäkin tuotetta seuraavalle valikoimajaksolle haluaa ostaa ja mihin hintaan teollisuus tämän määrän tuotteita tarjoaa. Elintarvikevalmistajat kilpailevat pääsystä kaupan valikoimiin, ja tuotteiden lopullinen ostohinta määräytyykin pitkälti valmistajien keskinäisen kilpailun perusteella. Ostohintaan vaikuttaa alkutuottajan saaman tuottajahinnan lisäksi monet muut tekijät, muun muassa tuotteen jalostustaso, tuotannon automaatio tai työvoimavaltaisuus, tuotantomäärät sekä kilpailutilanne. Onko kotimaisuudella väliä vai voittaako tuotekilpailutukset aina edullisin vaihtoehto? Kotimaisuudella on meille paljonkin arvoa, ja haluamme pitää tarjolla 4
Mikä kallistuu, mikä halpenee? Varsinkin broilerin, sianlihan, perunan ja kananmunien pelätään kallistuvan loppuvuonna. Alkuvuonna kesän huonon sadon vaikutukset maailmalla voivat näkyä myös vilja- ja sokerituotteissa. Sen sijaan esimerkiksi kahvin hinnan ennakoidaan alenevan. kotimaisen vaihtoehdon aina, kun se on mahdollista. Olemme Suomessa monien elintarvikkeiden osalta vielä suhteellisen omavaraisia: esimerkiksi lihassa, maitotaloustuotteissa ja perunassa. Esimerkiksi meillä S-ryhmässä myydystä tuoreesta lihasta lähes 95 prosenttia on kotimaista alkuperää toisin kuin Ruotsissa, jossa vastaava lukema on vain noin 60. Kuinka pitkäksi ajaksi hinnat neuvotellaan kerrallaan? Pystyvätkö hinnat reagoimaan yllättäviin kustannusnousuihin? Kaupan valikoimajaksot noudattavat tuotannon luonnollista rytmiä ja vaihtelevat tuoteryhmittäin. Niissä tuoteryhmissä, joissa ennakoimattomat kustannusmuutokset ovat todennäköisiä, on valikoimajakso lyhyempi. Hinnat voivat reagoida joko ylös- tai alaspäin. S-ryhmä on asiakkaiden omistama kuluttajaosuuskunta, ja asiakaslupauksenamme on tarjota asiakkaille aina edullisin ostoskori. Miten lupauksen toteutuminen varmistetaan? S-ryhmän ruokakauppa on rakennettu toimimaan tehokkaasti. Se takaa omalta osaltaan sen, että pystymme pitämään asiakasomistajien ruokakorin hinnan mahdollisimman edullisella, kilpailukykyisellä tasolla. Paraikaa teemme investointeja kehittääksemme uudenlaista ennustavaa analytiikkaa. Sen avulla voidaan kehittää koko elintarvikeketjun toimintaa tuottajalta kauppaan aiempaa ennakoivammaksi. Parempi ennustettavuus tekee kaikkien työstä tehokkaampaa ja suunnitelmallisempaa ja pienentää esimerkiksi elintarvikehävikkiä. Tuleeko ruoan hinta maailmanmarkkinoilla nousemaan vai laskemaan? On todennäköistä, että kun Kiinan ja Intian miljardiväestöjen elintaso kasvaa, lisääntyy myös ruoan kysyntä voimakkaasti. Ruoantuotanto ei pysy väestönkasvun perässä, ja mitä niukempi raaka-aineen saatavuus on, sitä korkeammaksi sen hinta maailmanmarkkinoilla muodostuu. Myös ympäristötekijät voivat vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin tulevina vuosina voimakkaasti. Vaikka hintatasoa on vaikea arvuutella, on varmaa, että ainakin hintojen vaihtelu lisääntyy. u Ruokaturva on vakava asia Ruokaa tuotetaan maapallolla tällä hetkellä sinänsä riittävästi, mutta ruokaturvaongelmia aiheuttavat erityisesti köyhyys, ruoan epätasainen jakautuminen ja elintarvikkeiden haaskaus. Ruokahävikki ja ruoan haaskauksen määrä on eräiden arvioiden mukaan melkein puolet koko maapallon ruoantuotannosta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että tuotannon tulisi kasvaa 70 % vuoteen 2050 mennessä, jotta maapallon kasvava väestö saadaan ruokittua. Erityisesti lihan kulutus on kasvanut elintason nousun ja kulutustottumusten muutosten myötä. Ruoan tuotantoa pitää kyetä lisäämään kestävällä tavalla. Viimeksi ruoan maailmanmarkkinahintojen nousu aiheutti ongelmia vuosina 2007 2008, jolloin ruokamellakoita koettiin noin 30 maassa. Usein raakaainekustannuksia enemmän tuotteiden hintaan vaikuttavat työvoimakustannukset. 5
# Ristiin rastiin koonnut: Kirsi Särkkä kuvat: Nina Kaverinen, Lauri Mannermaa, Roni Lehti Kymmenes Prisma Pietariin SOK avasi Pietariin kymmenennen Prisman elokuussa. Myymälä sijaitsee Frunzenskin kaupunginosassa Bukarestin ja Bela Kunin katujen risteyksessä Mezhdunarodni kauppaja viihdekeskuksessa. Keskukseen aukeaa loppuvuonna myös metroasema. Uusi Prisma sijaitsee erittäin vilkkaan alueen keskellä tulevan metroaseman vieressä. Lisäksi alueella on vähän ruokakauppoja, joten uskon vahvasti tämän yksikön menestykseen, toteaa SOK Retail Int. Oy:n toimitusjohtaja Vesa Punnonen. Mezhdunarodni kauppa- ja viihdekeskuksen kokonaispinta-ala on 53 000 neliömetriä, josta Prismalla on hieman yli 2 000 neliömetriä. Etenemme Prisma-projekteissamme strategiamme mukaisesti. Avaamme Pietariin vielä neljä myymälää tammikuun loppuun mennessä. Yhteensä Prismoja tulee olemaan Pietarin alueella noin 30, Punnonen kertoo. Tällä hetkellä meillä on Pietarissa jo yli 300 000 kanta-asiakasta, jotka käyttävät aktiivisesti ryhmämme palveluita myös Suomessa käydessään. Alkuinvestointien jälkeen tulemme myös tekemään Pietarissa merkittävää taloudellista tulosta. Emotion Porvooseen Varuboden-Osla paransi palvelutarjontaansa avaamalla Emotionmyymälän Porvooseen. Porvoon Emotion tarjoaa monipuolisen valikoiman kosmetiikan huippumerkkejä, päivittäiskosmetiikkaa, tuoksuja, terveystuotteita sekä naisten alusasuja ja sukkia. Myymälässä toimii myös parturi-kampaamo. @ä Lue Loimaan Prisma-keskus avoinna lisää Sintrasta! Loimaan Prisma-keskus on valmistunut. Avattavan keskuksen kokonaispinta-ala on noin 15 000 neliömetriä, josta Prisman käytössä on noin 7 500 neliötä. Loimaan Prismassa on kattava ja runsas päivittäis- ja käyttötavaravalikoima. Prisman päivittäistavaravalikoima käsittää lähes 17 000 tuotetta, ja myös lähiruokatarjontaan panostetaan. Lisäksi meille tulee kokonaan uusia käyttötavarakaupan tuotealueita ja kymmeniätuhansia uusia tuotteita, Loimaan Prisman johtaja Leena Loippo (kuvassa) kertoo. Prisman kanssa saman katon alla palvelevat Rico Deli - ja Hesburger-ravintolat, Sokos Emotion ja Hyvä Olo -hoitola sekä S-Pankin palvelupiste. Loimaan Prisma-keskuksen monipuolista valikoimaa täydentävät Agrimarket, Alko, Gigantti, LähiTapiola ja Sportia. Porvoon Emotion avattiin elokuun 9. päivänä Taidetehtaan Kauppakujalla. Varuboden-Oslan Emotion Porvoo on ketjun 31. myymälä. Savonlinnan Seurahuone Suur-Savolle Sokos Emotion Ylivieskaan Osuuskauppa KPO avaa Sokos Emotion -erikoisliikkeen Ylivieskaan syksyllä 2012. KPO:lla on Emotionmyymälät myös Vaasassa ja Kokkolassa. Noin 200 neliömetrin kokoinen liike sijoittuu Ylivieskan Prismakiinteistöön ja työllistää päällikön lisäksi 3 henkilöä. Osuuskauppa Suur-Savo on ostanut Savonlinnan Seurahuone Oy:n hotelli- ja ravintolaliiketoiminnan sekä hotellin ja ravintoloiden toimitilat Kauppatorin laidan kiinteistöyhtiöissä. Tähän saakka Savonlinnasta on puuttunut S-ryhmän majoitustarjonta kokonaan. Nyt avautuvat mahdollisuudet laajaan yhteistyöhön mm. Savonlinnan Oopperajuhlien, Balettijuhlien, Savonlinnasalin, Retretin, Kesämaan ja kaupunginteatterin kanssa. Kaupassa osuuskaupalle siirtyvät Savonlinnan Seurahuoneen 84 huonetta ja kiinteistössä sijaitsevat ravintolat Night&Bar Tamino, tanssiravintola Mefisto, ruokaravintola Piatta, Muikkuterassi, tilausravintola Othello sekä Hotelli Tottin kesähotelli- ja aamiaisliiketoiminta. Liiketoiminta siirtyy Osuuskauppa Suur- Savolle 1.10. ja samalla hotelli liitetään Sokos Hotels -ketjuun. Hotellin henkilöstö siirtyy Suur-Savolle vanhoina työntekijöinä ja Sokos Hotel Savonlinnan Seurahuoneen toiminta jatkuu keskeytyksettä. Osuuskauppa Suur- Savo jatkaa hotellihuoneiden sekä hotellin aula- ja kokoustilojen uudistusta. 6
Korian S-market uudistui Osuuskauppa Ympäristön Korian S-marketin uudistus on valmistunut. Uudistuksen myötä marketin valikoimat kasvoivat noin 9 000 tuotteeseen ja ne päivitettiin vastaamaan yhä paremmin asiakkaiden toiveita. Asiakkaille muutokset näkyvät tuotevalikoiman runsauden lisäksi myymälän siistinä ja raikkaana ilmeenä. Tilavassa, pinta-alaltaan noin 900 neliön myymälässä on helppo asioida. Remontissa otettiin käyttöön nykyaikaista energiaa ja ympäristöä säästävää myymälätekniikkaa. Kaikki kylmäkalusteet uusittiin, ja pakasteet tulivat kannellisiin, energiaa säästäviin kylmäkalusteisiin. S-market Korian investoinnin arvo on noin 1,5 miljoonaa euroa. Henkilöstöä on marketpäällikkö Marjut Forsströmin lisäksi 12 kaupan alan ammattilaista. Uutena palveluna S-marketin yhteyteen tuli apteekki. S-ryhmän myynti kasvoi 5,8 % Sale Suomenniemi pian valmis Etelä-Karjalan Osuuskaupan uusi Sale-myymälä avataan 26.9. Suomenniemellä. Uusi, kokonaispinta-alaltaan noin 500-neliöinen Sale korvaa vanhan Sale-myymälän. Uuden kiinteistön suunnittelussa on huomioitu ympärillä oleva maisema mm. materiaalivalinnoilla. Kiinteistö on harjakattoinen, puurunkoinen ja puuverhoiltu. Lämmitysmuodoksi on valittu maalämpö. Sale Suomenniemi työllistää Sale-päällikkö Tuula Saalastin lisäksi kolme henkilöä. Investoinnin kokonaiskustannukset ovat noin 1,2 miljoonaa euroa. S-ryhmän vähittäismyynti kasvoi tammi kesä-kuussa 5,8 % yli 5,8 miljardiin euroon. Päivittäistavarakaupassa kasvua oli 8,0 % ja käyttötavarakaupassa 7,0 %. S-ryhmän vähittäismyynti on kehittynyt positiivisesti. Tammi kesäkuussa asiakasomistajien määrä kasvoi lähes 40 000:lla. Asiakasomistajille maksettiin Bonusta yli 180 miljoonaa. Näyttää siltä, että asiakasomistajien luottamus omaan kauppaan näkyy myynnin myönteisenä kehityksenä. Se antaa myös mahdollisuuden jatkaa suunniteltua investointiohjelmaamme ja uusien työpaikkojen luomista, SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä sanoo. S-ryhmän investoinnit olivat tammi kesäkuussa 272 miljoonaa euroa. Marketkauppa kirii Kodin Terroissa ja rautakaupassa myynti on kehittynyt positiivisesti ja S-ryhmän toimipaikkoja oli kesäkuun lopussa 1 685, joista Venäjällä 12 ja Baltiassa 13. S-ryhmän vähittäismyynti liiketoiminta-alueittain 1.1. 30.6.2012 (alv 0 %) 387,44 milj. euroa (+5,3 %) Tavaratalo- ja erikoisliikekauppa 162,3 milj. euroa (+2,1 %) Liikennemyymälä- ja polttonestekauppa 278,8 milj. euroa (-3,5%) 887,7 milj. euroa (+5,4 %) Auto- ja autotarvikekauppa Maatalouskauppa Matkailu- ja ravitsemiskauppa 483,7 milj. euroa (-3,4%) Marketkauppa* 3 636,2 milj. euroa (+8,3%) S-ryhmä yhteensä* 5841,3 miljardia euroa, muutos 5,8 % *sisältää lähialueiden (Baltia ja Pietari) vähittäismyynnin Muut 5,4 milj. euroa (5,1%) selkeästi markkinaa paremmin. Myös Prismojen, Sokosten ja Emotioneiden myynti on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen hyvin tuotealueista ovat kehittyneet rakentamisen lisäksi sport, viihde ja kodintekniikka, Niemelä toteaa. Päivittäistavarakaupassa näkyvät selvästi vallitsevat ruokatrendit. Nyt suositaan luonnollisia raaka-aineita. Esimerkiksi luomutuotteiden myynti on kasvanut alkuvuonna 24 %. Yli 2,5 miljoonaa pankkiasiakasta S-Pankilla oli kesäkuun lopussa hieman yli 2,5 miljoonaa asiakasta ja 2 419 miljoonaa euroa yksityishenkilöiden talletuksia. Osuuskauppojen asiakasomistajilla oli kesäkuun lopussa käytössään 1 051 000 S-Etukortti Visa -korttia. Tuloskunto kestää S-ryhmän yhteenlaskettu tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 88,7 miljoonaa euroa, kun tulos viime vuonna samaan aikaan oli 81,3 miljoonaa euroa. S-ryhmän yhteenlaskettu konsolidoimaton operatiivinen tulos oli 80,6 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 78,3 miljoonaa euroa. Epävarmoista talousnäkymistä huolimatta ryhmän operatiivinen tulos pysynee tänä vuonna viime vuoden tasolla, Kuisma Niemelä toteaa. 7
# Ristiin rastiin koonnut: Kirsi Särkkä kuvat: Jarmo Teinilä, Petri Blomqvist, Petteri Kitti, Kirsi Poltto/ iplus, Stock XCHNG @ä Lue lisää Sintrasta! S-market Ahvenanmaan Godbyhyn Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslagin tytäryhtiö Varuboden på Åland Ab on tehnyt esisopimuksen uuden S-marketin rakentamisesta Ahvenanmaalle, Godbyn aluekeskukseen, noin 15 km Maarianhaminasta. Osuuskauppa on toiminut Ahvenanmaalla vuodesta 2011, jolloin ensimmäinen S-market avasi ovensa Jomalassa, Maarianhaminan kupeessa. Asiakasomistajia Ahvenanmaalla on noin 2 400, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Myyntipinta-alaa uuteen S-marketiin tulee noin 1 500 neliötä. S-market Godbyn palvelutiski tulee toimimaan samalla periaatteella Keskimaa Osk:n Mestarin Herkulle Rôtisseurs-kilpi Suomen Paistinkääntäjät ry, La Confrérie de la Chaîne des Rôtisseurs Finlande, on myöntänyt Keskimaa Osk:n Jyväskylän Sokos-tavaratalon elintarvikeosastolle, Mestarin Herkulle, Rôtisseurs-kilven käyttöoikeuden. Paistinkääntäjien Veljeskunnan kilpi on järjestön korkein tunnustus, joka voidaan myöntää sekä ravintolalle että kaupalle. Mestarin Herkun Rôtisseurs-kilpi on ensimmäinen kaupan toimialalla S-ryhmässä. Se on myös Keski-Suomen ensimmäinen kilpi elintarvikeliikkeelle. Suomessa kilpiä on tällä hetkellä 73 ravintolalla, 14 kaupalla sekä yhdellä cateringyrityksellä. S-ryhmässä kilpiä on Jyväskylän Mestarin Herkun lisäksi Helsingissä, Tampereella ja Turussa yhteensä neljällä ravintolalla. Rôtisseurs-kilven arvoiseksi Mestarin Herkun tekee kolme seikkaa: Toimivat tilat ja puitteet sekä monipuoliset valikoimat ovat perusasioita, joiden pitää olla kilpikaupassa kunnossa. Ennen kaikkea korostamme kuitenkin palvelua. Henkilökunnan ammattitaito ja ruokaosaaminen ovat ehdottomia edellytyksiä kilven myöntämiselle, toteaa Paistinkääntäjien Veljeskunnan Jyväskylän vouti, Bailli de Jyväskylä Commandeur Matti Turunen. Mestarin Herkun myyntipäällikkö Miikka Mikola kertoo yli sadan hengen työryhmän kuin Ahvenanmaan ensimmäisessä S-marketissa, eli Gourmetboden-brändillä paikallisen yrittäjä Johan Mattssonin vetämänä. Mikäli lupa-asiat etenevät hyvin, S-market Godby avaa ovensa asiakkaille toukokuussa 2013. olevan todella ylpeä nyt saadusta huomionosoituksesta. Rôtisseurs-kilpi on koko henkilökunnallemme arvokas palkinto ja tunnustus ammattiosaamisestamme. Sen taustalla on pitkäjänteinen, vuosia ja jopa vuosikymmeniä kestänyt kehitystyö. Mestarin Herkun uniikkiin, laatuun ja palveluun perustuvaan liikeideaan uskominen on kannattanut, Miikka Mikola kuvailee. Mestarin Herkkuun on vastikään saatu myös kolmet Paistinkääntäjien käädyt: myyntipäällikkö Miikka Mikolalle, keittiömestari Tuomo Watialle ja lihamestari Pasi Tietäväiselle. Jyväskylän Sokoksen Mestarin Herkun lihamestari Pasi Tietäväinen, keittiömestari Tuomo Watia ja myyntipäällikkö Miikka Mikola esittelevät Rôtisseurs-kilpeä vasta saadut Rotisseurs-ammattilaiskäädyt kaulassaan. S-ryhmä luopuu Fennovoimaosakkuudestaan S-ryhmä luopuu osakkuudestaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa. Hankkeesta luopuminen merkitsee sitä, että S-ryhmälle merkityt osakkeet, jotka vastaavat noin kolmen prosentin omistusosuutta tulevasta ydinvoimalasta, ovat nyt myynnissä. Ostajaa etsitään ensisijaisesti hankkeen nykyisten osakkaiden keskuudesta. Maailma on muuttunut viiden vuoden aikana, jotka olemme olleet mukana hankkeessa. Tässä tilanteessa katsoimme, että meidän investointieurojamme tarvitaan nyt ennen kaikkea niihin hankkeisiin, jotka kehittävät suoraan asiakasomistajiemme palvelua tulevina vuosina, S-Voiman hallituksen puheenjohtaja, SOK:n talous- ja rahoitusjohtaja Jari Annala summaa ratkaisun syitä. S-ryhmä ei päätöksellään sitoudu irti ydinsähkön käytöstä, vaan toivoo Fennovoiman hankkeen jatkuvan hyvässä myötätuulessa. Amarillo Ainoat oikeat -leffassa Amarillo-ravintolat tekevät yhteistyötä Saara Cantellin ohjaaman Ainoat oikeat -elokuvan kanssa. Esimerkiksi Helsingin Amarillossa kuvataan syksyn aikana elokuvan ravintolakohtauksia. Amarillo on myös mukana elokuvaan liittyvissä tilaisuuksissa ja Facebook-kilpailuissa. Ainoat oikeat on tämän päivän Helsinkiin sijoittuva, romanttinen komedia kolmekymppisestä Hannasta, joka joutuu kahden lähes täydellisen miehen loukkuun. Hannaa esittää Anna-Maija Tuokko ja hänen ihastuksiaan Ilkka Villi ja Antti Reini. Elokuva saa ensi-iltansa joulukuussa 2013. 8
Kokkolaan uusia palveluja autoilijalle Osuuskauppa KPO on avannut uuden ABC-automaatin ja kaksi uutta autonpesuhallia Kokkolan Prisman laajennetun tontin itäpäähän. Autonpesuhallit palvelevat 24 h ja valittavana on sekä harjallisia että harjattomia pesuohjelmia. ABC-automaattiasemalla on myynnissä viisi eri polttoainelaatua, uutuutena EkoFlex E85, ympäristöystävällinen biopolttoaine. Vastuullisia tekoja Radisson Blu -hotelleissa Radisson Blu -hotellit viettävät syyskuussa vastuullisuustekojen kuukautta. Teemakuukauden kunniaksi Oulun Radisson Blu tempaisee yhdessä Irti Huumeista ry:n kanssa ja kerää rahaa huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn, huumeiden käytön lopettamisen tueksi sekä vapaaehtoistyöhön perustuvaan vertaistukitoimintaan. Vastuullisuuskuukauteen kuuluu myös mm. osallistuminen Punaisen Ristin nälkäpäiväkeräykseen, Helsinki Mission Ryhdy kummiksi -kampanjaan sekä Autottomaan päivään 22.9. Radisson Blu Hotelleissa työskennellään vastuullisesti joka päivä. Jokaiselle Suomen Radisson Blu Hotellille on myönnetty Joutsenmerkki. Lisäksi Carlson Rezidor Hotel Groupin Responsible Business -ympäristöohjelma ohjaa hotellien toimintaa. Syyskuussa vastuullisuusasiat tuodaan esille normaalia voimakkaammin niin hotellien henkilökunnan kuin asiakkaiden keskuudessa. Hankkija-Maataloudesta 60 % tanskalaiselle DLA-konsernille SOK myy 60 prosenttia Hankkija-Maatalous Oy:n osakkeistaan tanskalaiselle DLA-konsernille ensi vuoden vaihteessa. SOK jää yhtiöön vähemmistöosakkaaksi, mutta yhteistyösopimuksen mukaan omistuksen jatkosta keskustellaan uudestaan parin kolmen vuoden kuluttua. Hankkija-Maatalouden hallituksen puheenjohtaja ja SOK:n liiketoimintojen johtaja Antti Sippola pitää ratkaisua parhaana mahdollisena suomalaisille viljelijöille. Nyt Hankkija-Maatalouden on mahdollista kansainvälistyä ja laajentaa palvelujaan viljan, rehun, siementen, raakaaineiden, kasvinsuojelutuotteiden, lannoitteiden ja erikoisrehujen myynnissä sekä Joensuun Prisman yhteyteen rautakauppa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa aukaisee Joensuun Prisman yhteyteen täyden palvelun rautakaupan noutopihoineen vuoden 2013 huhti toukokuun aikana. Uuden myymälätilan rakennustyöt ovat jo käynnissä. Sale-hankkeita Pirkanmaan Osuuskauppa on ostanut Kiinteistö Oy Ylöjärven Virastokeskuksen osakkeet. Kaupan myötä Ylöjärvelle avataan uusi Sale-myymälä alkuvuonna 2013. Kyseessä on Pirkanmaan Osuuskaupan 23. Sale. Osuuskauppa KPO rakentaa Salen Lohtajalle. Uusi kiinteistö korvaa nykyisen S-marketkiinteistön, joka on tullut tiensä päähän. Osuuskauppa Suur-Savo rakentaa Enonkoskelle uuden energiatehokkaan Salen. Myymälä valmistuu vuoden 2013 maaliskuuhun mennessä. konekaupassa. Yhteistyö DLA-konsernin kanssa lisää ostovoimaa, tehostaa jakelua ja edistää asiantuntemusta. Tämä kaikki hyödyttää suomalaista maanviljelijää. SOK ja Hankkija-Maatalous ovat viime vuosien aikana selvittäneet yhteistyömahdollisuuksia useiden kotimaisten tai kansainvälisten toimijoiden kanssa. Huolellisessa vertailussa osuustoiminnallinen DLA nousi ykköseksi muun muassa siksi, että sen yhteydessä Hankkija-Maatalouden on mahdollista jatkaa omaleimaisena maayhtiönä. Myös suomalaisille tutut Agrimarket- ja Multasormiketjut jatkavat toimintaansa. Kauppa vaatii vielä Suomen kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Suuri peltopäivä Pohjanmaalla Seinäjokelaisen Sami Yli- Huumon ohramaalla järjestettiin elokuun puolivälissä Pohjanmaan suuri peltopäivä. Työnäytöksissä esiteltiin mm. puintiin, viljan kuljetukseen, kasvinsuojeluun, lautasmuokkaukseen, kultivointiin, kyntöön ja kylvöön liittyviä koneratkaisuja. Suomen ensiesittelyssä oli mm. John Deere S680i-rumpupuimuri telavarustuksella. Esittelyissä oli mukana myös monia yhteistyökumppaneita. Tapahtumaan osallistui noin 1 500 henkilöä. Järjestäjinä toimivat Etelä- Pohjanmaan Osuuskauppa, sen Agrimarketit sekä Agrimarket Seinäjoen Konekeskus. 9
# Meillä & muualla Luomulla menee lujaa Luomumarkkina on Suomessa vihdoinkin kääntynyt hyvään kasvuun. Kaupan asiantuntija-arvion mukaan luomumarkkina oli viime vuonna kooltaan noin 163 miljoonaa euroa, eli 1,3 prosenttia elintarvikemyynnistä. Teksti: Kirsi Särkkä kuva: Lauri Mannermaa Kansainvälisesti luomumarkkina on kasvanut jo pitkään. Moniin Euroopan maihin ja erityisesti Pohjoismaihin verrattuna Suomi on ollut varsinainen luomun kehitysmaa. Nyt luomubuumi näyttää jalkautuvan myös tänne. Ylipäänsä kiinnostus ruokaan ja ruoan alkuperään on lisääntynyt, mikä vahvistaa osaltaan luomun kysyntää. Kuluttajakyselyjen mukaan suomalaiset ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita luomusta. Tarjonnan lisääntyminen on ilmiselvästi antanut potkua myös myynnille, Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila selvittää. Nielsenin kuluttajapaneelin mukaan Nielsen Homescanin mukaan S-ryhmän osuus kuluttajien luomuostoista on 49 %. Lisää luomua S-ryhmästä luomutuotteita ostettiin vuonna 2011 jopa 47 prosenttia aiempaa enemmän, eli kasvu on merkittävää. Myös luomutuotanto yleistyy. Viime vuonna luomutuotannossa oli noin 158 000 hehtaaria, joka on noin seitsemän prosenttia koko Suomen viljelyalasta. Lisäystä edellisvuoden luomuhehtaareihin kertyi kahdeksan prosenttia. Alan yhteisenä tavoitteena on kolminkertaistaa luomumarkkinamme vuoteen 2015 mennessä, Kottila summaa. Puhtaita makuja Kuluttajat arvostavat luomussa eritoten puhtautta. Luomu viljellään ilman väkilannoitteita ja torjunta-aineita ja lisäaineita käytetään mahdollisimman vähän. Tuotantotavan ansiosta luomua ostetaan myös ympäristösyistä ja kotieläinten hyvinvoinnin vuoksi. Mutta kuten ruoassa aina, maku ratkaisee. Luomusta haetaan aitoja, puhtaita makuja, Marja-Riitta Kottila korostaa. Luomutuotteiden osuus on 1,4 prosenttia S-ryhmän päivittäistavaramyynnistä. Vielä melko pienestä osuudestaan huolimatta luomutuotteilla on merkittävä rooli valikoimissamme. Luomu on monille asiakkaillemme tärkeä lisäarvotekijä, valikoimajohtaja Ilkka Alarotu SOK Päivittäistavarakaupan ketjuohjauksesta toteaa. Kysynnän kasvun myötä S-ryhmän luomumyynti on noussut tänä vuonna 24 prosenttia (viime vuonna jopa 50 prosenttia). Luomutuotteiden valikoimia on laajennettu kaikille tuotealueille, joissa luomua on ollut saatavilla. Maitoa, munia, hiutaleita Muiden elintarvikkeiden tapaan luomua ostetaan eniten tavallisista marketeista. Lisäksi sitä hankitaan suoraan tiloilta, erikoiskaupoista ja ruokapiirien välityksellä. Myös ravintolat ja julkiset ammattikeittiöt ovat lisänneet luomutarjontaansa. Maito on myynniltään suurin luomutuote. Tuoteryhmässään suurin markkinaosuus on kananmunilla ja hiutaleilla, joissa päästään jo noin 10 prosentin osuuteen, Kottila listaa. Tuoreimman Luomun kuluttajabarometrin mukaan kuluttajia kiinnostavat myös luomutuotteet, joita markkinoilla ei juuri vielä ole. Toivomuslistalle nousevat luomubroileri, -kala, -ruokapakasteet ja -jäätelö. u Lisää aiheesta: www.luomu.fi/pro-luomu-ry Lue lisää 1. 7.10. järjestettävästä Luomuviikosta s. 46 47! Tarjontaa puuttuu ennen kaikkea lihatuotteissa. Monen luomutuotteen rajallinen saatavuus rajoittaa vielä valikoimien ja myynnin täysvauhtista kehitystä. Saatavuuden parantuessa kehitämme ja laajennamme luomutuotteiden valikoimiamme jatkossakin, Alarotu lupaa. S-ryhmä osallistuu perustajajäsenenä aktiivisesti Pro Luomu ry:n toimintaan ja on myös sitä kautta mukana kehittämässä luomutuotteiden valikoimia ja saatavuutta. Tavoitteena on rakentaa ratkaisuja luomun kasvun haasteisiin toimitusketjun eri osien yhteistyönä. @ä Lue lisää Sintrasta! 10
Kaupan työllisyys vähenee Kaupan liiton ennusteen mukaan kaupan työllisyys ja investoinnit vähenevät tänä vuonna, kun kaupan kasvu hidastuu. Ensi vuonna velkakriisi, kasvava työttömyys, hidas talouskasvu ja viljan hinta syövät vähittäiskaupan kasvun kokonaan. Vähittäiskauppa aloitti vaikeisiin aikoihin sopeutumisen jo alkuvuodesta: pelkästään toisella vuosineljänneksellä vähittäiskaupasta väheni lähes 8 000 työpaikkaa. Kaupan liitto ennustaa, että vähittäiskaupan työllisyys pienenee tänä vuonna kaksi prosenttia, eikä ensi vuonnakaan ole luvassa kasvua. Työllisyyden vähentymiseen on kaksi syytä. Ensinnäkin kauppa sopeutuu heikkoihin kysyntänäkymiin. Toiseksi työpaikkojen määrää leikataan työn korkean hinnan takia, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja valottaa. Miten meillä? Millaiset S-ryhmän työllisyysnäkymät ovat? SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä: Viime vuonna S-ryhmän työntekijöiden määrä kasvoi yhteensä 2 500 henkilöllä. Näistä noin 500 työllistyi SOK:lle, osuuskaupat työllistivät noin 2 000 henkeä. Alkuvuonna henkilöstön määrä kasvoi ja ennakoimme henkilöstömäärän kasvavan vielä loppuvuodenkin aikana koko S-ryhmässä. Tosin kasvu on maltillisempaa kuin alkuvuonna. Tämä tarkentuu, kun näemme, miten eri hankkeet ja toimenpiteet eri yksiköissä toteutuvat. Nanso laajentaa verkkoon Vaateteollisuusyritys Nanso Group avaa syksyllä verkkokaupan, jossa myydään Nanson, Black Horsen ja Voguen tuotteita. Verkkokaupasta yritys saa uuden lisämyyntikanavan ja parantaa samalla palvelutasoaan. Nanso Groupin tavoitteena on, että tulevaisuudessa verkkokauppa tuo noin 10 prosenttia sen liikevaihdosta. Outlet-kylä Ouluun Suomen ensimmäinen outlet-kylä, Nordlett, on tarkoitus avata Limingassa kesällä 2013. Alueelle tulee 41 liiketilaa. Myymälöiden hintataso on 30 70 prosenttia edullisempi kuin vastaavien merkkimyymälöiden. Myymälöiden lisäksi kylään tulee muun muassa ravintoloita. Yksin turvatonta työskennellä Kaupan alan työntekijöistä 38 prosenttia kokee enemmän turvattomuutta työskennellessään yksin kuin yhdessä muiden työntekijöiden kanssa selviää Palvelualojen ammattiliiton PAMin jäsenkyselyssä. Liiton mukaan yksin työskentelystä kaupoissa täytyy turvallisuussyistä päästä eroon. PAM saa viikoittain yhteydenottoja myyjiltä, jotka kertovat tuntevansa olonsa turvattomiksi työpaikallaan. Lidlillä kymppisynttärit Saksalainen Lidl tuli Suomeen kymmenen vuotta sitten. Yhtiöllä on nykyisin 140 myymälää ympäri maan ja ne työllistävät 3 500 henkilöä. Liikevaihdolla mitattuna Lidl on noin 80 suurimman yrityksen joukossa. Anttila 60 vuotta Merkkivuotta viettävä tavarataloketju Anttila on edelläkävijä monessa asiassa. Se oli Suomen ensimmäinen postimyynti yritys ja otti ensimmäisenä kauppana Suomessa käyttöön tuotteiden vaihto- ja palautusoikeuden. Verkkokaupan Anttila avasi jo 1999. Ketjulla on 30 liikettä 25 eri paikkakunnalla. Uusin tavaratalo avataan syksyllä Kouvolan Veturi-kauppakeskukseen. Reilun kaupan tuotteita 4,9 miljardilla eurolla Reilun kaupan tuotteita ostettiin lähes viidellä miljardilla eurolla vuonna 2011. Kahvin myynti kasvoi 12 prosenttia, kaakaon 14, banaanien ja sokerin 9, teen 8 ja kukkien 11 prosenttia. Reilun kaupan tuotteita on myynnissä yli 120 maassa. Kuluttajien kiinnostus tuotantoketjujen eettisyyttä ja tuotteiden tuotanto-olosuhteita kohtaan lisääntyy maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Käytettyjen autojen kauppa käy Käytettyjen autojen kauppa kasvoi melkein 13 prosenttia viime heinäkuussa, ilmenee Autovista Oy:n tilastoista. Huhtikuussa voimaan tullut veromuutos kuitenkin vaikuttaa, ja kappalemääräisesti käytettyjä autoja ostettiin vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Ruoan verkkokauppa vähäistä koonnut: Tiina Leppiniemi kuvat: Stock.XCHNG Wayne s Coffee palaa Suomeen Viime keväänä Suomen katukuvasta kadonnut Wayne s Coffee -kahvilaketju palaa tänä syksynä. Tamperelainen ravintolakonserni Restamax avaa kahvilan Kuopioon ja Tampereelle lähikuukausina. Restamax aikoo kasvattaa ketjun 10 15 kahvilaan kahden vuoden sisällä. Ruokaa ostetaan verkosta Suomessa vielä vähän. Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan hankaluuksia tuottaa jakelu ja voimakas automarketkulttuurimme. Päivittäistuotteiden verkkokauppa kasvoi 80 prosenttia vuonna 2011. Euromääräisesti se on kuitenkin pientä. TNS Gallupin kyselytutkimuksen mukaan verkkokauppaostoihin houkuttelee tuotteiden onnistunut toimitus kotiin. Verkkokaupan kasvua hidastaa tutkimuksen mukaan vielä vähäinen tarjonta. 11
Teema: Osuustoiminta tekee hyvää Aiheet: s. 12 Paluu juurille s. 15 Osuustoiminta on voimissaan s. 16 Osuuskunta kannustaa yrittämään s. 17 Kajak Games pelittää s. 18 Nollasta 14 tonniin Vapaus Vastuullisuus Yhteenliittyminen Oikeudenmukaisuus Valistus Demokratia 12 Taloudellisuus
Uusien palvelujen keskellä on helppo unohtaa, mistä tähän on tultu. Vapaaehtoisesti ja yhteistä hyvää tavoitellen perustetuilla osuuskaupoilla on edelleen sama aatteellinen tausta, vaikka asiakasomistajien määrä on kivunnut parista sadasta pariin miljoonaan. T een Teksti: Tiina Leppiniemi Paluu juurille päivittäiset ruokaostokseni S-marketissa, joka on työpaikkani vieressä. Kauppavalintaani vaikuttaa siis sijainti. Kaupassani on hyvä valikoima, eikä eioota myydä, eli saatavuuskin on kohdallaan. Hintataso ja henkilökuntaalennuskin vaikuttavat. Keskitän ostokseni S-ryhmään aina kun mahdollista, koska Bonusta kertyy mukavasti ruokaostoksista, vakuutuksista ja bensasta. Tiedän, että S-ryhmä on osuustoiminnallinen yritysrypäs, mutta en mieti sen taustalla olevaa ideologiaa juuri lainkaan. En usko, että sitä ajattelevat kaikki muutkaan s-ryhmäläiset. Taustat haltuun S-ryhmän historiasta lukeminen on aikamatka yli sadan vuoden taakse. Yhdessä tekeminen yhteisen hyvän vuoksi, ylijäämän jako omistajille, tasa-arvoinen omistaminen, koulutuksen tärkeys ja kestävä kehitys olivat silloin ja ovat vieläkin osuustoiminnan perusarvoja. Kaikki kaksi miljoonaa asiakasomistajaa eivät vihreän kortin takana olevaa osuustoimintaa tunne, mutta heistä ainakin 42 000:n pitäisi ymmärtää sen mahdollisuudet ja haasteet. Meillä on hyvä arvopohja ja kestävä toiminta-ajatus. Se ei ole mainosmiesten keksintö. Teemme työtä, jolla on merkitystä, Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtaja Arttu Laine painottaa. Teorianvastainen viritys S-ryhmän osuuskaupat ovat kuluttajaosuuskuntia ja tarjoavat nimensä mukaisesti palveluja kuluttajille. Vuosisadan aikana S-ryhmä on kokenut kriisejä, kitkutellut ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana alkanut pärjätä yhä paremmin. Avainasemassa on keskittyminen palvelujen tuottamiseen. Amerikkalaisten oppikirjojen mukaan osuustoiminnan ei pitäisi toimia, se on teorianvastainen viritys. Suomalaisille yhdessä tekeminen on kuitenkin aina ollut luontevaa. S-ryhmällä on hyvät ketjut, olemme tekemässä asiakkaille etuja ja edullista ostoskoria. Edullisuus on lisännyt asiakasmääriä ja sitä kautta on syntynyt varoja kehittää palveluja. Tämä on saanut positiivisen kierteen aikaiseksi, Laine kertoo. Osuustoiminnallinen yritys on yksi tapa tehdä liiketoimintaa. Vaikka osuuskuntia ei perusteta tuottamaan voittoja sijoittajille, pitää S-ryhmän bisnesosaamisen olla vähintään samalla tasolla kuin osakeyhtiömuotoisilla kilpailijoilla. S-ryhmän pitää myös olla taloudellisesti yliomavarainen, jotta se kestää huonojakin aikoja. Mitähän jäsenemme ajattelisivat, jos huonona vuotena pyytäisimme asiakasomistajia laittamaan sata euroa tai tonnin osuuskaupalle? Meillä pitää olla muun muassa kiinteistöomaisuutta ja talous hyvässä kunnossa, sillä emme voi osakeyhtiön lailla pyytää rahaa osakkailta, Laine kuvaa. Miten palauttaisimme kylähenkeä, jottei toiminta mene kasvottomaksi? 13
Kyläkaupasta markkinajohtajaksi Yksityiset kauppiaat olivat vallassa 1800-luvun Euroopassa. He eivät huolehtineet tuotteidensa laadusta, kiskoivat korkeita hintoja ja pitivät kiinni asiakassuhteista velkavankeuden avulla. Vastapainoksi kuluttajat perustivat kansanvaltaisen osuustoimintaliikkeen, jonka myymälät olivat avoimia kaikille, velkakauppa oli kielletty, kaikilla jäsenillä oli yksi ääni ja ylijäämä jaettiin jäsenille. Demokraattisuus, rehellisyys, omatoimisuus, riippumattomuus ja paikallisuus ovat olleet alusta asti osuustoiminnan perusarvoja. Suomen ensimmäiset pienet osuuskaupat perustettiin 1880-luvulla, suuriin kaupunkeihin ne tulivat 1900-luvun alussa. Osuustoimintalaki säädettiin 1901 ja sen jälkeen osuustoiminta-aate levisi kaikkialle Suomeen. Vuonna 1904 perustettiin Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK, joka laajeni nopeasti tuotteiden välitysliikkeestä täysimittaiseksi tukkukaupaksi. Osuuskauppa-aatteen sanansaattajaksi perustettiin Yhteishyvä-lehti vuonna 1905. 1920 40-luvuilla s-ryhmäläinen osuustoiminta nousi suureksi vaikuttajaksi talouselämässä ja merkittäväksi tekijäksi koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Liikeideoita kehitettiin ja palveluverkostoa vahvistettiin kaikilla toimialoilla. Sotien jälkeen 50 60-luvuilla osuusliiketoiminnalla oli merkittävä rooli yhteiskunnan jälleenrakennustyössä. Osuuskaupat, osuuspankit ja tuottajaosuuskaupat auttoivat maaseudun uudelleenasuttamisessa ja henkiin herättämisessä. S-ryhmä alkoi myös rakentaa useiden kaupunkien keskustoihin tavarataloja ja hotelleja. 1970-luvulla väki pakeni maalta kaupunkiin ja se vaikutti myös maaseudulla toimivaan S-ryhmään. Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta kuitenkin selvittiin, kun S-ryhmä 1980-luvulla saneerasi ja alkoi keskittyä ydinosaamisalueisiinsa ja syntyi nykyinen alueosuuskauppaverkosto. 1990-luvun alussa S-ryhmä palasi juurilleen ja muisti toiminta-ajatuksensa: tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille. Se kannatti, sillä 2005 S-ryhmä nousi päivittäistavarakaupan markkinajohtajaksi. Kylähenkeä kaivataan Pohjanmaan laakeilla pelloilla on iät ja ajat ollut turkistarhoja. Se on elinkeino, jolla isäntä pystyy huolehtimaan pihalla leikkivistä lapsistaan. Yhtä luonnollista on, että Pohjanmaan kaupoissa on turkiksia myytävänä. Turkistarhauksen vastustajat näkevät kuitenkin punaista. Sekä turkistarhaajat että turkisten vastustajat ovat S-ryhmän asiakkaita. Haaste on, miten palvella yli kahta miljoonaa eri tavalla ajattelevaa asiakasomistajaa. Joidenkin mielestä pitää ehdottomasti olla kotimaisia tuotteita, S-ryhmän pitäisi rakentaa tulevaisuutta yhä enemmän osuustoiminnan arvojen ympärille. toiset huutavat kansainvälisten hyödykkeiden perään. Jotkut haluavat henkilökohtaista palvelua ja toiset vain pikakassoja. Meillä on paine kasvaa isommaksi asiakasomistajien määrän kasvaessa ja toiveiden lisääntyessä, mutta meillä on myös paine päästä lähemmäs kuluttajaa. Miten me palauttaisimme sitä kylähenkeä, jottei toiminta menisi kasvottomaksi? Arttu Laine kysyy. Kuluttajien vieraantuminen osuustoiminnan ideologiasta on myös Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurlingin mielestä S-ryhmän haaste. Jos asiakasomistajia on tuhansittain, kuinka henkilökohtaisesti omaa osuuskauppaa voi tuntea, hän kysyy. Todellisuudessa asiakkaita viehättävät halvat hinnat ja saatavuus. S-ryhmän kauppoja on joka niemessä ja notkelmassa. Harva kuitenkaan tunnustaa taustalla oleva ideologiaa, vaan kyse on raaoista faktoista, Beurling toteaa. Tutkimus vie menestykseen Ensimmäisten osuuskuntien kyläkaupat tuntuvat kaukaisilta lähiässän pikakassalla ostoksia maksaessani, mutta kaihoakin ne herättävät. Muistan joitakin S-markettini työntekijöitä kasvoilta, mutta heidän silmissään minä hukun asiakasmassaan. En koe kuuluvani osuuden omistavaan yhteisöön, ja osuuskauppani vaaleissa äänestin enimmäistä kertaa tänä vuonna. Juha Beurlingin mielestä S-ryhmän pitäisi rakentaa tulevaisuutta yhä enemmän osuustoiminnan arvojen ympärille. Ihmiset haluavat merkityksiä elämäänsä, he haluavat omistaa ja heitä kiinnostavat uudet virtaukset. S-ryhmän pitää pyrkiä tarjoamaan uusien tuulien mukaisia palveluja ja konsepteja. Tie menestykseen on hänen mukaansa jatkuva kuluttajatutkimus. Asiakasomistajilta pitää kerätä alati tietoa siitä, millaisia palveluja he haluavat. Ja koska osuustoiminnan aatteeseen kuuluu vastuullisuus, ympäristön ja kestävän kehityksen tukeminen, pitää kehittää sen mukaisia palveluja. S-ryhmän pitää siis myös itse innokkaasti ideoida ja tehdä uusia avauksia, joista voisi olla kuluttajille hyötyä. S-ryhmällä on vankka perusta. Sitä eivät yksittäiset vuosikymmenet ja talouden heilahtelut pysty murskaamaan. Se on nyt nähty ja se on aika poikkeavaa. Arvoissa on jotain, mikä kestää aikaa ja se on silloin myös vaalimisen arvoista, Beurling maalailee. Mitä enemmän S-ryhmä palaa juurilleen, sitä vahvempi se on. u 14
Osuustoiminta on voimissaan S-ryhmä järjesti YK:n kansainvälisen osuustoimintavuoden kunniaksi Hyvinvointia osuustoiminnalla -juhlaseminaarin Sokos Hotel Presidentissä 28.8. Paikalla oli muun muassa eri kansalaisjärjestöjen, kuten opiskelija-, nuoriso- sekä ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen edustajia. Millaisia ajatuksia seminaari herätti? Aiheet: s. 12 Paluu juurille s. 15 Osuustoiminta on voimissaan s. 16 Osuuskunta kannustaa yrittämään s. 17 Kajak Games pelittää s. 18 Nollasta 14 tonniin Teksti: Kirsi Särkkä Kuvat: Petteri Kitti Näitä kysyimme: 1. Tarvitaanko Suomessa mielestäsi osuustoimintaa? 2. Mikä oli mielestäsi seminaarin parasta antia? 3. Mitä oivalsit osuustoiminnasta seminaaripäivän aikana? Satu Pohjola Asiakkuuspäällikkö, Reilun kaupan edistämisyhdistys ry 1.Kyllä tarvitaan. Osuustoiminnan perusperiaatteita, kuten yhteenliittymistä, oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa noudattaessaan osuuskunnat ovat mitä todennäköisimmin yhteiskuntavastuullisia toimijoita. Osuustoiminta on toimiva yritysmuotona uusille toimijoille tänäkin päivänä. 2. Parasta oli osuustoiminta-käsitteen avaaminen ja elävöittäminen mm. kouluttamisen, pienyrittäjyyden ja kaupan näkökulmasta. Samoin huomiot siitä, että osuustoiminnan yhdessä tekemisen periaatteella on iso merkitys mm. kehitysmaiden pienviljelijöiden toimeentuloon. Seminaarin loppukevennykseksi vieraiden kanssa luotu loitsu oli hauska tapa konkretisoida yhteistyön voimaa! 3. Osuustoiminta mahdollistaa nykypäivänä erityisesti pien- tai monitoimiosuuskuntien kautta innovatiivisten, eri taitoja ja vahvuuksia omaavien, jopa eri maissa asuvien ihmisten työllistymisen ja yhdessä tekemisen mielekkäällä tavalla. Tästä esimerkkinä peliosuuskunta Kajak Games ja sen tulisielut. Lauri Jurvanen Hallituksen jäsen, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry 1. Kyllä. Seminaarissa tuli hyvin esille, miten monimuotoista osuustoimintaa maassamme on. Eettisesti kestävillä arvoilla toimiva osuustoiminta on erittäin kannatettavaa. Erityisen toivottavaa varsinkin suurten, runsasjäsenisten osuuskuntien osalta on hallinnon läpinäkyvyys, avoimuus viestinnässä ja ylipäätään lähestyttävyys jäsenilleen. 2. Kaikkein mielenkiintoisinta antia oli presidentti Ahtisaaren osuus ja hänelle esitetyt kysymykset. Oli kiinnostavaa kuulla osuustoiminnan mahdollisuuksista ihmisten elinolojen parantamiseksi kehitysmaissa. 3. Minulle oli uutta ammattikorkeakoulujen opiskelijaosuustoiminta ja erilaisten osuuskuntien suuri määrä ja moninaisuus Suomessa. Useinhan osuustoiminta näyttäytyy julkisuudessa vain suurimpien yritysosuuskuntien näkökulmasta. Ulla Konttinen Pääsihteeri, Kalevan Nuorten Liitto 1. Tarvitaan. Osuustoiminta on etenkin nuorten arvomaailmaan sopiva tapa organisoida työtä. Olen tekemisissä nuorten luovan alan ammattilaisten kanssa. Heistä osalla on jo taustallaan osuuskunta ja uskon mallin yleistyvän. On erinomaista, että kansainvälisen osuustoimintavuoden tavoitteena on lisätä yritysmuodon tunnettuutta nuorison keskuudessa. 2. Seminaarissa esiteltiin osuustoimintaa, sen taustoja ja kehitystä monipuolisesti. Pidin myös Kajak Gamesin esimerkistä menestyvänä pienosuustoimintana. Presidentti Ahtisaaren kansainvälisiä näkökulmia valottava ja yksittäisen kuluttajan valintojen merkitystä pohtiva leppoisa esiintyminen oli ajatuksia herättävää. 3. Minua puhuttelivat osuustoiminnan periaatteiden ja arvojen ajankohtaisuus. Havaitsin myös yhtymäkohtia nuorisoseuraliikkeeseen. Nuorisoseurat edistivät 1900-luvun alussa osuustoiminnan leviämistä Suomeen. Nuorisoseuroissa arvostettiin osuustoimintaa, jossa taloudellisen edistyksen lähtökohtana oli yhteistoiminnallisuus. 15
Aiheet: s. 12 Paluu juurille s. 15 Osuustoiminta on voimissaan s. 16 Osuuskunta kannustaa yrittämään s. 17 Kajak Games pelittää s. 18 Nollasta 14 tonniin Osuuskunta Teksti: Katri Riihivaara kannustaa yrittämään Osuuskuntien määrä on ollut kasvussa jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Suomessa on suhteellisesti eniten jäseniä osuuskunnissa maailmassa. Myös yritysmuotona osuuskunta on kasvattanut suosiotaan. Osuustoiminnallinen malli sopii erityisen hyvin uudenlaisiin yrityksiin, joissa tieto on pääomaa. Laman koetellessa Suomea 1990-luvun taitteessa Suomea työttömät perustivat paljon osuuskuntia. Osuustoiminnallisuutta on kutsuttu usein laman lapseksi, mutta osuuskuntien suosio on säilynyt laman jälkeenkin. Tilastokeskuksen mukaan osuuskuntien määrä on kasvanut 1,5-kertaiseksi vuodesta 1995. 2000-luvusta lähtien osuuskuntia on perustettu paljon esimerkiksi tietotekniikan, median ja kulttuurin saralla. Lisäksi erilaiset hoiva-alan yritykset ovat yhä useammin osuuskuntia. Nuoremman sukupolven arvoissa korostuvat vahvasti tiimityöskentely sekä yhdessä yrittäminen. Nämä arvot ovat myös osuustoiminnan lähtökohtia, vanhempi tutkija Eliisa Troberg Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista valottaa ilmiön taustoja. Jaettu riski on pienempi Yritysmuotona osuuskunta on kevyt, sillä sen perustamiseen ei tarvita Yhteiskunnan murros on osaltaan vaikuttanut siihen, että erilaisia yritysmuotoja tarvitaan. alkupääomaa ja siihen on helppo liittyä tai elämäntilanteen muuttuessa siitä voi helposti erota. Yhteiskunnan murros on osaltaan vaikuttanut siihen, että erilaisia yritysmuotoja tarvitaan. Kapitalistisissa maissa osakeyhtiötä on aina pidetty ensisijaisena yritysmuotona. Osuuskunnat nähtiin pitkään jäänteenä vanhasta ajasta. Liiketalouden saralla on perinteisesti etsitty yhtä parasta mallia yritysmuodolle, mutta tällaista ei ole olemassa. Osuuskunta on toimiva ratkaisu yrityksille, joissa korostuu henkinen pääoma ja kestävän kehityksen malli. Jos tavoitteena taas on saada nopeasti voittoa, ovat muut muodot kannattavampia, toteaa professori Iiro Jussila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Koska osuuskunnat ovat jäsenyhteisöjä, on niillä aito intressi pitää huolta alueensa ympäristöstä ja ihmisistä. Yhteiseen hiileen puhaltaminen näkyy myös siinä, että osuuskunnat hakeutuvat konkurssiin lähes 30 kertaa harvemmin kuin osakeyhtiöt. Globalisaation keskellä yksilö kokee kadottavansa kontrollin elämässään. Siksi tunne siitä, että jokin asia on omissa käsissä, on erityisen tärkeää. Se voi olla oma paikallispankki tai -kauppa tai pienempi kulutusosuuskunta, kuten ruokapiiri. Sitoutumisen aste liittyy siihen, miten suuri rooli näillä yhteisöillä ja yrityksillä on omassa elämässä, Jussila jatkaa. Tutkimus luo yhteiskunnallista tietoa Syy siihen, että osuuskuntia perustettiin aiemmin vähemmän, löytyy osittain luentosaleista. Yliopisto- ja korkeakouluopetuksessa keskityttiin muihin yritysmuotoihin ja osuuskuntien opetus ja tutkimus olivat lapsipuolen asemassa. Troberg ja Jussila ovat Suomen akateemisella kentällä olleet myötävaikuttamassa osuuskuntatutkimuksen ja -opetuksen kehittämiseen. Toisaalta myös menestyvät osuuskunnat herättävät opiskelijoiden ja tutkijoiden mielenkiinnon. Tiedon kasvattamiseen vaaditaan siis osuuskuntien ja yliopistojen yhteistyötä. Troberg huomauttaa, että osuustoiminta on ainoa maailmanlaajuisesti toimiva yritysmuoto, jossa arvot ovat mukana jo yrityksen perustamisvaiheessa. Menestyviä yrityksiä luodaan vain johtamalla ihmisiä. Pörssiyrityksissä omistajien tarpeiden tyydyttäminen luo helposti ristiriitoja tähän ajatukseen. Osuuskuntien ainoa tärkeä mittari ei ole taloudellinen menestys. Osuuskuntien pitäisi paremmin osata viestiä osuustoimintamallin eduista. Vain siten sen jäsenet henkilöstö tai vaikkapa kuluttajat voivat aidosti sitoutua siihen. Myös media käsittelee osuuskuntia väärin. Uutisissa nostetaan esiin myyntilukuja, vaikka voiton perusteella ei osuuskunnan menestystä arvioida, Jussila päättää. u 16
Teksti: Kirsi Särkkä Kuvat: Kajak Games KAJAK GAMES pelittää! On vain ajan kysymys, kun jokin peleistämme noteerataan maailmalla isosti. Tulevaisuuden odotuksia kohdistuu muun muassa Snobli Run, Corona ja Tank-It! -peleihin, Kajak Gamesin pressure cooker ja Kajaanin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Kimmo Nikkanen lataa. Keväästä 2010 Kajak Games -osuuskunta on kehittynyt kohti maailmanvalloitusta. Pelialan koulutus aloitettiin Kajaanin ammattikorkeakoulussa vuonna 2006. Pian ymmärsimme, että pelialan ohjelmointi-, grafiikka-, suunnittelu- ja tuottamisosaamisen jatkeeksi tarvitaan yhteisöllisyyttä ja yrittäjyyttä. Osuuskunnassa kaikki palat loksahtivat kohdalleen: pelialan koulutus, opiskelijoiden tarpeet, liiketoiminnan tekeminen pelituotteilla ja yhteistyö alan johtavien pelitalojen kanssa, Nikkanen taustoittaa. Matala kynnys yrittäjyyteen Osuuskuntaan liittyminen on tehty opiskelijoille helpoksi. Jäsenen ei tarvitse pohtia yritystoiminnan alkupääomia, kaupparekisteri-ilmoituksia, kirjanpitotoimistoa, tilitoimistoa tai viestintäkanavia, sillä nämä kaikki ovat jo osuuskunnassa valmiina. Bonuksena tulee laajan osaajaverkoston tuki. Aika paljon muutaman kympin jäsenmaksulla, Nikkanen listaa. Osuuskunta on edullisin ja tehokkain yritysmuoto pelien kehittämiseen Suomessa. Pari vuotta sitten Kajaanin ammattikorkeakoulun pelialan opiskelijat, opettajat ja asiantuntijat perustivat peliosuuskunnan. Nyt Suomen suurimpiin pelialan yrityksiin lukeutuvassa Kajak Gamesissa haudotaan jo Angry Birdsin kaltaista kansainvälistä läpimurtoa. Kyse on paitsi aidosta yritystoiminnasta, myös todellisesta win-win -yhteistyöstä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Osuuskunnan jäsenet hyötyvät esimerkiksi koululla käyvistä pelialan ammattilaisten vierailuista sekä pelialan opettajien ohjauksesta. Ammattikorkeakoulu taas saa nimeä, kun osuuskunnan jäsenet menestyvät peleineen maailmalla, Nikkanen kuvailee. Mainetta ja mammonaa Kajak Games tuottaa muun muassa urheilu-, ongelmanratkaisu-, taistelu-, rooli-, opetus-, kilpa-ajo-, mainos- ja kuntoutuspelejä. Pelialustat vaihtelevat Windows-peleistä matkapuhelimilla pelattaviin peleihin. Pyrimme toteuttamaan sähäköitä pelejä, joissa innovatiivisuus on avainasemassa. Tällä hetkellä työn alla ovat erityisesti kuntoutukseen ja Green Office -ajatteluun, kuten roskien oikeanlaiseen lajitteluun ja kestävään kehitykseen, suunniteltavat pelit, Nikkanen summaa. Menestystäkin on jo saavutettu: Kajak Games on kansainvälisesti tunnettu ja sen jäseniä rekrytoidaan arvostettuihin pelitaloihin. Plakkarissa on useita TOP3- sijoituksia Assembly- ja Global Game Jam -kilpailuissa sekä pääsy ainoana suomalaistiiminä Microsoftin Windows Phone -pelikehityskilpailuun San Franciscossa. Ja ennen kaikkea markkinoilla on useita pelejä, joilla tehdään rahaa. Oikea idea oikeaan aikaan Kimmo Nikkanen kuvailee pelialan toimintaympäristöä globaaliksi ja raadolliseksi. Jatkuvasti uusiutuvien kymmenien tuhansien muiden pelien rinnalla ei riitä pelkkä tekninen osaaminen. Menestykseen tarvitaan ennen kaikkea innovatiivisuutta ja oikea-aikaisuutta maailman sykkeeseen nähden. Jopa yksinkertaisella idealla, simppelillä grafiikalla ja äänillä voi pärjätä hyvin, kunhan pelin kekseliäisyys iskee pelaajiin. Angry Birds ja Minecraft ovat tästä oivia esimerkkejä. u Kajak Games ~ ~ Kajaanin ammattikorkeakoulun tiloissa toimiva peliosuuskunta, jossa yhdistyvät pelialan koulutus, opiskelijoiden tarpeet, liiketoiminnan tekeminen pelituotteilla ja yhteistyö alan johtavien pelitalojen kanssa. ~ ~ Noin 50 julkaistua peliä. ~ ~ Yli 100 pelialan (opiskelija)jäsentä. ~ ~ 5 000 jäsentä yhteisössä. Lisää peleistä ja yrityksestä: www.kajakgames.com 17