Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1



Samankaltaiset tiedostot
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa. Lea Hiltunen, Anna Sipilä, Niko Hänninen ja Elina Virtanen

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

HYDRO-POHJANMAA

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia

Peruna-alan yhteistyöryhmä ry. TARJOUSPYYNTÖ Alapääntie 104, YLISTARO

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Biologinen kasvinsuojelu

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Venäjän puun laatu ja metsäalan kaksisuuntainen tietopalvelu

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

Perunaseitin torjuntaohjeet

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Paikkatietotutkimus täsmäviljelyssä

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Karjalan tasavallan alue on tärkeä osa pohjoista

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Amylopektiini tärkkelysperunat

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Luonnonmukaista vahvistamista

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

Kasvinjalostus luomuun mitä Suomessa on tehty ja mitä pitäisi tehdä?

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä , Jokioinen Patrik Erlund, NSL

Ravinteiden kierron mahdollisuudet viljelijälle optimointipalvelun hyödyntäminen. ProAgria Keskusten Liitto

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan. Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin. Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila

Johanna Marttila Sertifioidun ja tilalla lisätyn siemenen vertailu: Perunantuotannon tilakokeet vuonna 2012

HE 61/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueesta

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Kasvuohjelmaseminaari

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

SANEERAUSKASVIT 2016

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Orgaaniset täydennyslannoitteet luomuviljelyyn Hollola

Perunaseitti ja sen torjunta

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Evira osaksi Ruokavirastoa ja siemenkauppalain uudistus vaikutukset peruna-alalle

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

Marja- ja puutarhatilojen tukitiedotus Suonenjoki Tarkastusten näkökulma

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Samassa yhteydessä Rauno Haapala kertoi omista kauranviljelykokemuksista. Rauno Haapalan tila

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Perunaseitti. Pirkanmaan maaseutukeskus Paavo Ahvenniemi

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Transkriptio:

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1

Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin valtionyliopisto/maataloustieteiden tiedekunta Suomen siemenperunakeskus Oy ProAgria Oulu ja ProAgria Pohjois-Karjala NorTech Oulu/Oulun yliopisto Toteutusalue: Karjalan tasavalta ja Pohjois-Pohjanmaa Rahoitus: Kokonaisbudjetti 213 600 euroa, josta tukirahan osuus 176 150 17.10.2007 Sivu 2

Hanke liittyy Euregio Karelia Naapuuruusohjelman toimintalinjaan 1.2. Tukee elinkeinoelämän yhteistyön toimintaedellytyksiä rajanylittävässä yhteistyössä Tässä hankkeessa tavoitteena ennen kaikkea peruna-alan rajat ylittävän yhteistyön kehittäminen Karjalan perunantuotannossa monia haasteita, joihin löytyy apua suomalaisesta alan kokemuksesta ja tietotaidosta Suomalaiset saavat lisää tietoa Karjalan perunantuotannosta siellä esiintyvistä kasvitaudeista, tukee myös yritysten liiketoiminnan kehittämistä perunasektorilla 17.10.2007 Sivu 3

Miten Karjalan tasavallan perunasatoja voidaan parantaa? Saatava enemmän tietoa esiintyvistä kasvitaudeista Mitä tauteja esiintyy, miten niiden haitat voidaan pitää kurissa? Onko tarpeen ottaa käyttöön vastustuskykyisempiä lajikkeita? Voidaanko paikalliset lajikkeet puhdistaa tautitekijöistä, pärjäisivätkö jotkut suomalaiset lajikkeet paremmin näissä olosuhteissa? Satomäärät nousuun, mutta myös laatu Tuottoisampia lajikkeita kaivataan, mitkä ovat sopivia Karjalan olosuhteisiin? Lannoitussuositukset, oikea määrä ravinteita oikealla lajikkeelle ja oikealle maatyypille Suomalainen tietotaito ja kokemus peruna-alalta antaa vastauksia moniin näihin esillä oleviin kysymyksiin 17.10.2007 Sivu 4

Projektin eri hankeosiot: 1. Perussimenpankki Toteuttajatahot Suomen siemenperunakeskus Oy ja ProAgria Pohjois- Karjala SPK Oy puhdistaa kahdesta Karjalan tasavallassa tuotannossa olevasta kansallisesta lajikkeesta tautivapaata esiperussiementä, josta muodostetaan perussiemenpankki, jota SPK Oy ylläpitää Testataan kahden suomalaisen perunalajikkeen soveltuvuutta Karjalan tuotantoolosuhteisiin perustettavalla koekentällä, verrataan samalle kentälle istutettaviin kahteen venäläiseen lajikkeeseen 17.10.2007 Sivu 5

Hankeosiot jatkuu... 2. Diagnostiikka ja torjuntatoimet Toteuttajatahot MTT Ruukki, Helsingin yliopisto, kasvintarkastusvirasto Evira, ProAgria Pohjois-Karjala Kerätään kasvusto- ja mukulanäytteitä kenttätestausalueelta Analysoidaan näytteet Eviran ja MTT Ruukin laboratoriossa Verrataan Karjalan tasavallassa viljelyssä olevien lajikkeiden ja uusien viljelyyn otettavien lajikkeiden kasvitautikestävyyttä Kootaan rekisteri tehdyistä kasvitautianalyyseista tuloksineen ja verrataan eri kasvitautien mahdollista yleistymistä 17.10.2007 Sivu 6

Hankeosiot jatkuu... 3. Lannoituksen optimointi Osallistujatahot Pro Agria Pohjois-Karjala, Kemira Grow How Oyj Koekentältä otetaan maanäytteitä, joiden analyysitulosten mukaan laaditaan VISUohjelmalla viljely- ja lannoitussuositukset Verrataan käytössä olevaa orgaanista lannoitusta tehdasvalmisteisten lannoitteiden käyttöön Laaditaan toimintamalli (maanäytteenotto analyysit VISU toimenpidesuositukset tieto tilalle) käytettäväksi Karjalan tasavallassa 17.10.2007 Sivu 7

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Keskeisimmät toimenpiteet lokakuuhun 2007 1. Kenttäkoe toteutettu Kahta suomalaista ja kahta venäläistä perunalajiketta istutettiin Petroskoin lähellä sijaitsevalle maatilalle toukokuussa Koekenttä jaettiin orgaanisesti ja kemiallisesti lannoitettuun osioon Koekentällä toteutettiin havaintoja kasvun aikana Koekenttä nostettiin syyskuussa 17.10.2007 Sivu 8

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 Keskeisimmät toimenpiteet lokakuuhun 2007... 2. Havainnot on tehty ja laboratorioanalyysit on käynnistetty jatkoa suunnitellaan Petroskoin valtionyliopiston tutkijat tekivät kasvustoja kasvitautihavaintoja koekentällä säännöllisesti istutuksen jälkeen Heinäkuussa toteuttettiin yhdistetty havaintojen teko ja näytteiden hakumatka Kasvinäytteitä ja venäläistä siemenperunaa tuotiin Suomeen tutkittaviksi Perunan noston jälkeen tuotiin kaikkien lajikkeiden mukuloita ja maanäytteitä Suomeen tutkittaviksi Saatujen laboratorianalyysien mukaan päätetään seuraavan kesän kenttäkokeen painotuksista, koe toistettava tieteellisesti pätevien tulosten saamiseksi 17.10.2007 Sivu 9

Miten hanke hyödyttää perunantuotannon kehittämistä Karjalan tasavallassa ja alueen taloudellista kehitystä? - Saadaan ajanmukaista tietoa perunatautitilanteeesta koetilalla ja yleensäkin Karjalan tasavallassa Laaditaan suositukset, kuinka näiden tautien kanssa tulee toimia ja niiden leviäminen estetään Laaditaan julkaisu, jonka myötä tieto leviää laajemmin alueen viljelijöille - Suomalaisia perunalajikkeita on kokeiltu Karjalan perunantuotantoolosuhteissa Jos on saavutettu laadullisesti ja määrällisesti parempia satoja, ja lajikkeet ovat vastustuskykyisempiä, suomalaisten lajikkeiden käytöllä voidaan parantaa satoja -Venäläisistä lajikkeista on puhdistettu tautivapaata esisiemenperunaa, jota maanviljelijät voivat hankkia - Lannoituskokeen tulokset julkaistaan, maanviljelijät saavat tietoa oikeasta lannoitustavasta ja kemiallisen ja orgaanisen lannoituksen eroista - Petroskoin valtionyliopiston tutkijat karttuttavat osaamistaan hankkeen kuluessa 17.10.2007 Sivu 10

Miten hanke hyödyttää mukana olevia suomalaisia toimijoita? - Saadaan ajanmukaista tietoa perunatautitilanteeesta Karjalan tasavallassa Voidaan ennakoida mm. mahdollisia perunatautiepidemioita - Suomalaisia perunalajikkeita on kokeiltu Karjalan perunantuotantoolosuhteissa Saatu tutkittua tietoa perunoiden soveltuvuudesta Karjalan olosuhteisiin, jota SPK Oy voi käyttää hyväksi vientipyrkimyksissään Venäjälle - Venäläisistä lajikkeista on puhdistettu tautivapaata esisiemenperunaa Tieto käytössä olevasta puhdistusmenetelmästä lisääntyy, SPK Oy voi toteuttaa vastaavia toimeksiantoja jatkossakin - Niin MTT Ruukki kuin ProAgria Pohjois-Karjalakin saavat lisäkokemusta ja tietoa perunantuotanto-oloista Karjalan tasavallassa, kartuttavat näin omaa osaamistaan -KV-hankkeet luonnollinen osa niin MTT Ruukin, ProAgrian kuin NorTech Oulun toimintaa 17.10.2007 Sivu 11

Kiitokset mielenkiinnosta! 17.10.2007 Sivu 12