LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 94/2004/3 Dnro LSY-2002-Y-230 Annettu julkipanon jälkeen 23.12.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa hakijoiden omistamalla vesialueella kiinteistön Hautaniemi RN:o 1:196 edustalla Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä. Jarmo Lemström ja Tenho Lumento (entinen Länsiaukon Lohi Oy) 21150 RÖÖLÄ Länsiaukon Lohi Oy on purkautunut, ja sen seurauksena osakeyhtiön varat on jaettu puoliksi sen osakkeenomistajien Jarmo Lemströmin ja Tenho Lumenton kesken. Osakeyhtiö on merkitty purkautuneeksi kaupparekisteriin 2.4.2004. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Jarmo Lemström ja Tenho Lumento kasvattavat kalaa verkkoaltaissa omistamallaan vesialueella kiinteistön Hautaniemi RN:o 1:196 edustalla Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Länsiaukon Lohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 27.9.2002 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 4.10.2002, 21.11.2002 ja 22.9.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Länsi-Suomen vesioikeus on 30.6.1998 antamallaan päätöksellä nro 43/1998/4 myöntänyt Länsiaukon Lohi Oy:lle luvan kalankasvatukseen yhtiön omistamalla vesialueella Hautaniemi RN:o 1:196 Rymät-
2 tylän kunnan Pakinaisten kylässä. Vesiylioikeus on 18.12.1998 antamallaan päätöksellä nro 170/1998 pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Lupa oli voimassa vuoden 2003 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2003 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään 30.9.2002 saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään 3 500 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 400 kg ja typpimäärä enintään 2 900 kg. Laitos sijaitsee määräalalla, tunnus 705-441-1-196-M601. Jarmo Lemströmille ja Tenho Lumentolle on myönnetty lainhuuto 17.8.2004 kummallekin ½-osaan määräalasta. Alueella on Rymättylän kunnan hyväksymä osayleiskaava, jossa ranta kalankasvatuslaitoksen kohdalla samoin kuin Koirakarin saari on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU), jolla on maisema- ja ympäristöarvoja. Rakennusoikeus MU alueelta on siirretty tilakohtaisesti RA-alueelle 300 m:n levyiseltä rantakaistalta. Hautoniemen etelärannalla noin 200 metrin päässä kalankasvatuslaitoksesta on kaavassa RA-aluetta. Asemakaavan laadinta alueelle on tekeillä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Jarmo Lemströmin ja Tenho Lumenton Pakinaisten kalankasvatuslaitos sijaitsee Rymättylän länsipuoleisella saaristoalueella ja verkkoaltaat Tuoreenkarinaukon ja Pyytinsalmen yhtymäkohdassa. Vesisyvyys Pyytinsalmessa on 7 20 m ja Tuoreenkarinaukolla noin 20 m. Kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on noin 7 8 m. Pakinaisten vesialueella ei hakijoiden tietojen mukaan ole tehty virtaustutkimuksia, mutta Saaristomerellä vesien yleinen virtaussuunta on pohjoiseen ja luoteeseen. Merialue on hakijoiden mukaan avoin ja vallitsevat tuulet ja merenpinnan korkeusvaihtelut tehostavat veden vaihtuvuutta, sillä alueen kautta kulkevat vesimassat ovat huomattavan suuret ja vesien sekoittuminen siten hyvin tehokasta. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen Pakinaisten saaristo nro FI0200065 läheisyydessä.
3 Veden laatu Jarmo Lemströmin ja Tenho Lumenton Pakinaisten kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Merialueella todettiin vuoden 1998 tarkkailutuloksien mukaan Pakinaisissa kaikissa havaintopisteissä hapen vajausta. Päällyslevän määrän vaihtelut noudattivat vertailualueiden tuloksia, vaikkakin aivan kalankasvatuslaitoksen lähivesillä klorofylliarvot olivat suurempia kuin vertailualueilla. Vuoden 1999 tarkkailutuloksien mukaan laitoksen vaikutukset lähivesiin olivat hyvin lieviä. Vuoden 2000 tarkkailutuloksien mukaan laitosta lähinnä olevat tutkimuspisteet eivät rehevyydeltään eronneet alueen muista tutkimuspisteistä, joten kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia ei voitu havaita. Valuma-alue koostuu pääosin metsistä ja kalliosta ja vapaaajanasuntoina käytetyistä kiinteistöistä. Saaristomeren ja Pakinaisten alueelle kohdistuu koko merialueen taustakuormitus sekä eri toimintojen kuten vapaa-ajanasutuksen ja maatalouden tuottama ravinne- ym. kuormitus. Kalastus ja kalasto Alueen muu käyttö Saaristomerellä esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit, kuten silakka, hauki, ahven ja särki. Hakijoiden mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei harjoiteta ammattikalastusta. Pakinaisten alueella on kesäasutusta. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, kaivoja tai yleisiä uimarantoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Lähin kalankasvatuslaitos sijaitsee noin 3 km:n päässä laitokselta. LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta Jarmo Lemströmin ja Tenho Lumenton Pakinaisten kalankasvatuslaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttamat päästöt vuosina 1999-2002: 1999 2000 2001 2002 Keskiarvo Lisäkasvu 40 000 38 000 31 000 30 000 35 000 Rehun fosfori 428 432 363 335 390 Rehun typpi 2 880 3 072 2 916 2 675 2 900 Fosforipäästö 268 280 239 215 250 Typpipäästö 1 780 2 027 2 064 1 850 1 930 Rehumäärä 45 000 48 000 39 500 37 000 42 400 Rehukerroin 1,1 1,3 1,3 1,2 1,2 Fosforin ominais- 7 7 8 7 7 päästö Typen ominais- 45 53 67 62 56 päästö
4 Tiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä sekä vuotta 2002 koskevasta ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedosta liitteineen. Vuosina 2003-2004 laitoksella ei ole kasvatettu kalaa. Laitoksen rakenteet Jarmo Lemströmin ja Tenho Lumenton Pakinaisten kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan kalanpoikasia meressä kelluvissa verkkoaltaissa, joiden tuki- ja kelluntarakenteet ovat muovia. Laitos koostuu kuudesta verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 200 m 2 ja tilavuus 4 800 m 3. Altaat ankkuroidaan paikoilleen ja merkitään merenkulkuviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Hakemuksen mukainen toiminta Laitoksen aiheuttama päästö Pakinaisten kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kalanpoikasia entisellä paikalla Tuoreenkarinaukon ja Pyytinsalmen yhtymäkohdassa siten, että kalojen lisäkasvu on noin 50 000 kg vuodessa. Vuosittainen kasvatusmäärä olisi noin 100 000 200 000 kpl poikasia, joiden alkupaino vaihtelee 17 70 gramman välillä. Laitokselta lähtevät poikaset painavat 250 500 grammaa. Laitoksella on tarkoitus kasvattaa kirjolohen poikasia. Laitos toimii ainoastaan avovesikaudella. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia 500 kg/a ja typpeä 3 500 kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin 62 000 kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan pendel-automaateilla. Jarmo Lemström ja Tenho Lumento ovat hakeneet lupaa vuoden 2013 loppuun. Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan 300 kg/a ja typpipäästö 2 125 kg/a. Melupäästöjä aiheutuu siitä, että kalankasvatuslaitokselle tehdään huolto- ja tarkistuskäyntejä noin 2 3 kertaa viikossa. Moottoriveneellä kuljettu merimatka on noin 15 kilometriä suuntaansa. Jätehuolto Kuolleet kalat (noin 300 400 kg/a) kerätään ja toimitetaan kompostoitaviksi. Kuolleiden kalojen kompostointi tapahtuu noin 700 litran muovikonteissa, jonka jälkeen kompostimassa kynnetään hakijoiden Tenho Lumenton ja Jarmo Lemströmin omistamien maatilojen pelloille Rymättylän Airismaan ja Aaslan saarille. Rehujen kuljetuksessa ja varastoinnissa käytettävät säkit kerätään ja toimitetaan jätehuollon kautta kierrätykseen. Vuosittain kertyy nykyisin voimassa olevan luvan mukaisesta toiminnasta noin 74 kaksinkertaisesta muovikudoksesta valmistettua 500 kg:n suursäkkiä. Päällimmäinen muovisäkki myydään esimerkiksi porkkananviljelijöille, ja sisempi säkki menee 4H-kerhon kautta muovikierrätykseen.
5 Kemikaalit Kalankasvatuslaitoksella käytetään vuosittain allasverkkojen värjäykseen ja suojaukseen noin 200 l Netrexiä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset vesistön käyttöön Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Laitoksen toimipaikka on aikoinaan valittu hyvän vedenvaihtuvuuden takia. Mahdolliset vaikutukset peittyvät kokonaan alueelle leviävien valumavesien vaikutuksiin. Kalankasvatustoiminnan vaikutukset pohjien tilaan eivät ulotu lähisyvännettä etäämmälle. Syvänne on ollut jo ennen kalankasvatustoiminnan aloittamista nykyisessä tilassaan, joten vesialueen laajuus huomioon ottaen vähäinen lisäkuormitus ei merkittävästi heikennä tilannetta. Kalankasvatustoiminnalle valtakunnallisesti asetettu ravinteiden 30 %:n alentamistavoite aikavälillä 1996 2005 on jo saavutettu. Edellä oleva huomioon ottaen hakemuksen mukainen päästö on hakijoiden mukaan perusteltu. Hakemuksen mukaan kalastukselle ja kalastolle jää laitoksen ympärillä riittävästi vapaata vesitilaa. Virkistyskäytön kannalta etäisyydet laitokselle ovat hakemuksen mukaan riittävät. Kalankasvatustoiminta ei vaikuta vesistöoloihin, virtaamiin eikä vedenkorkeuksiin. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Luvanhakijat pitävät laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa, johon merkitään viikoittain käytetyn rehun määrä, mahdolliset kalataudit ja lääkitys sekä muut poikkeamat normaalista kalankasvatustoiminnasta. Päästö- ja vesistötarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Jarmo Lemström ja Tenho Lumento ovat esittäneet, että Pakinaisten kalankasvatuslaitoksen päästö- ja vesistötarkkailtua jatketaan osana Rymättylän ja Velkuan alueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Rymättylän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 31.12.2002 30.1.2003 välisenä aikana.
6 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä kalankasvatukselle. Ympäristökeskus on puoltanut noin 35 000 kg:n vuotuista kalankasvattamista ja esittänyt, että kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta-ala saisi olla yhteensä enintään 1 000 m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään 4 000 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 400 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 2 900 kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Laitoksen päästöjä on pyrittävä vähentämään siten, että saavutetaan ominaispäästö 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohden vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Toiminnanharjoittajat tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain edellistä vuotta koskevan yhteenvedon ympäristökeskukselle helmikuun loppuun mennessä ja liittämään siihen selvityksen vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja -laaduista, suorittamaan käyttö-, vesistö- ja päästötarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa olisi voimassa vuoden 2010 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa tämän jälkeen, uusi lupahakemus olisi jätettävä ympäristölupavirastolle 31.12.2009 mennessä. 2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on muistutuksessaan katsonut, että lupa kalankasvatukselle voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Työvoima- ja elinkeinokeskus on esittänyt, että toiminnanharjoittajat velvoitettaisiin tarkkailemaan toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalatalouteen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristönsuojelulautakunta on muistutuksessaan todennut kaupungin omistavan Pakinaisten kylässä noin 211 hehtaaria maa-alueita ja noin 114 hehtaaria vesialueita. Osa kaupungin omistamista vesialueista rajautuu kalankasvatuslaitoksen vesialueeseen. Lisäksi Naantalin kaupungin virkistysalueet sijaitsevat aivan kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä. Pakinaisten kylässä on Rymättylän kunnanvaltuuston hyväksymä osayleiskaava, jossa Naantalin kaupungin omistamat alueet on varattu pääasiallisesti maa- ja metsätalousvaltaisiksi ja lähivirkistysalueiksi sekä ryhmäpuutarha- ja palstaviljely- sekä matkailupalvelujen alueiksi. Alueelle laaditaan paraikaa asemakaavaa. Muistuttaja on vaatinut kalankasvatuslaitoksen kalankasvatuksen mitoittamista siten, että laitoksen aiheuttama vesistökuormitus vähenee ja että sen vaikutukset eivät vaikeuta vesistön virkistyskäyttöä. Laitokselle myönnettävässä ympäristöluvassa tulee lisäksi ruokintaan käytettävän rehun vuotuiset fosfori- ja typpimäärät määrätä tasolle,
7 jolla vesistökuormitus laskee nykyisestä ja jolla saavutetaan mereen johtuva ominaiskuormitus, joka on fosforin osalta enintään 7 g ja typen osalta enintään 55 g tuotettua kalakiloa kohti vuodessa. Luvan saajat on velvoitettava pyrkimään pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpimäärät ovat mahdollisimman alhaiset. Rehua ei saa yliannostella. Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on käsiteltävä maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteiden käsittelystä annetussa asetuksessa (1022/2000) sekä niiden kompostointi ja hautaaminen asetuksen liitteessä 3 säädetyllä tavalla. Luvan saajat tulee velvoittaa tarkkailemaan laitoksen vesistökuormitusta, jätteiden määrää ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä pitämään hoitopäiväkirjaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen tulee tarkkailla Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi lupa tulisi myöntää siten, että mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2008 jälkeen, on lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus jätettävä 31.12.2007 mennessä ympäristölupavirastolle. 4) AA on hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämässään mielipiteessä ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Muistuttaja on kertonut kiinteistöllä Salmenranta RN:o 1:20 hänen käytössään olevan mökin sijaitsevan samalla saarella kuin kalankasvatuslaitos noin 1 km länteen toiminta-alueesta. Ennen kalankasvatustoiminnan alkamista alueen vedenalainen kasvillisuus ja rakkolevä samoin kuin muut levät olivat hyvinvoivia. Pian toiminnan alkamisen jälkeen alkoi ilmetä muutosta kasvillisuudessa. Nyt nukkamainen levä peittää kaiken. Se kerääntyy ennen niin hienolle hiekkapohjalle ja rehevöittää sitä. Rantakivet ja kalliot ovat sen peitossa. Muut levät ovat hävinneet ja niiden mukana kaloista muun muassa mutu, kivinilkka ja särmäneula. Kuumina kesäpäivinä etelätuulen vallitessa haju leviää kalankasvatusaltailta. Merenpinnalla kelluva rasvakerros tarttuu rantatuessaan veneiden kylkiin ja muualle sekä haisee pahalle. 5) BB ja CC (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva määräala, tunnus 705-441-1-262-M605, ja yhteinen vesialue, kiinteistötunnus 705-441-876-3) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Muistuttajien omistama, virkistyskäytössä oleva kiinteistö sijaitsee Jettesaaressa. Kiinteistön välittömässä läheisyydessä olevalle vesialueelle aiheutuu kalankasvatuslaitoksesta kuormitusta, joka huonontaa mahdollisuuksia käyttää sitä aiottuun tarkoitukseen. Virkistyskäytön lisäksi muistuttajat ovat kertoneet käyttävänsä merivettä tiski- ja pesuvetenä. Muistuttajien omistamaan kiinteistöön kuuluu myös osuus yhteisestä vesialueesta, kiinteistötunnus 705-441-876-3, josta osa on lahtimaisesti levenevää salmea, jonne aallokko ja virtaukset herkästi työntävät ylimääräiset ravinteet ja leväkasvustot. 6) DD (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Salmenranta RN:o 1:20) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutuu aina lämpimillä ilmoilla hajuhaittaa, ja tuulen ollessa sopivasta ilman-
8 suunnasta rantaan leviää kesäisin kalaöljyä. Rantakalliot, kivet ja jopa hiekkaranta ovat alkaneet peittyä harmaanruskean levän alle. "Mutamalkit", kolmipiikit ja särmäneulat sekä jopa osin meduusat ovat hävinneet alueelta. Lisäksi särkikanta on huomattavasti lisääntynyt. Pakinaisten vesialue ei kestä kalankasvatustoiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. Lisäksi muistuttaja on tuonut esille, etteivät toiminnanharjoittajat ole aiemmin luvatusta huolimatta alkaneet pumpata jätteitä yms. maihin. 7) EE, FF, GG ja HH (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Salmenranta RN:o 1:20) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Kalankasvatustoiminnan seurauksena kaikki Rymättylän rannat ja vesialueet saastuvat. Sisäsaaristossa voidaan kalaa kasvattaa ainoastaan umpikasseissa. Verkkoaltaiden merialueelle sijoittamisen jälkeen kalasaaliit ovat vähentyneet noin 60 %. Rakkolevä on melkein täysin hävinnyt alueelta ja vesi on samentunut. Tuulen tai virtauksen tullessa verkkoaltaiden suunnalta kelluu vedessä haisevaa kalarasvaa eikä uimaan voi tällöin mennä. Muistuttajat ovat katsoneet kaikkien lähiseudun mökkien virkistysarvon laskeneen kalankasvatustoiminnan seurauksena huomattavasti. Lisäksi muistuttajat ovat tuoneet esille käsityksensä, että kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan käytetyn rehunmäärän perusteella arvioituna huomattavasti enemmän kalaa kuin voimassa oleva lupa sallii. Tämä käy selville yhteysalus Kaidan rahtikirjoista saatavasta selvityksestä. Muistuttajat ovat ilmoittaneet tulevansa vaatimaan toiminnanharjoittajilta korvausta kesäviettopaikkansa vesialueiden ja rantojen saastumisesta. 8) II ja JJ (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Heikkilä RN:o 1:122) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Heidän omistamallaan kiinteistöllä sijaitsevan vapaa-ajanasuntonsa edustalla olevan rantaveden voimakas rehevöityminen on lisääntynyt edellisen lupakauden aikana. Tuulen suunta on usein luoteesta Tuoreenkarin salmesta, josta on suora yhteys nyt kyseessä olevaan Aukkoluodon saareen. Kalankasvatusaltaat sijaitsevat aivan samalla linjalla, joten ravinteiden kulkeutuminen niistä saaren länsi-luode -suuntaiseen rantaan on todennäköistä. 9) Tampereen Seudun Osuuspankki (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Härkäniemi RN:o 1:262) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Kalankasvatustoiminta saastuttaa lähivesiä sekä rajoittaa kalastusta ja virkistyskäyttöä alueella. 10) KK, LL, MM, NN ja OO (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Katajanmarja RN:o 1:188) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Toiminnanharjoittajien jatkolupahakemuksen mukaiset rehun fosfori- ja typpimäärät ovat huomattavasti korkeampia kuin nyt voimassa olevassa luvassa on asetettu. Pakinaisten kylän vesialueet ovat hyvin kala- ja linturikkaita sekä ympäristössä esiintyvä kasvisto on runsas-
9 ta. Vesialueiden ja ympäristön puhtaus ovat mahdollistaneet alueen säilymisen nykyisessä luonnontilassa. Kalankasvatustoiminta kuormittaa alueen vesialueita ja saattaa pidemmällä aikavälillä aiheuttaa ympäristön luonnossa muutoksia. Velvoitetarkkailun yhteydessä on todettu alueen veden olleen ajoittain rehevämpää kuin avoimilla alueilla. Kesäisin happivajausta on esiintynyt useilla havaintopisteillä. 11) Hakalan kalastuskunta nimisen osakaskunnan osakkaat ammattikalastajat PP ja QQ (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Hakala RN:o 1:130), RR:n jakamattoman kuolinpesän osakas SS (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Kotimäki RN:o 1:128) sekä TT ja UU (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Lohiperä RN:o 1:129) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Mikäli lupa kalankasvatustoiminnalle myönnetään, ovat muistuttajat toissijaisesti vaatineet, ettei vuosittaista kalojen lisäkasvua suurenneta, että lupa myönnetään enintään viiden vuoden ajaksi ja että lupamääräyksiä ravinnepäästöistä ja niiden tarkkailusta tarkennetaan. Muistuttajat ovat tuoneet esille, että toiminnanharjoittajien omistama vesialue ei ole juurikaan käytössä olevien verkkoaltaiden tarvitsemaa pinta-alaa suurempi. Kalankasvatustoiminnasta aiheutuu haittoja ja vahinkoja naapurikiinteistöille sekä vesistölle. Rannoille ajelehtii kalankasvatuslaitokselta jätteitä. Toisinaan veden pinnalla kelluu harmaa, haiseva kalanruoan ja kalanjätteiden muodostama vana. Kalankasvatustoiminta huonontaa veden laatua ja likaa vesialueen pohjan. Lähes koko Pakinaisten aukon vesialueen pohja on noin 10 20 cm paksun kuolleen haisevan levän peitossa. Muistuttajat ovat korostaneet, että toiminnanharjoittajat ovat jo vuonna 1998 ylittäneet luvan mukaisen vuosittaisen kalojen lisäkasvun 35 000 kg 7 500 kg:lla. Käytetyn rehun fosfori- ja typpimäärät on vastaavasti olleet yli kaksinkertaiset. Vuonna 1999 luvan mukainen vuosittainen kalojen lisäkasvu on ylitetty 5 000 kg:lla ja vuonna 2000 3 000 kg:lla. Vuonna 2001 vuosittainen kalojen lisäkasvu on pysynyt luvan mukaisissa rajoissa. Vuoden 2002 tietoja ei ole ollut saatavissa, vaikka ruokintakausi on muistuttajien saamien tietojen mukaan loppunut kalojen teurastukseen lokakuun alussa. Muistuttajien mukaan vedenlaadun velvoitetarkkailua suoritetaan liian kaukana verkkoaltaista virtaavissa syvänveden paikoissa ja laivojen potkurivirtojen vaikutusalueella, joten luotettavia tutkimustuloksia veden laadusta kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä ei voida saada. Muistuttajat ovat kertoneet huoltoajojen kalankasvatuslaitokselle aiheuttavan myös jonkin verran meluhaittoja päiväsaikaan sekä kalojen ruokinta-automaattien ympäri vuorokauden. Etenkin tyyninä päivinä ja iltoina melu on todella häiritsevää.
10 12) VV (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Hautaniemi RN:o 1:196), Punalahden kalastuskunta nimisen osakaskunnan osakas WW (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitsevat kiinteistöt Päivärinne RN:o 1:222 ja Kaita RN:o 1:247), Isosuinin kalastuskunta niminen osakaskunta, QQ (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Hakala RN:o 1:130), XX (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Lähteenperä RN:o 1:225), YY ja ZZ (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Toivola RN:o 1:39), ÅÅ (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitsevaan kiinteistöön Toivola RN:o 1:39 kohdistuva elinikäinen hallintaoikeus), RR:n jakamattoman kuolinpesän osakkaat (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Kotimäki RN:o 1:128), SS (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Lohiperä RN:o 1:129), Pakinaisten kalastuskunta niminen osakaskunta, ÄÄ ja ÖÖ (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Kalenranta RN:o 1:208); AB, AC, AD ja AE (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Kivilä RN:o 1:164), AF (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Mäntylä RN:o 1:132), AG (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Rantala RN:o 1:165); AH, AI ja AJ (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Vanharanta RN:o 1:147 ja yhteinen vesialue, kiinteistötunnus 705-441-876-5), AK (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Rantaperä RN:o 1:144 ja yhteinen vesialue, kiinteistötunnus 705-441-876-5), AL (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Päivölä RN:o 1:145 ja yhteinen vesialue, kiinteistötunnus 705-441-876-5), AM ja AN (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Lounaistuuli RN:o 1:218), AO ja AP (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Tammila RN:o 1:131), AQ ja AR (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Päivälahti RN:o 1:146 ja yhteinen vesialue, kiinteistötunnus 705-441-876-5), AS jakamattoman kuolinpesän osakas AT (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Koivumäki) sekä Kiinteistö Oy Kastuntie 63 (Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä sijaitseva kiinteistö Tuulensuu RN:o 1:271) ovat yhteisessä muistutuksessaan sekä AU hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämässään mielipiteessä ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Mikäli lupa kalankasvatustoiminnalle myönnetään, ovat muistuttajat toissijaisesti vaatineet, että vuotuista kalojen lisäkasvun määrää rajoitetaan, että lupamääräystä verkkoaltaiden sallitusta tilavuudesta tarkennetaan, että lupamääräystä kalojen ruokintaan käytettävän rehun sallituista fosfori- ja typpimääristä tiukennetaan ja että lupa myönnetään enintään kolmen tai viiden vuoden ajaksi. Muistuttajat ovat tuoneet esille, että toiminnanharjoittajat eivät ole viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana noudattaneet voimassa olevan luvan lupamääräyksiä. Vuonna 1998 kalojen ruokintaan käytetty rehu sisälsi fosforia 801 kg sallitun 400 kg:n sijasta ja typpeä 6 052 kg sallitun 2 900 kg:n sijasta. Kalojen lisäkasvu jäi 42 500 kg:aan. Toiminnanharjoittajat ovat myös kaikkina myöhempinä vuosina ylittäneet sallittuja fosfori- ja typpimääriä.
11 Lisäksi muistuttajat ovat tuoneet esille, että toiminnanharjoittajat eivät omista kiinteistöä Hautaniemi RN:o 1:196, vaan se on myyty VV:lle ja myyjä Länsiaukon Lohi Oy on kaupassa pidättänyt itselleen vain pienen määräalan kiinteistöstä. Toiminnanharjoittajat eivät myöskään omista muuta maa- tai vesialuetta kalankasvatuslaitoksen välittömästä läheisyydestä. Toiminnanharjoittajien omistama vesialue on hyvin pieni, kolmionmuotoinen kaistale, johon verkkoaltaat mahtuvat vain vaivoin. Verkkoaltaiden ankkurit ovat ainakin osittain naapureiden omistamilla vesialueilla. Muistuttajat ovat tuoneet esille, että toiminnanharjoittajien kalankasvatuslaitoksen sijainti on erittäin huono ottaen huomioon lähisaarten ja kyseessä olevan vesialueen runsaan virkistyskäytön. Hyvien yhteysalusvuorojen ansiosta Pakinaisten saarella on huomattavan paljon kesäasutusta. Sinne on kaavoitettu lisää kesämökkien rakennuspaikkoja samoin kuin Jettesaareen. Lisäksi kalankasvatuslaitoksen ympäristö on saarten suojaama. Veden vaihtuvuus alueella on vähäistä ottaen huomioon vallitsevat tuulensuunnat etelästä ja lounaasta Pakinaisten saaren takaa. Veden syvyys alueella on vain 7 8 metriä. Lisäksi alueella on syvänteitä, joissa on jo todettu esiintyvän happikatoa. Vesien sekoittumista haittaavat vesialueen kynnykset, saaret ja matalikot. Kalankasvatuslaitos sijaitsee yhteysalusväylän ja laiturin läheisyydessä, jonne on huomattavan paljon vesiliikennettä. Muistuttajien mukaan kalankasvatuslaitos on toiminta-aikanaan aiheuttanut huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa sekä vesiluonnossa ja sen toiminnassa, veden laadun vahingollista muuttumista, vahinkoa kalakannalle, melkoista ympäristön viihtyvyyden vähentymistä sekä suuresti huonontanut paikkakunnan asuin- ja elinkeino-oloja. Kalankasvatuslaitos vähentää sekä Pakinaisten saarella että lähisaarilla satojen kesäasukkaiden sekä veneilijöiden viihtyvyyttä ja virkistysmahdollisuuksia. Vuonna 1998 tehdyn Rymättylän ja Velkuan kalankasvatuslaitosten vedenlaatu- ja päällyslevätutkimuksen tutkimustulosten mukaan Pakinaisten vesialueella mineraaliravinteiden pitoisuudet ovat selvästi kasvaneet pohjaa kohden ja ravinteita on karannut ilmeisesti veden hapettomuuden vuoksi sedimentistä pohjan läheiseen veteen. Lisäksi klorofyllimäärät ovat korkeita kalankasvatuslaitoksen lähistöllä mutta myös Jettesaaren pohjoispuolella, mikä selittynee valitsevalla tuulensuunnalla. Vuonna 1998 klorofyllimäärien todettiin olleen etenkin laitoksen lähialueella huomattavasti suurempia kuin vuonna 1994. Päällyslevien määrä on tutkimuksessa todettu korkeaksi kalankasvatuslaitoksen lähiasemilla mutta myös vertailuasemalla Jettesaaren pohjoispuolella. Tutkimuksen mukaan Pakinaisten ja Korvenmaan välissä veden vaihtuvuutta estää matalikkoalue salmen länsiosassa. Vuonna 1999 tehdyn Rymättylän ja Velkuan kalankasvatuslaitosten vedenlaatu- ja päällyslevätutkimuksen tutkimustulosten mukaan Pa-
12 kinaisten vesialueella hapenvajaus oli heinä- ja elokuussa huomattava (happikyllästys <70 %) kaikilla havaintopaikoilla. Ravinne- ja klorofyllimäärien osalta vesi todettiin lievästi reheväksi, mutta kokonaisfosforipitoisuus oli suurempi kuin rehevien vesien raja-arvo. Vuonna 2000 tehdyn Rymättylän ja Velkuan kalankasvatuslaitosten vedenlaatu- ja päällyslevätutkimuksen tulosten mukaan Pakinaisten vesialueella toimivan kalankasvatuslaitoksen fosforikuormitus oli ollut hieman suurempi kuin vuotta aikaisemmin mutta 40 % pienempi kuin viisivuotiskaudella 1995 1999 keskimäärin. Happivajausta oli esiintynyt kaikilla havaintopaikoilla ja vesi oli ollut hieman rehevämpää kuin Kuusisen alueella. Fosfori- ja typpipäästöt sekä Pakinaisten alueen veden rehevöityminen eivät muistuttajien käsityksen mukaan voi johtua maatalouden ravinteiden kulkeutumisesta vesistöön, sillä alueen lähistöllä on viljanviljelyksessä ainoastaan 15 hehtaaria maata ja koska viljelyyn käytetty lannoitemäärä on vähäinen ja suodattuu ensin maastoon eikä myöskään pitkien valuma-alueiden johdosta pääse juurikaan kulkeutumaan mereen asti. Pakinaisten vesialueella on muistuttajien mukaan tapahtunut veden laadussa heikkenemistä siten, että leväkasvustoja on esiintynyt runsaammin ja veden pinnassa on ajelehtinut rasvalauttoja. Syksyllä kasvatuskauden päätyttyä tapahtuneen verkkoaltaiden tyhjentämisen yhteydessä alueelle on levinnyt laajalti pohjasta rasvalauttoja ja pahaa hajua, mikä muistuttajien käsityksen mukaan on syntynyt pohjaan kertyneiden ulostemassojen ja kuolleista kaloista muodostuneiden massojen pintaan noususta. Hajuhaittoja syntyy myös kuolleiden kalojen kompostoinnin johdosta sekä verkkoaltaiden läheisyydessä, kuljetusten aikana että varsinaisella läjitysalueella. Kalankasvatuslaitos haittaa paikallisten verkko- ja rysäkalastajien elinkeinotoimintaa. Verkot likaantuvat aikaisempaa huomattavasti enemmän, ja kalasaaliit ovat pienentyneet. Hakijoiden selitys Hakijat ovat 11.4.2003 toimittaneet ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten sekä esitettyjen mielipiteiden johdosta. Hakijat ovat liittäneet selitykseensä vuotta 2002 koskevan ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedon liitteineen. Hakijat ovat katsoneet, että kalankasvatustoiminnan haitat suhteessa toiminnan taloudellisuuteen ja työllistävään vaikutukseen ovat hyvin vähäisiä. Mahdolliset muutokset Saaristomeren tilassa johtuvat todella suurista taustakuormittajista, joiden vesistövaikutukset ovat moninkertaiset nyt kyseessä olevan kalankasvatuslaitoksen vaikutuksiin verrattuna ja joiden päästöissä ei ole tapahtunut vesiensuojeluohjelman mukaista alenemista.
13 Hakijoilla ei ole ollut huomautettavaa 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja 2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen tekemien muistutusten osalta. 3) Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristönsuojelulautakunnan tekemän muistutuksen johdosta hakijat ovat katsoneet, ettei kalankasvatuslaitoksen hakemuksen mukaisia tuotantomääriä tule vähentää ottaen huomioon yksikön koko ja liiketaloudelliset lähtökohdat sekä vuosien 1996 2005 vesiensuojeluohjelman väliraportin tulokset, joiden mukaan vuodelle 2005 asetetut tavoitteet on jo saavutettu. Hakijat ovat tuoneet esille pyrkimyksensä koko ajan käyttää uusimpia rehuja, joissa rehukerroin on pienin mahdollinen. Rehua ei laitoksella yliannostella. Kalojen kompostoinnissa tullaan noudattamaan voimassa olevia asetuksia ja säännöksiä sekä vesistö- ja kalastotarkkailuissa menettelemään muistutuksessa esitetyillä tavoilla. Hakijat ovat katsoneet, että lupa tulisi myöntää vuoden 2010 loppuun saakka liiketaloudellisten seikkojen sekä toiminnan edellyttämien investointien ja velvoitteiden vuoksi. Hakijat ovat 5) BB:n ja CC:n, 6) DD:n, 8) II:n ja JJ:n sekä 9) Tampereen Seudun Osuuspankin tekemien muistutusten sekä 4) AA:n hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämän mielipiteen johdosta tuoneet esille, ettei niissä ole esitetty mitään sellaista, joka tulisi ottaa huomioon lupa-asiaa ratkaistaessa. Väitteiden tueksi ei ole esitetty vesistötarkkailujen tuloksia eikä muitakaan ympäristöselvityksiä eikä mitään sellaisia tosiseikkoja, joiden nojalla lupahakemus tulisi hylätä taikka kalankasvatustoimintaa rajoittaa. 7) EE:n, FF:n, GG:n ja HH:n yhteisen muistutuksen johdosta hakijat ovat ilmoittaneet kiistävänsä väitteen, että kalankasvatuslaitoksella kasvatettaisiin kalaa enemmän kuin voimassa oleva lupa sallii. Hakijat ovat kuljettaneet rehut laitokselle omilla lautoillaan eikä yhteysalus Kaidalla. Muilta osin hakijat ovat viitanneet 5) BB:n ja CC:n, 6) DD:n, 8) II: ja JJ:n sekä 9) Tampereen Seudun Osuuspankin tekemistä muistutuksista sekä 4) AA:n hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämästä mielipiteestä antamaansa selitykseen. Hakijat ovat 10) KK:n, LL:n, MM:n, NN:n ja OO:n yhteisen muistutuksen johdosta tuoneet esille, ettei siinä ole esitetty mitään sellaista, joka tulisi ottaa huomioon lupa-asiaa ratkaistaessa. Hakijat pitävät Pakinaisten luonnonkauniin ja hyvin säilyneen alueen tilanteen säilyttämistä ennallaan oman kalankasvatustoimintansa lähtökohtana. 11) Hakalan kalastuskunta nimisen osakaskunnan osakkaiden PP:n ja QQ:n, RR:n jakamattoman kuolinpesän osakkaan SS:n sekä TT:n ja UU:n tekemän yhteisen muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet omistamansa vesialueen pinta-alan verkkoaltaiden kohdalla olevan yli 5 hehtaaria. Siten hakemuksen mukaiset yhteensä 4 800 m 3 :n suuruiset verkkoaltaat ankkurointeineen mahtuvat kyseessä olevalle vesialueelle erittäin hyvin. Kalankasvatustoiminnasta ei ole aiheutunut haittaa ammatti- eikä muullekaan kalastukselle. Velvoitetarkkailun tarkkailupisteiden valintaan hakijat eivät ole pysty-
14 neet vaikuttamaan. Muilta osin hakijat ovat viitanneet 5) BB:n ja CC:n, 6) DD:n, 8) II:n ja JJ:n sekä 9) Tampereen Seudun Osuuspankin tekemistä muistutuksista sekä 4) AA:n hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämästä mielipiteestä antamaansa selitykseen. Hakijat ovat 12) VV:n, Punalahden kalastuskunta nimisen osakaskunnan osakkaan WW:n, Isosuinin kalastuskunta nimisen osakaskunnan, QQ:n, XX:n; YY:n ja ZZ:n; ÅÅ:n, RR:n jakamattoman kuolinpesän osakkaiden, SS:n, Pakinaisten kalastuskunta nimisen osakaskunnan; ÄÄ:n ja ÖÖ:n; AB:n, AC:n AD:n ja AE:n; AF:n, AG:n; AH:n, AI:n ja AJ:n; AK:n, AL:n, AM:n ja AN:n; AO:n ja AP:n; AQ:n ja AR:n, AS:n jakamattoman kuolinpesän osakkaan AT:n sekä Kiinteistö Oy Kastuntie 63:n tekemän yhteisen muistutuksen sekä AU:n hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämän mielipiteen johdosta kiistäneet esitetyt vaatimukset perusteettomina. Kalankasvatuslaitoksen toiminta perustui vuonna 1998 silloin voimassa olleeseen lupaan, jonka mukaan rehu sai sisältää 700 kg fosforia ja kalojen lisäkasvu sai olla 50 000 kg vuodessa. Kalankasvatustoiminta on vuosina 1999 2001 ollut vuotuisina keskiarvoina ilmaistuna hyvinkin tarkalleen lupamääräysten mukaista. Joinakin vuosina rehun sisältämä typpi tai fosfori on ollut hieman lupamääräysten sallimaa määrää pienempi ja joinakin vuosina hieman suurempi. Poikkeamat lupamääräyksistä ovat olleet niin vähäisiä, että keskiarvo on käytännössä ollut sekä typen että fosforin osalta lupamääräysten salliman määrän mukainen. Poikkeamilla ei ole ollut käytännössä merkitystä Saaristomeren tilan kannalta. Hakijat ovat tuoneet esille, että heidän omistamansa vesialueen pinta-ala on verkkoaltaiden kohdalla yli 5 hehtaaria, joten hakemuksen mukaiset yhteensä 4 800 m 3 :n suuruiset altaat ankkurointeineen mahtuvan kyseessä olevalle vesialueelle erittäin hyvin. Kalankasvatuslaitoksen väitettyjen ympäristöhaittojen osalta hakijat ovat viitanneet 5) BB:n ja CC:n, 6) DD:n, 8) II:n ja JJ:n sekä 9) Tampereen Seudun Osuuspankin tekemistä muistutuksista sekä 4) AA:n hankkeen vaikutusalueen asukkaana esittämästä mielipiteestä antamaansa selitykseen. Paikallisten kalastajien väitetyistä ansionmenetyksistä ei ole esitetty mitään selvitystä kuten ei myöskään siitä, että nämä mahdolliset menetykset johtuisivat hakijoiden toiminnasta. Tarkastus Ympäristölupavirasto on 14.9.2004 suorittanut paikalla tarkastuksen. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksen yhteydessä hakijat ovat täydentäneet hakemustaan siten, että ympäristöluvan hakijoina ovat Jarmo Lemström ja Tenho Lumento. Länsiaukon Lohi Oy on purkautunut, ja sen seurauksena osakeyhtiön varat on jaettu puoliksi sen osakkeenomistajien Jarmo Lemströmin ja Tenho Lumenton kesken. Osakeyhtiö on merkitty purkautuneeksi kaupparekisteriin 2.4.2004. Jarmo Lemströmille ja
Hakijoiden lisäselvitykset YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 15 Tenho Lumentolle on annettu lainhuuto 17.8.2004 kummallekin ½- osaan määräalasta, tunnus 705-441-1-196-M601. Hakijat ovat 22.9.2004 toimittaneet ympäristölupavirastolle jäljennöksen määräalan, tunnus 705-441-1-196-M601, kauppakirjasta ja sen liitteenä olevasta kartasta sekä jäljennöksen Rymättylän kunnan Pakinaisten asemakaavasta. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Jarmo Lemströmille ja Tenho Lumentolle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä näiden omistamaan kiinteistöön, tunnus 705-441-1-196-M601, kuuluvalla vesialueella kiinteistön Hautaniemi RN:o 1:196 edustalla Rymättylän kunnan Pakinaisten kylässä (liite 1). Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajien on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala kalankasvatuspaikalla saa olla enintään 1 000 m 2. Verkkoaltaat saa käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajien on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa siten, ettei niistä aiheudu ympäristölle tai sen käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on pidettävä sellaisessa kunnossa ja ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 4) Verkkoaltaat on merkittävä Saaristomeren merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkupiirille.
16 Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 5) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 410 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä. Mereen joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 7 g fosforia eikä 44 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaiskuormitusarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,4 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 6) Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajien on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 7) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 8) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on ensisijaisesti kompostoitava ja käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10) Luvan saajien on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 11) Luvan saajien on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen.
17 12) Luvan saajien on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua. Luvan saajien on pidettävä laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, laitokseen tuoduista ja siitä poistetuista kalamääristä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen merialueelle aiheuttamat päästöt. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. 13) Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajien on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 14) Luvan saajien on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajien on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille hyväksyttäviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Rymättylän kunnan ympäris-
LUVAN VOIMASSAOLO 18 tönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 15) Luvan saajien on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Lupa on voimassa 31.12.2013 saakka. Jos luvan saajien on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2013 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2012. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt Päästöjen ympäristövaikutukset Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Laitoksella on vuosina 1999 2002 käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 390 kg/a fosforia ja 2 900 kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina 1999 2002 on ollut keskimäärin 250 kg/a ja typpipäästö 1 930 kg/a. Laitos sijaitsee lievästi rehevällä rehevällä merialueella Tuoreenkarinaukon ja Pyytinsalmen yhtymäkohdassa. Päällyslevä- ja kokonaisfosforiarvojen mukaan tarkastellen rehevöityminen laitoksen lähimmillä pisteillä ei ole olennaisesti tausta-arvoja suurempaa. Vesialueen pohjan tila on valkokatkan hävittyä lajistosta muuttunut erittäin likaantuneeksi laitosta lähinnä olevalla pohjaeläinasemalla, jossa syvänne on lähes hapeton ja eläinten määrä on tämän takia hyvin pieni.
Merialueen soveltuvuus toimintaan 19 Mantereelta jokivesien mukana tuleva kuormitus Mynälahden suunnalta tuntuu myös Pakinaisissa. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset peittyvät vesien yleisen rehevöitymisen aiheuttamiin muutoksiin. Lupamääräysten mukainen kalankasvatus ei lisää merialueen rehevöitymistä. Vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistaa vähän aikaisempaa suuremman lisäkasvun, jolloin päästöt mereen pysyvät lähes entisellään. Laitos sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen Pakinaisten saaristo nro FI0200065 läheisyydessä. Kalankasvatustoiminta ei nykyisessä laajuudessaan merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja. Pyytinsalmen vesisyvyys vaihtelee 7 20 metrin välillä. Tuoreenkarinaukon vesisyvyys on noin 20 m. Merialue on avoin ja vallitsevat tuulet ja merenpinnan korkeusvaihtelut tehostavat veden vaihtuvuutta. Alueen kautta kulkevat vesimassat ovat suuret ja vesien sekoittuminen on tehokasta. Alueen koko ja vedenvaihtuvuus ovat riittävät lupamääräysten mukaiseen kalankasvatustoimintaan. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Kalankasvatuslaitosta lähimmän syvänteen huonon tilan vuoksi päästöjä mereen ei voida lisätä. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 410 kg fosforia ja enintään 3 000 kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on noin 250 kg ja typpipäästö 1 900 kg vuodessa. Kuivarehun laskelmassa ympäristölupavirasto on käyttänyt seuraavia parametreja: kuivarehun fosforipitoisuus 0,9 %, rehun typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuva fosforimäärä 4 g/kg ja typpimäärä 27,5 g/kg. Hoidettaessa laitosta ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti (BEP) sen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistavat kalojen noin 40 000 kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoskoko Kirjolohen kasvatuksessa käytetään kalatiheytenä arvoa 10 kg/m 3 laskettaessa laitoksen allastilavuutta. Kirjolohi oleskelee pääosin pintavedessä. Tästä syystä kasvatuksessa käytetään yleisesti verkkoaltaita, joiden vesisyvyys on neljästä kuuteen metriin. Siian kasvatus merialueella on yleistymässä. Saman kalamäärän tuottamiseen siika tarvitsee suuremman allastilavuuden kuin kirjolohi. Jotta laitoksella voitaisiin tarvittaessa kasvattaa siikaa, laitoskoko määrätään verkkoaltaiden enimmäispinta-alana. Verkkoaltaiden pin-
20 ta-alan laskemisessa käytetään kalatiheyttä 10 kg/m 3 ja vesisyvyyttä neljä metriä. Tällöin myös siian tuottaminen laitoksella on mahdollista noudattaen samoja päästömääräyksiä kuin kirjolohella. Laitoskoon valvonta samalla helpottuu, koska pinta-ala on mitattavissa tarkemmin kuin tilavuus. Edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti laskettuna tuotettaessa kalaa laitoksella noin 40 000 kg vuodessa, verkkoaltaiden kokonaispinta-ala saa olla enintään 1 000 m 2. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu Rymättylän kunnan osayleiskaavan vastaisesti. Vesilaki Kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Merialueen soveltuvuus toimintaan Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla. Merialueen rehevöityminen Merialueen rehevöityminen ei johdu kalankasvatustoiminnasta. Verkkoaltaiden koko Verkkoaltaat, joiden yhteenlaskettu pinta-ala kalankasvatuspaikalla saa olla enintään 1 000 m 2, mahtuvat ankkurointeineen toiminnanharjoittajien omistamalle yli 5 hehtaarin suuruiselle vesialueelle.