YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 119/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 74 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 119/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 74 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Luvan hakija Ympäristölupa kalanpoikasten kasvattamiseen verkkoaltaissa Gennarbyvikenin eteläosassa Edesvikenissä Hangon kaupungin Lappohjan kylässä Trollböle fiskkläckning Trollbölen kalanhautomo, haltija Håkan Strandberg Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Trollböle fiskkläckning Trollbölen kalanhautomo, haltija Håkan Strandberg on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Lupa haetaan kalanpoikasten kasvattamiseen verkkoaltaissa Gennarbyvikenin eteläosassa Edesvikenissä yhteisellä vesialueella RNo 876:1 Hangon kaupungin Lappohjan kylässä. Kalojen lisäkasvu on noin kg vuodessa. Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 26/2002/1 myöntänyt Trollbölen kalanhautomo, haltija Håkan Strandbergille luvan kalanpoikasten kasvattamiseen verkkoaltaissa Gennarbyvikenin Edesvikenissa. Lupa on voimassa vuoden 2007 loppuun tai kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaiden tilavuus saa olla enintään m 3, kalojen ruokintaan käytettävän

2 2 rehun sisältämä fosforimäärä enintään 72 kg vuodessa ja typpimäärä enintään 560 kg vuodessa. Oikeus alueeseen Trollbölen kalanhautomo, haltija Håkan Strandberg on vuokrannut Ferraria Oy Ab:lta päivätyllä sopimuksella m 2 :n laajuisen alueen kiinteistöille Sågars RNr 1:93 ja Grabb RNr 3:42 kuuluvasta yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1 Hangon kaupungin Lappvikin kylässä. Vuokrasopimus on voimassa Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Kalankasvatusalue on Hangon kaupungin rantayleiskaavassa merkitty vesialueeksi (W). Kalankasvatuspaikan lähellä oleva ranta alue on merkitty maa ja metsätalousalueeksi (M). Lappohja Koverharin alueen yleiskaavassa vesialue on merkitty vesialueeksi, johon kohdistuu erityisiä suojelutarpeita (W 2). Ranta alueet on merkitty virkistysalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (V/s) ja Edesvikenin pohjukka pientalovaltaiseksi alueeksi, jolla on historiallisia ja maisema arvoja (AP/sm). Vesialue Veden laatu Laitos sijaitsee Gennarbyvikenissä, joka on vuonna 1957 erotettu merestä teollisuuden raakaveden tarvetta varten. Lahden valumaalue on noin 100 km 2 ja veden vaihtuvuus hyvä. Veden syvyys laitoksen kohdalla on 4 15 m. Alueen veden laatua ja kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia on tarkkailtu Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta. Veden ravinnepitoisuudet ovat olleet alhaisia. Kokonaisfosforipitoisuuksien vaihtelu vuosina on ollut 7 14 µg/l ja kokonaistypen vaihtelu µg/l. Pitoisuudet laitoksen vieressä ja vertailupisteessä ovat olleet lähes saman suuruiset eikä kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutuksia ole voitu osoittaa. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueen taloudellisesti tärkeimmät kalalajit ovat hauki, ahven, siika, taimen, kuha ja ankerias. Alueella ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Laitoksen läheisyydessä ei ole merkittyjä väyliä, vedenottamoja, kaivoja tai uimarantoja, joihin laitos vaikuttaisi. Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Trollbölen kalanhautomon toiminta ja päästöt vuosina ovat olleet seuraavat:

3 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 0,99 0,92 0,99 1,02 0,97 0,98 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 5,3 4,7 4,8 5,5 5,0 5,1 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) *) *) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Tuotanto Kalanpoikasten kasvattamista on tarkoitus jatkaa siten, että kalojen lisäkasvu verkkoaltaissa on noin kg vuodessa. Laitoksen rakenteet Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on noin kg/a ja se sisältää fosforia noin 72 kg/a ja typpeä noin 560 kg/a. Kalat ruokitaan automaatilla ja käsin. Kalat kasvatetaan kelluvissa verkkoaltaissa. Laitos koostuu neljästätoista verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 208 m 2 ja tilavuus 700 m 3. Altaiden syvyys on 2,2 5,0 m. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja rantaan Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästö mereen on enintään noin 40 kg fosforia ja noin 310 kg typpeä vuodessa. Ruokintaan käytetään vähäravinteista kuivarehua. Käytetyssä rehussa on fosforia keskimäärin 0,9 % ja typpeä 7,0 %. Rehun annostelu hoidetaan tarkasti. Jätehuolto Kuolleet kalat (noin 50 kg/a) kerätään ja haudataan maahan tai kompostoidaan. Rehusäkit (noin 40 kg/a) ja akut (1 kpl/v) viedään kunnan jätteenvastaanottopaikalle. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Ravinnepäästöjen määrä on sama kuin tähän asti eikä laitoksen vaikutukset vesistön tilaan muutu. Laitoksen päästöjen ei ole todettu vaikuttavan vesistön tilaan.

4 4 Merialueen käyttö Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle tai kalastukselle eikä alueen muulle käytölle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan kunkin vuoden loputtua vuosiyhteenveto. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Hangon sekä Tammisaaren kaupungeissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on esittänyt, että laitos voi jatkaa istukaskasvatustaan edellyttäen, että otetaan huomioon seuraavaa: Laitoksen ominaiskuormituksen raja arvo tulisi olla 7 g fosforia ja 50 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. Rehun fosforimäärä tulisi olla enintään 72 kg ja typen määrä enintään 560 kg vuodessa. Kasvatusaltaiden enimmäistilavuus tulisi olla m 3. Kuolleet kalat tulee toimittaa asianmukaisesti hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan tai kompostoida lämpöeristetyssä kompostorissa. Laitoksen hoidosta on pidettävä päiväkirjaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailu voidaan jatkaa nykyisen ohjelman mukaisesti. Mahdollisista kalataudeista ja poikkeuksellisista tilanteista tulee ilmoittaa viranomaisille. Laitoksella tulee olla voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Luvan tulee olla määräaikainen ja voimassa enintään vuoden 2014 loppuun. 2) Merenkulkulaitos on todennut, että laitos sijaitsee vesialueella, jonka lähellä ei ole yleisiä kulkuväyliä. Lupa toiminnan jatkamiselle voidaan myöntää. 3) Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, ettei sillä ole aihetta antaa asiasta lausuntoa. 4) Hangon kaupungin ympäristölautakunta on esittänyt, että Gennarbyviken on edelleen Hangon kaupungin raakaveden varaallas mutta samaa hyvää huolellisuutta noudattaen kalankasvatuslaitos voi jatkaa tarkkailunalaista toimintaansa.

5 5 Hakijan selitys Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa selityksensä muistutusten johdosta viimeistään Selitystä ei ole toimitettu ympäristölupavirastolle. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Trollböle fiskkläckning Trollbölen kalanhautomo haltija Håkan Strandbergille luvan verkkoaltaiden pitämiseen vesialueella ja kalojen kasvattamiseen niissä Gennarbyvikenin eteläosassa Edesvikenissä yhteisellä vesialueella RNo 876:1 Hangon kaupungin Lappohjan kylässä (liite 2). Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa olla enintään 210 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 72 kg fosforia ja enintään 560 kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 4) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 5) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on jär

6 6 jestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 6) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 7) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi 8) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriöja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 9) Luvan saajan on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 10) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi.

7 7 Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 11) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia vesistössä Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle tarkistettavaksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin Uudenmaan ympäristökeskukselle, Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 12) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka edellyttäen, että luvanhaltijan ja vedenomistajan välinen vuokrasopimus on voimassa. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista.

8 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT 8 Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Laitoskoko Luvan voimassaolo Lupaharkinta Kalankasvatuslaitoksen nykyisen toiminnan vaikutukset vesistössä ovat olleet vähäisiä. Vesistön hyvän ekologisen tilan säilyttämiseksi ympäristölupavirasto on määrännyt raja arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa hakemuksen mukaisesti sisältää enintään 72 kg fosforia ja enintään 560 kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat ravinnepäästöt ovat noin 40 kg fosforia ja noin 300 kg typpeä vuodessa. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen lisäkasvun noin kg/a. Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala 210 m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja kg kalojen lisäkasvun perusteella ottaen huomioon nykyinen allaspinta ala. Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset vesistössä sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvanhaltijan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä vesistössä ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja on tarpeen hyödyllistä taloudellista toimintaa varten. Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella hakijan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

9 Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti. Vastaus muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin 9 Ympäristölupavirasto on ottanut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on alle kg/a.

10 10 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Curt Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Curt Nyman. CN/ha

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

12 Kartta