YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 14/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 214 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 14/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 214 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristölupa kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä Renskäretin edustalla sekä kalojen talvivarastointiin Renskäretin ja Pukkisaaren välisessä salmessa Kaskisten kaupungissa Luvan hakija Oy Renskärs Lax Ab Raatihuoneenkatu 21, Kaskinen Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Oy Renskärs Lax Ab on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa ja täydentänyt hakemustaan lisäselvityksellä HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Lupaa haetaan kirjolohen kasvatukseen verkkoaltaissa meressä Renskäretin pohjoispuolella ja kalojen talvisäilytykselle Renskäretin luoteispuolella Renskäretin ja Pukkisaaren välisessä salmessa Österfjärdenin merialueella Kaskisten kaupungissa. Kalojen arvioitu lisäkasvu on noin kg/a. Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 84/2000/3 myöntänyt Oy Renskärs Lax Ab:lle luvan kalojen kasvattamiseen ja talvisäilytykseen verkkoaltaissa Kaskisten kaupungin vesialueella Renskäretin edustalla. Lupa on voimassa vuoden 2007 loppuun tai kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaiden tilavuus saa yhteensä olla enintään m 3, kalojen ruokintaan

2 2 käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä vuodessa enintään 450 kg ja typpimäärä enintään kg. Oikeus alueeseen Oy Renskärs Lax Ab ja Kaskisten kaupunki ovat jatkaneet kalankasvatusta Renskäretin ja Pukkisaaren välisellä vesialueella RN:o 1:20 (Kaskö stads donationshemman) koskevaa vuokrasopimusta saakka, jonka jälkeen se jatkuu vuosi kerrallaan. Sopimus koskee sekä kalankasvatus että talvisäilytysalueita. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Renskäretin alue, jolla kalankasvatuslaitos sijaitsee, on kaavoittamaton. Aluetta koskee ainoastaan Kaskisten kaupunginvaltuuston yleiskaava vuodelta 1983, joka ei ole oikeusvaikutteinen. Kaavassa laitoksen alue on merkitty vesialueeksi (W) ja läheiset maa alueet retkeily ja ulkoilualueiksi (VR). Lähimmät Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet ovat Kristiinankaupungin saaristo (FI ) ja Närpiön saaristo (FI ). Lähimmillään alueet sijaitsevat noin 1,5 km:n etäisyydellä laitosalueesta. Vesialue Kuormitus Veden laatu Kalankasvatuslaitos sijaitsee noin 200 m Renskäretin saaren pohjoispuolella suojaisessa lahdessa, joka lännen ja pohjoisen puolelta rajoittuu Pukkisaareen. Itäpuoli on verraten avointa sisäsaaristoa, joka rajoittuu mantereeseen noin 5,5 km:n päässä laitoksesta. Meriveden päävirtaussuunta Pohjanlahdella on Suomen rannikkoalueella etelästä pohjoiseen. Meriveden liikkeisiin alueella vaikuttaa meriveden korkeus, joka voi vaihdella jopa 2,5 m. Vedenkorkeuksien ja tuuliolojen lisäksi pohjan muodot vaikuttavat alueella veden liikkeisiin. Vesisyvyydet laitoksen lähistöllä ovat 3 8 m. Renskäretin itäpuolella on laajoja alueita, joilla kokonaissyvyys on yli 10 m. Laimenemisolot kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä ovat hyvät. Etenkin virtaussuunnan ollessa etelään päin vesimassat kulkeutuvat varsin vapaasti avomerelle päin. Lähimmät kalankasvatuslaitokset sijaitsevat vesiteitse noin 3 km:n etäisyydellä hakijan laitoksesta kaakkoon. Kaskisten edustan merialueen huomattavin pistekuormittaja on Oy Metsä Botnia Ab:n sellutehdas, jonka jätevedet johdetaan Pukkisaaren länsipuoliseen Tallvarpenin lahteen. Kristiinankaupungin Närpiön välistä merialuetta kuormittaa voimakkaasti myös rannikon joet. Etenkin Närpiönjoesta tulevalla kuormituksella voidaan arvioida olevan vaikutusta Renskäretin edustalla. Veden laatua alueella on tarkkailtu osana Kristiinankaupungin Närpiön kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua. Hakijan kalankasvatuslaitoksen välittömässä yhteydessä sijaitsee vedenlaadun tarkkailuasema ja vertailuasema sijaitsee noin 400 m itään. Kristiinankaupungin Kaskisten Närpiön rannikkoalueen tila on yhteistarkkailun

3 3 mukaan pysynyt pääosin ennallaan viime vuosina. Ainoastaan fosforipitoisuuksissa on pitkällä aikavälillä ollut havaittavissa hidasta nousua useimmilla havaintoasemilla. Vuosina kesien keskimääräiset pintaveden fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l laitoksen lähellä ja välillä µg/l vertailuasemalla. Vesistön rehevyystason kuvaajana käytetyt a klorofyllipitoisuudet ovat tarkkailtavalla merialueella olleet hitaassa nousussa viime vuosina, joskin ajalliset vaihtelut ovat olleet melko suuria. Renskäretin edustan merialue on pääosin ollut lievästi rehevän veden tasolla. Perifyton Päällyskasvuston määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut laitoksen lähialueella ajoittain suurempi vertailuasemaan verrattuna. Se on kuitenkin ollut vähäisempää kuin Kristiinankaupungin Kaskisten Närpiön kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailun useiden muiden laitosten alueella. Pohjaeläimistö Pohjaeläimistöä on alueella tutkittu joka kolmas vuosi vuodesta 1987 lähtien. Alueen pohjaeläinlajiston koostumuksessa ja biomassassa on tapahtunut muutoksia. Ajallista vaihtelua on myös havaittavissa. Vuonna 1987 valtalajeina esiintyivät itämerensimpukka ja valkokatka ja 1990 luvulla surviaissääsket. Vuonna 2001 lajien lukumäärä kohosi alueella kymmeneen ja valtalajeina esiintyivät liejukatka ja uudelleen itämerensimpukka. Vuonna 2004 lajilukumäärä, yksilötiheys ja biomassa olivat poikkeuksellisen pieniä. Kalasto Alueella esiintyviin kalalajeihin kuuluvat mm. ahven, silakka, kilohaili, hauki, siika, kirjolohi, lohi, taimen, harjus, kuore ja lahna. Renskäretin ja Pukkisaaren edustoilla samoin kuin Österfjärdenillä noin kilometrin etäisyydellä laitoksesta on siian ja silakan heikentyneitä kutualueita. Alueen käyttö Kalankasvatuslaitos sijaitsee Närpiön Kaskisten kalastusalueen ja Kaskisten kalastusseuran toimialueella. Koko Kaskisten edustalla kalastaa noin ammatti tai sivuammattikalastajaa. Kaikkiaan merialueella harrastaa kalastusta noin 500 henkilöä. Saalislajeista tärkeimmät ovat olleet silakka, siika, lohi, ahven ja taimen. Laitoksen lähialueella ei ole merkittyä pienveneväylää lähin moottoriveneväylä kulkee 500 m:n etäisyydellä laitoksen itäpuolella. Seutukaavassa ei ole alueelle aluevarauksia. Lähialueella on harvakseltaan kesämökkejä, joista lähimmät sijaitsevat noin 200 m:n etäisyydellä laitoksesta. Vaikutusalueella ei ole yleisiä uimarantoja eikä vedenottamoita. Nykyinen toiminta Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella Oy Renskärs Lax Ab:n kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina ovat olleet seuraavat

4 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,21 1,14 1,21 1,20 1,24 1,20 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 5,9 5,5 6,3 5,9 6,4 6,0 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) *) *) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Tuotanto Kirjolohta on tarkoitus kasvattaa siten, että kalojen ruokintaan käytettävän kuivarehun ravinnemäärät ovat voimassa olevan luvan mukaiset eli 450 kg fosfori ja kg typpeä vuodessa. Kalojen arvioitu lisäkasvu on kg. Kalat ruokitaan osittain automaattisesti, osittain käsin. Laitoksen rakenteet Talvisäilytettävä kalamäärä on noin kg. Talvisäilytyksen aikana kaloja ei ruokita. Kalat kasvatetaan kelluvissa verkkoaltaissa. Laitos koostuu seitsemästä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu tilavuus on m 3. Altaiden syvyys on 3 m. Altaat ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Talvisäilytyspaikalle viedään yksi kalankasvatusallas. Huoltotukikohta Rehut säilytetään mantereella sijaitsevissa kylmävarastoissa. Kalat perataan erillisessä kalankäsittelyhallissa Kaskisten kaupungissa. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästöt mereen pysyvät ennallaan. Vuosina keskimääräiset ravinnepäästöt ovat olleet 270 kg fosforia ja noin kg typpeä vuodessa. Yliruokintaa vältetään ja käytetään mahdollisimman korkealaatuista, vesistöystävällistä rehua. Laitoksella ei käytetä varsinaisia kemikaaleja. Kalankasvatuslaitoksella käytetty menetelmä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Jätehuolto Kuolleet kalat ( kg/a) kuljetetaan muun kalajätteen tavoin rehusekoittamolle minkin ja ketunrehuksi. Pistämisen yhteydessä

5 Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila 5 muodostuva verinen vesi viedään kalankäsittelyhallin kautta kunnalliseen viemäriverkostoon. Kuivan jätteen kuljetuksesta huolehtii paikallinen jäteyhtiö. Ongelmajätettä ei synny. Meriveden ravinne ja a klorofyllipitoisuudet ovat laitoksen vaikutuksesta olleet pääsääntöisesti hieman korkeammalla tasolla sen läheisyydessä sijaitsevassa tarkkailupisteessä kuin vertailupisteessä, joskin keskimääräiset pitoisuuden muutokset ovat jääneet vähäisiksi. Laitoksen kuormitus on kohottanut lähialueen ravinnepitoisuuksia, mikä saattaa kiihdyttää levien kasvua lähimpien saarten rannoilla. Laitoksen suunniteltu tuotanto tulee pysymään nykyisellä tasolla, joten on odotettavissa, että laitoksen vesistövaikutukset pysyvät jatkossa aikaisempien vuosien tasolla. Talvisäilytyksessä olevia kaloja ei ruokita lainkaan, joten ruokinnan seurauksesta aiheutuvaa vesistökuormitusta ei myöskään synny. Merialueen käyttö Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa vesiliikenteelle tai kalastukselle. Toiminta ei vaikuta ympäristön muihinkaan käyttömuotoihin. Luonnonsuojelualueet Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Laitoksella ei arvioida olevan sanottavia vaikutuksia Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 alueeseen, joka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä laitoksesta. Toiminnanharjoittaja pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti. Toiminnanharjoittaja on velvoitettu osallistumaan alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Kyseistä tarkkailua ei ole vielä suoritettu, mutta voidaan kuitenkin jatkossa suorittaa Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Kaskisten kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.

6 6 Muistutukset ja vaatimukset 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan todennut, että hakijan laitos sijaitsee aalloilta ja tuulilta suojattuna ja veden vaihtuvuus alueella on heikompi kuin etelässä sijaitsevalla avoimella merialueella. Ympäristökeskus on puoltanut lupahakemusta kasvattaa kalaa hakijan laitoksella ja säilyttää kalaa, edellyttäen ettei niitä ruokita talvisäilytyksen aikana. Kalojen ruokintaan käytetty rehu saa sisältää enintään 450 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Tulevaisuudessa laitoksen vesistökuormitusta tulisi pienentää, koska se selkeästi vaikuttaa lähialueen pohjaeläimistöön ja päällyslevästöön. Tavoitteena voisi olla rehun fosforisisällön pienentäminen niin, että se vuodesta 2010 olisi 400 kg/a. Tuorerehun käyttö ei ole sallittua. Rehukertoimen tulisi olla alle 1,2. Luvansaajan on jatkuvasti pyrittävä vähentämään vesistöön joutuvaa kuormitusta. Kuolleiden kalojen käsittely tulee tapahtua asianmukaisesti eikä kalojen verestyksessä syntyvää verta saa päästää mereen. Laitoksen toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa ja ympäristökeskukselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä sähköisesti toimitettava yhteenveto laitoksen toiminnasta. Luvan saajan tulee ilmoittaa vakavista kalatautitapauksista myös ympäristökeskukselle. Kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua tulee suorittaa sekä sen vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen Kalatalousyksikkö on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa kalankasvatustoiminnan jatkamiselle nykyisillä kasvatusmäärillä. Toiminnassa on vältettävä yliruokintaa ja käytettävä mahdollisimman vesistöystävällistä rehua. Luvansaajan on seurattava alan kehitystä ja oltava valmis ottamaan käyttöön sellaisia kasvatusmenetelmiä ja työtapoja, jotka vähentävät vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Luvansaajan on velvoitettava tarkkailemaan toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloudellinen tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. 3) Närpiön terveyskeskuksen kuntayhtymän ympäristöosasto on muistutuksessaan todennut, että kalankasvatuslaitos on pitkään sijainnut samalla paikalla ja kuormitus näkyy mm. kohonneina ravinnepitoisuuksina ja pohjan muutoksina. Ympäristöosastolle ei ole tullut valituksia koskien laitosta. Ympäristöosasto on puoltanut luvan myöntämistä edellyttäen, että kuormitus ei suurene ja että uutta tekniikkaa edelleen otetaan käyttöön kuormituksen vähentämiseksi. Hakijan selitys Hakija ei ole toimittanut ympäristölupavirastoon selitystä muistutusten johdosta.

7 7 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Oy Renskärs Lax Ab:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Renskäretin pohjoispuolella sekä verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen talvisäilytykseen niissä Renskäretin ja Pukkisaaren välisessä salmessa (liite 2). Kasvatus ja talvisäilytyspaikat sijaitsevat Kaskisten kaupungin omistamasta vesialueesta RN:o 1:20 vuokratulla alueella Kaskisten kaupungissa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet Toiminta ja päästöt 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa olla enintään m 2 ja talvisäilytyspaikalla välisenä aikana enintään 380 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle. 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 440 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Kaloja ei saa ruokkia talvisäilytyksen aikana. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,0 g fosforia eikä 46 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

8 Häiriö ja muut poikkeustilanteet Tarkkailu ja raportointi 8 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen.

9 9 Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Kaskisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka.

10 10 Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2015 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kyseessä on olemassa oleva kalankasvatuslaitos, joka sijaitsee lievästi rehevällä merialueella Renskäretin pohjoispuolella Kaskisten saaristossa. Laitos sijaitsee suojaisessa lahdessa, joka idässä avautuu avoimempaan sisäsaaristoon. Lähialueen syvyydet vaihtelevat välillä 3 8 metriä, mutta suurenevat itään päin. Laitoksen keskimääräinen lisäkasvu on vuosina ollut kg/a. Fosforipäästö on ollut keskimäärin 270 kg/a ja typpipäästö kg/a. Laitoksen on tarkkailututkimuksissa todettu vaikuttavan jonkin verran vesialueen laatuun. Ympäristölupavirasto on määrännyt raja arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 440 kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 260 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,2 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4,0 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa noin kg:n lisäkasvun vuotta kohti. Rehujen kehittyessä ja käytettäessä mahdollisimman vähäravinteisia rehuja kalojen lisäkasvu voi olla laskelmassa esitettyä suurempi. Laitoksen vuosien keskimääräisiin päästöihin verrattuna fosfori ja typpipäästöt vähenevät jonkin verran. Laitoskoko Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien

11 11 verkkoaltaiden suurin yhteinen sallittu pinta ala m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja kalojen lisäkasvun kg/a perusteella. Talvisäilytys Luvan voimassaolo Lupaharkinta Talvisäilytyspaikalla pidettävän verkkoaltaiden suurin pinta ala saa olla 380 m 2 ja säilytettävien kalojen enimmäismäärä kg. Verkkoaltaita saa pitää talvisäilytyspaikalla ja välisenä aikana, jolloin niiden vaikutus vesiliikenteeseen ja alueiden virkistyskäyttöön on vähäinen Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset, mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä sekä luvanhaltijan oikeudet laitosta varten tarvittavaan vesialueeseen. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatusaltaiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Laitosta varten tarvittava vesialue on voimassa olevan vuokrasopimuksen perusteella hakijan hallinnassa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti. Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vastaus muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristölupavirasto on ottanut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa.

12 12 Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on kg/a.

13 13 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Heidi Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Heidi Nyman. HN/ha

14 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

15 LIITE 2 Kalankasvatuslaitos Talvisäilytys Ympäristöhallinnon Karttapalvelu ( )