YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 116/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 365

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 116/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 365 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Luvan hakija Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä kiinteistöön Meritalo RN:o 1:74 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Paavaisen kylässä Iso Tervin eteläpuolella Kimmo Leinonen Hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Asian vireilletulo Kimmo Leinonen on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä HAKEMUS Toiminta ja sen sijainti Lupaa haetaan kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä kiinteistöön Meritalo RN:o 1:74 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Paavaisen kylässä Iso Tervin saaren eteläpuolella. Vesialue on hakijan omistuksessa. Kalojen arvioitu lisäkasvu on noin kg vuodessa. Voimassa oleva lupa Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 62/2000/4 myöntänyt Kimmo Leinoselle luvan kalojen kasvattamiseen verkkoaltaissa meressä samalla paikalla, jolle lupaa nyt haetaan. Lupa on voimassa vuoden 2007 loppuun tai kunnes mennessä vireille saatetusta uudesta hakemuksesta annettu päätös on lainvoimainen. Voimassa olevan päätöksen mukaan verkkoaltaiden tilavuus saa olla yhteensä enintään m 3 ja pinta ala enintään 600 m 2. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla vuodessa enintään 240 kg ja typpimäärä enintään kg.

2 2 Oikeus alueeseen Kalankasvatukseen tarvittava vesialue on hakijan omistuksessa. Alueen kaavat ja luonnonsuojelu Ympäristön tila Kalankasvatusalue on Rymättylän kunnan eteläisen saariston yleiskaavassa merkitty vesialueeksi (W). Lähellä olevan Iso Tervin saari on merkitty maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MY) ja lomaasuntoalueeksi (RA). Iso Tervin lähellä oleva pieni luoto on merkitty suojelualueeksi (S). Kalankasvatuslaitoksen lähellä ei ole Natura 2000 verkostoon tai valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Vesialue Kuormitus Veden laatu Perifyton Pohjaeläimistö Kalankasvatuslaitos sijaitsee avoimella Airistonselällä. Vallitsevat tuulet ja merenpinnan korkeusvaihtelut tehostavat veden vaihtuvuutta. Merikartan mukaan veden syvyys on kasvatuspaikalla m ja sen eteläpuolella oleva Airistonselkä on laajalti m syvä. Vesialueen tilaa on tarkkailtu osana Rymättylän ja Velkuan kalankasvatuslaitosten yhteistarkkailua. Lähialueella ei ole muita kalankasvatuslaitoksia tai muita merkittäviä kuormituslähteitä. Turun kaupungin jätevedet ja Aurajoki saattavat lievästi vaikuttaa alueen veden laatuun. Kalakasvatuslaitoksella ei ole ollut havaittavia vaikutuksia veden laatuun. Tuotantokerroksen kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet lievästi reheville tai reheville rannikkovesille ominaisia ja a klorofyllipitoisuudet ja perustuotantokykyarvot ovat olleet reheville rannikkovesille ominaisia. Perifyton levien klorofylliarvot kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä ovat olleet pieniä, alle 5 mg/m 2. Kalankasvatuslaitoksen vaikutuksia ei ole ollut havaittavissa. Pohjan laatu on luokiteltu puoliterveen ja puolilikaantuneen rajalle. Yli 80 % pohjaeläinten biomassasta koostuu liejusimpukoista. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit. Taloudellisesti tärkeimmät kalalajit ovat silakka, hauki, ahven ja kuha. Yksi ammattikalastajaa on kalastanut alueella. Turkuun ja Naantaliin johtava syväväylä sijaitsee merikartan mukaan noin 700 m etäisyydellä kalankasvatuslaitoksen itäpuolella. Toisella puolella on pienempi väylä noin 500 m etäisyydellä laitokselta. Kalankasvatuspaikan lähellä ei ole vedenottamoja, uimarantoja tai muita toimintoja, joihin laitoksella olisi vaikutusta.

3 3 Nykyinen toiminta Patalohi Oy on vuokrannut nykyisen luvan mahdollistaman kalankasvatusoikeuden Kimmo Leinoselta lupakauden loppuun saakka ulottuvalla vuokrasopimuksella. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella kalankasvatuslaitoksen toiminta ja päästöt vuosina ovat olleet seuraavat: Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) Rehun fosfori (kg/a) Rehun typpi (kg/a) Fosforipäästö (kg/a) Typpipäästö (kg/a) Rehumäärä (kg/a) Rehukerroin 1,16 1,17 1,12 1,2 1,17 1,16 *) Fosforin ominaispäästö (g/kg/a) 5,3 5,4 4,9 5,6 5,4 5,3 *) Typen ominaispäästö (g/kg/a) *) *) painotettu keskiarvo Hakemuksen mukainen toiminta Tuotanto Hakemuksen mukaan on tarkoitus kasvattaa kirjolohta siten, että kalojen lisäkasvu verkkoaltaissa on noin kg vuodessa. Laitoksen rakenteet Talvisäilytys ja perkaus Kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä on noin kg/a ja se sisältää fosforia noin 240 kg/a ja typpeä noin kg/a. Kalat ruokitaan pendel automaatilla. Kalat kasvatetaan pyöreässä kelluvassa verkkoaltaassa, jonka halkaisija on noin 29 m, pinta ala on 600 m 2 ja tilavuus m 3. Allas ankkuroidaan pohjaan ja merkitään merenkulkuviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kalat perataan Patalohi Oy:n perkaamossa Rymättylän Airismaalla. Kalat kuljetetaan Patalohi Oy:n Linnanluodon talvisäilytyspaikalle. Laitoksen aiheuttamat päästöt ja niiden rajoittaminen Kalankasvatuksen ravinnepäästöt mereen on laskettu olevan enintään noin 140 kg fosforia ja noin kg typpeä vuodessa. Ruokintaan käytetään vähäfosforista kuivarehua, josta pöly poistetaan ennen käyttöä. Kalankasvatus verkkoaltaissa on ainoa teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto merialueella. Hakemuksen mukaisiin rehujen ominaisuuksiin ja ruokintamenetelmiin pe

4 4 rustuva kalankasvatus vastaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Jätehuolto Kuolleet kalat (noin 200 kg/a) kompostoidaan Patalohi Oy:n toimesta ja käytetään peltolannoitteena. Rehusäkit kerätään ja toimitetaan kunnan jäteasemalle. Toiminnasta syntyvät ongelmajätteet (öljyt, akut ym.) varastoidaan ja kuljetetaan kunnan ylläpitämään ongelmajätepisteeseen. Toiminnan vaikutukset Vesiympäristön tila Ravinnepäästöjen määrä on samaa kuin tähän asti eikä laitoksen vaikutukset merialueen tilaan muutu. Tarkkailutulosten perusteella laitoksella ei ole ollut havaittavia vaikutuksia merialueen tilaan. Merialueen käyttö Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle, kalastukselle tai alueen virkistyskäytölle. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Kalankasvatuslaitoksen vaikutustarkkailua jatketaan yhteistarkkailuna nykyisen käytännön mukaisesti. Tarkkailusta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti. Toiminnanharjoittaja osallistuu alueen kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tiedottaminen Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Rymättylän kunnassa ja Turun kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Muistutukset ja vaatimukset Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että laitoksen vaikutuksia ympäröivään vesialueen tilaan ei ole tehdyissä tarkkailututkimuksissa havaittu. Laitoksen kuormitus on suhteellisen pieni ja se sijaitsee vesialueella, jossa veden vaihtuvuus on hyvä. Suhteutettuna muuhun Turun edustan merialueen ja Airistolle ulottuvaan kuormitukseen laitoksen kuormitus on melko pieni. Ympäristökeskus on puoltanut Kimmo Leinosen lupahakemusta kasvattaa kalaa noin kg vuodessa. Verkkoaltaiden pinta ala tulisi olla enintään 600 m 2. Rehun ravinnemäärät tulisi olla enintään 240 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Laitoksen ominais

5 5 kuormituksen tavoitteena tulisi olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa ja vuotta kohti. Vuoden 2010 alusta ominaiskuormituksen tavoitteena tulisi olla enintään 6 g fosforia ja 40 g typpeä tuotettua kalakiloa ja vuotta kohti. Luvan haltijan tulee pitää hoitopäiväkirjaa ja toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain yhteenvedon laitoksen toiminnasta sekä kustannuksellaan suorittaa laitoksen käyttötarkkailua ja sen vesistövaikutusten tarkkailua. Lupa tulisi myöntää siten, että se on voimassa 7 vuotta. 2) Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunta on esittänyt, että kalankasvatuslaitoksen toiminta voidaan jatkaa nykyisessä laajuudessaan. Laitoksen ominaispäästö tulee olla enintään 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohti. Lupa tulee myöntää enintään 7 vuoden ajaksi. Hakijan selitys Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä muistutusten johdosta. Hakija on todennut, että lupa tulee myöntää hakemuksen mukaisena ottaen huomioon, että sekä Lounais Suomen ympäristökeskuksen että Turun kaupungin muistutuksissa on esitetty nykyisen lupakäytännön jatkamista puoltava kannanotto hakemukseen. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kimmo Leinoselle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä kiinteistöön Meritalo RN:o 1:74 kuuluvalla vesialueella Rymättylän kunnan Paavaisen kylässä Iso Tervin eteläpuolella Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet ja laitteet 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa olla enintään 600 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa. Verkkoaltaat on ankkuroitava niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on merkittävä Merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus Merenkulkulaitokselle.

6 6 Toiminta ja päästöt 4) Kalankasvatuksessa vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 240 kg fosforia ja enintään kg typpeä. Ominaispäästö ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästöarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä. 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on kerättävä talteen ja kompostoitava tai toimitettava laitokseen, jolla on asianmukainen lupa käsitellä nämä jätteet. Kuolleet kalat on käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kuolleiden kalojen käsittely on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Rymättylän kunnan ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullisen hoitajan nimi yhteystietoineen.

7 7 11) Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista kemikaaleista, laitoksella käytettävien rehujen ja kemikaalien varastoinnista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais Suomen ympäristökeskukselle sekä Rymättylän kunnan ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset hoitopäiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille sekä Rymättylän kunnan ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi.

8 8 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatustoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman, edellyttäen, että luvan haltijalla on oikeus kalankasvatusta varten tarvittavaan vesialueeseen. Vahingot Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Kalankasvatus Kalankasvatuslaitoksen nykyisen toiminnan vaikutukset merialueeseen ja sen käyttöön ovat olleet vähäisiä. Vaikutukset saman laajuisesta toiminnasta jäävät todennäköisesti myös vähäisiksi. Ympäristölupavirasto on määrännyt raja arvot rehun ravinnesisällölle. Kalankasvatuksessa kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 240 kg fosforia ja enintään kg typpeä vuodessa. Toiminnasta aiheutuvat laskennalliset ravinnepäästöt ovat tämän perusteella 140 kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,85 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa hakemuksen mukaisen kalojen lisäkasvun.

9 9 Voimassa olevan lupapäätöksen mukaisiin enimmäispäästöihin verrattuna fosfori ja typpipäästöt pysyvät samansuuruisina ja laitoksen vaikutukset ympäristöön jäävät edelleen vähäisiksi. Laitoskoko Luvan voimassaolo Lupaharkinta Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määrätty niiden pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala 600 m 2 on määrätty hakemuksen mukaan. Lupa on määräaikainen, jotta toiminnan edellytykset voidaan arvioida uudelleen ottaen huomioon päästöjen vaikutukset merialueella sekä muista syistä aiheutuvat muutokset ja mahdollisuudet vähentää päästöjä kalankasvatuksen kehittymisen myötä. Voimassaoloaika on riittävän pitkä, jotta kalankasvatustoimintaa voidaan kehittää vaarantamatta toiminnan taloudellista kannattavuutta. Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koska kalankasvatusaltaan pitäminen meressä ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua ja allas on tarpeen hyödyllistä taloudellista toiminta varten. Laitosta varten tarvittava vesialue on hakijan omistuksessa. Luvan myöntämisen edellytykset ympäristönsuojelulain mukaan ovat olemassa koska kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lainkohdat Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti. Vastaus muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristölupavirasto on ottanut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1238/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on kg/a.

10 10 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Curt Nyman Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Curt Nyman. CN/ha

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

12 LIITE 2