NUORET MUKAAN KIRJASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN - HANKKEEN LOPPURAPORTTI Selene Keränen Projektityöntekijä Kuopion kaupunginkirjasto 30.4.2014
2 SISÄLTÖ 1 NUORET MUKAAN KIRJASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN HANKE 3 1.1 HANKKEEN TAUSTAT 3 1.2 HANKKEEN TAVOITTEET 4 1.3 HANKKEEN TOTEUTUS 4 2 HANKKEEN AIKATAULU 5 3 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 6 3.1 TAUSTATIEDOT 7 3.2 KIRJASTON KÄYTTÖ, AINEISTOT JA PALVELUT 8 3.3 KIRJASTON TILAT 12 3.4 KIRJASTON TAPAHTUMAT 13 3.5 YLEISIÄ KOKEMUKSIA KIRJASTOSTA 15 3.6 KIRJASTON EI-KÄYTTÄJÄT 17 3.7 YHTEENVETO 18 3.8 HUOMIOITA ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYSTÄ 19 4 TEEMAHAASTATTELUT 22 4.1 HAASTATTELUJEN TOTEUTUS 22 4.2 HAASTATTELUJEN TULOKSET 23 4.3 HUOMIOITA TEEMAHAASTATTELUTILANTEISTA JA TOTEUTUKSESTA 24 5 LOPUKSI 26 LIITTEET LIITE 1: HANKEKUVAUS LIITE 2: KYSELYKAAVAKE
3 1. NUORET MUKAAN KIRJASTOTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN HANKE Nuoret mukaan kirjastotoiminnan kehittämiseen on Kuopion kaupunginkirjaston Pohjois-Savon maakuntakirjaston toteuttama ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke. Hankkeen tarkoituksena on ollut tutkia nuorten mielipiteitä kirjastosta ja laatia sähköinen asiakastyytyväisyyskysely kuopiolaisille 13 19 -vuotiaille nuorille. Projektin tutkimuksellinen osa toteutettiin ajalla 3.2. 30.4.2014. Hanke jatkuu vielä vuoden 2014 loppuun ja sen tuloksia on tarkoitus esitellä Pohjois-Savon kirjastoille syksyllä 2014 sopivan maakunnallisen koulutuspäivän yhteydessä. Tässä raportissa esitellään hankkeen tähänastinen toteutus sekä asiakastyytyväisyyskyselystä ja sitä täydentävistä teemahaastatteluista saadut tulokset. Hankekuvaus löytyy liitteestä 1. 1.1 Hankkeen taustat Hankkeen taustalla vaikuttaa nuorten vähenevä kiinnostus lukemiseen. Lukemis- ja ajanviettotapojen muutokset aiheuttavat kirjastoille jatkuvia haasteita niiden suunnitellessa nuorille kohdistettua toimintaa. Kirjastojen määrärahojen jatkuva tiukentuminen myös edellyttää, että hankinnat kohdennetaan aineistoon ja laitteisiin, joilla on todellista kysyntää ja joiden avulla nuoret kokevat kirjastossa käynnin houkuttelevaksi ja kannattavaksi. Tämän projektin avulla Kuopion kaupunginkirjasto halusi kerätä nuorten mielipiteitä ja ajatuksia kirjaston tiloista ja palveluista. Projektin tuloksena saatua palautetta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää omien palveluiden suunnitelmallisuuden tehostamisessa, samoin kuin päättäjien kanssa käytävissä kuntapalvelujen kehittämistä koskevissa keskusteluissa. Samalla sen kautta toteutetaan muun muassa nuorisolaissa, kirjastolaissa ja kirjastoa koskevissa toimintastrategioissa linjattuja velvollisuuksia nuorten kuulemiseen heille suunnatun toiminnan suunnittelussa ja yleensä asiakaslähtöisesti suunniteltujen palveluiden tuottamisessa. Kuten hankekuvauksessa sanotaan, Opetusministeriön Kirjastopolitiikka 2015 -julkaisussa (2009, 14) todetaan, että kirjasto on onnistunut, jos se pystyy muokkaamaan toimintaansa ja palvelujaan nuorten käyttäytymistapojen ja tarpeiden mukaan. Tässä voidaan onnistua, jos kirjastot yhdessä nuorten kanssa ja hyödyntämällä kirjastojen sisältöjen tuntemista löydetään uusia tapoja kehittää erilaisia palveluja. Kuopion kaupunginkirjasto halusi tämän hankkeen kautta selvittää, millaisena alueen nuoret kirjaston nykyisellään kokevat ja hankkeen tulosten avulla taata onnistuneen,
4 asiakaslähtöisyyteen perustuvan palvelumuotoilun ja tehokkaan strategia- ja kehittämistyön myös jatkossa. 1.2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli saada nuorilta kirjaston käyttäjiltä sekä kirjaston ei-käyttäjiltä tietoa ja mielipiteitä heille suunnattujen kirjastopalveluiden koetusta nykytilasta ja kehittämistarpeista. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, millaisena kuopiolaiset 13 19 -vuotiaat nuoret kirjaston kokevat ja millaisena se vastaisi parhaiten heidän tarpeitaan. Nuorilta kerättiin kehitysehdotuksia ja palautetta kirjastolle sekä sähköisen asiakastyytyväisyyskyselyn että sitä täydentävien teemahaastatteluiden kautta. Tavoitteena oli myös lisätä nuorten tietoisuutta kirjaston käytöstä ja palveluista sekä aktivoida nuoria kirjaston käyttäjinä. Pyrkimyksenä oli myös luoda pohjaa uusille kontakteille niin nuorten kuin kirjaston sidosryhmien (opettajat, nuorisotoimi) keskuudessa, joiden kanssa toimintaa on mahdollista jatkossa yhdessä kehittää. Kysely- ja haastattelututkimuksilla kerättyjä tuloksia on tarkoitus käyttää jatkossa hyödyksi suunniteltaessa kirjaston aineistohankintoja, palveluita, tapahtumia ja mahdollisia tilojen muutoksia. 1.3 Hankkeen toteutus Hankkeen toteuttamista varten palkattiin kolmeksi kuukaudeksi projektityöntekijä, joka toteutti hanketta yhdessä lasten- ja nuortenosaston henkilökunnan kanssa. Projektityöntekijän tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa kohderyhmälle käyttäjäkysely. Kysely toteutettiin Surveypalkyselytutkimusohjelmalla, ja siihen oli mahdollisuus vastata 10. 31.3. välisenä aikana joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa sitä, miten alueen nuoret kirjaston nykyisellään kokevat ja millaisia kehittämisehdotuksia heiltä kirjastolle saataisiin. Kyselylomake oli jaettu kirjaston kokoelmaa, tiloja, tapahtumia ja yleistä kirjastonkäyttöä koskeviin osioihin. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti ja siitä tiedotettiin kirjaston omien tiedotuskanavien (verkkokirjasto, Facebook, ilmoitustaulut) lisäksi muun muassa nuorisotilojen Facebook-sivulla. Tietoa kyselystä jaettiin myös sähköpostilla nuorisotyöntekijöille ja opettajien kautta oppilaitoksiin sekä postittamalla paperimainoksia kirjastoihin, nuorisotiloihin ynnä muihin paikkoihin, joista nuoria ajateltiin tavoitettavan. Kyselystä tulostettiin myös paperiversioita, joita kirjaston asiakkaat ja esimerkiksi opettajat saivat halutessaan käyttää sähköisen kyselyn sijaan.
5 Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan nuorista kirjaston käyttäjistä ja ei-käyttäjistä oli tarkoitus myös muodostaa asiakasraati, joka olisi arvioinut kirjaston palveluja, toimintoja ja tiloja oman ikäryhmänsä viitekehyksestä käsin. Lähinnä henkilöstö- ja aikaresurssien puutteesta johtuen paneelin kokoamisen sijaan päädyttiin kokeilemaan nuorille suunnattuja teemahaastatteluja. Haastattelut toteutettiin viikoilla 14 ja 15 kolmessa Kuopion lähikirjastossa sekä pääkirjaston nuorten- ja musiikkiosastoilla. Haastatteluajankohtia mainostettiin samalla tavalla kuin asiakaskyselyä, joskin printtimainonta oli vähäisempää ja keskittyi haastattelupaikkojen lähellä sijaitseviin oppilaitoksiin ja nuorisotaloihin. Teemahaastattelut järjestettiin kyselyn päätyttyä ja niiden kautta oli toiveena saada kerättyä kyselyn vastauksia täydentävää materiaalia. Hankkeen lopuksi järjestetään projektin tuloksia käsittelevä maakunnallinen koulutus, jossa alueen kirjastohenkilöstölle jaetaan projektista kertyneet ideat ja kokemukset sekä annetaan työkaluja nuorille suunnatun toiminnan kehittämiseksi. Näin projektin tuottamat tulokset voidaan hyödyntää laajempana yhteistoimintamallina Pohjois-Savon kirjastoissa. Koulutustilaisuuden ajankohta selviää myöhemmin, mutta ajoittunee syksyyn 2014.
6 2 HANKKEEN AIKATAULU Projektityöntekijä työsti projektia 3.2. 30.4. välisenä aikana. Projektin lyhyestä kestosta huolimatta toteutus sujui suunnitellussa aikataulussa. Projektin karkea toteutusaikataulu oli seuraava: Kyselyn suunnittelu 3.2.- 21.2. Markkinointimateriaalin suunnittelu/tulostus 10.2.-21.2. Tiedotekirjeet lähetetty sidosryhmille 24.2. Kyselyn testaaminen 24.-28.2. Korjaukset ja viimeistely 3.3.-7.3. Kyselyn julkaiseminen 10.3. Kyselyn vastausaika 10.3.-30.3. Paperivastausten syöttö kyselyohjelmaan 1.-7.4. Tulosten analysointi ja raportointi 8.-28.4 Teemahaastattelut 31.3.-7.4. Haastatteluiden suunnittelu, kysymykset 17.-26.3. Haastatteluiden purku ja raportointi 8.-15.4. Projektin raportointi ja lopetus 8.-28.4
7 3 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Alla on esitetty nuorten asiakastyytyväisyyskyselyssä esiin nousseet keskeiset asiat. Näissä tuloksissa on mukana kaikki vastaajat riippumatta heidän käyttämästään kirjastosta tai siitä, ovatko he ylipäänsä kirjaston käyttäjiä. Raportti on jaoteltu kyselykaavakkeen osioiden mukaisesti taustatietoihin, kirjaston aineiston ja palveluiden käyttöön, kirjaston tiloihin, kirjaston tapahtumiin sekä yleisiin ajatuksiin kirjastosta. Kirjaston ei-käyttäjäksi tunnistautuneiden vastaukset heille soveltuviin kysymyksiin on käsitelty erikseen raportin luvussa 3.6. Kyselykaavake löytyy liitteestä 2. 3.1 Taustatiedot Taustatietokysymyksinä kysyttiin vastaajan sukupuolta, ikää, onko vastaaja koulussa, töissä tai työtön, sekä mitä kirjastoa, jos mitään, hän yleensä käyttää. Taustatietojen tarkoituksena oli kartoittaa miten hyvin ja monipuolisesti hankkeen kohderyhmään kuuluvia nuoria tavoitettiin. Vastaajien lukumäärä ja ikärakenne Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 267 nuorta. Paperilomakkeilla vastauksia saatiin 103 kpl, sähköisiä 164 kpl. Näistä vastauksista 19 hylättiin joko puutteellisina (10 kpl) tai asiattomina (9 kpl). Sähköisesti kyselyyn vastanneet olivat kaikki käyttäneet suoraa vastauslinkkiä. Paperisissa mainoksissa ollut QR-koodi -linkki oli avattu kuusi kertaa, mutta vastausta ei näistä kukaan ollut jättänyt. Ketkä kyselyyn vastasivat? 66 % vastaajista oli naisia, 34 % miehiä. Viisi vastaajaa jätti sukupuolensa ilmoittamatta. Vastaajat edustivat pääosin yläkouluikää, heitä oli 82 % vastaajista. Lukiossa opiskeli 8 %, alakoulussa 5 % ja ammattikoulussa 4 % vastaajista. Yksi prosentti vastaajista oli töissä. Korkeakouluopiskelijoita tai työttömiä nuoria kysely ei tavoittanut. 41 % vastaajista ilmoittivat yleensä käyttävänsä pääkirjastoa. Lähikirjastojen asiakkaista 12 % oli Riistavedeltä, 7 % Karttulan kirjastosta ja 6 % Puijonlaakson kirjastosta. Kurkimäen kirjaston
8 asiakkaita oli 4 % vastaajista. Jynkän, Kettulan, kirjastoautojen ja Pyörön asiakkaita oli jokaista 3 %. Kaksi prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä Kaavin kirjastoa ja yksi prosentti Juankosken, Nilsiän, Särkiniemen ja Vehmersalmen kirjastoja. Neulamäessä ja Tuusniemessä asioivilta nuorilta ei saatu vastauksia. Kirjaston ei-käyttäjiä oli 13 % kaikista vastaajista. 3.2. Kirjaston käyttö, aineistot ja palvelut Näillä kysymyksillä pyrittiin kartoittamaan vastaajien kirjastonkäyttötapoja: käyntitiheyttä, käyntien tarkoitusta, kirjastonkäynnin esteitä ja verkkokirjaston käyttöä. Vastaajilta toivottiin avokysymyksissä myös kehitysehdotuksia ja palautetta kirjaton kokoelmien ja palveluiden parantamiseksi. Kirjaston ei-käyttäjät ohjattiin siirtymään suoraan tämän osion perässä olleisiin, heille suunnattuihin kysymyksiin. Miten vastaajat kirjastoa käyttävät? Suurin osa vastaajista (36 %) käy kirjastossa vähintään kerran kuukaudessa tai ainakin muutaman kerran vuodessa (35 %). Viikoittain kirjastossa käyt 16 % ja päivittäin kaksi prosenttia vastaajista. Harvemmin kuin muutaman kerran vuodessa ilmoitti käyvänsä 13 % kaikista kysymykseen vastanneista. Kirjastoa käytetään melko monipuolisesti. Lähes kaikki vastaajat olivat vastauksissaan ilmoittaneet asioivansa useammalla kuin yhdellä osastolla. 72 % vastaajista asioi lasten- ja nuortenosastolla, 50 % aikuisten osastolla, 23 % lehtisalissa ja 16 % musiikkiosastolla. Nuoret käyttävät kirjastoa melko perinteisesti. 83 % ilmoitti kirjastokäyntinsä tarkoitukseksi aineiston lainaamisen. Tiloissa myös luetaan (32 %), käytetään tietokonetta (21 %) ja etsitään tietoa (16 %) tai opiskellaan (13%). Kirjaston tiloissa muuten vain aikaansa viettää 17 % ja kavereita tapaa 12 % vastaajista. Suosituin lainattava materiaali on edelleen kirja, niitä lainaa 89 % aineistoa lainaavista nuorista. Seuraavaksi halutuinta materiaalia ovat dvd-elokuvat (32 %), sarjakuvat (23 %), lehdet (19 %) ja nuotit (11 % vastaajista). Kolme prosenttia kirjastonkäyttäjistä ei lainaa mitään aineistoa. Vähiten kiinnostusta vastaajilla kyselyn mukaan on lainata liikuntavälineitä, musiikki-dvd-
9 levyjä, e-kirjoja ja CD-ROM-levyjä. Konsolipeleihin kohdistunut alhainen kiinnostus (2%) selittynee osittain sillä, ettei pelitarjontaa ole vielä kovinkaan runsaasti Kuopion kirjastoissa. Avoimissa vastauksissa pelikonsolit ja konsolipelit ovat nousseet useastikin esiin. Perinteinen kirjastomateriaali nousi voimakkaasti esiin myös avoimen kysymyksen Mitä toivoisit että voisit lainata kirjastosta vastauksissa. Kysymykseen toivottiin vastaukseksi aineistossa havaittujen puutteiden lisäksi ihan uusien kirjastoon sopivien aineistoiden ja esineiden ideointia mutta avainsanaksi näissä vastauksissa nousi ENEMMÄN. Kysymykseen oli vastannut 83 nuorta. Eniten mainintoja (46 mainintaa) vastauksissa sai painettu aineisto. Vastaajat toivoivat voivansa lainata enemmän nuorten kirjoja, lehtiä ja sarjakuvia. Osa vastauksista kohdistui tiettyihin nimekkeisiin (Simpsonit, Tex Willer, nimetyt manga-sarjat), osa oli maininnut tietyn genren tai aiheen (mangaa, fantasiakirjallisuutta, keittokirjat). Osa vastauksista viittasi siihen, että enemmän tarkoitti niissä kappalemääriä aineiston saatavuuden parantamiseksi. Uutuuksien parempaa ja nopeampaa saatavuutta on toivottu myös muissa kyselyn osioissa. Muusta materiaalista DVD-elokuvat saivat 12 mainintaa, Playstation-pelit yhdeksän mainintaa ja musiikkiaineisto (CD tai nuotti) seitsemän mainintaa. Pari vastaajaa oli myös toivonut liikuntavälineitä (selättimiä, uusimpia urheiluvälineitä) sekä pihapelejä tai lautapelejä kotiin lainattavaksi. Yksi vastaaja toivoi voivansa lainata kirjastosta vaatteita, toinen laulaja Justin Bieberin. Viisi vastaajaa ilmoitti, että saa jo kirjastosta kaiken mitä tarvitsee, kaksi vastaajaa toivoi voivansa lainata kaikkea hauskaa. Verkkokirjaston käyttö Verkkokirjaston käyttö nuorten keskuudessa on melko vähäistä. Vain vajaa kolmannes vastaajista (29 %) käyttää verkkokirjastoa. Verkkokirjastossa tehdään pääsääntöisesti tiedonhakuja aineistosta (61 %) tai uusitaan lainoja (59 %). Verkkokirjastoa käytetään myös melko ahkerasti kirjastojen aukioloaikojen etsintään (34 %) sekä lukuvinkkien etsimiseen (29 % vastaajista). Verkkokirjaston käyttäjistä 64 % kokee sen helppokäyttöiseksi, 12 % sitä vastoin ei. Avoimissa kehitysehdotuksissa esiin nousee ennen kaikkea toive verkkokirjaston toimimisesta nopeammin (Internet-yhteydet nopeammiksi) ja verkkokirjaston selkeydestä. Yksi vastaaja toivoi paluuta vanhaan (Origon) versioon, jossa oli vähemmän linkkejä ja osioita. Yksi vastaaja kokee
10 mobiiliversion myös hieman vaikeaksi käyttää ja yhdellä varauksen tekeminen toiselle paikkakunnalle ei ole onnistunut. Sisällöllisesti verkkokirjastoon toivottiin uusien kirjojen tulemista verkkosivuille ja nuorten kaunokirjallisuuden uutuuksien esittelyä sivustolla. Yksi vastaaja on toivonut sivuille nuorten haastatteluja, juttuja nuorista sekä nuorten omia juttuja, (aineisto)suosituksia sekä jonkinlaista kirjoihin liittyvää kilpailua. Millaisia esteitä kirjastonkäytölle koetaan olevan? Suurin osa vastaajista (64 %) ei koe aineiston löydettävyyttä ongelmana, vaan löytää yleensä haluamansa aineiston helposti hyllyistä. Kymmenen prosenttia vastaajista ei löydä aineistoa ja 26 % oli valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa. Tämä voisi viitata joko kirjaston kokoelmien käyttämättömyyteen tai siihen, että kirjasto on jo niin tuttu, ettei asiakas osaa kiinnittää huomiota aineiston löydettävyyteen ahkerasti käyttämästään kirjastosta. Myös henkilökunnalta saatu apu koetaan riittäväksi ja kirjastonkäyttöä tukevaksi. 72 % vastaajista koki saavansa henkilökunnalta riittävästi apua kirjastonkäyttöön. Yhdeksän prosenttia vastasi ei ja 18 % ei osaa sanoa. Kysymys Millaiset asiat vähentävät kirjaston käyttöäsi sisälsi 19 monivalintavaihtoehtoa ja avoimen jokin muu, mikä -vaihtoehdon. Kysymykseen oli mahdollista valita useampia vastausvaihtoehtoja. Vastausten perusteella suurin nuorten kirjastonkäyttöä vähentävä tekijä on aikapula. Vaihtoehdon minulla on liian vähän vapaa-aikaa oli valinnut 41 % vastaajista. 29 % vastaajista puolestaan koki lähimmän kirjaston sijaitsevan liian kaukana ja 26 % vastasi, etteivät kirjaston aukioloajat palvele heidän tarpeitaan. 19 % vastaajista kokee kirjaston tilat epäviihtyisiksi ja 16 % on sitä mieltä, että kirjastossa on liian hiljaista, kun taas ainoastaan yksi prosentti vastaajista kokee kirjaston liian meluisaksi paikaksi.
11 Myös kirjaston perustoimintojen järjestelyt koetaan jossakin määrin kirjastonkäyttöä vähentäväksi. 19 % vastaajista kokee laina-ajat liian lyhyiksi, 14 % ei muista palauttaa lainojaan ja 14 % kokee, ettei kirjastosta löydy heille tarpeellista aineistoa. Kuitenkin vain kaksi prosenttia vastaajista ilmoittaa olevansa lainauskiellossa, kolmella prosentilla ei ole kirjastokorttia, ja kirjaston käyttösäännöt kokee vaikeaselkoisiksi ainoastaan kaksi prosenttia vastaajista. Kirjaston henkilökunta ärsyttää vain kahdeksaa prosenttia vastaajista ja saman verran vastaajia ei tiedä mitä kirjastossa voi tehdä. 11 % vastaajista ilmoittaa, ettei mikään vähennä heidän kirjastonkäyttöään. Avoimen vaihtoehdon jokin muu, mikä? oli valinnut 13 % vastaajista (28 kommenttia jätetty). Osa avoimista vastauksista sisälsi omin sanoin ilmaistuna jo vaihtoehdoissa tarjottuja aikapulaan ja kirjaston aukioloaikoihin liittyviä kommentteja. Noin neljännes kommenteista koski palvelun tarvetta. Kommenteissa oli ilmaistu suorasukaisesti, ettei kirjastonkäyttö vastaajaa yksinkertaisesti kiinnosta tai että hänellä ei ole tarvetta käyttää kirjastoa. Saman verran vastaajista oli kokenut henkisiä esteitä kirjaston käytön saavutettavuuteen. En jaksa, ei huvita, laiskuus oli saanut seitsemän mainintaa eri variaationa. Neljä vastaajaa mainitsi kirjaston heille sopimattomat aukioloajat käyttöä vähentäviksi tekijöiksi. Miten kokoelmia ja palveluja voisi parantaa? Kokoelmia ja palvelua koskevan osion päätteeksi vastaajat saivat vielä jättää avoimeen kommenttikenttään parannusehdotuksia kirjaston aineistoa ja palveluita koskien. Kommentteja oli jätetty 76 kappaletta. Kommenteista 29 koski varsinaista kirjastoaineistoa ja toiveet olivat pitkälti samoja kuin mitä vastaajat olivat jo aiemmassa kysymyksessä Mitä toivoisit, että voisit lainata kirjastosta toivoneet. Lisää kirjoja, mangaa, DVD-elokuvia ja yleensä uutta aineistoa toivottiin näissäkin kommenteissa. Kirjaston palveluihin liittyi 26 kommenttia. Niissä toivottiin Playstation3-pelikonsolia, latauspaikkoja kännyköille, nopeampaa uutuuskirjojen hankintaa, enemmän tietokoneita, nopeaa nettiä ja pidempiä laina-aikoja aineistolle. Yksi vastaaja oli toivonut ylipäänsä enemmän kirjastoja ja toinen ehdotti uutena palveluna chat-palvelua läksyjen teon tueksi. Kirjastojen aukiolojen pidentämistä ja viikonlopun aukioloaikoja toivottiin seitsemässä kommentissa. Henkilökuntaa toivottiin kahdessa kommentissa osastoille vapaana kiertelemään
12 helpomman lähestyttävyyden vuoksi. Palvelun parantamiseksi heitä myös toivottiin joustamaan työtehtävissä ja palvelemaan asiakkaita niillä tiskeillä, joissa on ruuhkaa. Kirjaston tiloja koskevia kommentteja löytyi myös kahdeksan kappaletta vaikka niitä ei tässä osiossa varsinaisesti ollut tarkoitus käsitellä. Niissä toivottiin löhösohvia, värejä ja yleensä viihtyisämpiä tiloja, samoin kuin nuorten omaa oleskelutilaa ja nuorisokahvilan perustamista kirjaston tiloihin. 3.3 Kirjaston tilat Nuorten näkökulmaa kirjaston tilojen toimivuuteen kysyttiin kahden monivalinta- ja kahden avoimen kysymyksen kautta. Näihin saatujen vastausten perusteella vapaa-ajan vietto kirjaston tiloissa jakoi vastaukset melko tasaisesti vaihtoehtojen välillä: kirjastossa viettää aikaa silloin tällöin 26 %, todella harvoin 38 % ja ei lainkaan 32 % vastaajista. Ainoastaan viisi prosenttia vastaajista viettää aikaa kirjastossa usein. Millaisena nuoret asiakkaat kokevat kirjaston tilat? 44 % kokee käyttämänsä kirjaston tilat viihtyisiksi, 19 % ei ja 37 % ei ole muodostanut asiasta mielipidettä tai ei käytä kirjastoa niin usein, että osaisi vastata kysymykseen. Avoimissa kysymyksissä kysyttiin ensin, miten kirjaston tilojen viihtyvyyttä voisi parantaa. Avoimia kommentteja tähän kysymykseen oli jätetty 96 kappaletta. Näistä 53 koski kirjaston sisustusta. Vastaajat toivoivat erityisesti sohvia, nojatuoleja, säkkituoleja ja ylipäänsä enemmän pehmeitä istuimia. Muutama vastaaja toivoi viihtyvyyden parantamiseksi maalia seiniin, kasveja, verhoja ja modernimpaa ilmettä sekä uusia huonekaluja kirjastoihin. 13 mainintaa koski yleisesti tilan tarvetta. Kirjastojen tilat koetaan liian pieniksi, toivottiin rauhallista lukutilaa ja enemmän lukunurkkauksia sekä sitä, että kaikilla tiloilla olisi kirjastossa omat huoneet. Erilaisia palveluja, kuten juoma-automaatteja, kahvitarjoilua sekä Playstation3- pelikonsolia ja elokuvien katselumahdollista oli tiloihin toivonut myös 13 vastaajaa kommenteissaan. Kommentoijista kahdeksan viihtyisi kirjastossa paremmin, jos siellä olisi enemmän ääniä. Toivottiin musiikkia soimaan, mahdollisuutta puhua puhelimessa ja yleensä äänen
13 voimakkuuden nostamista. Yksi kommentoija oli kuvaillut kirjastoa liian hiljaiseksi ja kaavoihin kangistuneeksi. 17 kommentoijaa ei ollut nähnyt mitään keinoa tilojen parantamiseksi, tai eivät osanneet sanoa. Viisi kommentoijaa oli tyytyväisiä tiloihin sellaisena kuin ne nykyisellään ovat. Mitä kirjaston tiloista koetaan puuttuvan? Toinen avoin kysymys koski sitä, mitä nuoret kokevat kirjaston tiloista puuttuvan. Kysymyksellä haettiin ensisijaisesti ideoita uusien tilojen luomiseksi ja etsittiin vastausta siihen, voisiko kirjasto tarjota nuorille jotain sellaista tila- tai toimintamahdollisuutta, jota muualla ei järjestetä. Kysymykseen oli vastannut 100 nuorta. 35 kommenttia koski kirjaston sisustusta ja oleskelutiloja. Kirjaston tiloista koetaan puuttuvan sohvia ja istumapaikkoja, mukavat lukunurkkaukset ja värit. 32 vastausta liittyi erilaisiin palveluihin. Limukoneita, kaakaoautomaatteja, ruokapisteitä ja karkkikauppaa kaivattiin kirjastoon. Moni oli huomannut myös langattoman verkon, puhelimien lataamismahdollisuuden sekä esimerkiksi musiikinkuuntelu- ja elokuvankatselupisteiden puuttuvan kirjastoista. Myös lisää tietokoneita, Playstation-pelikonsolia ja pelinurkkausta toivottiin kirjaston tiloihin. Viisi kommenttia koski tässäkin kysymyksessä ääntä. Kirjastosta koetaan puuttuvan musiikki, elämä ja jutteluhuone. 11 vastaajaa oli kiinnittänyt huomiota kirjaston tunnelmaan, he toivoivat tiloihin rentoutta, mukavuutta, pehmeyttä ja parempaa tunnelmaa. 18 vastaajaa ei kokenut mitään puutteita kirjaston tiloissa, pari vastaajaa oli sitä mieltä että tiloista puuttuu kaikki oleellinen ja seitsemän vastaajaa oli jättänyt en tiedä -kommentin. 3.4 Kirjaston tapahtumat Tapahtumiin liittyvillä kysymyksillä pyrittiin selvittämään sitä, kiinnostavatko kirjaston tapahtumat nuoria, järjestetäänkö heille tarpeeksi tapahtumia ja millaisia tapahtumia nuoret itse kaipaisivat kirjastoon. Samalla haluttiin tietää, tavoittaako kirjaston tapahtumamainonta nuoria ja mitkä tiedotuskanavat ovat heille tärkeimmät. Nuoret saivat myös jättää ehdotuksia kiinnostavista tapahtumista kirjastolle.
14 Järjestetäänkö nuorille riittävästi tapahtumia? 10 % vastaajista on sitä mieltä, että kirjastossa järjestetään tarpeeksi tapahtumia nuorille. 29 % on vastannut ei, ja 61 % ei ole muodostanut mielipidettä asiasta (en osaa sanoa). Enemmän tapahtumia toivoi 18 % vastaajista, miltei puolet (47 %) ei. Avoimessa kysymyksessä tiedusteltiin tapahtumatoiveita niiltä, jotka niitä lisää toivoivat. Vastauksia oli jätetty 47 kappaletta. Tapahtumiksi ehdotettiin melko paljon kirjailijavierailuita ja kirjaesittelyjä ja muuta aineiston esittelyyn liittyvää toimintaa. Muutama toivoi myös julkkisten tai urheilijoiden tapaamisia (kaikkiaan 14 mainintaa vierailijoista). Toiminnallisia tapahtumia toivoi 13 vastaajaa. Peli-iltoja toivottiin niin konsolipelien kuin lautapelienkin muodossa, samoin elokuvailtoja. Taide- ja käsityötapahtumaa oli myös ehdotettu (esimerkiksi kirjojen tarinoiden kuvittamista). Pari vastaajaa toivoi musiikkia tai jotain bändejä kirjastoon, yksi oli ehdottanut opiskelupiiriä ja muutama nuorten lukupiiriä. Muissa kommenteissa toivottiin muun muassa virkistäviä tapahtumia, jotka veisivät ajatukset arjesta pois, jotain kivoja tai mielenkiintoisia sekä jotain erilaisia, pelkät vitriininäyttelyt ovat tylsiä. Yksi vastaaja oli myös käyttänyt tekstikentän hyödyksi antamalla palautetta kirjaston tapahtumista. Hän kokee ne vanhanaikaisiksi ja mielenkiinnottomiksi eikä siksi tunne tarvetta osallistua. Toimiiko tapahtumatiedotus? 33 % vastaajista saa tarpeeksi tietoa kirjaston tapahtumista. Suosituimmat tiedotuskanavat näille vastaajille ovat kirjastojen ilmoitustaulut (39 %) ja kaverit (38 %) ja perheenjäsenet (29 %). Tapahtumatietoa saadaan myös kirjaston verkkosivuilta (29 %) vaikka kukaan verkkokirjaston käyttäjä ei tapahtumatietoa maininnut aiemman verkkokirjastokysymyksen yhteydessä sieltä etsivänsä. Melko tasaisesti vajaan 20 % edustuksella myös kirjaston henkilökunta, sanomalehti sekä kirjaston Facebook-sivu koetaan hyviksi tiedonlähteiksi. Ne 67 % vastaajista, jotka eivät saa tarpeeksi tietoa tapahtumista, ohjattiin avoimeen kysymykseen kertomaan mitä kautta he tietoa haluaisivat saada. Vastauksissa nousi jonkin verran esiin jo käytössä olevia tiedotuskanavia (sosiaalinen media, ilmoitustaulut, henkilökunta). Tästä voisi päätellä, että kysymykseen on vastannut kirjastoa harvemmin käyttäviä nuoria sekä ei-käyttäjiä. Osa vastauksista saattaa olla myös heitä, jotka jo
15 saavat riittävästi tietoa tapahtumista mutta jotka halusivat avoimen kysymyksen kautta vahvistaa aiempaa vastaustaan. Tietoa haluttiin saada eniten Internetin eri sovellusten kautta (30 mainintaa). Sähköposti nousi vastauksissa yhtenä uutena vaihtoehtona melko useasti (12 kertaa) esiin ja jonkinlaista postituslistaa ehdotettiin perustettavaksi. Yhdeksän vastaajaa toivoi saavansa tiedon koulun tai opettajan kautta. 16 kommenttia koski kirjaston tiloja (ilmoitustaulut) sekä henkilökuntaa tiedonlähteinä. Sanomalehti-ilmoittelua seuraisi seitsemän kommentoijaa. Yksi vastaaja toteaa, että televisiomainoksen hän ainakin huomaisi. Muita kommentteja oli muun muassa iphone, postin välityksellä sekä kavereilta. 18 mainitsi, ettei halua tai tarvitse tietoa kirjaston tapahtumista. 3.5 Yleisiä kokemuksia kirjastosta Kyselyn lopussa kysyttiin vielä nuorten yleisiä ajatuksia ja tuntemuksia kirjastosta. Kysymysten kautta pyrittiin selvittämään kirjaston tärkeyttä nuorten elämässä sekä sitä, kuinka tervetulleiksi he kokevat itsensä kirjastoon ja kuinka kirjasto onnistuu nuorten tarpeiden huomioimisessa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan miten heidän kirjastonkäyttönsä on muuttunut alakouluajoista ja pohtimaan syitä muutokseen. Millaisena nuoret kirjaston näkevät? Tuloksista selviää, että 17 % vastaajista pitää kirjastoa tärkeänä, 44 % melko tärkeänä ja 39 % ei lainkaan tärkeänä. Miltei 70 % taas kokee, että kirjasto huomioi nuorten tarpeet hyvin tai melko hyvin ja vain 6 % on vastannut, ettei nuorten tarpeita huomioida kirjastossa ollenkaan. Kysymykseen Huomioidaanko nuorten tarpeet mielestäsi kirjastossa oli myös mahdollista jättää avoin, omaa vastausvaihtoehtoa perusteleva kommentti. Ne vastaajat, jotka kokivat kirjaston huomioivan nuorten tarpeet hyvin, mainitsivat perusteluissa hyvän nuortenaineistokokoelma sekä hyvän asiakaspalvelun. Melko hyvin -vaihtoehdon valinneet mainitsivat useassa kommentissa, että voisi olla enemmän kirja- ja elokuva-aineistoa nuorille, samoin toivottiin hankintatoiveiden parempaa toteuttamista sekä parempia tietokoneita.
16 Melko huonosti tai ei huomioida lainkaan -vastauksen valinneiden perusteluissa sen sijaan oli enemmän hajontaa. Osa kokee henkilökunnan liian asialliseksi ja vaikeasti lähestyttäväksi, toiset kommentoivat nuortenosastojen tiloja toimimattomiksi ja sisustusta tylsäksi tai kokoelmaa riittämättömäksi nuorten tarpeisiin. Yksi vastaaja oli todennut, että kirjasto on enemmän aikuisten paikka ja toinen kertoi, ettei mikään kirjastossa vedä häntä puoleensa. Tämän lisäksi suurin osa vastaajista (84 %) kokee olevansa tervetulleita kirjastoon. Niitä vastaajia (alle 20 %), jotka valitsivat vaihtoehdon en, kehotettiin vielä jatkokysymyksenä kommentoimaan vastaustaan avoimessa vastausruudussa. Tästä syystä suurin osa kysymyksen kautta saadusta palautteesta oli luonnollisesti negatiivista. Avokommentteja oli jätetty 31 kappaletta. Näistä vastauksista yhdeksän oli perustelemattomia ( en kerro, ei kiinnosta ). Suurin osa kommenteista koski nuorten kokemaa henkilökunnan huonoa asennetta nuoria kohtaan. Nuoret kokevat, ettei heitä tervehditä tai huomioida kirjastossa. Pari mainintaa koski huonoa kirjavalikoimaa ja yksi vastaaja ei kokenut olevansa tervetullut kirjastoon, koska on lainauskiellossa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan miten heidän kirjastonkäyttönsä on muuttunut alakouluajoista ja mistä he arvelevat muutoksen johtuneen. 56 % vastaajista arvioi kirjaston käyttönsä vähentyneen ja 19 % lisääntyneen. Kirjastonkäytön vähentymiseen ehdottomasti yleisin syy on aikapula sekä se, että kirjaston palvelut ovat kauempana tai kirjastoauto ei enää vieraile koululla yläkouluun siirryttäessä. Suurin syy kirjastonkäytön lisääntymiseen on vastausten perusteella kasvanut lukuinto ja opinnot, joihin haetaan aineistoa kirjastosta. Nuorilta tiedusteltiin myös kiinnostusta osallistua kirjaston tapahtumien ja/tai palveluiden suunnitteluun. Ainoastaan kymmenen prosenttia vastaajista osoitti kiinnostusta asiaan, 56 % ei ollut kiinnostunut ja 36 % oli valinnut vaihtoehdon en osaa sanoa. Tässä kysymyksessä viimeisen vaihtoehdon olisi kenties voinut jättää pois ja tavallaan pakottaa vastaaja valitsemaan kahdesta vaihtoehdosta itselleen sopivampi. En osaa sanoa -vastaukset heijastelevat kenties osittain myös sitä, ettei kysymyksessä täsmennetty minkä tasoisesta osallistumisesta olisi kyse. Viimeisenä kyselyssä oli vielä avoin vastauskenttä, johon nuorilta pyydettiin toiveita kirjastolle. Toiveita oli jättänyt 96 vastaajaa. 15 heistä ei tiedä tai ei toivo mitään. 48 mainintaa koski kirjaston aineistoa ja teknologiaa (tietokoneen, pelikonsolit), 27 toivetta koski kirjaston tiloja,
17 kymmenen henkilökuntaa ja loput aukioloaikoja, kirjastokäyntejä koulun kanssa sekä sekalaisia kommentteja. 3.6 Kirjaston ei-käyttäjät Kyselyn taustatietokysymyksessä, jossa tiedusteltiin asiakkaan käyttämää kirjastoa, oli yhtenä vaihtoehtona en käytä kirjastoa. Vaihtoehdon valinneet ohjattiin ohittamaan alun kirjastoa käyttäville suunnatut kysymykset, jotka koskivat lainaamista ja yleistä kirjastonkäyttöä. Eikäyttäjille oli laadittu kaksi monivalintakysymystä sekä yksi avoin kommenttikenttä. Heitä ei kuitenkaan ohjeistettu keskeyttämään kyselyä tähän, vaan myös heidän oletettiin vastaavan kirjaston tiloja ja tapahtumia sekä yleisiä kirjastokokemuksia koskeviin kysymyksiin. Kaikkiin näihin oli annettu vaihtoehto en osaa sanoa tai muu tapa ohittaa kysymykset ilman, että mielipidettä pakotettiin muodostamaan. Ajatuksena kuitenkin oli, että kirjaston käyttö voi olla vahvasti sidoksissa mielikuvaan lainaamisesta ja palveluiden käyttämisestä, eikä kirjastossa kavereiden tapaamista tai muuta oleskelua mielletä kirjaston käytöksi. Toisaalta esimerkiksi liikuntaesteiset asiakkaat eivät välttämättä käytä kirjaston fyysisiä tiloja, mutta asioivat silti verkkokirjaston kautta kirjastossa tai käyttävät avustajan avulla kokoelmia ja palveluja hyödyksi. 13 % eli 31 kyselyyn vastannutta nuorta ei käytä kirjaston palveluja. Heistä yli puolet (52 %) ilmoitti pääasialliseksi syyksi, etteivät he lue. Kymmenen prosenttia vastaajista ei muista palauttaa lainojaan ja seitsemän prosenttia kokee, ettei kirjastosta löydy mitään heille hyödyllistä aineistoa. Neljännes vastaajista (26 %) oli kuitenkin valinnut vaihtoehdon jokin muu, mikä. Näistä nousi vahvimmin esiin kommentit ei ole tarvetta, ei vaan kerkeä ja ei jaksa, ei kiinnosta. Pari vastaajaa kertoi, ettei löydä kirjastosta mitään kivoja tai kiinnostavia kirjoja, jotkut lukevat vain omia kirjojaan kotona ja yksi ilmoittaa ostavansa ne kirjat jotka haluaa lukea. Kysymys Mikä saisi sinut käyttämään kirjastoa aiheutti jonkin verran hajontaa vastauksissa. Silti enemmistö, 29 % vastaajista, oli vastannut, ettei mikään annetuista vaihtoehdoista saisi heitä käyttämään kirjastoa. 16 % saattaisi käyttää kirjastoa, jos laina-ajat olisivat pidemmät ja saman
18 verran käyttäjiä vastausten perusteella toisi kirjastoon konsolipelien pelaamismahdollisuus. 13 % vastaajista kaipasi elokuvien katselumahdollisuutta kirjastoon ja 13 % kirjastokortin käyttämistä kännykällä. 13 % vastaajista myös kävisi kirjastossa, jos se olisi kouluaikana mahdollista. Ei-käyttäjille kirjaston aukioloaikojen muutos tai parempi sijainti eivät ole ratkaisevia tekijöitä, sillä vain kolme prosenttia vastaajista oli valinnut jommankumman vaihtoehdon. Myöskään kirjastonkäytön opetus, lainojen automaattinen uusiutuminen, lainauskiellon poistaminen tai kirjaston käyttösääntöjen yksinkertaistaminen eivät mainittavasti vaikuttaisi nuorten kirjastokäynteihin. Ei-käyttäjät eivät kuitenkaan suhtaudu kirjastonkäyttäjiä negatiivisemmin kirjastoon. 61 % vastaajista kokee olevansa tervetullut kirjastoon ja 40 % on sitä mieltä, että nuorten tarpeet huomioidaan kirjastossa hyvin tai melko hyvin. 97 % näistä vastaajista kuitenkin kokee, ettei kirjasto ole heille lainkaan tärkeä. 3.7. Yhteenveto Nuorten vastauksista voisi vetää muutamia varovaisia johtopäätöksiä. Nuoret käyttävät kirjastoa edelleen melko perinteisesti. Siellä käydään noin kerran kuussa tai vähän harvemmin ja käynneillä lainataan aineistoa, etsitään tietoa ja opiskellaan. Nuoret eivät juuri käytä kirjaston tilaa vapaa-ajan oleskeluun eikä kirjaston tapahtumat ole juurikaan vetovoimaisia nuorten keskuudessa. Syinä tähän voi olla osittain monen esiin tuoma vapaa-ajan puute. Toisaalta joistakin vastauksista näkyi, ettei koulumatkaan yhdistettyä kirjastokäyntiä välttämättä mielletty vapaa-ajaksi, vaan kirjastossa odotettiin bussia tai tehtiin läksyjä. Myös kirjaston aukioloajat monet vastaajista on kokenut omiin tarpeisiinsa riittämättömäksi. Viikonlopun aukioloaikoja toivottiin monissa avoimissa vastauksissa. Kirjastoauton käyntien loppuminen ja lähikirjaston jääminen matkan taakse yläkouluun siirryttäessä vaikuttavat myös melko paljon nuorten kirjastonkäyttöön. Tilana kirjasto houkuttelisi nuoria paremmin, jos sieltä löytyisi mukavia sohvia, säkkituoleja ja muita pehmeitä istuimia, sekä mukavia, rauhallisia lukupaikkoja. Myös konsolipelin pelaaminen tai elokuvien katsominen kirjastossa houkuttelisi joitakin nuoria kirjastoon. Samoin musiikkia tai muuta taustahälyä kaivattiin monissa vastauksissa. Kuitenkin ne nuoret, jotka käyttävät kirjastoa enemmän tai vähemmän säännöllisesti kokevat, että kirjasto on hyvä nykyisessä muodossaan. He etsivät ja löytyvät helposti kokoelmista etsimänsä kirjat eivätkä juuri toivo muuta kuin runsaasti uutta kirjamateriaalia valikoimiin.
19 Nämä nuoret myös kysyvät rohkeasti kirjaston henkilökunnalta apua ja osa toivoisi, että apua myös tarjottaisi aktiivisesti hyllyjen välissä. Kirjaston ei-käyttäjät eivät nykyisessä elämäntilanteessaan kaipaa kirjaston palveluita, eikä heitä sinne ole helppo houkutella edes uusien palveluiden kautta. Ei-käyttäjillä ei kenties ole riittävästi tietoa kirjaston uusista aineistoista tai palveluista, mutta on mahdotonta sanoa muuttaisiko tieto heidän kirjastonkäytön tarpeita. Käytön aloittamisen kynnys on korkea eikä kirjasto ole kaikille jokaisessa elämän vaiheessa hyödyllinen. Kuten yksi avovastauksen jättänyt ilmaisi, nuoria ei pitäisi pakottaa tykkäämään kirjastosta. Tärkeämpää olisi muistuttaa kirjaston olemassaolosta myös nuorille niin, että he tarvittaessa muistaisivat palvelun olemassaolon ja pyrkiä jatkossakin säilyttämään nuorten positiivinen kirjastokuva. 3.8. Muutamia huomioita kyselystä Kyselyssä ei ollut pakollisia kysymyksiä. Kaikki vastaajat eivät siis ole välttämättä vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Ajatuksena oli, ettei vastaajaa pakoteta muodostamaan mielipidettä kysymyksiin, joihin hänellä ei ole vastausta tai joihin hän ei halua vastata. Ei-käyttäjät myös ohjeistettiin kyselyssä ohittamaan kirjaston käyttöä koskevat kysymykset (kysymykset 1 7). Tämän vuoksi kokonaisvastausmäärä putoaa tässä osiossa hieman taustakysymyksiin verrattuna. Sukupuolikysymykseen jätti vastaamatta viisi vastaajaa. Tämä voi johtua joko siitä, että pudotusvalikosta valittu vaihtoehto ei ole tallentunut. Kysymyksessä ei myöskään ollut vaihtoehtoa jokin muu/en halua kertoa, joka on voinut vaikuttaa joidenkin vastaajien valintaan jättää kysymys kokonaan vastaamatta. Koko kyselyn vastaajien ikäjakauma painottuu vahvasti yläkouluikäisiin. Tästä johtuen tuloksien ei voi ajatella kattavasti edustavan kyselyn alkuperäistä, 13 19-vuotiaiden ikäryhmää. Yli 15- vuotiaiden osuus vastaajista on niin pieni, että niistä voi parhaimmillaankin vetää vain varovaisia johtopäätöksiä 16 19-vuotiaiden kirjastonkäytöstä ja palveluiden tarpeista. Vaikka kyselyssä kysyttiin missä kirjastossa nuori yleensä asioi, vastauksista näkyy, että heistä monet ovat arvioineet vastauksissaan muitakin kirjastoja kuin ilmoittamaansa, useimmin käytettyä kirjastoa. Yksittäisten kirjastojen vastaukset eivät näin välttämättä anna oikeaa kuvaa
20 vastaajan kirjastokohtaisesta palautteesta tai kirjastoa koskevista toiveista. Vastaukset on paras käsitellä yhtenä kokonaisuutena yleisemmällä tasolla ja poimia niistä vain suoraan jollekin kirjastolle osoitetut palautteet tarkempaan käsittelyyn. Kysymyksen Millä osastolla asioit vastauksia saattaa hieman vääristää se, ettei monessakaan lähikirjastossa ole erillisiä osastoja esimerkiksi kirja- ja musiikkiaineistoille. Kysymystä laatiessa tausta-ajatuksena oli, että nuori osaa ajatella osastoa ikään kuin aineistokokoelmana. Myös monissa lähikirjastoissa musiikkiaineisto tai lehdet ovat kuitenkin selkeästi omana kokonaisuutenaan, vaikkei niille erillistä osastoa olisikaan. Melko moni kirjastoa käyttävistä vastaajista oli vastannut myös ei-käyttäjille tarkoitettuihin kysymyksiin (kysymykset 8-9 + vapaa vastauskenttä). Kysymyksen muotoilu ei kenties ollut onnistunut tai kysymystä ei ollut luettu huolellisesti. Vastauksista päätellen moni oli tulkinnut kysymyksen muodossa jos et käyttäisi kirjastoa tai silloin kun et käytä kirjastoa. Nämä kirjastonkäyttäjien vastaukset ko. kysymyksiin on suodatettu lopputuloksista pois, ja tarkastelun kohteeksi on otettu ainoastaan niiden vastaukset, jotka kyselyn alussa ilmoittivat, etteivät käytä kirjastoa. Myös kirjastonkäyttäjien vastaukset on kuitenkin tallennettu erilliselle tiedostolle. Ne voivat jossain toisessa yhteydessä tarjota arvokasta tietoa nuorten kirjastonkäyttöä vähentävistä tekijöistä ja kirjastopalveluiden saavutettavuuden ongelmista. Verkkokirjastoa koskevissa kysymyksissä viimeinen, avoin kysymys (kehitysehdotuksesi verkkokirjastoon) olisi pitänyt olla paremmin muotoiltu tai jopa monivalintakysymys. Vastauksia saatiin niukasti, tosin ainoastaan 29 % nuorista käyttää verkkokirjastoa, eli kehitysehdotuksia on luonnollisesti palvelua käyttämättömien vaikea keksiäkään. Verkkokirjastovastauksista myös näkyi, että se sekoitettiin kirjaston tavallisiin nettikoneisiin ja muuhun automaatioon (Google aloitussivuksi, käytän FB:tä, pelaan vastaukset Mitä teet verkkokirjastossa -kysymyksessä) Kirjastonkäyttöä vähentävissä tekijöissä kahdeksan prosenttia on vastannut, ettei tiedä mitä kirjastossa voi tehdä. Tämä tieto yhdistettynä nuorten vähäiseen verkkokirjaston käyttöön sekä tapahtumatiedottamisen vähäiseen vaikutukseen voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kirjaston ja koulun yhteistyötä kannattaisi tiivistää. Tieto kirjaston palveluista olisi hyvä saada tehokkaammin tiedotettua nuorille, etenkin kun avoimista vastauksista näkyy, että kirjastonkäyttö on yleensä vähentynyt siinä kohdin, kun koulun kanssa ei enää käydä kirjastossa tai yläkoulu ei enää sijaitse kirjaston läheisyydessä. Tiivis kouluyhteistyö olisi yksi ratkaisu nuorten kirjastonkäytön aktivointiin. Käytännössä sen toteuttaminen on kuitenkin hankalaa, ja koulujen puolelta usein melko henkilö- eikä organisaatiovetoista.