Sisäilmaympäristön kuntotutkimus

1 (33) Sisäilmaympäristön kunttutkimus Lukintie 3 43100 Saarijärvi Hanke: WO-00198097 / 14.3.2016

2 (33) TIIVISTELMÄ Tutkimuskhteena li vunna 1958 valmistunut. Khteen huneistala n 6 156 m 2, kerrsala 4 703 m 2 ja tilavuus 17 453 m 3. Khteeseen n tehty vuden 2011 jälkeen useampia sisäilmatutkimuksia, jiden yhteydessä n tettu VOC- ja mikrbinäytteitä materiaaleista. Otetuissa näytteissä n havaittu pikkeamia, jtka viittaavat muvimatn hajamiseen ksteuden vaikutuksesta sekä myös mikrbivauriihin. Sittemmin lattiapinnitteita n uusittu ja maanvastaiseen alaphjarakenteeseen n 1. kerrksessa tehty paikin ksteussulku ja asennettu uudet pinnat. Khteeseen n tehty käyttäjäkysely Työterveyslaitksen timesta vunna 2011 ja keväällä 2015. Käyttäjäkyselyn perusteella khteessa n sisäilmangelma. Tutkimuksen tavitteena li selvittää rakennuksen sisäilman laatuun vaikuttavat riskitekijät sekä arviida niistä aiheutuvat krjaustarpeet. Kunttutkimuksen perusteella khteessa havaitut sisäilmangelmat jhtuvat useista eri tekijöistä, jista merkittävimmät vat rakennuksen maanvastaisissa alaphja- ja ulkseinärakenteissa sekä paikallisesti ylläphjarakenteessa levat ksteus- ja mikrbivaurit. Lisäksi sisäilmassa liikkuu tellisia mineraalivillakuituja ja ilmanvaihtjärjestelmän timinnassa havaittiin puutteita. Rakennus n laajamittaisen peruskrjauksen tarpeessa. Kiireellisiä timenpiteitä vat ilmavirtauksien kulkeutumisen estäminen vauriituneista rakenteista sisätilihin, ilmanvaihtjärjestelmän kuitulähteiden pistaminen ja kanavien puhdistaminen.

3 (33) Sisällysluettel: 1 Yleistä... 4 1.1 Yleistiedt khteesta... 4 1.2 Lähtötiedt... 4 1.3 Tutkimuksen tarkitus... 5 2 Tutkimukset... 5 2.1 Suritetut tutkimukset... 5 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet... 5 3 Tutkimustulkset... 6 3.1 Käyttäjäkysely / sisäilmastkysely... 6 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnt... 7 3.2.1 Piha-alue ja ulkpuli... 7 3.2.2 Pintaksteuskartitus... 8 3.2.3 Sisätilat... 8 3.3 Ilmanvaihtjärjestelmä... 11 3.3.1 Painesuhteet... 11 3.3.2 Sisäilman hiilidiksidipitisuus... 12 3.4 Sisäilman lämpötila ja ksteus... 14 3.5 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnt... 15 3.5.1 Alaphjarakenteet ja kellarin perusmuurit... 15 3.5.2 Ulkseinät ja ikkunaliittymät... 23 3.5.3 Väliphjat... 26 3.5.4 Yläphja... 26 3.6 Rakenneksteusmittaukset... 27 3.7 Mikrbianalyysin tulkset... 27 3.8 Asbesti- ja PAH-yhdisteet... 29 3.9 Kuituanalyysit... 29 4 Yhteenvet ja Jhtpäätökset... 30 5 Timenpide-ehdtukset... 32 5.1 Kiireelliset timenpiteet... 32 5.2 Peruskrjauksessa tehtävät timenpiteet... 32 LIITTEET Liite 1, Phjapiirustukset Liite 2, Mikrbianalyysi, MIK5126/16 Liite 3, PAH-analyysi, PAH1518/16 Liite 4, Kuituanalyysi, KUI643

4 (33) 1 YLEISTÄ 1.1 Yleistiedt khteesta Khde Tilaaja / yhteyshenkilö Tutkimuksen tekijät: Rakenneavaukset: Saarijärven kaupunki / Vesa Rnkainen Inspecta Oy Ask Karvnen, Jukka Räisänen, Antti Saarinen Myyntimiehenkuja 4 90420 OULU puh. 040 769 0340 ask.karvnen@inspecta.cm Finsira Oy Tarkastusajankhta: 7.12.2015 18.2.2016 1.2 Lähtötiedt Tutkimuksen khteena n. Kiinteistö n valmistunut vunna 1958 ja se käsittää tilja neljässä kerrksessa. Rakennuksessa n betnianturaperustus ja maanvaraiset alaphjarakenteet. Rakennusrunk mudstuu kantavista betnirakenteista sekä massiivimuuratuista ulkseinistä. Julkisivupinnat vat rapattuja ja ikkunat vat pääasiassa MSK -puuikkunita. Vesikatt n harjakatn mallinen ja katemateriaalina n rivipeltikate. Kiinteistöön n tehty krjauksia useammassa vaiheessa 1990 2000 luvun vaihteessa. Krjauksissa tilapintja n uusittu, käyttövesiverkst, ilmanvaihtjärjestelmät ja sähköjärjestelmät n pääsin uusittu. Khteen rakenteet itsessään vat pääsin alkuperäiskunnssa. Lähtötietina khteesta li käytettävissä runsaasti aineista, mm: - Khteen rakennepiirustukset - Khteeseen aikaisemmin tehty kuntarvi ja tutkimusraprtteja: Kuntarvi vunna 2014 (Inspecta Oy). Useampia sisäilmatutkimuksia, jiden yhteydessä n tettu VOC- ja mikrbinäytteitä materiaaleista sekä ilmasta. Otetuissa näytteissä n havaittu pikkeamia, jtka viittaavat muvimatn hajamiseen ksteuden vaikutuksesta sekä myös mikrbivauriihin. Sittemmin lattiapinnitteita n uusittu ja tilaajan mukaan maanvastaiseen alaphjarakenteeseen n 1. kerrksessa tehty ksteussulku ja asennettu uudet pinnat. Ilmanvaihtjärjestelmän timintaa n selvittänyt Kainuun LVI-suunnittelu Oy. Ilmamääriä n mitannut Primair Oy ja tdennut niissä suurta epätasapaina. Edellä mainitut selvitykset n tehty vuden 2015 lppupulella. - Työterveyslaitksen sisäilmastkysely. - Lukin tilista seuraavissa n tilaajalta saadun tiedn mukaan esiintynyt ireita: Kuvataidelukka; ääni- ja silmäireita, hengitystieireita. Myös ppilaat vat kertneet ireistaan. Musiikkilukka ja bänditila; ääni-, silmä ja ih-ireita, hengitystieireita. Myös ppilaat vat kertneet ireistaan. Kuraattrin entinen työtila; kylmä, hengitystieireita, kellarin hajua käytävässä. 209 (äidinkieli); ngelmia ikkuniden kanssa. 216 (entinen pn lukka); hengitystieireita. 217 (peruslukka); hengitystieireita. 311 (bilgia); ääni- ja hengitystieireita. 317 (histria); hengitystieireita. 318 (histria); hengitystieireita.

5 (33) Perjantaina 22.1.2016 li sattunut liikuntasalisiiven päädyssä sijaitsevan lukkasan 2. kerrksen WC-tilassa käyttövesiputken rikkntuminen, jnka seurauksena vettä li päässyt aina phjakerkseen saakka. Tarkastushetkellä vahinktilat livat sastitu muista tilista. Vesivahingsta jhtuen vahinkalueen lattiapinnitteista ei tettu tutkimussuunnitelmassa esitettyjä VOCnäytteitä lattian muvimatsta. J ennen vesivahinka sa tilista n llut pis petuskäytöstä. 1.3 Tutkimuksen tarkitus Sisäilmaympäristön kunttutkimuksen tarkituksena n saada selville mahdllinen sisäilmangelmien aiheuttaja sekä riittävät tiedt rakenteiden kunnsta ja niihin sisältyvistä riskeistä krjaus- ja hankesuunnittelun lähtötiediksi. Tutkimukset tehtiin Inspectan laatiman ja tilaajan hyväksymän tutkimussuunnitelman mukaisesti. 2 TUTKIMUKSET 2.1 Suritetut tutkimukset 7.-8.12.2015 Esiselvityskäynti Inspectan Ask Karvsen timesta, jnka yhteydessä pidettiin alituspalaveri tilaajan kanssa. Khteessa suritettiin aistinvarainen yleistarkastus sekä pintaksteuskartitus. Tehtyjen havaintjen perusteella laadittiin tutkimussuunnitelma. 2.-4.2.2016 Khteessa tehtiin varsinaiset tutkimukset Inspectan Ask Karvsen ja Jukka Räisäsen timesta. Tilaaja li teettänyt Finsira Oy:llä rakenneavaukset Inspecta tutkimussuunnitelmassa esitettyihin khtiin. 18.2.2016 Laskeuma-alustilta käytiin hakemassa Inspectan Antti Saarisen timesta kuitunäytteet geeliteipillä. 2.2 Tutkimusmenetelmät ja laitteet Tutkimuksissa käytettiin seuraavaa mittauskalusta: Pintaksteudensitin: Gann Hydrmette Uni 2, mittapää B52 Puun ksteusmittari: Gann Hydrmette Uni 2, mittapää M18 Rakenneksteusmittari: Vaisala HMI-41 näyttölaite ja anturit HMP-42 ja HMP-44 Dräger merkkisavuampullit Hiilidiksidilggeri + Tinytag-datakeräin Paine-er-lggeriyksikkö Prdual-lähetin + Tinytag-datakeräin T/RH datalggeri, Test Rakenneavauksia tehtiin yhteensä 26 kappaletta alaphja, ulkseinä, väliphja- ja yläphjarakenteisiin sekä ikkunaliittymiin. Avaukset li tehty piikkaamalla ja paikin sahaamalla aukkja rakenteisiin sekä sin prareikien avulla. Avauksista tarkastettiin rakenteiden nykykunt aistinvaraisesti, mitattiin rakenneksteuksia sekä tettiin materiaalinäytteitä mikrbitarkastelua varten. Avaus- ja näytteenttkhdat n merkitty liitteenä 1 levaan phjapiirustukseen. Tutkimuksen yhteydessä materiaalinäytteet tettiin Asumisterveysppaassa esitetyin menetelmin ja suljettiin ilmatiiviiseen muvipussiin. Mikrbianalyysit tehtiin KiraLab:n labratrissa Oulussa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset labratritutkimuksista n esitetty raprtin liitteessä 2. Ilmanvaihtjärjestelmän aiheuttamaa mahdllista mineraalivillakuitungelmaa selvitettiin kuitunäytteiden avulla (yhteensä 5 kappaletta). Näytteet tettiin taspinnilta 14 vurkauden pölylaskeumasta. Kuitunäytteet analysitiin KiraLabissa Oulussa. Ilmanvaihdn riittävyyttä tutkittiin hiilidiksidiseurannilla. Ilmanvaihtjärjestelmän timintaa n selvittänyt Kainuun LVI-suunnittelu Oy ja ilmamääriä n mitannut Primair Oy, jiden tulksia tutkimuksessa n hyödynnetty. Tämän tutkimuksen yhteydessä tehtiin paine-er- ja hiilidiksidimittauksia. Rakenneavauskhdista selvitettiin myös mahdlliset asbesti- ja/ tai PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit tarvittavin materiaalinäyttein.

6 (33) 3 TUTKIMUSTULOKSET 3.1 Käyttäjäkysely / sisäilmastkysely Lukissa n henkilökunnalle tehty sisäilmakyselyt Työterveyslaitksen timesta vunna 2011 ja keväällä 2015 (lausunt AR23-2015-306158). Vunna 2015 vastausprsentti li 81 %. Kyselyn tulksena n esitetty tiljen käyttäjien kkemat työympäristöhaitat ( haittja jka viikk ) ja heidän ilmittamansa työhön liittyvät ireet ( työhön liittyviä ireita jka viikk viimeisen klmen kuukauden aikana ) sekä vertailu vunna 2011 tehtyyn kyselyyn. Kuva 1. Tiljen käyttäjien kkemat työympäristöhaitat. TTL, 2015 kysely.

7 (33) Kuva 2. Tiljen käyttäjien ilmittamat työhön liittyvät ireet. TTL, 2015 kysely. TTL:n lausunnn mukaan käyttäjien kkemaa ympäristöhaittaa ja heidän ilmittamaansa työhön liittyvää ireilua vidaan kyselyn perusteella pitää tavanmaisesta pikkeavana ja khteessa vidaan katsa levan sisäilmangelma. Kettuina ympäristöhaittina krstuivat riittämätön ilmanvaiht, tunkkainen ilma, hmeen ja maakellarin haju ja muut epämiellyttävät hajut sekä liian matala hunelämpötila. Oireina krstuivat silmien ja hengitysteiden ireet, ih-ireet, väsymys, pään tuntuminen raskaalta, päänsärky ja keskittymisvaikeudet. Verrattuna vuden 2011 kyselyyn ketut työympäristöhaitat livat sittain hieman lisääntyneet, sittain hieman vähentyneet. Työhön liittyvät ireet livat humattavasti lisääntyneet. 3.2 Yleistarkastuksessa tehdyt havainnt 3.2.1 Piha-alue ja ulkpuli Rakennuksen vierustalla n nurmimaata tai asfalttia. Sadevesien pist n tteutettu pääasiassa maanpinnan kallistuksilla sadevesikaivihin tai pis tntilta. Syöksytrvien alla n kattsadevesikaivja tai liskekiviä, jllin riskevedet aiheuttavat ksteusrasitusta perustusrakenteille.

8 (33) Kuva 3. Rakennuksen vierustalla mnttu. Phjalla sadevesikaiv. Kuva 4. Perusrakennetta vasten nurmimaa. Kuva 5. Kattsadeveden pist. Asfaltitua rakennusvierustaa. Kuva 6. Rakennuksen vierustalla kivetys. Riskevesi aiheuttaa ksteusrasitusta perustusrakenteille. 3.2.2 Pintaksteuskartitus Tarkastuksen yhteydessä tehtiin pistkelutinen pintaksteuskartitus kk kiinteistöön. Pintaksteuskartituksessa tehdyt havainnt n esitetty liitteenä 1 levassa phjapiirustuksessa. Ohessa tilat, jissa pintaksteuden vertailuarvt livat khlla: Alakellarin tilat 054 061. Prrashune 056 (alatas). Kellarikerrksen tilat 001, 004, 011, 015. 3.2.3 Sisätilat Mikrbeihin viittaavaa hajua li havaittavissa seuraavissa tilissa: Alakellarin tilat 054-061. Tilissa li kulleita jyrsijöitä. Oven puukynnys n lahvauriitunut. Pukuhune 035 viemärin tarkastusluukun khdalla 1. kerrksen tila 116 a lattian rajassa. 1. kerrksen tila 113 ja 117 (haju vimakas). 1. kerrksen tila IV-tila 141 (myös viereiset tilat). 2. kerrksen tila 229 (tilassa n IV-kne).

9 (33) Kuva 7. Kullut jyrsijä ja lahvauriitunut kynnys. Kuva 8. Tila 035. Mikrbeihin viittaavaa hajua. VOC-tyyppistä, lattiapinnitteeseen viittaavaa hajua li havaittavissa seuraavissa tilissa: Kellarikerrksen tilat 042 ja 053. 1. kerrksen tila 115. 2. kerrksen tilat 223 230. Muut havainnt: Aulassa 135 tunkkainen haju. Aulatilan 125 sisäilmassa li ajittain havaittavissa PAH-yhdisteisiin (krestti) viittaavaa hajua. Haju tuli selvimmin esille petustyön päättymisen jälkeen. Vimistelusalissa 047 ulk- ja väliseinien vierustilla li havaittavissa PAHyhdisteisiin (krestti) viittaavaa hajua. Prrashuneessa 015 prtaikn alustilassa li ksteusvauriitunutta puutavaraa. Tilassa li mikrbeihin viittaavaa hajua. Tilassa 139 mineraalivillaan viittaavaa hajua. 2. kerrksen lukkatilassa 209 li mineraalivillaan viittaavaa hajua. Tilan khdalla n nusuhrmi, jssa n tiivistämättömiä läpivientejä väliphjiin. Tilassa li ikkunaliittymässä havaittavissa tervan hajua. Khteessa n käytöstä pistettuja rakennusaineisia ilmanvaihthrmeja, jissa n tukkeena mineraalivillalevyä. Rakennuksessa n putkikanaaleita, jiden sijainneista ei llut käytettävissä tarkkaa sijaintitieta. Yleisesti väli- ja yläphjan taltekniikan läpivientejä ei le tiivistetty mahdllistaen hajujen leviämisen ilmavirtauksien mukana. Tilissa 140 ja 142 nusuhrmeja n sujattu peltilevyillä.

Sisäilmaympäristön kunttutkimus WO-00198097 14.3.2016 10 (33) Kuva 9. Vimistelusali 047. Kuva 10. Prtaan alustila (015). Kuva 11. Putkitunneli Atk-keskustilasta 010. Kuva 12. Yhdyskäytävän khdalta putkitunneli vimistelusalin suuntaan. Läpivientejä ei le tiivistetty putkitunnelista. Kuva 14. Läpivientejä ei le tiivistetty. Kuva 13. Putkikanaali tilan 117 khdalta. Kuva rakenneavauskhdasta.

11 (33) Kuva 15. Nusuhrmi peltiluukun takana. Tila 140. Kuva 16. Nusuhrmin väliphjan läpiviennit avimet. 3.3 Ilmanvaihtjärjestelmä Khteessa n kneellinen tul-pistilmanvaiht, jka n tteutettu usealla pienemmällä IVkneella, jita n nin 60 kappaletta. Kanavist n puhdistettu vunna 2014. Khteeseen n tehnyt Primair Oy ilmamäärämittauksia vunna 2015 (raprtti pvm. 30.9.2015). Mittaukset n khdennettu tilihin, jissa khteen käyttäjät vat raprtineet hunsta sisäilmasta. Primair Oy:n tekemissä mittauksissa li tdettu suurta epätasapaina, jten ilmamäärät n syytä säätää. Lukin petustilja palvelevat kneet timivat, mutta taviaikaan lämmöntalteentn sulanapitautmatiikka katk tulilmaa, mutta pistpuhallin n päällä nrmaalisti. Seurauksena n vimakasta alipaineisuutta. Paikin ilmamäärät eivät le riittävät. Esimerkiksi aulatilassa vaade ilmamäärien suhteen Suman rakentamismääräyskkelman D2 mukaan n 760 l/s, kun aulaan tulee mittauksien perusteella ainastaan 220 l/s. Ilmanvaihtjärjestelmässä n mineraalivilla sisältäviä vaimentimia. 3.3.1 Painesuhteet Tämän tutkimuksen yhteydessä mitattiin hetkellistä sisä- ja ulkilman välistä paine-era eri pulilta rakennusta ja eri kerrksista (taulukk 1). Lisäksi suritettiin nin 2 viikn seurantamittaus yhden tilan salta. Tulkset n esitetty kuvaajassa (kuva 17). Paine-ert kuvaavat ilman liikkumista rakennuksessa ja rakenteiden läpi suhteessa ulkilman paineeseen. Js paine-er tiljen ja ulkilman tai kerrsten välillä n suuri, ilma pyrkii kulkeutumaan alipaineisempaa tilaa khti pienistäkin raista ja epätiiveyskhdista. Liian suuri alipaine kasvattaa ilmavutjen määrää ja riskiä sisäilman laadun hunnemiselle, js rakenteiden läpi pääsee epäpuhdasta tulilmaa sisätilihin. Sumen rakentamismääräyskkelman sa D2 mukaan alipaine ei saa lla yli 30 Pa. Asumisterveyspas susittelee rakennuksiin, jissa n kneellinen tul- ja pistilmanvaiht, 0-2 Pa paine-era ulkilmaan nähden. Tehtyjen mittauksien perusteella sisä- ja ulkilman välinen paine-ern n lukkatiljen salta tavitetasa krkeammat, kellarikerrksen pukuhuneessa ja aulatilan alueella paine-er li selvästi krkeampi. Sisä- ja ulkilman väliseen paine-ern vaikuttaa ulkilman tuulilsuhteet, vien aukminen ja tuulettaminen. Tila ja kerrs Paine-ert (Pa) sisätilat suhteessa ulkilmaan Pukuhune 035, kellari -12 TK 133, 1. kerrs -10 TK 133b, 1. kerrs -10 OT 206, 1. kerrs -6 OT 210, 1. kerrs -6 Fysiikka/kemia 213, 2. kerrs -6 Maantiet ja bilgia 311, 3. kerrs -8

12 (33) Lunnnhistria 313, 3. kerrs -5 OT 317, 3. kerrs -5 Taulukk 1. Hetkellisten paine-ermittauksien yhteenvet. Kuva 17. Paine-ern seurantamittaus. Negatiivinen arv tilan llessa alipaininen ulkilmaan nähden. 3.3.2 Sisäilman hiilidiksidipitisuus Asumisterveysasetuksen (2015) mukaan sisäilman hiilidiksidipitisuuden timenpideraja ylittyy, js pitisuus n 2 100 mg/m3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkilman hiilidiksidipitisuus. Sumen rakennusmääräyskkelman san D2, 2012 mukainen enimmäismäärä n 1200 ppm (tyydyttävä tas). Khnnut hiiliksidipitisuus n situs ilmanvaihdn riittämättömyydestä. Khteessa mitattiin Tinytag-lggereilla sisäilman hiilidiksidipitisuutta kahden päivän ajan. Tilat 209, 216, 311 ja 317 valikituivat irekuvauksien perusteella. Mittaustulksista tehtiin seuraavat havainnt. Kuvaajat n esitetty kuvissa 18-21: Tehtyjen mittauksien perusteella ilmanvaiht n pääsin riittävä, mutta tilan 209 salta hiilidiksidipitisuus ylittää tyydyttävän pitisuuden raja-arvn 1200 ppm. Oppituntien aikana hiilidiksidipitisuus nusee npeasti, llen enimmillään kahden tunnin jälkeen nin 1400 ppm. Tilassa 216 hiilidiksidipitisuus ppitunnin aikana n enimmillään nin 1100 ppm ja tiljen 311 ja 317 salta 800 ppm.

13 (33) Kuva 18. Tila 209. Sisäilman hiilidiksidipitisuus seurantajakslla. Kuva 19. Tila 216. Sisäilman hiilidiksidipitisuus seurantajakslla.

14 (33) Kuva 20. Tila 311. Sisäilman hiilidiksidipitisuus seurantajakslla. Kuva 21. Tila 317. Sisäilman hiilidiksidipitisuus seurantajakslla. 3.4 Sisäilman lämpötila ja ksteus Sisäilman ksteutta ja lämpötilaa seurattiin nin kahden viikn ajan leskeluvyöhykkeeltä. Asumisterveysasetus (2015) antaa sisäilman lämpötilalle seuraavat timenpiderajat: asunnissa lämmityskaudella +18 +26 C ja lämmityskauden ulkpulella +18 +32 C. Kuluissa, päiväkdeissa, vanhainkdeissa, palvelutalissa ja vastaavissa tilissa alin lämpötila saa lla +20 C, sekä vanhainkdeissa ja palvelutalissa ylin lämpötila lämmityskauden ulkpulella +30 C. Sisäilman ksteus vaihtelee vudenaikjen mukaan. Talviaikana spivana sisäilman ksteutena vidaan pitää 20 40 %.

15 (33) Mittauksen perusteella tilassa 209 lämpötila n 19 C 21 C välillä. Opetuksen ulkpulella sisäilman ksteus n nin 15 % RH llen erittäin kuivaa. Opetuksen aikana suhteellinen ksteus n 21 24 % välillä. Kuva 22. Tila 209. Sisäilman lämpötila ja ksteus seurantajakslla. 3.5 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnt Rakenneavauskhdat n esitetty liitteessä 1 levassa phjapiirustuksessa. 3.5.1 Alaphjarakenteet ja kellarin perusmuurit Kellarin alaphja- ja ulkseinäliittymät (RA1, RA5, RA6 ja RA7) Kuva 23. RA1, phjakellarin tila 057. Liittymän periaateleikkaus.

16 (33) Kuva 24. RA5, kellarikerrksen tila 035. Liittymän periaateleikkaus. Kuva 25. RA6 ja RA7, kellarikerrksen tila 010. Liittymän periaateleikkaus. Havainnt: Alaphjat vat maanvaraisia rakenteita ja pääsin ns. kaksislaattaa. Laattjen välissä n vedeneriste ja paikin myös lämmöneriste. Kellarin seinissä n sisäpinnassa kurimuuraus, jnka jälkeen n lämmöneriste (mineraalivilla), ksteussively ja perusmuurirakenne. RA1 tehtiin phjakerrksen kellaritilan ulkseinään/alaphjaan. Avauskhdan rakenne n esitetty kuvassa 23. Pintaksteusmittarilla tarkasteltuna perustusrakenne n märkä (Gann lukemat 110-120). Avauskhdalla seinä/lattialiittymä li tiivis. Avauskhdalla li mikrbeihin viittaavaa hajua. Avauksesta tettiin materiaalinäyte perusmuurin sisäpinnassa levasta mineraalivillasta (M1). Mikrbianalyysin perusteella mineraalivillaeristeessä n vahva viite mikrbivaurista. Hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 100 %, T 5,5 C, ABS 7,1 g/m 3. RA5 tehtiin pukuhuneeseen 035 piikkaamalla aukk alaphjaan/ulkseinän alasaan. Avauskhdan rakenne n esitetty kuvassa 24. Avauskhdalla lattia/seinäliittymä ei le täysin tiivis ja ulkseinässä ei lämmöneristettä. Pintaksteusmittarilla tarkasteltuna perusmuurin ulkpinta ja alaphjan kantava laatta vat märkiä (Gann lukemat 130). Hiekkatäyttö li silmämääräisesti arviituna märkä. Avauskhdalla li mikrbeihin viittaavaa hajua.

17 (33) Avauksesta tettiin materiaalinäyte alaphjarakenteen tja-levyeristeestä (M6). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n vahva viite vaurista. RA6 ja RA7 tehtiin atk-keskustilaan 010 piikkaamalla aukk alaphjaan/ulkseinän alasaan. Avauskhdan rakenne n esitetty kuvassa 25. Avauskhdalla seinän ja lattian liitskhdassa n rak, jsta n ilmayhteys eristekerrkseen. Pintaksteusmittarilla tarkasteltuna perusmuuri n märkä (Gann lukema 110). Hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 100 %, T 16,4 C, ABS 14,1 g/m 3. Alaphjarakenteen pintalaatasta mitattiin ksteus 10..300 mm syvyydestä näytepalamenetelmällä: RH 62 %, T 19,8 C, ABS 10,5 g/m 3. Avauksesta RA6 tettiin materiaalinäyte tja-levyeristeestä (M7) ja avauksesta RA7 mineraalivillaeristeestä (M8). Mikrbianalyysin perusteella tja-levyssä ja mineraalivillaeristeessä n vahva viite vaurista. Kuva 26. RA1. Täyttöhiekka märkää. Kuva 27. RA1. Lämmöneristeen takana pikisively (ei yhtenäinen) Kuva 28. RA5. Liittymän tiiveys ylösnstetun muvimatn varassa. Kuva 29. RA7. Mineraalivillaeriste + paperi. Takana pikisively.

Sisäilmaympäristön kunttutkimus WO-00198097 14.3.2016 18 (33) Kellarin liikuntatiljen alaphja-, väliseinä ja ulkseinäliittymät (RA2, RA3, RA4, RA8 ja RA9) Kuva 30. RA2, kellarikerrksen tila 047. Liittymän periaateleikkaus. Kuva 31. RA8, phjakellarin pikkusali. Liittymän periaateleikkaus.

19 (33) RA2 tehtiin vimistelusalin ulkseinän/alaphjan liittymäkhtaan. Lattiarakenteeseen sahattiin aukk ja alaphjarakenteeseen piikattiin aukk. Avauskhdan rakenne n esitetty kuvassa 24. Avauskhdassa li havaittavissa mikrbeihin viittaavaa hajua. Avauskhdalla seinä/lattialiittymän kautta n ilmayhteys alaphjan täyttöhiekkaan. Pilarin khdalla n ertuskaistaleena mineraalivillaa. Hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 94 %, T 16,0 C, ABS 12,6 g/m 3. Avauksesta tettiin materiaalinäyte tja-levyeristeestä (M2) ja lattiarakenteen klauspuusta (M3). Mikrbianalyysin perusteella edellä mainituissa materiaaleissa n viite mikrbivaurista. RA3 tehtiin piikkaamalla aukk ulkseinän alasalle. Ulkseinän lämmöneristeen takana n pikisively betnirakennetta vasten. Pintaksteuden vertailuarv li ksteaan betnia vastaava (GANN LG2 90 100). Avauksesta tettiin materiaalinäyte mineraalivillaeristeestä (M4). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n vahva viite mikrbivaurista. RA4 tehtiin vimistelusalin väliseinän/alaphjan liittymäkhtaan. Avauskhdalla li mikrbeihin viittaavan hajun lisäksi PAH-yhdisteisiin viittaavaa hajua. Selvää hajulähdettä ei vi sana, mutta tdennäköisesti vanhissa sähkökaapeleissa n PAH-yhdisteitä sisältävää eristettä. Hiekkatäytöstä mitattiin ksteuslsuhteet: RH 100 %, T 17,0 C, ABS 16,3 g/m 3. Alaphjarakenteen pintalaatasta mitattiin ksteus näytepalamenetelmällä 10 30 mm syvyydestä: RH 87 %, T 20,7 C, ABS 15,6 g/m 3. Avauksesta tettiin materiaalinäyte tja-levyeristeestä (M5). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n vahva viite mikrbivaurista. RA8 tehtiin pikkusalin ulkseinän/alaphjan liittymään. Lattiarakenteeseen sahattiin aukk ja alaphja- sekä ulkseinärakenteeseen piikattiin aukt. Avauskhdan rakenne n esitetty kuvassa 25. Avauskhdalla li mikrbeihin viittaavaa hajua. Maanvastainen perusmuurirakenne li pintaksteuden tunnistimella havainnituna märkä. Savenmainen alaphjatäyttö li silmämääräisesti arviituna märkä. Alaphjalaatasta mitattiin ksteus näytepalamenetelmällä 10 30 mm syvyydestä: RH 99,6 %, T 19 C, ABS 16,2 g/m 3. Lattiarakenteen klauspuun ksteus li 15 p-% vastaten ulkkuivan puun ksteutta. Avauksesta tettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M9) ja lattiarakenteen klauspuusta (M10). Mikrbianalyysin perusteella edellä mainituissa materiaaleissa n vahva viite mikrbivaurista. RA9 tehtiin pikkusalin ulkseinärakenteeseen patterisyvennyksen khdalle. Patterisyvennyksessä n lämmöneristeenä 50 mm mineraalivilla. Avauksesta tettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M11). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n vahva viite vaurista.

20 (33) Kuva 32. RA 2 ja RA3. Avauskhdalla mikrbeihin viittaavaa hajua. Kuva 33. RA2. Tja-levyeriste alaphjalaatan päällä. Kuva 34. RA4. Väliseinän vierustalla alaphjan täyttöhiekka märkää. Kuva 35. RA4. Vanha sähköjht. Kuva 36. RA8. Ulkseinän vierustalla täyttöhiekka märkää. Kellarikerrksen väliseinäliittymä (RA015) Kuva 37. RA9. Patterisyvennyksen mineraalivillaeriste. RA015 tehtiin prrashuneeseen 015 timanttipralla (120 mm) asbestityönä. Lattiassa n nykyisen Hvi-vinyylilattialaatan alla asbestia sisältävää pikiliimaa. Avauskhdalla alaphjalaatta n 180 mm vahvuinen, jnka n nin 180 mm tyhjää ennen täyttöä. Tyhjässä tilassa n valurautaviemäri.

21 (33) Kuva 38. Mustaa asbestia sisältävää pikiliimaa. Kuva 39. Valurautaviemäri. 1. kerrksen alaphja- ja ulkseinäliittymät (RA10, RA11, RA12 ja RA13) Kuva 40. RA10 ja RA11, 1. kerrksen tila 113. Liittymän periaateleikkaus.

22 (33) Kuva 41. RA12 ja RA13. 1. kerrksen tila 117. Liittymän periaateleikkaus. RA10 tehtiin alaphjan/ulkseinän liittymään tilaan 113. Avauskhdan rakenne n esitetty kuvassa 40 levassa rakenneleikkauksessa. Avauskhdalla li vimakas mikrbeihin viittaava haju. Tja-levyeristeen alla n vedeneristesively ja pintavalun ja ulkseinän liittymässä n valukatkna tervapaperi. Alaphjan täyttönä n karkea kiviaines, jka li silmämääräisesti arviituna kuivaa. Phjabetni li heikklaatuista. Pintalaatan ja ulkseinän liittymä ei le tiivis (Tiiveys ainastaan seinälle nstetun muvimatn varassa). Avauskhdasta tettiin materiaalinäyte tja-levyeristeestä (M12). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n vahva viite vaurista. RA11 tehtiin samaan tilaan kuin RA10. Ulkseinärakenteeseen piikattiin aukk ulttaen eristetilaan. Avauskhdasta tettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M13). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n heikk viite vaurista. RA12 tehtiin alaphjan/ ulkseinän liittymään tilaan 117. Avauskhdan rakenne n esitetty kuvassa 41. Avaus sattui putkitunnelin khdalle, jsta li vimakas ilmavirtaus sisätilaan. Putkitunnelin tiilimuuratun seinän ja ulkseinärakenteen välissä n lämmöneristeenä tja-levy, samin putkitunnelin kattn kiinnitettynä. Lattian ja ulkseinän liittymästä n ilmayhteys tja-levyeristeeseen. Avauksesta tettiin materiaalinäyte putkitunnelin ulkseinän tja-levyeristeestä (M14). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n heikk viite vaurista. RA13 tehtiin samaan tilaan kuin RA12. Ulkseinärakenteeseen piikattiin aukk ulttaen eristetilaan. Mineraalivillassa li mikrbeihin viittaavaa hajua. Avauksesta tettiin materiaalinäyte ulkseinän mineraalivillaeristeestä (M15). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n heikk viite vaurista.

23 (33) Kuva 42. RA10 ja RA11. Avauskhdalla vimakas mikrbeihin viittaava haju. Kuva 43. RA10. Rakenneliittymän tiiveys muvimatn varassa. Kuva 44. RA12 ja RA13. Putkitunnelin tiilimuurattua ulkseinää. Kuva 45. RA12. Materiaalinäyte tja-levyeristeestä. 1. kerrksen alaphja- ja väliseinäliittymä (RA116) RA116 tehtiin alaphjan/väliseinän liittymään tilaan 116. Alaphjarakenne n kuvan 32 rakenneleikkauksen kaltainen. Avauskhdalla li vimakas mikrbeihin viittaava haju. Alaphjan täyttönä n hiekkaa, jka li silmämääräisesti arviituna selvästi märkää. Pintalaatan ja väliseinän liittymä ei le tiivis. 3.5.2 Ulkseinät ja ikkunaliittymät Ulkseinärakenteita tutkittiin lukkatiljen khdilta rakenteisiin piikkaamalla tehtyjen aukkjen kautta (RA14, RA15, RA19, RA20, RA21, RA22 ja RA23). Ikkunaliittymiä tutkittiin aistinvaraisesti sekä avaamalla rakenteita (RA24 ja 25). Kuva 46. RA14. 1. kerrksen tila 146. Ulkseinän periaateleikkaus.

24 (33) Ulkseinät RA14 tehtiin tilan 146 ulkseinään piikkaamalla aukk. Avauskhdan rakenne n esitetty kuvassa 40. Avauskhdalla ei llut havaittavissa pikkeavia hajua Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M16). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa ei le viitettä mikrbivaurista. RA15 tehtiin 1. kerrkseen tilan 127 ulkseinään. Seinärakenne mudstuu sisältäpäin lukien 10 mm lastulevystä, 25 mm syrx-eristeestä + klauksesta ja 270 mm kevytsraharkkmuurauksesta + ulkpulisesta rappauksesta. Avauskhdalla ei llut havaittavissa pikkeavia hajuja. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte styrx-eristeestä (M17). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n heikk viite mikrbivaurista. RA19 tehtiin 2. kerrkseen tilan 202 ulkseinään patterisyvennykseen. Seinärakenne mudstuu sisältäpäin lukien 20 mm rappauksesta, 130 mm tiilimuurauksesta, 100 mm mineraalivillaeristeestä ja tiilimuurauksesta + ulkpinnan rappauksesta. Avauskhdalla ei llut havaittavissa pikkeavia hajuja. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M21). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n viite vaurista. RA20 tehtiin 2. kerrkseen tilan 209 ulkseinään. Seinärakenne avauskhdalla li vastaava kuin RA19 khdalla. Avauskhdalla ei llut havaittavissa pikkeavaa hajua. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte mineraalivillasta (M22). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa ei le viitettä vaurista. RA21 tehtiin 2. kerrkseen tilan 216 ulkseinään. Seinärakenne mudstuu sisältäpäin lukien 10 mm lastulevystä, 25 mm mineraalivillasta + klauksesta ja kevytbetnista + ulkpulisesta rappauksesta. Avauskhdalla ei llut havaittavissa pikkeavia hajuja. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte mineraalivillaeristeestä (M23). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n vahva viite vaurista. RA22 tehtiin 3. kerrkseen tilan 311 ulkseinään. Seinärakenne avauskhdalla li vastaava kuin RA19 ja RA20 khdalla. Pikkeavia hajuja ei llut havaittavissa. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte mineraalivillaeristeestä (M24). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n heikk viite mikrbivaurista. RA23 tehtiin 3. kerrkseen tilan 302 ulkseinään. Seinärakenne avauskhdalla li vastaava kuin RA19, RA20 ja RA22 khdalla. Pikkeavia hajuja ei llut havaittavissa. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte mineraalivillaeristeestä (M25). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa n heikk viite mikrbivaurista. RA26 tehtiin 3. kerrkseen tilan 318 ulkseinään (pääty). Seinärakenne mudstuu sisältäpäin nin 3 mm tasitekerrksesta ja nin 400 mm betnista, jnka ulkpinnassa rappaus. Ikkunaliittymät Ikkunaliittymät eivät le tiiviit sisätilihin nähden. Mnin paikin li havaittavissa selkeitä ilmavutjen aiheuttamia tummentumia. Ikkuniden maalipinnat vat kuluneet ja paikin li havaittavissa alkavaa laha. RA24 tehtiin tilan 127 praamalla ikkunaliittymään praamalla 16 mm prareikä. Ikkunaliittymässä n tilkemateriaalina pellavarivettä. Avauskhdalla ei llut havaittavissa pikkeavia hajua Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte riveestä (M26). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa ei le viitettä mikrbivaurista. RA25 tehtiin tilan 209 ikkunaliittymään praamalla 16 mm prareikä. Ikkunaliittymässä n tilkemateriaalina pellavarivettä. Avauskhdalla li havaittavissa tervan hajua. Avauskhdalta tettiin materiaalinäyte riveestä (M27). Mikrbianalyysin perusteella materiaalissa ei le viitettä mikrbivaurista.

25 (33) Kuva 47. RA14. Materiaalinäyte ulkseinän mineraalivillaeristeestä. Kuva 48. RA23. Materiaalinäyte ulkseinän mineraalivillaeristeestä. Kuva 49. Sisäpulinen lisälämmöneristys. Mineraalivillasta tetussa näytteessä vahva viite vaurista. Kuva 50. Ikkunaliittymissä tilkkeenä pellavarivettä. Kuva 51. Ikkunaliittymät eivät le tiiviit. Kuva 52. Ikkunissa alkavaa lahvauriitumista.

26 (33) 3.5.3 Väliphjat Väliphjarakenteita tutkittiin prareikien avulla tilissa 140, 142 ja 127. Avauksien perusteella rakenteet vat massiivisia teräsbetnirakenteita. 3.5.4 Yläphja 2 -kerrksisen san yläphjarakenteisiin tehtiin rakenneavaukset RA16, RA17 ja RA18. 3 - kerrksisen san yläphjatilaan ei llut tarkastusmahdllisuutta. Kuva 53. Vimistelusalin yläphjaleikkaus. Rakennuksessa n useampaa erilaista yläphjarakennetta. Yläphjan kantavat rakenteet vat betnia ja rakenne mudstuu sin ylälaattapalkiststa ja sin alalaattapalkiststa. Yläphjia n paikin lisäeristetty ja yläphjatilan tuuletus n tteutettu räystäällä levan ran kautta. Havainnt: Liikuntasalin viereisen lukkasan yläphjarakenteet vat alalaattapalkista, jssa n täyttömateriaalina sahanpurua ja kutterilastua. Rakenneavauksen perusteella rakenne n seuraava: Betni 90 mm, tervapaperi, harvalauditus 22 mm, ~ 400 mm puru-/ kutterieriste, betni (alalaatta). Vimistelusalin khdalla rakenne n seuraava: Puhallusvilla ~ 300 mm, palpermant 10 20 mm, tjalevy 150 mm, betni. Yläphjarakenteissa ja vesikatn aluslaudituksessa li paikin havaittavissa vutjälkiä. Rakenneavauskhdilla RA16 ja RA17 li vimakas mikrbiperäinen haju. Puru- ja kutterieristeet livat tummuneet ja palpermannn aluslauditus li lahvauriitunut. RA18 khdalla ei llut havaittavissa pikkeavaa hajua. Avauskhdilta tettiin materiaalinäytteet (M18, M19 ja M20). Otettujen materiaalinäytteiden perusteella sahanpurussa ja kutterilastussa (M18) n heikk viite vaurista. Materiaalinäytteissä M19 ja M20 ei le mikrbivaurita. Lukkasiiven yläphjatilaan (käynti kattluukkujen kautta ) ei tutkimuksen aikana llut pääsyä lumipeitteestä jhtuen. Kuva 54. RA17. Aluslauditus lahvauriitunut. Kuva 55. Vimistelusalin yläphjassa Tja-levyeriste.

Sisäilmaympäristön kunttutkimus WO-00198097 3.6 14.3.2016 27 (33) Kuva 56. Vesikattrakenteissa ksteusjälkiä. Kuva 57. Peltikatteen alla harvalauditus. Kuva 58. Vimistelusalin yläphjatilaa. Lisälämmöneristetty. Kuva 59. Harjan khdalla ksteusjälkiä. Rakenneksteusmittaukset Avaus Mittauspiste/materiaali RA1 RA2 RA4 RA4 Täyttöhiekka, alaphja, us vierus, 057 Täyttöhiekka, alaphja, us vierus, 047 Täyttöhiekka, alaphja, vs vierus, 047 Betni 10..30 mm syvyydestä näytepalamenetelmällä, alaphja, vs vierus, 047 Täyttöhiekka, alaphja, us vierus, 010 Betni 10 30 mm syvyydestä näytepalamenetelmällä, alaphja, us vierus, 010 Betni 10 30 mm syvyydestä näytepalamenetelmällä, alaphja, us vierus, pikkusali RA6 RA6 RA8 RH [ %] T [ C ] 100 94,0 100 87,0 5,5 16,0 17,4 20,7 ABS 3 [g/m ] 7,1 12,6 14,9 15,6 100 62,0 16,4 19,8 14,1 10,5 99,6 19,0 16,2 Taulukk 2. Ksteusmittauksien yhteenvet. 3.7 Mikrbianalyysin tulkset Näyte Materiaali Rakennussa Tila Tulksen tulkinta M1 RA1 Mineraalivilla MV-ulkseinä Alakellari, 057 (KELL) Vahva viite vaurista M2 RA2 Tja-levy Alaphja Kellarikerrs, 047 (vimistelusali) Viite vaurista M3 RA2 Puu Alaphja Kellarikerrs, 047 (vimistelusali) Viite vaurista

28 (33) M4 RA3 Mineraalivilla Ulkseinän alasa M5 RA4 Tja-levy Alaphja, väliseinän vierusta M6 RA5 Tja-levy Alaphja, ulkseinän vierusta Kellarikerrs, 047 (vimistelusali) Kellarikerrs, 047 (vimistelusali) Kellarikerrs, 035 (pukuhune) Vahva viite vaurista Vahva viite vaurista Vahva viite vaurista M7 RA6 Tja-levy Alaphja, ulkseinän vierusta Kellarikerrs, 010 (atk-keskus) M8 RA7 Mineraalivilla MV-ulkseinä Kellarikerrs, 010 (atk-keskus) M9 RA8 Mineraalivilla Alaphja, ulkseinän vierusta M10 RA8 Puu Alaphja, ulkseinän vierusta Kellarikerrs, pikkusali Kellarikerrs, pikkusali M11 RA9 Mineraalivilla MV-ulkseinä Kellarikerrs, pikkusali M12 RA10 Tja-levy Alaphja, ulkseinän vierusta. M13 RA11 Mineraalivilla Ulkseinän alasa. M14 RA12 Tja-levy Putkitunneli, ulkseinä M15 RA13 Mineraalivilla Ulkseinän alasa 1.kerrs, 113 (ppilaanhjauksen tila) 1.kerrs, 113 (ppilaanhjauksen tila) 1.kerrs, 117 (VAR) 1.kerrs, 117 (VAR) M16 RA14 Mineraalivilla Ulkseinä. 1. kerrs, 146 (kuvataide) M17 RA15 Styrx Ulkseinä 1. kerrs, 127 (kielistudi) Vahva viite vaurista Vahva viite vaurista Vahva viite vaurista Vahva viite vaurista Vahva viite vaurista Vahva viite vaurista Heikk viite vaurista Heikk viite vaurista Heikk viite vaurista Ei viitettä vaurista Heikk viite vaurista M18 RA16 Sahanpuru ja kutterilastu M19 RA17 Sahanpuru ja kutterilastu Yläphja (A) Ullakk 233 Heikk viite vaurista Yläphja (B) Ullakk 233 Ei viitettä vaurista M20 RA18 Tja-levy Yläphja Ullakk (vimistelusali) M21 RA19 Mineraalivilla Ulkseinä 2. kerrs, 202 (ATK) Ei viitettä vaurista Viite vaurista M22 RA20 Mineraalivilla Ulkseinä 2. kerrs, 209 (t) Ei viitettä vaurista M23 RA21 Mineraalivilla Ulkseinä 2. kerrs, 216 (OT3) M24 RA22 Mineraalivilla Ulkseinä 3. kerrs, 311 (maantiet ja bilgia) M25 RA23 Mineraalivilla Ulkseinä 3. kerrs, 302 (OT3) Vahva viite vaurista Heikk viite vaurista Heikk viite vaurista

29 (33) M26 RA24 Pellavarive Ikkunaliittymä 1. kerrs, 127 (kielistudi) Ei viitettä vaurista M27 RA25 Pellavarive Ikkunaliittymä 2. kerrs, 209 (luki) Ei viitettä vaurista Taulukk 3. Mikrbianalyysin MIK5126/16 yhteenvet. Analyysituls kknaisuudessaan n raprtin liitteenä 2. 3.8 Asbesti- ja PAH-yhdisteet Sisäilmastn kunttutkimuksen yhteydessä keskityttiin rakenneavauksien khdilla havaittuihin asbestia tai PAH-yhdisteitä mahdllisesti sisältäviin materiaaleihin. Khteeseen ei tehty kk rakennuksen käsittävää asbesti- ja haitta-ainekartitusta. PAH-yhdisteet: Kunttutkimuksen yhteydessä tettiin PAH-yhdisteitä sisältäviksi epäiltävistä materiaaleista näytteet, yhteensä 5 kpl, jtka timitettiin analysitaviksi Ahma Ympäristö Oy:nb labratrin. Täydellinen analyysilausunt n liitteenä 3. Tutkittujen näytteiden PAH-yhdisteiden kknaispitisuudet vat seuraavat: Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenttpaikka PAH-yhdisteiden kknaispitisuus 1. Vedeneristyspiki, maanvastainen ulkseinä, kellarikerrs, 057 30 2. Vedeneristyspiki, alaphja, kellarikerrs, 047 (vimistelusali) 17 3. Tervapaperi, alaphja, kellarikerrs, 047 (vimistelusali) 6100 4. Vedeneristyspiki, alaphja, kellarikerrs, pikkusali < 2,0 5. Pellavarive, ikkunaliittymä, 2. kerrs, 209 (OT 3) 370 Taulukk 4. PAH-analyysin PAH1518/2016 yhteenvet. Analyysituls kknaisuudessaan n raprtin liitteenä 3. Näytteiden 1, 2 ja 4 PAH-yhdisteiden kknaispitisuudet alittavat vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvn (200 ), jten kyseiset materiaalit eivät le PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Näytteiden 3 ja 5 PAH-yhdisteiden kknaispitisuudet ylittävät vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvn (200 ), jten kyseiset materiaalit vat PAH-yhdisteiden suhteen vaarallista jätettä. Vimistelusalin rakenneavauskhdalla (RA2) ja putkitunnelissa li alkuperäisiä sähköjhtja, jiden eristysmateriaali vi sisältää PAH-yhdisteitä. Putkitunnelissa n tervapaperilla sujattuja mineraalivillaeristeisiä putkia. Tervapaperi sisältää tdennäköisesti PAH-yhdisteitä. Asbesti: Kunttutkimuksen yhteydessä ei tettu asbestinäytteitä. Havainnt perustuvat kkemusperäiseen tietn sekä kirjallisuuteen. Asbestia sisältäviä materiaaleja vat: Musta pikiliima lattiissa. Putkitunnelissa n asbestipahvieristeisiä putkia. Yksittäisissä tilissa n asbestia sisältäviä Finnflex-vinyylilattialaattja (250 x 250 mm), kiinnitetty asbestia sisältävällä mustalla pikiliimalla. 3.9 Kuituanalyysit Tutkimuskhteesta tettiin viisi (5) BM-Dustfilter pölynkeräysteippinäytettä eri tilista. Teippinäytteet tutkittiin valmikrskpilla käyttämällä 100 x suurennsta. Näytteistä laskettiin yli 20 mikrmetrin pituiset telliset mineraalikuidut kk teipin (14 cm 2 ) pinta-alalta. Tuls ilmitetaan mineraalikuituja kpl/cm². Näytteiden sisältämän muun pölymateriaalin määrää n arviitu asteiklla niukka, khtalainen, runsas tai erittäin runsas. Tuls n esitetty taulukssa 5. Ssiaali- ja terveysministeriön asetuksen (asunnn ja muun leskelutilan terveydellistä lsuhteista sekä ulkpulisten asiantuntijiden pätevyysvaatimuksista 545/2015) mukaan kahden viikn aikana pinnille laskeutuneen pölyn tellisten mineraalikuitujen pitisuudet 0,2

30 (33) kpl/cm² tai enemmän edellyttävät timenpiteisiin ryhtymistä. Kaikki näytteet sisälsivät mineraalivillakuituja yli esitetyn raja-arvn. Näyte Tila Paikka Mineraalivillakuituja (kpl/cm 2 ) 1 Fysiikka/kemia 213 Muun pölymateriaalin määrä pöydältä 0,6 niukasti hiena pölyä khtalaisesti rgaanisia kuituja 2 Opetustila 210 kaapin päältä 0,2 niukasti hiena pölyä khtalaisesti rgaanisia kuituja 3 Maantiet ja bilgia 311 4 Lunnnhistrian lukka 313 kaapin päältä 0,2 niukasti hiena pölyä niukasti rgaanisia kuituja pulpetin päältä 0,4 niukasti hiena pölyä khtalaisesti rgaanisia kuituja 5 Opetustila 317 hyllyn päältä 0,6 niukasti hiena pölyä runsaasti rgaanisia kuituja Taulukk 5. Kuituanalyysin KUI643/16 yhteenvet. Analyysituls kknaisuudessaan n raprtin liitteenä 4. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Khteeseen tehdyn tutkimuksen perusteella rakennuksessa n useita puutteita ja riskitekijöitä, jtka vivat lla käyttäjien ireiden taustalla. Ilmanvaihtjärjestelmä Tutkimuksessa havaittiin sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavia puutteita: Tiljen ilmamäärissä n vajetta ja/tai eivät le tasapainssa. Paine-ermittauksien perusteella sisä- ja ulkilman välinen paine-er n paikin krkeahk. Sisäilman hiilidiksidipitisuus n paikin krkea viitaten ilmamäärien riittämättömyyteen. Ilmanvaihtjärjestelmässä n mineraalivillakuitulähteitä, jista irtaa kuituja sisäilmaan. Kuituja vi päästä sisäilmaan myös rakenteiden epätiiveyskhdista. Kk ilmanvaihdn tarkempi kartitus ja tasapaintus n välttämätöntä sisäilman laadun parantamiseksi. Lämpötilan salta laajempia jhtpäätöksiä ei vida tehdä mittausdatan vähäisyydestä jhtuen. Khteen ikkunaliittymien kautta tapahtuu kuitenkin ilmavuta, jllin erityisesti ikkunan vierustalla kylmien säiden aikaan vi esiintyä vedn tunnetta ja sisälämpötila vi laskea alle timenpiderajan. Alaphjarakenteet Khteessa alaphjarakenteet vat pääasiassa maanvaraisia kaksislaattarakenteita, jtka kstuvat phjalaatasta, vedeneristeestä, tja-levyeristeestä ja pintalaatasta. Liikuntatiljen khdilla n klatut puulattiat. Rakenneavauksista tehdyt ksteusmittaukset ja havainnt viittaisivat siihen, että maaperästä tulee ksteusrasitusta rakenteille. Alaphjan täyttömateriaali li lähes kaikissa khdissa savensekaista hiekkamaata, jka li märkää ja myös phjalaatta li pääsin märkä. Rakenteessa vedeneristeenä n alkuperäinen pikisively, jnka tavitteellinen käyttöikä n ylittynyt eikä näin llen timi lutettavana vedeneristeenä. Pienellä saa rakennusta myös pintalaatta li märkä. Maanvaraisen alaphjan ja ulkseinän liittymät eivät le kaikilta sin tiiviit, jllin n syntynyt ilmayhteys aina alaphjan täyttökerrkseen saakka. Alaphjan täyttökerrksessa n lähes pikkeuksetta tlliset lsuhteet mikrbikasvustjen syntymiselle. Hmeiden ja mikrbien hajut, kaasumaiset aineenvaihduntatutteet ja sittain myös mikrbien itiöt pääsevät pienistäkin epätiiveyskhdista sisäilmaan ilmavirtauksien mukana tiljen llessa alipaineiset ulkilmaan nähden.

31 (33) Alaphjarakenteen pintalaatan ja väliseinän liittymissä n ilmayhteys tja-levyeristeeseen. Alaphjarakenteessa lämmöneristeenä leva tja-levy n jutuessaan tekemisiin ksteuden kanssa herkästi mikrbivauriituva, mikä näkyi myös tettujen materiaalinäytteiden tulksissa vahvina viitteinä mikrbivaurista. Lisäksi lähes jkaisen rakenneavauksen khdalla rakenteessa li mikrbeihin viittaavaa hajua. Alaphjarakenteessa n putkikanaaleita ja niistä lähteviä putkirilja, jissa ilmavirtaukset ja epäpuhtaudet liikkuvat pitkiäkin matkja ja vivat aiheuttaa laajalti sisäilmahaittja, js ilmavirtaukset pääsevät sisälle. Vimistelutiljen lattiat vat nykytietämyksen mukaan riskirakenteita lämmöneristeen sijaitessa betnilaatan päällä. Rakenteeseen liittyy ksteuden tiivistymisriski erityisesti ulkseinustilla, mikä näkyi myös tettujen materiaalinäytteiden tulksissa vahvina viitteinä vaurista. Tervapaperin salta PAH-yhdisteiden kknaispitisuus ylittää vaaralliselle jätteelle annetun raja-arvn. Edellä mainittua tervapaperia n ainakin ala- ja yläphjarakenteissa. Kellarin perusmuurit Kellarin seinät mudstuvat betnimuurista, jnka sisäpinnassa n vedeneristesively. Sivelyn jälkeen seinissä n mineraalivillaeriste (kaikkialla ei le eristettä) ja kurimuuraus. Rakenne n ksteusteknisesti riskialtis/ vauriherkkä, mikä näkyi tetuissa materiaalinäytteissä vahvina viitteinä mikrbivauriista. Sisäpulen kurimuuraus n pääsin ehyt, mutta hukiset eristeet mahdllistavat seinän sisäisten ilmanvirtausten liikkumisen laajalti, jten hajut ja epäpuhtaudet vivat liikkua pitkiäkin matkja ilmavirtausten mukana ja tulla sisätilihin paikasta, jssa rakenne ei le tiivis ja sisätila n alipaineinen. Mikäli tulevassa peruskrjauksessa kellarin tilja suunnitellaan jatkuvaan käyttöön siten, että sisäilmariskit saadaan minimitua, tulee seinissä levat vaurit sekä ksteusrasitus humiida krjauksia suunniteltaessa. Ulkseinät, ikkunat Rakennuksen ulkseinät vat maanpäällisiltä sin massiivitiiliseiniä, jissa n sin mineraalivillaeristekerrksia. Seinän sisässä levien väliphjapalkkien khdilla n suunnitelmien mukaan tja-levyeristys. Otettujen materiaalinäytteiden perusteella mineraalivillaeristeessä n viitteitä mikrbivauriista. Prrashuneiden seinissä n muutamassa khta pientä halkeilua, jtka vat tdennäköisesti lähinnä pintarakenteissa. Osin ulkseinärakennetta n lisälämmöneristetty khdilla, jissa rakenne n kevytbetnia. Avauskhdilla RA15 ja RA21 sisäpulisessa lämmöneristeessä n tettujen näytteiden perusteella viitteitä vaurista. Yksiselitteistä vauriitumismekanismia ei vida sana, mutta tdennäköisesti sisäilman ksteus n päässyt lsuhteiden llessa tlliset tiivistymään kylmälle pinnalle. Rakennuksen ikkunat vat alkuperäisiä puuikkunita, jiden yleiskunt n heikk ja uusiminen alkaa lla ajankhtaista seuraavassa peruskrjauksessa. Ikkuniden tilkkeenä levasta pellavariveestä tetuissa näytteissä ei havaittu mikrbivauriita, mutta PAH-yhdisteiden kknaispitisuus ylittää raja-arvn llen vaarallista jätettä. Ikkunaremntissa puukarmit ja tilkkeet n susiteltavaa uusia. Ulkseinien salta tulevissa krjauksissa n syytä kiinnittää erityistä humita rakenteiden liittymäkhtien tiiveyteen. Väliphjat Väliphjat vat betnirakenteisia ylälaattapalkistja, jihin ei khdistu sen suurempaa krjaustarvetta. Yläphja Yläphjarakenteet vat alalaatta tai yllälaattapalkistja, jissa n lämmöneristeenä sahanpuru ja kutterilastu tai tja-levy ja sen päällä n ns. palpermant. Alalattapalkistn khdalla yläphjarakenteen palpermannn alapulisen harvalaudituksen lahvaurit vat seurausta rakenteen heiksta vesihöyryn pitävyydestä. Vesihöyryn pitävyys n ainastaan betnialalaatan ja maalipinnan varassa. Vutvesiä n vinut päästä eristetilaan edesauttaen vauriiden syntyä ja laajenemista. Yläphjatilassa ja IV-knehuneiden khdalla sisätilissa li paikin aistittavissa vimakas mikrbiperäinen haju, jten tiivistämättömien läpivientien kautta hajut mahdllisesti myös epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumanaan sisätilihin. Tutkimuksen yhteydessä li yleisesti tdettavissa runsaasti puutteita läpivientien tiiveydessä, mikä n syytä humiida peruskrjausta suunniteltaessa. Samalla n syytä harkita myös lämmöneristyksen parannusta.

32 (33) Liikuntasalin khdalla ylälaattapalkist n itsessään khtalaisen tiivis, jten eristeessä mahdllisesti levista vauriista ei tdennäköisesti aiheudu sisäilmahaittaa, mikäli tilihin menevät läpiviennit vat tiiviit. Rakenteen tja-levyeristeestä tetussa näytteessä ei llut vaurita. Vesikatt Kknaisuutena vesikate n käyttöikänsä lppupulella ja nykykunnn perusteella kunnstustöihin judutaan lähivusina. Katteessa vutja li havaittavissa khtalaisen vähän, jten kunnstusta pinnituskrjausmenetelmin vidaan harkita, jllin käyttöikää saadaan jatkettua nin 10-15 vutta ja uusiminen lisi ajankhtaista seuraavan julkisivusaneerauksen yhteydessä. Katn kunnstuskustannukset vat nin klmassa uusimiskustannuksista. Sisäpinnat, muut humit Krjauksissa tulee humiida, että pääsa tiljen pinnitteista sisältää asbestia (vinyylilaatta tai musta liima). Tulevassa peruskrjauksessa n syytä kiinnittää erityistä humita vanhjen hrmien tiiveyteen sekä LVIS-teknisten läpivientien tiiveyteen. Khteessa n vanhja sähkökaapeleita, jiden pintamateriaalit sisältävät tdennäköisesti PAHyhdisteitä. Aulatilassa 125 n sähkökaappi, jsta aulatilassa havaittu PAH-yhdisteisiin viittaava haju vi lla peräisin. 5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakenteiden krjattavuuden kannalta krjaustyöt vat erittäin haastavia. Krjaustöiden tteuttaminen tiivistyskrjaus ja kapselintimenetelmin n hyvin epävarmaa ja riskinä n ngelmien uusiutuminen. Perusteellisemmat krjausvaihtehdt vat pulestaan kustannuksiltaan merkittäviä. LVI-järjestelmän salta esitetyt timenpiteet n syytä humiida kknaisuutta tarkasteltaessa. 5.1 Kiireelliset timenpiteet Khteen sisäilman laatua vidaan yrittää saada paremmaksi seuraavilla timenpiteillä: Ulkseinien salta kaikki lukkatiljen ikkunaliittymät tulee tilapäisesti krjata tiivistämällä. Liikuntasalien lattiarakenteen alipaineistaminen mahdllisuuksien mukaan epäpuhtauksien leviämisen estämiseksi sisäilmaan. Kellarikerrksen tilista sekä liikuntasalisiiven vesivahinkalueelta estetään ilmavirtaukset muihin tilihin. Yläphjan läpivientien tiivistys. Hrmien tiivistäminen Ilmanvaihtjärjestelmän kuitulähteiden pistaminen ja kanavien puhdistaminen. Ilmanvaihtjärjestelmän tulisi lla lähellä tasapaintilaa. Mikäli khteen käyttäjillä alkaa esiintyä enenemässä määrin ireiluja ennen seuraavaa peruskrjausta, tarkastellaan eri vaihtehtja tilanteen parantamiseksi. 5.2 Peruskrjauksessa tehtävät timenpiteet Kknaisuudessaan kiinteistön krjaustarve n laaja. Krjaamisen perusperiaate tulisi lla sellainen, että rakenteille khdistuvaa ulkpulista ksteusrasitusta tulee vähentää (esim. salajitus, sadevesijärjestelmä, perusmuurin ksteuseristys). Vaurit tulee krjata ja rakenteet tiivistää siten, ettei rakenteista tule epäpuhtauksia sisäilmaan. Uudet ja krjattavat rakenteet tulee tteuttaa energiatehkkaaksi ja rakennusfysikaalisesti timiviksi. Purkuvaiheen jälkeen rakenteiden puhtaus tulee varmistaa lisätutkimuksin ja/tai tarkastuksin. Valittaessa krjaustimenpiteet, tulevat kysymykseen ainakin seuraavat timenpiteet sisäilmangelmien ja jäävien riskien minimimiseksi: Kellaritilat Kellaritiljen salta tuleva käyttötarkitus määrittää vahvasti tulevat krjaustarpeet. Kyseeseen vi tulla rakenteiden uusiminen kknaisuudessaan, mikäli tilat vat jatkuvassa käytössä. Maanvaraisten seinien/kellarin seinien pintarakenteet tulee suunnitella siten, että seinäeristeissä paikin levista ksteus- ja mikrbivauriista ei pääse aiheutumaan sisäilmahaittaa myöskään tulevaisuudessa. Varmistetaan, ettei ilmavirtauksia pääse kulkeutumaan ylempiin kerrksiin.

33 (33) Vimistelusalien klatut puulattiat + alaphjarakenteet susitetaan uusittavaksi kknaisuudessaan, jllin kaikki mahdllisesti myöhemmin ngelmia aiheuttavat rakenteet ja riskitekijät saadaan pistettua. Alaphjarakenne, ensimmäinen kerrs Alaphjarakenteen salta n susiteltavinta purkaa alaphjarakenteet kknaisuudessaan, jllin saadaan asennettua kapillaarisen ksteuden nusun estävä kerrs ja lämmöneristekerrs uuden laatan alle. Vaihtehtisesti kyseeseen vi tulla erilaiset kapselintivaihtehdt, mutta tja-eristeet n syytä kuitenkin pistaa ja krvata rakennusfysikaalisesti timivilla materiaaleilla / ratkaisuilla. Ulkseinärakenne Maanpäällisten ulkseinärakenteiden salta lisälämmöneristetyiltä silta sisäverhus ja eristeet pistetaan puhtaalle kevytbetnipinnalle. Rakenne suunnitellaan ksteusteknisesti timivaksi. Muilta sin ulkseinärakenteen tiiveys n syytä tarkastaa merkkiainekkeella. Ikkunat uusitaan (myös tilkkeet, vanhat kiinnityslankut). Vesikatt- ja yläphjarakenne Yläphjan salta rakenne tulee tiivistää läpivientien ja liikuntasaumjen salta rakenteen llessa ylälaattapalkista. Khdilta, jssa rakenne n alalaattapalkista susitetaan uusittavaksi. Väliphjan lattialauditus puretaan ja lunnneristetäytteet pistetaan. Betnipinnista pistetaan kaikki rgaaninen materiaali ja pinnat puhdistetaan rakennesuunnittelijan hjeiden mukaisesti. Ennen lpullisen krjaustavan valitsemista 3-kerrksisen rakennussan yläphjarakenne n syytä tarkastaa. Muuta krjauksissa humiitavaa Krjaustimenpiteistä tulee laatia krjaussuunnitelma ja krjaustyö tulee tehdä valvtusti. Suunnittelijalla ja valvjalla tulee lla kkemusta ksteus- ja hmevauriiden krjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskrjauksesta. Purkutyön aikana tulee hulehtia riittävästä sujauksesta ja mikrbipurkutöille asetettujen purkumääräysten nudattamisesta. Tiivistyskrjaustyön laatu ja nnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Krjaustimenpiteiden jälkeen tulee hulehtia perusteellisesta lppusiivuksesta. Khteessa n käytetty asbestipitisia ja PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja, mitkä tulee humiida tulevissa krjauksissa. Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnsta knsulttitiminnan yleisten spimusehtjen mukaisesti (KSE 2013). Oulussa 14.3.2016 Ask Karvnen Asiantuntija, rakennusten ja rakenteiden tarkastukset a-vaativuuslukan ksteustekninen kunttutkija, FISE-pätevyys