KUNTOARVIO Jokelan talo Torikatu 26 80100 Joensuu Laatijat: Rakennuttajatoimisto Protiimi Oy LVI-insinööritoimisto Akel Oy Sähkösuunnittelu Juha Eskelinen
2(22) 1. Yleistä Kohde: Jokela Torikatu 26 80100 Joensuu Kohdetietoja: Rakennusvuosi: noin 1939 Tarkastuksen tilaaja: Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Kiinteistöpäällikkö Eero Kuittinen Karjalantalo Siltakatu 1 80100 Joensuu Tarkastusajankohta kohteella: Tarkastus kohteella tehtiin 22.10.2008 sekä lisäksi 31.10.2008. Tarkastuksen suorittajat Eero Kuittinen Jouni Judin Esa Mustonen Jari Lehikoinen Mikko Jukarainen Juha Eskelinen Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Rakennuttajatoimisto Protiimi Oy (rakennustekniikka) Rakennuttajatoimisto Protiimi Oy (rakennustekniikka) LVI-Insinööritoimisto Akel Oy (LVI-tekniikka) Sähkösuunnittelu Juha Eskelinen (sähkötekniikka) Käytettävissä olleet asiakirjat: Vanhoja pohjapiirustuksia vanhoja rakennepiirustuksia 2. Tarkastusmenettely Kohteen kuntoarvio perustuu paikanpäällä tehtyihin aistinvaraisiin havaintoihin, pintakosteusmittarilla mitattuihin kosteusmittauksiin ja käytössä olevista asiakirjoista saatuihin tietoihin sekä käyttäjäkyselyaineistoon. Kuntoarvioraportissa tarkastellaan kohteen nykytilannetta, kuntoa ja käyttöä.
3(22) 3. Yhteenveto havainnosta kohteella Rakennuksen vanhin osa on rakennettu1900-luvun alkupuolella. Ravintola Jokela aloitti toimintansa näissä tiloissa 1934. Rakennusta laajennettiin rakentamalla lisätilaa ravintolalle sekä elokuvateatteri vuonna 1939. Laajennuksen yhteydessä vanhimman osan kiviarinaperustukset jätettiin paikoilleen samoin vanha hirsirunko. Rakennusta on remontoitu vuosien saatossa ainakin toisen kerroksen majoitustilojen osalta vuonna 1965, julkisivuremontti vuonna 1968 sekä ravintolatilojen osalta 1988. Rakennus on pääosin tyydyttävässä kunnossa 1939 rakennetun laajennusosilta, ravintolaosan perustusten kunto on heikko. Rakennuksen vanhin osa on elinkaarensa loppupäässä ilman perusteellisia korjaustoimenpiteitä. Ennen mahdollista laajempaa korjaustyötä tulee tehdä ulkoseinien ja perustusten kuntotutkimus jossa selvitetään ovatko rakenteet korjauskelpoisia ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista. Pikaisia korjaustoimenpiteitä on keittiön lattian vesieristäminen sekä 2.kerroksen käytävän lattian kunnostus. Vanhimman osan perustusten ja alapohjan tukirakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. LVISA - tekniikan yhteenveto on ao. osioissa. 4. Rakennustekniikan kuntoarvio D ALUERAKENTEET D7 Päällysrakenteet Liikennealueet ja pihan kulkuväylät ovat pääosin sorapintaisia. Rakennuksen Niska- ja Torikadun puoleiset sivut on laatoitettu. Pihamaan kallistukset rakennuksen vierustalla ovat paikoin puutteellisia. Sora-alueen painumat korjataan sekä pihan kallistukset tarkistetaan. Rakennusten vierustojen kallistukset korjataan rakennuksista poispäin. D8 Aluevarusteet Piha-alueella ei ole jätteille tarkoitettua katosta vaan jätteet viedään seinän vierustalla olevaan jätesäiliöihin. Rakennetaan uusi jätekatos varustettuna riittävällä määrällä jäteastioita.
4(22) Kuva 1 jätehuoltovarusteet E POHJARAKENTEET E4 Putkirakenteet Salaojia ei tehtyjen selvitysten mukaan ole. Pohjaveden korkeus tarkasteluhetkellä oli noin -35 cm mitattuna kellarin maanvaraisen lattian yläpinnasta. Tästä saattaa aiheutua kapillaarista vedennousua maanvaraiseen lattiaan sekä väliseinien alalaitoihin. Nykyisellään pohjaveden korkeutta säädellään vanhassa kuivaushuoneessa, kattilahuoneessa sekä entisen teatteriosan ivkonehuoneessa olevilla pumpuilla. Varmistetaan pumppujen toimivuus.
5(22) Kuva 2 vanhan kuivaushuoneen pumppu. F1 PERUSTUKSET F11 Anturat VANHA OSA Vanhalla osalla ei ole betonianturoita, vaan rakennus on perustettu kiviarinoiden varaan. Kiviarinat ovat ajan saatossa painuneet erityisesti Tori- ja Niskakadun kulmauksessa aiheuttaen vaurioita 1.kerroksen lattian kantaviin rakenteisiin.
6(22) Kuva 3 vanhan osan kivirakenteinen perustus. UUDISOSA Laajennusosan anturat ovat betonirakenteisia anturoita. Rakenteissa ei havaittu sisäpuolisessa tarkastelussa merkittäviä anturoiden painumiseen viittaavia merkkejä. F12 Perusmuurit Vanhalla osalla rakennuksen perusmuuri on paikalla valettua betonia. Ulkopuolelta perusmuuri on rapattu. Niska- ja Torikadun kulmassa perusmuuri on halkeillut perustuksen painumisen johdosta. Tämän seurauksena perusmuurin rappauksessa on halkeamia sekä paikoin rappaus on irronnut kokonaan irti alustastaan. Uudemmalla osalla perusmuuri on paikalla valettua betonia. Perusmuuri on sisäpuolelta verhomuurattu, rapattu sekä maalattu. Verhomuurauksen sekä perusmuurin välissä on kosteuseristys. Ulkopuolelta perusmuuri on slammattu. Entisen elokuvateatterin kohdalla Torikadulle päin perusmuuri on päällystetty luonnonkivellä. Vaurioituneilla alueilla lohkeillut ja irronnut rappaus korjataan.
7(22) Kuva 4 perusmuurin vaurioita. F13 Alapohjat Rakennuksen vanhimmalla osalla kellaritiloissa on maapohjainen lattia. Uudemmalla osalla alapohjat ovat maanvaraisia betonilaattoja ilman lämmöneristystä. Alapohjissa on ensin ns. tasausvalu ja sen päällä kosteuseristys ja sen päälle on valettu pintalattia. Pintakosteusmittarilla suoritetuissa mittauksissa maanvaraisessa lattiassa ei havaittu kosteuden nousua lukuun ottamatta lattiakaivojen ympäristöja. Jos maanvaraista alapohjaa tai rakennuksen sokkelia joudutaan aukaisemaan tulevien remonttien yhteydessä, tulee ennen töiden aloitusta varmistaa onko käytetyssä vedeneristysbitumissa kreosiittia. Alustatilojen raivaus jonka jälkeen tehdään perustusten tarkempi kuntotutkimus.
8(22) Kuva 5 vanhan osan maapohjainen lattia. Kuva 6 uudemman osan maanvarainen lattia.
9(22) F2 RAKENNUSRUNKO Vanhaosa on perustettu ns. kiviarinoiden varaan. Vanhalla osalla on säilytetty pystyrunkona vanha hirsirunko. Vaakarunkona toimii alkuperäinen hirsipalkisto. Vanhan osan perustuksissa sekä 1.kerroksen lattiassa on havaittavissa painumisen aiheuttamia muodonmuutoksia. Maata vasten olevissa hirsipilareissa on hirsien alapäät osittain lahonneet sekä osa kannatinpilareista on kallistunut voimakkaasti. Tori- ja Niskakadun kulmassa lattian kannatinpalkisto on lähes romahtanut. Osassa kellarin betoniseiniä on halkeamia perustusten siirtymisen johdosta. Osaan alapohjan kannatinpalkiston ja pilarien liitoksia on kiilattu painumien johdosta. Lisäksi alapohjaa on vahvistettu lisätuennoilla. Kosteusmittarilla suoritetuissa mittauksissa ei 1.kerroksen lattian kantavissa rakenteissa havaittu kohonneita kosteusarvoja ja ilman tuoksu oli hyvä. Tämä johtuu kellaritilan hyvästä tuuletuksesta. Alapohjan tuuletus hoidetaan perusmuureissa olevien tuuletusluukkujen avulla. Toisen kerroksen hotellihuoneessa Tori- ja Niskakadun kulmassa on havaittu voimakasta liikenteen aiheuttamaa tärinää lattiarakenteissa Uudempi osa on betoni/massiivitiilirunkoinen. Entisessä elokuvateatterissa on kantavat betonirakenteiset kehäpalkit ja pilarit. Väli- ja yläpohjat ovat todennäköisesti puru- ja turvetäytteisiä alalaattapalkistoja. Uudemmalla osalla ei kantavissa rakenteissa havaittu merkkejä perustusten painumisesta. Kellarikerroksen tiilirakenteisissa väliseinissä havaittiin kosteusmittauksissa lievää kosteuden nousua seinien alalaidoissa heti maanvaraisen lattian yläpuolella. Sisäpihan puolella kellariin johtavissa betoniportaissa on suuria halkeamia sekä alimman tason betonilaatta on rikkoutunut kokonaan. Toimenpide-ehdotus: Suoritetaan pikaisesti tarkempi tutkimus vanhan osan 1.kerroksen lattian kantavien rakenteiden sekä perustusten kunnosta ja tämän perusteella laaditaan korjaussuunnitelma sekä kustannusarvio kantavien rakenteiden lisätuennoista mahdollista investointipäätöstä varten. Mikäli tutkimuksia ei tehdä tulee perustusten ja alapohjan kantavien rakenteiden tilannetta tarkkailla säännöllisesti. Rakennuksen mahdollisen laajemman korjaustyön yhteydessä vanhimman osan perustukset tulee korjata. Korjataan portaiden halkeamat sekä alimman tason betonilaatta.
10(22) Kuva 7 vanhan osan 1.kerroksen välipohjan tukirakenteet ovat kallistuneet voimakkaasti. Kuva 8 1.kerroksen välipohjan kannatinhirressä suuria taipumia.
11(22) Kuva 9 halkeamia vanhan osan betonirakenteissa. F3 JULKISIVU F31 Ulkoseinät: Rakennuksen vanhimmalla osalla on säilytetty vanha rapattu hirsirunko. Myöhemmin tehdyssä julkisivuremontissa seinä on koolattu ja verhottu keraamipintaisella minerit-levyllä. Julkisivuverhous on asiallisessa kunnossa. Uudemmalla osalla rakennuksen ulkoseinät ovat muurattuja massiivitiiliseiniä. Torikadun puoleisella julkisivulla seinät on verhottu osin keraamipintaisella minerit levyllä osin lasitetulla keraamisella laatalla. Pohjoissivun sekä pihan puoleinen julkisivu on rapattu sekä maalattu. Rapatussa ja maalatussa julkisivussa on näkyvissä halkeamia erityisesti 2.kerroksen pohjoispäädyssä. Minerit levyllä sekä keraamisilla laatoilla verhotut seinät ovat tyydyttävä kuntoisia. Julkisivun kunnostustarve on noin 10 vuoden kuluttua. Toisen kerroksen niin kutsutussa bändihuoneessa huonelämpötila on alhaisempi kuin muissa tiloissa sekä ulkoseinä tuntuu kylmältä. Koska lämmitysjärjestelmä toimii normaalisti syytä kylmyyteen tulee etsiä ulkoseinärakenteista. Korjaustoimenpiteenä tutkitaan huoneen alapuolella ulkoseinässä olevan elokuvateatterin sisääntulolipan ja ulkoseinän liitoskohdan tiiviys. Lipan rakenteita avataan siten, että nähdään onko kannatinrakenteiden sekä seinärakenteiden liitoksissa vuotokohtia. Ennen julkisivun korjaustöiden aloitusta tehdään tarkempi kuntotutkimus jossa kartoitetaan seinissä olevat halkeamat ja ns. kopokohdat. Tutkitaan entisen elokuvateatterin sisääntulon lipan rakenteiden tiiviys.
12(22) Kuva 10 julkisivu pihanpuolelle. F32 Ikkunat: Puuikkunat ovat 3-lasisia umpiolasielementillä varustettuja ikkunoita. Ikkunat on uusittu aiemman remontin yhteydessä ja ne ovat hyväkuntoisia. Ikkunalasien välitilassa havaittiin paljon hiekkaa sekä pölyä. Tämä saattaa johtua ikkunan ulkopokan huonoista tiivisteistä. Tarkastetaan ikkunoiden tiivistykset pikimmiten.
13(22) Kuva 11 ikkuna. F33 Ulko-ovet: Ulko-ovien maalipinnat ovat kuluneet ja kaipaavat kunnostusta. Kaikki ovet huoltomaalataan kesällä 2009, käynnit sekä tiivistykset tarkistetaan. F4 YLÄPOHJARAKENTEET F41 Yläpohja Vanhalla osalla yläpohja on puurakenteinen. Lämmöneristeeksi on edellisen remontin yhteydessä laitettu puhallusvilla. Rakennuksen uudemmalla osalla yläpohjassa on betoninen alalaattapalkisto. Yläpohjan lämmöneristeenä on todennäköisesti turvetta ja mahdollisesti hiekkaa. Lämmöneristeen päällä on laudoitus sekä liikuttavilla alueilla rakennuslevy. Rakennuksen yläpohjaan on lisätty edellisten remonttien yhteydessä ulkoseinien vierustoille puhallusvillaa lisälämmöneristykseksi. Ullakon tuuletus hoidetaan ulkoseinässä olevien tuuletusaukkojen kautta. Vesikaton kantavina rakenteina ovat puiset vasat ja orret. Ei toimenpiteitä.
14(22) Kuva 12 näkymä ullakolta. F41.1 Vesikate Rakennuksien vesikatteena on osin bitumikermikate osin konesaumattu peltikate. Bitumikermikate on uusittu noin 15 vuotta sitten ja on hyväkuntoinen. Ravintola-osan konesaumattu peltikate on uusittu vuonna 1968 ja on kunnoltaan tyydyttävä. Kattoläpivientien kohdilla on havaittavissa vesivuotoja ullakolle. Kattoläpivientien tiivistäminen pikaisesti vesivuotojen estämiseksi.
15(22) Kuva 13 entisen elokuvateatterin vesikatto. Kuva 14 ravintolan vesikatto.
16(22) F43 Yläpohjavarusteet Teatteriosan sisäpihan puoleisen talotikkaan yläpään kiinnitys on irti. Räystäskourut ja syöksytorvet on maalattua peltiä, maalaukset huonokuntoisia. Räystäskouruissa sekä syöksytorvissa on lämmityskaapelit. Peltikatto-osalla rakennuksessa on hyväkuntoiset lumiesteet. Korjataan talotikkaiden kiinnitykset. Maalataan räystäskourut sekä syöksytorvet. F5 TÄYDENTÄVÄT SISÄOSAT F51 Sisäovet Sisäovissa näkyy normaali käytönmukainen kuluminen. Kosteudelle alttiissa tiloissa erityisesti ravintolan keittiötiloissa ovien karmit ovat kosteusvaurioituneet todennäköisesti väljällä vedellä pesusta sekä osin lahonneet. Uusitaan / kunnostetaan vaurioituneet väliovet karmeineen. Karmit lyhennetään alapäästä irti lattiasta. Ovien käynnit ja heloitus tarkistetaan, korjataan ja säädetään tarvittaessa. Kuva 15 keittiön väliovi. F52 Väliseinät Väliseinät ovat osin muurattuja osin levyrakenteisia. Seinissä näkyy normaali käytönmukainen kuluminen. Kellarin muurattujen seinien alalaidoissa on havaittavissa paikoitellen kosteuden lievää nousua.
17(22) Poistetaan kellarin muuratuista seinistä tasoitteet pois noin 1 metrin korkeudelle lattian pinnasta lukien, tasoitetaan seinät tarvittaessa kosteantilan tasoitteella sekä maalataan seinät hengittävällä maalilla. Kuva 16 kellarin väliseinän alaosa. F57 Hormit, kanavat, tulisijat Hormit ja kanavat ovat silmämääräisesti tarkasteltuna kunnossa. Rakennuksessa ei ole käytössä olevia tulisijoja. Ei toimenpiteitä. F6 SISÄPINNAT Kaikissa pinnoissa näkyy normaali käytön mukainen kuluma. F61 Seinäpinnat Yleensä pinnat on maalattuja tai tapetoituja. Ravintolan 1. ja 2.kerroksen wc-tilat on remontoitu vuonna 2002. Tällöin seinät on laatoitettu sekä vesieristetty. Ei toimenpiteitä.
18(22) Kuva 17 ravintolan wc: seinät ja lattia. F62 Kattopinnat Yleensä katot on rapattuja ja maalattuja. Osa katoista on verhottu levyllä tai kovalla pahvilla. Ei toimenpiteitä. Kuva 18 näkymä ravintolasalista.
19(22) Kuva 19 baarin sisäkatto. F63 Lattiapinnat Vanhan osan kellarissa on osittain maapohjainen osittain maalattu betonilattia. Uudemman osan kellaritiloissa on maalattu betonilattia. Maalatut lattiapinnat ovat huonokuntoisia sillä pinnoite on irronnut monin paikoin alustastaan. Kosteusmittarilla suoritetuissa tarkasteluissa havaittiin paikoitellen kohonneita kosteusarvoja. Keittiön lattia on välttäväkuntoinen laattalattia. Lattiasta uupuu laattoja useammasta kohdin, erityisesti putkiläpivientien ympärillä. Myös laatoituksen saumauksessa on puutteita paikoitellen. Keittiön lattiassa laatoituksen alla ei näyttäisi myöskään olevan vedeneristystä. Ravintolasalissa on välttävä kuntoinen muovimatto sekä baarin puolella hyväkuntoinen lankkulattia. 1. ja 2.kerroksen wctilat on remontoitu vuonna 2002 ja tilojen lattiapäällysteenä on hyväkuntoinen kosteantilan muovimatto. Vanha elokuvasali on muutettu edellisissä remonteissa liiketilaksi ja nykyisin siinä toimii kirpputori. Entinen elokuvasalin vino lattia on muutettu suoraksi puurakenteisin palkein sekä pilarein sekä levyllä. Lattian päällysrakenteena on kohtuukuntoinen muovimatto. 2. kerroksen majoitustiloissa on hyväkuntoinen laminaattilattia. Majoitustilojen käytävässä on huonokuntoinen linoleumi laattalattia. Lattialaattoja puuttuu osin, laattoja on rikkoutunut sekä lattian liikuntasaumoissa laatat ovat rikkoutuneet. Majoitustilojen suihkutiloissa on hyväkuntoinen laattalattia. Osassa lattioita saattaa olla käytetty asbestia sisältäviä lattialaattoja tai muovimaton alapuolisessa liimassa voi olla asbestia. Tämän johdosta asbestikartoitus tulisi tehdä ennen seuraavaa remonttia jossa pinnoitteita uusitaan. Jos kellarin maanvaraisia lattioita joudutaan seuraavan remontin yhteydessä avaamaan, tulee ensin selvittää sisältääkö lattian vedeneriste asbestia tai kreosiittia. Lisäksi vanhoissa putkieristeissä on asbestia sisältäviä eristeitä. Keittiön lattialaatoitus uusitaan sekä asennetaan vedeneristys lähiaikoina.
20(22) Maanvarainen lattia pinnoitetaan kosteutta läpäisevällä materiaalilla. 2.kerroksen käytävän lattialaatat uusitaan / paikataan rikkoontuneet laatat lähiaikoina.. Kuva 20 kellari maanvarainen lattia. Kuva 21 keittiön laattalattia.
21(22) Kuva 22 ravintolasalin lattia. Kuva 23 2.kerroksen käytävän lattia.
22(22) F7 RAKENNUSVARUSTEET F71 Kalusteet, varusteet Kiintokalusteiden pinnoissa näkyy normaali kuluminen. Ei toimenpiteitä. Joensuussa 31.10.2008 Rakennuttajatoimisto Protiimi Oy Esa Mustonen Jari Lehikoinen