Tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 30.3.2016 73 Kunnanvaltuusto 23.5.2016

Kunnanhallitus 30.3.2016 73 Kunnanvaltuusto 23.5.2016

2 Mäntsälän kunta Sisällysluettelo 1. Kunnanjohtajan katsaus... 4 2. Kuntastrategia... 5 3. Yleinen taloudellinen kehitys... 10 Kansantalous... 10 Kunnallistalouden kehitys... 11 4. Oman talousalueen kehitys... 12 Perustietoja Mäntsälästä... 12 Väestö, työllisyys ja elinkeinorakenne... 13 Kunnan organisaatio ja henkilöstö... 16 Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio... 18 Kunnan henkilöstö... 20 5. Kunnan toiminnan ja talouden kehitys... 21 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen... 21 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 22 6. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 26 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 26 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 27 Tase ja sen tunnusluvut... 29 Kokonaistulot ja menot... 30 7. Konsernin toiminta ja talous... 31 Konsernin rakenne ja omaisuusosuudet... 31 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 32 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen... 33 Tytäryhtiöiden talous tilikaudella... 34 Nivos Oy konserni (ent. Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy konserni)... 34 Mäntsälän Jäähalli Oy... 35 Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy... 36 Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo... 36 Mäntsälän Yrityskehitys Oy... 37 Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja sen tunnusluvut... 39 8. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 43 9. Käyttötalousosa... 44 Kunnanhallitus / Hallintopalvelut... 44 Yleishallinto... 45 Elinkeinotoimi... 47 Pelastus... 48 Maaseututoimi... 48 Käyttöomaisuuden myyntivoitot... 49 Maankäyttölautakunta / Maankäyttöpalvelut... 50 Tarkastuslautakunta... 52

Mäntsälän kunta 3 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta / Perusturvapalvelut... 53 Perusturvan johto ja hallinto... 57 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut... 61 Hoito- ja hoivapalvelut... 69 Perusterveydenhuolto... 74 Erikoissairaanhoito... 82 Varhaiskasvatus... 83 Pornaisten talousarvio... 88 Sivistyslautakunta / Sivistyspalvelut... 90 Kehittämis- ja hallintopalvelut... 91 Perusopetus... 92 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta... 96 Vapaa-aikapalvelut... 100 Tekninen lautakunta / Tekniset palvelut... 104 Keskitetyt palvelut... 107 Toimitilapalvelut... 111 Ruoka- ja siivouspalvelut... 116 Kuntatekniikka... 118 10. Tuloslaskelman toteutuminen... 121 11. Investointien toteutuminen... 125 12. Rahoitusosan toteutuminen... 129 13. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta... 130 14. Tilinpäätöslaskelmat... 133 Tuloslaskelma... 133 Rahoituslaskelma... 134 Tase... 135 Kuntakonsernin tulos- ja rahoituslaskelma sekä tase... 136 15. Tilinpäätöksen liitetiedot... 139 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 139 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 140 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 141 Tasetta koskevat liitetiedot... 144 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 150 Henkilöstä koskevat liitetiedot... 152 Liitetietojen erittely... 153 16. Käytetyt kirjanpitokirjat, arkistointi ja tositelajit... 153 Käytetyt tositelajit... 153 17. Allekirjoitukset... 154

4 Mäntsälän kunta 1. Kunnanjohtajan katsaus Mäntsälän väestö kasvoi 0,3 % (64 henkeä) 20 685 asukkaaseen vuonna. Väestön kasvu perustui melkein kokonaan syntyvyyteen. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on noussut vuoden 2013 seurantatiedon mukaan 62,4 %:iin ja Kuuma alueella keskimäärin 67,2 %:iin. Kansantalouden heikko suhdannetilanne heijastui työllisyyskehitykseen työttömyyden noustessa koko maassa keskimäärin 9,4 %:iin. Mäntsälässä työttömyys kasvoi 1,3 prosenttiyksikköä 8 prosenttiin ja Uudellamaalla 1,2 % 11,3 prosenttiin. Mäntsälän kunnassa on panostettu jo useita vuosia elinkeinotoimen kilpailukyvyn kehittämiseen. Mäntsälän kuntakonserni on kokonaisuutena sitoutunut yritysten toiminnan ja toimintaympäristön kehittämiseen. Palvelukonsepti kattaa maanhankinnan, kaavoituksen, markkinoinnin, teknisen toimen sekä sähkö- ja vesiliiketoiminnot. Kunta panosti erityisesti maapolitiikkaan ja seutuyhteistyöhön Kuuma alueella sekä Helsingin seudulla. Palveluiden osalta kehitimme palvelurakenteita ja asiakaslähtöisyyttä ennen kaikkea sosiaali- ja terveystoimessa. Sote-yhteistyössä painopiste oli kunnallisen edunvalvonnan ja yhteistyön lisäksi Keski-Uudenmaan alueyksikön valmistelussa. Mäntsälän kunnan toimintakulut 125,8 milj. euroa pysyivät edellisvuoden tasolla kun sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintakulujen menokasvu on viime vuosina selkeästi hidastunut. Poikkeuksena kuitenkin vuonna erikoissairaanhoito, joka kasvoi 6,1 prosenttia, 1,3 milj. euroa. Toimintakate (-97,6 milj.) alitti talousarvion 2,6 milj. euroa. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat tilikaudella 6,2 prosenttia kunnallis- ja kiinteistöveroveroprosenttien korotuksen ansiosta. Vuosikate parani 9 milj. euroon (437 euroa/as; 2014; 221 euroa, 2013: 451 euroa/as) saavuttaen kuntastrategiassa asetetun tavoitteen. Vuosikate ylitti talousarvion 3 milj. euroa. Kunnan investoinnit kasvoivat 17,7 milj. euroon (760 euroon per asukas), josta maanosto 2,5 milj. euroa, Riihenmäen ja Hyökännummen elinkaarirakentaminen 4,8 milj. euroa ja erilaiset kunnallistekniset hankkeet 6,2 milj. euroa. Kunnan velkamäärä kohosi 6,2 milj. euroa 2 656 euroon asukasta kohden. Suhteellinen velkaantuneisuus 52,8 % kasvoi ja omavaraisuusaste 63,4 % aleni edellisvuodesta. Lähivuosina kuntien kykyä palvelujen järjestämisessä heikentää teollisen rakennemuutoksen ja kestävyysvajeen ohella nykyistä alhaisemmaksi jäävä talous- ja verotulokasvu. Kuntatalouden haasteet edellyttävät kunnilta innovatiivisia rakenteellisia uudistuksia ja jatkuvaa palvelujen tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista. Keskeiseksi kysymykseksi nousee jatkossa varautuminen siihen millaiseksi muodostuu tulevaisuuden kunta. Tämä edellyttää kuntastrategian valmistelussa erityistä panostusta myös Mäntsälässä. Esitän päätöksentekijöille, henkilökunnalle ja yhteistyötahoille parhaat kiitokset hyvästä yhteistyöstä ja tuloksellisuudesta vuoden aikana. Mäntsälässä 21.3.2016 Esko Kairesalo, kunnanjohtaja

Mäntsälän kunta 5 2. Kuntastrategia

6 Mäntsälän kunta

Mäntsälän kunta 7

8 Mäntsälän kunta

Mäntsälän kunta 9

10 Mäntsälän kunta 3. Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Maailmantalouden kasvu hidastui vuonna pitkän aikavälin keskiarvoon. Euroalueen talouskehitys on finanssikriisin jälkeen ollut selvästi Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa hitaampaa. Vuonna euroalue pääsi vakaamman kasvun tielle bruttokansantuotteen noustessa 1,5 prosenttia. Investoinnit nousivat lähes kolme prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat 0,1 %. Korkea julkinen velka rajoittaa jäsenmaitten kykyä tarvittaessa tukea talouskasvua. Pakolaisten suuri virta vaikeuttaa uutena ilmiönä Euroopan talouteen. EKP on pyrkinyt torjumaan deflaatiota ja säilyttämään hintavakauden uskottavuutta. Osana tätä EKP on lisännyt pankkien edellytyksiä luotonantoon. Suomelle tärkeän Venäjän talous on taantumassa BKT:n supistuessa 4 % vuonna. Suomessa BKT kasvoi 0,5 % kolmen miinusvuoden jälkeen. BKT on edelleen noin kuusi prosenttia matalammalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä. Yksittäisistä kysyntäeristä yksityinen kulutus yllätti positiivisesti kun vienti on ollut vaisua. Investointilama jatkui vaikka pientä elpymistä tapahtui loppuvuonna. Suomen viennin volyymi on jäänyt matalammalle tasolle kuin vuonna 2008 ennen taantumaa vaikka maailmantalous on elpynyt. Viennin volyymi ei edellisvuoden tapaan supistunut vaan kasvoi 0,4 %. Palveluvienti kasvoi 6 prosenttia ja tavaravienti supistui 1,4 prosenttia. Viennin kohdemaat olivat murroksessa, kun vienti Venäjälle on romahtanut talouspakotteiden myötä. Yksityinen kulutus kasvoi 1,4 % ja julkinen supistui 0,9 %. Kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia rajoitti heikentynyt taloustilanne ja epävarmuus taloudellisista näkymistä. Vuodesta on tulossa neljäs perättäinen vuosi, kun investoinnit supistuvat. Investointilama on ollut laaja-alaista, ainoastaan maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat olleet kasvussa. Investointihaluttomuus näkyi julkisella ja yksityisellä puolella ja kertoi osaltaan talousnäkymien heikkoudesta ja yritysten näköalattomuudesta. Vuoden lopussa nähtiin kasvua rakentamisessa sekä kone- ja laiteinvestoinneissa muttei tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneissa. Suomen vaihtotase on ollut ylijäämäinen aina vuodesta 1994 alkaen kunnes vuosina 2011-2014 kirjattiin miljardin suuruiset alijäämät. Vuosina 2016 ja 2017 kirjattaneen Suomen Pankin ennakkotietojen mukaan lievästi ylijäämää. Vaihtotasetta on kohentanut tuontihintojen lasku ja tuonnin supistuminen. Kauppatase oi vuonna ylijäämäinen. Koko vuoden keskimääräinen työttömyysaste oli 0,7 % edellisvuotta korkeampi 9,4 %. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 1,1 prosenttia. Työllisyyden heikentymisen ja kokonaistuotannon heikentymisen vuoksi näkymät ovat vaisut myös vuodelle 2016. Työllisyysaste laski 67,3 prosenttiin. Kuluttajahinnat laskivat vuonna kansallisella hintaindeksillä mitattuna -0,2 %. Asuntojen hinnat laskivat 0,6 prosenttia kun kasvava työttömyys, heikentynyt ostovoima ja kuluttajien varovaiset tunnelmat hyydyttivät asuntomarkkinoita. Julkisyhteisöjen bruttovelka nousi 63,1 prosenttiin vuonna ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2017 mennessä 67,4 prosenttiin, eikä käänny ennusteen mukaan laskuun. Luvut ovat kansainvälisesti vertaillen vielä tyydyttäviä. (Lähde: Danske Bank, Talousnäkymät, maaliskuu 2016; ja Op-Pohjola, Talouden näkymät, maaliskuu 2016)

Mäntsälän kunta 11 Kunnallistalouden kehitys Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden yhteenlaskettu tulos oli 270 milj. euroa ylijäämäinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämiset, pysyi yhteenlaskettu tulos suunnilleen edellisvuoden tasolla. Vaikka kuntatalouden kokonaiskuva näyttää kohtuulliselta, ovat kuntakohtaiset erot hyvin suuria. Tilikauden tulos oli negatiivinen 120 kunnassa. Kuntien talous on kärsinyt hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta sekä viime vaalikaudella tehdyistä poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauksista. Kuntien toimintakatteet heikkenivät 4 prosenttia erityisesti toimintatuottojen vähenemisen vuoksi. Kuntien toimintakulut kasvoivat 1,8 prosenttia ja kasvu kiihtyi jonkin verran edellisvuodesta, jolloin kasvu oli 1,2 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 2,8 prosenttia ja henkilöstökulut 0,6 prosenttia. Kuntien toimintatuotot vähenivät 0,2 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotuotto kasvoi ainoastaan 1,8 % vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle. Kiinteistöverotulot kasvoivat 6,1 prosenttia veroprosenttien ala- ja ylärajojen noston ansiosta. Kuntien valtionosuuksiin tehtyjen leikkausten johdosta valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kuntien verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 2,1 prosenttia. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, 7,7 mrd. euroa, jota tästä selittää 2,5 mrd. kuntien yhtiöittämisistä johtuvat osakkeiden ja osuuksien hankinta. Kuntien lainakanta kasvoi 15,2 mrd. euroon, jossa nousua 566 milj. euroa edelliseen vuoteen. Lainakannan kasvu hidastui edelliseen vuoteen. Vuoden lopussa kuntien lainakanta asukasta kohden oli keskimäärin 2 793 euroa (ennakkoarvio) ja Mäntsälässä 2 656 euroa, jossa kasvua 301 euroa (12,8 %). Kuntaliitto ennakoi, että tulevaisuudessa lisämenopaineita aiheuttavat kasvava työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, turvapaikanhakijoiden määrä, lisääntyvä palveluiden kysyntä ja huomattavat investointitarpeet. Kuntatalouden kestävyyden takaaminen edellyttää koko maan talouskehityksen selvää toipumista. Lisäksi tarvitaan valtion ja kuntien toimenpiteitä sekä maakuntauudistus siten, että kuntien ja maakuntien riittävä rahoitus, toimintakyky ja elinvoima turvataan.

12 Mäntsälän kunta 4. Oman talousalueen kehitys Perustietoja Mäntsälästä Mäntsälän kunta perustettiin vuonna 1585, kun siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna 1616. Mäntsälän kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Helsinki-Lahti moottoritien ja Porvoo- Hyvinkää- valtateiden risteyskohdassa. Mäntsälä rajoittuu Hausjärven ja Kärkölän, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Orimattilan kaupunkeihin. Kunnan pinta-ala on 596 km², josta vettä on 15 km². Etäisyydet Mäntsälästä pääliikenneyhteyksiä pitkin eräisiin kaupunkikeskuksiin ovat seuraavat: Helsinki Riihimäki Lahti Porvoo Hyvinkää Järvenpää 59 km 45 km 44 km 39 km 26 km 24 km Mäntsälän kunta kuuluu: Etelä-Suomen lääniin Hyvinkään maistraattiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvalvontaan Uudenmaan liittoon Uudenmaan verotoimistoon Uudenmaan ELY (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö) keskukseen Uudenmaan, Uudenmaan Helsinki ja Hämeen telealueisiin Helsingin ja Uudenmaan (HUS) sairaanhoitopiiriin Kansaneläkelaitoksen Mäntsälän toimistoon Keski-Uudenmaan kihlakuntaan Tuusulan käräjäoikeuteen, maaoikeusasiat käsittelee Vantaan käräjäoikeus Helsingin hovi- ja hallinto-oikeuteen Kanta-Hämeen syyttäjänvirastoon Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirastoon Uudenmaan hätäkeskusalueeseen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen Etelä-Suomen sotilaslääniin, Itä-Uudenmaan aluetoimistoon Etelä-Suomen maanmittaustoimistoon, Porvoon toimipisteeseen

Mäntsälän kunta 13 Väestö, työllisyys ja elinkeinorakenne Väestö Kunnan asukasluku oli vuoden lopussa 20 685 henkilöä, kasvun ollessa 64 (2014; 87) henkilöä. Tulo- ja lähtömuutto säilyi korkealla. Kuntaan muutti 1 098 henkilöä ja kunnasta muutti pois 1 093 henkilöä, netto -5 (2014; 23). Syntyneiden määrä laski 23 lapsella 217 lapseen.

14 Mäntsälän kunta Työllisyys Vuoden lopussa työttömiä työnhakijoita Mäntsälässä oli 878, jolloin työttömyysaste oli 8,7 %. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 7,8 % ja työttömien määrä 782. Vuoden keskimääräinen työttömyys nousi 1,3 %, 8,0 prosenttiin. Uudenmaan ELY- keskuksen alueen kunnissa keskimääräinen työttömyys oli 11,3 %. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste vuoden lopussa oli 11,9 %. Alla olevassa kuviossa on esitetty Mäntsälän kunnan työttömyysaste vuosiarvona verrattuna Uudenmaan ELY- keskuksen alueeseen vuosina 2005. Lähde: Uudenmaan ELY-keskus. Työttömyysaste v. 2005-12,0 Mäntsälä ja Uusimaa (vuosikeskiarvot) 10,1 11,3 10,0 8,7 8,0 6,0 7,6 6,6 5,7 5,0 6,8 7,2 6,7 6,8 4,0 2,0 5,9 5,2 4,8 4,5 6,1 6,5 5,5 5,0 5,6 6,7 8,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Mäntsälä Uusimaa Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat vuosittain Mäntsälä Työvoima josta miehiä Työttömyysaste % Työttömät työnhakijat yhteensä ja naisia alle 25 v. yli 50 v. Yli 1v. tyött. Vajaakuntoiset Avoimet työpaikat Keskim. v. 10 113 8,0 809 429 353 105 328 259 85 63 Keskim. v. 2014 10 115 6,7 680 374 306 91 286 178 67 66 Keskim. v. 2013 9 970 5,6 562 317 245 78 230 116 54 73 Keskim. v. 2012 9 871 5,0 489 266 223 73 211 108 63 97

Mäntsälän kunta 15 Elinkeinorakenne Mäntsälän kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvoi vuodesta 2008 vuoteen 2013 yhteensä 1,1 %. Vuonna 2013 työpaikkaomavaraisuus kasvoi 0,7 %. KUUMA- kuntien kehitys on ollut samansuuntainen. Vuosina 2010 2013 työpaikat Mäntsälässä kasvoivat 173 työpaikalla. Muualla työssäkäyvien netto-osuus (pendeli) vuosina 2010-2011 kasvoi 2,6 %, mutta vuosina 2012 2013 pendelöinti on alentunut 3,7 %. Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous 454 433 410 368 377 382 372 338 350 328 315 296 3,1 B, C, D, E Teollisuus 1345 1341 1332 1333 1358 1350 1299 1187 1150 1177 1153 1077 11,4 F Rakentaminen 884 925 927 963 1007 1064 1035 963 1037 1085 1082 1077 11,4 G, H, I Kauppa,kuljetus 1272 1356 1411 1461 1476 2273 2375 2390 2500 2494 2535 2512 26,7 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut 702 690 712 708 760 2235 2383 2401 2432 2451 2544 2530 26,9 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut 3123 3221 3337 3466 3640 1593 1699 1661 1717 1778 1806 1831 19,5 X Tuntematon 127 119 131 86 88 112 76 91 86 89 97 86 0,9 Yhteensä 7907 8085 8260 8385 8706 9009 9239 9031 9272 9402 9532 9409 Työvoiman määrä 8499 8657 8864 8944 9172 9470 9726 9741 9878 9969 10114 10115 Työttömien määrä 592 572 604 557 466 461 487 710 606 567 582 706 Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala 429 403 388 340 365 351 341 328 342 331 319 298 5,1 B, C, D, E Teollisuus 758 765 753 716 670 655 624 548 449 441 428 374 6,4 F Rakentaminen 516 556 519 529 567 595 585 532 625 674 661 732 12,5 G, H, I Kauppa,kuljetus 656 699 754 729 743 1 249 1 524 1 476 1 564 1 519 1 621 1 604 27,3 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut 460 466 468 433 472 1 483 1 590 1 687 1 718 1 698 1 787 1 831 31,2 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut 1 930 1 960 2 068 2 120 2 199 855 921 856 912 977 972 944 16,1 josta yhteiskunnalliset palv. 1 576 1 574 1 628 1 622 1 679 X Tuntematon 130 119 125 86 88 112 76 92 86 89 97 86 1,5 Yhteensä 4 879 4 968 5 075 4 953 5 104 5 300 5 661 5 519 5 696 5 729 5 885 5 869 Työpaikkojen kasvu v. 2004-2013 (10 v.): 794 työpaikkaa Pendeli 3028 3117 3185 3432 3602 3709 3578 3512 3576 3673 3647 3540 Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Mäntsälä 61,7 61,4 61,4 59,1 58,6 58,8 61,3 61,1 61,4 60,9 61,7 62,4 KUUMA-kunnat 63,8 63,4 63,9 63,2 63,5 64,0 65,1 64,5 63,4 62,6 67,2 67,2 v. 2003 lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A M aatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I M ajoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S M uu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon

16 Mäntsälän kunta Kunnan organisaatio ja henkilöstö Luottamushenkilöorganisaatio Kunnan luottamushenkilöorganisaation muodostavat kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, niiden jaostot ja johtokunnat. Toimielin jäsenmäärä Kunnanvaltuusto 43 Kunnanhallitus 9 Tarkastuslautakunta 5 Keskusvaalilautakunta 5 Vaalilautakunnat kussakin 5 Vaalitoimikunta 3 Maankäyttölautakunta 9 Perusturvalautakunta 12, joista 3 Pornaisista Sivistyslautakunta 11, joista 1 Pornaisista ja 1 Pukkilasta Tekninen lautakunta 9

Mäntsälän kunta 17 Virasto-organisaatio Kunnan operatiivista toimintaa johtaa kunnanjohtaja. Operatiivista toimintaa varten kunnan organisaatio jakautuu toimialoihin, jotka ovat: Hallintopalvelut, Perusturvapalvelut, Sivistyspalvelut ja Tekniset palvelut. Toimialoja johtavat toimialajohtajina hallintojohtaja, perusturvajohtaja, sivistysjohtaja ja tekninen johtaja. Toimialat jakautuvat tulosalueisiin ja tulosyksiköihin. Kunnan maaseutuhallinnon yksikössä työskentelevät viranhaltijat toimivat maaseutuelinkeinoviranomaisena yhteistoiminta-alueen kuntien alueella. Kunnassa toimii johtoryhmä, johon jäsenet nimeää kunnanjohtaja. Johtoryhmä työskentelee kunnan strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyössä kunnan henkilöstön kanssa. Toimialoilla toimii toimialajohtajan nimeämä johtoryhmä. Tilivelvolliset Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien esittelijät. Tilivelvollisiksi on vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä määritelty seuraavat viranhaltijat: kunnanjohtaja, hallintojohtaja, kaavoitusjohtaja, maaseutupäällikkö, perusturvajohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja ja kunnankamreeri.

18 Mäntsälän kunta Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio Kunnanhallinto ja toimintaorganisaatio Valtuusto Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä ja kuntalain mukaan vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto päättää koko kunnan kehittämis- ja painopistelinjoista valtuuston strategiatyöskentelyllä sekä päättää kunnan toiminnan tavoitteet palvelujen tuottamisesta kuntalaisille vuosittain talousarvion yhteydessä. Valtuusto seuraa toimielimittäin ja tulosalueittain toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista osavuosikatsauksissa sekä koko vuotta tilinpäätöskäsittelyssä sekä mahdolliset muutostarpeet. Tärkeimpinä tehtävinä ovat: kunnan hallinnon järjestäminen kunnan taloudellinen vallankäyttö kunnallisten sääntöjen antaminen kunnan kannan ottaminen tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa kunnan toimielinten ja johtotason virkojen täyttäminen päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista päättää hallinnon järjestämisen perusteista päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyä talousarvio hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta sekä päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista Valtuuston kokouksia oli toimintavuonna 10. Päätöksiä pöytäkirjaan kertyi 133. Valtuuston kyselytunneilla valtuusto sai tietoa kokouksiin tulevista ja esillä olevista ajankohtaisista asioista. Valtuusto on valittu toimikaudeksi 2013 2016. Kokoonpano vuonna oli seuraava: Puheenjohtajisto: pj Helin Anna KOK I vpj Peltola Veijo KESK II vpj Laaksonen Tapio SDP

Mäntsälän kunta 19 Valtuutetut: Allonen Ilkka KESK Eerola Asko KOK Elomaa Jarna KOK Hallikainen Heli SDP Havula Tapio KESK Heikkilä Jussi KOK Heikkilä Teuvo SDP Heinonen Kalevi KESK Herttuainen Auli VAS Hägglund Antton KESK Kalenius Christina SDP Kanerva Hans KOK Keto-Huovinen Pihla KOK Kosonen Jyrki KESK Kuisma Kari PS Kyrö Jaakko VIHR Laine Leena SDP Laukkanen Erkki VAS Leino Timo SDP Liinamaa Reijo SDP Liljavirta Eija KOK Lindqvist Rami MäPu Manninen Marjaana KOK Martniku Sari PS Mäkipää Marja- KESK Leena Niinimäki Markku SDP Norro Soili KD Orre Kari KESK Peussa Kari MäPu Päivinen Mitja MäPu Ravolainen- Heta SDP Rinne Rinne Antti SDP Salmi Petri KOK Sillanpää Jari KOK Suontama Sami MäPu Teppinen Marja KESK Tilvis Reijo KESK Warras- Annika KOK Stjernvall Virolainen Kari KESK Ylimartimo Lauri KESK KOK 11 KESK 12 SDP 10 KD 1 MäPu 4 VAS 2 PS 2 VIHR 1 Kunnanhallitus Hallituksen kokouksia oli toimintavuonna 23. Päätöksiä pöytäkirjaan kertyi 332. Kunnanhallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet: pj KESK Havula Tapio hvj KESK Virolainen Kari 1. vpj KOK Salmi Petri hvj KOK Eerola Asko 2. vpj SDP Ravolainen-Rinne Heta hvj SDP Nyfors Hannele jäsen KOK Elomaa Jarna hvj KOK Warras-Stjernvall Annika jäsen VAS Laukkanen Erkki hvj VIHR Kuitunen Mirka jäsen PS Martniku Sari hvj PS Kuisma Kari jäsen KESK Mäkipää Marja-Leena hvj KESK Teppinen Marja jäsen KESK Tilvis Reijo hvj KESK Allonen Ilkka jäsen SDP Laine Markku hvj SDP Liinamaa Reijo KESK 3 KOK 2 SDP 2 VAS 1 PS 1

20 Mäntsälän kunta Kunnan henkilöstö Kunnan henkilömäärä on viime vuosina kehittynyt seuraavasti: 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Palkattu henkilöstö 31.12. 1 260 1 245 1 320 1 345 1 331 1 336 1 311 - siitä liikelaitoksen henkilöstö 13 14 13 13 12 14 - Vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat 936 930 971 1 017 1 049 1 046 1 032 - siitä liikelaitoksen henkilöstö 13 13 12 13 12 13 - Palkattu henkilöstö sisältää kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat (vuonna yhteensä 48) Kunnan henkilöstö eriteltyinä toimialoittain ja palvelusuhteen laadun mukaisesti 31.12.2014 ja 31.12.. Taulukko kuvaa läpileikkaustilannetta 31.12. tosiasiallisesti palvelussuhteessa olleita henkilöitä. Toimiala Vakinaiset Määräaikaiset/ sijaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä 2014 2014 2014 2014 2014 2014 Hallintopalvelut 40 40 7 6 1 2 48 48 47 46 16,7 % 16,6 % Perusturvapalvelut 619 621 139 137 8 4 766 762 758 758 19,2 % 18,5 % Sivistyspalvelut 275 272 115 119 2 0 392 391 390 391 29,8 % 30,4 % Tekniset palvelut 99 99 12 10 5 1 116 110 111 109 14,7 % 10,0 % Yhteensä 1 033 1 032 273 272 16 7 1 322 1 311 1 306 1 304 21,9 % 21,3 % Mäntsälän Vesi 13 1 0 14 14 7,1 % Kaikki yhteensä 1 046 1 032 274 272 16 7 1 336 1 311 1 320 1 304 21,7 % 21,3 % Mäntsälän vesi -liikelaitos on myyty 1.1. Nivos Oy:lle (ent. Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy). Kunnassa on laadittu erillinen henkilötilinpäätös, josta saa henkilöstöä koskevaa laaja-alaista tietoa koskien mm. työhyvinvointia, koulutusta, sairauspoissaoloja jne.

Mäntsälän kunta 21 5. Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Mäntsälän kunnan vesi liikelaitos myytiin sisäisellä konsernijärjestelyllä joulukuussa 2014 Mäntsälän Vesi Oy:lle. Uusi yhtiö aloitti 1.1. alkaen toiminnan Nivos Oy:n (Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy) tytäryhtiönä. Tästä johtuen vuosien 2014 ja tilinpäätösluvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kunnan vuoden tilinpäätökseen sisältyy vain peruskunta. Vertailtavuuden mahdollistamiseksi tekstissä kerrotaan Mäntsälän kunnan tilinpäätösluvut vuodelta vastaaviin peruskunnan vuoden 2014 lukuihin pl. Mäntsälän vesiliikelaitos. Mäntsälän toimintakulut 125,8 milj. euroa tilikaudella pysyivät edellisvuoden tasolla muutoksen olleessa +/- 0 %. Henkilöstökulut supistuivat 0,5 milj. euroa (1 %) 52,2 milj. euroon. Vähennystä selittää pääosin talousarvioon sisältynyt 1 milj. euron henkilöstösäästövelvoite. Valtakunnallista kehitystä seuraten toimintakulujen kasvu hidastui myös Mäntsälässä. Mustijoen perusturvan perusturvapalvelut -toimialan ulkoiset toimintakulut supistuivat 0,2 milj. euroa (0,6 %) ja toimintakate 0,2 milj. euroa (0,4 %). Sivistyspalveluiden toimialalla toimintakulut supistuivat 2,4 % ja teknisissä palveluissa kasvoivat 5,9 %. Hallintopalveluissa kulut kasvoivat 0,07 milj. euroa (0,9 %). Kokonaisuudessaan toimintatuotot supistuivat 0,6 milj. euroa 28,7 milj. euroon. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin vain 0,2 milj. euroa, vähennys edelliseen vuoteen 1 milj. euroa. Toimintakate heikkeni tilikaudella -1,1 milj. euroa (1,2 %) -97,6 milj. euroon ja ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja vain -0,1 milj. euroa (0,1 %) -97,8 milj. euroon. Toimintakate asukasta kohden oli -4 717 euroa (0,9 %) ja ilman myyntivoittoja -4 727 euroa (- 0,2 %). Verotulot kasvoivat 4,6 miljoonaa (6,2 %) ja valtionosuudet 1,5 milj. euroa. Koko verorahoitus kasvoi 6,1 milj. euroa eli 6,2 % (2014; -1,5 milj. euroa, -1,5 %, 2013; 7,1 milj. euroa, 7,6 %). Toteutuma oli lähes talousarvioennusteen mukainen. Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien korotus nosti tuottoa arviolta noin 3,6 milj. euroa. Vuosikate parani 9 milj. euroon, 437 euroon per asukas, kun se edellisenä vuonna oli 3,6 milj. euroa ja vesiliikelaitos huomioiden 4,6 milj. euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen määrärahaylityksiä kirjattiin kaikkiaan 1,4 milj. euroa, josta käyttötalouteen 1,2 milj. euroa. Valtuusto käsitteli määrärahaylitykset 21.3.2016 kokouksessa. Suunnitelmapoistoja kirjattiin 5,8 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 3,3 milj. euroa ja ylitti talousarvioennusteen 3,1 milj. euroa. Tästä poikkeamasta perusturvapalvelujen osuus oli 2,7 milj. euroa. Ylijäämää kirjattiin tilikaudelta 3,3 milj. euroa. Investointimenot pysyivät edellisvuosien tapaan korkealla tasolla ja olivat brutto 15,7 milj. euroa. Investointimenot kasvoivat huomattavasti alkuperäisestä talousarviosta ja perustuivat valtuuston päätökseen rahoittaa elinkaarihankkeet lainanotolla leasingrahoituksen sijaan. Tilikauden lopussa kunnan velkamäärä nousi 54,9 milj. euroon sekä rahavarat ja sijoitukset olivat 0,06 milj. euroa. Kunnan velkamäärä kasvoi 6,4 miljoonaa euroa ja oli asukasta kohden 2 656 euroa. Kunnan omavelkaiset takausvastuut olivat 62,4 milj. euroa. Tilikauden lopussa Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:lle myönnetyt takaukset olivat 27,8 milj. euroa, Mäntsälän Sähkö Oy:lle (edell. tytäryhtiö) myönnetyt takaukset 16,9 milj. euroa, Mäntsälän Vuokraasunnot Oy:lle 10,4 milj. euroa ja vesiosuuskunnille 3,8 milj. euroa. Mäntsälän kunnan velkamäärä ja takausvastuut tilikauden lopussa olivat yhteensä 117,3 milj. euroa miljoonaa euroa, lisäys edellisvuoteen 5,7 milj. euroa.

22 Mäntsälän kunta Tulevaa kehitystä Kunnan velkaantumisen hallinta ja talouden pitkäntähtäyksen tasapaino ovat olleet jo pitkään kunnan tärkeitä strategisia tavoitteita. Kunnan investointien tulorahoitusprosentti oli 57,6 % ja omavaraisuusaste laski 63,4 %:iin ja suhteellinen velkaantuneisuus nousi 52,8 prosenttiin. Vuonna kunnan toimintakate -97,6 milj. euroa oli 2,6 milj. euroa ennakoitua parempi. Tilikauden 3,1 milj. euroa ennakoitua parempi tulos antaa liikkumavaraa käyttötalouteen vuodelle 2016. Suuret koulu- ja päiväkoti-investoinnit kasvattavat lähivuosina kunnan lainakantaa huomattavasti. Kunnan rakennuskannan peruskorjausten pitkittäminen tulevaisuuteen lisää korjausvelkaa, jota arvioidaan teknisten palveluiden selvityksen mukaan olevan noin 10 milj. euroa. Kiljavan Sairaala Oy:n toiminnan taloudellista kannattavuutta ja omistajakuntien sitoutumista sairaalatoiminnan jatkosuunnitelmiin arvioidaan keväällä 2016. Mäntsälän kunnan takausvastuut ja sijoitetut pääomat Kiljavan sairaalaan olivat tilikauden lopussa yht. 1,4 milj. euroa. Sairaalan hallitus pyytää 30.6.2016 mennessä omistajilta sitoutumista jatkaa palvelusopimusta ja yhtiövastikkeen maksua nykyperiaattein sote-uudistuksen toteutumiseen vuoden 2018 loppuun saakka. Apposen kiinteistökauppa ja mahdolliset jatkotoimenpiteet ovat edelleen avoinna. Kotokartanon kiinteistölle suunnitellaan vaihtoehtoisia korvaavia ratkaisuja mm. ostamalla tehostetun asumisen palveluja suoraan alan toimijoilta. Uuden Ehnroosin koulun (16,9 milj. euroa; sisältäen liikuntatilat) rakentamisen suunnittelu omana hankkeena alkaa vuonna 2016 ja toteutuu vuosina 2017 2018. Sisäilmaongelmien vuoksi Sälinkään koulun rakentaminen on aikaistettu vuosille 2016 2017. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalain 123 :n (10.4./410) 4. kohdan mukaan tilintarkastajan on tarkastettava, onko kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Tähän liittyen on kirjanpitolautakunta ohjeistanut yleisohjeella, että kunnanhallituksen tulee toimintakertomuksessa tehdä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toiminta-kertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä Sisäinen valvonta toteutuu käytännössä kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kunnanhallituksella ja valvonnasta vastaa kunnan toimialajohto. Selonteossa käydään läpi sisäisen valvonnan kohdealueet. Jos puutteita on havaittu, tulee niistä tehdä selkoa ja laatia esitys puutteiden korjaamiseksi. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.2. 5 perusteet kunnan ja kuntakonsernin sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle. Sisäinen valvonta on Mäntsälän voimassa olevassa sisäisen valvonnan ohjeessa (21.11.2005 341) määritelty tilivelvollisten johtavien viranhaltijoiden tehtäväksi. He vastaavat oman alueensa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toimivuudesta. Hallintosääntöä ollaan parhaillaan päivittämässä, johon riskienhallinnan vastuuttamista myös korostuu osana toiminta- ja talousprosesseja.

Mäntsälän kunta 23 Mäntsälän kunnan selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta perustuu toimialojen antamaan lautakuntakohtaiseen selontekoon ja erilliseen riskienhallinnan arviointiin. Arvioinnit sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on toteutettu toimialoilla itsearviointina. Lautakunnat ovat käsitelleet selonteot seuraavasti sivistyslautakunta: sivistysjohtaja, ltk. käsittelee 19.4.2016 kokouksessa tekninen lautakunta 23.2. 17 maankäyttölautakunta: kaavoitusjohtaja, ltk. käsittelee 13.4.2016 perusturvalautakunta 9.3. 29 Säännösten ja määräysten noudattaminen Kunnan on noudatettava toiminnassaan useita eri lakeja, asetuksia ja normeja. Keskeisiä, toimintaa ohjaavia normeja ovat mm. kuntalaki, useat sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen eri erityislait ja viranomaisohjeet. Edellisten lisäksi kunnan toimintaa ohjaavat hallintosääntö sekä muut toimintaohjeet. Eri viran- ja toimenhaltijoiden päätösvaltuudet on määritelty hallintosäännössä. Päätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. Hallintosääntö on hyväksytty 1.6.2011, päivitetty 1.2.2013 lukien ja uusi päivitys on tulossa valtuustokäsittelyyn keväällä 2016. Hallintosääntöä täydentävät toimialasäännöt. Mäntsälän kunnan valmiussuunnitelmat yhteiskunnan kriisinsietokyvyn varalle tehtäviä ennakkovalmisteluja varten on laadittu ja vss -harjoituksia on pidetty säännöllisesti. Sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelma päivitys suunnitelmaan on toimialalla tehty ja teknisen toimen valmiussuunnitelma on hyväksytty 11.12.2012. Koko kuntakonsernin valmiussuunnitelmien kokoava yleinen osa on hyväksytty vuonna 2014. Kouluille on käytössä päivitetyt turvallisuussuunnitelmat. Perusturvalautakunta käsitteli toimintavuonna yksilöasioihin kuuluvina 58 (2014; 48, 2013; 47) oikaisuvaatimusta ja hallinto-oikeudelle lähti 16 (6) muutoksenhakua. Sivistyspalveluissa tehtiin koulukuljetuksista 7 hallintovalitusta, joista yksi on käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Teknisen lautakunnan käsittelyssä olleet pari oikaisuvaatimusta koskivat katusuunnitelma- ja liikennehidasteasioita. Maankäyttölautakunnan suunnittelutarveratkaisuista on yksi valitus hallinto-oikeuden ja yksi korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisen valvonta kuuluu toimielinten tilivelvollisten viranhaltijoiden tehtäviin. Talousraportoinnissa on ollut käytössä päivittäin FPM raportointi ja uutena Kuntari -raportointi, johdon kuukausiraportointi ja osavuosikatsausraportointi. Lautakuntia on ohjeistettu talousarviossa että talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa siten, että talousarvion toteutumista tulee seurata oman hallinnonalan osalta raportoinnilla. Kunnanhallitus seuraa talousarvion toteutumista kuukausittain ja valtuusto toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta huhtikuun ja elokuun osavuosikatsauksissa. Lautakuntien on tullut tehdä talousarviota koskevat muutosesitykset valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä, kuitenkin viimeistään tilikauden loppuun mennessä.

24 Mäntsälän kunta Haasteena valtuuston myöntämien tulosaluemäärärahojen seurannassa on talousarvion tulosalueilta puuttuvat suorite- ja tunnusluvut, joiden perusteella talousarvioon määrärahojen taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta pystyttäisiin seuraamaan ja poikkeamia analysoimaan. Vuoden 2017 talousarvion valmistelussa näitä tunnus- ja mittarilukuja on tarkoitus hyödyntää. Kunta on ottanut käyttöön uudet talouden suunnittelu-, seuranta- ja raportointijärjestelmät yhteistyössä KuntaPron kanssa (Kuntax, FPM ja Kuntari) 1.1. alkaen. Ohjelmien käyttöön otossa on ollut kertomusvuonna ongelmia ja haasteita, ja sopimusten mukainen tuotantovaihe (SLA) alkaa vuonna 2016. Vuoden tilinpäätökseen syntyi määrärahaylityksiä 1,4 milj. euroa, josta käyttötalouteen 1,2 milj. euroa (1,2 %) ja vastaavasti määräraha-alituksia eri tulosalueille 3,8 milj. euron arvosta. Tilikauden aikana valtuusto lisäsi tulosalueille määrärahoja netto 0,4 milj. euroa. Poikkeama käyttötalouden muutetun talousarvion toimintakatteen ja lopullisen tilinpäätöksen välillä oli säästö 2,6 milj. euroa (2,6 %). Tästä summasta perusturvan toimialan osuus oli 2,7 milj. euroa. Riskienhallinnan järjestäminen Johtamisjärjestelmällä varmistetaan, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toteutuvat tilivelvollisten, esimiesten ja henkilöstön toimesta osana tarkoituksenmukaisia työprosesseja. Valvonnan rakenteet ja menettelyt perustuvat valtuuston 23.2. 5 kuntakonsernille hyväksymään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteisiin sekä johtosääntöihin, toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä seurannan menettelyihin, prosessikuvauksiin ja työ- ja tehtäväkuvauksiin. Kunnan johtoryhmässä on tilikaudella käsitelty ja koordinoitu toimialojen kartoitustyötä tavoitteena tunnistaa ja priorisoida kunkin toimialan strategian, toiminnan ja talouden kannalta merkittävimmät riskit. Tavoitteena on vastuuttaa organisaatio systemaattiseen riskienhallintatyöhön ja kehittämistoimenpiteillä pienentää kunnan kokonaisriskitasoa priorisoimalla merkittävimmät riskit. Eri toimialat ovat käsitelleet omat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteot ao. toimielimen tai tytäryhteisön hallituksissa tilinpäätöksen yhteydessä. Mäntsälän kunnalla ei ole käytössä systemaattista kokonaisvaltaista riskien tunnistamisen arviointijärjestelmää työsuojelua ja koulujen turvallisuussuunnittelua lukuun ottamatta, joilla tunnistetaan toimintaan, investointeihin, rahoitukseen, vahinkoihin, tietoturvaan jne. liittyviä riskejä. Kunnan vakuutusturvaa seurataan vuosittain vahinkotapahtumien, vakuutusmaksujen ja omavastuuosuuksien osalta. Vahinkokehitys on ollut suhteellisen stabiili ja kustannuskehitys vakaa. Kiinteäkorkoisia koronvaihtosopimuksia on käytetty pitkäaikaisen vaihtuvakorkoisen lainakannan korkosuojauksessa. Tilikauden lopussa, 31.12. tilanteessa kunnan lainakannan 54,9, milj. euroa keskikorko oli 0,9 prosenttia. Lainakannan suojausaste oli 37 %. Kunnan arvonlisäveron käsittelykäytännöt tarkastetaan muutaman vuoden välein veromenettelyn vanhentumisajan puitteissa, viimeksi tilikaudelta 2013 ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Tietohallinto on järjestänyt kunnassa tietoturvakoulutusta ja eri toimialojen käytössä henkilöstön tietosuojakoulutuksen oppimisympäristö, jota mm. perusturva käyttää suunnitellusti ja muut vaihtelevammin.

Mäntsälän kunta 25 Hallintopalveluissa suurimmiksi riskeiksi on määritelty: Talouden tasapaino: Kunnan ja kuntakonsernin liian kova investointitahti suhteessa tulorahoituspohjan kasvuun sekä investointien rahoitukseen liittyvät jälleen rahoitusriskit Kuntastrategian ohjaavuus Suurten investointihankkeiden huolellinen pitkänaikavälin, 5 10 vuoden valmistelu käyttötalousvaikutuksineen Sopimushallinta Sovittuja henkilöstön menettelytapaohjeita ei ole viety käytäntöön Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnan hankinnoissa noudatetaan hankintalakia. Kansallisen kynnysarvon alittaville hankinnoille on kunnanhallitus hyväksynyt pienhankintaohjeet 14.5.2012 131. Kunnan hankintaosaamisen kehittämistä on jatkettu työnjaon, vastuiden ja resursoinnin näkökulmasta. Sopimustoiminta Kunnan sopimushallinta ja -seuranta sisältää kaikkien sopimusten viennin sähköiseen sopimushallintajärjestelmään on kunkin toimialan vastuulla. Sopimusten seuranta hoidetaan Dynastia asianhallintaohjelmalla, joka mahdollistaa reaaliaikaisen sopimusseurannan ja vastuuttamisen. Sopimushallinnan parempaa koordinointia on kehitetty tilikaudella keskitetyllä koulutuksella ja tiedottamisella. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Mäntsälässä ei ollut käytössä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai muuta erillistä toimijaa. Kaudella 2014-2016 kunnalla mahdollisuus ostaa sisäisen tarkastuksen palveluja KPMG Oy:ltä. Lopuksi Kunnanhallitus toteaa, ettei kunnan toimielinten ja kuntakonsernin tytäryhtiöiden käsittelemissä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteoissa kertomusvuonna ole dokumentoitu erityisiä riskejä tapahtuneeksi ja esittää toteutettavaksi kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistoimenpiteenä o o o riskienhallinnan parempaa systematisointia, vastuuttamista ja raportointia osana talousarvion 2016 seurantaa huhtikuun ja elokuun osavuosikatsauksissa sekä vuoden 2016 tilinpäätöksessä sisäisen valvonnan toimialojen sisäisen valvonnan ohjeistuksen, koordinoinnin ja dokumentoinnin parantamista sekä sisäisen tarkastuksen hyödyntämistä toimialoilla osana objektiivista arviointija varmistustoimintaa, tarkastuskohteina mm. kunnan tietoturvan auditointi, kunnan ja kuntakonsernin hankintojen kustannustehokkuus ja sopimushallinnan tarkoituksenmukaisuus ja ajantasaisuus

26 Mäntsälän kunta 6. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA (ulkoinen) TP 2014 TA Ks Muutos TAm Tp TA 2016 ( 1 000 ) *) Toimintatuotot 32 608 30 025 30 025-1 298 28 727 28 195 30 402 -muutos % 9,9-7,9-7,9-11,9-13,5 7,8 Myyntituotot 21 574 19 124 19 124-26 19 098 18 489 19 165 Maksutuotot 5 930 5 932 5 932 5 932 5 818 6 122 Tuet ja avustukset 1 928 1 434 1 434-272 1 162 1 522 1 072 Muut toimintatuotot 3 176 3 535 3 535-1 000 2 535 2 365 4 042 -josta myyntivoitot 1 245 1 500 1 500-1 000 500 209 1 500 Valmistus omaan käyttöön 83 58 Toimintakulut - 127 753-129 776-129 776 898-128 878-125 833-129 970 -muutos % 3,9 1,6 1,6 0,9-1,5 3,3 Henkilöstökulut - 53 461-52 879-52 879 234-52 645-52 259-54 372 Palkat ja palkkiot - 41 368-40 717-40 717 193-40 524-40 472-42 112 Henkilösivukulut Eläkekulut - 9 757-9 778-9 778 31-9 747-9 483-9 800 Muut henkilösivukulut - 2 335-2 383-2 383 10-2 374-2 305-2 461 Palvelujen ostot - 57 754-59 238-59 234 619-58 619-57 236-58 005 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 6 801-6 760-6 763 39-6 721-5 793-6 523 Avustukset - 6 732-7 419-7 419-7 419-7 151-7 558 Avustukset liikelaitoksille Muut toimintakulut - 3 005-3 481-3 481 6-3 474-3 394-3 512 Toimintakate - 95 062-99 751-99 751-400 -100 151-97 580-99 568 -muutos % 1,9 4,9 4,9 5,4 2,6 2,0 Verotulot 74 254 78 350 78 350 450 78 800 78 866 79 640 -muutos % 0,4 5,5 5,5 6,1 6,2 1,0 Valtionosuudet 24 772 26 100 26 100 370 26 470 26 307 28 956 Verorahoitus yhteensä 99 026 104 450 104 450 820 105 270 105 172 108 596 -muutos % -1,5 5,5 5,5 6,3 6,2 3,3 Rahoitustuotot ja -kulut 599 943 943 943 1 456 643 Korkotuotot 80 1 729 1 729 1 729 1 705 1 729 Muut rahoitustuotot muilta 1 239 154 154 154 295 154 Korkokulut - 678-900 -900-900 -536-1 200 Muut rahoituskulut - 43-40 -40-40 -8-40 Vuosikate 4 562 5 642 5 642 420 6 062 9 048 9 671 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 15 021-5 900-5 900-5 900-5 773-6 200 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot 54 866 Satunnaiset kulut - 1 046 Tilikauden tulos 43 361-258 - 258 420 162 3 276 3 471 Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 99 22 22 22 22 22 Varausten lisäys (-), vähennys (+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 43 460-236 - 236 420 184 3 298 3 493 *) sis. Mäntsälän Vesi-liikelaitos Tunnusluvut: Asukasmäärä 20 621 20 880 20 880 20 750 20 685 21 000 Toimintatuotot/toimintakulut, -% -25,5-23,1-23,1-22,3-22,4-23,4 Vuosikate/Poistot % 30,4 95,6 95,6 102,8 156,7 156,0 Vuosikate, / asukas 221 270 270 292 437 461 Toimintakate /asukas -4 610-4 777-4 777-4 827-4 717-4 741 - muutos -% 3,1 3,6 3,6 4,7 2,3 0,5 Verotulot /asukas 3 601 3 752 3 752 3 798 3 813 3 792 - muutos -% -0,1 4,2 4,2 5,5 5,9-0,5 vrt TP 2013 vrt TP 2014 vrt TP 2014 vrt TP 2014 vrt TP 2014 vrt Tp

Mäntsälän kunta 27 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1 000 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 048 4 562 9 261 Satunnaiset erät 53 820 Tulorahoituksen korjauserät -209-56 111-2 380 Investointien rahavirta Investointimenot -15 718-44 305-13 894 Rahoitusosuudet investointeihin 77 2 237 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 421 78 949 2 411 Toiminnan ja investointien rahavirta -6 458 36 992-2 366 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 207-29 090-5 Antolainasaamisten lisäykset -5-29 334-68 Antolainasaamisten vähennykset 212 244 62 Lainakannan muutokset 6 371-8 807 4 055 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 793 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 715-5 833-5 951 Lyhytaikaisten lainojen muutos 7 292 0-2 974 0 10 006 Muut maksuvalmiuden muutokset -71 153-991 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 18 51 41 Vaihto-omaisuuden muutos 2 62-3 Saamisten muutos -199 2 405-429 Korottomien velkojen muutos 108-2 364-599 Rahoituksen rahavirta 6 507-37 744 3 059 Rahavarojen muutos 48-752 692 Rahavarat 31.12. 68 19 771 Rahavarat 1.1. 19-771 -79 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, (5 vuotta) 16 232 22 049-39 067 Investointien tulorahoitus, % 57,6 10,3 79,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,6 5,8 52,6 Lainanhoitokate 1,5 0,8 1,5 Kassan riittävyys, pv 0,2 0,4 1,9 Asukasmäärä 20 685 20 621 20 530 Toiminnan ja investointien rahavirta/ 5 v..= Tilinpäätösvuoden ja 4 edellisen vuoden toiminnan ja investointien kertymä - Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus : =100* Vuosikate / Investointien hankintameno Lainanhoitokate : =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv): = 365 pv * Kassavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

28 Mäntsälän kunta

Mäntsälän kunta 29 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 VASTATTAVAA 2014 (1000 ) (1000 ) (1000 ) (1000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 53 570 53 570 Aineettomat oikeudet 250 356 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 65 481 22 021 Muut pitkävaikutteiset menot 5 649 4 158 Tilikauden yli-/alijäämä 3 298 43 460 Aineettomat hyödykkeet 5 899 4 514 OMA PÄÄOMA 122 349 119 051 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 22 619 20 302 Rakennukset 55 715 58 549 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Kiinteät rakenteet ja laitteet 17 773 17 337 VARAUKSET Koneet ja kalusto 982 1 309 Poistoero 841 863 Muut aineelliset hyödykkeet 62 62 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Ennakkomaksut ja kesken- VARAUKSET 841 863 eräiset hankinnat 11 123 2 505 Aineelliset hyödykkeet 108 274 100 064 Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet 42 916 42 777 Muut pakolliset varaukset 585 585 Muut lainasaamiset 29 539 29 752 PAKOLLISET VARAUKSET 585 585 Muut saamiset 1 860 1 855 Sijoitukset 74 315 74 383 PYSYVÄT VASTAAVAT 188 488 178 962 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 44 41 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen pääomat 120 105 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 12 11 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 164 146 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 12 11 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus VIERAS PÄÄOMA Aineet ja tarvikkeet 31 33 Pitkäaikainen Vaihto-omaisuus 31 33 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 16 951 16 372 Lainat julkisyhteisöiltä 2 000 3 000 Saamiset Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 18 16 Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikainen 18 969 19 388 Muut saamiset 1 143 1 429 Pitkäaikaiset saamiset 1 143 1 429 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 061 1 835 Lyhytaikainen Muut saamiset 883 1 341 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 34 983 27 741 Siirtosaamiset 1 703 987 Lainat julkisyhteisöiltä 1 000 1 000 Lyhytaikaiset saamiset 4 648 4 163 Lainat muilta luotonantajilta 0 450 Saamiset 5 791 5 592 Saadut ennakot 28 7 Ostovelat 4 220 4 671 Rahat ja pankkisaamiset 68 19 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 138 1 154 Siirtovelat 10 113 9 561 VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 889 5 644 Lyhytaikainen 51 482 44 584 VASTAAVAA YHTEENSÄ 194 389 184 617 VIERAS PÄÄOMA 70 451 63 972 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 194 389 184 617 Omavaraisuusaste, %: =100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/ TASEEN TUNNUSLUVUT: (Koko pääoma - Saadut ennakot) Omavaraisuusaste, % 63,4 65,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 52,8 48,6 = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt yli-/alijäämä, tuhat. 68 779 65 481 Lainakanta 31.12. Kertynyt yli-/alijäämä, /as. 3 325 3 175 = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta 31.12., 1000 54 933 48 563 Lainasaamiset Lainakanta 31.12., /asukas 2 656 2 355 = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamiset 31.12., 1000 29 539 29 752 Asukasmäärä 20 685 20 621

30 Mäntsälän kunta Kokonaistulot ja menot (1000 ) 2014 TULOT % TULOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 28 195 19,1 Toimintatuotot 32 608 15,4 Verotulot 78 866 53,3 Verotulot 74 254 35,2 Valtionosuudet 26 307 17,8 Valtionosuudet 24 772 11,7 Korkotuotot 1 705 1,2 Korkotuotot 80 0,0 Muut rahoitustuotot 295 0,2 Muut rahoitustuotot 1 239 0,6 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset tuotot 54 866 26,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Tulorahoituksen korjauserät luovutusvoitot -243-0,2 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden -56 111-26,6 Investoinnit luovutusvoitot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 421 0,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin 77 0,0 Rahoitustoiminta Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 79 098 37,5 Antolainasaamisten vähennykset 212 0,1 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 793 3,2 Antolainasaamisten vähennykset 244 0,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 7 292 4,9 Kokonaistulot yhteensä 147 841 100,0 Kokonaistulot yhteensä 211 126 100,0 MENOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintakulut 125 833 85,2 Toimintakulut 127 753 60,3 - Valmistus omaan käyttöön -58 0,0 - Valmistus omaan käyttöön -83 0,0 Korkokulut 536 0,4 Korkokulut 678 0,3 Muut rahoituskulut 8 Muut rahoituskulut 43 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset kulut 1 046 0,5 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investoinnit luovutustappiot -34 Investointimenot 44 219 20,9 Investoinnit Rahoitustoiminta Investointimenot 15 718 10,6 Antolainasaamisten lisäykset 29 334 13,9 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 5 833 2,8 Antolainasaamisten lisäykset 5 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 2 974 1,4 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 5 715 3,9 Kokonaismenot yhteensä 147 722 100,0 Kokonaismenot yhteensä 211 796 100,0 Täsmäytys: Täsmäytys: Kokonaistulot - kokonaismenot 119 Kokonaistulot - kokonaismenot -670 Muut maksuvalm. muutokset + Rahavar. muutos 119 Muut maksuvalmiuden maksuvalm. muutokset muutokset + Rahavar. + Rahavarojen muutos muutos 670

Mäntsälän kunta 31 7. Konsernin toiminta ja talous Konsernin rakenne ja omaisuusosuudet

32 Mäntsälän kunta Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lainsäännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä toimialajohtajat. Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Konserniohjeessa (kv 8.12.2014 112) on linjattu kunnan toimielinten toimivalta kuntakonsernia koskevissa asioissa mm. seuraavasti: valtuusto: määrittelee kunnan omistajapolitiikan ja on ylin valvoja asettaa vuosittain kuntakonsernille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä esittää kunnanhallituksen valmistelun pohjalta nimettäväksi ehdokkaat tytär- ja osakkuusyhtiöiden hallituksen jäseniksi ja edustajiksi näiden yhtiö- ja vastaaviin kokouksiin kunnanhallitus: antaa kunnan edustajille ohjeita hallituksissa ja yhtymäkokouksissa käsiteltäviin asioihin kunnanjohtaja: johtaa kunnanhallituksen alaisuudessa kunnan konsernipolitiikkaa seuraa kunnan omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi siitä kunnanhallitukselle sekä seuraa kuntakonsernin toimivuutta ja konserniohjeen toimivuutta toimialajohtajat: seuraa toimialallaan kuntakonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernirakenteen ja ohjeiden kehittämiseksi kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle Ohjeiden anto edustajille tytäryhteisöissä Hyvä hallintotapa ja ohjeistus edellyttävät, että toimielimeen valittu edustaja on ennen varsinaista päätöksentekoa yhteydessä kunnan johtoon (kunnanjohtajaan tai palvelukeskuspäällikköön) esityslistalla käsiteltävistä (merkittävistä) asioista voidakseen muodostaa kunnan kokonaisetua puoltavan kannan ja/tai sopiakseen tarvittavista menettelytavoista tai ohjeista asian valmistelun ja päätöksenteon suhteen Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Valtuustotasolla tytäryhteisöjen toiminnan seuranta tapahtuu kahdesti vuodessa huhtikuun ja heinäkuun osavuosikatsausten yhteydessä sekä tilinpäätöksessä koko vuoden osalta. Raportointi on perustunut talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoiteasetantaa ja raportointia kehitetään. Kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen toimielinten edustajille järjestetään vuosittain yhteispalaveri, jossa keskustellaan yhteisöjen taloussuunnitelman ja talousarvion valmisteluun liittyvistä tavoitteista, jatkossa erityisesti investointien pitkänaikavälin suunnitteluun ja rahoitukseen. Raportointia kehitetään siten,

Mäntsälän kunta 33 että tunnuslukuvertailuilla saadaan käsitys kannattavuudesta, maksuvalmiudesta, vakavaraisuudesta ja suhteellisesta velkaantuneisuudesta, joilla kyetään arvioimaan kuntakonsernin taloudellisia riskejä kuntalain edellyttämällä tavalla. Kuntakonsernin avoimeen tiedotukseen panostetaan mm. lähettämällä tytäryhtiöiden esityslistat ja pöytäkirjat vuodesta 2016 alkaen valtuutetuille tiedoksi. Keskitettyjen toimintojen käyttö Keskitettyjen toimintojen käyttöä konserniohjeessa on ohjeistettu koskien mm. hankintoja, rahoitusta, sijoituksia, henkilöstöpolitiikkaa, riskienhallintaa, takauksen ja vakuuden antamista. Nykyisellä valtuustokaudella kuntakonsernin tilintarkastuksesta on vastannut BDO Audiator Oy. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniohjeessa on ohjeistettu, että yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa ja yhteneväisiä toimintaperiaatteita tulee noudattaa soveltuvin osin konsernissa. Vakuutuspalvelut kilpailutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä emokunnan kanssa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisvastuu on yhtiön hallituksella. Varsinaista, laaja-alaista riskienkartoitusta ei ole tehty tytäryhteisöissä Nivos Oy:tä lukuun ottamatta. Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy, Mäntsälän Jäähalli Oy ja Mäntsälän Yrityskehitys Oy ovat tehneet oman riskikartoituksen suppeammassa muodossa ja käsitelleet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selonteon hallituksissaan tilinpäätöksen allekirjoituksen yhteydessä. Erityistä huomautettavaa selonteoissa ei ollut. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Konsernirakenteessa tapahtui merkittävä muutos vuoden 2014 lopussa kun valtuuston päätös konsernijärjestelystä 10.12.2012 64 pantiin täytäntöön. Mäntsälän Sähkö Oy myytiin Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:lle (15.2.2016 alkaen Nivos Oy:lle) ja Mäntsälän vesi -liikelaitos Mäntsälän Vesi Oy:lle. Toiminta uusilla yhtiöjärjestelyillä alkoi 1.1. alkaen.

34 Mäntsälän kunta Tytäryhtiöiden talous tilikaudella Nivos Oy konserni (ent. Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy konserni) Yhtiön toimiala on sähkö- ja lämpö- ja kaasuliikelaitostoiminta, sähkön, lämmön ja kaasun tuotanto, hankinta ja siirto ja niihin liittyvä kauppa, muu energialiiketoiminta, vesiliikelaitostoiminta, tietoliikennetoiminta sekä niihin liittyvä hyödykkeiden, tuotteiden, tarvikkeiden ja palveluiden valmistus, kauppa, asennus ja urakointi ja muu liike- ja palvelutoiminta. Tunnusluvut Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,00 milj. 28,30 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % -732,9 % 128,8 % Liiketulos, milj. euroa -0,05 milj. 13,03 milj. Liiketulos % 0,0 % 46,0 % Liiketulos / Poistot % 0,0 % -195,6 % Taseen loppusumma, milj. euroa 140,2 milj. 140,0 milj. Omavaraisuusaste % 25,4 % 22,8 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 0,0 % 346,2 % Lainakanta, milj. euroa 42,6 milj. 43,8 milj. Lainakanta / asukas 2 065 2 116 1. Mäntsälän Nivos Oy (emo) Tunnusluvut Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,0 milj. 1,76 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % - 111,2 % Liiketulos, milj. euroa -0,05 milj. 0,19 milj. Liiketulos % - 11,0 % Liiketulos / Poistot % - -2364,3 % Taseen loppusumma, milj. euroa 90,1 milj. 91,5 milj. Omavaraisuusaste % 38,8 % 38,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus % - Lainakanta, milj. euroa 27,3 milj. 27,3 milj. Lainakanta / asukas 1 324 1 316 2. Mäntsälän Vesi Oy Tunnusluvut Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,0 milj. 3,8 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 0,0 % 142,5 % Liiketulos, milj. euroa -0,02 milj. -0,30 milj. Liiketulos % - -7,8 % Liiketulos / Poistot % - -20,7 % Taseen loppusumma, milj. euroa 27,4 milj. 28,0 milj. Omavaraisuusaste % 36,4 % 35,7 % Suhteellinen velkaantuneisuus % - - Lainakanta, milj. euroa 12,5 milj. 12,3 milj. Lainakanta / asukas 604 593

Mäntsälän kunta 35 3. Mäntsälän Sähkö Oy Tunnusluvut Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 25,64 milj. 24,60 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 130,1 % 125,4 % Liiketulos, milj. euroa 2,59 milj. 1,95 milj. Liiketulos % 10,1 % 7,9 % Liiketulos / Poistot % 77,2 % 63,6 % Taseen loppusumma, milj. euroa 56,4 milj. 59,7 milj. Omavaraisuusaste % 13,7 % 10,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 189,2 % 215,9 % Lainakanta, milj. euroa 29,8 milj. 27,9 milj. Lainakanta / asukas 1 444 1 343 Mäntsälän Jäähalli Oy Tunnusluvut Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,31 milj. 0,33 milj. 0,34 milj. 0,34 milj. 0,35 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 130,1 % 126,0 % 131,2 % 122,7 % 138,3 % Liiketulos, milj. euroa 0,024 milj. 0,021 milj. 0,03 milj. 0,02 milj. 0,04 milj. Liiketulos % 10,3 % 5,5 % 10,8 % Liiketulos / Poistot % 49,4 % 45,9 % 76,5 % 42,2 % 64,2 % Taseen loppusumma, milj. euroa 1,0 milj. 1,0 milj. 0,9 milj. 0,9 milj. 0,8 milj. Omavaraisuusaste % 17,3 % 18,6 % 21,2 % 22,6 % 26,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 260,3 % 210,0 % 38,7 % 198,4 % 174,8 % Lainakanta, milj. euroa 0,7 milj. 0,7 milj. 0,7 milj. 0,6 milj. 0,5 milj. Lainakanta / asukas 36 34 32 29 22 100 000 käyntikertaa 2009 85 500 2010 94 500 2011 98 530 2012 103 620 2013 101100 2014 100 190 110 650 Jääajan myynti 2 200 h (ei sisällä kunnan käyttöä) 2009 2 030 h 2010 2 068 h 2011 2 186 h 2012 2 273 h 2013 2 252 h 2014 2 328 h 2 317 h Mainospaikan myynti 12 000 2009 12 490 2010 9750 2011 16 400 2012 9 375 2013 7 440 2014 8 952 12 010 Jäähallin muu käyttö 6 000 2009 5 053 2010 5 020 2011 4 008 2012 4 108 2013 5 760 2014 7 809 8 150 Tilikauden tulos (voitto) 16 840 2009 5 484 2010 4 724 2011 3 942 2012 3 753 2013 16 391 2014 4 990 22 439

36 Mäntsälän kunta Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:n tavoitteena on vastata Mäntsälän kunnan asunto-ohjelman 2012-2016 mukaisiin tavoitteisiin. Vuonna 2012 laaditun ikäpoliittisen ohjelman mukaisesti huomioidaan ikääntyvien asumistarpeet lisäämällä esteetöntä asumista ja tekemällä eläviä pihapiirejä eri asukasryhmille. Uudistuotantoa rakennetaan hyvien liikenneyhteyksien päähän ja keskustan tuntumaan. Perusparannuksia ja kiinteistöjen korjausta jatketaan pitkän tähtäimen suunnitelman mukaan. Yhtiö omistaa asuntoja 566 kpl, yht. 28 576 m2 (2014: 555, 28 804 m2). Asuntojen käyttöaste oli 92,23 % (2014: 97,06 %). Käyttöasteen alenemiseen on vaikuttanut Mustamäen alueen isojen asuntojen vuokraamisen hidastuminen vähäisen kysynnän vuoksi. Asuntojen vaihtuvuus on ollut 31,45 % (2014: 26,09 %). Asunnon hakijoita oli vuoden lopussa 127 ruokakuntaa. Keskimääräinen vuokra oli 11,57 /m2 (2014; 10,97, 2012 10,55 ), josta pääomavuokra 8,44 /m2 ja hoitovuokra 3,13 /m2. Yhtiön luottotappioiksi kirjattiin 26 269 euroa (2014; 7 060 euroa). Tunnusluvut Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,31 milj. 0,33 milj. 3,7 milj. 3,8 milj. 4,1 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 130,1 % 126,0 % 139,1 % 137,0 % 115,3 % Liiketulos, milj. euroa 0,024 milj. 0,021 milj. 0,57 milj. -0,36 milj. -0,30 milj. Liiketulos % 15,2 % -9,3 % -7,3 % Liiketulos / Poistot % 49,4 % 45,9 % 117,9 % -25,6 % -35,6 % Taseen loppusumma, milj. euroa 1,0 milj. 1,0 milj. 14,9 milj. 18,6 milj. 25,6 milj. Omavaraisuusaste % 17,3 % 18,6 % 6,5 % 3,8 % 0,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 260,3 % 210,0 % 372,2 % 468,5 % 622,8 % Lainakanta, milj. euroa 0,7 milj. 0,7 milj. 13,2 milj. 16,9 milj. 16,9 milj. Lainakanta / asukas 36 34 643 821 816 Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo Kiinteistöyhtiön toimialana on maanvuokrasopimukseen perustuen hallita sillä sijaitsevia rakennuksia tai sille rakennettavia rakennuksia. Toimistotalon bruttoala on 3 648 m², josta kunnan vuokraama tila 1 020,5 m² ja yhteistilat 298,1 m². Yhtiön lainakanta oli tilikauden lopussa 5,4 milj. euroa. Mäntsälän kunnan takausvastuu kiinteistöyhtiöstä oli 3 milj. euroa 31.12.. Tunnusluvut Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,31 milj. 0,33 milj. 0,47 milj. 0,46 milj. 0,46 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 130,1 % 126,0 % 341,4 % 281,3 % 282,7 % Liiketulos, milj. euroa 0,024 milj. 0,021 milj. 0,14 milj. 0,07 milj. 0,07 milj. Liiketulos % 30,3 % 14,2 % 14,5 % Liiketulos / Poistot % 49,4 % 45,9 % 75,1 % 28,1 % 28,5 % Taseen loppusumma, milj. euroa 1,0 milj. 1,0 milj. 6,3 milj. 5,9 milj. 5,6 milj. Omavaraisuusaste % 17,3 % 18,6 % 3,3 % 3,4 % 3,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 260,3 % 210,0 % 1306,0 % 1237,2 % 1177,2 % Lainakanta, milj. euroa 0,7 milj. 0,7 milj. 5,9 milj. 5,6 milj. 5,4 milj. Lainakanta / asukas 36 34 286 273 260

Mäntsälän kunta 37 Mäntsälän Yrityskehitys Oy Kunnan elinkeinopalveluista vastaa Mäntsälän Yrityskehitys Oy, josta kunta omistaa 70 % ja Mäntsälän Sähkö 30 %. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n tavoitteena on kehittää Mäntsälän yritystoimintaa yhteistyössä kunnan, yritysten ja seudullisten organisaatioiden kanssa kunnan elinkeinostrategiassa esitettyjen suuntaviivojen mukaan. Tunnusluvut Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp Liikevaihto, milj. euroa 0,31 milj. 0,33 milj. 0,36 milj. 0,36 milj. 0,35 milj. Toimintatuotot / toimintakulut % 130,1 % 126,0 % 103,9 % 104,3 % 107,8 % Liiketulos, milj. euroa 0,024 milj. 0,021 milj. 0,01 milj. 0,01 milj. 0,02 milj. Liiketulos % 1,5 % 2,4 % 5,5 % Liiketulos / Poistot % 49,4 % 45,9 % 66,1 % 139,3 % 330,0 % Taseen loppusumma, milj. euroa 1,0 milj. 1,0 milj. 0,2 milj. 0,2 milj. 0,2 milj. Omavaraisuusaste % 17,3 % 18,6 % 82,0 % 77,9 % 80,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 260,3 % 210,0 % 9,8 % 13,2 % 13,0 % Lainakanta, milj. euroa 0,7 milj. 0,7 milj. - - - Lainakanta / asukas 36 34 - - - Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n sitovien tavoitteiden toteutuminen Elinkeinotoimen sitovat tavoitteet on esitetty kunnan elinkeinostrategiassa. Mäntsälän kunnan strateginen tavoite : Mäntsälä on kilpailukykyinen ja elinvoimainen yritysten toimintaympäristö. Kriittiset menestystekijät Tavoitetasot -2017 Uudet yritykset Kunnan yrityspalvelut Suuret yritykset: 2 kpl ja keskisuuret yritykset 3 kpl Mexipal Oy, Viita yhtiöt Oy ja Aseman K-market tekivät sijoittaumispäätöksen vuonna, yhteensä Uudet yritykset noin 30 työpaikkaa. Iloisen Mielen Puistopalvelutalo teki sijoittaumispäätöksen ja aloitti rakentamisen. Työpaikkoja noin 60 kpl. Pasi-Robot Oy ja Movenor aloittivat teollisuushallien rakentamisen vuonna. Uusia yrityksiä rekisteröitiin Mäntsälään 86 kpl ja nettolisäys 48 kpl. Olemassa olevat yritykset: - yrityskonsultointien määrä, tavoite vähintään 120 kpl/vuosi - painopisteenä kasvuhakuiset yritykset Toteutuneet yrityskonsultoinnit 135 kpl vuonna. Kunnan yrityspalvelut Puukenttä Vapo vuokrannut alueen Marjalasta, Iloisen Mielen Puisto- palvelutalo aloitti rakentamisen keskustan alueelle, 60 työpaikkaa. K Market aloitti rakentamisen aseman seudulla. Kauppa tulee työllistämään noin 15 henkilöä.

38 Mäntsälän kunta Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n toiminta ja olennaiset muutokset tilikauden aikana Markkinoinnin tehostamisen ja kansainvälistymisen myötä asiakasmäärät ovat kasvaneet. Markkinointisuunnitelmaa toteutettiin suunnitelmien mukaan. Kansainvälistä markkinointia on tehty suoraan asiakkaille tai yhdessä Invest in Finlandin kanssa sekä useiden maiden kauppakamareiden kautta. Kansainvälistä markkinointia on tehostettu ja valmistettu nykyaikaista markkinointimateriaalia useammalla eri kielellä. On syvennetty hyvin alkanutta yhteistyötä rakennusalan suurten yritysten kanssa. Kaikkien suurten rakennusalan yritysten kanssa on käyty yhteisiä kehitystapaamisia. Yhteistyö on selkeytetty seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa. Vuoden 2013 alusta MYK aloitti olemassa olevien ja aloittavien yritysten neuvontapalvelut sekä toiminnan SILMU ry:n yhteistyöelimenä. SILMU ry on maaseudun kehittämisyhdistys. Yrityksen neuvontapalvelut toteutetaan MYK:n toimesta. Vahvistetaan edelleen moottoritien ja Kehä V:n solmukohtaa yritysten sijoittautumisalueena. Kapuli 3 kaava vahvistettiin. Aluetta on tasoitettu vuoden aikana sekä kevyen liikenteen väylä valmistuu vuonna 2016. Yhdessä kunnan kanssa suunniteltiin uusia pienempiä teollisuustontteja. Vahvistetaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan sijoittautumismahdollisuuksia Mäntsälään. Asemanseudun päivittäistavarakaupan sijoittautumispäätös saatiin vuonna. Tilikaudella Yleinen taloudellinen tilanne Suomessa vuonna voidaan edelleen ilmaista sanalla taantuma. Mäntsälässä on selvitty taantumasta keskimäärin paremmin. Mexipal Oy, rakennusteollisuuden alalla toimiva yritys, teki sijoittautumispäätöksen 17.8.. Biopolttoaineen varastointikeskus nousee Marjalaan. Vapo-yhtiöt ja Gles Oy tekivät sijoittautumispäätöksen ja alueen vuokrasopimuksen 9.11.. Pasi-Robot Oy aloitti teollisuushallin rakentamisen Linnalassa syksyllä. Aseman K-market aloitti rakentamisen keväällä. Iloisen Mielen Puisto teki sijoittautumispäätöksen 26.3. ja rakentaminen alkoi keväällä. Edellä mainittujen yritysten myötä seurannaisvaikutukset paikkakunnalle ja alueelle on merkittävät. Teimme yrittäjien kanssa kansainvälistymismatkan Varan kuntaan Ruotsiin. Mäntsälän työttömyysaste oli vuoden lopussa 8,7 % ja koko Uudenmaan 11,9 %. Kesäkadun avajaiset toteutettiin keväällä yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun, Mäntsälän Yrittäjät ry:n sekä Mäntsälän Yrittäjänaiset ry:n kanssa. Kansainväliseen markkinointiin keskityttiin. Yhteistyötä Invest in Finlandin kanssa tehostettiin käymällä yhteisillä kansainvälisillä investointimessuilla. Ulkomaalaisia investoijia tavattiin vuoden aikana useita. Mäntsälän Yrityskehitys Oy yhdessä kunnan kanssa, oli vuoden aikana tiiviissä yhteistyössä Mäntsälän Yrittäjien, Yrittäjänaisten ja Nuorkauppakamarin kanssa kumppanuustapaamisissa, kehitysryhmässä, yrityskasvatusprojektissa, elinkeinoasianneuvottelukunnassa jne. Jatkettiin hyvin sujunutta yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja TE -toimiston kanssa (säännöllinen yhteydenpito). Suoritettiin yrityskäyntejä yhdessä TE- toimiston kanssa. Yrittäjille järjestettiin hankintainfoja yhdessä kunnan kanssa ja kunnan omistamien yhtiöiden kanssa. Rahoitusinfoja pidettiin yhdessä ELY keskuksen, Finnvera Oyj:n ja SILMU ry:n kanssa. Alkaville yrittäjille järjestettiin keväällä ja syksyllä Minustako yrittäjä-infoilta. Teimme hyvää ja aktiivista yhteistyötä tiedotusvälineiden kanssa. Laurea amk:n opiskelijat tekivät useita opinnäytetöitä toimeksiannostamme.

Mäntsälän kunta 39 Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja sen tunnusluvut Mäntsälän kuntakonsernin toimintakate oli vuoden tilinpäätöksessä -87,7 milj. euroa. Toimintakate parani 2 milj. euroa 2,2 % (2014; -3,5 %, 2013; -1,1 %, 2012; -9,0 %). Toimintakulut supistuivat 4,8 milj. euroa, 2,7 % ja -tuotot 2,8 milj. euroa, 2,8 %. Rahoituskulut pysyivät edellisvuoden tasolla netto 1,5 milj. euroa. Vuosikate parani 16,1 milj. euroon, asukasta kohden 780 euroon (2014; 531 euroa 2013; 755 euroa). Suunnitelmapoistoja kirjattiin 12,2 milj. euroa ja arvonalentumisia (Nivos Sähkö Oy:n Etelä-Suomen Voima Oy:n kautta omistetut Pohjolan Voiman osuudet) 1,5 milj. euroa. Tilikauden tulos oli 2,3 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämää kirjattiin 2,8 milj. euroa. Investoinnit supistuivat 36,8 milj. euroon, vähennys 16,8 milj. euroa. Investointien tulorahoitus -prosentti heikkeni 43,9 %:iin. Mäntsälän kuntakonsernin taseen loppusumma oli 259 098 335,01 euroa. Kuntakonsernin omavaraisuus laski 27,1 prosenttiin (2014; 29,8 %, 2013; 35,2 %, 2012; 35,8 %, 2011; 39,4 %). Luku mittaa konsernin vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus nousi 96,9 prosenttiin (2014; 82,8 %, 2013; 78,5 %, 2012; 76,1 %, 2011; 68 %). Konsernin lainakanta kasvoi 16,2 milj. euroa 132,3 milj. euroon ja asukasta kohden 6 398 euroon. Vuonna 2014 konsernin lainakanta oli koko maassa keskimäärin 5 768/asukas ja Mäntsälässä 5 633 euroa. Ylijäämää kuntakonsernissa on tilinpäätöksessä 16,5 milj. euroa, 800 euroa per asukas (Vuonna ylijäämään sisältyy poistoero ja vapaaehtoiset varaukset, jotka vuonna 2014 esitettiin erillisinä lukuina). Vertailukelpoinen kuntakonsernin ylijäämä vuonna 2014 oli 14,7 milj. euroa).

40 Mäntsälän kunta KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 1.1. -31.12. 1.1. -31.12.2014 Toimintatuotot 87 738 90 556 Toimintakulut -175 089-179 904 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta -5 22 Toimintakate -87 356-89 326 Verotulot 78 707 74 137 Valtionosuudet 26 307 27 692 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 665 17 Muut rahoitustuotot 254 244 Korkokulut -3 242-1 202 Muut rahoituskulut -192-1 515-620 -1 561 Vuosikate 16 143 10 943 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -12 249-20 673 Tilikauden yli-ja alipariarvot 1 Arvonalentumiset -1 536-13 786-3 -20 675 Satunnaiset erät -497 Tilikauden tulos 2 358-10 230 Tilinpäätössiirrot -1 890 Tilikauden verot -17 Laskennalliset verot 486 Vähemmistöosuudet -46-40 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 781-12 160 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 50,1 50,3 Vuosikate/Poistot, % 117,1 52,9 Vuosikate, euroa/asukas 780 531 Asukasmäärä 20685 20621

Mäntsälän kunta 41 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 16 143 10 943 Satunnaiset erät -497 Tilikauden verot -17 Tulorahoituksen korjauserät -248 15 878 13 832 24 277 Investointien rahavirta Investointimenot -36 789-53 645 Rahoitusosuudet investointimenoihin 12 357 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 911-35 866 11 685-41 603 Toiminnan ja investointien rahavirta -19 988-17 326 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1-17 Antolainasaamisten vähennykset 6 5 46 30 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13 834 24 427 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 591-6 992 Lyhytaikaisten lainojen muutos 10 939 16 182-3 030 14 404 Oman pääoman muutokset -4 2 294 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 18 51 Vaihto-omaisuuden muutos 25-62 Saamisten muutos -420 1 859 Korottomien velkojen muutos 1 973 1 597 2 314 4 163 Rahoituksen rahavirta 17 780 20 890 Rahavarojen muutos -2 208 3 565 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 7 397 9 606 Rahavarat 1.1. -9 606-6 041-2 208 3 565 Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -70 366-65 069 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 43,9 20,5 Lainanhoitokate 1,6 1,5 Kassan riittävyys, pv 12,5 14,5 Asukasmäärä 20685 20621

42 Mäntsälän kunta KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 VASTATTAVAA 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA 70 158 59 770 Aineettomat hyödykkeet 16 902 7 079 Peruspääoma 53 570 53 570 Aineettomat oikeudet 451 562 Muut omat rahastot 39 39 Konserniliikearvo 8 551 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 13 769 18 321 Muut pitkävaikutteiset menot 7 898 6 517 Tilikauden yli-/alijäämä 2 781-12 160 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hyödykkeet 2 VÄHEMMISTÖOSUUDET 359 312 Aineelliset hyödykkeet 213 716 191 481 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Maa- ja vesialueet 24 745 22 131 VARAUKSET 8 504 Rakennukset 97 603 93 045 Poistoero 7 852 Kiinteät rakenteet ja laitteet 71 020 63 672 Vapaaehtoiset varaukset 652 Koneet ja kalusto 3 306 3 630 Muut aineelliset hyödykkeet 214 188 PAKOLLISET VARAUKSET 1 272 1 291 Ennakkomaksut ja kesken- Eläkevaraukset 20 31 eräiset hankinnat 16 828 8 816 Muut pakolliset varaukset 1 253 1 260 Sijoitukset 6 967 7 558 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 282 248 Osakkuusyhteisöosuudet 207 210 Valtion toimeksiannot 87 76 Muut osakkeet ja osuudet 6 544 7 127 Lahjoitusrahastojen pääomat 194 168 Muut lainasaamiset 15 17 Muut toimeksiantojen pääomat 1 3 Muut saamiset 202 205 VIERAS PÄÄOMA 187 027 159 304 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 130 113 Valtion toimeksiannot 23 35 Pitkäaikainen 117 765 102 107 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 86 75 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 87 810 81 566 Muut toimeksiantojen varat 20 3 Lainat julkisyhteisöiltä 2 000 3 000 Lainat muilta luotonantajilta 21 21 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot Ostovelat 7 3 Vaihto-omaisuus 434 459 Liittymismaksut ja muut velat 18 354 17 516 Aineet ja tarvikkeet 377 394 Siirtovelat 6 Keskeneräiset tuotteet 56 65 Laskennalliset verovelat 9 567 Muu vaihto-omaisuus 1 Saamiset 13 552 13 133 Lyhytaikainen 69 262 57 198 Pitkäaikaiset saamiset 1 505 1 708 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 41 504 30 566 Lainasaamiset 161 223 Lainat julkisyhteisöiltä 1 000 1 000 Muut saamiset 1 174 1 485 Lainat muilta luotonantajilta Siirtosaamiset 170 Saadut ennakot 181 36 Ostovelat 8 296 9 229 Lyhytaikaiset saamiset 12 047 11 425 Liittymismaksut ja muut velat 3 417 2 386 Myyntisaamiset 8 897 8 258 Siirtovelat 14 863 13 980 Muut saamiset 1 478 1 558 Laskennalliset verovelat 1 Siirtosaamiset 1 672 1 609 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 259 098 229 429 Rahoitusarvopaperit 625 730 Osakkeet ja osuudet 3 3 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Sijoitukset rahamarkkina- 108 213 Omavaraisuusaste, % 27,1 29,8 instrumentteihin Suhteellinen velkaantuneisuus, % 96,9 82,8 Muut arvopaperit 514 514 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 16 549 6 161 Rahat ja pankkisaamiset 6 772 8 875 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas 800,1 298,8 Konsernin lainat, /asukas 6 398 5 633 VASTAAVAA YHTEENSÄ 259 098 229 429 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 132 335 116 153 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 15 17 Kunnan asukasmäärä 20 685 20 621

Mäntsälän kunta 43 8. Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Mäntsälän kunnan vuoden tilinpäätöksen tulos on 3 275 563,08 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että tilikauden 3 275 563,08 euron ylijäämäisestä tuloksesta kirjataan poistoeron vähennyksenä 22 318,56 euroa sekä loput 3 297 881,64 euroa taseeseen tilikauden ylijäämäksi. todeta, että kunnan velkamäärä oli tilikauden lopussa 54,9 milj. euroa, 2 656 euroa/asukas ja kunnan takausvastuut yhteensä 62,4 milj. euroa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus nousi 52,8 %:iin ja omavaraisuusaste aleni hieman 63,4 %:iin. Konsernivelka kasvoi 16,2 milj. euroa yhteensä 132,3 milj. euroon, 6 398 euroon / asukas. Kuntakonsernissa suhteellinen velkaantuneisuus oli 96,9 % omavaraisuusasteen ollessa 27,1 %.

44 Mäntsälän kunta 9. Käyttötalousosa Kunnanhallitus / Hallintopalvelut Tilivelvollinen Kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja hallintojohtaja Hallintojohtajan katsaus Toimintavuoden aikana saatiin loppuun Keski-Uusimaa kuntaselvitys, joka ei johtanut päätöksiin kuntarakenteen muuttamisesta alueella. Osin taustalla oli valtakunnallisen Sote-uudistuksen keskeneräisyys. Peruslinjaus maakuntiin perustuvasta mallista saatiin tehtyä. Keski-Uusimaan kunnat käynnistivät myös oman tuotantoaluevalmistelun Hyvinkään sairaanhoitoalueen pohjalta. Kevään eduskuntavaalit hoidettiin kunnassa onnistuneesti, vaaliaktiivisuuden jäädessä kuitenkin harmillisen pieneksi. Uuden kuntalain tultua voimaan istuvan valtuuston kausi pitenee puolella vuodella, kuntavaalien siirtyessä 2017 puolelle. Muutoin valtuuston ja hallituksen työskentely sujui edellisvuosien merkeissä; edellä mainitut hankkeet sekä erityisesti toimintavuonna päätökseen saatu elinkaarihanke sekä muut investoinnit tarkoittivat huomattavaa kokousmäärää, joka näkyi myös lisääntyneinä palkkio- ja asiantuntijakustannuksina. Talouspalveluissa KuntaPron uusien ohjelmistojen käyttöönotto sekä toimintatapojen muutos jatkui toimintavuonna. Hinnoitteluperiaatteiden muutos muun muassa merkitsee, että sähköisiä toimintaprosesseja pitää edelleen kehittää ja esimerkiksi laskujen määrää kyetä vähentämään. Myös konsernin sisäisten talousprosessien kehittäminen korostuu. Hankintatoimessa on edelleen kehitetty sopimushallintaa sekä kunnan ostotapoja sekä osallistuttu kunnan sisäisen liikenteen kehittämiseen. Sähköinen hankintatyökalu otettiin vuodenvaihteessa käyttöön. Tulosalueista maaseutu ja elinkeinotoimi pääsivät hyvin taloudellisiin sekä toiminnallisiin tavoitteisiin. Samoin maankäytön toimintamenot ja -tulot toteutuivat suunnitellusti. Käyttöomaisuuden myyntitavoitteesta jäätiin huomattavasti eli noin.1,2 m euroa. Toteutuma kuvaa myös heikkoa suhdanne- ja kysyntätilaa. Hallintopalveluissa ja erityisesti yleishallinnossa talousarvio ylitettiin. Syynä oli palkkioiden ja henkilöstökulujen ylittyminen. Lisäksi henkilöstömenoissa oli noin 50 000 euron väärinkirjaus toisen toimialan palkoista. Henkilöstöpalvelujen johdolla toteutettiin kunnan henkilöstöpaketin toimenpiteitä, joilla pyrittiin rajoittamaan kustannustenkasvua tässä haastavassa taloustilanteessa. Lisäksi edelleen on uusittu ja lisätty ohjeistusta, tiedotusta sekä erityisesti esimiestilaisuuksia, mm. esimiesten aamukoulutilaisuuksilla. Kaiken kaikkiaan toimialan toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu; riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan osalta työtä on vielä runsaasti edessä. Kuntaan ja erityisesti keskushallintoon kohdistuu erityisesti työllisyyspolitiikan ja maahanmuuttoasioiden osalta uusia tehtäviä, joita ei ole resurssoitu. Jatkossa niiden merkitys hyvinvoinnin edistämistehtävinä edelleen korostuu. Toimialan sairauspoissaolot olivat edelleen alhaisella tasolla, joka on myönteinen asia. Eläköitymiset on pyritty hyödyntämään lähes kokonaan; määräaikaisuuksia ja sisäisiä siirtoja on käytetty. Hallinnon tukipalvelutkin tulee järjestää kestävällä tavalla ja yhteisellä mallilla kaikkia toimialoja koskien. Näin varaudutaan Sote-ratkaisun jälkeiseen uuden kunnan aikaan hyvissä ajoin. Esa Siikaluoma, hallintojohtaja

Mäntsälän kunta 45 Hallintopalvelut Hallintopalvelut Yleishallinto Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 4 199 246 4 401 624-1 075 100 4 401 624-1 075 100 3 326 524 3 117 167 93,7 % -209 357 - ulkoinen 2 628 332 2 974 850-1 075 100 2 974 850-1 075 100 1 899 750 1 633 043 86,0 % -266 707 - sisäinen 1 570 914 1 426 774 1 426 774 1 426 774 1 484 125 104,0 % 57 351 Toimintamenot -9 089 568-7 455 120-1 476 970-7 455 120-1 476 970-8 932 090-9 154 792 102,5 % -190 201 - ulkoinen -8 375 399-6 738 394-1 476 970-6 738 394-1 476 970-8 215 364-8 448 273 102,8 % -197 164 - sisäinen -714 169-716 726-716 726-716 726-706 519 98,6 % 6 963 Toimintakate -4 890 322-3 053 496-2 552 070-3 053 496-2 552 070-5 605 566-6 037 625 107,7 % -399 557 Suunnitelmapoistot -303 649-213 700-213 700-213 700-210 243 98,4 % 3 077 Laskennalliset erät: Korko 5 230 945 5 372 812 5 372 812 5 372 812 5 372 812 100,0 % Vyörytystuotot 1 980 242 2 030 063 2 030 063 2 030 063 2 148 238 105,8 % 118 175 Vyörytysmenot -60 825-74 956-74 956-74 956-55 088 73,5 % 19 868 Tilikauden tulos 1 956 391 4 060 723-2 552 070 4 060 723-2 552 070 1 508 653 1 218 094 80,7 % -258 437 Yleishallinto Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 1 947 370 1 857 524-75 100 1 857 524-75 100 1 782 424 1 880 045 105,5 % 97 621 - ulkoinen 429 271 430 750-75 100 430 750-75 100 355 650 396 365 111,4 % 40 715 - sisäinen 1 518 099 1 426 774 1 426 774 1 426 774 1 483 680 104,0 % 56 906 Toimintamenot -5 069 047-3 424 982-1 511 625-3 424 982-1 511 625-4 936 607-5 182 368 105,0 % -245 761 - ulkoinen -4 682 180-3 041 041-1 511 625-3 041 041-1 511 625-4 552 666-4 802 662 105,5 % -249 996 - sisäinen -386 867-383 941-383 941-383 941-379 706 98,9 % 4 235 Toimintakate -3 121 677-1 567 458-1 586 725-1 567 458-1 586 725-3 154 183-3 302 323 104,7 % -148 140 Suunnitelmapoistot -144 743-57 700-57 700-57 700-53 822 93,3 % 3 878 Laskennalliset erät: Korko 5 230 945 5 372 812 5 372 812 5 372 812 5 372 812 100,0 % Vyörytystuotot 1 944 504 1 984 808 1 984 808 1 984 808 2 113 927 106,5 % 129 119 Vyörytysmenot -29 216-38 260-38 260-38 260-52 328 136,8 % -14 068 Tilikauden tulos 3 879 813 5 694 202-1 586 725 5 694 202-1 586 725 4 107 477 4 078 267 99,3 % -29 210 Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Strateginen tavoite 1: Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Kriittiset menestystekijät Osallistuva ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Valmistelun ja päätöksenteon avoimuuden lisääminen Palautekyselyt, valtuuston puoliväliarviointi Puoliväliarviointi tehty ja hyödynnetään uuden kuntastrategian teossa. Palaute kerätty tietohallinnosta sekä esimiestyöstä. Viestinnän tehostaminen Kuntalaistilaisuuksien lisääminen kuntarakakenne/sote uudistukseen liittyen Pidettyjen tilaisuuksien määrä ja palaute Tilaisuuksia pidetty kunnantalolla sekä etelä-mäntsälässä. Kunnan työllisyyspolitiikan tehostaminen Työttömien määrän kehitys, kunnan rahoitusosuuden kehitys (valtiolle) KUUMA-yhteistyö Kunta osallistunut aktiivisesti TYP-verkoston rakentamiseen. Ns. sakkomaksut valtiolle nousseet tuplasti, johon kunta ei ole juurikaan voinut vaikuttaa; työttömyyden edelleen kasvaessa.

46 Mäntsälän kunta Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Hyvinvointikertomus toiminnan suuntaajana Hyvinvointia kuvaavien indikaattorien kehitys / seurantatiedot Kertomuksen suppea päivitys tulee osaksi tilipäätöstä. Kertomus johtamisen välineenä jäänyt vielä vähäiseksi. Palvelutarpeiden ennaltaehkäiseminen Hallinnon tuki toimialoille viestinnässä, tukipalvelujen toimivuus ydintehtävien tehokkuus Johtoryhmän / Toimialajohtoryhmien arviot Arviointi tehdään kunnan strategiatyön yhteydessä. Strateginen tavoite 2: Toimiva ja osaava kunta organisaatio palveluiden tuloksellisen järjestämisen Kriittiset menestystekijät Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat Sähköinen hankintaohjelma käytössä kaikilla toimialoilla Hankintaryhmän kysely, prosessien tehokkuusmittarit Tehty kunnan ostoanalyysi, jota hyödynnetään sisäisten prosessien kehittämisessä. Alkuvuonna 2016 otettu käyttöön sähköinen hankintatyökalu. Sisäisen valvonnan malli toiminnassa Arvioinnin tulokset (jory, tilintarkastajat) Periaatteet hyväksytty valtuustossa, suunnitelma valmistelussa hallinnossa. Sähköisten ja Digi/mobiilipalveluiden lisääminen Palvelujen määrä ja asiakaspalvelukyselyt Mobiilleja kaksi käyttöön koko kunnassa sekä käyttöönottoon sähköinen rakennuslupa. Palvelukysely tehty sekä valmisteluun osallistuttu KUUMA-digihanke. Selvitysten ja palautteiden hyödyntäminen Palautteiden säännönmukainen läpikäynti, raportointi johtoryhmässä per/ vuosi Ei säännöllistä palautekäytäntöä olemassa. Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Johtamisarvioinnit käytössä säännöllisesti Arviointien kattavuus esimiehistä Seuraava esimiesten arviointi tehdään todennäköisesti vuonna 2017, kattaa kaikki esimiehet.

Mäntsälän kunta 47 Toimenkuva (TVA) työ saatettu loppuun Toimenkuvat valmiina henkilöstösuunnittelua varten TVA-työ käynnissä perusturvassa ja hallinnossa. Myös teknisen ja sivistyksen toimialoilla päivitystarvetta. Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Kehityskeskustelut Kehityskeskustelujen kattavuus % Kehityskeskustelujen kattavuus on noin 85 % henkilöstöstä. Konsernijohtaminen / omistajaohjaus, selkeyttäminen ja tehostaminen Valtuuston arvio / osavuosikatsausarvio Kuntastrategian uudistamisen yhteydessä arvio. Pidetty koulutustilaisuus asiasta sekä muutettu tiedotuskäytäntöjä. Sairauspoissaolojen vähentyminen Sairauspoissaolomittarit Vuoden toteuma on 13,73 sairauspoissaolopäivää (sisältää tapaturmat) Koulutustapahtumien määrä ja laatu Koulutuspäivät / kattavuus toimialoilla Koulutuspäivien määrät vaihtelevat toimialoittain Palvelutarpeiden ennakointi Sisäisten tukipalvelujen oikea mitoitus Kysely Ei suoritettu kyselyä. Johtoryhmässä keskustelu aina täyttölupien yhteydessä, sisäisistä siirroista myös. Konserniyhteistyö Konsernijohtoryhmän itsearviointi Ei tehty arviointia ; strategian uudistamisen yhteydessä 2016 mukana. Elinkeinotoimi Elinkeinotoimi Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot -363 173-363 006-363 006-363 006-348 646 96,0 % 14 360 - ulkoinen -363 173-363 006-363 006-363 006-348 646 96,0 % 14 360 - sisäinen Toimintakate -363 173-363 006-363 006-363 006-348 646 96,0 % 14 360 Suunnitelmapoistot -140 695-140 000-140 000-140 000-140 695 100,5 % -695 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -8 346-7 048-7 048-7 048 7 048 Tilikauden tulos -512 214-510 054-510 054-510 054-489 341 95,9 % 20 713

48 Mäntsälän kunta Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Uudet suuret yritykset 2 kpl ja keskisuuret yritykset 3 kpl Kappaleet Toteutui Yrityskonsultointien määrä 100 kpl/vuosi Kappaleet 135 yrityskonsultointia Yritystonttien määrä 10 kpl/vuosi Kappaleet 8 kpl Pelastus Pelastus Tulosalueelle sisältyy 1 802 745 euron maksuosuus pelastuksen kuntaosuuteen Vantaan kaupungille vuodelta. (v. 2014 tilinpäätöksessä; 1 780 852 euroa). Maaseututoimi Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot -1 915 695-1 904 994-1 904 994-1 904 994-1 937 496 101,7 % -32 502 - ulkoinen -1 780 852-1 767 000-1 767 000-1 767 000-1 802 745 102,0 % -35 745 - sisäinen -134 843-137 994-137 994-137 994-134 751 97,6 % 3 243 Toimintakate -1 915 695-1 904 994-1 904 994-1 904 994-1 937 496 101,7 % -32 502 Suunnitelmapoistot -620-1 000-1 000-1 000-620 62,0 % 380 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos -1 916 315-1 905 994-1 905 994-1 905 994-1 938 116 101,7 % -32 122 Tilivelvollinen Kunnanhallitus, maaseutupäällikkö Maaseututoimi Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 364 997 364 100 364 100 364 100 339 944 93,4 % -24 156 - ulkoinen 364 997 364 100 364 100 364 100 339 944 93,4 % -24 156 - sisäinen Toimintamenot -489 523-498 284 3 685-498 284 3 685-494 599-459 997 93,0 % 34 602 - ulkoinen -423 493-432 185 3 685-432 185 3 685-428 500-394 700 92,1 % 33 800 - sisäinen -66 030-66 099-66 099-66 099-65 297 98,8 % 802 Toimintakate -124 526-134 184 3 685-134 184 3 685-130 499-120 053 92,0 % 10 446 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -2 315-8 567-8 567-8 567-2 155 25,2 % 6 412 Tilikauden tulos -126 841-142 751 3 685-142 751 3 685-139 066-122 208 87,9 % 16 858 Tulosalueen palveluajatus Mäntsälän kunta huolehtii yhteistoimintasopimuksen mukaisesti maaseutuhallinnon järjestämisestä Askolan, Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kuntien ja kaupunkien alueella. Vuosi on yhteistoimintaalueen kolmas toimintavuosi. Tehtävien hoidosta on tehty maksajavirastosopimus Mäntsälän kunnan ja Maaseutuviraston välillä. Tukihallinnossa on siirrytty kokonaan sähköiseen hakemusten käsittelyyn ja arkistointiin. Samalla otetaan asteittain käyttöön uudet tietojärjestelmät. Paperilomakkeiden käsittely työllistää hallintoa huomattavasti

Mäntsälän kunta 49 sähköisiä hakemuksia enemmän, jonka vuoksi sähköisen asioinnin lisääminen on toiminnan keskeisiä tavoitteita. Eu:n tuet uudistuivat vuonna. Olennaiset tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen tammi-joulukuussa Keväällä yhteistoiminta-alueella järjestettiin useita koulutustilaisuuksia viljelijöille tukien hakemisesta, muuttuneista tukiehdoista, sekä sähköisestä asioinnista. Sähköisesti jätettyjen tukihakemusten osuus nousi 80 prosenttiin. Vuonna 2014 sähköisiä hakemuksia oli 54 %. Kevään 2014 tavoin vuonna hakuaikaa jatkettiin valtakunnallisesti 12.5. asti. Normaalisti haku päättyy 30.4. Tukihakemusten tarkisteet ja myöntö saatiin käsiteltyä ja maksettua Mavin asettaman aikataulun mukaisesti. Tukiehtojen ja tukimuotojen muuttuminen keväällä lisäsi neuvonnan ja asiakaspalvelun tarvetta merkittävästi. Suurin osa neuvonnasta tapahtui sähköisesti. Asiakaspalvelun sujuvuuteen päätettiin panostaa perustamalla yhteinen palvelunumero, jolloin asiakkaan yhteydenotto yksikön henkilöstöön helpottuu. Mäntsälän kunnanhallitus päätti marraskuussa maaseutupalveluiden Hyvinkään toimipisteen sulkemisesta. Toimipiste suljetaan 31.7.2016. Toimipisteessä työskentelevät kaksi maaseutuasiamiestä siirtyvät elokuusta lähtien Mäntsälän kunnantalolle. Asiakaspalvelua järjestetään jatkossa keväisin Nurmijärvellä, Hyvinkäällä ja Tuusulassa. Vuoden aikana maaseutupalveluiden henkilöstöstä kaksi siirtyi eläkkeelle, jonka myötä henkilöstö väheni kahdeksasta kuuteen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Maaseutuhallinnon tehtäviä tullaan tulevaisuudessa mahdollisesti keskittämään suunnitteilla olevaan maakuntahallintoon. Olennaiset määrärahan ylitykset Ei määrärahan ylityksiä. Käyttöomaisuuden myyntivoitot Käyttöomaisuuden Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama myyntivoitot Toimintatuotot 1 241 662 1 500 000-1 000 000 1 500 000-1 000 000 500 000 243 322 48,7 % -256 678 - ulkoinen 1 241 662 1 500 000-1 000 000 1 500 000-1 000 000 500 000 243 322 48,7 % -256 678 - sisäinen Toimintamenot - ulkoinen -34 169-34 169 - sisäinen Toimintakate 1 241 662 1 500 000-1 000 000 1 500 000-1 000 000 500 000 243 322 48,7 % -256 678 Suunnitelmapoistot -9 278-9 000-9 000-9 000-9 278 103,1 % -278 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot Tilikauden tulos 1 232 384 1 491 000-1 000 000 1 491 000-1 000 000 491 000 234 044 47,7 % -256 956 Tulosalueelle kirjataan käyttöomaisuuden myyntihinnan ja kirjanpitoarvon välinen erotus. Käyttöomaisuuden myyntivoitot yht. 0,2 milj. euroa jäivät tilikaudella 1,3 milj. euroa alle alkuperäisen talousarvion ja 0,3 milj. euroa alle muutetun talousarvion.

50 Mäntsälän kunta Maankäyttölautakunta / Maankäyttöpalvelut Tilivelvollinen Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Kaavoitusjohtajan katsaus Rakennusalalla jatkuvan hiljaisen kauden johdosta maankäyttöpalvelujen tulonmuodostus jäi myös vuonna huomattavasti arvioidusta. Taloudellisesti merkittäviä uusia maankäyttösopimuksia ei vuoden aikana tehty. Sen sijaan maankäyttösopimuksen toteuttamista tapahtuu muun muassa niin sanotussa Tiimarin korttelissa ja Kivistöntie kahdessa. Apposen kiinteistön ja Keskuskatu 2 toteutuminen on kesken. HOK-Elannon kanssa on edelleen käyty kunnan johdolla neuvotteluja keskustakiinteistöjen realisoimissopimuksesta. Asuintontteja myytiin neljä ja vuokrattiin yksi. Pienempiä yritystontteja myytiin yksi ja vuokrattiin kolme, mitkä yhteensä olivat enemmän kuin edellisenä vuonna. Kapulin yritysalueen tonteista käytiin Yrityskehityksen johdolla neuvotteluja useiden eri tahojen kanssa vuoden aikana, mutta neuvottelut eivät vielä ole johtaneet kauppoihin. Kapulin alueella on vuodenvaihteessa heti myytävää tasattua teollisuustonttialuetta noin 8,8 ha. Vuoden 2016 alussa valmistuu myyntikuntoon noin 20ha vastaavanlaista tonttialuetta. Raakamaata kirjautui vuoden puolelle ostetuksi noin 45 ha, mikä on yli sovitun tavoitteen. Uutta asemakaavaa tai vanhan muutosta syntyi noin 17 hehtaarin alueelle. Rakennusoikeutta lisääntyi kaavojen myötä noin 20 000 kerrosneliömetriä. Kaavoitusta koskevia valituksia ei vuodenvaihteessa ollut vireillä. Vuoden aikana käynnistettiin myös vuodenvaihteessa 2014/ ostettujen uusien alueiden asemakaavoitusta, joka jatkuu myös vuonna 2016 ja 2017. Omakotitalojen rakentaminen koko kunnan alueella on edelleen vähentynyt merkittävästi. Vuoden aikana myönnetyistä uusien asuntojen rakennusluvista vain 10 % on asemakaava-alueen ulkopuolella. Samoin valmistuneista asunnoista 12 % on haja-asutusalueella. Niin valmistuneiden asuntojen kuin uusien asuntorakennuslupienkin määrä ylittää kuitenkin MAL-aiesopimuksessa sovitun 160 asunnon määrän. Sama suuntaus jatkuu myös vuonna 2016. Uudisasuntoja syntyy nyt merkittävässä määrin keskusta-alueen kerros- ja rivitalohankkeissa. Erityisen merkillepantavaa on se, että ns. ARA-lainoitettua asuntorakentamista tapahtuu nyt Mäntsälässä sekä kunnan omin toimin, että valtio-omisteisen Kruunuasuntojen toimesta. Erityisen merkittävää on myös päivittäistavarakaupan rakentuminen asemalle. Suunnittelutarveratkaisuja haettiin edelleen vähemmän kuin edellisvuosina, mutta omakotitalon rakentamista koskevat hakemukset vähenivät vain vähän. Vuonna on Mäntsälän keskustassa aloitettu viisi isoa rakennuskohdetta, joista yksi on yhtenäiskoulu, mutta muut asuinrakennuksia, joissa on asuntoja tulossa kaikille asukasryhmille. Tekeillä on yli 60 ARA-vuokra-asuntoa ja lisäksi lähemmäs sata ikäihmisten eritasoista palveluasuntoa. Tulopuolella oli myönteistä sekä rakennuslupatulojen, että maanvuokratulojen ylittyminen 50 12 prosentilla. Huonona puolena oli maanmyynnin ja maankäyttösopimusten hiljaiselo ja tulopuolen pettäminen nyt jo toista vuotta.

Mäntsälän kunta 51 Kokonaisuutena tulosalueen tilikauden alijäämä ja henkilöstömenot olivat arvioitua pienemmät. Maankäyttölautakunta kokoontui 14 kertaa. Eniten aikaa maankäyttölautakunnassa on kulunut Sälinkää-Soukkion osayleiskaavan työstämiseen. Loppuvuodesta henkilökunta on kouluttautunut uuteen Lupapiste.fi- järjestelmän käyttämiseen. Ohjelmistoa tullaan käyttämään vuoden 2016 alusta rakennuslupahakemusten käsittelyyn koko rakennushankkeiden ajan. Henkilöstön määrä on ollut koko vuoden sama ja henkilöstön terveydentila on myös ollut kiitettävä. Riskienhallinnan kannalta vuosi on ollut hyvä, eikä oman toiminnan kautta mahdollisesti syntyviä henkilö- tai taloudellisia riskejä ole toteutunut. Lauri Pouru, kaavoitusjohtaja Maankäyttöpalvelut Maankäyttöpalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 645 217 680 000 680 000 680 000 653 856 96,2 % -26 144 - ulkoinen 592 402 680 000 680 000 680 000 653 411 96,1 % -26 589 - sisäinen 52 815 445 445 Toimintamenot -1 217 043-1 218 599 20 970-1 218 599 20 970-1 197 629-1 158 411 96,7 % 39 218 - ulkoinen -1 099 736-1 098 929 20 970-1 098 929 20 970-1 077 959-1 040 581 96,5 % 37 378 - sisäinen -117 307-119 670-119 670-119 670-117 830 98,5 % 1 840 Toimintakate -571 826-538 599 20 970-538 599 20 970-517 629-504 555 97,5 % 13 074 Suunnitelmapoistot -8 313-6 000-6 000-6 000-5 828 97,1 % 172 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -20 296-20 389-20 389-20 389 20 389 Tilikauden tulos -600 435-564 988 20 970-564 988 20 970-544 018-510 382 93,8 % 33 636 Kysyntä- ja laajuustiedot Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Ta Tp Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 M uutos % Tp 15/Tp 14 M uutos % Tp 15/ Ta 15 Maankäyttö ltk kokoukset 10 11 11 12 11 14 11 11 11 16,7 % 27,3 % Rakennusluvat - lupia kpl 290 269 216 193 350 174 200 250 250-9,8 % -50,3 % - huoneistoja 218 268 152 299 180 190 200 180 180-36,5 % 5,6 % - katselmuksia 700 556 648 650 450 467 450 450 550-28,2 % 3,8 % Poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisut 54 53 58 50 45 35 45 45 45-30,0 % -22,2 % Luovutettuja kunnan tontteja (myynti / vuokraus) -AO-tontit 22 21 13 7 20 5 12 15 15-28,6 % -75,0 % -AP / AR AK-tontit 1 5 2 3 2 3 3 3-33,3 % -T / K-tontit 5 2 5 3 3 4 3 3 3 33,3 % 33,3 % -AO-vuokratonttien myynti 1 3 2 5 2 5 5 5-60,0 % -muut kaupat /vuokrasopimukset 3 16 4 10 22 4 4 4 450,0 % 120,0 % Maankäyttösopimukset 1 5 3 7 2 2 2 2 2-71,4 %

52 Mäntsälän kunta Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Tärkeiden keskustahankkeiden jatkuminen tai käynnistyminen: Tiimarin kortteli jatkuu; Apponen; Keskustie 2; Kivistöntie 2; Vuokrataloyhtiön kohteet. Vähintään puolet hankkeista käynnistyy. Lempivaaran asemakaava hyväksytään valtuustossa. Tiimarin korttelin rakentaminen on jatkunut ja Kivistöntien 2:n hanke kuten myös vuokrataloyhtiön kohteiden toteutuminen on jatkunut suunnitellusti. Lisää tontteja Kapuliin Käynnistetään Kapulin 4. vaiheen asemakaavoitus ja rinnalla osayleiskaavan tarkistus. Luonnokset valmiina vuoden loppuun mennessä Kapuli III:n asemakaava on laajennettu loppuvuodesta uusille ostetuille alueille. Kapuli 4 asemakaava ei ole vielä käynnistetty. Raakamaata n. 20ha kts. yllä Raakamaata hankittiin noin 45 ha Vuokra-asuntotuotannon edellytysten edelleen parantaminen Asunto-ohjelman päivitys ja tontinluovutusohjelma vuokrataloyhtiölle. Asunto-ohjelman päivitystä ei ole ennätetty tekemään, mutta epävirallinen lähiajan tontinluovutussuunnitelma on olemassa ja sen mukaan pyritään etenemään. Lupapiste.fi -ohjelmisto käyttöön vuoden loppuun mennessä. Mukana rakennusluvat, suunnittelutarveratkaisut ja luvat yleisillä alueilla. kts. yllä Ohjelma on asennettu ja koulutus on toteutettu niin, että käyttöönotto on maaliskuussa 2016. Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Tarkastustoimi Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset Tulosalue sisältää määrärahan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintakuluihin. Vuonna tarkastuslautakunta kokoontui 11 kertaa. Vastuullisena tilintarkastusyhteisönä toimi BDO Audiator Oy / Riitta Samola, JHTT. KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot -35 086-45 255 10 000-45 255 10 000-35 255-33 705 95,6 % 1 550 - ulkoinen -25 964-36 233 10 000-36 233 10 000-26 233-24 771 94,4 % 1 462 - sisäinen -9 122-9 022-9 022-9 022-8 935 99,0 % 87 Toimintakate -35 086-45 255 10 000-45 255 10 000-35 255-33 705 95,6 % 1 550 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 35 738 45 255 45 255 45 255 34 310 75,8 % -10 945 Vyörytysmenot -652-692 -692-692 -605 87,4 % 87 Tilikauden tulos 0-692 10 000-692 10 000 9 308 0 0,0 % -9 308

Mäntsälän kunta 53 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta / Perusturvapalvelut Tilivelvollinen Perusturvalautakunta ja perusturvajohtaja Perusturvajohtajan katsaus Toimintavuosi oli monesta näkökulmasta haasteellinen. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti kunnan henkilöstö lomautettiin seitsemäksi päiväksi. Lomautuksen vaihtoehtona oli vastaavan pituinen palkaton säästövapaa. Perusturvapalveluista lomautuksen ulkopuolelle jätettiin toiminnan luonteen ja asiakkaiden hoitoisuuden/kriittisyyden vuoksi hoito- ja hoivapalveluiden hoitajahenkilöstö, lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja nuorten tukipisteen henkilöstö, vammaispalveluohjaaja sekä vastaanottotoiminnan ja päivystyksen sairaanhoitajat. Lomautusjärjestelyt kuormittivat erityisesti esimieshenkilöstöä. Varhaiskasvatuksessa lomautukset olivat erityisen haasteellisia. Asetus määrää lasten ja työntekijöiden suhdeluvun, jota ei voi alittaa edes poikkeustilanteessa. Poissaolot näkyivät ja vaikuttivat asiakaspalveluun. Kielteistä asiakaspalautetta tilanne aiheutti eniten perusterveydenhuollossa. Lomautusten lisäksi toimialalle kohdennettiin talousarviovuonna ns. lisäsäästöt, jotka kohdennettiin palkkamäärärahojen lisäksi mm. ostopalveluihin ja asiakaspalveluiden ostoihin (ESH). Vakansseja jätettiin täyttämättä ja täyttöjä myöhäistettiin. Ostopalveluissa noudatettiin kriittistä harkintaa. Toimintavuoden alussa kunnassa vaihdettiin taloushallinnon järjestelmä. Muutos vanhasta uuteen järjestelmään ja laskentatunnisteiden ja -rakenteiden samanaikainen muutos toi haasteita talouden suunnitteluun, seurantaan, raportointiin sekä laskujen käsittelyyn koko vuoden. Järjestelmävaihdoksen vaikutuksen ulottuivat myös asiakastietojärjestelmien ja kirjanpidon rajapintoihin. Raportoinnin käytettävyyden kehittämiselle jäi haasteita vielä vuodelle 2016. Toimintavuotta leimasi myös kuntaliitos- ja sote-selvitykset, joihin toimialan johto ja asiantuntijat osallistuivat. Toimialatasolla talousarvio alittui merkittävästi. Käyttötalousosan toimintakate oli tilinpäätöksessä yhteensä 67 477 576 euroa. Talousarvion toimintakate alittui 2 705 570 euroa. Toimintakatteen muutos edelliseen vuoteen oli + 149 587 euroa (0,2 %). Talouden näkökulmasta hyvään tulokseen päästiin toiminnan ja talouden määrätietoisella johtamisella ja henkilöstön sitoutumisella asetettuihin tavoitteisiin. Toimialalle asetetuista toiminnallisista ja asiakastavoitteistakaan ei tingitty. Toimintavuotta analysoitaessa voitiin todeta, että toiminnan kehittämisestä ja henkilöstön osaamisesta ei tingitty. Ne olivat keskeisiä tekijöitä, joilla kokonaisuutena päästiin sekä taloudelliseen että toiminnalliseen (asiakastulokset) tulokseen. Toimialalle asetettujen normaalista suunnittelurytmistä poikkeavien säästövelvoitteiden johdosta käynnistettiin säästömahdollisuuksien arviointi ja muutostyö palvelutuotannossa ja asiakastasolla. Osavuosikatsauksissa toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset eivät vielä näkyneet. Muutosten vaikutukset talouteen realisoituvat loppuvuodesta ylittäen toimialalle asetut säästötavoitteet. Palvelutarpeen ja kysynnän muutokset vaikuttivat osaltaan positiivisesti taloudelliseen tulokseen nimenomaan varhaiskasvatuksessa. Toimintakulut olivat 95 404 419 euroa. Alitusta muutettuun talousarvioon verrattuna muodostui 3 942 809 euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli + 2,1 milj. euroa (2,2 %). Toimintatuotot olivat 27 926 843 euroa, jossa oli alitusta muutettuun talousarvioon verrattuna - 1 237 239 euroa. Muutos edelliseen vuoteen oli + 1,9 milj. euroa (7,4 %). Pornaisten maksuosuus oli 14 332 992 euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen + 50 224 euroa (0,3 %).

54 Mäntsälän kunta Valtuuston päättämässä talousarviossa määrärahat ovat sitovia tulosalueittain. Tulosalueiden sisäiset toteumat ja poikkeamat on analysoitu tulosaluetason toimintakertomuksessa. Perusturvan johdon ja hallinnon tulosalueen toimintakate alittui 123 950 euroa. Suuri vaikuttava tekijä tähän oli toteutettavaksi suunniteltujen eri järjestelmien käyttöönottojen ja parannustoimenpiteiden siirtyminen toteutettavaksi myöhemmin. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tulosalueen toimintakate alittui 810 425 euroa. Tästä toimintatuottojen alitus oli 410 934 euroa ja toimintakulujen merkittävä alitus 1 221 359 euroa. Edelliseen vuoteen nähden toimintatuotot kasvoivat 175 619 euroa (5,5 %) ja toimintakulut kasvoivat 284 849 euroa (1,9 %). Varhaiskasvatuksen toimintakate alittui merkittävästi 1 185 658 euroa (8,0 %). Edelliseen vuoteen nähden varhaiskasvatuksen toimintakate pieneni 0,2 milj. euroa (- 1,5 %). Suurimpia säästöjä syntyi henkilöstökuluissa 780 169 euroa (7,2 %), avustuksissa kotitalouksille 288 526 euroa ja ruokapalvelumaksuissa 265 249 euroa. Varhaiskasvatuksen maksutuotot jäivät 179 371 euroa alle tavoitteen. Hoito- ja hoivapalveluiden toimintakate alittui 316 649 euroa (2,9 %). Toimintakuluissa oli pieniä ylityksiä, mutta vastaavasti toimintatuottoja kertyi budjetoitua enemmän useamman eri toimintatuottolajin pienistä ylityksistä johtuen. Perusterveydenhuollon toimintakate alittui 507 139 euroa. Alitukseen vaikuttaneita tekijöitä olivat mm. suun terveydenhuollon toimintamenojen pysyminen edellisen vuoden tasolla, lääkäripalveluiden toimintakulujen alitus 96 987 euroa ja vastaanottopalvelujen toimintakulujen alitus 455 591 euroa. Asiakasmaksutuotot ylittyivät 286 166 euroa. Erikoissairaanhoidon toimintakate ylittyi 238 251 euroa (1,0 %). Mäntsälän HUS kuntalaskutus ylittyi 227 567 euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 0,8 milj. euroa (+ 4,4 %). Pornaisten HUS kuntalaskutus alittui 218 239 euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen nähden oli 0,5 milj. euroa (- 9,9 %). Erikoissairaanhoidon tulosalueen muiden ylitys-/alituskohtien johdosta toimintakatteen kokonaisylitys jäi tämän tekstikappaleen alussa mainitulle tasolle. Investointimenoissa talousarvio alittui yhteensä 335 836 euroa. Osa tietojärjestelmien käyttöönotoista ja parannustoimenpiteistä ei toteutunut vaan ne siirtyivät vuodelle 2016, johtuen osin toimittajan kyvystä toimittaa järjestelmiä ja että kansalliset käyttöönotot eivät mahdollistaneet yhtäaikaista investointia. Investointimenot alittivat myös marraskuun lautakunnan kokouksessa käsitellyn tilinpäätösennusteen 228 500 euroa. Käyttösuunnitelman tulee olla linjassa valtuuston hyväksymän talousarvion kanssa. Siltä osin kuin määrärahoihin liittyviin toimintoihin on jo etukäteen tiedossa mahdollisia ylityspaineita, on määrärahojen käyttöön liittyvät kriteerit määriteltävä etukäteen käyttösuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Mikäli käyttösuunnitelma on joiltakin osin ylittymässä, on samassa yhteydessä tilivelvollisten vastuuhenkilöiden varauduttava antamaan selvitys, jolla määrärahojen ylitykset voidaan kattaa vastuualueen tai toimialan sisällä. Käyttösuunnitelman tarkistamisen yhteydessä todetusta määrärahan tarpeesta tulee tehdä kunnanhallitukselle perusteltu esitys välittömästi käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lakisääteisiä ja niiden järjestämisvastuu perustuu pitkälle asiakkaan tarpeeseen. Toimialalla noudatetaan useita lautakunnan hyväksymiä asiakas- ja palvelukriteerejä, joiden päivittäminen käyttösuunnitelman yhteydessä on mahdotonta. Näillä kriteereillä on selvä yhteys muodostuviin kustannuksiin. Tasapainoa asiakkaiden tarpeiden, palvelujen järjestämistapojen ja käytössä olevien resurssien välillä joudutaan arvioimaan läpi toimintavuoden.

Mäntsälän kunta 55 Käyttösuunnitelmassa esitetyt riskit määrärahaylityksille (sulkeissa toteumatilanne toimintavuonna) Perusturvan toimialan lailla tiukasti ohjattuun ja säädeltyyn perustehtävään nähden erittäin niukka talousarvio ja käyttösuunnitelma sisälsi ylitysriskejä, jonka toteutumista arvioidaan seuraavasti: Asiakasmäärän ja palvelutarpeen ennakoimaton kasvu (ei toteutunut) Yhteiskunnallisen tilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu ja kohdentuminen kuntaan lisäten toimeentulotukikustannuksia ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrää ja sitä kautta kunnan maksuosuutta työmarkkinatukikustannuksissa (kasvu toteutui) Etevan uusi palvelutuotteistus ja asiakkaiden siirrot kalliimmille palvelutasoille (toteutui osittain vain kunnan arvioiman palvelutarpeen muutoksen johdosta) Vanhusten tehostetun palveluasumisen kilpailutuksen myötä nousseet hinnat (päätös talousarviopäätöksen jälkeen) (hinnannousu pysyi kohtuullisena) Keskiasteen oppilaitosten psykologipalveluiden tarve ja uusi tammikuussa hyväksytty perussopimus (oppilaitoksen sijaintikunnan velvollisuus järjestää oppilashuollon palvelut elokuusta 2014 alkaen / psykologipalveluihin ei määrärahavarausta) (palvelu käynnistyy vasta 1.8.2016, suunnittelu käynnistyi 2/2016) Henkilöstön sairastavuuden kasvu (sijaiskustannukset alueilla, joissa sijaisten palkkaaminen välttämätöntä) (sairauslomissa ei isoja muutoksia, varhaiskasvatuksessa merkittävää laskua) Kuntien velvoitteita kasvattavan lainsäädännön ja muun valtakunnallisen ohjauksen ennakoimattomat vaikutukset (TYP, sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki, sosiaalihuollon asiakirjalaki, sosiaalipalveluiden järjestämissuunnitelma, varhaiskasvatuslaki, hallituksen rakennepoliittiset päätökset, varhaiskasvatuslaki) (ei toteutunut) Eija Rintala, perusturvajohtaja Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut / Mustijoen perusturva Perusturvapalvelut / Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Mustijoen perusturva Toimintatuotot 26 001 993 29 426 882-262 800 29 426 882-262 800 29 164 082 27 926 843 95,8 % -1 237 239 - ulkoinen 9 126 503-250 800 9 126 503-250 800 8 875 703 11 003 099 124,0 % 2 127 395 - ulk./yht.toim.korv. 15 380 157 15 380 157 15 380 157 15 629 394 101,6 % 249 237 - ulkoinen yht. 23 330 437 24 506 660-250 800 24 506 660-250 800 24 255 860 23 042 715 95,0 % -1 213 144 - sisäinen 2 671 556 4 920 222-12 000 4 920 222-12 000 4 908 222 4 884 128 99,5 % -24 095 Toimintamenot -93 329 982-101 431 628 2 084 400-101 431 628 2 084 400-99 347 228-95 404 419 96,0 % 3 942 809 - ulkoinen -82 319 735-87 365 055 2 072 400-87 365 055 2 072 400-85 292 655-81 811 017 95,9 % 3 481 638 - sisäinen -11 010 248-14 066 573 12 000-14 066 573 12 000-14 054 573-13 593 402 96,7 % 461 171 Toimintakate -67 327 990-72 004 746 1 821 600-72 004 746 1 821 600-70 183 146-67 477 576 96,1 % 2 705 570 Suunnitelmapoistot -342 429-319 000-319 000-319 000-314 970 98,7 % 4 030 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 3 810 633 3 655 704 3 655 704 Vyörytysmenot -1 073 524-1 120 142-1 120 142-1 120 142-1 170 676 104,5 % -50 534 Vyörytysmenot hall.sis. -3 810 633-3 655 704-3 655 704 Tilikauden tulos -68 743 943-73 443 888 1 821 600-73 443 888 1 821 600-71 622 288-68 963 222 96,3 % 2 659 066

56 Mäntsälän kunta Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Yhteistoimintakorvaukset Johto ja hallinto 581 210 598 005 0 598 005 0 598 005 552 258 92,4 % -45 747 Lasten-, nuorten- ja 86,0 % perheiden palvelut 1 865 052 2 301 345 0 2 301 345 0 2 301 345 1 978 758-322 588 Varhaiskasvatus 2 916 793 3 065 063 0 3 065 063 0 3 065 063 2 859 897 93,3 % -205 166 Ikäihmisten palvelut 96,6 % (Hoito- ja hoiva) 2 146 495 2 500 309 0 2 500 309 0 2 500 309 2 415 057-85 252 Perusterveydenhuolto 1 663 360 1 679 732 0 1 679 732 0 1 679 732 1 563 685-116 047 93,1 % Erikoissairaanhoito 5 109 858 5 219 100 0 5 219 100 0 5 219 100 4 963 338 95,1 % -255 762 Yhteensä 14 282 768 15 363 554 0 15 363 554 0 15 363 554 14 332 992 556,4 % -1 030 562 Toimielimen palveluajatus Mustijoen perusturvan tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Perusturva järjestää vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveys-palvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. Yhteistoiminta-alueen perusturvapalvelut Kuntastrategiassa palvelutoimialoille on asetettu kaksi strategista tavoitetta menestystekijöineen: 1. Kuntalaisten hyvinvointia edistetään asiakaslähtöisesti Osallistava ja yhteisvastuullinen toimintakulttuuri Perusturvapalveluissa osallistumista ja yhteisvastuullisuutta tuetaan mm. asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä omaa vastuuta ja roolia vahvistamalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja ylläpitämisessä. Hoito-, palvelu- ja kasvatussuunnitelmissa nämä tavoitteet konkretisoituvat asiakastasolla. Sähköinen asiointi tukee omalta osaltaan asiakkaan/kuntalaisen osallistumista. Hyvinvoinnin edellytysten vahvistaminen Perusturvapalveluissa tämä kuntastrategian tavoite velvoittaa perusturvapalveluja tukemaan ja vahvistamaan kuntalaisten omia voimavaroja ja/tai niiden edellytyksiä. Palvelutarpeiden ennalta ehkäiseminen Perusturvapalveluissa tässä kohdin asetetaan tavoitteita ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin liittyen (kokonaan palvelutarpeelta tai raskaammilta palveluilta välttyminen). 2. Toimiva ja osaava kunta varmistaa palvelujen tuloksellisen järjestämisen Monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset palveluiden järjestämistavat. Perusturvapalveluissa tähän sisältyy keskeisesti kumppanuusyhteistyöhän liittyvät tavoitteet sekä asiantuntijoina vaikuttaminen. Osallistava ja tuloksellinen johtaminen Palvelujen saatavuudesta, oikea-aikaisuudesta ja niiden kehittämisestä kertovat tavoitteet sisällytetään perusturvapalveluissa tähän. Tähän sisällytetään myös asiakaspalautteeseen ja palvelun vaikuttavuuteen liittyvät asiat.

Mäntsälän kunta 57 Henkilöstön työhyvinvointi ja osaaminen Asiakaslähtöiseen osaamisen kehittämiseen, työhyvinvoinnin ja oman työn kehittämiseen liittyvät tavoitteet asetetaan tässä. Palvelutarpeiden ennakointi Perusturvassa palvelutarpeiden ennakointi edellyttää mm. toimintaympäristön muutosten seuraamista sekä johtamisen ja päätöksenteon työvälineiden kehittämistä. Oikea ja ajantasainen tieto on edellytys tiedolla johtamiselle. Kuntalaisten hyvinvoinnista kertovan järjestelmän elementtiä kehitetään kuntatason yhteistyönä palveluiden ennakoinnin, suunnittelun, seurannan ja mittaamisen mahdollistamiseksi. Mittarina voi toimia esimerkiksi formuloitu hyvinvointitieto asiakkailta, kuntalaisilta, työntekijöiltä, kumppaneilta (hyvinvointiselvitykset, kyselyt, opinnäytetyöt). Asiakasprofiilit kertovat siitä, että keskeiset asiakkaat on tunnistettu ja painopistevalintoja voidaan tehdä. Toimialaa ja sen tavoitteita ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat, joista perusturvan näkökulmasta keskeisiä ovat mm. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Ikäpoliittinen ohjelma, Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen linjaukset sekä osin Asunto-ohjelma ja Mäntsälän kunnan kiinteistöjen kehittämisohjelma. Perusturvan toiminnallisia tavoitteita ohjaa myös sairaanhoitopiirin valtuustossa hyväksytty Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Toimintaa ohjaa omalta osaltaan operatiiviset ohjeet ja suunnitelmat, joista esimerkkejä ovat turvallisuussuunnitelmat, päihde- ja mielenterveyssuunnitelma, perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjeet sekä potilasturvallisuussuunnitelma. Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen 2020: Kuntatalouden tiukkeneminen Kunta- ja palvelurakennemuutokset Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu asumisratkaisut esteettömän asumisen tarpeen kasvu (ml. erityisryhmät) Perusturvan johto ja hallinto Perusturvan johto ja Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama hallinto Toimintatuotot 1 641 180 1 668 579-297 100 1 668 579-297 100 1 371 479 1 217 760 88,8 % -153 719 - ulkoinen 298 000-285 100 298 000-285 100 12 900 25 170 195,1 % 12 270 - ulk./yht.toim.korv. 598 005 598 005 598 005 552 258 92,4 % -45 747 - ulkoinen yht. 856 569 896 005-285 100 896 005-285 100 610 905 577 428 94,5 % -33 477 - sisäinen 784 611 772 574-12 000 772 574-12 000 760 574 640 333 84,2 % -120 241 Toimintamenot -2 906 109-2 958 682 412 332-2 958 682 412 332-2 546 350-2 268 681 89,1 % 277 669 - ulkoinen -2 186 168-2 188 014 400 332-2 188 014 400 332-1 787 682-1 578 146 88,3 % 209 537 - sisäinen -719 941-770 668 12 000-770 668 12 000-758 668-690 536 91,0 % 68 132 Toimintakate -1 264 929-1 290 103 115 232-1 290 103 115 232-1 174 871-1 050 921 89,4 % 123 950 Suunnitelmapoistot -18 967-93 000-93 000-93 000-12 375 13,3 % 80 625 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 1 919 366 1 648 141 1 648 141 Vyörytysmenot 78 704-1 120 142-1 120 142-1 120 142-32 887 2,9 % 1 087 255 Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos 714 174-2 503 245 115 232-2 503 245 115 232-2 388 013 551 958-23,1 % 2 939 971

58 Mäntsälän kunta Tulosalueen palveluajatus Perusturvan johto ja hallintopalvelut ohjaavat, mahdollistavat ja tukevat perusturva-palvelujen perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota. Toimialan hallinnon ja talouden tukipalveluiden tehtävänä on vastata perusturvan tukipalveluiden toimivuudesta siten, että perusturvan johtaminen, päätöksenteko, esimiestyö ja eri tulosalueiden ydintehtävät mahdollistuvat. Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Kunta- ja palvelurakenteiden muutosten ennakointi Toteutunut kunta- ja selvitysyhteistyö Kuntaliitosselvitykseen ja sote-uudistukseen liittyvä valmistelu oli aktiivista. Kunta toimi Keski-Uusiman sote-hankkeen pj-kuntana. Kumppanuuksien hallinta toimialan perustehtävän tukena Kumppanuusyhteistyön toteutuminen Johtamisessa ja päätöksenteossa on tarvittava tuki ja tieto käytössä Raportointikäytännöt ja raporttien käytettävyys Talousjärjestelmän uudistus toteutettiin. KuntaPron raportointitoimintojen loppuunsaattaminen siirtyi. Virheet ja puutteet raporteissa hankaloittivat suunnittelua ja analysointia. Toimintaraportoinnin haasteet olivat edelleen isoja. Sekä terveydenhuollon että sosiaalipalveluiden asiakastietojärjestelmien tietovarastot hankittiin perusedellytyksenä toimivalla raportoinnille. Raporttien kehittäminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Asiakkaan palveluprosessissa tarvittavan tiedon turvaaminen earkiston käyttöönotto ja laajentaminen suunnitellusti Toteutui Asiakaslähtöinen osaamisen kehittäminen tukee toimialan perustehtävää Henkilöstöjohtamista ja henkilöstön työhyvinvointia tukevat toimintatavat Osaamisen kartoitus ja suunnatut koulutukset Oman työn kehittäminen Toteutui osittain. Tiukasta säästövuodesta huolimatta toiminnan kehittämisestä, muutostyöstä ja tarvittavan osaamisen varmistamisesta ei tingitty. Perustelut poikkeamille tai muuta huomioitavaa Perusturvan johdon ja hallinnon tulosalueen toimintakate alittui 123 950 euroa. Suuri vaikuttava tekijä tähän oli toteutettavaksi suunniteltujen eri järjestelmien käyttöönottojen ja parannustoimenpiteiden siirtyminen toteutettavaksi myöhemmin.

Mäntsälän kunta 59 Merkittävimmät käyttötalousmenot koostuivat ICT-palvelujen ja asiantuntijapalveluiden ostoista sekä järjestelmien vuosittaisista lisenssikustannuksista. Kotihoidon ja Päivähoidon mobiilien käyttöönotto tapahtui suunniteltua myöhemmin, joten ylläpitomenot näiden osalta eivät toteutuneet suunnitellusti, kokonaisvuosikustannukset realisoituvat ensimmäistä kertaa koko vuoden osalta vasta vuonna 2016, jolloin ICT-kustannukset taso nousee usealla kymmenellä tuhannella eurolla. Asiantuntijapalvelut ja ICT-palvelut alittuivat yhteensä 167 500 euroa. Raportointivuoden aikana otettiin kunnassa käyttöön uusi taloushallintajärjestelmä Kuntax sekä raportointijärjestelmänä FPM. Kaikki käytettävät laskentatunnisteet (tilit ja kustannuspaikat ym.) vaihtuivat järjestelmävaihdoksen yhteydessä. Alkuvuodesta haasteita oli ostolaskujen käsittelyssä sekä tiliöinneissä, osittain uusien tunnisteiden opettelun vuoksi sekä käyttöönottoon liittyvistä viiveistä johtuen. Talousarvio laadittiin vanhassa järjestelmässä ja sen konvertointi uuteen järjestelmään toi omat haasteensa, laskentatunnisteiden vastaavuudet eri vuosien välillä eivät ole täysin yksi-yhteen tuoden myös tulosalueille haasteita raporttien tulkitsemisessa eri vuosien välillä. Asiakas- ja potilasjärjestelmien sekä varastojärjestelmien laskutus- ja kirjanpitoliittymät uuteen taloushallintajärjestelmään oli rakennettava uudelleen, alkuvuoden laskutukset hieman viivästyivät tämän vuoksi. Järjestelmävaihdoksista aiheutunut ylimääräinen työ sekä lomautukset ja vaihtoehtoiset palkattomat säästövapaat aiheuttivat henkilöstön töiden ruuhkautumista ja saldokertymiä, joita puretaan vuoden 2016 aikana. Investointimenoissa talousarvio alittui yhteensä 335 836 euroa. Osa tietojärjestelmien käyttöönotoista ja parannustoimenpiteistä ei toteutunut vaan ne siirtyivät vuodelle 2016, johtuen osin toimittajan kyvystä toimittaa järjestelmiä ja että kansalliset käyttöönotot eivät mahdollistaneet yhtäaikaista investointia. Investointimenot alittivat myös marraskuun lautakunnan kokouksessa käsitellyn tilinpäätösennusteen 228 500 euroa.

60 Mäntsälän kunta Perusturvan johto ja hallinto, tukipalvelusuoritteita HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP VARHAISKASVATUS Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten 162 345 73 kotihoidontuen kuntalisäpäätökset 1.3.2013 alk Lähetetyt asiakaslaskut 7 949 Käsitellyt ostolaskut 1 230 HOITO- JA HOIVAPALVELUT Kotihoidon, omaishoidontuen ja kotihoidon tukipalvelujen asiakasmaksupäätökset 1 561 1 614 1 527 Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset 617 590 574 Hoito- ja hoivapalveluiden asiakaslaskut 5 947 8 086 8 020 Myönnetyt vapaakortit 185 122 124 VAMMAISPALVELUT Henkilökohtaisten avustajien palkkojen ja kehitysvammaisten työosuusrahojen sekä 810 940 1 220 perhehoidon kulukorvausten maksatus Käsitellyt ostolaskut n. 2000 PERUSTERVEYDENHUOLTOPALVELUT Annetut maksusitoumukset 104 84 95 Pyydetyt/saadut maksusitoumukset 100 90 90 Vapaa valinta / kirjaukset Pegasokseen 1 548 280 Tapaturmailmoitukset ja laskut vakuutusyhtiöille 120+120 130+130 142+142 Käsitellyt ostolaskut n. 1500 n. 1500 n. 1700 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Maksujen kirjaukset ProConsonaan 1 660 1 650 HALLINNON JA MUIDEN YKSIKÖIDEN PALVELUT Peruturvan yleislaskutuksen laskut 740 Kunta- ja kotikuntalaskutuksen laskut 413 423 258 Hallinnon, ESH:n ja muiden yksiköiden käsitellyt ostolaskut 1 810 POSTI Frankeeratut kirjeet 50 523 49 555 Postijaon ajetut kilometrit 5402 km 10098 km VALMISTELUTYÖT SEKÄ MUUT TYÖT Perusturvalautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat 24+24 23+23 Viranhaltijapäätösten valmistelu 149 163

Mäntsälän kunta 61 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lasten, nuorten ja Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama perheiden palvelut Toimintatuotot 3 205 293 3 766 745 25 100 3 766 745 25 100 3 791 845 3 380 911 89,2 % -410 934 - ulkoinen 818 898 25 100 818 898 25 100 843 998 823 102 97,5 % -20 896 - ulk./yht.toim.korv. 2 317 948 2 317 948 2 317 948 1 978 758 85,4 % -339 190 - ulkoinen yht. 2 673 647 3 136 845 25 100 3 136 845 25 100 3 161 945 2 801 859 88,6 % -360 086 - sisäinen 531 646 629 900 629 900 629 900 579 052 91,9 % -50 848 Toimintamenot -15 096 541-16 926 227 323 479-16 846 008 243 260-16 602 748-15 381 389 92,6 % 1 221 359 - ulkoinen -13 735 471-14 862 251 323 479-14 782 032 243 260-14 538 772-13 408 787 92,2 % 1 129 985 - sisäinen -1 361 070-2 063 976-2 063 976-2 063 976-1 972 603 95,6 % 91 373 Toimintakate -11 891 248-13 159 482 348 579-13 079 263 268 360-12 810 903-12 000 478 93,7 % 810 425 Suunnitelmapoistot -37 647-30 000-30 000-30 000-54 354 181,2 % -24 354 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 423 849 434 874 434 874 Vyörytysmenot -273 964-237 378-237 378 Vyörytysmenot hall.sis. -881 977-776 857-776 857 Tilikauden tulos -12 660 987-13 189 482 348 579-13 109 263 268 360-12 840 903-12 634 193 98,4 % 206 710 Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen. Tulosalueen palvelut Perhepalvelut: Perheneuvola: Perheneuvola, Oppilashuolto Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut Perheasiain sovittelu Lastensuojelun sosiaalityö Lastenvalvojan palvelut Avohuollon tukitoimenpiteet: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Loma- ja virkistystoiminta, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Intensiivinen perhetyö Kodin ulkopuolelle sijoitetut: Perhehoito, Perhekotihoito, Laitoshoito Jälkihuolto: Tukihenkilötoiminta, Tukiperhetoiminta, Taloudelliset tukitoimenpiteet, Perhekuntoutus laitoksessa, Turvakotipalvelut, Ensikotipalvelut, Lastensuojelun kotipalvelu, Lastensuojelun hoito- ja terapiapalvelut, Lastensuojelun päihdepalvelut, Tukiasuntopalvelut, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhehoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Perhekotihoito, Jälkihuoltosijoitukset/ Laitoshoito Lastensuojelun perhetyö: Lastensuojelun perhetyön palvelut Sosiaalipäivystys Adoptiopalvelut, Adoptioneuvonta Aikuissosiaalityö: Aikuissosiaalityö Sosiaalinen asuminen (Välivuokrausasunnot) Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukipalvelut: Perustoimeentulotuki, ehkäisevä toimeentulotuki, täydentävä toimeentulotuki, Kuntouttavan työtoiminnan tuet

62 Mäntsälän kunta Hyvinvointineuvola: Äitiysneuvola Perhesuunnittelu Lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perhetyö: Perhetyö, Lapsiperheiden kotipalvelu (Arja, siirtyikö tämä Pian alle?) Terveyskeskuspsykologi Puheterapia Aikuisten psykososiaaliset palvelut: Päihdehuolto: Laitoshoito, avohoito, ehkäisevä päihdetyö, A-klinikka, ylläpito- ja korvaushoito, katkaisuhoito, kuntoutushoito, asumispalvelut Mielenterveystyö: Psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, asumispalvelut, muu mielenterveystyö, esim. avustukset Työllistämistoiminta: Kuntouttava työtoiminta, muu työtoiminta Vammaispalvelut: Vammaisneuvosto Asumispalvelut/ vammaispalvelut: VPL-asumispalvelut, asumisen muutostyöt ja laitteet Kuljetuspalvelut/ vammaispalvelut: VPL-kuljetuspalvelut Omaishoidon tuki/ vammaispalvelut Tulkkipalvelut ja viittomaopetus Apuvälineet ja laitteet/ vammaispalvelut Henkilökohtaiset avustajat/ vammaispalvelut Henkilökohtainen apu/ vammaispalvelut Vaikeavammaisten päivätoiminta Sosiaalityö, vammaispalvelut Muut avustukset, vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut: Kotihoidon ohjaus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoito/ Päivätoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Työtoiminta Kehitysvammaisten avohoito/ Omaishoidon tuki Kehitysvammaisten asumispalvelut: Tuettu asuminen, kehitysvammapalvelut, ohjattu asuminen, kehitysvammapalvelut, tehostettu asuminen, kehitysvammapalvelut, asumisvalmennus, kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten laitoshoito Kehitysvammaisten perhehoito Kehitysvammaisten iltapäivähoito Leiri- ja lomatoiminta, kehitysvammapalvelut Henkilökohtaiset avustajat, kehitysvammapalvelut Henkilökohtainen apu, kehitysvammapalvelut

Mäntsälän kunta 63 Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Asiakkaiden osallistaminen oman hyvinvoinnin edistämiseen Asiakassuunnitelmien kattavuus kaikista asiakkaista % 100 % Päättyneet asiakkuudet (% kaikista asiakkuuksista) Perheneuvolassa päättyneiden asiakkaiden määrä oli 44 % kaikista asiakkaista. Nuorten tukipisteen asiakkuuksien kesto on usein yli vuoden eikä asiakkuuksien päättyminen vuodessa ole tarkoituksenmukainen tavoite. Muissa palveluissa uusien asiakkaiden määrä on suurempi (manuaalinen seuranta). Aikuisten psykososiaalinen yksikkö: asiakkuuksien päättymisestä ei tietoa saatavilla. Syksyllä asiakastietojärjestelmään saatiin muutos, mikä mahdollistaa tiedon saannin jatkossa. Lastensuojelussa päättyneitä asiakkuuksia 61 % kaikista asiakkuuksista (Mäntsälä 68 %, Pornainen 35 %). Perhesosisaalityössä ei tietoa saatavilla. Perhesosiaalityö sisältyi toimintavuodesta isoimman ajan aikuissosiaalityöhön. Aikuisosiaalityö ja työhön kuntoutus: aikuissosiaalityön päättyneistä asiakkuuksista ei tietoa saatavilla ilman manuaalista laskemista, mihin ei ollut mahdollisuutta. Työhön kuntoutuksen asiakkuuksista päättyi 72 % kaikista asiakkuuksista. Asiakaspalautteet (palvelutyytyväisyys, palvelukokemukset ja odotukset) Asiakaspalautteet saadaan asiakuuden päättyessä ja asiakassuunnitelmien väliarvioinnin yhteydessä. Palaute oli pääosin myönteistä. Lisätään ennaltaehkäisevää palvelua ja varhaista tukea Voimaperhehankkeen toteuttaminen (laadullinen kuvaus toteutuneesta) Voimaperhehanke käynnistyi suunnitelman mukaan yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Hankkeessa oli mukana yhteensä 27 perhettä, joista 8 suoritti ohjelman. Hanke jatkuu 2016. Mannerheimin Lastensuojeluliitto koulutti yhteensä 14 vapaaehtoista. Toiminta koskee perhekummi- ja kaveritoimintaa. Syyskuussa käynnistyi kokeiluna psykososiaalisen yksikön psykiatrisen sairaanhoitajan avoin vastaanotto (Walk in) kerran viikossa. Asiakkaat eivät löytäneet palvelua toimintavuoden aikana. Suunnitelmassa on toiminnan siirtäminen terveyskeskuksen tiloihin. Perhesosiaalityön yksikkö käynnistyi. Tyttöjen Tila käynnistyi. Toimintaan osallistui 25 kaksitoista vuotta täyttänyttä tyttöä.

64 Mäntsälän kunta Kumppanuusyhteistyö on aktiivista ja tavoitteellista lisäten asiakkaiden hyvinvointia ja osallisuutta Kasvatuskumppanuuteen perustuva yhteistyö lastensuojelun yksityisten sijoituspalveluiden tuottajien kanssa on luotu (toteutunutta kuvataan laadullisesti ja sijoitusten kestolla) Sosiaalisessa kuntoutuksessa mukana olevat yhteisöt ja järjestöt Kasvatuskumppanuushanke pysähtynyt, johtuen sote-hankkeesta. Esitetty yhdeksi kärkihankkeeksi osana lasten, nuorten ja perheiden palveluiden seudullista kehittämistä. Järjestöjen ja yhteisöjen kanssa yhteistyö oli toimintavuonna satunnaista toteutuen esim. vierailujen merkeissä. Työhön kuntoutuksen osalta työharjoittelupaikkoja järjestyi järjestöjen kautta jonkin verran. Haasteena on se, että järjestöt ovat kooltaan pieniä. Koulun sosiaalityön toimintamallin luominen ja kehittäminen Mallin valmistelutilanne Koulun sosiaalityön käsikirja valmistui ja malli esiteltiin koulujen oppilashuoltoryhmille. Koulun sosiaalityön toimintamalli jalkautetaan kouluille opettajien keskuuteen systemaattisesti kevään 2016 aikana. Käsikirjassa on kuvattu kattavasti mm. kuraattorin yksilötyö, yhteisöllinen työ, työmenetelmät, rooli toimijapoluissa ja moniammatillinen verkostoyhteistyö. Perustelut poikkeamille ja muuta huomioitavaa Yleistä: Koko tulosalueen toimintakulut (ulkoiset + sisäiset) toteutuivat talousarvioon nähden 92,6 % (- 1 221 358 euroa). Talousarviossa arvioitujen tuottojen toteuma oli 89.2 % (410 933 euroa). Toimintakate toteutui 93,7 % (- 810 425 euroa). Henkilöstökulut toteutuivat 93,8 %. Alitusta syntyi 240 746 euroa, josta palkkojen osuus oli -169 601 euroa. Henkilöstökulujen alitukseen päästiin kunnanhallituksen päätöksen mukaisilla henkilöstösäästöillä. Kolmen tointa jätettiin täyttämättä ja muutama toimi oli osan vuodesta täyttämättä. Lomautus ei koskettanut koko tulosalueen henkilöstöä. Asiakaspalvelujen ostot toteutuivat 85,5 % (- 1 008 412 euroa). Ostojen sijaan asiakastarpeeseen vastattiin oman henkilöstön osaamisella. Osaamista kohdennettiin vaikuttavasti niin, että asiakkuuksia saatiin päättymään tai lyhenemään tai asiakkaat pääsivät kevyempien palveluiden piiriin. Taloudelliseen tulokseen vaikutti merkittävästi ostopalveluiden käytön kriittinen arviointi ja sen korvaaminen kunnan omalla osaamisella. Suurimpiin talousarvion alituksiin päästiin: Perhepalveluissa mm. lastensuojelun sijoituskustannukset alittuivat Mäntsälän osalta 96 752 euroa ja Pornaisten osalta 41 737 euroa. Mäntsälän sijoituskustannukset olivat toimintavuonna 1 527 574 euroa. Edellisenä vuonna ne olivat 1 946 056 euroa. Pornaisten sijoituskustannukset olivat toimintavuonna 138 262 euroa ja edellisenä vuonna 164 699 euroa. Sijoituskustannusten vähenemiseen päästiin omalla, osaavalla, oikeaaikaisella ja vaikuttavalla työllä, joka kohdistui lasten lisäksi oleellisesti koko perheeseen. Lastensuojelusta siirrettiin resurssia perhesosiaalityön ennaltaehkäisevään työhön.

Mäntsälän kunta 65 Toimintavuoden aikana sijoituksessa oli yhteensä 52 lasta/nuorta. Edellisenä vuonna sijoituksessa oli 68 lasta/nuorta. Vuoden lopussa 31.12. sijoituksessa oli 25 (2014: 31) mäntsäläläistä ja 6 pornaislaista (2014: 7) lasta/nuorta. Perhehoidon osuus sijoituksista oli 54,8 %( tavoite 60 %). Palvelujen ostoissa talousarvio alittui Mäntsälän osalta myös mm. seuraavissa palveluissa: tukihenkilöostot 51 694 euroa tukiperheostot 49 489 euroa perhekuntoutus 30 000 euroa jälkihuoltonuorten sijoituksen jälkeiset tukiasuntopalvelut 58 063 euroa. Palvelujen ostoissa talousarvio ylittyi Pornaisten osalta: tukihenkilöostoissa 24 741 euroa. Toimintavuoden aikana asiakaspalvelujen ostoja käytettiin suunnitelmallisesti ja harkiten. Oman toiminnan sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta vahvistettiin asiakastyössä tavoitteena asiakasvaikuttavuuden lisääminen. Tässä onnistuttiin sekä asiakkaan että talouden osalta. Tukihenkilöpalvelut nivottiin perhetyön palveluvalikoimaan. Jälkihuoltonuorten tukiasuntopalvelu järjestettiin ostojen sijaan omana toimintana. Perhekuntoutuspalveluja ei toimintavuonna tarvittu. Toimintavuoden aikana lastensuojelu tutustui Englannissa kehitettyyn Hackneyn toimintamalliin. Tavoitteena on hyödyntää mallia Mustijoen alueella soveltuvin osin. Tavoitteena on saada hanke valtakunnalliseen lasten, nuorten ja perheiden muutos-ohjelmaan (yksi hallituksen kärkihankkeista) 2016 omana pilottihankkeena. Yhteistyökumppaneina toimivat THL ja Kuopion yliopisto. 1.4. voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaisesti painopistettä siirrettiin myös organisatorisesti ennaltaehkäisevään suuntaan. Aikuissosiaalityön perhetiimistä muodostettiin perhesosiaalityön yksikkö, johon siirrettiin lastensuojelusta 2 sosiaalityöntekijää, lastenvalvoja ja perhetyö sekä aikuissosiaalityön kaksi ohjaajaa. Perhesosiaalityön tehtävänä on ehkäistä ongelmia, vahvistaa vanhempien omia voimavaroja ja tukea vanhemmuutta sekä järjestää riittävät ja vaikuttavat palvelut perheen itsenäisen selviytymisen ja perheen jäsenten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Toimintavuoden aikana seurattiin asiakastarpeiden muutoksia ja arvioitiin, mistä palvelusta asiakas hyötyy eniten. Perhetyöntekijän toimi mm. muutettiin kokeiluna sosiaalityön kodinhoitajan toimeksi. Aikuisten psykososiaalisessa yksikössä Mäntsälän osalta syntyi talousarvioon alitusta 155 477 euroa mielenterveysasumispalveluiden ostoissa. Myös Pornaisten osalta alittui asumispalvelujen kustannukset 10 553 euroa. Ostetun asumispalvelun sijaan palvelut, ottaen huomioon asiakkaan palvelutarve, pystyttiin järjestämään kunnan omana toimintana (mm. päivätoiminta, kotiohjaus, omat tukiasunnot). Toimintavuonna yksi asukas siirtyi tukiasunnon kautta omaan asuntoon sekä 2 sairaalasta kotiutuvaa pystyttiin hoitamaan oman palvelun tuella. Ostopalvelun hinta riippuu asiakkaan toimintakyvystä ja se vaihtelee tällä hetkellä 42 000 eurosta 58 000 euroon/asiakas/vuosi. Päihdehuollon laitoshoidossa syntyi budjetin ylitystä 20 656 euroa johtuen hoitopäivämäärän kasvusta eli palvelutarpeen lisääntymisestä suhteessa arvioituun. Kuten yllä oleva hintahaarukka osoittaa yksittäisen asiakkaan vuosihinta voi toimintakyvyn vaihtuessa olla jopa 16 000 euroa edullisempi tai kalliimpi kuin talousarviota laadittaessa on tiedossa. Toimintakyvyn kehittymisen suuntaan ei talousarviolaadinnan yhteydessä voi 100 % varmuudella ennakoida. Tämä sama lainalaisuus pätee moneen tulosalueen asiakasryhmään ennustamista haastaen. Talousarviota laadittaessa on tiedossa senhetkinen toimintakyky- ja palvelutarvetieto.

66 Mäntsälän kunta Myös vammaispalvelujen asiakkaiden palvelutarpeissa voi tapahtua ennakoimattomia muutoksia johtuen asiakkaiden hoitoisuuden muutoksista, jotka näkyvät välittömästi talousarvion toteumassa joko ylityksinä tai alituksina, kun lähtökohtana on talousarviolaadinnan yhteydessä tiedossa oleva palvelutarve. Kehitysvammahuollossa ostopalveluissa syntyi alitusta 241 162 euroa. Ostopalveluihin sisältyvät mm. asumispalvelut, päivätoiminta, laitoshoito, perhehoito ja koululaisten iltapäivähoito. Päivätoiminnassa molempien kuntien osalta talousarvio alittui yhteensä 138 431 euroa johtuen asiakkaiden läsnäolopäivien muutoksista toimintavuoden aikana. Kehitysvammaisten ohjatun asumispalveluiden hoitopäivät vähenivät Mäntsälässä (- 71 092 euroa) ja ylittyivät Pornaisissa vähäisesti. Mäntsälän osalta laitoshoidossa talousarvio alittui 45 743 euroa. Rinnekodin ilmoittamaan laitoshoidon hinnantarkistukseen ei suostuttu kesken toimintavuoden. Riippuen asiakkaan toimintakyvystä laitoshoito maksaa vuositasolla 67 890, 91 980 tai 119 100 euroa. Tuo hintahaarukka tekee talouden ennustamisen haasteelliseksi, koska asiakkaan toimintakyvyn muutos vaikuttaa niin merkittävästi hintaan jo yhden asiakkaan kohdalla. Molempien kuntien osalta kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidossa alitusta talousarvioon syntyi yhteensä 36 297 euroa palveluntuottajan vaihdoksesta johtuen. Vastaavasti kehitysvammaisten työtoiminnassa talousarvio ylittyi Mäntsälän osalta 64 160 euroa johtuen hinnan noususta. Kehitysvammaisten päivätoiminta maksaa, mikäli asiakkaalla on ns. maksimipäivät, 19 090 tai 29 900 euroa eli pelkän päivätoiminnan hinta voi toimintakyvyn muuttuessa laskea tai nousta yhdellä asiakkaalla noin 10 000 eurolla. Asumispalvelujen hintaluokat vaihtelevat toimintakyvystä riippuen vuositasolla: 27 375 45 625 75 190 107 310 214 635 euroa. Em. havainnollistaa mm. sitä, että pelkkä asiakasmäärien tai hoitopäivien määrien ajantasainenkaan seuranta ei riitä turvaamaan talousarvion toteuman ennustettavuutta. Pitäisi olla huomattavasti kehittyneemmät toiminnanohjaus- ja seurantajärjestelmät käytössä. Vammaispalvelussa ostoihin sisältyvät mm. vaikeavammaisten päivätoiminnan ja vaikeavammaisten asumispalveluiden ostot. Niiden osalta talousarvio alittui (- 287 744 euroa) johtuen pääasiassa edellä mainittujen palvelujen osalta molempien kuntien asiakasmäärässä ja hoitopäivissä tapahtuneista muutoksista (esim. siirtyminen toiseen palvelumuotoon asumispalveluista, poisjääminen palveluista). Asumispalveluiden hinnat vaihtelevat asiakkaan toimintakyvystä riippuen vuositasolla esim. 58 645 80 676 283 000 euroa Kovin monen asiakkaan kohdalla ei muutosta tarvitse syntyä, kun talousarvio alittuu tai ylittyy jopa miljoonalla eurolla. Vammaispalveluissa kyse on pitkälle subjektiivisista oikeuksista, joiden osalta palvelut perustuvat päätöksiin ja palvelusuunnitelmiin. Muiden palvelujen ostot toteutuivat 96,3 % alittaen talousarvion 89 195 euroa. Avustukset kotitalouksille toteutuivat 96,5 % alittaen talousarvion 68 648 euroa. Avustukset kotitalouksille sisältävät mm. toimeentulotukimenot, omaishoidontuet ja henkilökohtaisen avun palvelut. Menoista suurin osa on toimeentulotukimenoja. Mäntsälän toimeentulotukimenoissa talousarvio ylittyi 3 526 euroa ja Pornaisissa alittui 4 590 euroa. Asiakaskohtaiset henkilökohtaisen avun kustannukset vuositasolla vaihtelevat asiakkaan toimintakyvyn mukaan välillä 4 800 73 300 euroa. Avustukset yhteisöille toteuma oli 122,2 % suhteessa budjetoituun. Ylitys johtui työmarkkinatuen kuntalisän kasvusta (työllisyystilanne). Mäntsälän ylitys oli 169 502 euroa (toteuma 669 502 euroa) ja Pornaisten ylitys 2 092 euroa (toteuma 203 392 euroa). Joulukuun työmarkkinatukilistalla oli 149 mäntsäläläistä ja 43 pornaislaista työtöntä. Toimintavuoden aikana listalle tuli Mäntsälän osalta 157 ja Pornaisten osalta 34 uutta henkilöä.

Mäntsälän kunta 67 Toimintavuoden aikana listalta poistui Mäntsälän osalta 80 ja Pornaisten osalta 9 asiakasta. Listalta poistuminen edellytti aikuissosiaalityöltä aktiivista toimintaa asiakkaan tukemiseksi ns. aktiivitoiminnan piiriin. Toimintavuoden aikana valmistui aikuissosiaalityön ja työhön kuntoutuksen palveluiden aloitteesta yhteistyössä keskushallinnon ja Mäntsälä Yrityskehityksen kanssa työllisyyden edistämisen toimenpideohjelma. Laitettiin vireille työllisyyden edistämiseen liittyvä Motto-hanke, johon Silmu ry. myönsi hankerahoitusta. Hanke käynnistyy 2016. Suunniteltiin yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa ns. Toppa-kurssi, joka käynnistyy 2016 vuoden alussa. Toppakurssin asiakkaina on 1 000 päivää työttömänä olleet, joista kunnan työmarkkinatukikustannusvastuu on 70 %. Typ-yksikön valmistelu käynnistyi. Mäntsälä-Pornainen -alue muodostaa 1.1.2016 lukien ns. muualla toimivan monialaisen työvoimapalvelukeskuksen, joka toimii aikuissosiaalityön toimitiloissa. Aikuissosiaalityön nuorten tiimi oli mukana myös seudullisessa Ohjaamo-hankkeessa. Kunnassa ko. hankkeen koordinointivastuu on sivistyspalveluissa (vapaa-aikapalvelut). Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen suoritteita LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT/1 TP2013 TP2014 TP PERHENEUVOLA Asiakkaat 248 203 203 Käynnit 1 931 1 841 1 661 KOULUPSYKOLOGIT Asiakkaat 188 194 219 Käynnit 886 888 1 105 NUORTEN VASTAANOTTO Asiakkaat 127 131 178 Käynnit 958 942 1 628 PUHETERAPIA Asiakkaat 325 291 304 Käynnit 1 387 1 296 1 324 LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖ, asiakkaat 467 246 170 PERHESOSIAALITYÖ, asiakkaat 65 SOSIAALI PÄIVYSTYS, asiakkaat 250 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI PERHESOSIAALITYÖSSÄ, asiakkaat 123 KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETUT /LASU Asiakkaat 47 30 25 Hoitopäivät 14 538 13 978 13 565 JÄLKIHUOLTO, asiakkaat 28 23 43 LASTENVALVOJA, elatussopimukset 258 308 332 AIKUISSOSIAALITYÖ Sosiaalityö, asiakasperheet 756 527 Perustoimeentulotuki, asiakasperheet 692 698 670 Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, asiakasperheet 142 201 180 Välitystiliasiakkaat 30 24 35 Työmarkkinatuki, asiakkaat 78 95 191 Kuntouttava työtoiminta, asiakkaat 69 59 72

68 Mäntsälän kunta LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT/2 TP2013 TP2014 TP HYVINVOINTINEUVOLA, MÄNTSÄLÄ Käynnit yhteensä 12 032 11 057 9 599 Lastenneuvola, asiakkaat 2 214 2 169 1 917 Lastenneuvola, käynnit lääkärillä 1 814 1 718 1 526 Lastenneuvola, käynnit hoitajalla 4 829 5 059 4 301 Äitiysneuvola, asiakkaat 586 655 471 Äitiysneuvola, käynnit lääkärillä 1 006 737 636 Äitiysneuvola, käynnit hoitajalla 3 398 2 697 2 322 Perhesuunnitteluneuvola, asiakkaat 789 846 654 Perhesuunnitteluneuvola, käynnit lääkärillä 641 466 312 Perhesuunnitteluneuvola, käynnit hoitajalla 344 380 502 HYVINVOINTINEUVOLA, PORNAINEN Käynnit yhteensä 3 087 2 884 2 657 Lastenneuvola, asiakkaat 604 710 537 Lastenneuvola, käynnit lääkärillä 361 406 383 Lastenneuvola, käynnit hoitajalla 1 473 1 637 1 268 Äitiysneuvola, asiakkaat 169 176 132 Äitiysneuvola, käynnit lääkärillä 215 201 161 Äitiysneuvola, käynnit hoitajalla 837 527 615 Perhesuunnitteluneuvola, asiakkaat 148 113 156 Perhesuunnitteluneuvola, käynnit lääkärillä 12 0 61 Perhesuunnitteluneuvola, käynnit hoitajalla 189 113 169 KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO, MÄNTSÄLÄ Asiakkaat 3 405 3 325 3 220 Käynnit lääkärillä 1 410 1 516 1 396 Käynnit hoitajalla 7 283 7 423 6 461 KOULU- JA OPISKELIJATERVEYDENHUOLTO, PORNAINEN Asiakkaat 810 799 980 Käynnit lääkärillä 278 274 354 Käynnit hoitajalla 1 479 1 665 1 847 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Asiakkaat 109 88 97 Kodinhoitajakäynnit 694 702 590

Mäntsälän kunta 69 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT/3 TP2013 TP2014 TP MIELENTERVEYSAVOPALVELUT JA KRIISIPÄIVYSTYS Asiakkaat 348 372 407 Käynnit 1 462 1 529 1 750 MIELENTERVEYSASUMISPALVELUT Asiakkaat 13 16 16 Hoitopäivät 4 495 3 960 4 186 MIELENTERVEYSPALVELUIDEN PSYKIATRINEN SAIRAANHOITAJA Asiakkaat 286 337 367 Käynnit 1 119 1 477 1 690 PÄIHDEHUOLLON AVOPALVELUT Asiakkaat 408 246 176 Käynnit 1 878 1 735 1 121 PÄIHDEHUOLLON LAITOSKUNTOUTUS Asiakkaat 3 7 13 Hoitopäivät 114 338 521 VAMMAISTEN ASUMISPALVELUT Asiakkaat 17 16 13 Hoitopäivät 4 791 4 925 4 375 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUMINEN Asiakkaat 55 45 48 Hoitopäivät 10 136 10 245 11 230 KEHITYSVAMMAISTEN LAITOSHOITO, MLÄ Asiakkaat 3 3 3 Hoitopäivät 1 095 1 093 1 095 KEHITYSVAMMAISTEN PERHEHOITO Asiakkaat 16 13 15 Hoitopäivät 832 817 966 Hoito- ja hoivapalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 7 224 407 7 417 679 9 200 7 417 679 9 200 7 426 879 7 782 733 104,8 % 355 854 - ulkoinen 4 017 556 9 200 4 017 556 9 200 4 026 756 3 245 868 80,6 % -780 888 - ulk./yht.toim.korv. 2 500 309 2 500 309 2 500 309 3 186 746 127,5 % 686 437 - ulkoinen yht. 6 147 039 6 517 865 9 200 6 517 865 9 200 6 527 065 6 432 614 98,6 % -94 451 - sisäinen 1 077 368 899 814 899 814 899 814 1 350 120 150,0 % 450 305 Toimintamenot -18 328 726-19 076 196 719 184-18 857 027 500 015-18 357 012-18 396 218 100,2 % -39 206 - ulkoinen -14 599 071-14 887 177 714 983-14 668 008 495 814-14 172 194-13 896 555 98,1 % 275 639 - sisäinen -3 729 655-4 189 019 4 201-4 189 019 4 201-4 184 818-4 499 662 107,5 % -314 844 Toimintakate -11 104 319-11 658 517 728 384-11 439 348 509 215-10 930 133-10 613 484 97,1 % 316 649 Suunnitelmapoistot -140 919-70 000-70 000-70 000-93 592 133,7 % -23 592 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 416 574 470 629 470 629 Vyörytysmenot -332 842-335 152-335 152 Vyörytysmenot hall.sis. -1 077 952-970 748-970 748 Tilikauden tulos -12 239 458-11 728 517 728 384-11 509 348 509 215-11 000 133-11 542 347 104,9 % -542 214

70 Mäntsälän kunta Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen palvelut Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja järjestämällä kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja ja akuutti- ja pitkäaikaishoitoa. Tavoitteena on tukea kotona asumista viemällä riittävät palvelut kotiin oikea-aikaisesti. Hoito- ja hoivapalvelut palvelujen tilaajavastuullisena tuottaa palveluja ikäihmisille sekä toimii palvelun tuottajana vammaispalvelulle, kehitysvammapalvelulle, mielenterveys-, päihde- ja perhepalveluille, joiden osalta tilaajavastuu on Lasten, nuorten ja perheiden palveluilla. Hoito- ja hoivapalvelut tilaavat asiakasryhmälleen sisäisesti palveluja mm. perusterveydenhuollosta. Hoito- ja hoivapalvelut myös ostavat asiakkailleen palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (tehostettua palveluasumista). Avopalvelut: kotihoito kotihoidon lääkeannosjakelu kotiutustiimin palvelut kotihoidon ryhmäasuminen kotiin vietävät ateriat kauppa- ja asiointipalvelut sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu turvapalvelun järjestäminen kunnan alueella kotona asuville veteraanien siivouspalvelut hoitotarvikejakelu ikäihmisten päivätoiminta ja ikäihmisten ennalta ehkäisevä kerhotoiminta ikäihmisten terveysneuvonta ja -ohjaus muistihoito - muistipoliklinikka omaishoidon palkkio ja omaishoitajien tuki palveluohjaus tehostettu palveluasuminen (oma ja ostettu) vuorohoito palvelualueen asiakkaiden vapaaehtoistoiminnan järjestäminen Laitospalvelut: akuutti vuodeosastohoito vuodeosaston saattohoito pitkäaikainen laitoshoito potilasasiamiespalvelut Hai Pro -haittailmoitusjärjestelmää käytettiin vuonna sekä potilaaseen kohdistuvien haittailmoitusten tekoon että uutena henkilöstön työtapaturmailmoituksiin. Järjestelmä on mahdollistanut erilaisten haittatapahtumien systemaattisen seurannan ja siten myös toiminnan kehittämisen. Henkilöstö on ollut tulosalueella varsin pysyvää. Vakituiset toimen saatiin täytettyä, mutta lyhytaikaisiin sijaisuuksiin ja sijaisuuksiin yleensä oli vaikeampi saada sijaista. Vuodelle saatu uusi muistineuvojan toimi täytettiin loppuvuonna, mutta tehtävässä henkilö aloitti vasta vuoden 2016 alussa.

Mäntsälän kunta 71 Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Valtakunnallisen palvelurakennesuosituksen mukaisessa palvelurakenteessa pysyminen 75 vuotta täyttäneiden osalta Ikäryhmästä tehostetussa palveluasumisessa 31.12. (tavoite 5 6 %) Ikäryhmästä pitkäaikaisessa laitoshoidossa 30.11. (tavoite 2-3 %) Ikäryhmästä säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. (tavoite 13 14 %) Mäntsälässä tehostetussa palveluasumisessa oli 6,2 % 75-vuotta täyttäneistä, Pornaisissa 1,6 %. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli Mäntsälässä 2,9 % ja Pornaisissa 7,2 % 75-vuotta täyttäneistä. Pornaisissa oleva Aurinkomäen vanhainkoti on laitoshoitoa, joka nostaa pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta. Kotihoidossa oli Mäntsälässä16,3 % ja Pornaisissa 17,2 % 75-vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä. Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisen -hankkeen toimeenpano ja sen tulokset Ikäihmisten kerhojen laajentaminen eri kohderyhmille (toteutuneen kuvaus) Vanhustentalojen kerhot korvaamaan päivätoiminnan supistamisen (muutoksen arviointi) Ikääntyvien omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisen -hanke käynnistyi syyskuussa ja eteni syksyn aikana suunnitelman mukaisesti. Vanhustentalojen kerhojen laajentaminen eteni suunnitteluvaiheeseen. Jatkossa on tarkoitus tehostaa tiedottamista aloittamalla paikallisessa lehdistössä ns. Ikäihmisten palvelut tiedottaa -informointi. Kerhot toimivat viikoittain molemmilla vanhustentaloilla. Toimintavuoden aikana kokoontumisia oli 27 29. Kesällä kerhotoiminta oli tauolla. Sen sijaan vanhustentaloilla oli kunnan palkkaamia koululaisia ulkoiluttamassa ja viriketyössä. Kerhotoiminnan työntekijät irrotettiin kotihoidon henkilöstöstä, mikä osoittautui haasteelliseksi kotihoidon niukan resursoinnin vuoksi. Vanhustentalojen kerhotilojen ahtaus rajoitti kerhojen kokoja. Osuustiellä osallistujia oli 6 10 ja Vanhalla Porvoontiellä 2 4. Kivistöntien palvelutalon päivätoimintapaikkoja oli toimintavuonna käytössä 30, kun edellisenä vuonna paikkoja oli 50. Joitakin päivätoiminnan asiakkaita siirtyi toimintavuoden alussa kerhotoiminnan piiriin päivätoimintakriteerien muutoksen myötä. Päivätoimintaan pääsivät vuoden aikana kaikki, jotka täyttivät palvelun kriteerit. Kerhoihin puolestaan pääsi kaikki päivätoiminnasta sinne siirtyneet. Erikoissairaanhoidosta otetaan potilaat vastaan oikeaan aikaan Siirtoviivepäivät erikoissairaanhoidosta (tavoite 0) Maksuun menneitä siirtoviivepäiviä 27 Hoidon ja hoivan tarpeessa olevat asiakkaat hoidetaan oikealla hoitotasolla Lain asettama velvoite toteutuu eli palvelu järjestetään 3kk:n aikana tarpeen toteamisesta Jonotusajat (palveluasuminen, vanhainkoti, kotihoito) Hoidettavien hoitoisuus (Ravatar-mittaus 2 x vuosi)

72 Mäntsälän kunta Laki ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn tukemisesta eli Vanhuspalvelulaki 26 velvoittaa kunnat julkaisemaan puolivuosittain tiedot siitä, missä ajassa iäkäs henkilö saa hakemansa palvelut. STM:n ohjeen mukaan palvelun odotusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka on kulunut hakemuksen jättämisestä siihen, kun iäkäs henkilö on tosiallisesti saanut hakemansa palvelut Mustijoen (Mäntsälä, Pornainen) perusturva julkaisee tiedot vähintään puolivuosittain kuntien verkkosivuilla ja kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen odotusajat 1.7. 31.12. tilanne: palvelutarpeen arvioinnin keskimääräinen odotusaika oli 1-7 vrk kotihoidossa 1-7 vrk omaishoidon tuessa kaikille kriteerit täyttäneille myönnettiin tuki hakemiskuukauden alusta tehostetussa palveluasumisessa 22 vrk ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 7 vrk Hoidettavien hoitoisuutta mitataan Rava-mittauksen avulla. Mitä suurempi luku on, sitä enemmän henkilö tarvitsee apua ja tukea selviytyäkseen tavanomaisista toimistaan. Rava-mittaukset tehdään toukokuussa ja marraskuussa. Marraskuun 23.11. poikkileikkauspäivänä arvot olivat: Kotihoito Mäntsälä RAVA 1,93 Kotihoito Pornainen 1,81 Tehostettu palveluasuminen 3,32 Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito 3,54 ja Vanhainkoti 3,48 Perustelut poikkeamille ja muuta huomioitavaa Hoito ja hoiva -tulosalueen toimintakate alittui noin 316 600 euroa muutettuun käyttösuunnitelmaan nähden. Tuottoihin sekä kuluihin sisältyy perusturvan sekä yhteistoiminta-alueen sisäiset veloitukset Mäntsälän ja Pornaisten yksiköiden välillä. Veloitukset perustuvat siihen miten asiakkaat käyttävät eri yksiköiden palveluja vuoden aikana, koska kyseessä on yksittäiset asiakkuudet on ennakoitavuus heikkoa. Laitoshoidon asiakasmaksuja kertyi 27 000 euroa enemmän kuin oli arvioitu. Muut sosiaalitoimen maksut alittuivat 89 000 euroa, johtuen vuonna tapahtuneesta tulojen kirjautumispaikan muutoksesta, vastaavasti ateriapalvelujen myyntitulot ylittyivät 141 880 euroa. Toimintakuluissa merkittävimmät alitukset olivat aineissa ja tarvikkeissa 82 000 euroa, erityisesti alittuivat lääkkeet 22 000 euroa, hoitotarvikkeet 18 000 euroa, siivous- ja puhdistusaineet 10 000 eurolla ja kalusto 21 000 euroa. Tulosalueella pidättäydyttiin osasta kalusto- ja laitehankinnoista kunnan taloudellisen tilanteen vuoksi. Omaishoidontuen kustannukset ylittyivät 50 000 euroa. Kaikki omaishoidon kriteerit täyttäneet hakijat saivat tuen hakemiskuukauden alusta lähtien. Palveluasumisen vuokratuotot ylittyivät 27 000 euroa. Labroratorio- ja röntgen kustannukset alittuivat 18 000 euroa. Kuljetuspalvelut sekä asiakas- ja potilaskuljetuksien menot laskivat edellisestä vuodesta, joten lopputulema oli 47 000 euroa alitusta. Ostopaikkojen erityisen harkinnan vuoksi asiakaspalvelujen ostot alittuivat 177 000 euroa. Henkilöstökulut ylittyivät 149 300 euroa, mutta olivat 385 000 euroa pienemmät edelliseen vuoteen verrattuna johtuen pääasiallisesti siitä, että lääkäripalvelujen sekä fysioterapian vastuu siirtyi perusterveydenhuoltoon, kustannusten veloitus tapahtuu sisäisenä eränä. Näiden ammattiryhmien kulut kohdentuvat sisäisissä erissä hoidon ja hoivan tulosalueelle. Tulosalueen palvelutuotannon ja asiakkaiden hoitoisuuden vuoksi sijaisten käytöstä luopuminen säästökohteena ei pääasiallisesti ole mahdollista. Tästä johtuen tulosalueen henkilöstö jätettiin pääasiallisesti kunnanhallituksen päättämien lomautusten ulkopuolelle.

Mäntsälän kunta 73 Henkilöstö Palvelualueella toteutui lomautuspäiviä yhteensä 108 päivää. Säästövapaita pidettiin 165 päivää ja säästösyistä palkattomia 70 päivää. Sairauslomia oli vuonna yhteensä 4 283 päivää, vuonna 2014 niitä oli vastaavasti 4 019 päivää eli kasvua tapahtui 7 %. Vuoteen 2013 verrattuna sairauslomapäiviä oli kuitenkin 6 % vähemmän. Palvelualueella on korkeat sairauslomapäivät henkilöä kohden, mikä on yhtäläinen ilmiö koko valtakunnassa raskaassa hoitotyössä. Palvelualueen henkilökunnalle oli suunnattu seuraavat koulutukset vuonna : sosiaalihuollon asiakirjalakikoulutus, ikääntyneen kaltoinkohtelu, tietosuojakoulutukset, potilastietojärjestelmän versiokoulutukset. Tietosuojakoulutuksiin edellytettiin osallistuvan kaikki ne, jotka eivät olleet niihin osallistuneet edellisenä vuonna ja potilastietojärjestelmäkoulutukseen kaikki, jotka käyttävät potilastietojärjestelmää. Hoito- ja hoivapalvelujen suoritteita HOITO- JA HOIVAPALVELUT TP2013 TP2014 TP OMAISHOIDONTUKI, yli 65 v. Asiakkaat, Mäntsälä 32 39 33 Asiakkaat, Pornainen 6 8 9 KOTIHOITO, MÄNTSÄLÄ Asiakkaat 379 432 430 Käynnit 80 314 92 760 104 550 KOTIHOITO, PORNAINEN Asiakkaat 92 108 106 Käynnit 20 916 29 208 25 523 KOTISAIRAANHOIDON LÄÄKÄRIVASTAANOTTO Käynnit 318 322 259 MUISTIPOLIKLINIKKA Asiakkaat lääkärillä 142 147 Käynnit, lääkärillä 154 168 185 Asiakkaat muistihoitajalla 304 297 Käynnit muistihoitajalla 330 367 351 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN, HOITOPÄIVÄT Isokoto 10 629 11 063 10 849 Kivistöntie 12 299 11 359 12 317 Pellavakoti 2 043 2 105 2 089 Ostettu palveluasuminen 11 805 13 350 12 612 LAITOSHOITO, HOITOPÄIVÄT Terveyskeskuksen hoivaosasto 14 719 14 334 14 110 Terveyskeskuksen vuodeosasto 12 604 12 523 12 406 Aurinkomäki 10 184 10 166 10 481 Ostopalvelut, Kiljava 457 1 085 801 Osopalvelut, muut 365 365 365 VUOROHOITO TEHOSTETUSSA ASUMISPALVELUSSA, Hoitopäivät 1 515 1 976 1 776

74 Mäntsälän kunta Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 3 684 941 6 026 817 6 026 817 6 026 817 5 660 534 93,9 % -366 283 - ulkoinen 1 892 500 1 892 500 1 892 500 1 874 605 99,1 % -17 895 - ulk./yht.toim.korv. 1 679 732 1 679 732 1 679 732 1 563 685 93,1 % -116 047 - ulkoinen yht. 3 486 617 3 572 232 3 572 232 3 572 232 3 438 290 96,3 % -133 942 - sisäinen 198 324 2 454 585 2 454 585 2 454 585 2 222 244 90,5 % -232 341 Toimintamenot -11 251 948-13 338 460-406 558-13 701 360-43 658-13 745 018-12 871 596 93,6 % 873 422 - ulkoinen -9 994 470-10 622 155-402 357-10 985 055-39 457-11 024 512-10 335 210 93,7 % 689 302 - sisäinen -1 257 479-2 716 305-4 201-2 716 305-4 201-2 720 506-2 536 386 93,2 % 184 120 Toimintakate -7 567 008-7 311 643-406 558-7 674 543-43 658-7 718 201-7 211 062 93,4 % 507 139 Suunnitelmapoistot -78 623-70 000-70 000-70 000-85 641 122,3 % -15 641 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 648 870 540 237 540 237 Vyörytysmenot -202 578-203 840-203 840 Vyörytysmenot hall.sis. -874 821-819 135-819 135 Tilikauden tulos -8 074 160-7 381 643-406 558-7 744 543-43 658-7 788 201-7 779 441 99,9 % 8 760 Tulosalueen palveluajatus Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut järjestetään lainsäädännön edellyttämien aikarajojen mukaisesti kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukien. Tulosalueen palvelut vastaanottopalvelut päivystyspalvelut laboratoriopalvelut (HUS-osto) kuvantamispalvelut (HUS-osto) kuntoutuspalvelut (fysioterapia, toimintaterapia, lääkinnällinen kuntoutus, apuvälinepalvelut) välinehuolto työterveyshuolto suun terveydenhuolto lääkekeskus lääkäripalvelut muille tulosalueille järjestetään perusterveydenhuollosta (resurssivastuu) Perustelut poikkeamille ja muuta huomioitavaa Yleisesti perusterveydenhuollosta Tulosalueen toimintakate (7,21 milj. euroa) alittui 0,5 milj. euroa. Toimintatuotot alittuivat 366 283 euroa, toteuma oli 93 % budjetoidusta (5 660 533 euroa). Tuloja kertyi odotettua enemmän täydenkorvauksen laskutuksessa 17 000 euroa (323 % arvioidusta) ja hoitajakäyntimaksuissa 68 300 euroa (669 % arvioidusta). Hoitajarakenteen sekä lääkäreiden ja hoitajien työjaon muutokset lisäsivät hoitajakäyntejä ja sitä kautta hoitajakäynneistä syntyviä asiakasmaksutuottoja odotettua enemmän. Hoitajakäyntimaksujen käyttöönotto ei vähentänyt asiakaskäyntejä hoitajavastaanotoilla. Työterveyshuollon tulot alittuivat 173 000 euroa, toteutuma oli 79 % arvioidusta. Henkilöstön vajaus ja pitkät poissaolot vähensivät laskutettavaa työtä työterveysyksiköstä. Toimintakulut alittuivat 873 400 euroa, toteutuma 93 % budjetoidusta. Suurin alitus syntyi henkilöstökuluissa (533 430 euroa / 90 % budjetoidusta). Henkilöstöön varattujen määrärahojen alitukseen päästiin vakituisen henkilöstön lomautuksesta, lääkärivakanssien tyhjänä pitämisestä ja useiden vakanssien täyttämisien siirroista. Sijaiskulut ylittyivät. Palveluiden ostoissa (terveysaseman vapaan valinnan laskut, akuutit käynnit ulkokunnissa, maksusitoumukset) talousarvio alittui 295 600 euroa (toteuma 95 % budjetoidusta). Palveluiden ostojen ennakointi on erittäin vaikeata asiakkaiden vapaan liikkuvuuden vuoksi. Tulosalueen yksiköistä vain kuntoutus ylitti talousarvion toimintakatteen

Mäntsälän kunta 75 (ylitys 85 000 euroa). Syinä olivat alhaiset myyntituotot, asiakkaiden tarvitseman lääkinnällisen kuntoutuksen tarve yli arvioidun ja asiakkaiden tarvitsemat apuvälineet. Apuvälineiden myöntämisen kriteereitä arvioitiin uudelleen ja tiukennettiin säästövelvoitteiden vuoksi. Nähtävillä on ikääntyvän väestön apuvälinetarpeen kasvu, kun laitoshoitoa vähennetään ja kotona ja palveluasunnoissa asumista priorisoidaan. Asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita on mahdoton tarkasti ennakoida. Perusterveydenhuollon henkilöstön sairaspoissaolopäivien keskiarvo oli toimintavuonna 18,45 pvä/hlö, kun se vuonna 2014 oli 19,32. Koko tulosalueella poissaolopäiviä oli toimintavuoden aikana 1 698. Laskennallisesti 4,65 työntekijää oli poissa koko vuoden. Sairaslomissa ei pääsääntöisesti käytetty sijaista kunnanhallituksen henkilöstösäästöpäätösten mukaisesti. Poissaolot kuormittivat henkilökuntaa. Poissaolot pidensivät asiakkaiden jonotusaikoja hoidon tarpeen arviointiin, puhelinasiointiin ja hoitoon pääsyyn vastaanotoille. Puhelinten ruuhkautumisesta tuli useampi yhteydenotto ja runsaasti suoraa palautetta henkilökunnalle. Terveyskeskuksen valinnanvapausoikeutta käytti Mäntsälässä 1 534 ja Pornaisissa 101 henkilöä. Suurin osa mäntsäläläisiä vaihtoi Tuusulan terveyskeskuksen (1 445), Järvenpään (37) tai Riihimäelle (8). Pornaisista eniten vaihdettiin Sipooseen (77) ja Järvenpäähän (17). Vapaavalinnan kautta Mäntsälän terveysaseman hoidon piiriin tuli 95 henkilöä ja Pornaisiin 35 ns. ulkokunnista. Eniten Mäntsälään tultiin Hyvinkäältä (22), Järvenpäästä (12), Tuusulasta (12), Orimattilasta (11) ja Pukkilasta (11). Pornaisiin eniten tuli Järvenpäästä (19) ja Sipoosta (4). Mäntsälän kuntaan tuli vapaan valinnan käyttäjistä kustannuksia 373 427 euroa ja Pornaisiin 29 558 euroa. Luottotappiota tuli 20 000 euroa (työterveyshuolto 7 600 euroa, suun terveydenhuolto 8 000 euroa ja vastaanotolle 8 600 euroa). Kunnanhallituksen päätöksen mukaiset lomautukset keskitettiin syys lokakuulle vastaanottopalveluissa ja kuntoutuksessa. Suun terveydenhuolto jaksotti lomautukset koko vuodelle ja Pornaisten vastaanottopalvelun lomautukset toteutettiin kesän sulkuaikana. Jonotusajat pitenivät ja hoitoon pääsy vaikeutui lomautuksista johtuen. Kuntoutuksen asiakasvastaanottoja jouduttiin perumaan. Vastaanotolla puhelimeen vastaamisen aika pidentyi ja työt kasaantuivat. Lomautusten aikana sairaanhoitajat tekivät lähihoitajan ja laitoshuoltajan tehtäviä, minkä seurauksen pääsy sairaanhoitajan vastaanotolle piteni. Lomautuksen ulkopuolella olivat vastaanottopalveluiden sairaanhoitajat ja välinehuoltajat. Vastaanotto Vastaanottopalveluiden toimintakatteen toteuma oli 86 % budjetoidusta (alitusta 528 000 euroa). Toimintatuottoja tuli 72 700 euroa arvioitua enemmän. Suurimmat tuloylitykset tulivat täydenkorvauksenlaskutuksesta (17 000 euroa) ja muilta kunnilta perittävistä käyntikustannuksista. Asiakasmaksutuottoja kertyi hoitajakäynneistä tuloja 65 000 euroa arvioitua enemmän (kts. yllä hoitajakäyntien kasvun taustat). Toimintakulut toteutuivat 89 % budjetoidusta (alitusta 455 000 euroa). Alituksia syntyi eniten henkilöstökuluista (135 257 euroa), laboratorio- ja kuvantamiskustannuksista 138 000 euroa, sisäisistä palveluostoista (lääkäripalvelut) 160 000 euroa. Muut sisäiset kulut ylittyivät (vuokrat, leasing ym.) 18 000 euroa. Pornaisten vastaanoton toimintakate toteutui 95 % (alitusta 34 900 euroa). Pornaisten toimintatuotot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Hoitajien käyntimaksuja kertyi 11 000 euroa arvioitua enemmän. Toimintakulut alittuivat 33 500 euroa (toteuma 96 %). Suurimmat kohdistuivat henkilöstömäärärahoihin 15 400 euroa ja laboratorio- ja kuvantamiskustannuksiin 21 100 euroa.

76 Mäntsälän kunta Uutena käytäntönä vastaanotolla otettiin käyttöön vuoronumerojärjestelmä. Ajanjaksolla 9.3. 31.12. palveltiin lähihoitajan toimistossa 5 972 asiakasta (keskimääräinen jonotusaika 8 min), potilastoimistossa 6 403 asiakasta ja hoidon kiireellisyyden arvioinnissa 4 953 asiakasta (keskimääräinen jonotusaika 10 min). Tämä uusi järjestelmä selkiytti asiakkaiden ohjausta ja kiireellisyyden arviointia. Kunnanhallituksen päätöksen mukaisten säästötavoitteiden johdosta kahden lääkärivakanssin tyhjänä pitäminen ja sijaisten käytön tarkka harkinta kuormittivat lomautusten lisäksi henkilöstöä ja pidensi hoitoon pääsyä. Vastaanoton henkilöstöllä oli pitkiä ja akuutteja poissaoloja eniten tammi-huhtikuussa. Syksystä lähtien poissaolot vähenivät oleellisesti hoitoon pääsyä nopeuttaen. Vastaanottotoiminnan hoitajarakenteen muutos toteutettiin toimintavuonna. Kuuden lähihoitajan vakanssit siirrettiin toimialan toisiin yksiköihin ja muutettiin neljäksi sairaanhoitajaksi ja yhdeksi terveydenhoitajaksi. Toiminnan muutoksen jälkeen henkilökunnan ja asiakkaan palautteet ovat olleet hyvin positiivisia. Uudistuksen myötä asiakkaiden tarvitsema erityisosaaminen pystyttiin tarjoamaan (mm. reumahoitaja), ryhmätoimintoja käynnistettiin ja saatiin hoidon tarpeen arvioijille sairaanhoitajan pätevyys. Rakenneuudistuksen jälkeen päivystyksen hoitohenkilökunnalla on kaikilla sairaanhoitajan koulutus. Toimintamuutosten myötä uudistetulle marevan-poliklinikalle tehtiin 2 749 käyntiä. Hoitajat soittivat 12 029 puhelua, jotka korvasivat lääkärin puhelinaikoja tai vastaanottoja. Henkilöstön rakenneuudistuksen ja toteutetun puhelinuudistuksen myötä vastaanotolla siirryttiin vastuuhoitajan toimintamalliin. Toimintamallin kehittäminen, toimintaprosessien ja toiminnan uudistamista vietiin aktiivisesti eteenpäin. Valmistellun vastaanoton kehittämishankkeen kautta saatiin toimintaprosesseja kehitettyä ja vähennettyä päällekkäistä työtä. Kehittämishanke jatkuu myös vuonna 2016. Hoitotarvikejakelun toimintakate toteutui 90 % talousarviosta (alitusta 33 700 euroa). Hoitotarvikkeiden toteuma oli 278 000 euroa (93 % budjetoidusta), alitusta 18 000 euroa. Kuljetuspalveluista tuli säästöä 16 000 euroa. Kuljetuspalvelut siirtyivät HUS-Logistiikalle heidän kilpailuttamaan hintaan. Diabetestarvikkeiden määrärahojen käyttö ylittyi 24 000 euroa (toteuma 227 000 euroa). Hoitotarvikejakelun organisoitiin uudelleen ja toiminta siirtyi kokonaan perusterveydenhuoltoon 1.1.. Sitä ennen vastuu toiminnasta oli hoito- ja hoivapalveluiden ja perusterveydenhuollon kesken jaettua. Toiminnan uudelleen organisoinnilla ja osaamisen kasvattamisella saavutettiin paljon uusia etuja aikaisempaan toimintaan verrattuna. Kustannukset saatiin paremmin haltuun ja ulkokuntalaskutus toimimaan. Hoitotarvikejakelun asiakkuuksien määrää ei tilastointien kautta pystytä vertailemaan aikaisempiin vuosiin. Kokemusperäisesti arvioituna hoitotarvikkeiden saajien määrä on lisääntynyt ja tarvittavat välineet kallistuneet ja erikoistuneet. Tämä nostaa hoitotarvikejakelun kustannuksia todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Toiminta on lakisääteistä ja perustuu aina yksilölliseen tarpeeseen. Diabetestarvikkeiden jakelun kriteereitä tarkistettiin lautakunnan päätöksen mukaisesti. Hoitotarvikejakelussa käytettävät tuotteet ovat täysin riippuvaisia erikoissairaanhoidosta. Toinen merkittävä riskitekijä hoitotarvikejakelun kustannuksien nousuun on kotona annettavien hoitojen lisääntyminen ja siirtyminen palveluasumiseen. Näiden asiakkaiden hoitotuotteet tulevat hoitotarvikejakelusta eivätkä sisälly hoitopäivän kustannuksiin. Hyvinkään sairaalan päivystyskustannukset olivat 194 300 euroa (88 % arvioidusta, alitusta 25 700 euroa). Vuonna 2014 vastaavat kulut olivat 192 000 euroa. Porvoon sairaalaan päivystyskustannukset olivat 63 000 euroa (105 % arvioidusta). Vuonna 2014 vastaavat kulut olivat 58 000 euroa. Päivystyskäynnit klo 18 08 välillä olivat siis hyvin hallinnassa. Tähän vaikutti erikoissairaanhoidon tarkat kriteerit hoitoon ottamisessa ja systemaattisessa asiakkaan ohjaamisessa omaan kuntaan. Oman kunnan päiväaikaiset resurssit olivat pääsääntöisesti riittävät. Esim. influenssakautena hoitoon pääsy ruuhkautui.

Mäntsälän kunta 77 Suun terveydenhuolto Suunterveydenhuollon tulosyksikön toimintakate 2,1 milj. / oli 90 % arvioidusta (alitusta 220 000 euroa). Toimintatuotot ylittyivät 43 000 euroa (106 % arvioidusta). Ylitykset tulivat muilta kunnilta perittävistä kustannuksista 22 000 euroa ja terveydenhuollon maksuista 18 500 euroa. Potilasmaksutulokertymä riippuu toimenpiteiden laajuudesta ja siinä esiintyy vuosittain vaihtelua, jonka ennakoiminen on mahdotonta. Toimintakulut alittuivat 176 900 euroa (94 % arvioidusta). Henkilöstökulut alittuivat 90 700 euroa (92 % arvioidusta). Avointa hammaslääkärin virkaa korvattiin vain tarpeenmukaisesti ostopalveluna. Sijasiksi palkatuilla henkilöillä ei ollut kokemus- ym. palkanlisiä kuten vakituisilla. Henkilöstösäästöjen, lomautuksen ja sijaisten hankintarajauksen vuoksi vastaanottovälit pidentyivät ja kiireettömään hoitoon pääsyä pidettiin hoitotakuurajan ylärajan tuntumassa. Hoitoon pääsyä jaksotettiin ja asiakkaitta otettiin jonoon. Nopeiden talousmuutosten tekeminen potilastyössä ei ole mahdollista. Toiminnallisesti asetetut säästövelvoitteet johtivat pidättyvään uudistamiseen. Ammattiryhmien välistä työnjakoa ei päästy toteuttamaan ja kehittämään sijaispulan ja säästöjen vuoksi. Palveluiden ostot alittuivat 41 900 euroa (88 % arvioidusta). Laitteiden huoltokustannukset alittuivat 15 000 euroa (47 % arvioidusta). Laskennallisesti laitteiden käyttöikä on 3 5 vuotta, korvaushankinnoista johtuen tulevien vuosien kustannukset kasvavat. Pornaisten suunterveydenhuollon toimintakulut olivat 450 000 euroa (94 % arvioidusta). Kuntoutus Kuntoutuksen toimintakate ylittyi 85 700 euroa (105 % budjetoidusta). Ylitys syntyi asiakkaiden tarpeen mukaisesta lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja apuvälineistä. Kuntoutusyksikössä tapahtui organisaatiouudistus 1.6.. Yksikköön perustettiin samalla koko yksikön historian aikainen uusi esimiesvakanssi (vastaava fysioterapeutti). Yksikköön keskitettiin kaikki toimialan fysioterapeutit. Toimintakulut ylittyivät henkilöstökustannuksissa 17 000 euroa, joista fysioterapian osuus oli 18 500 euroa. Ylitys johtui organisaatiorakenteen muutoksesta. Kuntoutusyksikköön siirtyi hoito- ja hoivapalveluista kolme työntekijää. Syksystä alkaen yksikön toimintamalleja on uudistettu. Uudistuksen jatkuvat 2016. Kehittämisessä on panostettu kotiutumiseen, ennaltaehkäisevään toimintaan (mm. kaatumisten ehkäisy) ja asiakkaiden omatoimisuuden tukeen. Yksikkö on osallistunut aktiivisesti Hyvinkään sairaalan ja alueiden kuntien yhteiseen alueelliseen kuntoutuskoordinaatioryhmään. Työryhmässä on tehty nykytilan analyysia, joka osoitti selvästi kuntamme kuntoutuksen vähäisiä omia resursseja ja suuria ostopalvelumääriä verrattuna muihin kuntiin. Lomautusten vuoksi peruutettiin asiakkaiden vastaanottoja ja vuodeosastohoidosta kotiutumisia viivästyi. Palveluiden ostoissa muilta kunnilta (mm. terveyskeskuksen vapaan valinnan johdosta) pysyttiin talousarvioissa. Ylitystä syntyi lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluista 51 000 euroa (asiakkaiden tarpeen mukaiset terapiat) ja apuvälinehankinnoista (yksilölliset) 30 000 euroa. Lääkinnällisen kuntoutuksen kriteereitä päivitettiin säästövelvoitteiden johdosta. Edelleen Mäntsälässä ostetaan paljon terapioita, mikä näkyy kustannuksissa. Kun omia resursseja ei ole, vaihtoehtoa ostolle ei ole, koska kunnan on asiakkaan palvelutarpeeseen lain mukaan vastattava. Talousarviolaadinnan yhteydessä tulisikin nykyistä selvemmin tarkastella kokonaiskustannuksia henkilöstökustannusten sijaan. Nähtävillä on, että Mäntsälän kasvava lapsiperheiden määrä lisää myös terapioiden tarvetta. Lasten terapiatarpeiden arvioiminen on vaikeaa. Kyseessä on yksilölliset tarpeet, joiden arvioiminen esim. suhteessa kunnan lapsimäärään on mahdotonta. Kyse ei siis ole universaaleista palveluista, joihin voisi varautua budjetissa tietyllä eurosummalla per lapsi.

78 Mäntsälän kunta Toimintavuoden aikana osallistuttiin HUS:n ja HYS:n alueellisten apuvälineiden saatavuusperusteiden luomiseen. Saatavuusperusteissa korostetaan edelleen yksilöllistä harkintaa, joka asettaa haasteita kustannusten arviointiin ja hallintaan ja asiakkaiden tasapuoliseen palvelunsaantiin kuntien välillä. Teknologian kehittyminen mahdollistaa uudenlaisia apuvälineitä, joiden kustannukset ovat erittäin korkeita. Myös yksilöllisissä apuvälineissä haasteena ovat kallistuvat apuvälineet (mm. robotisoidut proteesit). Erikoisairaanhoito edellyttää kunnan peruspalveluilta kuntoutuksen toimenpiteitä ennen sairaalan toimenpiteitä. Näitä asiakkaita ovat esim. erilaiset käsi-, proteesi- ja selkäleikkauspotilaat. Asiakkaat kotiutetaan erikoissairaanhoidosta hyvin nopeasti toimenpiteiden jälkeen, mikä vaatii kunnan kuntoutusresursseja, jota hyvin akuutteihinkin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Tällä hetkellä suurimmalle osalle asiakkaista joudutaan ostamaan palveluita yksityiseltä palveluntarjoajalta, jotta sairaalassa toteutetun leikkaukselta odotettu tulos toteutuu. Pornaisten kuntoutuksen toimintakate toteutui 81 % budjetoidusta (alitusta 40 000 euroa). Toimintakulut alittuivat 41 000 (81 % budjetoidusta). Alitukset syntyivät henkilöstökuluista 12 000 euroa ja palveluiden ostoista 32 000 euroa. Henkilöstökustannuksen alitukseen päästiin lomautuksella ja työntekijän osa-aikaisratkaisulla. Työterveyshuolto Toimintakatteessa saavutettiin lähes nettobudjetoitu yksikkö. Sisäisten vyörytysten jälkeen tilikauden tulos jäi miinukselle 66 477 euroa (vuonna 2014 vastaava oli - 54 172 euroa). Ilman vyörytyksiä nettomenot olivat noin 500 euroa. Edellisvuotta hieman huonompi tulos selittyy henkilöstötilanteella (poissaolot). Toimintakulut alittuivat 179 000 euroa (79 % budjetoidusta). Suurin alitus muodostui henkilöstökuluissa (106 000 euroa), joka johtui henkilöstövajauksesta (poissaolot, rekrytointihaasteet). Henkilöstövajauksesta johtuen myyntituotot jäivät saavuttamatta talousarvioon verrattuna 173 000 euroa (79 % arvioidusta). Tuottojen vähäisyyttä lisäsi koko yksikön henkilökunnan lomautus. Palveluiden ostojen nettoylitys oli 46 000 euroa. Suurin yksittäinen ylitys syntyi lääkäreiden ostopalveluissa. Työterveyshuollon toiminnallisena haasteena oli henkilöstön vaihtuvuus ja pitkät sekä runsaat poissaolot yksikön koko huomioiden. Pienessä yksikössä yhdenkin työntekijän poissaolo vaikuttaa merkittävästi. Yksikön palveluiden piiriin otettavia yksityisiä yrityksiä jouduttiin rajaamaan. Tämä vaikutti negatiivisesti tulokseen. Työterveyshuollon tavoitteena on vähentää sairasvastaanottoa (ei-lakisääteistä) ja lisätä lakisääteisen ja ennalta ehkäisevän työterveyshuollon roolia. Vuonna 2013 lakisääteisen palvelun osuus oli 43 % käynneistä. Toimintavuonna tuo osuus oli 50 % eli tavoitteen suuntainen. Vuonna 2013 tehtiin työhöntulotarkastuksia, joka lisäsi lakisääteisen osuutta. Työhöntulotarkastuksista luovuttiin kunnan asiakkaiden osalta kunnan päätöksen mukaisesti. Yksikön toimintaa on systemaattisesti siirretty ennaltaehkäisevään suuntaan, minkä johdosta mm. henkilöstön toimenkuvia ja osaamista on muutettu/kehitetty. Yksikön toiminnan tuloksia voidaan arvioida sen toiminnan vaikuttavuudelle asiakasyrityksen henkilöstön sairauspoissaolopäiviin. Kunnan työntekijöiden kolmikantakeskusteluja toteutettiin vuoden aikana 106. Raportoinnin kehittämistä toteutettiin yksikössä yhteistyössä kuntatyönantajan HR:n kanssa. suuntaan aloitettiin, mutta se jatkuu vielä 2016. Kunnan varhaisen tuen piirissä olleista työntekijöistä työssä jatkoi noin 80 %. Hoitoon pääsyn T3-mittaus aloitettiin syyskuussa.

Mäntsälän kunta 79 Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen Mini-interventiomallit valituille riskiryhmille luotu (laadullinen kuvaus) Käynnistyneet ryhmätoiminnot Työterveyshuollossa mini-interventiot otettiin käyttöön kaikkien terveystarkastusten yhteydessä. Systemaattinen käyttö vaatii vielä kehittämistä. Vastaanotolla pidettiin neljä marevan-ryhmää ja kaksi diabetesryhmää. Marevan ryhmissä kävi 14 asiakasta ja diabetesryhmissä 12 asiakasta. Kuntoutuksessa oli useita ryhmiä (17). Ryhmäkertoja oli Mäntsälässä 348, niissä yhteensä osallistujia 1 769. Pornaisissa ryhmäkertoja oli 75 ja niissä osallistujia 270. Allasryhmät pidettiin Kärkölän uimahallissa nivelrikko- ja tekonivelleikatuille. Lisäksi fysioterapeutti veti perhevalmennus- ja ryhmäneuvolaryhmiä. Työterveyshuollossa toteutui yksi ryhmä työfysioterapeutin vetämänä. Ryhmässä oli alle 10 osallistujaa. Kuntoutuksen oikea-aikainen integrointi kokonaishoitoon Tuki- ja liikuntaelinsairaiden hoito- ja kuntoutusprosessi luotu (kuvaus toteutuneesta ja miten näkyy käytännössä) Fysioterapeutin suoravastaanottoa ei aloitettu. Koulutusta ei suunnitellusta poiketen alueellisesti aloitettu. Koulutustarve on alueella tiedossa ja sitä pyritään aloittamaan vuonna 2016. Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi Osallistuminen kolmannen sektorin toimintoihin (kuvaus toteutuneesta) Perusterveydenhuollon johto osallistui kolmeen ikäinfoon ja yhteen sydänyhdistyksen kokoukseen. Astmahoitaja osallistui astmapäivään Mäntsälän apteekissa. Sydänhoitaja osallistui ja koulutti osallistujia kahdessa sydänyhdistyksen tilaisuudessa. Suun terveydenhuolto piti yhden terveydenedistämistilaisuuden yksityisessä päiväkodissa. Kuntoutuksen henkilökunta osallistui kolmeen yleisötilaisuuteen asiantuntijoina. Lisäksi fysioterapeutti oli mukana perhevalmennusryhmässä ja ryhmäneuvolassa. Potilaiden osallistumisen aktivointi ja asiakaskeskeisyys Tehtyjen hoitosuunnitelmien määrä paljon palveluita käyttäville (tavoite 100 %) Asiakaspalautteiden ja asiakasmuistutusten lukumäärä Vastaanoton hoitajarakenneuudistus toteutettiin. Asiakassegmentaatiota aloitettiin. Ensimmäinen suuntaus on paljon palveluita käyttäviin asiakkaisiin. Vastaanoton sairaanhoitajille tehtiin 313 ja diabeteshoitajille 68 sähköistä ajanvarausta. Tekstiviestin kautta asiointiviestejä lähetettiin 3 518 kpl. Asiakasmuistutuksia tuli 36 ja potilasvahinkoilmoituksia 25. Kaikkiin palautteisiin vastattiin kirjallisesti. Käyntimäärään suhteutettuna asiakasvalituksia/muistutuksia tehtiin 0,14 % käynneistä. Kuntoutusyksikköön tuli kaksi asiakaspalautetta. Yksi asiakaspalaute koski kuntoutuksen tiloja ja huonoa sisäilmaa.

80 Mäntsälän kunta Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) Yhteydensaannin ja hoitoon pääsyn toteutuminen Keskiarvo 1.1. 31.7.: Vastaanotto: 76,59 %, päivystys: 85,99 %. Suun terveydenhuolto: 93,79 %. Soneran puhelinuudistuksen jälkeen 12.11.15 tilastoja ei ole saatu. Terveyskeskusvastanotolla kolmas vapaa aika keskimäärin lääkärille oli noin 28 päivää (ovk 2: 35 päivää) ja sairaanhoitajalle 4 päivää (ovk 2: 10 päivää). Tavoite on: lääkärille alle 21 pv, hoitajalle alle 5 pv. Suun terveydenhuollossa odotusaika vastaanotolle oli noin 5 kk (tavoite alle 6 kk). Potilasturvallisuuden kehittäminen Haipro-ilmoitusten määrän muutos edellisestä vuodesta (tavoite kasvaa) Potilasturvallisuussuunnitelman toteutuneen jalkauttamisen kuvaus Ajalla 1.1. 31.12. perusterveydenhuollossa tehtiin 60 ilmoitusta sekä 19 työtapaturmailmoitusta. Vuonna 2014 samaan aikaan tehtiin 42 ilmoitusta. Työtapaturmailmoitukset eivät olleet vielä käytössä vuonna 2014. Suunnitelman mukaiset ryhmät olivat toiminnassa ja tavoitteet vuodelle jalkautettiin. Potilasturvallisuuspäivä jalkautettiin kerran vuodessa tapahtuvaksi. Toiminnallisesti potilasturvallisuutta edistäviä asioita olivat mm. käsihygieniatunnelin hankinta, potilasraportoinnin käyttöönotto (ISBAR), asiakkaan identifioinnin parantaminen, käsihygienia-ajokortin käyttöönotto, potilasrannekkeiden käyttöönotto. Seudulliseen työterveyshuollon selvitykseen ja muutoksen toimeenpanoon osallistuminen Toteutuneen kuvaus SOTE-uudistuksien myötä työterveyshuollon muutos siirrettiin kuntajohtajien linjaamana vuoteen 2017. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen sitoutuminen Järjestämissuunnitelman tavoitteiden täyttymisaste 50 %

Mäntsälän kunta 81 Perusterveydenhuollon suoritteita

82 Mäntsälän kunta Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 5 120 046 5 219 100 5 219 100 5 219 100 4 974 184 95,3 % -244 916 - ulkoinen 10 847 10 847 - ulk./yht.toim.korv. 5 219 100 5 219 100 5 219 100 4 963 338 95,1 % -255 762 - ulkoinen yht. 5 120 046 5 219 100 5 219 100 5 219 100 4 974 184 95,3 % -244 916 - sisäinen Toimintamenot -26 773 152-28 547 200 600 000-28 547 200 600 000-27 947 200-27 940 535 100,0 % 6 665 - ulkoinen -26 773 152-28 547 200 600 000-28 547 200 600 000-27 947 200-27 940 535 100,0 % 6 665 - sisäinen Toimintakate -21 653 106-23 328 100 600 000-23 328 100 600 000-22 728 100-22 966 351 101,0 % -238 251 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos -21 653 106-23 328 100 600 000-23 328 100 600 000-22 728 100-22 966 351 101,0 % -238 251 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Erikoissairaanhoito ylitti talousarvion 238 259 (TP 22 966 000 ). Vuoden 2014 TP oli 22 519 000. Erikoissairaanhoidon ennustettavuus on haasteellista. Erikoissairaanhoito siirtää hyvin nopeasti käyntejä perusterveydenhuoltoon (diabetes, haavat, sydänsairaat, astmat ym.). Tämä vaatii osaamisen lisäämistä perusterveydenhuollon vastaanoton henkilöstölle. Lisäksi erilaisia toimenpiteitä on siirtynyt vastaanotolle (jalkojen verenkierron mittaus, verensokerin vuorokausiseurantoja, erilaisia huuhteluita ym.). Erikoissairaanhoidossa toteutetaan entistä vaativampia toimenpiteitä ja hoidot sekä tarvittavat apuvälineet ja uudet lääkkeet ovat entistä kalliimpia. Erikoissairaanhoitoon tehtyjen terveyskeskuslääkäreiden lähetteiden määrä on laskenut vuodesta 2014 noin 7 % (tk-lähetteiden kokonaismäärä12 993 kpl), mutta samalla lähetteiden määrä sairaaloiden välillä (yleensä nämä ovat kalliita hoitoja) ja yksityispuolelta on kasvanut niin, että lähetteiden kokonaismäärä on laskenut vain noin 5 % (lähetteiden kokonaismäärä 22 134 kpl). Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena, sillä yleensä lähetteiden määrä on hyvin vakio asiakkaiden vapaan valinnan mahdollisuuden takia. Lähetteiden määrää ja samalla kustannuksia voidaan hillitä vain luomalla yhteiset hoitoketjut alueellisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Tämä yhteistyö on saatu jo hyvin käyntiin alueella. Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Oikea hoidon porrastus (perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Lähetteiden määrä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon (tavoite alle 11 % vastaanottokäynneistä) Hoitoketjuja luotu terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitusti (pth/esh) toteutuneen kuvaus Siirtoviivepäivien lukumäärä (tavoite 0) 1. 15,9 % 2. Koordinoitu alueellista kuntoutustoimintaa terveydenhuollon järjestämissuunnitelman lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteiden mukaisesti. Psykiatrian pth-esh yhteistyöprojekti jatkuu suunnitellusti. 3. Maksuun menneitä siirtoviivepäiviä 26.

Mäntsälän kunta 83 Erikoissairaanhoito tukee perusterveydenhuoltoa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitun mukaisesti Sovitut ja toteutuneet yhteiset käytännöt Painopiste on siirtynyt alueelliseen yhteistyöhön, missä esh vahvasti mukana. Rajanvetoa esh/pth välillä on pyritty häivyttämään. Käynnistysvaiheessa olevia alueellisia projekteja: Alueellisten lääkitysturvallisuuskäytäntöjen kuvaaminen tehty. Alueellinen koulutussuunnittelu. Alueellinen yhteistyö kuntien päivystysosastojen ja HYS päivystyksen välillä aloitettu. Erikoissairaanhoidon käytön seurannan ja raportoinnin kehittäminen johtamisen ja päätöksenteon tueksi Toteutunut raportointi AlueEcomed-raportointipilotti käynnistetty, tässä vaiheessa mukana Hyvinkää ja Tuusula. Sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitoketjusta saadun aineiston pohjalta alettu luoda mittareita ja analyyseja, joista saatuja kokemuksia on tarkoitus hyödyntää jatkossa muidenkin hoitoketjujen osalta. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 5 126 126 5 327 962 5 327 962 5 327 962 4 910 720 92,2 % -417 242 - ulkoinen 2 099 550 2 099 550 2 099 550 5 023 508 239,3 % 2 923 958 - ulk./yht.toim.korv. 3 065 063 3 065 063 3 065 063 3 384 610 110,4 % 319 547 - ulkoinen yht. 5 046 519 5 164 613 5 164 613 5 164 613 4 818 341 93,3 % -346 272 - sisäinen 79 607 163 349 163 349 163 349 92 379 56,6 % -70 970 Toimintamenot -18 973 507-20 584 863 435 963-20 521 351 372 451-20 148 900-18 546 000 92,0 % 1 602 900 - ulkoinen -15 031 404-16 258 258 435 963-16 194 746 372 451-15 822 295-14 651 785 92,6 % 1 170 510 - sisäinen -3 942 103-4 326 605-4 326 605-4 326 605-3 894 215 90,0 % 432 390 Toimintakate -13 847 380-15 256 901 435 963-15 193 389 372 451-14 820 938-13 635 280 92,0 % 1 185 658 Suunnitelmapoistot -66 273-56 000-56 000-56 000-69 008 123,2 % -13 008 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 401 974 561 823 561 823 Vyörytysmenot -342 843-361 419-361 419 Vyörytysmenot hall.sis. -975 883-1 088 964-1 088 964 Tilikauden tulos -14 830 405-15 312 901 435 963-15 249 389 372 451-14 876 938-14 592 848 98,1 % 284 090 Tulosalueen palveluajatus Päivähoito ja esiopetus varmistavat lapsille hoidon, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistävät oppimista kasvatuskumppanuudessa lapsen vanhempien ja muiden toimijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen tulosalueen palvelut avoin- ja kerhotoiminta perhepäivähoito ryhmäperhepäivähoito kotihoidontuki yksityisen hoidon tuki päiväkotihoito vuorohoito esiopetus

84 Mäntsälän kunta Perustelut poikkeamille ja muuta huomioitavaa Toiminnan sisältöjä kehitettiin edelleen. Lapsen kasvua ja oppimista ryhmän jäsenenä tuettiin valtakunnallisen Orientaatio -hankkeessa saatujen havaintojen ja Ilo kasvaa liikkuen -hankkeen toimintamallien ja -keinojen sekä käyttöön otettujen ryhmävasujen avulla. Toiminnan uudelleen arvioinnin taustalla oli myös 1.8. voimaan astunut Varhaiskasvatuslaki, joka korostaa mm. varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa sekä vanhempien ja lapsen osallisuutta. Luontoesiopetus laajeni Taikametsän päiväkotiin elokuusta alkaen. Esiopetuksen opetussuunnitelmatyö jatkui suunnitellusti. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön elokuussa 2016. Sisäisenä koulutuksena vuonna 2014 toteutetun kasvatuskumppanuuskoulutuksen menetelmäohjausosio jatkui kevätkauden. Esimiehet (kolme) osallistuvat Kuuma-Jet koulutukseen ja kuusi esimiestä Pedagogisen johtamisen prosessikoulutukseen, joka päättyi syksyllä. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuteen valmistauduttiin osallistumalla mm. elinkaarihankkeeseen saatujen tarjousten arviointiin sekä toteutuksen jatkosuunnitteluun Hyökännummen päiväkodin osalta. Vuoden aikana toteutettiin Isonniityn ja Sälinkään päiväkodin esi- ja hankesuunnittelu sekä käynnistettiin Amandan päiväkodin laajennus- ja peruskorjaussuunnittelu valtuuston vahvistaman taloussuunnitelman mukaisesti. Valtuusto päätti ta-2016 käsittelyn yhteydessä jättää Isonniityn päiväkodin toteutuksen arvioinnin erikseen nimetyn kunnan investointiryhmän valmisteluun. Perusturvalautakunta päätti, ettei kotihoidon tuen kuntalisää vakinaisteta kokeilun päätyttyä 31.7.. Mobiilikirjaus otettiin käyttöön koko varhaiskasvatuksessa marras joulukuussa lasten läsnäolojen kirjauksessa. Se sujuvoittaa mm. päiväkirjoja ja perhepäivähoitajien palkanmaksuprosessia sekä samalla asiakaslaskutusta. Mobiilikirjauksen oletetaan helpottavan myös esimiestyötä henkilöstö ja lapsimitoituksen seuraamisessa päivittäin ja sitä kautta henkilöstön kohdentamista. Merkittävimmät käyttösuunnitelman alitukset toteutuivat henkilöstökuluissa. Pornaisten henkilöstömenot alittuivat n. 204 000 euroa (käyttösuunnitelman alitus 13,5 %) ja Mäntsälässä noin 576 000 euroa (käyttösuunnitelman alitus 6,2 %). Henkilöstön sairauslomapoissaolot vähenivät 5,5 pv/henkilö, mikä vaikutti merkittävästi henkilöstökulujen alitukseen. Ulkopuolisia sijaisia käytettiin vain, mikäli lain ja asetuksen mukainen henkilöstön ja lasten suhdeluku ei olisi toteutunut. Kesän ajaksi ei palkattu henkilöstöä avoimiin tehtäviin, koska lapsimäärä laski oleellisesti myönnettyjen maksuhyvitysten ansiosta. Toisaalta ilman maksuhyvityksiä ei olisi saatu toteutettua henkilöstösäästöjä ja vuosilomia. 31.12. lapsimäärätilaston mukaan kunnallisessa päiväkoti- ja perhepäivähoidossa lapsimäärä laski Mäntsälässä vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 23 lapsella ja Pornaisissa kasvoi seitsemällä lapsella. Asiakastarpeen vähenemästä johtuen Ohkolan ryhmis ei ollut käytössä koko vuonna. Ehnroosin päiväkodin toiminta lakkasi elokuusta alkaen ja henkilöstö siirtyi (6) muihin päiväkoteihin avoimiin tehtäviin. Lisäksi perhepäivähoitajista Pornaisissa yksi työskenteli päiväkodissa ja Mäntsälässä vastaavasti kaksi. Käyttösuunnitelman alituksia muodostui myös aineissa ja tarvikkeissa, Mäntsälässä n. 56 000 euroa (käyttösuunnitelman alitus 36 % ja Pornaisissa noin 7 000 euroa (käyttösuunnitelman alitus 35 %). Koko toimintavuoden noudatettiin tiukkaa hankintapolitiikkaa. Vain aivan välttämätön hankittiin.

Mäntsälän kunta 85 Yksityisen hoidon tuki alittui Mäntsälässä noin 86 000 euroa (käyttösuunnitelman alitus 16 %) ja Pornaisissa noin 16 000 euroa (käyttösuunnitelman alitus 8,3 %) ja sen kuntalisän määrärahat alittuivat Mäntsälässä noin 59 000 euroa (käyttösuunnitelman alitus 5,9 %) ja Pornaisissa noin 21 000 euroa (käyttösuunnitelman alitus 5,4 %). Yksityisen hoidon osalta ei toteutunut arvioitu lapsimäärän kasvu. Lapsimäärän alenemaan vaikuttavia kuntatason tekijöitä ovat 1 6 -vuotiaiden ikäluokkien muutokset 2013 2014 (Pornaisissa -25 lasta ja Mäntsälässä -46 lasta) sekä muuttoliikkeen hidastuminen Mäntsälässä ja Pornaisissa sen kääntyminen negatiiviseksi. Edellä kuvattu menojen vähenemä edellytti esimiestyössä paljon suunnittelua (mm. lomajärjestelyt, henkilöstösäästöt sekä henkilöstön lyhytaikaiset poissaolot), ennakointia ja päivittäisessä arjessa toiminnan seurantaa. Se edellytti myös koko henkilöstöltä joustavuutta, kykyä muuttaa toimintaa sekä vahvaa ammatillista osaamista erilaisissa toimintaympäristöissä ja samalla kuitenkin osaamista varmistaa lapsille turvalliset ja heidän tarpeidensa mukainen kasvu- ja oppimisympäristö. Asiakasmaksutuotot alittuivat Mäntsälässä noin 132 000 (käyttösuunnitelman alitus 7,9 %) ja Pornaisissa noin 46 000 (käyttösuunnitelman alitus 14 %). Vuotta kuvaa henkilöstösäästövuoden lisäksi varhaiskasvatuslain uudistus sekä toiminnan sisällön voimakas kehittäminen huomioiden tulevaisuuden haasteet. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen asiakkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Asiakaskysely esiopetussuunnitelman uudistamisen osalta Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin mukaiset keskustelut ja käytännöt (kuvaus toteutuksesta) Asiakaskysely toteutettiin syyskaudella. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset keskustelut toteutuivat päivähoitosuhteen alkaessa palvelusopimuksen, aloituskeskustelu (joko lapsen kotona tai päivähoitopaikassa) ja varhaiskasvatussuunnitelman osalta. Lisäksi touko-elokuuhun sijoittuivat erityisesti vuosittain tapahtuvat varhaiskasvatussuunnitelman tarkistukset. Palvelukysynnän ohjautuminen kevyempiin palveluihin Kerhotoiminnan, osapäivähoidon ja avoimen toiminnan käytön ja kokopäiväpaikkojen suhteen muutos Vanhempi kotona ja lapsi kokopäiväisessä päivähoidossa -lasten määrä Kotihoidon tuen kuntalisää käyttävien määrä

86 Mäntsälän kunta Kerhotoiminta jatkui vuonna 2014 lisätyin kerhoin. Kerhoihin oli vuoden aikana jonoa, mutta kaikille pystyttiin kerhopaikka osoittamaan. Osapäiväryhmien määrän lisäämiseen ei syntynyt tarvetta, joten henkilöstöä ei palkattu siihen. Mäntsälän keskustassa syyskuussa 2014 käynnistynyt avoin toiminta löysi paikkansa lapsiperheiden palveluna. Toimintaa laajennettiin aiemman ma to lisäksi perjantaille. MLL:n perhekahvilatoiminta siirtyi avoimen toiminnan tiloihin. Se toimii siellä kerran viikossa tiistai-iltoina. Näiden toimintojen tavoite toimia perheille kokopäivähoitoa kevyempänä vaihtoehtona näyttää toteutuvan sekä määrällisesti että vanhemmilta saadun palautteen perusteella. Avoin toiminta sai perheiltä myönteisen vastaanoton. Vuoden aikana (pois lukien koulujen loma-ajat) oli kevätkaudella neljänä päivänä ja syyskaudella viitenä päivänä viikossa lapsikäyntejä yhteensä 3298 ja aikuisia lastensa kanssa 2041 eli yhteensä 5339. Käynnit siis kasvoivat 2,5 kertaisiksi vuoden 2014 neljän kuukauden toiminnan toteutuessa yhdeksänä kuukautena. Kotihoidon tuen kuntalisän käyttäjiä oli Mäntsälässä 121 ja Pornaisissa 27. Määrä oli pienempi kuin tilinpäätös 2014 tilanteessa, koska 2014 luvussa oli mukana lapsia, joiden päätökset olivat alkaneet 2013 ja 2014 sekä osalla jatkui vielä vuodelle. Vanhempi kotona lapsi päivähoidossa -kysely toteutettiin lokakuussa. Kokopäivähoidossa oli näitä lapsia joka päivä Mäntsälässä 15 ja Pornaisissa 8 lasta. Osaviikkohoidossa oli Mäntsälässä 40 ja Pornaisissa 4. Lapsimääristä on vähennetty ne lapset, joilla on lausunto tai muuten todettu erityisen tuen tarve. Yksityisten päivähoidon ammatillisen osaamisen tukeminen sekä yhteisten kasvatuskäytäntöjen luominen kuntien toiminta-alueella Yksityisen päivähoidon henkilöstön osallistuminen kunnan järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja ammatillisiin tapaamisiin (määrä) Kevätkaudella ei järjestetty varhaiskasvatuksen yhteisiä koulutustilaisuuksia henkilöstösäästöistä johtuen. Syyskaudella toteutettiin esiopsin osalta työpajatyöskentely kerran kuukaudessa iltapäivällä. Työskentelyssä käytiin läpi elokuussa 2016 käyttöön otettavan esiopetuksen opetussuunnitelman osa-alueita. Yksityisten päiväkotien johtajat ja esiopettajat osallistuivat näihin. Yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen arjessa Asiakkaiden ja henkilöstön palautteet Henkilöstön palautteet "kerätään" toimikausittain. Yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmat toteutuivat pääosin. Henkilöstösäästövuonna toteutetut yksiköiden yhdistämiset varsinkin pitkän kesäpäivystysajan asettivat haasteita yksikkökohtaisten suunnitelmien toteuttamiselle. Kesäpäivystyksen ajalle laadittiin päivystysyksiköihin toimintaympäristön ja päivystyksessä olevien lasten tarpeista lähtevät toimintasuunnitelmat. Asiakaspalaute sekä lapsilta että vanhemmilta oli pääosin erittäin myönteistä.

Mäntsälän kunta 87 Varhaiskasvatuksen suoritteita VARHAISKASVATUSPALVELUT TP2013 TP2014 TP AVOIN JA KERHOTOIMINTA, MÄNTSÄLÄ Lapset 79 72 70 Läsnäolopäivät osapv-hoito 4 832 4 395 4 367 AVOIN JA KERHOTOIMINTA, PORNAINEN Lapset 19 23 16 Läsnäolopäivät osapv-hoito 1 147 1 204 1 122 PERHEPÄIVÄHOITO, MÄNTSÄLÄ Lapsia 85 74 59 Läsnäolopäivät, kokopv-hoito 11 197 10 859 9 954 Läsnäolopäivät, osapv-hoito 307 56 20 PERHEPÄIVÄHOITO, PORNAINEN Lapsia 45 36 35 Läsnäolopäivät, kokopv-hoito 5 572 5 259 4 642 Läsnäolopäivät, osapv-hoito 735 502 685 RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO, MÄNTSÄLÄ Lapsia 38 8 22 Läsnäolopäivät, kokopv-hoito 4 309 2 102 1 704 Läsnäolopäivät, osapv-hoito 359 175 65 KOTIHOIDONTUKI Lapsia, Mäntsälä 481 451 448 Lapsia, Pornainen 135 118 107 YKSITYISEN HOIDON TUKI, VALTAKUNNALLINEN Lapsia, Mäntsälä 254 265 262 Lapsia, Pornainen 110 114 107 YKSITYISEN HOIDON TUKI, KUNNALLINEN Lapsia, Mäntsälä 254 265 262 Lapsia, Pornainen 110 114 107 PÄIVÄKOTIHOITO (sis. ostot), MÄNTSÄLÄ Lapsia 722 697 682 Läsnäolopäivät, kokopv-hoito 107 269 109 192 108 967 Läsnäolopäivät, osapv-hoito 16 116 15 612 14 922 PÄIVÄKOTIHOITO (sis. ostot), PORNAINEN Lapsia 133 127 129 Läsnäolopäivät, kokopv-hoito 20 913 19 081 20 949 Läsnäolopäivät, osapv-hoito 4 105 3 384 4 808 VUOROPÄIVÄKOTIHOITO, MÄNTSÄLÄ Lapsia 96 96 85 Läsnäolopäivät, kokopv-hoito 15 545 15 390 13 389 Läsnäolopäivät, osapv-hoito 89 220 26 ESIOPETUS, MÄNTSÄLÄ Lapsia 212 233 238 Läsnäolopäivät 35 099 33 731 35 458 ESIOPETUS, PORNAINEN Lapsia 2 0 3 Läsnäolopäivät 523 174 642

88 Mäntsälän kunta Pornaisten talousarvio Pornainen Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Perusturvapalvelut yht. Toimintatuotot 16 065 368 17 026 879 17 026 879 17 026 879 16 061 735 94,3 % -965 144 - ulkoinen 1 248 390 1 182 400 1 182 400 1 182 400 1 200 867 101,6 % 18 467 - ulk./yht.toim.korv. 14 282 768 15 363 554 15 363 554 15 363 554 14 332 992 93,3 % -1 030 562 - ulkoinen yht. 15 531 158 16 545 954 16 545 954 16 545 954 15 533 859 93,9 % -1 012 095 - sisäinen 534 210 480 925 480 925 480 925 527 876 109,8 % 46 951 Toimintamenot -15 865 368-16 826 151-16 826 151-16 826 151-15 827 081 94,1 % 999 070 - ulkoinen -12 644 537-13 027 821-13 027 821-13 027 821-12 110 698 93,0 % 917 123 - sisäinen -3 220 831-3 798 330-3 798 330-3 798 330-3 716 384 97,8 % 81 946 Toimintakate 200 000 200 728 200 728 200 728 234 654 116,9 % 33 926 Suunnitelmapoistot -517-517 Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 679 019 672 969 672 969 Vyörytysmenot -200 000-234 135-234 135 Vyörytysmenot hall.sis. -679 020-672 968-672 968 Tilikauden tulos -1 200 728 200 728 200 728 0 0,0 % -200 728 Pornainen Perusturvan johto ja hallinto Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 581 210 598 005 598 005 598 005 552 258 92,4 % -45 747 - ulkoinen - ulk./yht.toim.korv. 581 210 598 005 598 005 598 005 552 258 92,4 % -45 747 - ulkoinen yht. 581 210 598 005 598 005 598 005 552 258 92,4 % -45 747 - sisäinen Toimintamenot -381 210-397 277-397 277-397 277-318 123 80,1 % 79 154 - ulkoinen -15 852-24 500-24 500-24 500-52 367 213,7 % -27 867 - sisäinen -365 358-372 777-372 777-372 777-265 756 71,3 % 107 021 Toimintakate 200 000 200 728 200 728 200 728 234 135 116,6 % 33 407 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 388 307 326 268 326 268 Vyörytysmenot -7 097-8 146-8 146 Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos 581 210 200 728 200 728 200 728 552 258 275,1 % 351 530 Pornainen Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 1 913 319 2 327 945 2 327 945 2 327 945 2 016 855 86,6 % -311 090 - ulkoinen 27 226 26 600 26 600 26 600 16 600 62,4 % -10 000 - ulk./yht.toim.korv. 1 865 052 2 301 345 2 301 345 2 301 345 1 978 758 86,0 % -322 588 - ulkoinen yht. 1 892 278 2 327 945 2 327 945 2 327 945 1 995 357 85,7 % -332 589 - sisäinen 21 041 21 498 21 498 Toimintamenot -1 913 319-2 327 945-2 327 945-2 327 945-2 016 855 86,6 % 311 090 - ulkoinen -1 353 062-1 542 771-1 542 771-1 542 771-1 324 230 85,8 % 218 541 - sisäinen -560 257-785 174-785 174-785 174-692 624 88,2 % 92 550 Toimintakate 0 0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 90 408 86 726 86 726 Vyörytysmenot -36 219-38 287-38 287 Vyörytysmenot hall.sis. -163 675-140 860-140 860 Tilikauden tulos -109 486-92 422-92 422 Pornainen Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Varhaiskasvatus Toimintatuotot 3 303 458 3 505 086 3 505 086 3 505 086 3 180 323 90,7 % -324 763 - ulkoinen 386 665 360 600 360 600 360 600 319 546 88,6 % -41 054 - ulk./yht.toim.korv. 2 916 793 3 065 063 3 065 063 3 065 063 2 859 897 93,3 % -205 166 - ulkoinen yht. 3 303 458 3 425 663 3 425 663 3 425 663 3 179 442 92,8 % -246 222 - sisäinen 79 423 79 423 79 423 881 1,1 % -78 542 Toimintamenot -3 303 458-3 505 086-3 505 086-3 505 086-3 180 323 90,7 % 324 763 - ulkoinen -2 554 202-2 720 906-2 720 906-2 720 906-2 407 525 88,5 % 313 381 - sisäinen -749 256-784 180-784 180-784 180-772 798 98,5 % 11 382 Toimintakate 0 0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 66 826 95 786 95 786 Vyörytysmenot -60 736-74 415-74 415 Vyörytysmenot hall.sis. -189 233-204 565-204 565 Tilikauden tulos -183 143-183 194-183 194

Mäntsälän kunta 89 Pornainen Hoito- ja hoivapalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 3 275 917 3 504 639 3 504 639 3 504 639 3 603 513 102,8 % 98 874 - ulkoinen 654 935 615 700 615 700 615 700 686 438 111,5 % 70 738 - ulk./yht.toim.korv. 2 146 495 2 500 309 2 500 309 2 500 309 2 415 057 96,6 % -85 252 - ulkoinen yht. 2 801 430 3 116 009 3 116 009 3 116 009 3 101 495 99,5 % -14 514 - sisäinen 474 487 388 630 388 630 388 630 502 018 129,2 % 113 388 Toimintamenot -3 275 917-3 504 639-3 504 639-3 504 639-3 602 997 102,8 % -98 358 - ulkoinen -2 029 283-2 194 843-2 194 843-2 194 843-2 149 325 97,9 % 45 518 - sisäinen -1 246 634-1 309 796-1 309 796-1 309 796-1 453 672 111,0 % -143 876 Toimintakate 517 517 Suunnitelmapoistot -517-517 Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 50 852 93 513 93 513 Vyörytysmenot -60 962-72 577-72 577 Vyörytysmenot hall.sis. -176 453-198 544-198 544 Tilikauden tulos -186 563-177 608-177 608 Pornainen Perusterv.huolto Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 1 881 606 1 872 104 1 872 104 1 872 104 1 745 447 93,2 % -126 657 - ulkoinen 179 564 179 500 179 500 179 500 178 283 99,3 % -1 217 - ulk./yht.toim.korv. 1 663 360 1 679 732 1 679 732 1 679 732 1 563 685 93,1 % -116 047 - ulkoinen yht. 1 842 924 1 859 232 1 859 232 1 859 232 1 741 968 93,7 % -117 264 - sisäinen 38 682 12 872 12 872 12 872 3 479 27,0 % -9 393 Toimintamenot -1 881 606-1 872 104-1 872 104-1 872 104-1 745 447 93,2 % 126 657 - ulkoinen -1 582 280-1 325 701-1 325 701-1 325 701-1 213 913 91,6 % 111 788 - sisäinen -299 326-546 403-546 403-546 403-531 534 97,3 % 14 869 Toimintakate 0 0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. 82 626 70 676 70 676 Vyörytysmenot -34 986-40 711-40 711 Vyörytysmenot hall.sis. -149 659-128 999-128 999 Tilikauden tulos -102 019-99 034-99 034 Pornainen Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Erikoissairaanhoito Toimintatuotot 5 109 858 5 219 100 5 219 100 5 219 100 4 963 338 95,1 % -255 762 - ulkoinen - ulk./yht.toim.korv. 5 109 858 5 219 100 5 219 100 5 219 100 4 963 338 95,1 % -255 762 - ulkoinen yht. 5 109 858 5 219 100 5 219 100 5 219 100 4 963 338 95,1 % -255 762 - sisäinen Toimintamenot -5 109 858-5 219 100-5 219 100-5 219 100-4 963 338 95,1 % 255 762 - ulkoinen -5 109 858-5 219 100-5 219 100-5 219 100-4 963 338 95,1 % 255 762 - sisäinen Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät: Vyörytystuotot Vyörytystuotot hall.sis. Vyörytysmenot Vyörytysmenot hall.sis. Tilikauden tulos

90 Mäntsälän kunta Sivistyslautakunta / Sivistyspalvelut Tilivelvollinen Sivistyslautakunta ja sivistysjohtaja Sivistysjohtajan katsaus Sivistyspalvelut toimiala saavutti vuonna valtuuston asettamat taloudelliset tavoitteet erinomaisesti. Koko toimialan toimintakate oli 99,2 % budjetoidusta (- 27 537 747 ). Tulos saavutettiin ilman varsinaisia budjettimuutoksia. Ainoat budjettimuutokset toimialalla olivat henkilöstösäästöt. Toimialalle kohdistui henkilöstösäästöjä 535 000. Myös toiminnalliset tavoitteet toteutuivat odotetusti. Kaikki muut asetetut tavoitteet toteutuivat, paitsi kirjastolle anottua hankerahaa ei myönnetty, eikä tavoitteen mukaisia kahta avustavaa henkilöä pystytty palkkaamaan. Sivistyspalvelut toimialalle valmisteltiin strategisen johtamisen työvälineeksi Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelma (SiKesu), sekä sille alisteiset opetuksen (OpKesu) ja vapaa-ajan (VaKesu) kehittämissuunnitelmat. Jatkossa Kesun avulla pyritään edistämään strategisten tavoitteiden ja talouden yhteensovittamista. Yhteiskunnan muutoksen myötä digitalisaation merkitys tulevaisuudessa vaadittavien taitojen oppimisessa kasvaa. Sivistyspalveluiden keskeisenä tehtävänä on pyrkiä vastaamaan digitalisaation edellyttämään osaamistarpeeseen kaikissa ikäryhmissä. Tämä edellyttää resurssien lisäämistä tieto- ja viestintäteknologiaan ja sen kehittämiseen sivistyspalveluissa. Sivistyspalvelut Pekka Lintonen, sivistystoimenjohtaja Sivistyspalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 2 078 694 1 457 150 12 600 1 457 150 12 600 1 469 750 2 083 091 141,7 % 613 341 - ulkoinen 2 075 118 1 457 150 12 600 1 457 150 12 600 1 469 750 2 079 248 141,5 % 609 498 - sisäinen 3 577 3 843 3 843 Toimintamenot -29 859 169-29 608 791 386 400-29 608 791 386 400-29 222 391-29 620 839 101,4 % -398 448 - ulkoinen -20 211 341-19 751 163 386 400-19 751 163 386 400-19 364 763-19 734 236 101,9 % -369 473 - sisäinen -9 647 828-9 857 628-9 857 628-9 857 628-9 886 603 100,3 % -28 975 Toimintakate -27 780 475-28 151 641 399 000-28 151 641 399 000-27 752 641-27 537 747 99,2 % 214 894 Suunnitelmapoistot -123 709-111 000-111 000-111 000-119 188 107,4 % -8 188 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 1 812 858 1 633 592 1 633 592 1 633 592 782 465 47,9 % -851 127 Vyörytysmenot -2 308 863-2 115 906-2 115 906-2 115 906-1 314 484 62,1 % 801 422 Tilikauden tulos -28 400 189-28 744 955 399 000-28 744 955 399 000-28 345 955-28 188 955 99,4 % 157 000 Toimielimen palveluajatus Sivistyslautakunta Sivistyspalvelut-toimielin edistää tasa-arvoisesti sivistystä, osaamista ja hyvinvointia. Tuotamme asiakaslähtöisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti laadukkaita palveluja turvallisessa toimintaympäristössä. Toimielimen sitovat tavoitteet Lautakunnan ja rehtoreiden yhteistyön tiivistäminen Lautakunnan ja rehtoreiden yhteiskoulutus Tavoite toteutui

Mäntsälän kunta 91 Kehittämis- ja hallintopalvelut Kehittämis- ja Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama hallintopalvelut Toimintatuotot 1 500 1 500 1 500 397 26,5 % -1 103 - ulkoinen 1 500 1 500 1 500 397 26,5 % -1 103 - sisäinen Toimintamenot -607 321-587 182 7 195-587 182 7 195-579 987-707 697 122,0 % -127 710 - ulkoinen -468 909-430 565 7 195-430 565 7 195-423 370-540 664 127,7 % -117 294 - sisäinen -138 412-156 617-156 617-156 617-167 033 106,7 % -10 416 Toimintakate -607 321-585 682 7 195-585 682 7 195-578 487-707 300 122,3 % -128 813 Suunnitelmapoistot -3 012-3 000-3 000-3 000-3 012 100,4 % -12 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 952 534 918 296 918 296 918 296 1 089 799 118,7 % 171 503 Vyörytysmenot -496 005-482 314-482 314-482 314-532 019 110,3 % -49 705 Tilikauden tulos -153 805-152 700 7 195-152 700 7 195-145 505-152 532 104,8 % -7 027 Tulosalueen palveluajatus Kehittämis- ja hallintopalvelujen tehtävänä on sivistyslautakunnan päätösten täytäntöönpano sekä muiden palvelukeskuksen tulosalueiden tukipalvelut. Lisäksi yksikkö vastaa musiikkikoulutuksen (taiteen perusopetus) ostopalvelujen hankinnasta. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella 2017 Kehittämis- ja hallintopalveluissa merkittävimmät toimintaympäristön muutokset ovat tulosalueen henkilöstövähennykset. Suunnitelmakaudella on myös mahdolliset kuntaliitosselvityksestä aiheutuvat muutokset mahdollisia Tulosalueen merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Kunnan Hattu-projektin seurauksena hallinnon toimenkuviin on mahdollista tulla muutoksia. Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Palveluverkon kehittäminen. Koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksen täytäntöönpano. Täytäntöönpano sisältyy vuoden 2016 talousarviovalmisteluun Palvelurakenteen ja palvelukonseptien kehittäminen. Palvelurakenneselvityksen täytäntöönpano. Täytäntöönpano sisältyy vuoden 2016 talousarviovalmisteluun. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Tulosalueen henkilöstön toimenkuvat ja tehtävät käytiin läpi vuoden aikana. Toimenkuvat ja tehtävät määriteltiin tarkemmin. Toimenkuvien päivityksen tavoitteena oli luoda selkeitä kokonaisuuksia sekä vastuualueita, jotta tehtävien päällekkäisyyttä ja sirpaleisuutta saataisiin karsittua. Uudet toimenkuvat vastaavat paremmin tulosalueen tarpeita.

92 Mäntsälän kunta Perustelut poikkeamille Kehittämis- ja hallintopalveluiden toteuma vuonna oli 122,3 %, mikä ylittää tulosalueen budjetin 128 813 :lla. Ylitys koostuu sekä ulkoisten että sisäisten erien ylittymisestä. Merkittävin osuus ylityksestä aiheutui kunnanjohtajan päätöksellä tehdyn 400 000 palkkavarauksen menokohdennuksesta palveluyksiköille. Sivistyspalveluiden osuus tästä oli 105 000 ja menot kohdistettiin hallintoon. Muut ulkoisten menojen ylitykset olivat 12 294 :a. Ulkoisten menojen ylityksessä merkittäviä olivat luottotappioista (8 689 ) sekä leasing-vuokrista (2 797 ) aiheutuneet ylitykset Sisäisten menojen ylitykset aiheutuivat sisäisten taloushallinnon kustannusten ylittymisestä 10 416 :lla. Arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstöresurssit ovat edelleen niukat, mutta vuoden aikana tehtyjen toimenkuvien päivityksen myötä tulosalueen henkilöstön toimenkuvat on saatu paremmin vastaamaan tulosalueen tarpeita. Talous- ja hallintopäällikön viran täyttäminen määräajaksi vuodeksi 2016 parantaa tulosalueen mahdollisuuksia vastata toimialan talouden seurannan kehittämisen tarpeeseen. Tämä mahdollistaa lisäresurssien sijoittamisen talouden ennakointiin, seuraamiseen ja poikkeamiin reagoimiseen. Vuonna 2016 toimialojen ulkoisiin menoihin siirtyneet tipake-maksut kasvattavat merkittävästi kehittämis- ja hallintopalveluiden budjettia. Vuodelle 2017 tipake-maksut on tarkoitus jakaa yksiköille, jolloin kehittämis- ja hallintopalveluiden menot supistuvat normaalille tasolle. Perusopetus Perusopetus Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 1 501 382 1 039 800 1 039 800 1 039 800 1 536 375 147,8 % 496 575 - ulkoinen 1 501 382 1 039 800 1 039 800 1 039 800 1 533 725 147,5 % 493 925 - sisäinen 2 650 2 650 Toimintamenot -24 146 868-23 835 642 312 916-23 835 642 312 916-23 522 726-23 831 059 101,3 % -308 333 - ulkoinen -16 416 537-15 943 404 312 916-15 943 404 312 916-15 630 488-15 927 828 101,9 % -297 340 - sisäinen -7 730 332-7 892 238-7 892 238-7 892 238-7 903 231 100,1 % -10 993 Toimintakate -22 645 486-22 795 842 312 916-22 795 842 312 916-22 482 926-22 294 684 99,2 % 188 242 Suunnitelmapoistot -95 318-86 000-86 000-86 000-86 259 100,3 % -259 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot 860 324 715 296 715 296 715 296-307 334-43,0 % -1 022 630 Vyörytysmenot -1 654 022-1 474 578-1 474 578-1 474 578-586 565 39,8 % 888 013 Tilikauden tulos -23 534 503-23 641 124 312 916-23 641 124 312 916-23 328 208-23 274 841 99,8 % 53 367 Tulosalueen palveluajatus Perusopetus tulosalue vastaa perusopetuksesta ja sen kehittämisestä. Osalla kouluista järjestetään myös esiopetusta. Tulosalueen ja sen koulujen toimintaa ohjaa jatkuvan kehittymisen tavoite, mikä saavutetaan vahvaa ammatillista osaamista ja laajaa pedagogista johtamista lisäämällä. Mäntsälän kouluissa annetaan laadukasta opetusta kunnan kaikille oppilaille sekä edistetään heidän kasvua, hyvinvointia ja kykyä elinikäiseen oppimiseen.

Mäntsälän kunta 93 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2014 Ks Muutos KsM Toteuma Poikkeama Perusopetuksen oppilaita 2 851 2 779 2 779 2 831 52 -joista erityisoppilaita 152 205 205 177-28 -pienryhmissä 90 128 128 106-22 -integroituna 62 77 77 71-6 Tehostetussa tuessa 234 166 166 242 76 Esiopetusoppilaita 330 320 320 312-8 -joista päivähoidossa 238 210 210 217 7 Vieraskuntalaisia Mäntsälässä 102 98 98 112 14 Mäntsäläläisiä muualla 93 101 101 93-8 Koulujen määrä 14 14 14 14 0 Arola 65 65 65 70 5 Hepola 356 335 335 374 39 -pienryhmät 30 21 21 23 2 Hirvihaara 95 95 95 89-6 Hyökännummi 179 165 165 181 16 -pienryhmät 18 10 10 11 1 Kirkonkylä 260 275 275 261-14 -pienryhmät 22 15 15 27 12 Saaren koulu 108 93 93 111 18 Lukko 31 33 33 31-2 Myllymäki 262 280 280 277-3 -pienryhmät 24 28 28 29 1 Nummisten koulu 178 155 155 178 23 Ohkola 93 90 90 94 4 Sälinkää 118 90 90 117 27 Sääksjärvi 94 92 92 85-7 Alakoulut yhteensä 1 933 1 842 0 1 842 1 958 116 Ehnroos 550 570 570 500-70 Riihenmäki 368 367 367 373 6 Yläkoulut yhteensä 918 937 0 937 873-64 Sitovien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Toimintaa kehitetään säännöllisten hyvinvointikyselyjen perusteella (112). Työhyvinvointikysely (11.2.) toteutetaan perusopetuksen tulosalueella keväällä, tulokset analysoidaan ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. Tavoite toteutunut. Työhyvinvointikysely toteutettu joulukuussa 2014. Tulokset analysoitu koko tulosalueella, joiden pohjalta toimintaa edelleen kehitetään. Resurssien kohdentaminen perustehtävään. Opetukseen käytetty osuus tulosalueen käyttömenoista on vähintään Kouluikkuna-vertailussa mukana olevien kuntien keskitasoa. Tavoite toteutunut hyvin. Opetukseen käytetty osuus käyttömenoista oli vuonna 2014 Mäntsälässä 56,8 %, keskitason ollessa 55,5 %. Henkilöstön osaaminen. Kelpoisuutta vailla olevien osuus opetushenkilöstöstä on korkeintaan 10,0 %. Tavoite toteutui. Epäkelpoisten osuus opetushenkilöstöstä oli 7,8 %.

94 Mäntsälän kunta Uusien opetusmenetelmien proaktiivinen käyttö. Edison -integraatioalustan käyttöönotto lukuvuonna 2014. Tavoite toteutunut pääosin. Lv. 2014 aikana Edison ollut käyttöönotettavissa. Koulutus ja käyttöönotto syyskaudella. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Opetusryhmien koko on pääsääntöisesti alle 28 oppilasta. Yli 28 oppilaan ryhmien % -osuus kaikista opetusryhmistä 20.9.. Tavoite toteutunut pääosin. Lv. 2016 kolme ryhmää, joissa 28 tai yli oppilaita, mutta ryhmät on saatu jaettua ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetun hankerahan turvin. Opetussuunnitelmatyön vaikuttavuutta arvioidaan keväällä. Opetussuunnitelmatyöhön osallistuneiden opettajien % osuus ja toteutuneiden yhteistyötilaisuuksien (oppilaat, huoltajat, opettajat, muut tahot) lukumäärä. Tavoite toteutunut. Opetussuunnitelmaprosessi on johdettu niin, että osallistamisen tavoite näkyy toiminnassa sen eri toimijaryhmissä. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kuntakohtaisten esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien valmistelun painopiste asettuu vuosille 2016. Sivistyslautakunta päätti perusopetuksen tuntijaon 24.2.. Vuoden aikana oppiainetyöryhmät aloittivat työskentelyn. Opetussuunnitelmatyötä tehdään yhdessä sekä koulukohtaisesti oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön yhteistyönä, tulosalueen tasolla, poikkihallinnollisesti että muiden sidosryhmien kanssa. Oppilaille, huoltajille ja opetus- ja kasvatushenkilöstölle toteutettiin oppimisen arviointia koskeva kysely loppuvuodesta. Hyvinvoinnin johtamista ja sen vaikuttavuutta vahvistettiin päivittämällä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien oppilashuoltoa ja turvallisuuden edistämistä koskevat osiot (Sivistyslautakunta 24.2.), kunnan oppilashuollon ohjausryhmän yhteistyötä tiivistämällä sekä koulukohtaisen yhteisöllisen oppilashuoltotyön kehittämisen ja ulkoisten auditointien (kouluvierailut) tukemana, tavoitteena kehittää oppilashuollon palveluprosesseja yhä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Yrittäjyyskasvatusta kehitettiin kunnan strategisten tavoitteiden mukaisesti: Kaikkien koulujen kuudesluokkalaiset vierailivat yrityskylässä. Lisäksi yrittäjyyskasvatusta ja koulujen välistä yhteistyötä laajennettiin alueyhteistyön kautta. Osa kouluista valitsi yrittäjyyskasvatuksen koulunsa lukuvuoden painopistealueeksi. Yrityskylävierailut koettiin tärkeäksi yrittäjyyskasvatusta tukevaksi toiminnaksi. Toiminta rahoitettiin pääosin ulkoisella hankerahalla. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan resurssiin liittyvää päätöksentekoa. Tieto- ja viestintäteknologian laitehankinnoissa ulkoisella hankerahalla oli tärkeä osuus. Henkilöstön tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä tukevaa osaamista edistettiin koulukohtaisin toimenpitein ja alueellisesti digitiimin toiminnan tukemana sekä Kuuma - kuntien hankeyhteistyön kautta. Vuodelle kohdistetuilla henkilöstösäästöillä oli opetus- ja kasvatushenkilöstöä työllistävä vaikutus. Tämän lisäksi henkilöstösäästöjä jouduttiin kohdentamaan opettajien virkaehtosopimuksen mukaisiin opettajatyöpäiviin.

Mäntsälän kunta 95 Perustelut poikkeamille Poikkihallinnollisena yhteistyönä laadittu koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys vuosille 2014 2022 saatettiin valtuustolle tiedoksi 1.6.. Koulurakentamiseen ja hankesuunnitteluun sisältyvällä valmistelu- ja suunnittelutyöllä oli vuoden aikana henkilöstöä merkittävästi työllistävä vaikutus (Sälinkää, Riihenmäki, Ehnroos ja Hyökännummi). Mäntsälän ja Tuusulan kuntien kesken laadittiin sopimus 7.-9. vuosiluokkien oppilaita koskevasta yhteisestä oppilaaksiottoalueesta, joka koskee Hyökännummen, Ohkolan ja Arolan oppilaaksiottoalueiden oppilaiden koulupaikan osoittamista Kellokosken yhtenäiskoulusta lukuvuoden 2017-2018 alusta lukien (Valtuusto 15.6.). Koulukuljetuksia koskevien kriteerien selkeyttämiseksi ja päätöksenteon tueksi valmisteltiin tieosuuksia koskeva turvallisuusluokitus. Perusopetuksen tulosalueella ei ollut tilikaudella merkittäviä poikkeamia. Tulosalue pysyi ennakoidussa budjetissa. Arvio tulevasta kehityksestä Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto 2016 sekä uudistuksen mukaisen toimintakulttuurin kehittäminen edellyttävät resurssointia tulevina vuosina sekä opettajien osaamisen edistämiseen että toimintakulttuurin muutoksen tukemiseen sekä niitä edistävien rakenteiden ja toimintajärjestelmien vahvistamiseen. Osana edellä mainittuja vaatimuksia, on perusopetuksen tulosalueella valmisteltu monialaisena yhteistyönä perusopetuksen kehittämissuunnitelmaa (PoKesu) osana Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmaa (SivKesu). Kehittämissuunnitelman tehtävänä on vastata tulosalueen ja koulujen jatkuvan kehittymisen tavoitteeseen tuottaaksemme vastuualueemme mukaista laadukasta esi- ja perusopetusta kuntamme kaikille lapsille ja oppilaille. Strategiset tavoitteet kehittämissuunnitelmassa kohdistuvat opetussuunnitelmatyöhön liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen, oppivan yhteisön oppimisen ja osaamisen edistämiseen, yhteisölliseen johtamiseen sekä Innovatiivisten, terveellisten, turvallisten ja erilaista oppimista tukevien työskentelyja oppimisympäristöjen rakentamisen tavoitteisiin. Opetukselle ja kasvatukselle asetetut valtakunnalliset ja paikalliset, hyvinvointi- ja tulevaisuusorientoituneet tavoitteet saavat aikaan tarpeen koulutuspoliittisille ratkaisuille, joilla turvataan koulurakennusten ja niiden mukaisten oppimisympäristöjen laatu ja soveltuvuus tehtäväänsä. Keskeisinä sisältöinä korostuvat oppimisympäristöjen toiminnallisuuden-, turvallisuuden-, ja sisäilman laadun vaatimukset. Vaatimukset näkyvät sekä olemassa olevien oppimisympäristöjen kehittämistarpeena mm. kalustehankinnoissa että erityisesti Ehnroosin koulurakennusta koskevien ratkaisujen päätöksentekona. Keskeisenä lisäksi tieto- ja viestintäteknologian sekä yhteisöjen ja toimintakäytänteiden pedagogista kehittämistä edistävät vaatimukset. Tieto- ja viestintäteknologian rooli ja merkitys perusopetuksen tulosalueella ja sen kouluissa kasvaa. Opetussuunnitelmauudistuksen mukaiset vaatimukset, laite- ja ohjelmistotarpeet, riippuvuus teknisen ja pedagogisen tuen saatavuudesta, henkilöstön koulutus- ja ohjaustarve, paikallisten ja alueellisten hankkeiden koordinointi sekä toimintajärjestelmien kestävä kehittäminen saavat aikaan koordinointitarpeen, jonka toteuttaminen ei olemassa olevalla resurssilla ole enää mahdollista. Huolena on, että riittämättömällä koordinoinnilla ja kehittämistyöllä on negatiivinen vaikutus sekä toimintojen että talouden näkökulmista.

96 Mäntsälän kunta Oppilaiden kasvava oppimisen ja hyvinvoinnin tuen tarve asettaa paineita vastata tuen tarpeeseen. Tämä näkyy erityisesti vaativaa erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden tarpeen määrän ja laadun kasvamisena sekä nopeana reagointitarpeena. Painetta kasvattaa kunnassa sijaitsevien perhekotien runsas lukumäärä (16). Paine kohdistuu sekä erityisopetuksen toteuttamista tukeviin opetusjärjestelyihin, oppilaiden psyykkisen tuen tukemiseen että avustajapalveluita toteuttavaan henkilöstöresurssiin. Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta Elinik. oppiminen ja Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama tiedonhallinta Toimintatuotot 383 767 318 200 9 300 318 200 9 300 327 500 350 541 107,0 % 23 041 - ulkoinen 380 190 318 200 9 300 318 200 9 300 327 500 349 348 106,7 % 21 848 - sisäinen 3 577 1 193 1 193 Toimintamenot -3 858 722-3 896 703 65 394-3 896 703 65 394-3 831 309-3 849 587 100,5 % -18 278 - ulkoinen -2 701 149-2 673 867 65 394-2 673 867 65 394-2 608 473-2 627 373 100,7 % -18 900 - sisäinen -1 157 573-1 222 836-1 222 836-1 222 836-1 222 214 99,9 % 622 Toimintakate -3 474 955-3 578 503 74 694-3 578 503 74 694-3 503 809-3 499 046 99,9 % 4 763 Suunnitelmapoistot -23 103-20 000-20 000-20 000-24 552 122,8 % -4 552 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -121 960-119 407-119 407-119 407-154 689 129,5 % -35 282 Tilikauden tulos -3 620 018-3 717 910 74 694-3 717 910 74 694-3 643 216-3 678 287 101,0 % -35 071 Tulosalueen palveluajatus Kysyntä- ja laajuustiedot Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta -tulosalue vastaa toisen asteen koulutuksesta, aikuiskoulutuksesta, kunnan järjestämästä taiteen perusopetuksesta ja kirjastopalveluista. Tp 2014 Sitovien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Ks Muutos KsM Toteuma Jatko-opintoihin päässeiden määrä vähintään valtakunnallinen keskiarvo. Poikkeama Lukion opiskelijoita 285 259 259 262 3 Kansalaisopisto -opetustunteja 9 062 9 500 9 500 8 729-771 -opiskeijoita 3 517 3 650 3 650 3 254-396 -kursseja 445 460 460 433-27 Kirjasto -lainat 328 930 397 400 397 400 362 440-34 960 -lainat / asukas 16 18 18 18 0 -lainaajat 6 809 7 000 7 000 6 375-625 Valtakunnallinen tilasto lukio-opintonsa päättäneiden sijoittumisesta jatko-opintoihin. Tavoite toteutui. Päättökyselyn opiskelijatyytyväisyyden tuloksen keskiarvotavoite on 4,00 (asteikko 1-5). Valmistuville opiskelijoille tehtävä päättökysely. Tavoite toteutui, keskiarvo oli 4,00.

Mäntsälän kunta 97 Lukion opetuksen, ohjauksen ja tuen laadun varmistaminen. - CAF -itsearviointi käytössä kaikilla arviointialueilla. - Kokelaiden suoritustaso on yo-kokeissa vähintään valtakunnallista keskitasoa. - Keskeyttäneiden määrä on korkeintaan valtakunnallisen keskiarvon verran Tavoite toteutui - Itsearviointi on toteutettu. - Kokelaiden suoritusten keskiarvo oli 4,35 Mäntsälässä ja koko maassa 4,19 vuoden ylioppilaskirjoituksissa. - Keskeyttäneiden määrä oli 13 opiskelijaa, joista kaikki jatkoivat opintojaan joko uuden kotikunnan lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Itsepalvelun edistäminen. - Lainaus- ja palautusautomaatit uusittu, valmista keväällä. - Automaattien käyttötilastot. - Järjestettyjen ryhmäopastusten määrä. - Toteutui syksyllä. - Toteutui syksyllä. - Toteutuu täyspainoisesti vuoden 2016 aikana. Työnjaon ja tehtävien selkeyttäminen. - Vakiintuneena käytäntönä kahden avustavan työntekijän palkkaaminen. - Asiantuntijatyöhön varattu aika lisääntynyt. - Ei toteutunut. - Tavoite toteutui Asiantuntijapalveluiden tuotteistaminen. - Viisi asiantuntijapalvelua tuotteistettu, valmista kesäkuussa. - Asiantuntijapalveluiden käyttäjämäärät. - Tavoite toteutui. - Tavoite toteutui. Täsmennetään kirjaston toimintaa sosiaalisessa mediassa. Some -strategia, valmistuu joulukuussa 2014, viedään käytäntöön vuoden aikana. Tavoite toteutui. Markkinoinnin ja tiedotuksen tehostaminen. - Hakemus projektirahoituksesta jätetty Opetus- ja kulttuuriministeriöön 10/2014. Markkinoinnin ja tiedotuksen tehostaminen, mikäli saadaan projektirahoitusta. - Markkinointi- ja tiedotussuunnitelman valmisteleminen. - Tavoite ei toteutunut. - Tavoite toteutui. Laadukkaitten ja monipuolisten kurssien tarjoaminen kansalaisopiston toiminta-alueella. - 13 % toiminta-alueen asukkaista osallistuu kursseille. - Toteutuneiden kurssien määrä 380. - Opiskelijoiden määrä 3600. Tavoite toteutui.

98 Mäntsälän kunta Toiminnan laatua kehitetään asiakaspalautteen perusteella. Laatua arvioidaan säännöllisillä kurssiarvioinneilla ja asiakaspalautteilla. Tavoite toteutui. Järjestetty keväällä opiskelijoiden ideafoorumit taito- ja taideaineiden sekä musiikin ainealueilla. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Vuoden budjetti toteutui hyvin. Lukion opiskelijamäärä jatkoi kasvuaan, kun syksyllä aloittaneiden määrä kohosi 105 opiskelijaan. Kevään ylioppilaskirjoituksissa opiskelijoiden menestys oli hyvä, kun kaikki kokelaat valmistuivat ylioppilaiksi ja saivat lukion päättötodistuksen. Vuoden kirjoitusten suoritusten keskiarvo ylitti valtakunnallisen keskiarvon. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen aloitettiin keväällä ja lokakuussa pidettiin ensimmäinen valtakunnallinen harjoituskoe. Opetussuunnitelmatyö eteni laaditussa aikataulussa. Lukion suuntautumisvaihtoehdoksi valittiin Maailmankansalaisuus, joka esiteltiin sivistyslautakunnalle työ- ja kehittämissuunnitelman yhteydessä. Valtion tekemät leikkaukset valtionosuustuntimääriin jatkuivat. Opisto sopeutti toimintaansa vähentämällä tuntimäärää. Tämä vaikutti myös netto-opiskelijamäärään sekä toteutuneiden kurssien määrään. Mikä taas vaikutti kurssimaksutuottojen kertymiseen. Nuorten osuus netto-opiskelijamäärässä on kasvanut 20 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ylivoimaisesti suurin ainealue tunti- ja opiskelijamäärällä mitattuna on tanssi ja liikunta. Toisena on taito-ja taideaineet ja kolmantena musiikin ainealue. Taiteen perusopetukseen osallistuneiden lasten ja nuorten määrä sekä toteutuneet tunnit/kurssit ovat pysyneet samoina aikaisempiin vuosiin verrattuna. Opiskelijoille järjestettiin keväällä ideariihet musiikin ja taito- ja taideaineiden alueilla. Ideariihien tuloksia käytettiin kurssien suunnittelussa. Opintoseteliavustuksella toteutettiin erityisesti ikäihmisten tieto-ja viestintätekniikan kursseja. Opiston yhtenä tehtävänä on huolehtia ikäihmisten digiloikan toteuttamisesta. Opisto toimi Oppiva ja Osaava2020-hankkeen koordinaattorina. Hankkeessa on mukana Nurmijärven, Järvenpään, Porvoon ja Valkon kansalaisopistot. Hankkeen tavoitteena on henkilöstön ammatillisen osaamisen päivittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Uuden kirjastojärjestelmän hankinta- ja valintatyö aloitettiin, tavoiteltiin yhteistyötä Uudenmaan kirjastojen kanssa ja selvitettiin avoimen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmän soveltuvuutta Kirkes-kirjastojen kirjastotietojärjestelmäksi. Vuoden lopulla päädyttiin kuitenkin siihen, että kirjastojärjestelmän hankinnassa on edettävä kilpailuttamalla kaupalliset järjestelmätoimittajat, koska Koha ei tässä vaiheessa ole mahdollinen Kirkes-kirjastoille. Uusien palautus- ja lainausautomaattien kilpailutus käynnistettiin syksyllä ja uuden automaatit saatiin kirjastoon juuri ennen joulua. Kirjaston aukioloaikoja supistettiin syyskuusta alkaen 8 tuntia viikossa niin, että kirjasto on päivittäin auki max. 7 tuntia. Tavoitteena on, että näin kirjasto pystytään pitämään auki, vaikka olisi lomia ja koulutuksia päällekkäin. Muuttuneet talviajan aukioloajat, suluissa vanhat ajat: ma-ke 13 20 (11 20), to 9-16 (11 20), pe 9-16 (9-15), la 10 15 (9-15).

Mäntsälän kunta 99 Perustelut poikkeamille Hankerahoilla digitoitiin verkkoon kaikille avoimeen käyttöön Mäntsälää koskevaa kotiseutuaineistoa, jonka avulla halutaan tuoda ko. aineistoja paremmin kuntalaisten käyttöön. Projekti on vielä kesken. Elinikäisen oppimisen ja tiedonhallinnan tulosalueella ei ollut tilikaudella merkittäviä poikkeamia. Tulosalue pysyi ennakoidussa budjetissa. Arvio tulevasta kehityksestä 1.8.2016 otetaan käyttöön uudistettu opetussuunnitelma aloittavilla opiskelijoilla. Syksyn 2016 ylioppilaskirjoituksissa saksa, maantiede ja filosofia toteutetaan sähköisenä kokeena. Lukion yksi luokkahuone kalustetaan sähköistä kirjoittamista varten. Syksyllä 2017 sähköiset kirjoitukset siirretään saliin, kun kirjoittajien määrä kasvaa huomattavasti sähköisesti kirjoitettavien aineiden määrän lisääntyessä. Lähihoitajakoulutuksen käynnistyminen Keudan Lukkarinpolun yksikössä saattaa lisätä kaksoistutkinnon suorittajia. Vuoden 2016 alusta astui voimaan vapaan sivistystyön uusi rahoitusjärjestelmä, jossa siirryttiin yhteen yksikköhintaan. Opiston kohdalla uudistus merkitsi korkeampaa tuntikohtaista yksikköhintaa, mutta valtionosuustuntimäärän vähenemistä. Valtion tekemät leikkaukset tulevat jatkumaan vielä vuoden 2017 aikana. Monipuolinen ja laadukas kurssitarjonta, kurssihinnoittelun onnistuminen sekä opiston toiminta-alueen kuntien tuki ovat opiston tulevaisuuden toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Opiston kurssitarjonnan näkyvyyden parantaminen markkinoinnin ja tiedottamisen kautta on jatkuva haaste. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa mahdollistaa monipuolisen kurssitarjonnan sekä erilaisten tapahtumien järjestämisen. Opisto viettää 50-vuotisjuhliaan syksyllä 2016. Taiteen perusopetuksen oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa uudistetaan vuosina 2016 2017. Opiston tulevaisuuden kannalta on tärkeää taata riittävä henkilöstö opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja tukipalveluissa. Vuonna 2016 toteutetaan kirjastojärjestelmäkilpailutus ja uusi järjestelmä on kirjastossa vuoden 2016 loppuun mennessä. Samalla vaihtuu myös asiakkaiden käyttämä verkkokirjasto, jonka toteutusvaihtoehtoja selvitetään rinnan järjestelmävaihdoksen kanssa. Kirjastojärjestelmän ja verkkokirjaston vaihtuminen tulevat olemaan merkittävä muutos niin kirjaston henkilökunnalle ja työtavoille kuin myös asiakkaille. Kirjaston henkilökuntaa työllistää peruskirjastotyön lisäksi järjestelmävaihdos vaatimusmäärittelyiden, kirjastotietokannan siivoamisen ja konvertointivalmistelun muodossa, uuden kirjastojärjestelmän käytön opettelu, asiakkaiden ohjaus, neuvonta ja uusista ja muuttuneista palveluista tiedottaminen. Alkuvuonna -16 pyritään avaamaan digitoitu kotiseutuaineisto kuntalaisten ja koululaisten käyttöön. Kirjasto tulee osaltaan edistämään toimialan yhteistoimintaa ja olemaan siinä mukana. Tarkoitus olisi löytää lisää yhteistyön muotoja myös kolmannen sektorin kanssa.

100 Mäntsälän kunta Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 193 546 97 650 3 300 97 650 3 300 100 950 195 778 193,9 % 94 828 - ulkoinen 193 546 97 650 3 300 97 650 3 300 100 950 195 778 193,9 % 94 828 - sisäinen Toimintamenot -1 246 258-1 289 264 895-1 289 264 895-1 288 369-1 232 496 95,7 % 55 873 - ulkoinen -624 746-703 327 895-703 327 895-702 432-638 371 90,9 % 64 061 - sisäinen -621 511-585 937-585 937-585 937-594 125 101,4 % -8 188 Toimintakate -1 052 712-1 191 614 4 195-1 191 614 4 195-1 187 419-1 036 718 87,3 % 150 701 Suunnitelmapoistot -2 276-2 000-2 000-2 000-5 366 268,3 % -3 366 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystuotot Vyörytysmenot -36 876-39 607-39 607-39 607-41 211 104,0 % -1 604 Tilikauden tulos -1 091 864-1 233 221 4 195-1 233 221 4 195-1 229 026-1 083 295 88,1 % 145 731 Tulosalueen palveluajatus Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastustoiminnalle sekä tuottamalla elämänkulun eri vaiheissa monipuolista, virikkeellistä, asiakaslähtöistä toimintaa kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset kansalaistoiminnalle. Yhtenä merkittävänä tukimuotona on yhdistysten, järjestöjen ja seurojen toiminnan tukeminen avustuksin. Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Yhteistyön laajentaminen sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötahojen lisääminen. Tavoite toteutui. Yhteistyö on laajentunut erityisesti nuorisopalveluissa ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa Ohjaamo-hankkeen myötä sekä kuntakokeiluun liittyvän työskentelyn myötä kuumakunta-alueella. Lisäksi kulttuuripalvelut ovat olleet merkittävässä roolissa mukana sisäisessä yhteistyöskentelyssä eri hallintopalveluiden kanssa Työntekijöiden ammatillisuuden lisääminen. - Koulutuksiin osallistuminen. - Työtyytyväisyys, ilmenee kehityskeskusteluissa. - Työajankäytön tehostuminen. Tavoite toteutui. Työntekijöiden kouluttautumista on kannustettu kehityskeskusteluissa. Ammatillisuutta lisääviä ja ylläpitäviä koulutuksia on toteutunut työntekijöiden keskuudessa. Henkilökunnan toteutuneita koulutuksia ja kursseja mm. EA-koulutus, järjestyksenvalvojakoulutus, YAMK-sosionomi opinnot ja ammatillisen opettajan pedagoginen pätevyyskoulutus Kirjaston, kansalaisopiston ja vapaa-aikapalveluiden suunnitelmallinen yhteistyö, jolla turvataan kuntalaisille tarjottavien palveluiden laatu. Kehittämissuunnitelman valmiiksi saattaminen vuoden aikana. (Projekti) Tavoite toteutui. Yhteistyöryhmän kehittämisraportti on valmistunut, joka antaa suuntaviivat kirjaston, kansalaisopiston ja vapaa-aikapalveluiden tiimiorganisaatiomalliselle yhteistyölle.

Mäntsälän kunta 101 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Toimintojen kannalta merkittävää oli, ettei täyttölupia saatu alkuvuodesta vapaaaikaohjaajan ja osa-aikaisen nuoriso-ohjaajan rekrytointiin. Tämä näkyy myös palkkakustannuksissa. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan valtionavustukset saatiin toivotulla tavalla ja tämä mahdollisti mm koulutustarjottimen starttipajalaisille (tulityökortti, hygieniapassi, järjestyksenvalvonta, ensiapu) Starttipajan toiminnan kannalta merkittävä uusi aluevaltaus oli osallistuminen Nuotta-valmennukseen. Kuuma kuntien nuorisopalvelujohtajat laativat kerran vuodessa työsuunnitelman alueelliselle yhteistyölle ja vuonna kuumakuntien nuoriso-ohjaajille järjestettiin yhteinen koulutus- ja virkistystapahtuma Salmisaaressa Iltapäivätoimintaan osallistuneiden lasten määrä jatkoi kasvua. Paikat eivät kuitenkaan lisääntyneet, joten jonoon jäi lapsia noin 30, jotka eivät saaneet paikkaa lukukauden alkaessa. Kuntalaisaloitteet iltapäivätoimintapaikkojen lisäämiseksi on käsitelty valtuustossa (Saari ja Hirvihaara, aiemmin Sääksjärvi) Liikuntapalveluissa alkoi vapaa-aikaohjaajan rekrytoinnin myötä terveysliikuntaneuvonta, ohjatut tunnit varhaisnuorille sekä starttipajalaisille. Koulurakentamiseen liittyen kahden liikuntasalin vajaus näkyi erityisesti seuroille tarjottavien tilojen vähäisyytenä. Uusien liikuntasalien rakentamisen suunnittelussa liikuntasihteeri on toiminut asiantuntijana. Nuoriso- ja vapaa-ajan opiskelijoita oli työelämäjaksoilla enemmän kuin aiempina vuosina. Yhteistyö Tuusulan ammatillisen oppilaitoksen kanssa tiivistyi vapaa-aikapäällikön tehdessä opetusharjoittelun siellä keväällä. Nuorisotakuun kuntakokeilu virittyi käyntiin Järvenpää vetoisesti ja Ohjaamo syntyi kaikille hankkeessa mukana oleville paikkakunnille. Mäntsälässä toteutettiin nuorten kuulemistilaisuus sekä laaja liikuntapalveluiden kysely. Uudellamaalla alle 20 vuotiaiden työttömyys lisääntyi. Kunnan työllisyyden edistämisen toimenpideohjelmassa tämä huomioitiin koulutuspoliittisin suunnitelmin sekä elinkeinoelämän kanssa tiivistettävän yhteistyön keinoin. Vapaa-aikapalveluiden vastuulla on nuorisotakuun seuraaminen, johon työllisyyden ja koulutuksen edistämisen toimenpiteet kuuluvat. Sivistyspalveluiden Yhteistoimintasuunnitelma valmistui vuosille 2020 suunnitelman mukaiset tiimit aloittivat toimintansa. Tämä näkyy vuonna 2016 kirjaston, kansalaisopiston ja vapaa-aikapalveluiden yhteisenä toiminnallisena strategiana osana sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmaa Kesua. Kulttuuripalveluiden vuosikellon mukaiset toiminnot toteutuivat. vuonna kunnan kulttuuritilojen puutteeseen kiinnitettiin huomiota mm koulurakentamisen yhteydessä tehtävissä rakennussuunnitelmissa. Suunnitelmat eivät kuitenkaan läpäisseet talousarvion investointisuunnitelmia ja toistaiseksi näyttää siltä, että kulttuuritiloja ei rakenneta Ehnroosin koulurakennuksen yhteyteen. Ikäpoliittisen ohjelman mukaiset tavoitteet toteutuivat vapaa-aikapalveluiden osalta. Ikäpoliittisen ohjelman arviointilausunnot kerättiin vuonna perusturvan toimesta. Päivitys ja arviointi tehdään ohjelmaan 2016 yhdessä eri hallintokuntien kanssa, jossa vapaa-aikapalveluilla kirjaamisvastuu.

102 Mäntsälän kunta Perustelut poikkeamille Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulosalueen toteuma oli 87,3 %, mikä alittaa budjetin 150 701 :lla. Budjetin merkittävään alittumiseen vaikuttivat tulosalueelle saadut hankerahat etsivään nuorisotyöhön sekä nuorten työpajatoimintaan, yhteensä 64 000, mikä lisäsi merkittävästi tuloja. Näitä tuloja ei ollut huomioitu tulosalueen budjetissa, koska budjetin valmisteluvaiheessa avustusten saaminen näytti epätodennäköiseltä. Hankerahapäätösten viivästymisen vuoksi myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstörekrytointi venyi myöhäiseen kevääseen, mikä vaikutti osaltaan tulosalueen henkilöstömenoihin kuluja alentavasti. Arvio tulevasta kehityksestä Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja saavat siitä iloa, elämyksiä ja työkykyä. Kunnan liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavissa. Ennaltaehkäisevänä työmuotona terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on koko kunnan yhteinen asia. 1. Kunta korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä ennalta ehkäisyn työmuotona. Kunta tukee toimintojen kehittämistä niin, että liikunta on koko kunnan strateginen valinta johon kunnan keskeiset luottamushenkilöt ja virkamiesjohto ovat sitoutuneet. 2. Kunta kannustaa koulupihojen kunnostamiseen arki- ja lähiliikuntapaikoiksi sekä turvaa myös nuorten uuden liikuntakulttuurin toimintaedellytykset. Edistetään maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta niin, että asuinalueiden ja lähiöiden yhteyteen varataan riittävästi alueita liikunnan harrastamiselle ja lähiliikuntapaikoille. 3. Liikunnan uudet voimavarat löytyvät monialaisesta ja -ammatillisesta yhteistyöstä kunnan eri hallinnonalojen, urheiluseurojen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Edistetään toimenpiteitä, joilla tuetaan liikunnan laajaa kansalaistoimintaa. 4. Pidetään liikuntapaikkojen maksut ja taksat kohtuullisina. Tavoitteena on näin turvata mahdollisimman tasa-arvoiset liikuntapalvelut sekä liikuntajärjestöille että kaikille liikunnanharrastajille kunnassa. 5. Lisätään liikuntatoimen henkilöstön määrää erityisliikunnan ohjaukseen aluksi projektin kautta. Tuemme nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja edistämme valtakunnallisen ohjelman mukaisesti nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä sosiaalista vahvistamista. vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta sekä yhdenvertaisuutta. Tuemme monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä ja korostamme terveellisten elämäntapojen merkitystä nuorille. Valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaisesti painopistealueet ovat Kasvatuksellisuus nuorisotyötä ohjaavana tekijänä Aktiivinen ja yhteisvastuuta kantava kansalaisuus Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä Yhdenvertaisuus Nuorten osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Mäntsälän kunta 103 Vapaa-aikapäällikkö kuuluu valtakunnallisen nuorisojärjestön Allianssin nuorisotyön kehittämisen jaostoon luottamushenkilönä kauden 2016. Tämä näköalapaikka mahdollistaa mukanaolon nuorisotyön tulevaisuuden kehittämisen foorumissa, jossa yhteistyö valtakunnan poliittisten päätöksentekijöiden kanssa on tiivistä. Sivistyslautakunta on vahvistanut kulttuurin teemavuodeksi teatterista iloa ja hyvinvointia. Valtakunnallisen Nuori Kulttuuri teema on myös Teatris. Kulttuuripalvelut tukevat kolmannen sektorin toimijoita tuottamaan elämyksiä kuntalaisille. painopistealueet: Kulttuurikasvatussuunnitelmaa laaditaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa osana opetussuunnitelmauudistusta, joka astuu voimaan 1.8.2016 Suomi 100 2017 juhlavuoden valmistelut taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja kokeilutoiminta kunnissa hankkeen toimeenpano mikäli OKM:n avustus saadaan kulttuurin vuosikellon mukaisten tapahtumien läpivienti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (kulttuuriviikko, museon kesä, Sepänmäen maalaismarkkinat, Itsenäisyyspäiväjuhla yms.) Perusopetuksen iltapäivätoiminta: Iltapäivätoiminnassa perusopetuslain uudistus asiakasmaksuista 2016 merkittävä muutos. Lautakunta päätti uusista asiakasmaksuista, jotka astuvat voimaan 1.8.2016. Valtuusto päätti uudesta toimintaryhmästä Saarelle 2016 syksy.

104 Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta / Tekniset palvelut Tilivelvollinen Tekninen lautakunta ja tekninen johtaja Teknisen johtajan katsaus Teknisten palvelujen muutetun talousarvion sisäiset ja ulkoiset toimintatuotot olivat 20 585 269. Sisäiset ja ulkoiset toimintakulut olivat 17 112 473. Toimintakate oli 3 472 795. Ulkoiset toimintamenot olivat 15 839 237 ja ulkoiset toimintatuotot 1 439 544. Ulkoisten toimintatuottojen toteutuma oli talousarvioon verrattuna 116,9 %. Ulkoisten toimintamenojen toteutuma oli vastaavasti 98,9 %. Teknisten palvelujen valtuuston sitovat tavoitteet toteutuivat kaikilla tulosalueilla. Tulosyksiköiden toimintamenoissa oli kuitenkin ylityksiä. Teknisten palvelujen kokonaisinvestoinnit olivat 12,8 M (toteutuma 84,2 %). Toimitilahankkeiden investoinnit olivat 6,3 M (toteutuma 92,1 %). Kuntatekniikan investoinnit olivat 6,5 M (toteutuma 79,0 %). Liitteenä olevassa investointitaulukossa on yksityiskohtaisemmin perusteltu investointien toteutumista. Vuoden talousarviossa ja 2016 2017 taloussuunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota pitkän tähtäimen investointisuunnitteluun ja ennalta ehkäisevään suunnitteluun, jossa toimitilojen käyttäjähallintokunnilla tulee olla keskeinen rooli. Käyttäjähallintokuntien kanssa on pidetty käyttäjäpalavereita, joiden avulla voidaan parantaa ja kehittää toimitilapalvelujen toimintaa. Investointien pitkäntähtäimen suunnittelutyö on laadittu yhteystyössä eri toimialojen ja maankäytön suunnittelun kanssa. Pitkäntähtäimen suunnittelu on päivitetty, ja suunnitelma toimii investointisuunnitelman pohjana tuleville vuosille. Mäntsälän kunnan investoinnit ovat liian suuret ja niihin tulisikin etsiä vaihtoehtoisia toteutustapoja yhteistyössä eri hallintokuntien ja kunnan johdon kanssa. Vuoden aikana on käynnistetty tavoitteiden mukaisesti teknisten palveluiden toimialalla rakenteellisia organisaatiouudistuksia mm. kiinteistönhoidossa, kuntatekniikassa, suunnittelu- ja rakennuttamispalveluissa sekä ruoka- ja siivouspalveluissa. Elinkaarihankkeen kilpailullinen neuvottelumenettely on valmistunut aikataulun mukaisesti. Palveluntuottajaa koskevat laadulliset ja taloudelliset vertailut sekä elinkaarihankkeen rahoitusvertailut on toteutunut aikataulun mukaisesti. Elinkaarihankkeen palveluntuottajan ja rahoittajan valinta on hyväksytty ja sopimus on allekirjoitettu palveluntuottajan kanssa valtuuston päätösten mukaisesti. Kunnanvaltuusto hyväksyi 15.6. NCC Rakennus Oy:n tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana. Riihenmäen koulun rakentaminen on käynnistetty. Tekniset palvelut käynnistivät 2014 aikana johtamiskoulutuksen, joka kesti 1,5 vuotta. Kymmenen teknisten palvelujen henkilöä on läpäissyt koulutuksen. Koulutuksen keskeisiä osa-alueita oli strategiajohtaminen, henkilöstöjohtaminen, talousjohtaminen, prosessien ja projektien johtaminen ja hallinta, toimialan kehittäminen, työlainsäädäntö sekä asiakkuuksien ja verkostojen johtaminen. Teknisen toimialan rakennusalan yhdeksälle henkilölle järjestettiin lakisääteinen turvallisuuskoordinaattori -koulutus. Tekniset palvelut on myös järjestänyt lakisääteisen leikkivälineiden turvatarkastuskoulutuksen. Vuodelle laadittiin koulutussuunnitelma, jonka ohjaa henkilöstön osaamisen vahvistamista. Kunnan kiinteistölle on laadittu korjausvelkalaskelma ja kiinteistöjen salkutus on toteutettu. Raportissa on kuvattu mm. yhteenveto rakennusten arvoista, korjausvelasta sekä peruskorjaus- ja perusparannustarpeesta sekä kuvattu omaisuuden kuntoprofiili ja ikäprofiili eli rakennusten jakautuminen eri kunto- ja ikäluokkiin. Selvityksen mukaan korjausvelka on n. 10 milj..

Mäntsälän kunta 105 Tilahankkeiden toteutusohjeet on valmistunut. Ohjeiston tarkoituksena on kehittää ja yhtenäistää kunnan tilahankkeiden valmistelua, päätöksentekoa ja toteutusta. Päätöksentekijöille annetaan hankkeen eri vaiheiden aikana systemaattisesti mahdollisimman luotettavaa ja monipuolista tietoa hankkeen tarpeellisuudesta, vaihtoehtoisista ratkaisuista, kustannuksista ja rahoituksesta sekä käyttötalouteen vaikuttavista tekijöistä päätöksenteon pohjaksi. Kustannusten hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen kaikissa vaiheissa. Tilahankkeiden toteutusohjeen hyväksyy valtuusto marraskuussa. Mäntsälän kunnan jalankulku-, pyörätie- ja ulkoilureittiverkoston kehittämissuunnitelma on laadittu yhteistyössä maankäytön ja kaavoituksen kanssa. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on ollut luoda Mäntsälään tavoitteellinen suunnitelma houkuttelevasta ja turvallisesta kävelyn, pyöräilyn ja ulkoilun reittien verkostosta. Verkoston lopputavoitteena on olla mäntsäläläisille liikkujille; kävelijöille, pyöräilijöille ja ulkoilijoille yhtenäinen, sujuva ja miellyttävä, hallintokuntien rajoista riippumaton reitistö. Kehittämissuunnitelmaa tullaan käyttämään lähtötietona ja päätöksenteon tukena maankäytön suunnittelussa, kunnallistekniikassa ja liikuntatoimessa. Riihenmäen alakoulun toteutussuunnittelu on valmistunut. Hanke sisältyy elinkaarihankkeeseen. Rakentaminen on käynnistetty Uuden Ehnroosin koulun hankesuunnitelma on valmistunut. Suunnitelma on hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Hankkeen käsittely kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa on vielä kesken. Sälinkään koulun ja päiväkodin suunnittelun käynnistäminen on aikaistettu ja suunnittelu toteutetaan tänä vuonna. Sälinkään koulun hankesuunnitelma on valmistunut. Kapulin alueen suunnittelu on valmistunut ja hankkeen aluerakennusurakkaan liittyvät alueen tasaus- ja kuntatekniikan rakentamistyöt ovat käynnistyneet. Hanke etenee suunniteltua nopeammin ja valmistunee keväällä 2016 Tekninen lautakunta hyväksyi vuoden alussa Mäntsälän kunnan energiatehokkuuden toimintasuunnitelman ja uusiutuvan energian kuntakatselmuksen. Energiatehokkuutta pyritään edistämään kiinteistöissä, työmatkaliikenteessä sekä hankinnoissa. Suunnitelma luo puitteet energiatehokkuuden systemaattiselle ja jatkuvalle parantamiselle. Se myös pyrkii vastaamaan niihin ilmasto- ja energiatehokkuushaasteisiin, joita kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö (erityisesti energiapalveludirektiivi) asettavat. Energiankäytön tehostuminen vähentää myös energiakustannuksia, minkä merkitys korostuu ajankohtana, jolloin energiahintoihin kohdistuu jatkuvia nousupaineita. Mäntsälän joen kunnostuksen esisuunnitelma valmistui marraskuussa 2014. Esisuunnitelman pohjalta laaditaan kunnostussuunnitelma. Kunnostussuunnitelman laadintatyö on käynnistetty tavoitteiden mukaisesti. Kunnostussuunnitelma valmistuu keväällä 2016. Toimialan kehityskeskustelut on käynnistetty koko toimialalla ja jokaiselle henkilölle on annettu mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluun esimiehen kanssa vuoden aikana. Toimialan johtamis- ja viestintäjärjestelmään kuuluvat säännölliset osastokokoukset, esimieskokoukset ja toimialan johtoryhmän kokoukset. Kokousten pääteemoina ovat hankkeiden ja toiminnan seuranta, henkilöstöasiat, henkilöstön hyvinvointi ja talous. Toimialalla on toteutettu 69 % kehityskeskusteluja. Keskitetyissä palveluissa käytiin 100 % kehityskeskusteluja, toimitilapalveluissa 89 %, ruoka- ja siivouspalveluissa 70 % ja kuntatekniikassa on toteutettu 19 % kehityskeskusteluja. Vuoden 2016 kuntatekniikan kehittämissuunnitelmassa tullaan myös tähän kiinnittämään erityistä huomiota.

106 Mäntsälän kunta Toimialalle laadittiin vuodelle riskienarviointisuunnitelma. Vuoden 2016 riskienarviointi-suunnitelma on myös laadittu. Tekniset palvelut on toteuttanut tavoitteen mukaisesti kaikki sovitut henkilöstösäästöt. Teknisten palvelujen henkilöstömäärä on vähäinen, kun huomioidaan, että toimialan suoritteet, budjetti ja hoidettavat tehtävät kasvavat väkiluvun kasvun suhteessa. Tekniset palvelut Toimialan palveluajatus Hannu Seppälä, tekninen johtaja Tekniset palvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 19 722 009 20 805 272 15 300 20 805 272 15 300 20 820 572 20 585 269 98,9 % -235 303 - ulkoinen 1 315 070 1 215 651 15 300 1 215 651 15 300 1 230 951 1 439 544 116,9 % 208 593 - sisäinen 18 406 940 19 589 621 19 589 621 19 589 621 19 145 725 97,7 % -443 896 Toimintamenot -16 150 436-17 346 026-83 830-17 346 026-83 830-17 429 856-17 112 473 98,2 % 317 383 - ulkoinen -14 952 763-15 921 480-83 830-15 921 480-83 830-16 005 310-15 839 237 99,0 % 166 073 - sisäinen -1 197 673-1 424 546-1 424 546-1 424 546-1 273 236 89,4 % 151 310 Toimintakate 3 571 573 3 459 246-68 530 3 459 246-68 530 3 390 716 3 472 795 102,4 % 82 079 Suunnitelmapoistot -13 201 493-5 256 300-5 256 300-5 256 300-5 128 170 97,6 % 128 130 Laskennalliset erät: Korko -5 230 945-5 372 812-5 372 812-5 372 812-5 372 812 100,0 % Vyörytystuotot 856 326 878 523 878 523 878 523 1 123 245 127,9 % 244 722 Vyörytysmenot -1 206 216-1 231 174-1 231 174-1 231 174-1 513 700 122,9 % -282 526 Tilikauden tulos -15 210 754-7 522 517-68 530-7 522 517-68 530-7 591 047-7 418 641 97,7 % 172 406 Teknisten palvelujen tehtävänä on huolehtia kunnan toimitilojen ylläpidosta ja rakentamisesta, kuntatekniikan, talousmetsien, maan ja lumen kaatopaikoista liikuntapaikkojen sekä puistojen ja yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta sekä avoimesta joukkoliikenteestä. Lisäksi hoidetaan toimielimien (lautakunta ja sen jaos) valmistelutehtävät sekä huolehditaan palvelukeskuksen talous-, hallinto-, ja henkilöstöasioiden hoitamisesta. Teknisten palvelujen toiminta-ajatuksena on kehittää kuntaa tuottamalla yhdyskunta- ja tekniset palvelut kuntalaisille tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti huomioiden ympäristön laatu ja arvot.