Otsikko Sivu. 153 Kokouksen järjestäytyminen 5. 154 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

PÖYTÄKIRJA 9/2015 1 Maakuntahallitus AIKA 19.10.2015 klo 08:30-10:20 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 153 Kokouksen järjestäytyminen 5 154 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 155 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelutilanne tiedoksi; suojelu- ja virkistysalueet sekä toteuttamisohjelma 6 9 156 Lausunto Vartiosaaren osayleiskaavaluonnoksesta 35 157 Uusi jäsen maakunnan yhteistyöryhmään (Reijo Muntherin tilalle Markku Koponen) 158 Maakuntahallituksen hankintapäätös: Maakuntaparlamentti 12.-14.11.2015 159 Maakunnan kehittämisrahapäätös: Teknologiakeskus TechVilla Oy:n kehittämisrahahakemus nro 15017 TUDI Teollisuuden digitaalinen uudistuminen 160 Maakunnan kehittämisrahapäätös: RFID Lab Finland ry:n kehittämisrahahakemus nro 15020 IoTLab 161 Maakunnan kehittämisrahapäätös: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n kehittämisrahahakemus nro 15024 Yhdessä terveempi Uusimaa 162 Maakunnan kehittämisrahapäätös: HealthSPA ry:n kehittämisrahahakemus nro 15025 Yhteistyöhanke opiskelijoiden oppimisen, terveysalan verkostoitumisen ja innovaatioiden edistämiseksi 163 Maakunnan kehittämisrahapäätös: Urban Mill / Järvelin Design Oy:n kehittämisrahahakemus nro 15026 UUSAIKA Sujuvan arjen ekosysteemit 164 Maakunnan kehittämisrahapäätös: Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka:n kehittämisrahahakemus nro 15027 Kehittämisverkostoista innovaatioalustoiksi 165 Maakunnan kehittämisrahapäätös: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämisrahahakemus nro 15018 HUS Testbed 47 48 50 52 54 56 58 60 62

PÖYTÄKIRJA 9/2015 2 166 Maakunnan kehittämisrahapäätös: Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kehittämisrahahakemus nro 15019 Taksi 2025 Älykäs toimitusketju Uudenmaan logistiikka- ja liikennesuunnittelun osana 167 Maakunnan kehittämisrahapäätös: Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:n kehittämisrahahakemus nro 15021 DIGIMYLLY Uusimaa digitaalisen uudistumisen polulla 168 Maakunnan kehittämisrahapäätös: DIGILE Oy:n kehittämisrahahakemus nro 15022 Terveys ja hyvinvointi -alueen digitaalinen uudistuminen - koordinointi 169 Maakunnan kehittämisrahapäätös: DIGILE Oy:n kehittämisrahahakemus nro 15023 Teollisuuden digitaalinen uudistuminen - koordinointi 64 66 68 70 170 Talousarvion 2016 laadinnnan lähtökohdat tiedoksi 72 171 Osavuosikatsaus 3/2015 tiedoksi 74 172 Uudenmaan liiton projektisalkku vuonna 2015 tiedoksi 76 173 Johtajien antamat lausunnot 77 174 Johtajien päätökset 78 175 Kokousaikataulu 2015 tiedoksi 79

PÖYTÄKIRJA 9/2015 3 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Ansalehto-Salmi Irja Jäsen Enroth Matti Jäsen Herttuainen Auli Jäsen Jalonen Jaakko Jäsen pöytäkirjantarkastaja Karimäki Johanna Jäsen pöytäkirjantarkastaja Krohn Minerva Jäsen Markkula Markku Jäsen Mäkelä Outi Puheenjohtaja Raatikainen Mika Jäsen Sainio Jari II varapuheenjohtaja Salonen Pasi I varapuheenjohtaja Taipale Kaarin Jäsen Niiranen Matti Varajäsen Heinäluoma Eero Mv:n pj poistui kokouksesta klo 9.20 :n 153 aikana Juurikkala Timo Mv:n I vpj poistui kokouksesta klo 10.15 :n 157 aikana Hakola Juha Mv:n II vpj poistui kokouksesta klo 9.55 :n 153 aikana Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Mikkola Jaakko Johtaja, kansainväliset asiat Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Aaltio Tuuli Tiedottajan sijainen POISSA Blomqvist Thomas Jäsen Karhuvaara Arja Jäsen Ilmoittanut esteestä Elo Seija Tiedottaja

PÖYTÄKIRJA 9/2015 4 ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 153-175 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2015 / 2015 Jaakko Jalonen Johanna Karimäki PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 29.10.2015

PÖYTÄKIRJA 9/2015 5 Maakuntahallitus 153 19.10.2015 Kokouksen järjestäytyminen MHS 19.10.2015 153 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Jaakko Jalonen, Johanna Karimäki). Päätös: Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Jaakko Jalonen ja Johanna Karimäki. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Esityslistan kaava-asiat, johtaja Merja Vikman-Kanerva Talousarvion 2016 laadinnan lähtökohdat, maakuntajohtaja Ossi Savolainen Itsehallintolain valmistelun tilannekatsaus, maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

PÖYTÄKIRJA 9/2015 6 Maakuntahallitus 154 19.10.2015 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 320/05.02.00/2015 MHS 19.10.2015 154 Ympäristöministeriö pyytää 16.9.2015 päivätyllä kirjeellä Uudenmaan liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn poistaminen). Lausunto pyydetään antamaan 21.10.2015 mennessä. Lakimuutoksen taustalla on Sipilän hallituksen hallitusohjelma, jossa todetaan, että maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettelystä luovutaan. Lakimuutoksen keskeiset kohdat: Maakuntakaavoitukseen kohdistuva ympäristöministeriön erityinen ohjausja valvontatehtävä poistuu. Ympäristöministeriö ei enää lain voimaan tultua vahvista maakuntakaavoja eikä kuntien yhteisiä oikeusvaikutteisia yleiskaavoja. Maakuntakaavojen hyväksymismenettely muuttuu vastaamaan voimassa olevaa asema- ja yleiskaavojen hyväksymismenettelyä eli maakuntakaava hyväksytään maakunnan liiton ylimmässä päättävässä elimessä eli maakuntavaltuustossa, jonka päätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Jatkovalitus on edelleen mahdollista tehdä KHO:een. Muutos vastaa yleistä hallintoprosessioikeuden periaatetta, jossa ensivaiheen muutoksenhakuviranomaisena toimii hallinto-oikeus. Lakimuutoksen edellyttämät muutokset tehdään myös maankäyttö- ja rakennusasetukseen. Siinä keskeisiä muutoksia ovat seuraavat: Valtakunnallisesti merkittävissä asioissa maakuntakaavaa laadittaessa on oltava yhteydessä ympäristöministeriöön ja niihin ministeriöihin, joita muutos koskee. Viranomaisneuvottelun ajankohtaa aikaistetaan, nykysäädöksen mukaan viranomaisneuvottelu järjestetään kaavoitukseen ryhdyttäessä sekä sen jälkeen kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja siitä on saatu lausunnot ja mielipiteet. Asetuksessa ajankohtaa muutetaan siten, että viranomaisneuvottelu järjestetään edelleen kaavoitukseen ryhdyttäessä, mutta toinen viranomaisneuvottelu ennen kuin kaavaehdotus on ollut nähtävillä ja sitä koskevat lausunnot on saatu. Milloin kaavassa käsitellään valtakunnallisesti merkittäviä asioita, maakunnan liiton tulee sopia asianomaisen ministeriön kanssa neuvottelun järjestämisestä ja toimittaa neuvottelua varten tarvittava aineisto. Uutena kohtana on, että maakuntakaavaehdotuksesta on ennen nähtäville asettamista pyydettävä lausunto niiltä ministeriöiltä, joita asia koskee.. Uudenmaan liitto on pyytänyt jo nyt lausunnot tarpeellisilta ministeriöiltä sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa. Jatkossa tullaan eriyttämään viranomaisten lausunnot ja yksityisten osallisten muistutukset eri ajankohtaan. Lakimuutos on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2016. Vahvistusmenettelyä sovellettaisiin ennen lain voimaantuloa hyväksyttyihin maakuntakaavoihin. Vahvistusmenettelyä ei enää sovellettaisi lain voimaan tullessa vireillä oleviin kaavoihin. Ministeriön vahvistettaviksi tulisivat sellaiset kaavat, joissa

PÖYTÄKIRJA 9/2015 7 valtuusto on tehnyt hyväksymispäätöksen ja asettanut kaavan hyväksymispäätöstä koskevan pöytäkirjan yleisesti nähtäville. Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Lausuntoaineisto ja hallituksen esitys on luettavissa ympäristöministeriön internetsivustolla osoitteessa: http://www.ym.fi/fi-fi Maakuntahallitus antoi 16.3.2015 lausuntonsa maakuntakaavan vahvistusmenettelyn vaihtoehtoja koskevasta selvityksestä (YM9/5511/2014). Maakuntahallitus totesi lausunnossaan mm.: Uudenmaan liitto on pitänyt vahvistamismenettelyn hyvänä puolena, että eri maakunnissa laaditut maakuntakaavat toteuttavat samalla tavoin valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita sekä maankäyttö- ja rakennuslain tulkinta on samanlaista koko maassa. Vahvistamismenettelyyn on kulunut keskimäärin vuosi. Uudenmaan maakuntakaavoista on lähes poikkeuksetta valitettu, joten prosessit kokonaisuudessaan olisivat vieneet saman ajan ilman vahvistamismenettelyäkin. Viimeaikaiset ympäristöministeriön linjaukset esim. kaupan ohjauksen tulkinnoissa vahvistaessaan eri alueiden maakuntakaavoja ovat olleet hyvin erilaisia, mikä on vienyt uskottavuuden maakuntaliittojen tasapuolisesta kohtelusta. Edellä todetuista syistä Uudenmaan liiton mielestä vahvistamismenettelystä voidaan luopua. Samanaikaisesti tulee valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden määrää ja täsmällisyyttä kehittää, jotta niiden tulkinnanvaraisuus pienenee. Ministeriöiden kannanotot ja näkemykset tulee tulla esiin jo viranomaisneuvotteluissa. Lausunnolla oleva hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta siten, että maakuntakaavojen vahvistusmenettely poistetaan, on edellä kuvatun Uudenmaan liiton hyväksymän aiemman kannanoton mukainen. Uudenmaan liitto kannattaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen muuttamista lausunnolla olevan luonnoksen mukaisesti siten täsmentäen, että lausuntojen antamisella tulee olla kohtuullinen määräaika. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Täytäntöönpano: Käsittely: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Ympäristöministeriö Minerva Krohn Jaakko Jalosen ja Johanna Karimäen kannattamana teki annettavaan lausuntoon seuraavan vastaesityksen: "Uudenmaan liitto pitää hyvänä, että maakuntakaavan vahvistamismenettely ohjaa maakuntaliittoja toteuttamaan valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita yhtenäisesti. Neuvottelumenettelyllä ei ole lainvoimaista merkitystä, mikä tullee johtamaan epäyhtenäisyyteen sekä valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden

PÖYTÄKIRJA 9/2015 8 huonoon toteutumiseen. Siksi Uudenmaan liitto ei kannata vahvistamismenettelystä luopumista." Koska oli tehty kannatettu muutosehdotus, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Suoritetussa äänestyksessä maakuntajohtajan esitystä kannattaneet äänestivät JAA ja Krohnin esitystä kannattaneet äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: 7 JAA-ääntä (Markkula, Enroth, Niiranen, Raatikainen, Mäkelä, Ansalehto-Salmi, Salonen), 6 EI-ääntä (Karimäki, Krohn, Taipale, Jalonen, Herttuainen, Sainio). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan esitys on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Päätös: Maakuntahallitus päätti antaa lausunnon maakuntajohtajan ehdotuksen mukaisesti. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

PÖYTÄKIRJA 9/2015 9 Maakuntahallitus 151 25.11.2013 Maakuntahallitus 4 03.02.2014 Maakuntahallitus 19 10.03.2014 Maakuntahallitus 33 07.04.2014 Maakuntahallitus 65 02.06.2014 Maakuntahallitus 94 18.08.2014 Maakuntahallitus 109 15.09.2014 Maakuntahallitus 132 13.10.2014 Maakuntahallitus 143 17.11.2014 Maakuntahallitus 162 08.12.2014 Maakuntahallitus 79 13.04.2015 Maakuntahallitus 107 15.06.2015 Maakuntahallitus 128 24.08.2015 Maakuntahallitus 143 21.09.2015 Maakuntahallitus 155 19.10.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelutilanne tiedoksi; suojelu- ja virkistysalueet sekä toteuttamisohjelma 176/05.00/2013 MHS 25.11.2013 151 Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja se on tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistettavana. 2. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve täydentää Uudenmaan maakuntakaavoissa esitettyjä ratkaisuja erityisesti kilpailukykyyn liittyvien kysymysten sekä viherrakenteen osalta. Myös ympäristöministeriö on Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamispäätöksessä esittämissään jatkosuunnitteluohjeissa korostanut maakunnallisten luontoarvojen huomioon ottamista seuraavilla maakuntakaavakierroksilla. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut syksyn 2013 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. 4. vaihemaakuntakaava on tarkoitus laatia käynnistyneen valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa 2016. Kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn. OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, käsiteltävät aihealueet, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Suunnitelma täydentyy ja tarkentuu kaavaprosessin aikana. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan uusi maakuntakaava laaditaan koko maakunnan alueelle vaihemaakuntakaavana ja sen aikatähtäin on

PÖYTÄKIRJA 9/2015 10 vuodessa 2040. Kaavan päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle. 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviksi aihealueiksi on käytyjen keskustelujen pohjalta nostettu elinkeinot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Esillä on ollut myös vapaa-ajan asumiseen ja palveluihin liittyvien kysymysten tarkastelu, mutta kaavan laadinnan aikataulusta ja käytettävissä olevista resursseista johtuen tämän aihealueen käsittely on tarkoituksenmukaista siirtää seuraaville kaavakierroksille. 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa hyväksyttyjä maakuntakaavoja. Lisäksi jatketaan voimassa olevien Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen yhdenmukaistamista niiden aihealueiden osalta, joita kaavassa käsitellään. Kaavaprosessin aikana saattaa nousta esiin vielä muitakin aihekokonaisuuksia, joita on tarpeen käsitellä. Kaavan lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Kaavan ehdotettu sisältö toteuttaa hyvin laadittua Uusimaa-ohjelmaa ja siinä esitettyjä strategisia tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin 11.11.2013. Ympäristöministeriön ja muiden viranomaisten mielestä laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kattava ja selkeästi esitetty. Neuvottelussa esiin nousseet tarkennukset ja täydennykset on pääsääntöisesti otettu huomioon osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa viimeisteltäessä. Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan, hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, ilmoittaa vaihekaavan vireille tulosta sekä lähettää suunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyön käynnistymisen. Kaavatyön sisältö ja 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään valtuutetuille maakuntavaltuuston kokouksessa 11.12.2013. Valmistelija: Liitteet: Käsittely: Riitta Murto-Laitinen 046 558 551 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keskustelun aikana maakuntajohtaja ehdotti, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään seuraavat korjaukset (muutokset kursiivilla): 2.1 Kaavaprosessin ja valmistelun periaatteet (s. 11, 1 kpl) viimeiseksi kohdaksi lisätään: Maakuntakaavan valmistelu toteutetaan kiinteässä synergiassa Uusimaa-ohjelman toteuttamisen kanssa. 2.2. Kaavan päätavoitteet (s. 11, 1 kpl) viimeiseksi lauseeksi lisätään: Tämä edellyttää, että maakuntakaavan valmistelussa läpäisevänä tavoitteena on edistää innovatiivisuutta Uudellamaalla sekä innovaatiorakenteen uudistamista.

PÖYTÄKIRJA 9/2015 11 3. Kaavan sisällön (s. 13) ensimmäinen teema muutetaan muotoon Elinkeinot ja innovaatiotoiminta; tämä muutos huomioidaan tarpeen mukaan koko asiakirjassa mm. otsikointi ja ko. teeman selitetekstit 3.1. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta (s. 14, 3 kpl) viimeiseksi lauseeksi lisätään: Lisäksi selvitetään mahdollisuutta edistää kaavaratkaisulla innovaatiotoimintaa koko Uudellamaalla. 3.4. Viherrakenne (s. 17, 1 kpl) kolmanneksi lauseeksi lisätään: Tarkastelussa ovat mukana sekä maa- että merialueet. 3.4. Viherrakenne (s. 17, 3 kpl) ensimmäinen lause: Tällä kaavakierroksella tavoitteena on käsitellä Uudenmaan viherrakenne yhdenmukaisella tavalla koko suunnittelualueella kattaen sekä maa- että merialueet. Mkj:n muutettu ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan, hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman edellä mainituilla korjauksilla ilmoittaa vaihekaavan vireille tulosta sekä lähettää suunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyön käynnistymisen. Päätös: MHS 03.02.2014 4 Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.12.2013-15.1.2014. Määräajan puitteissa saatiin yhteensä 63 kpl palautteita, joista 12 jäsenkunnilta. Lisäksi moni jäsenkunnista ilmoitti, että ne pitävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa hyvänä ja etteivät anna virallista lausuntoa. Muilta sidosryhmiltä saatiin palautetta 39 kpl ja yksityisiltä henkilöiltä 12 kpl. Palautetta saatiin kohtuullisen tasaisesti kaikista kaavan teemoista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on palautteiden mukaan pidetty kaiken kaikkiaan melko hyvänä ja kattavana, eikä suuria muutostarpeita suunnitelmaan ole esitetty. Jäsenkunnista Raasepori ja Sipoo toivoivat, että kaavan teemoihin sisällytettäisiin siinä alku vaiheessa mukana olleet vapaa-ajan asuminen ja palvelut. Maakuntahallitus päätti kuitenkin kokouksessaan 25.11.2013, että tiukasta aikataulusta ja käytettävissä olevista resursseista johtuen kyseistä teemaa ei sisällytetä maakuntakaavaan. Tätä aihealuetta tullaan kuitenkin käsittelemään lähinnä vapaa-ajan palveluiden osalta virkistysteemaan liittyen siinä laajuudessa kuin kaavan ratkaisut sitä edellyttävät. Eräät KUUMA-kunnat ovat lausunnoissaan nostaneet esiin laadittavana olevan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman edellyttämät muutostarpeet hyväksyttyyn Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan, erityisesti eräiden asemanseutujen kehittämisalueiden osalta (mm. Palopuro ja Ristikytö). Koska kunnilla on tarve edellä mainittujen alueiden osalta edetä yleiskaavoitukseen, on perusteltua tarkastella näitä alueita tällä maakuntakaavakierroksella. Sen sijaan muita laajempia tarkistuksia aiempiin kaavaratkaisuihin ei ole tarkoituksenmukaista tehdä, elleivät ne liity 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviin aihekokonaisuuksiin.

PÖYTÄKIRJA 9/2015 12 Erityisesti luontojärjestöt ovat esittäneet että hiljaisia alueita tulisi käsitellä 4. vaihemaakuntakaavassa. Uudenmaan liitto on aikaisemmin kartoittanut entisen Uudenmaan alueelta hiljaiset alueet Uudenmaan maakuntakaavaa laadittaessa. Tämä selvitys päivitetään koko Uudenmaan osalta, ja aineistoa hyödynnetään kaavaratkaisua laadittaessa ja vaikutuksia arvioitaessa. Omana teemanaan tai merkintöinä ei hiljaisia alueita ole kuitenkaan tarkoituksena sisällyttää maakuntakaavaan. Yksittäiset kansalaiset ovat olleet huolissaan viheralueiden säilymisestä sekä tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden sisällyttämisestä maakuntakaavaan. Erityisesti palaute on kohdistunut Helsingissä sijaitseviin luontoalueisiin ja Inkoo-Raaseporin merialueella sijaitsevaan, voimassaolevassa maakuntakaavassa esitettyyn tuulivoima-alueeseen. Lisäksi palautteessa on tuotu esiin tarve käsitellä uusiutuvia energiavaroja laajemminkin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuitenkin pitäydytty ainoastaan tuulivoimassa sen edellyttämien laajojen aluevarausten vuoksi, muuten uusiutuvia energiavarojen tullaan käsittelemään Uusimaa-ohjelman mukaisessa hankkeessa tiekartta kohti hiilineutraalia Uuttamaata. Eräät jäsenkunnat ovat pitäneet hyvänä tavoitetta entistä strategisemmasta maakuntakaavasta, kun sen sijaan ympäristö- ja luontojärjestöt toivovat yksityiskohtaisempia kaavamerkintöjä. Uudenmaan liiton strategian mukaan tavoitteena on kehittää maakuntakaavaa strategisempaan suuntaan, mutta tietyt aluevarausmerkinnät mm. suojelualueet edellyttävät todennäköisesti yksityiskohtaisempaa merkintätapaa. Kommentteja esitettiin myös vaikutustenarvioinnin tarkkuuteen ja arvioitaviin vaikutuksiin liittyen. Vaikutusten arviointi täsmentyy kaavaprosessin aikana Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn nähden. Tähän asti järjestettyä vuorovaikutusta pidettiin avoimena ja viestintää onnistuneena. Lisäksi kuntien palautteessa pidettiin onnistuneena aiempaan kaavaan liittynyttä vuorovaikutusta kunnan viranhaltijoiden ja luottamusmiesten kanssa. Osallistumista ja yhteistyötä toivottiin jatkettavan ja annettiin ehdotuksia asiantuntijaryhmien laajentamisesta. Osallistumista vaikeuttavana seikkana pidettiin maakuntakaavojen laadintaa vaiheittain, koska sen pelättiin heikentävän osallisten kykyä hahmottaa kokonaisuus. Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään siten, että 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä arvioidaan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman aiheuttamat muutostarpeet suhteessa 2. vaihemaakuntakaavaan erityisesti asemanseutujen osalta ja huomioidaan ne tämän 4. vaihemaakuntakaavan valmistelussa. Hiljaisia alueita ei käsitellä 4. vaihemaakuntakaavassa omana aihealueenaan, mutta hiljaisista alueista laadittavan selvityksen tulokset otetaan huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä ja vaikutuksia arvioitaessa. Lisäksi maakuntahallitus oikeuttaa Uudenmaan liiton toimiston tekemään teknisluontoisia täydennyksiä ja lisäyksiä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan palautteen pohjalta.

PÖYTÄKIRJA 9/2015 13 Valmistelija: Liite: Käsittely: Mkj:n muutettu ehdotus: Päätös: MHS 10.03.2014 19 Riitta Murto-Laitinen 046 855 8551 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen yhteenveto Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan. Päätösehdotuksen kolmas kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Hiljaisia alueita selvitetään osana 4. vaihemaakuntakaavan valmistelua. Mahdollisesta kaavakäsittelystä päätetään myöhemmin kaavaluonnosta tai -ehdotusta käsiteltäessä." Muutoin pohjaehdotus pysyy samana. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvia energiamuotoja osana kansainvälisiä ilmastosopimuksia. Esimerkiksi tuulivoiman lisäämiseksi Suomi on asettanut kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteeksi 6 TWh tuulivoimaa vuonna 2020 ja 9 TWh vuonna 2025. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli asennettua tuulivoimakapasiteettia yhteensä 448 MW. Myös Uudellamaalla pyritään edistämään uusiutuvia energiamuotoja ja Uusimaa-ohjelmassa on kirjattuna tavoite olla Hiilineutraali maakunta vuonna 2050. Tuulivoimaa on päätetty käsitellä osana Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa paitsi kansainvälisten, kansallisten ja maakunnallisten ilmastotavoitteiden, myös aikaisempien maakuntakaavojen palautteen pohjalta. Lähtökohtaisesti on ollut tiedossa, että Uudeltamaalta on haastavaa löytää tuulivoimarakentamiseen soveltuvia maakunnallisesti merkittäviä alueita. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan maakunnalliseksi tuulivoima-alueeksi katsotaan 8-10 tuulivoimalan kokonaisuus. Tuulivoimalat ovat isoja rakennelmia, jotka vaativat ympärilleen paljon tilaa niin teknistaloudellisten tekijöiden, kuin voimaloiden aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Esimerkiksi meluvaikutusten vuoksi asutukseen ja loma-asutukseen on rajattu kilometrin suojavyöhyke. Myös eri viranomaisten tuulivoimaloiden sijoittamista koskevat ohjeistukset rajaavat tuulivoima-alueita esimerkiksi suhteessa liikenneväyliin, meriväyliin, lentoestealueisiin ja tutkiin. Uudenmaan liitossa on käynnissä tuulivoimaselvitys, jossa tarkastellaan tuulivoimarakentamisen mahdollisuuksia Uudenmaan maa- ja merialueilla, kun otetaan huomioon kaikki tuulivoimarakentamista koskevat reunaehdot. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa potentiaalisia tuulivoima-alueita kartoitettiin paikkatietomenetelmien avulla. Paikkatietoanalyyseilla Uudeltamaalta löydettiin muutamia maakunnallisia tuulivoimalle soveltuvia alueita etenkin mereltä. Näitä alueita on tarkennettu kevään 2014 alussa mm. asiantuntijaryhmien ja sidosryhmien, kuten Liikenneviraston ja Pääesikunnan kanssa käydyn vuorovaikutuksen kautta. Selvitysten tarkentuessa on ilmennyt, että suurimpaan osaan potentiaalisista merialueista kohdistuu tekijöitä, jotka eivät mahdollista tuulivoimarakentamista.

PÖYTÄKIRJA 9/2015 14 Selvityksen aikana on kartoitettu myös löytyykö maisemaltaan jo muuttuneilta alueilta, kuten tie-, satama- ja teollisuusalueilta soveltuvia tuulivoima-alueita. Näiltä alueilta löytyvä potentiaali on todettu merkitykseltään paikalliseksi, jota ei ohjata maakuntakaavalla. Tällä hetkellä Uudeltamaalta on tunnistettu yhdeksän aluetta, joihin voidaan kohdistaa tarkempia aluekohtaisia selvityksiä. Näistä alueista kaksi sijaitsee merellä ja seitsemän maalla. Tarkempia tuulivoimaselvityksiä tullaan tekemään vuoden 2014 aikana. Selvitykset tullaan teettämään konsultilla, joka valitaan kilpailutuksen kautta. Mikäli tarkempien selvitysten kautta todetaan, että Uudeltamaalta löytyy maakunnallisesti merkittäviä tuulivoima-alueita, on nämä alueet mahdollista ottaa mukaan kaavaluonnokseen. Mkj:n ehdotus: Valmistelija: Päätös: MHS 07.04.2014 33 Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän tuulivoimateeman valmistelutilanteen. Riitta Murto-Laitinen 046 855 8551, Tanja Lamminmäki 041 536 2763 Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan logistiikan teemaa on työstetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä on ohjannut asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu kuntien, valtion ja elinkeinoelämän edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Lisäksi suunnittelutyössä on ollut mukana pienryhmä, johon ovat kuuluneet professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta, johtaja Jorma Härkönen LIMOWA ry:stä, kansainvälisen logistiikan asiantuntija Ulla Tapaninen Helsingin kaupungilta ja toimitusjohtaja Pekka Aaltonen logistiikan yritysten liitosta. Työssä on hyödynnetty aiemmin ja osittain samanaikaisesti laadittuja selvityksiä, joista Uudenmaan liitto on osallistunut LIMOWA ry:n tekemään Etelä-Suomen logistiikka-alueselvitykseen (ESLogC) sekä Liikenneviraston Satamien takamaat -selvitykseen. Muita hyödynnettyjä töitä ovat olleet mm. Liikenneviraston ja Trafin teettämät skenaariotarkastelut eri kuljetusmuotojen tulevaisuudesta. Lisäksi työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun (HLJ2015) kanssa. Logistiikan kehityksestä on laadittu neljä teoreettista skenaariota, jotka vastaavat erilaisiin tulevaisuuden toimintaympäristöihin. Kaikissa skenaarioissa oletetaan, että logistiikan siirtyminen pääkaupunkiseudun ytimestä ulospäin jatkuu ja samalla yritykset keskittävät logistiikan toimintojaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi lähtökohtana on ollut, että alueella pyritään aktiivisesti hyötymään Venäjän suunnan tavaravirroista. Ensimmäinen skenaario jatkaa nykyistä kehitystä, jossa logistiikkakeskuksia sijoittuu eri puolille Uuttamaata pääosin nykyisten logistiikkakeskusten läheisyyteen. Toisessa skenaariossa on painotettu teollisuuden kuljetusvirtoja ja uusien logistiikkakeskusten painopiste on Kehä V vyöhykkeellä. Kolmannessa skenaariossa lähtökohtana ovat kulutustavaravirrat ja uudet

PÖYTÄKIRJA 9/2015 15 logistiikan toiminnot sijoittuvat lähelle pääkaupunkiseutua. Merkittäviä keskittymiä sijoittuisi tässä skenaariossa mm. Vuosaaren sataman läheisyyteen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle. Neljännessä skenaariossa kaikki merkittävät logistiikkakeskukset sijoittuisivat suuriin keskittymiin siten, että niihin on mahdollista toteuttaa raideliikenteen yhteys. Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että logistiikkakeskusten keskittäminen tuottaa synergiaetuja. Toiminnoilla on kuitenkin hyvin erilaisia tarpeita, joiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi logistiikka-alueille tulee mahdollistaa erilaisia sijainteja. Uudenmaan sisäisen jakeluliikenteen kannalta lähellä pääkaupunkiseutua sijaitsevat keskukset ovat tehokkaimpia, mutta valtakunnallisen toiminnan näkökulmasta on hyödyllisempää sijoittua hiukan kauemmas kustannuksiltaan edullisemmalle ja ruuhkattomalle alueelle. Liian voimakas raideliikenteen varrelle keskittäminen muodostaa suuren riskin tehottomasta järjestelmästä, jos raideliikenne ei saakaan sille tavoiteltua roolia. Raideliikenteelle on kuitenkin syytä luoda edellytyksiä ja varautua raideliikenteellä hoidettaviin runkokuljetuksiin. Kehityskuvaluonnoksessa teollisuuden ja kulutustavaroiden logistiikka on erotettu toisistaan. Lisäksi on tunnistettu pääkaupunkiseudun citylogistiikan tarpeita, mutta niitä ei ole nostettu esiin maakuntatasolle tehdyssä kehityskuvassa. Teollisuuden logistiikan keskeisin sijoittumisvyöhyke on Kehä V varrella Nurmijärven, Hyvinkään ja Mäntsälän alueella. Kulutustavaroiden logistiikan kannalta paremmat alueet sijaitsevat lähempänä pääkaupunkiseutua ja Lahdenväylän varrella. Toimijoita eniten kiinnostanut alue on ollut lentoaseman ympäristö, ja siellä suurin kasvu on mahdollista sijoittaa kentän pohjoispuolelle ns. Focus alueelle. Logistiikan kehityskuvaluonnoksesta kerätään palautetta kevään aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Palautteen pohjalta tehdään valinnat, mitä asioita kehityskuvasta viedään kaavaluonnokseen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän logistiikkateeman valmistelutilanteen. Valmistelija: Päätös: MHS 02.06.2014 65 Erkki Vähätörmä 0400 868 044 Merkittiin tiedoksi. Elinkeinojen kaavateemassa selvitetään kuinka maakuntakaavan keinoin voidaan parantaa elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksiä Uudellamaalla. Elinkeinotoiminnoilla tarkoitetaan elinkeinojen, työpaikkojen ja yritysten muodostamaa kokonaisuutta. Tarkastelussa ovat mukana sekä yksityiset että julkiset työpaikat. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta kytkeytyvät useisiin muihin kaavan teemoihin, erityisesti logistiikkaan. Vaihemaakuntakaavan elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan teemaa on työstetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä on ohjannut asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu kuntien, valtion ja elinkeinoelämän edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Lisäksi suunnittelutyön yhteydessä on valmistumassa

PÖYTÄKIRJA 9/2015 16 kaksi taustaselvitystä elinkeinojen nykytilasta, sijoittumistekijöistä ja tulevaisuudennäkymistä sekä innovaatiotoiminnasta. Kehityskuvatyössä on hahmotettu nykyhetken ja tulevaisuuden elinkeinorakennetta Uudellamaalla ja siihen vaikuttavia ulkoisia toimintaympäristön muutoksia, sekä koottu toimenpidesuosituksia erilaisiin talouden skenaarioihin varautuen. Lisäksi on kartoitettu yritysten sijoittumisedellytyksiä ja pohdittu, miten näitä parhaiten voitaisiin tukea maakuntakaavan keinoin. Selvitysten päätulokset, elinkeinojen tarkentuneet tavoitteet maakuntakaavoitukselle sekä tulevaisuuden tahtotila esitetään kesän aikana viimeisteltävässä kehityskuvassa. Kehityskuvaluonnoksesta kerätään palautetta loppukevään aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Palautteen pohjalta tehdään valinnat, mitä asioita kehityskuvasta viedään kaavaluonnokseen. Uudenmaan sijainti kansainvälisten itä-länsi ja pohjois-eteläsuuntaisten kehityskäytävien risteyksessä sekä Aasian lentojen solmukohdassa nähdään potentiaalina, jota on hyödynnettävä. Nykyinen ja jo aiemmissa maakuntakaavoissa osoitettu infra kuten uudet nopeat radat itään ja länteen sekä mahdollinen tunneliyhteys Eurooppaan Viron kautta tukevat osaltaan elinkeinojen sijoittumista ja kehitystä. Liike-elämän ja hallinnon palvelut sekä yleisesti toimistotyöpaikat ja innovaatiotoiminnot keskittyvät alueen keskuksiin, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, lähinnä Helsingin seudun monipuoliseen ytimeen ja kehittyviin seutukeskuksiin. Lähipalvelut kuten kauppa ja muut kotitalouksien palvelut sijoittuvat lähelle asukkaita, kaikkiin alueen keskustoihin tukemaan monikeskuksista aluerakennetta. Tilaa vievälle tuotannolle ja logistiikalle tulee varata riittävät kehitysmahdollisuudet keskustojen ulkopuolella, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Työpaikkojen tulisi sijoittua työvoiman saavutettaviin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Tavoitteena on monitoimintainen kaupunkirakenne, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut sekoittuvat. Vakiintuneiden tuotannon alueiden kehittymisedellytykset tulee turvata ja mahdollistaa myös uusien sijoittuminen Uudellemaalle. Uudenmaan vetovoimatekijöiden hyödyntäminen matkailussa tuo potentiaalia alalle näitä ovat mm. luonto, vesistöt ja kulttuuriympäristöt. Kansainvälinen saavutettavuus on matkailun ja vapaa-ajan palveluiden kasvulle oleellista - lentoaseman vahvistuva rooli Aasian liikenteessä, Pietarin junayhteys sekä Tallinnan ja Tukholman laivayhteydet kytkevät Uudenmaan suurkaupunkiverkostoon. Uudellamaalla on kansainvälisesti hyvä vetovoima, jota tukevat hyvä elinympäristö, mm. joukkoliikenteen kehittäminen ja muu perusrakenne. Tärkeitä elinkeinojen sijoittumistekijöitä ovat saavutettavuus, joukkoliikenteen läheisyys sekä tiivis rakenne ja palvelut, joita kaikkia voidaan tukea maakuntakaavoituksella. Aluesuunnittelulla vaikutetaan kilpailukykyyn ja tuottavuuteen fyysisen ympäristön ja palveluverkon toimivuuden kautta. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan teeman valmistelutilanteen.

PÖYTÄKIRJA 9/2015 17 Valmistelija: Päätös: Sanna Jylhä 041 451 7987 Merkittiin tiedoksi. MHS 18.08.2014 94 Viherrakenne Viherrakenne on keskeinen teema valmisteilla olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa. Viherrakenne kytkeytyy myös muihin kaavan teemoihin. Viherrakenteella tarkoitetaan kasvullisten alueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa, joka on osa yhdyskuntarakennetta. Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa viherrakenteeseen liittyviä merkintöjä ovat Natura-, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet sekä viheryhteystarvetta osoittavat merkinnät. Mukana on myös eri tavoin määriteltyjä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Viherrakennetta tukevia ominaisuusmerkintöjä on osoitettu mm. pohjavesialueille ja arvokkaille geologisille muodostumille. Viherrakenteen ominaisuuksia ja arvoja on otettu huomioon myös muissa merkinnöissä ja niiden suunnittelumääräyksissä. Viherrakenteen teemassa tarkoituksena on voimassa olevissa maakuntakaavoissa osoitetun viherrakenteen ajantasaistaminen ja osin myös sen kokonaisuuden käsittelyn yhdenmukaistaminen ja uudistaminen. Tällä pyritään tukemaan viherrakenteen arvojen ja käyttömahdollisuuksien säilymistä sekä vastaamaan viherrakenteen eri käyttötarpeisiin. Maankäytön suunnitteluun kohdistuu koko Uudenmaan alueella poikkeuksellisen kovat vaatimukset johtuen metropolialueen voimakkaasta rakentamistarpeesta väestön ja yritystoiminnan kasvaessa. Uudellamaalla on myös paljon monille lajeille ainutlaatuisia elinympäristöjä johtuen eteläisestä sijainnista, vaihtelevasta maaperästä sekä laajasta, pienipiirteisestä saaristosta. Kasvava väestölle on tarjottava virkistysmahdollisuuksia. Maaseudun elinkeinot ovat muutoksessa muun muassa biotalouden ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Viherrakennetta kehittämällä voidaan vastata näihin tarpeisiin. Näkökulmina ovat ihmisen luonnosta saamat hyödyt (ekosysteemipalvelut) ja toisaalta luonnon itseisarvo. Uudenmaan liitossa on käynnissä viherrakenteen kokonaisuutta varten useita selvityksiä. Maakuntakaavoituksen kehittämiseen tässä aiheessa on saatu ympäristöministeriöltä rahoitusta. Selvityksissä hyödynnetään uusia paikkatietomenetelmiä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Luontoselvityksiä täydennetään maastokartoituksilla tarpeen mukaan. Muutoin selvitykset tehdään liiton omien asiantuntijoiden työnä sekä pääkaupunkiseudun viherkehän osalta myös maisema-arkkitehtuurin diplomityön yhteydessä. Työssä hyödynnetään aiemmin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitoissa laadittuja selvityksiä. Viherrakenteen teemaa työstetään laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä seuraa ja tukee asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu muun muassa kuntien, valtion, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä muille alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin.

PÖYTÄKIRJA 9/2015 18 Viherrakenteen tulevaisuuden suunnasta on laadittu kehityskuvaluonnos, jossa yhdistyvät monet eri näkökulmat. Kehityskuvatyössä on hahmotettu nykyhetken viherrakennetta Uudellamaalla ja siihen vaikuttavia muutosvoimia sekä asetettu tavoitteita pitkän aikavälin kehitykselle. Viherrakenteen kehityskuvaluonnoksesta on kerätty palautetta kevään ja kesän aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Kehityskuvan tavoitteita toteutetaan eri tavoin ja niistä vain osa liittyy maakuntakaavaan ja sen tavoitteisiin. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöt käsittävät rakennusperinnön, maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja sen pohjalta laaditut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä tuore valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia asettavat velvoitteita kulttuuriympäristöjen huomioimiseen alueiden käytön suunnittelussa. Maakuntakaava on hyvä kaavataso esittää kulttuuriympäristöt kokonaisuutena. Kulttuuriympäristö-teema liittyy suoraan tai välillisesti myös kaikkiin 4. vaihemaakuntakaavan teemoihin. 4. vaihemaakuntakaavassa tullaan esittämään valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (RKY 2009-kohteet), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennusperintö sekä viimeisin tieto muinaisjäännöksistä. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (rakennetut ympäristöt ja maisema-alueet) tuodaan kaavaan valtioneuvoston päätöksien mukaisina. Tällä hetkellä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat vuodelta 1995; ympäristöministeriön toimesta maisema-alueita tarkistetaan kaikissa maakunnissa. Jos valtioneuvosto tekee päätöksen maisema-aluetarkistuksista kaavaehdotukseen mennessä, osoitetaan maisema-alueet 4. vaihemaakuntakaavassa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä on tehty selvitys (Missä maat on mainiommat, 2012) jo 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä Uudenmaan liitossa. Selvitys toimii perustana alue- ja kohdevalinnoille sekä teeman käsittelylle. Selvitys tehtiin laajassa vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden kulttuuriympäristöjen asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Lisäselvityksiä on tehty kesän 2014 aikana kulttuurihistoriallisista arvokkaista teistä ja reiteistä sekä maisemahäiriöistä. Ennen kaavaehdotusta tullaan vielä tekemään tarkistuksia rannikon ja saariston kulttuuriympäristökohteista sekä päivityksiä Missä maat ovat mainiommat-selvitykseen. 4. vaihemaakuntakaavassa yhtenäistetään kulttuuriympäristöä koskevat kaavamerkinnät- ja määräykset koko Uudenmaan alueella. Nyt merkintöjä ja määräyksiä on Uudenmaan kokonaismaakuntakaavasta, 2. vaihemaakuntakaavasta sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta. Kulttuuriympäristöjä ja niiden merkitystä maankäytön suunnittelussa ja Uudenmaan kehityksessä on käsitelty kuntien työpajoissa, seutuseminaareissa sekä teeman asiantuntijaryhmän kokouksissa. Saadun palautteen perusteella on korostunut, että teemaa kannattaa käsitellä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ja kulttuuriympäristöjen tunnettavuutta lisätä, jotta kunnilla ja suunnittelijoilla on tarpeelliset tiedot alueiden kulttuuriarvoista ja niiden huomioimisesta esimerkiksi kaavoituksessa. Lisäksi tavoitteena on, että kulttuuriympäristöt ymmärretään maakunnan identiteetti- ja kilpailutekijänä sekä voimavarana. Alueita tulee

PÖYTÄKIRJA 9/2015 19 voida kehittää kulttuuriympäristöjen arvot huomioon ottaen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävien viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen teemojen valmistelutilanteen. Valmistelija: Päätös: MHS 15.09.2014 109 Lasse Rekola 044 299 0678 (viherrakenne) Kristiina Rinkinen 040 554 7297 (kulttuuriympäristöt) Merkittiin tiedoksi. Maakuntakaavan suunnitteluperiaatteet ovat sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden perusteella kaavaluonnosta valmistellaan. Suunnitteluperiaatteet on muodostettu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja suunnitelmasta saadun palautteen pohjalta. Kaavan päätavoitteina ovat kestävä kilpailukyky ja hyvinvointi. Kaavan aihealueiksi on valittu viisi teemaa, joista kustakin on esitetty omat tavoitteensa ja suunnitteluperiaatteensa. Kaavan teemoja ovat elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Suunnitteluperiaatteiden lähtökohtina ovat lisäksi olleet Uusimaa-ohjelma, laaditut kehityskuvat ja taustaselvitykset sekä niihin liittynyt vuorovaikutus keväällä 2014. Suunnitteluperiaatteiden valmistelun taustalla ovat olleet myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä erilaiset kaavan aihepiireihin liittyvät strategiat ja selvitykset. Esityslistan liitteenä on esitys suunnitteluperiaatteiksi. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus hyväksyy 4. vaihemaakuntakaavaan laaditut suunnitteluperiaatteet. Valmistelija: Ilona Mansikka 040 524 9186 Liitteet: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet Päätös: MHS 13.10.2014 132 Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan pohjaksi laaditut kehityskuva- ja lähtökohtaraportit ovat valmistuneet ja ne saatetaan maakuntahallitukselle tiedoksi. Raportit ovat luettavissa Päättärissä viimeistään pe 10.10. Raportit viimeistellään syksyn 2014 aikana ja siinä yhteydessä niihin voidaan tehdä vielä teknisluontoisia korjauksia. Kehityskuvat muodostavat pohjan maakuntakaavalle Maakuntahallitus käynnisti Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan marraskuussa 2013. Kaavan päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle,

PÖYTÄKIRJA 9/2015 20 kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava kattaa koko Uudenmaan maakunnan alueen lukuun ottamatta valtuuston 2. vaihemaakuntakaavasta hyväksymättä jättämää aluetta, ja sen aikatähtäin on vuodessa 2040. Kaava täydentää ja tarkistaa jo voimassa olevia maakuntakaavoja ja siitä on tarkoitus tehdä entistä strategisempi. Kaavan keskeisin sisältö muodostuu viidestä teemasta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta logistiikka tuulivoima viherrakenne kulttuuriympäristöt Kaavan teemoista on koottu laaja taustaselvitysaineisto ja lähtökohtaraportit. Joistakin teemoista on lisäksi laadittu kehityskuva, jossa kuvataan teeman nykytilaa, kehittämistavoitteita ja tulevaisuuden näkymiä sekä visioidaan miltä maakunta voisi teeman osalta näyttää vuonna 2040. Nämä valmisteluaineistot muodostavat pohjan kaavaluonnokselle. Kehityskuvia on valmisteltu laajassa vuorovaikutuksessa. Kehityskuvat tullaan julkaisemaan kaavaluonnoksen oheismateriaalina, mutta niistä ei pyydetä lausuntoa eikä osallisten kommentteja. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan kehityskuva- ja lähtökohtaraportit. Valmistelija: Päätös: MHS Ilona Mansikka 040 524 9186 Merkittiin tiedoksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksen laadintaa on jatkettu kaavan kehityskuvien, lähtökohtaraporttien ja taustaselvitysten sekä maakuntahallituksen 15.9.2014 hyväksymien suunnitteluperiaatteiden pohjalta. Luonnoksen suunnittelun tueksi on järjestetty kuntien asiantuntijoille kaavatyöpaja 28.10.2014 ja kunnissa on käyty kuntakohtaiset neuvottelut kaavaratkaisun perusteeksi. Luonnoksen ratkaisuperiaatteet esitellään tarkemmin teemakohtaisesti kokouksen yhteydessä ja niistä käydään lähetekeskustelu. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava kattaa koko Uudenmaan maakunnan alueen lukuun ottamatta valtuuston 2. vaihemaakuntakaavasta hyväksymättä jättämää Östersundomin aluetta, ja sen aikatähtäin on vuodessa 2040. Kaava täydentää ja tarkistaa jo voimassa olevia maakuntakaavoja ja siitä on tarkoitus tehdä entistä strategisempi. Kaavan keskeisin sisältö muodostuu viidestä teemasta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta logistiikka tuulivoima viherrakenne kulttuuriympäristöt Näiden teemojen lisäksi maakuntahallitus on 3.2.2014 päättänyt että 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä arvioidaan Helsingin seudun yhteisen

PÖYTÄKIRJA 9/2015 21 maankäyttösuunnitelman aiheuttamat muutostarpeet suhteessa 2. vaihemaakuntakaavaan erityisesti asemanseutujen (Tuusulan Ristikytö ja Hyvinkään Palopuro) osalta ja huomioidaan ne tämän 4. vaihemaakuntakaavan valmistelussa. 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen Maakuntahallitus on 25.11.2013 hyväksynyt Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja päättänyt täydentää suunnitelmaa yllämainittujen asemanseutujen osalta 3.2.2014. Uudenmaan liitossa on käynnissä Östersundomin vaihemaakuntakaavan laadinta joka täydentää Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa maakuntavaltuuston aiemmin (20.3.2013) hyväksymättä jättämän Östersundomin alueen osalta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee tarkistaa, em. syystä johtuen, suunnittelualueen rajauksen osalta siten, että kyseinen Östersundomin vaihemaakuntakaavan alue jätetään pois 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualueesta. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää tarkistaa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa suunnittelualueen rajauksen osalta siten, että Östersundomin vaihemaakuntakaavan alue jätetään pois 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualueesta merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksen ratkaisuperiaatteet päättää, että maakuntavaltuustolle annetaan tilannekatsaus 4. vaihemaakuntakaavan valmistelusta kokouksessa 3.12.2014. Valmistelija: Käsittely: Riitta Murto-Laitinen 046 558 551 Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotuksen ensimmäistä kohtaa seuraavasti: päättää tarkistaa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa suunnittelualueen rajauksen osalta siten, että Östersundomin vaihemaakuntakaavan alue jätetään pois 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualueesta ja tälle alueelle valmistellaan 2. vaihemaakuntakaava loppuun tiiviissä yhteistyössä kuntien yhteisen yleiskaavan ja 4. vaihemaakuntakaavan kanssa. Muutoin ehdotus pysyi muuttumattomana. Päätös: Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessa muutetun ehdotuksen. MHS Maakuntahallituksen kokouksessa 17.11.2014 maakuntahallitukselle esiteltiin kaavaratkaisun periaatteita ja käytiin keskustelua kaavaluonnoksen sisällöstä. Kaavaluonnosta on valmisteltu edelleen ja kaavaratkaisun periaatteet ovat pääpiirteissään seuraavat.

PÖYTÄKIRJA 9/2015 22 Elinkeinojen ja innovaatiotoimintojen osalta on kaavaluonnoksen pohjaksi kartoitettu elinkeinojen ja innovaatioiden kehitystarpeita ja toimintaedellytyksiä. Kaavaluonnoksen valmistelussa on todettu, että jo vahvistetut maakuntakaavat vastaavat hyvin kehityskuvien ja taustaselvitysten esiin nostamiin tarpeisiin ja uuteen tietoon. Selvitykset osoittavat, että nykyiset maakuntakaavat sisältävät tarpeellisessa määrin asunto- ja työpaikka-alueita ja tehdyt ratkaisut turvaavat elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan kehittämisedellytykset. Myöskään kaupan ratkaisun avaamiseen mitoituksen osalta ei uusimpien selvitysten mukaan ole tarvetta. Lähtökohtana 4. vaihemaakuntakaavassa siis on, että vahvistetuissa maakuntakaavoissa ratkaistuja taajama- tai työpaikka-alueita, lukuun ottamatta logistiikka-alueita, ei ole tarkoituksenmukaista avata tarkasteluun tällä kaavakierroksella. Vahvistettu 2. vaihemaakuntakaava mahdollistaa logistiikan kannalta keskeisimmät ratkaisut. 4. vaihemaakuntakaavassa ratkaisua täsmennetään osoittamalla tärkeimmät logistiikkakeskusten ja niihin kytkeytyvien toimintojen sijoittumisalueet omalla merkinnällä. Näiden alueiden lisäksi logistiikkaa voi sijoittua voimassa olevien kaavojen taajama- ja työpaikka-alueille. Kaavassa määritellään myös maakunnallisesti merkittävät satamat ja niihin johtavat laivaväylät. Voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennealue mahdollistaa sen kehittämisen. Vahvistettujen maakuntakaavojen liikenneyhteydet palvelevat jo osaltaan logistiikkaa. Näiden lisäksi kaavassa selvitetään uutta logistista poikittaisyhteyttä Keski-Uudellemaalle. Tallinnan tunneli osoitetaan ohjeellisen liikennetunnelin merkinnällä. Tuulivoiman osalta on selvitetty potentiaalisia tuulivoima-alueita maa- ja merialueilta. Tuulivoimalle soveltuvien, maakunnallisen kokoluokan tuulivoima-alueiden kartoittamisessa otettiin huomioon maisema-, melu- ja luontoseikkojen lisäksi vaikutuksia alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisten elinympäristöön sekä vertailtiin teknistaloudellisia vaikutuksia. Uudeltamaalta löydettiin viisi potentiaalista tuulivoima-aluetta, jotka on mahdollista ottaa mukaan kaavaluonnokseen. Alueista kaksi sijaitsee merellä ja kolme mantereella. Maakuntakaavassa määritellään vain suuret, maakunnallisesti merkittävät tuulivoima-alueet. Näillä tarkoitetaan kymmenen tai useamman tuulivoimalan kokonaisuuksia. Pienempien tuulivoima-alueiden paikat suunnitellaan kuntien kaavoituksessa. 4. vaihemaakuntakaavassa viherrakennetta tarkastellaan kokonaisuutena ja määritellään sen sisältö ja laajuus maakuntatasolla. Viherrakenteen kaavaratkaisu muodostuu luonnonsuojelualueista ja muista luontoarvoista, laajoista yhtenäisistä metsäalueista ja viheryhteystarpeista sekä virkistysalueista ja reiteistä. Lisäksi viherrakenteen yhteydessä on käsitelty myös saaristovyöhykkeisiin liittyvää kaavaratkaisua. Arvokkaat luonnonympäristöt 4. vaihemaakuntakaavassa muodostuvat mm. luonnonsuojelualueista, Natura 2000-verkoston alueista ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä alueista eli luo-alueista. Luo-alue ominaisuusmerkintä on Uudenmaan maakuntakaavoissa uusi, vastaavaa merkintää ei aikaisemmissa kaavoissa ole näin laajasti käytetty. Luo-alue-merkinnällä on osoitettu selvitysten perusteella alueita, joilla on tunnistettu maakunnallisia luontoarvoja. Nämä alueet eivät ole suojelualueita, mutta niiden käytössä ja suunnittelussa maakunnalliset luontoarvot tulee ottaa huomioon. Lisäksi luontoarvojen turvaamiseen käytetään muiden maankäyttömuotojen suunnittelumääräyksiä.