Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava; Viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen kaavateemojen tilannekatsaukset

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava; Viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen kaavateemojen tilannekatsaukset 176/05.00/2013 MHS Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja se on tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistettavana. 2. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve täydentää Uudenmaan maakuntakaavoissa esitettyjä ratkaisuja erityisesti kilpailukykyyn liittyvien kysymysten sekä viherrakenteen osalta. Myös ympäristöministeriö on Uudenmaan maakuntakaavan vahvistamispäätöksessä esittämissään jatkosuunnitteluohjeissa korostanut maakunnallisten luontoarvojen huomioon ottamista seuraavilla maakuntakaavakierroksilla. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut syksyn 2013 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. 4. vaihemaakuntakaava on tarkoitus laatia käynnistyneen valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa Kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn. OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, käsiteltävät aihealueet, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Suunnitelma täydentyy ja tarkentuu kaavaprosessin aikana. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan uusi maakuntakaava laaditaan koko maakunnan alueelle vaihemaakuntakaavana ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaavan päätavoitteena on luoda edellytyksiä kestävälle, kilpailukykyiselle ja hyvinvoivalle Uudellemaalle. 4.

2 vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviksi aihealueiksi on käytyjen keskustelujen pohjalta nostettu elinkeinot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Esillä on ollut myös vapaa-ajan asumiseen ja palveluihin liittyvien kysymysten tarkastelu, mutta kaavan laadinnan aikataulusta ja käytettävissä olevista resursseista johtuen tämän aihealueen käsittely on tarkoituksenmukaista siirtää seuraaville kaavakierroksille. 4. vaihemaakuntakaava täydentää ja tarkistaa hyväksyttyjä maakuntakaavoja. Lisäksi jatketaan voimassa olevien Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen yhdenmukaistamista niiden aihealueiden osalta, joita kaavassa käsitellään. Kaavaprosessin aikana saattaa nousta esiin vielä muitakin aihekokonaisuuksia, joita on tarpeen käsitellä. Kaavan lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Kaavan ehdotettu sisältö toteuttaa hyvin laadittua Uusimaa-ohjelmaa ja siinä esitettyjä strategisia tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin Ympäristöministeriön ja muiden viranomaisten mielestä laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kattava ja selkeästi esitetty. Neuvottelussa esiin nousseet tarkennukset ja täydennykset on pääsääntöisesti otettu huomioon osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa viimeisteltäessä. Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan, hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, ilmoittaa vaihekaavan vireille tulosta sekä lähettää suunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyön käynnistymisen. Kaavatyön sisältö ja 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitellään valtuutetuille maakuntavaltuuston kokouksessa Valmistelija: Liitteet: Käsittely: Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keskustelun aikana maakuntajohtaja ehdotti, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehdään seuraavat korjaukset (muutokset kursiivilla): 2.1 Kaavaprosessin ja valmistelun periaatteet (s. 11, 1 kpl) viimeiseksi kohdaksi lisätään: Maakuntakaavan valmistelu toteutetaan kiinteässä synergiassa Uusimaa-ohjelman toteuttamisen kanssa.

3 2.2. Kaavan päätavoitteet (s. 11, 1 kpl) viimeiseksi lauseeksi lisätään: Tämä edellyttää, että maakuntakaavan valmistelussa läpäisevänä tavoitteena on edistää innovatiivisuutta Uudellamaalla sekä innovaatiorakenteen uudistamista. 3. Kaavan sisällön (s. 13) ensimmäinen teema muutetaan muotoon Elinkeinot ja innovaatiotoiminta; tämä muutos huomioidaan tarpeen mukaan koko asiakirjassa mm. otsikointi ja ko. teeman selitetekstit 3.1. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta (s. 14, 3 kpl) viimeiseksi lauseeksi lisätään: Lisäksi selvitetään mahdollisuutta edistää kaavaratkaisulla innovaatiotoimintaa koko Uudellamaalla Viherrakenne (s. 17, 1 kpl) kolmanneksi lauseeksi lisätään: Tarkastelussa ovat mukana sekä maa- että merialueet Viherrakenne (s. 17, 3 kpl) ensimmäinen lause: Tällä kaavakierroksella tavoitteena on käsitellä Uudenmaan viherrakenne yhdenmukaisella tavalla koko suunnittelualueella kattaen sekä maa- että merialueet. Mkj:n muutettu ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan, hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman edellä mainituilla korjauksilla ilmoittaa vaihekaavan vireille tulosta sekä lähettää suunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyön käynnistymisen. Päätös: MHS Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Määräajan puitteissa saatiin yhteensä 63 kpl palautteita, joista 12 jäsenkunnilta. Lisäksi moni jäsenkunnista ilmoitti, että ne pitävät osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa hyvänä ja etteivät anna virallista lausuntoa. Muilta sidosryhmiltä saatiin palautetta 39 kpl ja yksityisiltä henkilöiltä 12 kpl. Palautetta saatiin kohtuullisen tasaisesti kaikista kaavan teemoista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on palautteiden mukaan pidetty kaiken kaikkiaan melko hyvänä ja kattavana, eikä suuria muutostarpeita suunnitelmaan ole esitetty. Jäsenkunnista Raasepori ja Sipoo toivoivat, että kaavan teemoihin sisällytettäisiin siinä alku vaiheessa mukana olleet vapaa-ajan asuminen ja palvelut. Maakuntahallitus päätti kuitenkin kokouksessaan , että tiukasta aikataulusta ja käytettävissä olevista resursseista johtuen kyseistä teemaa ei sisällytetä maakuntakaavaan. Tätä aihealuetta tullaan kuitenkin käsittelemään lähinnä vapaa-ajan palveluiden osalta virkistysteemaan liittyen siinä laajuudessa kuin kaavan ratkaisut sitä edellyttävät.

4 Eräät KUUMA-kunnat ovat lausunnoissaan nostaneet esiin laadittavana olevan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman edellyttämät muutostarpeet hyväksyttyyn Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan, erityisesti eräiden asemanseutujen kehittämisalueiden osalta (mm. Palopuro ja Ristikytö). Koska kunnilla on tarve edellä mainittujen alueiden osalta edetä yleiskaavoitukseen, on perusteltua tarkastella näitä alueita tällä maakuntakaavakierroksella. Sen sijaan muita laajempia tarkistuksia aiempiin kaavaratkaisuihin ei ole tarkoituksenmukaista tehdä, elleivät ne liity 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviin aihekokonaisuuksiin. Erityisesti luontojärjestöt ovat esittäneet että hiljaisia alueita tulisi käsitellä 4. vaihemaakuntakaavassa. Uudenmaan liitto on aikaisemmin kartoittanut entisen Uudenmaan alueelta hiljaiset alueet Uudenmaan maakuntakaavaa laadittaessa. Tämä selvitys päivitetään koko Uudenmaan osalta, ja aineistoa hyödynnetään kaavaratkaisua laadittaessa ja vaikutuksia arvioitaessa. Omana teemanaan tai merkintöinä ei hiljaisia alueita ole kuitenkaan tarkoituksena sisällyttää maakuntakaavaan. Yksittäiset kansalaiset ovat olleet huolissaan viheralueiden säilymisestä sekä tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden sisällyttämisestä maakuntakaavaan. Erityisesti palaute on kohdistunut Helsingissä sijaitseviin luontoalueisiin ja Inkoo-Raaseporin merialueella sijaitsevaan, voimassaolevassa maakuntakaavassa esitettyyn tuulivoima-alueeseen. Lisäksi palautteessa on tuotu esiin tarve käsitellä uusiutuvia energiavaroja laajemminkin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuitenkin pitäydytty ainoastaan tuulivoimassa sen edellyttämien laajojen aluevarausten vuoksi, muuten uusiutuvia energiavarojen tullaan käsittelemään Uusimaa-ohjelman mukaisessa hankkeessa tiekartta kohti hiilineutraalia Uuttamaata. Eräät jäsenkunnat ovat pitäneet hyvänä tavoitetta entistä strategisemmasta maakuntakaavasta, kun sen sijaan ympäristö- ja luontojärjestöt toivovat yksityiskohtaisempia kaavamerkintöjä. Uudenmaan liiton strategian mukaan tavoitteena on kehittää maakuntakaavaa strategisempaan suuntaan, mutta tietyt aluevarausmerkinnät mm. suojelualueet edellyttävät todennäköisesti yksityiskohtaisempaa merkintätapaa. Kommentteja esitettiin myös vaikutustenarvioinnin tarkkuuteen ja arvioitaviin vaikutuksiin liittyen. Vaikutusten arviointi täsmentyy kaavaprosessin aikana Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn nähden. Tähän asti järjestettyä vuorovaikutusta pidettiin avoimena ja viestintää onnistuneena. Lisäksi kuntien palautteessa pidettiin onnistuneena aiempaan kaavaan liittynyttä vuorovaikutusta kunnan viranhaltijoiden ja luottamusmiesten kanssa. Osallistumista ja yhteistyötä toivottiin jatkettavan ja annettiin ehdotuksia asiantuntijaryhmien laajentamisesta. Osallistumista vaikeuttavana seikkana pidettiin maakuntakaavojen laadintaa vaiheittain, koska sen pelättiin heikentävän osallisten kykyä hahmottaa kokonaisuus. Mkj:n ehdotus:

5 Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään siten, että 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä arvioidaan Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman aiheuttamat muutostarpeet suhteessa 2. vaihemaakuntakaavaan erityisesti asemanseutujen osalta ja huomioidaan ne tämän 4. vaihemaakuntakaavan valmistelussa. Hiljaisia alueita ei käsitellä 4. vaihemaakuntakaavassa omana aihealueenaan, mutta hiljaisista alueista laadittavan selvityksen tulokset otetaan huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä ja vaikutuksia arvioitaessa. Lisäksi maakuntahallitus oikeuttaa Uudenmaan liiton toimiston tekemään teknisluontoisia täydennyksiä ja lisäyksiä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan palautteen pohjalta. Valmistelija: Liite: Käsittely: Mkj:n muutettu ehdotus: Päätös: MHS Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadun palautteen yhteenveto Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan. Päätösehdotuksen kolmas kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Hiljaisia alueita selvitetään osana 4. vaihemaakuntakaavan valmistelua. Mahdollisesta kaavakäsittelystä päätetään myöhemmin kaavaluonnosta tai -ehdotusta käsiteltäessä." Muutoin pohjaehdotus pysyy samana. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen. Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvia energiamuotoja osana kansainvälisiä ilmastosopimuksia. Esimerkiksi tuulivoiman lisäämiseksi Suomi on asettanut kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteeksi 6 TWh tuulivoimaa vuonna 2020 ja 9 TWh vuonna Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli asennettua tuulivoimakapasiteettia yhteensä 448 MW. Myös Uudellamaalla pyritään edistämään uusiutuvia energiamuotoja ja Uusimaa-ohjelmassa on kirjattuna tavoite olla Hiilineutraali maakunta vuonna Tuulivoimaa on päätetty käsitellä osana Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa paitsi kansainvälisten, kansallisten ja maakunnallisten ilmastotavoitteiden, myös aikaisempien maakuntakaavojen palautteen pohjalta. Lähtökohtaisesti on ollut tiedossa, että Uudeltamaalta on haastavaa löytää

6 tuulivoimarakentamiseen soveltuvia maakunnallisesti merkittäviä alueita. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan maakunnalliseksi tuulivoima-alueeksi katsotaan 8-10 tuulivoimalan kokonaisuus. Tuulivoimalat ovat isoja rakennelmia, jotka vaativat ympärilleen paljon tilaa niin teknistaloudellisten tekijöiden, kuin voimaloiden aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Esimerkiksi meluvaikutusten vuoksi asutukseen ja loma-asutukseen on rajattu kilometrin suojavyöhyke. Myös eri viranomaisten tuulivoimaloiden sijoittamista koskevat ohjeistukset rajaavat tuulivoima-alueita esimerkiksi suhteessa liikenneväyliin, meriväyliin, lentoestealueisiin ja tutkiin. Uudenmaan liitossa on käynnissä tuulivoimaselvitys, jossa tarkastellaan tuulivoimarakentamisen mahdollisuuksia Uudenmaan maa- ja merialueilla, kun otetaan huomioon kaikki tuulivoimarakentamista koskevat reunaehdot. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa potentiaalisia tuulivoima-alueita kartoitettiin paikkatietomenetelmien avulla. Paikkatietoanalyyseilla Uudeltamaalta löydettiin muutamia maakunnallisia tuulivoimalle soveltuvia alueita etenkin mereltä. Näitä alueita on tarkennettu kevään 2014 alussa mm. asiantuntijaryhmien ja sidosryhmien, kuten Liikenneviraston ja Pääesikunnan kanssa käydyn vuorovaikutuksen kautta. Selvitysten tarkentuessa on ilmennyt, että suurimpaan osaan potentiaalisista merialueista kohdistuu tekijöitä, jotka eivät mahdollista tuulivoimarakentamista. Selvityksen aikana on kartoitettu myös löytyykö maisemaltaan jo muuttuneilta alueilta, kuten tie-, satama- ja teollisuusalueilta soveltuvia tuulivoima-alueita. Näiltä alueilta löytyvä potentiaali on todettu merkitykseltään paikalliseksi, jota ei ohjata maakuntakaavalla. Tällä hetkellä Uudeltamaalta on tunnistettu yhdeksän aluetta, joihin voidaan kohdistaa tarkempia aluekohtaisia selvityksiä. Näistä alueista kaksi sijaitsee merellä ja seitsemän maalla. Tarkempia tuulivoimaselvityksiä tullaan tekemään vuoden 2014 aikana. Selvitykset tullaan teettämään konsultilla, joka valitaan kilpailutuksen kautta. Mikäli tarkempien selvitysten kautta todetaan, että Uudeltamaalta löytyy maakunnallisesti merkittäviä tuulivoima-alueita, on nämä alueet mahdollista ottaa mukaan kaavaluonnokseen. Mkj:n ehdotus: Valmistelija: Päätös: MHS Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän tuulivoimateeman valmistelutilanteen. Riitta Murto-Laitinen , Tanja Lamminmäki Maakuntahallitus hyväksyi ehdotuksen. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan logistiikan teemaa on työstetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä on ohjannut asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu kuntien, valtion ja elinkeinoelämän edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä alan toimijoille on

7 järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Lisäksi suunnittelutyössä on ollut mukana pienryhmä, johon ovat kuuluneet professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillisestä yliopistosta, johtaja Jorma Härkönen LIMOWA ry:stä, kansainvälisen logistiikan asiantuntija Ulla Tapaninen Helsingin kaupungilta ja toimitusjohtaja Pekka Aaltonen logistiikan yritysten liitosta. Työssä on hyödynnetty aiemmin ja osittain samanaikaisesti laadittuja selvityksiä, joista Uudenmaan liitto on osallistunut LIMOWA ry:n tekemään Etelä-Suomen logistiikka-alueselvitykseen (ESLogC) sekä Liikenneviraston Satamien takamaat -selvitykseen. Muita hyödynnettyjä töitä ovat olleet mm. Liikenneviraston ja Trafin teettämät skenaariotarkastelut eri kuljetusmuotojen tulevaisuudesta. Lisäksi työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun (HLJ2015) kanssa. Logistiikan kehityksestä on laadittu neljä teoreettista skenaariota, jotka vastaavat erilaisiin tulevaisuuden toimintaympäristöihin. Kaikissa skenaarioissa oletetaan, että logistiikan siirtyminen pääkaupunkiseudun ytimestä ulospäin jatkuu ja samalla yritykset keskittävät logistiikan toimintojaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi lähtökohtana on ollut, että alueella pyritään aktiivisesti hyötymään Venäjän suunnan tavaravirroista. Ensimmäinen skenaario jatkaa nykyistä kehitystä, jossa logistiikkakeskuksia sijoittuu eri puolille Uuttamaata pääosin nykyisten logistiikkakeskusten läheisyyteen. Toisessa skenaariossa on painotettu teollisuuden kuljetusvirtoja ja uusien logistiikkakeskusten painopiste on Kehä V vyöhykkeellä. Kolmannessa skenaariossa lähtökohtana ovat kulutustavaravirrat ja uudet logistiikan toiminnot sijoittuvat lähelle pääkaupunkiseutua. Merkittäviä keskittymiä sijoittuisi tässä skenaariossa mm. Vuosaaren sataman läheisyyteen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle. Neljännessä skenaariossa kaikki merkittävät logistiikkakeskukset sijoittuisivat suuriin keskittymiin siten, että niihin on mahdollista toteuttaa raideliikenteen yhteys. Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että logistiikkakeskusten keskittäminen tuottaa synergiaetuja. Toiminnoilla on kuitenkin hyvin erilaisia tarpeita, joiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi logistiikka-alueille tulee mahdollistaa erilaisia sijainteja. Uudenmaan sisäisen jakeluliikenteen kannalta lähellä pääkaupunkiseutua sijaitsevat keskukset ovat tehokkaimpia, mutta valtakunnallisen toiminnan näkökulmasta on hyödyllisempää sijoittua hiukan kauemmas kustannuksiltaan edullisemmalle ja ruuhkattomalle alueelle. Liian voimakas raideliikenteen varrelle keskittäminen muodostaa suuren riskin tehottomasta järjestelmästä, jos raideliikenne ei saakaan sille tavoiteltua roolia. Raideliikenteelle on kuitenkin syytä luoda edellytyksiä ja varautua raideliikenteellä hoidettaviin runkokuljetuksiin. Kehityskuvaluonnoksessa teollisuuden ja kulutustavaroiden logistiikka on erotettu toisistaan. Lisäksi on tunnistettu pääkaupunkiseudun citylogistiikan tarpeita, mutta niitä ei ole nostettu esiin maakuntatasolle tehdyssä kehityskuvassa. Teollisuuden logistiikan keskeisin

8 sijoittumisvyöhyke on Kehä V varrella Nurmijärven, Hyvinkään ja Mäntsälän alueella. Kulutustavaroiden logistiikan kannalta paremmat alueet sijaitsevat lähempänä pääkaupunkiseutua ja Lahdenväylän varrella. Toimijoita eniten kiinnostanut alue on ollut lentoaseman ympäristö, ja siellä suurin kasvu on mahdollista sijoittaa kentän pohjoispuolelle ns. Focus alueelle. Logistiikan kehityskuvaluonnoksesta kerätään palautetta kevään aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Palautteen pohjalta tehdään valinnat, mitä asioita kehityskuvasta viedään kaavaluonnokseen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän logistiikkateeman valmistelutilanteen. Valmistelija: Päätös: MHS Erkki Vähätörmä Merkittiin tiedoksi. Elinkeinojen kaavateemassa selvitetään kuinka maakuntakaavan keinoin voidaan parantaa elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksiä Uudellamaalla. Elinkeinotoiminnoilla tarkoitetaan elinkeinojen, työpaikkojen ja yritysten muodostamaa kokonaisuutta. Tarkastelussa ovat mukana sekä yksityiset että julkiset työpaikat. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta kytkeytyvät useisiin muihin kaavan teemoihin, erityisesti logistiikkaan. Vaihemaakuntakaavan elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan teemaa on työstetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä on ohjannut asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu kuntien, valtion ja elinkeinoelämän edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Lisäksi suunnittelutyön yhteydessä on valmistumassa kaksi taustaselvitystä elinkeinojen nykytilasta, sijoittumistekijöistä ja tulevaisuudennäkymistä sekä innovaatiotoiminnasta. Kehityskuvatyössä on hahmotettu nykyhetken ja tulevaisuuden elinkeinorakennetta Uudellamaalla ja siihen vaikuttavia ulkoisia toimintaympäristön muutoksia, sekä koottu toimenpidesuosituksia erilaisiin talouden skenaarioihin varautuen. Lisäksi on kartoitettu yritysten sijoittumisedellytyksiä ja pohdittu, miten näitä parhaiten voitaisiin tukea maakuntakaavan keinoin. Selvitysten päätulokset, elinkeinojen tarkentuneet tavoitteet maakuntakaavoitukselle sekä tulevaisuuden tahtotila esitetään kesän aikana viimeisteltävässä kehityskuvassa. Kehityskuvaluonnoksesta kerätään palautetta loppukevään aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Palautteen pohjalta tehdään valinnat, mitä asioita kehityskuvasta viedään kaavaluonnokseen.

9 Uudenmaan sijainti kansainvälisten itä-länsi ja pohjois-eteläsuuntaisten kehityskäytävien risteyksessä sekä Aasian lentojen solmukohdassa nähdään potentiaalina, jota on hyödynnettävä. Nykyinen ja jo aiemmissa maakuntakaavoissa osoitettu infra kuten uudet nopeat radat itään ja länteen sekä mahdollinen tunneliyhteys Eurooppaan Viron kautta tukevat osaltaan elinkeinojen sijoittumista ja kehitystä. Liike-elämän ja hallinnon palvelut sekä yleisesti toimistotyöpaikat ja innovaatiotoiminnot keskittyvät alueen keskuksiin, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, lähinnä Helsingin seudun monipuoliseen ytimeen ja kehittyviin seutukeskuksiin. Lähipalvelut kuten kauppa ja muut kotitalouksien palvelut sijoittuvat lähelle asukkaita, kaikkiin alueen keskustoihin tukemaan monikeskuksista aluerakennetta. Tilaa vievälle tuotannolle ja logistiikalle tulee varata riittävät kehitysmahdollisuudet keskustojen ulkopuolella, hyvien liikenneyhteyksien varrella. Työpaikkojen tulisi sijoittua työvoiman saavutettaviin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Tavoitteena on monitoimintainen kaupunkirakenne, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut sekoittuvat. Vakiintuneiden tuotannon alueiden kehittymisedellytykset tulee turvata ja mahdollistaa myös uusien sijoittuminen Uudellemaalle. Uudenmaan vetovoimatekijöiden hyödyntäminen matkailussa tuo potentiaalia alalle näitä ovat mm. luonto, vesistöt ja kulttuuriympäristöt. Kansainvälinen saavutettavuus on matkailun ja vapaa-ajan palveluiden kasvulle oleellista - lentoaseman vahvistuva rooli Aasian liikenteessä, Pietarin junayhteys sekä Tallinnan ja Tukholman laivayhteydet kytkevät Uudenmaan suurkaupunkiverkostoon. Uudellamaalla on kansainvälisesti hyvä vetovoima, jota tukevat hyvä elinympäristö, mm. joukkoliikenteen kehittäminen ja muu perusrakenne. Tärkeitä elinkeinojen sijoittumistekijöitä ovat saavutettavuus, joukkoliikenteen läheisyys sekä tiivis rakenne ja palvelut, joita kaikkia voidaan tukea maakuntakaavoituksella. Aluesuunnittelulla vaikutetaan kilpailukykyyn ja tuottavuuteen fyysisen ympäristön ja palveluverkon toimivuuden kautta. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävän elinkeinojen ja innovaatiotoiminnan teeman valmistelutilanteen. Valmistelija: Päätös: MHS 94 Sanna Jylhä Merkittiin tiedoksi. Viherrakenne Viherrakenne on keskeinen teema valmisteilla olevassa Uudenmaan 4.

10 vaihemaakuntakaavassa. Viherrakenne kytkeytyy myös muihin kaavan teemoihin. Viherrakenteella tarkoitetaan kasvullisten alueiden ja niiden välisten viheryhteyksien muodostamaa verkostoa, joka on osa yhdyskuntarakennetta. Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa viherrakenteeseen liittyviä merkintöjä ovat Natura-, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet sekä viheryhteystarvetta osoittavat merkinnät. Mukana on myös eri tavoin määriteltyjä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Viherrakennetta tukevia ominaisuusmerkintöjä on osoitettu mm. pohjavesialueille ja arvokkaille geologisille muodostumille. Viherrakenteen ominaisuuksia ja arvoja on otettu huomioon myös muissa merkinnöissä ja niiden suunnittelumääräyksissä. Viherrakenteen teemassa tarkoituksena on voimassa olevissa maakuntakaavoissa osoitetun viherrakenteen ajantasaistaminen ja osin myös sen kokonaisuuden käsittelyn yhdenmukaistaminen ja uudistaminen. Tällä pyritään tukemaan viherrakenteen arvojen ja käyttömahdollisuuksien säilymistä sekä vastaamaan viherrakenteen eri käyttötarpeisiin. Maankäytön suunnitteluun kohdistuu koko Uudenmaan alueella poikkeuksellisen kovat vaatimukset johtuen metropolialueen voimakkaasta rakentamistarpeesta väestön ja yritystoiminnan kasvaessa. Uudellamaalla on myös paljon monille lajeille ainutlaatuisia elinympäristöjä johtuen eteläisestä sijainnista, vaihtelevasta maaperästä sekä laajasta, pienipiirteisestä saaristosta. Kasvava väestölle on tarjottava virkistysmahdollisuuksia. Maaseudun elinkeinot ovat muutoksessa muun muassa biotalouden ja hyvinvointipalvelujen aloilla. Viherrakennetta kehittämällä voidaan vastata näihin tarpeisiin. Näkökulmina ovat ihmisen luonnosta saamat hyödyt (ekosysteemipalvelut) ja toisaalta luonnon itseisarvo. Uudenmaan liitossa on käynnissä viherrakenteen kokonaisuutta varten useita selvityksiä. Maakuntakaavoituksen kehittämiseen tässä aiheessa on saatu ympäristöministeriöltä rahoitusta. Selvityksissä hyödynnetään uusia paikkatietomenetelmiä yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Luontoselvityksiä täydennetään maastokartoituksilla tarpeen mukaan. Muutoin selvitykset tehdään liiton omien asiantuntijoiden työnä sekä pääkaupunkiseudun viherkehän osalta myös maisema-arkkitehtuurin diplomityön yhteydessä. Työssä hyödynnetään aiemmin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitoissa laadittuja selvityksiä. Viherrakenteen teemaa työstetään laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Työtä seuraa ja tukee asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu muun muassa kuntien, valtion, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia. Asiantuntijaryhmälle, kuntien asiantuntijoille sekä muille alan toimijoille on järjestetty työpajoja, joissa he ovat tuoneet oman asiantuntemuksensa suunnitteluprosessiin. Viherrakenteen tulevaisuuden suunnasta on laadittu kehityskuvaluonnos, jossa yhdistyvät monet eri näkökulmat. Kehityskuvatyössä on hahmotettu

11 nykyhetken viherrakennetta Uudellamaalla ja siihen vaikuttavia muutosvoimia sekä asetettu tavoitteita pitkän aikavälin kehitykselle. Viherrakenteen kehityskuvaluonnoksesta on kerätty palautetta kevään ja kesän aikana mm. kuntien asiantuntijoiden työpajassa sekä kuntapäättäjien seutuseminaareissa. Kehityskuvan tavoitteita toteutetaan eri tavoin ja niistä vain osa liittyy maakuntakaavaan ja sen tavoitteisiin. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöt käsittävät rakennusperinnön, maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja sen pohjalta laaditut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä tuore valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia asettavat velvoitteita kulttuuriympäristöjen huomioimiseen alueiden käytön suunnittelussa. Maakuntakaava on hyvä kaavataso esittää kulttuuriympäristöt kokonaisuutena. Kulttuuriympäristö-teema liittyy suoraan tai välillisesti myös kaikkiin 4. vaihemaakuntakaavan teemoihin. 4. vaihemaakuntakaavassa tullaan esittämään valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt (RKY 2009-kohteet), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennusperintö sekä viimeisin tieto muinaisjäännöksistä. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (rakennetut ympäristöt ja maisema-alueet) tuodaan kaavaan valtioneuvoston päätöksien mukaisina. Tällä hetkellä valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat vuodelta 1995; ympäristöministeriön toimesta maisema-alueita tarkistetaan kaikissa maakunnissa. Jos valtioneuvosto tekee päätöksen maisema-aluetarkistuksista kaavaehdotukseen mennessä, osoitetaan maisema-alueet 4. vaihemaakuntakaavassa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä on tehty selvitys (Missä maat on mainiommat, 2012) jo 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä Uudenmaan liitossa. Selvitys toimii perustana alue- ja kohdevalinnoille sekä teeman käsittelylle. Selvitys tehtiin laajassa vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden kulttuuriympäristöjen asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Lisäselvityksiä on tehty kesän 2014 aikana kulttuurihistoriallisista arvokkaista teistä ja reiteistä sekä maisemahäiriöistä. Ennen kaavaehdotusta tullaan vielä tekemään tarkistuksia rannikon ja saariston kulttuuriympäristökohteista sekä päivityksiä Missä maat ovat mainiommat-selvitykseen. 4. vaihemaakuntakaavassa yhtenäistetään kulttuuriympäristöä koskevat kaavamerkinnät- ja määräykset koko Uudenmaan alueella. Nyt merkintöjä ja määräyksiä on Uudenmaan kokonaismaakuntakaavasta, 2. vaihemaakuntakaavasta sekä Itä-Uudenmaan maakuntakaavasta. Kulttuuriympäristöjä ja niiden merkitystä maankäytön suunnittelussa ja Uudenmaan kehityksessä on käsitelty kuntien työpajoissa, seutuseminaareissa sekä teeman asiantuntijaryhmän kokouksissa. Saadun palautteen perusteella on korostunut, että teemaa kannattaa käsitellä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa ja kulttuuriympäristöjen tunnettavuutta lisätä, jotta kunnilla ja suunnittelijoilla on tarpeelliset tiedot

12 alueiden kulttuuriarvoista ja niiden huomioimisesta esimerkiksi kaavoituksessa. Lisäksi tavoitteena on, että kulttuuriympäristöt ymmärretään maakunnan identiteetti- ja kilpailutekijänä sekä voimavarana. Alueita tulee voida kehittää kulttuuriympäristöjen arvot huomioon ottaen. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltävien viherrakenteen ja kulttuuriympäristöjen teemojen valmistelutilanteen. Valmistelija: Päätös: Lasse Rekola (viherrakenne) Kristiina Rinkinen (kulttuuriympäristöt) Merkittiin tiedoksi.