SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLIOT TUULIVOIMAHANKE Ympäristöselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19521P001

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot I (53) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS... 2 2.1 Hankkeen kuvaus... 2 2.2 Hankealue... 2 2.3 Hankealueen maankäyttö... 3 2.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet (VAT)... 3 2.3.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava... 4 2.4 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys... 5 OSA 1, LUONTO 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS... 8 3.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia... 8 3.2 Pinta- ja pohjavedet... 8 3.2.1 Pintavedet... 8 3.2.2 Pohjavesialueet... 8 3.3 Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet... 8 4 LUONTOSELVITYS... 10 4.1 Aineisto ja menetelmät... 10 4.1.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset... 10 4.1.2 Linnustoselvitykset... 10 4.1.3 Muu eläimistö... 11 4.2 Kasvillisuus ja luontotyypit... 11 4.2.1 Kasvillisuusalue... 11 4.2.2 Hankealueen kasvillisuus... 11 4.2.3 Rakentamisalueiden luontoarvot... 12 4.2.4 Arvokkaat luontokohteet ja arvokas kasvilajisto... 15 4.3 Linnusto ja muu eläimistö... 17 4.3.1 Linnusto... 17 4.3.2 Muu eläimistö... 19 4.3.3 Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit... 19 4.4 Hankkeen vaikutukset luontoarvoille... 20 4.4.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin... 20 4.4.2 Vaikutukset linnustoon ja eläimistöön... 20 OSA 2, MAISEMA JA RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ 5 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN TARKASTELU... 24 5.1 Selvityksen aineisto ja menetelmät... 24 5.1.1 Maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtia... 24 5.2 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet25 5.2.1 Maisemamaakunta... 25 5.2.2 Maisema-alueet... 25 5.2.3 Kulttuurihistorialliset kohteet... 25 5.3 Hankealueen maisemakuva... 26 5.4 Näkemäalueanalyysi... 27 5.4.1 Aineisto ja menetelmät... 27 5.4.2 Näkemäalueanalyysin tulokset... 27

II (53) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.5 Havainnekuvat... 29 5.5.1 Laaditut havainnekuvat... 29 5.6 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 31 5.6.1 Jakostenkallioden tuulivoimahankkeen maisemalliset vaikutukset31 5.6.2 Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin ja maisema-alueisiin... 32 5.6.3 Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan... 32 OSA 3, MELU JA VARJOSTUS 6 MELU- JA VARJOSTUSMALLINNUKSEN TAVOITTEET... 36 6.1 Lähtötiedot ja menetelmät... 36 6.1.1 Melumallinnus... 36 6.1.2 Varjostusmallinnus... 38 6.2 Melu- ja varjostusmallinnusten tulokset... 40 LÄHTEET... 42 LIITTEET: Liite 1. Arvokkaat luontokohteet Liite 2. Hankealueen lintuatlasruudussa havaitut lintulajit Liite 3. Laaditut havainnekuvat Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 11/2012 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 11/2012 Kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 1 (43) 1 JOHDANTO Infinergies Finland Oy valmistelee 8 tuulivoimalan rakentamista Sievin kunnan Jakostenkallioiden alueelle. Tämän ympäristöselvityksen tavoitteena on tuoda esille Jakostenkallioiden tuulivoimahankkeen ympäristön, maiseman ja kulttuurihistorian nykytila ja arvioida suunnitellun tuulivoimatuotannon mahdollisia ympäristövaikutuksia. Tässä selvityksessä on esitetty hankealueen ympäristölliset lähtökohdat ja vaikutukset luonnon ja maiseman osalta sekä selvitetty suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttamat laskennalliset melu- ja varjostusvaikutukset. Selvitykset on kohdennettu suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamisalueille ja niiden lähiympäristöön. Tämän ympäristöselvityksen laadinnasta on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kuva 1. Hankealueen sijainti Sievin ja Nivalan välissä.

2 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS 2.1 Hankkeen kuvaus Infinergies Finland Oy valmistelee 8 tuulivoimalan rakentamista Sievin kunnan Jakostenkallioiden alueelle. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 2-3 MW ja kokonaiskorkeudeltaan n. 200 metriä (+/- 10 m). Tornivaihtoehtoina ovat teräslieriö- ja teräsristikkorakenteet. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto siirretään alustavan suunnitelman mukaan tuulipuiston alueelta rakennettavalla maakaapelilla tuulipuiston pohjoispuolella sijaitsevalle Fingrid Oyj:n Sievi-Uusnivala 110 kv:n voimajohdolle, mihin rakennetaan sähköasema tuulipuistoa varten. Tuulipuiston sähkönsiirto tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun edetessä. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Kuva 2. Hankkeen alustava voimalasijoittelu. 110 kv voimajohtolinjaus sijaitsee heti hankealueen pohjoispuolella. Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Infinergies Finland Oy:llä on tarvittavat vuokrasopimukset yksityisten maanomistajien kanssa Jakostenkallioiden alueella. 2.2 Hankealue Hankealue sijaitsee Sievin kunnassa Jakostenkallioiden alueella noin 9,5 kilometriä Sievin keskustaajamasta itään ja 9,5 kilometriä Nivalan keskustaajamasta länteen. Lähimmillään tuulivoimalat sijaitsevat noin 0,6 kilometrin etäisyydellä Nivalan kaupungin rajasta. Lähin asutus on n. 1,5 km:n etäisyydellä Näätälässä ja Nivalan Koukelassa, sekä n. 2,4 km:n päässä Patakorvessa. Lähimmillään tuulivoimalat sijaitsevat noin 1,6 kilometrin etäisyydellä valtatie 28:sta (Sievi-Nivala). Jakostenkallioiden tuulipuiston alue on pääasiassa rakentamatonta metsätalousaluetta. Alueelle on rakennettu metsäautoteitä. Alueella sijaitsee vanhoja maa-aineisten ottopaikkoja ja tuulivoimalan 4 koillispuolella sijaitsee toiminnassa oleva maaaineisten ottopaikka noin 500 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 3 (43) Kuva 3. Asuin- ja lomarakennukset hankealueen läheisyydessä. Rakennusten käyttötarkoitukset on poimittu Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. 2.3 Hankealueen maankäyttö 2.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Jakostenkallioiden osayleiskaavaa koskevia yleis- ja erityistavoitteita on esitetty VAT:in toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevassa kohdassa. Niiden mukaisesti: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.

4 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.3.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia tai muita merkintöjä. Tuulipuiston aluetta sivuaa kaavamerkintä mk-6 Maaseudun kehittämisen kohdealue (Kalajokilaakso), jonka suunnittelumääräys on Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet ja turvattava ensisijaisesti maatalouden toimintaedellytykset. Tuulipuiston lounaispuolella noin 3 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Jokikylä on osoitettu at-merkinnällä maaseutuasutuksen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi. Tuulipuiston kaakkoispuolella noin 2 kilometrin etäisyydellä vt 28 eteläpuolella sijaitseva Linttineva on osoitettu SL-merkinnällä luonnonsuojelualueeksi. Jokikylän aluetta ei ole inventoitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuoden 2009 inventoinnin mukaan (RKY 2009). Kuva 4. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Tuulipuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä ympyrällä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 ja maakuntakaavan luonnos on asetettu nähtäville elokuussa 2012. Maakuntakaavaluonnoksessa Jakostenkallioiden tuulipuiston alueelle ei ole esitetty aluevarausmerkintöjä. Sievin kunta on maakuntakaavan luonnoksesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt tuulivoima-alueen lisäämistä Jakostenkallioiden alueelle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 5 (43) 2 Kuva 5. Ote vireillä olevasta maakuntakaavaluonnoksesta (20.8.2012). Tuulipuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan sinisellä ympyrällä. 2.4 Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu Pohjois- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Jakostenkallioiden tuulipuisto sijaitsee aluekokonaisuudella 10, osittain selvityksen kohteilla 168 ja 169, pääosin niiden välissä. Teknistaloudellisessa tarkastelussa on esitetty että Sievi-Uusnivala 110 kv voimajohtoon on mahdollista liittää suoraan muutamia kymmeniä megavatteja. Fingrid on liitettävyystarkastelussaan arvioinut alustavaksi liittämispaikaksi Uusnivalan 400 kv sähköaseman, joka sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä tuulipuistosta koilliseen. Aluekokonaisuuden 10 epävarmuustekijöihin ja jatkosuunnittelutarpeisiin on kirjattu selvityksessä Nivalan ja Sievin arvokkaiden maisema-alueiden huomioiminen voimaloiden sijoitussuunnittelussa. Kohteet on luokiteltu selvityksessä soveltavuudeltaan C-luokkaan (lisäselvityksiä vaativat alueet) maisema-arvojen vuoksi.

6 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 6. Ote tuulivoimaselvityksestä, kohde 10 Sievi Tuulipuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan vihreällä pallolla. Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja tai asemakaavoja.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 7 (43) OSA 1 LUONTO

8 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 3.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia Sievin Jakostenkallion hankealueen kallioperässä on pääasiassa kiilleliusketta, graniittia ja gabroa. Alueella ei ole ravinteisempiä kallioita, joka heijastuu myös kasvilajiston karuuteen. Alueella on useampia pienialaisia kalliopaljastumia. Jakostenkallioiden alueella on myös muutamia pienialaisia ja vanhoja sorakuoppia ja kivilouhoksia. Sievin yleisin maalaji on moreeni, joka on paikoin lohkareista. Jakostenkallioiden alueella maaperä koostuu moreeneista, minkä lisäksi alueen reunoille sijoittuu vähäisesti ojitettuja turvemaita. Sievin alue on hyvin tasaista ja pääosin alavaa. Jakostenkallion alue sijoittuu kuitenkin Vääräjokilaakson ja Kalajokilaakson väliselle korkeammalle selänteelle, missä korkeimmat kohdat sijoittuvat noin 125 m mpy. Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita tai moreenimuodostumia. 3.2 Pinta- ja pohjavedet 3.2.1 Pintavedet Jakostenkallion hankealue sijoittuu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle (VHA 4). Hankealue sijaitsee Kalajoen (53) päävesistöalueella ja Kalajoen keskiosan alueella (53.03), missä se sijoittuu Ypyänojan valuma-alueen (53.039) kaakkoisosaan. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnontilaisia vesistöjä. Noin 1 2 km etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista sijoittuu muutamia kaivettuja lampia ja altaita sekä kalliolouhokseen syntyneitä vesialueita. Kalajoki virtaa Nivalan puolella noin 7,0 km etäisyydellä hankealueen koillispuolella, ja sen sivuhaara Vääräjoki virtaa noin 3,0 km etäisyydellä hankealueen länsipuolella. hankealueen lähimmät järvet ovat Aartaminjärvi noin 3,5 km suunniteltujen tuulivoimaloiden luoteispuolella. Vinnurvan järvi sijaitsee laajan avosuoalueen reunalla noin 4,2 km suunniteltujen tuulivoimaloiden itäpuolella. Vinnurvan oja laskee Vinnurvan järvestä hankealueen eteläpuolitse Vääräjokeen. 3.2.2 Pohjavesialueet Jakostenkallion hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Vähäsöyringin (1153507) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) sijoittuu noin 4,5 km etäisyydelle hankealueen koillispuolella. Lähteenkankaan (1174602) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) sijoittuu noin 6,5 km etäisyydelle hankealueen lounaispuolelle. Lisäksi Haittalan (1153501) ja Hietalan (1153502) vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet (luokka I) sijoittuvat noin 8 9 km etäisyydelle hankealueen itäpuolella. 3.3 Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Jakostenkallion hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Naturaalueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Lähimmillään noin 2,8 km hankealueen itä- ja kaakkoispuolelle sijoittuu Rimpineva Linttinevan Natura-alue (FI1002014), joka on suojeltu luontodirektiivin (SCI = Sites of Community Interest) mukaisena kohteena. Rimpineva Linttinevan jatkeena kaakkoon sijoittuu myös Rimpisen linnustonsuojelualueen Natura-alue (FI1002016), joka on suojeltu lintudirektiivin (SPA = Specially Protected Area) mukaisena kohteena. Rimpineva Linttinevan suokokonaisuuden alueelle sijoittuu myös Rimpinevan soidensuojelualue (SSA110067), Vinnurvan luonnonsuojelualue (YSA201740), Rimpisen luonnonsuojelualue (YSA118315) ja Vähälän luonnonsuojelualue (YSA200121). Lisäksi suoalueella sijaitsee Rimpineva Linttinevan soidensuojeluohjelman alue (SSO110349), ja Rimpisen linnustonsuojelualueella sijaitsee Pesäneva Pitkäneva Rimpinevan FINIBA-alue (740160) eli kansallisesti tärkeä lintualue.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 9 (43) Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 2,0 km etäisyydelle suunniteltujen tuulivoimaloiden pohjoispuolella, Nivalan kaupungin alueella. Kuva 7. Hankealueen ympäristöön sijoittuvat Natura-alueet, luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien alueet sekä pohjavesialueet.

10 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 LUONTOSELVITYS 4.1 Aineisto ja menetelmät Hankealueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä alueella mahdollisesti esiintyvä arvokas lajisto. Luontoselvityksessä on kuvailtu alueen luonnon yleispiirteet ja paikannettu hankealueen luonnon kannalta arvokkaat kohteet, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia kohteita, arvokkaita luontotyyppejä tai uhanalaisen, EU:n luonto- ja/tai lintudirektiiveissä mainitun tai muutoin merkittävän kasvilajiston kasvupaikkoja tai eläinlajiston elinympäristöjä. Hankealueelle tai sen ympäristöön sijoittuvat arvokkaat luontokohteet ja arvokkaan lajiston esiintymät on esitetty kartoilla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu valtakunnallisesti ja alueellisesti. Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Aija Degerman, Ville Suorsa ja Minna Tuomala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Oulun toimistolta. 4.1.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Jakostenkallion hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu yhden maastotyöpäivän ajan 24.9.2012. Inventoinnissa on selvitetty hankealueen luonnon yleispiirteet sekä tarkasteltu mahdollisia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisia luontotyyppejä sekä mahdollisia arvokkaan lajiston kasvupaikkoja. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten taustatietoina on käytetty maastokarttoja ja ilmakuvia sekä ympäristöhallinnon avoimien tietokantojen aineistoja. Maastotöiden tueksi selvitettiin hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa olevat uhanalaisten lajien paikkatietoaineistot ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus 2012). 4.1.2 Linnustoselvitykset Jakostenkallion linnustollinen esiarviointi on tehty toimistotyönä, ja se perustuu alueelta olemassa olevaan linnustotietoon. Jakostenkallion tuulivoimahankkeen selvitysalueella ei ole tehty linnuston maastoselvityksiä tämän työn yhteydessä. Jakostenkallion tuulivoimahankkeen linnustollisessa esiarvioinnissa tarkasteltiin tuulivoimahankkeen selvitysalueen pesimälinnustoa sekä lintujen paikallisliikehdintää ja alueen kautta muuttavaa linnustoa olemassa olevaan tietoon pohjautuen. Pesimälinnustoa tarkasteltiin paikallisesti suhteuttaen hankealue laajemman alueen linnustollisiin yleispiirteisiin. Hankealueen kautta kulkevan muuttolinnuston kohdalla kiinnitettiin huomiota alueen sijaintiin suhteessa tunnettuihin muuttoreitteihin, ja lintujen muuttoa käsiteltiin laajemmassa mittakaavassa paikalliset ja alueelliset erityisseikat huomioiden. Hankealueella tai sen läheisyydessä mahdollisesti esiintyvien uhanalaisten tai muiden huomionarvoisten lajien olemassa olevat paikkatietoaineistot hankittiin Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteristä ja Rengastustoimistosta (Juha Honkala, kirjall. ilm.) sekä Metsähallituksen petolintuvastaavalta (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) Pesimälinnuston osalta alueella mahdollisesti esiintyviä uhanalaisia tai muuten huomioitavia lajeja selvitettiin myös lintuatlastietokannan sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelun ja alueelle suoritetun kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnin maastokäynnin perusteella todettujen elinympäristöjen pohjalta. Selvityksessä käytettiin seuraavia aineistoja ja tietolähteitä: Maanmittauslaitoksen kartta- ja ilmakuva-aineistot (lintujen elinympäristöt) Ympäristöhallinnon OIVA ympäristö- ja paikkatietokanta asiantuntijoille (ympäristön suojelualueet ja linnustollisesti tärkeät alueet) BirdLife Suomen ja SYKE:n paikkatietoaineistot (ympäristön IBA- ja FINIBA- kohteet)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 11 (43) Metsähallituksen petolinturekisteri (ympäristön erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikat) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisteri (ympäristön sääksen pesäpaikat) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimisto (ympäristön suojelullisesti arvokkaiden lajien pesäpaikka- ja rengastustiedot) Valtakunnallinen lintuatlastietokanta (pesimälajiston yleispiirteet) Keski-Pohjanmaan lintupaikkaopas (lähialueen lintupaikkojen yleistietoja) 4.1.3 Muu eläimistö Tiedot hankealueen eläinlajistosta perustuvat pääosin yleistietoon eri eläinlajiemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista. Hankealueella ja sen läheisyydessä esiintyviä eläimiä ja eri lajien elinympäristöinä potentiaalisia alueita huomioitiin myös hankkeen yhteydessä suoritetun luontotyyppi-inventoinnin ohessa. 4.2 Kasvillisuus ja luontotyypit 4.2.1 Kasvillisuusalue Jakostenkallion hankealue kuuluu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaalisen Pohjanmaan alueeseen, joka on pääosin karujen luontotyyppien aluetta. Suokasvillisuuden aluejaossa hankealue sijoittuu Pohjanmaan aapasoiden alueelle. 4.2.2 Hankealueen kasvillisuus Metsät Hankealueen metsät ovat varsin voimakkaassa metsätalouskäytössä. Jakostenkallion kivennäismaalle metsät ovat kasvupaikkatyypiltään tuoreita puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita tai kuivahkoja variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kankaita. Hankealueella sijaitsee runsaasti laajoja uusia päätehakkuualoja. Moreenimaiden joukossa esiintyy muutamia kalliopaljastumia, joiden kasvillisuus on kuivan kankaan tyyppiä. Pienennevanhautakankaan kallioalueella sijaitsee vanha hirsimökki. Näätämaan kallioalueen ympäristö on vasta päätehakattu. Hankealueen pohjoisosassa sijaitsevalle kallioalueelle sijoittuu maa-ainestenottoalue. Hankealueelle ei sijoitu kulttuuriympäristöjä eli vanhan tai nykyisen asutuksen ja maanviljelyn muovaamia kasvillisuusalueita. Kuva 8. Hankealueen kivennäismaan metsät ovat tavanomaisessa metsätalouskäytössä olevia tuoreita ja kuivahkoja kangasmaita

12 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 9. Alueelle sijoittuu useita tuoreita päätehakkuualoja. Suot Hankealue sijoittuu Nivalan ja Sievin kuntien rajalle, Kalajokeen laskevan Vääräjoen entisten latvasoiden alueelle. Matalien moreeniselänteiden välisillä alueilla on soistumia, jotka on sittemmin ojitettu ja muuttuneet varputurvekankaiksi ja erilaisiksi turvemaamuuttumiksi. Hankealueen luoteispuolelle sijoittuvan Aartaminjärven eteläpuolinen Aartaminneva on aikoinaan ollut huomattavasti laajempi, ja sen kaakkoispuolelle sijoittuu nykyisin laajoja ojikkoja ja turvemaamuuttumien alueita, jotka kasvavat pääosiin nuorehkoa mäntyä ja koivua. Hankealueelle ei sijoitu enää lainkaan edustavia, luonnontilaisia ja ojittamattomia suoluontotyyppejä. Kuva 10. Alueella esiintyy runsaasti eriasteisesti muuttuneita ja puustoltaan varsin nuoria varputurvekankaita 4.2.3 Rakentamisalueiden luontoarvot Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitysten yhteydessä tarkasteltiin tuulivoimaloiden suunnitellut sijoituspaikat. Lisäksi laajemman alueen osalta on hyödynnetty yleispiirteistä kartta- ja ilmakuvatarkastelua, ja poimittu maastokäynnillä niiden perusteella mahdollisia arvokkaita luontokohteita. Tuulivoimalan 1 rakennuspaikka sijoittuu Piennevanhautakankaan kivennäismaaalueen kaakkoiskärkeen, osin ojitettujen rämeiden alueelle. Alueen metsät ovat pääosin havupuuvaltaisia, ja sekapuuna esiintyy koivua (kuva 7). Tuulivoimalan 2 rakennuspaikka sijoittuu Piennevanhautakankaalle, vanhan kalliolouhoksen eteläpuolelle. Voimalan sijoituspaikalla pintamaakerrokset ovat ohuita, ja alueella on pieniä kalliopaljastumia. Kalliokkoinen alue on aikoinaan päätehakattu, ja puusto on nykyisin mäntytaimikkoa ja nuorten kehitysluokkien sekapuustoista kasvatusmetsää.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 13 (43) Kuva 11. Tuulivoimalan 2 rakennuspaikka. Tuulivoimalan 3 rakennuspaikka sijoittuu Piennevanhautakankaan luoteisosaan, kallioiselle kivennäismaa-alueelle, missä kasvaa nuorta mäntyvaltaista sekametsää. Tuulivoimalan 4 rakennuspaikka sijoittuu Jakostenkallioiden kuivahkojen mäntyvaltaisten kankaiden alueelle, missä on jäkäläpeitteisiä kalliopaljastumia. Tuulivoimalan 5 rakennuspaikka sijoittuu Jakostenkallioiden keskiosan päätehakkuualojen väliin, missä kasvaa enimmäkseen havupuuvaltaista varttuneempaa talousmetsää. Kuva 12. Kuva tuulivoimalan 5 rakennuspaikan suuntaan.

14 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tuulivoimalan 6 rakennuspaikka sijoittuu Pikku-Jakosen länsilaidalle, jäkäläpeitteisten kallioiden länsireunalle. Rakennuspaikalla kasvaa nuorta, kuivan kankaan mäntyvaltaista talousmetsää. Kuva 13. Tuulivoimalan 6 rakennuspaikka. Tuulivoimalan 7 rakennuspaikka sijoittuu Kankelan länsipuoleiselle kivennäismaaalueelle, missä on myös pienialaisia ojitettuja soistumia. Rakennuspaikan metsät ovat mäntyvaltaista nuorta talousmetsää, ja sen viereen sijoittuu vanhoja taimettuneita päätehakkuualoja. Kuva 14. Tuulivoimalan 7 rakennuspaikka.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 15 (43) Tuulivoimalan 8 rakennuspaikka sijoittuu Kankelan pohjoispuolelle, kivennäismaalle, Jakostenkallion luoteeseen viettävälle rinteelle. Tuulivoimalan rakennuspaikka sijoittuu vanhan ja taimikoituneen hakkuualan sekä sen viereisen mäntyvaltaisen talousmetsän alueelle. Kuva 15. Tuulivoimalan 8 rakennuspaikka. Sähköaseman rakennuspaikka sijoittuu Kankelan pohjoispuolelle sijoittuvan olemassa olevan voimalinjan varrelle, missä on tuore päätehakkuuala sekä tavanomaisia mäntyvaltaisia talousmetsiä. Tuulivoimapuiston huoltotiet kulkevat alueelle tavanomaisten voimakkaasti käsiteltyjen talousmetsien, eri-ikäisten taimikoiden ja päätehakkuualojen pirstomassa metsäympäristössä. Huoltotiet noudattelevat mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia tielinjauksia. Uudet huoltotielinjaukset eivät kulje arvokkaiksi luontokohteiksi rajattujen kallioalueiden välittömässä läheisyydessä. 4.2.4 Arvokkaat luontokohteet ja arvokas kasvilajisto Arvokkaiksi luontokohteiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää tarkasteltavan alueen luontoarvoja ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Merkittävimmät tällaiset ympäristötyypit on lueteltu Suomen luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ), ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös muussa maankäytön suunnittelussa. Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 15 a ja 17 a :ssä lueteltuja kohteita. Hankealueen luontoselvityksissä on pyritty huomioimaan edellisten lisäksi myös luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilaissa mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt (Meriluoto & Soininen 1998), joita ovat esimerkiksi vanhat havuja sekapuumetsiköt, vanhat lehtimetsiköt, paisterinteet, supat, ruohoiset suot, metsäniityt ja hakamaat. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 (Raunio ym. 2008). Arvioinnissa luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu yleisesti koko maassa sekä erikseen Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Sievi sijoittuu luontotyyppien uhanalaisuuden aluejaossa Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on huomioitu arvokkaaksi myös muutoin, esimerkiksi luonnonsuojelulaissa tai metsälaissa. Luontokohteita suojellaan tai huomioidaan muutoin maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontokohteella esiintyy usein myös arvokasta eliölajistoa. Arvokkaiden luontotyyppien lisäksi maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia kohteita ovat uhanalaisten ja varsinkin erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (b) luetellaan yhteisön tärkeänä

16 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY pitämiä kasvilajeja, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, jolloin niiden esiintymisalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Lsl. 49 Lsl. 42 ). Hankealueen arvokkaat luontokohteet Jakostenkallion hankealueen metsät ovat metsätalouskäytössä, ja alue on kokonaisuutenaan varsin voimakkaasti käsitelty, jolloin alueella vallitsevat nuoren ikäluokan metsät sekä eri-ikäiset taimikot ja hakkuualueet. Myös kaikki alueen suot ja soistumat on ojitettu. Hankealueen karut jäkäläpeitteiset kalliot ovat pääosin pienialaisia, puustoltaan nuoria ja yksipuolisia (kelot puuttuvat) sekä ympäristöltään osin voimakkaasti käsiteltyjä. Hankealueelta on kuitenkin rajattu viisi kalliokohdetta, jotka täyttävät metsälain 10 mukaisen arvokkaan elinympäristön määritelmän, karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat kalliot. Paikallisesti alueen kalliokohteilla saattaa olla myös virkistyskäyttöarvoa sekä merkitystä riistan elinympäristöinä. Hankealueen arvokkain kalliokohde sijoittuu Pikku-Jakosen pohjoispuolelle (tuulivoimalan 6 itäpuolelle), joka on ympäristöltään puustoinen, eikä sinne ole osoitettu rakentamista. Kuva 16. Arvokkaat luontokohteet. Hankealueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu arvokkaan kasvilajiston esiintymiä, eikä alueelta ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2012.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 17 (43) Kuva 17. Osa alueen kalliokohteista sijoittuu päätehakkuualojen väliin. 4.3 Linnusto ja muu eläimistö 4.3.1 Linnusto Alueen linnuston yleispiirteet Pesimälinnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006 2010 (Valkama ym. 2011). Jakostenkallion hankealue jakaantuu Nivalan Konttipuolen (708:339, selvitysaste erinomainen), Sievin Myllyojan (708:338, selvitysaste hyvä), Sievin Järvikylän (709:338, selvitysaste erinomainen) ja Nivalan länsipään (709:339, selvitysaste erinomainen) atlasruutuihin. Hankealueelle ulottuvien atlasruutujen alueella havaittiin atlaksen aikana yhteensä 137 lintulajia, joista 119 lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Liite 2). Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin 150 175 paria/km 2 (Väisänen ym. 1998). Hankealueen elinympäristöjen perusteella alueen pesimälinnusto koostuu pääosin alueellisesti yleisistä ja runsaslukuisista, tavanomaisten havupuuvaltaisten talousmetsäalueiden pesimälajeista. Hankealueella ei ole lainkaan alueen linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia elinympäristöjä kuten vesistöjä, kosteikoita, laajoja viljelysalueita, vanhoja metsiä tai reheviä lehtimetsiä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu muutamia pienialaisia viljelysalueita ja kaivettuja lampia, joiden linnusto on todennäköisesti niukkaa. Alle 5 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu myös laajempia viljelysalueita sekä avoimia suoalueita, joilla saattaa olla linnustollistakin merkitystä. Hankealueen elinympäristöjakauman perusteella siellä saattaa potentiaalisesti esiintyä lintuatlasruuduissa pesiväksi tulkituista lajeista lähinnä metsien yleislajeja ja havumetsien lajeja sekä joitain vanhojen metsien, lehtimetsien, soiden sekä peltojen ja rakennetun maan lajeja (Liite 2). Lintuatlasruuduissa varmasti tai todennäköisesti pesivistä lajeista hankealueella saattaa elinympäristöjen puolesta esiintyä seuraavia suojelullisesti arvokkaita lintulajeja (valtakunnallisesti uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, alueellisesti uhanalaiset lajit, lintudirektiivin liitteen I lajit): pyy, riekko, teeri, metso, sinisuohaukka, ampuhaukka, kurki, rantasipi, huuhkaja, varpuspöllö, viirupöllö, suopöllö, helmipöllö, käenpiika, palokärki, törmäpääsky, leppälintu, kivitasku, sirittäjä, pikkulepinkäinen, järripeippo, punavarpunen ja pohjansirkku (Liite 2). Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Rengastustoimiston tiedonannon ja Sääksirekisterin (Juhan Honkala, kirjall. ilm.) mukaan hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia petolintujen pesäpaikkoja. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja.

18 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hankealueen linnustosta ei ole olemassa olevaa tietoa, ja näin ollen alueella mahdollisesti esiintyvien ja lintuatlasruuduissa tavattujen suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymisestä, metson soidinalueista tai petolintujen pesäpaikoista ei ole tarkempaa tietoa. Lisäksi edellä mainittujen tietolähteiden osalta on huomattava, että erityisesti Sääksirekisterin ja Rengastustoimiston tiedot petolintujen pesäpaikoista ovat todennäköisesti vajavaisia ja niiden kattavuus riippuu voimakkaasti paikallisten petolinturengastajien aktiivisuudesta. Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan. Sievissä tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä, syksyn kurkimuuttoa lukuun ottamatta. Maa-alueilla, missä ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia johtolinjoja, lintujen muutto on yleensä hajanaista, vähäistä ja saattaa joiltain osin tapahtua hyvinkin korkealla. Hankealueen ympäristön merkittävin lintujen muuttotapahtuma on syksyinen kurkimuutto, joka kulkee tuulen suunnasta riippuen laajalla rintamalla alueen yli. Lähialueen merkittävin kurkimuuton tarkkailupaikka on Nivalan Hituran kaivosalue, noin 14 km hankealueesta itäkaakkoon, missä lasketaan vuosittain syyskuussa useiden tuhansien kurkien muuttoparvia. Suurin osa kurjista lähtee Oulun seudun kerääntymisalueen (kansainvälisesti tärkeä lintualue eli IBA-alue) levähdyspaikoilta, mutta osa linnuista tulee suoraan Kemin alueelta meren yli ja jatkaa muuttoaan etelään. Syksyn kurkimuutto tiivistyy tyypillisesti muutamaan hyvään ja myötätuuliseen muuttopäivään, jolloin linnut matkaavat suurissa muuttoauroissa usein selvästi yli 200 metrin korkeudessa. Oulun alueelta alkunsa saava kurkien muuttoreitti matkaa suoraan etelään, jolloin se kulkee tuulen suunnasta riippuen noin Nivalan Haapajärven kautta kohti Keski-Suomea. Usein kurkien pääjoukot muuttavat Hituran kaivosalueen itäpuolelta, mutta muuttoa kulkee kuitenkin laajalla rintamalla myös Hituran länsipuolella (Jorma Tähtinen, kirjall. ilm.). Hankealueella ei ole tehty erillistä muuttolintuselvitystä, joten lintujen muuton tarkemmasta luonteesta ei ole tietoa. Tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttaa lähes kaikkien alueen kautta muuttavien lajien lentokorkeuksiin ja muuttoreitteihin, ja tuulen suunta määrää esimerkiksi sen mistä lintujen muuttovirta kulloinkin kulkee suhteessa hankealueeseen. Kovalla vastatuulella tai muuten huonoissa muutto-olosuhteissa merkittävästi suurempi osa linnuista laskee muuttokorkeuttaan törmäyskorkeudelle tai sen alapuolelle. Riittävän huonon sään aikana monet linnut keskeyttävät muuttonsa kokonaan. Maa-alueiden yllä valtaosa lintujen muutosta kulkee yleensä korkealla. Esimerkiksi hyvällä ja myötätuulisella säällä muuttavat petolinnut ja kurjet lentävät yleensä useamman sadan metrin korkeudessa eli tavallisesti tuulivoimaloiden törmäyskorkeuden yläpuolella. Myös merkittävä osa kahlaajista ja esim. varpuslinnuista muuttaa maaalueiden yllä usein hyvin korkealla. Sen sijaan suurin osa hanhista ja joutsenista lentää osin myös törmäyskorkeudella noin 50 100 m korkeudessa. Syksyllä hanhimuutto kulkee kuitenkin selvästi kevättä korkeammalla ja siten suurelta osin törmäyskorkeuden yläpuolella. Lepäilyalueiden läheisyydessä lintujen lentokorkeudet ovat keskimäärin alhaisempia kuin muualla niiden muuttomatkan varrella. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia muuttolintujen levähdys- tai ruokailualueita. Alueen ympäristöön sijoittuvat Sievin Evijärven peltoalueet sekä Nivalan Pidisjärvi ja Kalajokilaakson peltoalueet keräävät todennäköisesti muuttokaudella jonkin verran muuttolintuja lepäilemään ja ruokailemaan alueelle. Hankealueen lähimmät laajemmat peltoalueet sijoittuvat noin 3 4 km etäisyydelle alueen länsi- ja pohjoispuolella, mutta näillä alueilla mahdollisesti lepäilevästä muuttolinnustosta ei ole tietoa. Nivalassa Kalajokivarren ja Malisjokivarren laajemmilla peltoalueilla lepäilevät linnut saattavat jossain määrin lentää Jakostenkalliolle suunniteltujen tuulivoimaloiden läheisyydessä, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 19 (43) 4.3.2 Muu eläimistö Jakostenkallion hankealue sijoittuu Keski-Pohjanmaan eliömaakuntaan. Alueella tavattava eläinlajisto koostuu pääosin metsätalousvaltaisille havumetsäalueille tyypillisistä ja alueellisesti tavanomaisista nisäkäslajeista. Alueen yleisimpiin nisäkäslajeihin kuuluvat esimerkiksi hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. 4.3.3 Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit EU:n luontodirektiivin liitteissä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähtämisalueiden hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä (Lsl. 49 ja 42 ). Suomessa on tavattu kaikkiaan 13 lepakkolajia, jotka kaikki ovat luonnonsuojelulain (Lsl. 29 ) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Suomi liittyi vuonna 1999 Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS), joka velvoittaa osapuolimaita huolehtimaan lepakoiden suojelusta lainsäädännön kautta sekä tutkimusta ja kartoituksia lisäämällä. EUROBATS-sopimuksen mukaan osapuolimaiden tulee myös pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä. Hankealueella voi levinneisyytensä puolesta esiintyä Suomen yleisintä lepakkolajia eli pohjanlepakkoa sekä viiksisiippaa/isoviiksisiippaa. Pohjanlepakko saalistaa yleensä monenlaisten kosteikoiden ja vesistöjen rannoilla, pihapiireissä, viljelysalueiden laitamilla, metsäteiden yllä ja hakkuiden reunoilla. Metsäiselle alueelle sijoittuvalla hankealueella saattaa esiintyä harvakseltaan pohjanlepakoita, mutta rehevämpien kosteikoiden ja vesiympäristöjen puutteessa hankealueella ei todennäköisesti ole tärkeitä lepakkoalueita. Hankealueella ei ole vanhoja rakennuksia, suuria louhikoita tai runsaasti kolopuita, jolloin lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikan sijoittuminen hankealueelle on epätodennäköistä. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista valtakunnallisesti vaarantuneen (VU) liitooravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu Kuusamo -linjalla, joten lajin esiintyminen Sievissä on levinneisyyden puolesta mahdollista, joskin lajin esiintyminen Pohjois- Pohjanmaan eteläosissa on melko laikuittaista ja satunnaista (Hanski ym. 2006). Alueen liito-oravapotentiaalia tarkasteltiin samalla alueen luontotyyppiselvityksen yhteydessä, ja lajin esiintyminen alueella arvioitiin hyvin epätodennäköiseksi alueen sijainnista sekä metsien yleisestä rakenteesta johtuen. Alueen metsät ovat enimmäkseen karuja havupuuvaltaisia kangasmaita ja kalliokkoja, missä ei ole juurikaan liitooravan elinympäristönä tyypillisiä sekapuustoisia varttuneita kuusikoita tai ruokailuun soveltuvaa lehtipuustoa. Maastokäynnin aikana ei myöskään havaittu lajin pesäpaikaksi soveltuvia kolopuita. Viitasammakko on luettu kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko on Keski-Suomessa ja entisen Oulun läänin alueella paikoin yleinen. Viitasammakko asustaa yleensä rehevillä kosteikoilla ja suoalueilla, mutta se kelpuuttaa elinpiirikseen myös tavanomaiset metsäojat. Jakostenkallion hankealueella ei sijaitse lainkaan viitasammakon elinympäristöksi soveltuvia reheviä kosteikoita tai märkiä soita, jolloin lajia saattaa esiintyä alueella vain metsäojissa. Kokonaisuutena lajin esiintyminen alueella arvioidaan epätodennäköiseksi. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puolesta esiintyä aika-ajoin myös kaikki suurpetomme. Todennäköisimmät alueella tavattavat suurpedot ovat karhu, ilves ja susi. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin hankealue saattaa olla osa lajien elinpiiriä.

20 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.4 Hankkeen vaikutukset luontoarvoille 4.4.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Jakostenkallion hankealueella tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Rakentaminen vaikuttaa myös luonnonmaisemaan pirstoen alueita ja muuttaen niitä teknisemmäksi. Rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat suurimmillaan luonnontilaisissa ympäristöissä, mutta suurin osa hankealueesta on voimakkaan metsätalouden alaista metsäaluetta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta sekä niitä yhdistävien huoltoteiden alueelta kasvillisuus häviää kokonaan rakentamisen myötä. Tuulivoimaloiden ympärillä ja huoltotiestön alueella rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Rakennettavien voimalapaikkojen ja niitä yhdistävien teiden reunaalueilla kasvillisuus muuttuu avoimen kasvupaikan lajistoksi. Avoimien alueiden ympäristössä reunavaikutus lisääntyy. Reunavaikutuksen aikaansaamilla muutoksilla on selkeä vaikutus tavanomaiseen metsäkasvillisuuteen, koska alueen lajisto sekä kasvilajien runsaussuhteet muuttuvat ajan myötä. Tyypillinen metsäkasvillisuus vähenee reuna-alueiden läheisyydessä ja kuivemmista olosuhteista hyötyvä lajisto runsastuu. Talousmetsissä reunavaikutuksen lisääntymisen merkitys on vähäisempi, kuin luonnontilaisissa metsissä, sillä harvennushakkuut ja avohakkuut muuttavat metsätalouskäytössä olevien alueiden kasvillisuutta joka tapauksessa. Metsätalouskäytössä olevilla alueilla reunavaikutteista aluetta on jo ennestään huomattavasti enemmän kuin luonnontilaisilla metsäalueilla. Huoltotiestön rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia vaikutuksia myös hydrologiaan, kuten pintavesien tilaan ja valuntaan. Tiet myös muuttavat ympäristön rakennetta ja voivat heikentää lajiston leviämistä. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan sijaitse luonnontilaisia vesistöjä tai suokohteita, joihin hydrologian muutokset voisivat kohdistua, joten teiden rakentamisen vaikutukset vesien tilaan ja valuntaan arvioidaan pääosin vähäisiksi. Jakostenkallion hankealue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta, missä metsät ovat pääosin eri-ikäisiä kasvatusmetsiä tai taimikoita, ja alueella on myös laajoja hakkuualoja. Lisäksi kaikki alueen suot ja soistumat on ojitettu. Tuulivoimaloiden rakennuspaikat tai niiden huoltotiet eivät sijoitu arvokkaiksi rajatuille kallioluontokohteille. Kokonaisuudessaan tuulivoimaloiden rakentamisen Jakostenkallion alueelle arvioidaan aiheuttavan vain vähäisiä vaikutuksia alueen kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. 4.4.2 Vaikutukset linnustoon ja eläimistöön Linnusto Sievin Jakostenkallion tuulivoimahankkeen linnustollisen esiarvioinnin perusteella hankealueen linnustosta on olemassa aika vähän tietoa, eikä hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ole tehty aiempia linnustoselvityksiä. Hankealue sijoittuu alueellisesti tavanomaiseen talousmetsäympäristöön, missä ei sijaitse linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia elinympäristöjä. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei olemassa olevan tiedon perusteella sijaitse suojelullisesti arvokkaiden petolintujen pesäpaikkoja, mutta metsäiseen ympäristöön sijoittuessaan hankealue voi kuulua useammankin petolinnun reviiriin. Maalle sijoittuvien tuulivoimaloiden kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt, joita ovat mm. lisääntynyt liikenne ja rakentamisen aiheuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat yleensä pienelle ja rajatulle alueelle rakennuspaikkojen läheisyyteen, mutta esimerkiksi voimalayksiköiden perustamisesta ja teiden rakentamisesta aiheutuva melu kuuluu myös huomattavasti laajemmalle alueelle. Tutkimusten mukaan tuulivoimaloiden rakentamisen aikaiset vaikutukset pesimälinnustoon ovat suurempia kuin tuulivoimaloiden toiminnan aikaiset häiriöt. Alueen linnusto todennäköisesti palautuu lähelle rakentamista edeltävää tilaa, kun tuulivoimaloiden ja niiden oheisrakenteiden rakennustoimet ovat päättyneet. Yleisten ja tavanomaisten pesimälintujen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sievin Jakostenkalliot 21 (43) kohdalla ei myöskään ole yleisesti havaittu, että tuulivoimaloiden toiminta olisi karkottanut lintuja alueelta. Joidenkin arempien lajien kohdalla tämä tosin voi olla mahdollista, mutta niiden on kuitenkin jossain määrin mahdollista siirtyä kauemmas tuulivoimaloista, jos niiden häiriönsietokynnys ylittyy. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Tuulivoimapuiston elinympäristöjä muuttava vaikutus arvioidaan kuitenkin vähäiseksi jo ennestään voimakkaasti metsätalousvaltaisella alueella. Pesivät linnut liikkuvat saalistaessaan yleensä matalalla metsien sisäosissa tai metsänrajan yläpuolella, jolloin ne lentävät pääasiassa törmäyskorkeuden alapuolella. Hankealueella tai sen läheisyydessä mahdollisesti pesivät suuret tai keskikokoiset petolinnut ja esim. kurki saattavat kuitenkin aika ajoin kohota hakkuiden tai muiden avointen alueiden yllä nousevissa ilmavirtauksissa kaarrellessaan myös törmäyskorkeudelle, jolloin niillä on riski osua tuulivoimalan pyöriviin lapoihin. Mahdolliset pesimälajien törmäykset arvioidaan kuitenkin harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueelle, missä ei olemassa olevan tiedon perusteella kulje (syksyn kurkimuuttoa lukuun ottamatta) merkittäviä lintujen muuttoreittejä. Syksyn kurkimuuton päämuuttovirta kulkee Oulun seudulta etelään, jolloin se ohittaa Nivalan Haapajärven alueen leveällä rintamalla tuulensuunnasta riippuen. Yleensä syksyn kurkimuutto kulkee yli 200 metrin korkeudessa eli suurelta osin tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeuden yläpuolella. On todennäköistä, että hankealueen kautta kulkee vähäistä ja hajanaista lintujen muuttoa, mutta tietojen vähäisyydestä johtuen alueella kulkevasta lintujen muuttovirrasta ja eri lajien muuttoreittien tarkemmasta sijoittumisesta ei ole täyttä selvyyttä. Todennäköisesti vähäisestä ja hajanaisesta muutosta johtuen tavanomainen muutonseuranta ei todennäköisesti olisi tuottanut lisäarvoa hankealueen muuttolinnustoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnille. Hankealueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu merkittäviä lintujen muuton aikaisia lepäilyalueita, mutta alueen ympäristöön sijoittuvat peltoalueet voivat kerätä jonkun verran muuttolintuja. Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä elementtejä ja siten havaittavissa jo kaukaa myös muuttavien lintujen näkökulmasta. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Hankealueen kautta saattaa kulkea hajanaista ja epämääräistä lintujen muuttoa, joka ei tiivisty hankealueen ylle selkeiden johtolinjojen puuttuessa. Johtolinjojen puuttuessa lintujen on todennäköisesti myös helpompi kiertää niiden muuttoreitille rakennetut tuulivoimalat. Vaikka Nivalan Sievin peltoalueilla lepäileekin vuosittain jonkin verran muuttolintuja (esim. joutsenia, hanhia ja kurkia) ei näiden alueiden merkitys kohoa kovin korkeaksi verrattuna hankealueen länsipuolella, Perämeren rannikkoalueella, kulkeviin lintujen päämuuttoreitteihin. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää lintujen riskiä törmätä niihin. Tuulivoimaloiden kiertäminen voi joissain tapauksissa aiheuttaa muutoksia lintujen muuttoreitteihin, mutta muuttoreiteissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset johtuvat ennemmin useampien merkittäville muuttoreiteille sijoittuvien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksista kuin yhden pienen tuulivoimapuiston vaikutuksesta. Kaukana merkittävistä muuttoreiteistä sijaitsevan tuulivoimapuiston kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutukset ovat todennäköisesti hyvin vähäisiä. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa (Rydell ym. 2011). Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa (Koistinen 2004). Edellä mainitulla tavalla arvioituna Jakostenkallion tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain 8 19 lintua vuodessa. Törmäävien lintujen yksilömäärä on niin pieni, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla.

22 (43) Sievin Jakostenkalliot FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Alueellisesti tarkasteltuna Jakostenkallion suunniteltu tuulivoimapuisto ei todennäköisesti sijoitu linnustollisesti sellaiselle merkittävälle alueelle, että tuulivoimapuiston suunnittelu pitäisi keskeyttää linnustollisten näkökohtien vuoksi, koska on todennäköistä, että linnustoon kohdistuvat vaikutukset eivät käytettävissä olevan tiedon mukaan ja tämän esiarvioinnin tulosten perusteella kohoa merkittäviksi. Epävarmuutta arviointiin tuo kuitenkin alueen linnuston puutteellinen tuntemus. Hankealueen kattavien maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten sekä tuulivoimarakentamista koskevien erityissäännösten (11.2.2011/134) mukaisten riittävien ympäristö- ja luontoselvitysten (MRL 9 ja 39 sekä 77b ) toteuttaminen hankkeen edetessä olisi suotavaa, jotta hankkeen linnustovaikutusten arviointi olisi luotettavammalla pohjalla. Linnustoselvitykset tulisi kohdistaa ainakin alueen pesimälinnuston selvittämiseen, missä tulisi tarkemmin keskittyä alueella ja sen välittömässä läheisyydessä mahdollisesti sijaitseviin suojelullisesti arvokkaiden lintulajien reviireihin ja niiden liikkeisiin. Muu eläimistö ja luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit Jakostenkallion tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia hankealueella tai sen läheisyydessä esiintyvien tavanomaisten tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Hankkeen vaikutukset eläimistöön ovat suurimmillaan tuulivoimaloiden ja niiden huoltotiestön rakennusvaiheessa, jonka jälkeen häiriö vähenee ja eläinten elinolot palautuvat lähelle nykytilaa. Suurin osa alueen eläimistöstä tulee todennäköisesti ajan mittaan tottumaan tuulivoimaloiden olemassa oloon. Tuulivoimahanke muuttaa vain hyvin vähäisessä määrin eri eläinlajien usein laajojakin elinalueita. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistosta liito-oravan ja viitasammakon esiintyminen alueella arvioitiin epätodennäköiseksi lajeille potentiaalisten elinympäristöjen vähäisestä määrästä johtuen. Tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan sellaisia haitallisia vaikutuksia liito-oravalle tai viitasammakolle, että niiden esiintyminen tai elinolot Jakostenkallion alueella tai laajemmallakaan alueella Sievissä vaarantuisivat. Jakostenkallion tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueella mahdollisesti esiintyviin EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) lueteltuihin lepakkolajeihin. Lepakoista ainakin pohjanlepakon esiintyminen hankealueella on mahdollista, mutta siellä ei elinympäristöjen rakenteesta johtuen arvioida sijaitsevan lepakoille tärkeitä alueita. Tuulivoimaloiden ja huoltotiestön rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan lepakoiden elinympäristöjä, mutta suurin osa alueesta säilyy nykytilansa kaltaisena. Tutkimusten mukaan tuulivoimarakentamisen vaikutukset lepakoiden elinympäristöihin ovat olleet pääosin vähäisiä verrattuna esimerkiksi metsätaloustoimiin ja niiden elinympäristöjä muuttaviin vaikutuksiin. Metsäisillä alueilla raivattavat voimaloiden rakennuspaikat ja huoltotielinjaukset saattavat jopa lisätä erilaisilla elinympäristöjen reuna-alueilla saalistavan pohjanlepakon ruokailualueita. Tuulivoimalat aiheuttavat lepakoille riskin törmätä tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin. Törmäysten todennäköisyyteen vaikuttavat mm. alueen topografia sekä elinympäristöt ja kasvillisuus, ja törmäyksiä on todettu tapahtuvan eniten rannikon läheisyyteen sijoittuvilla korkeilla metsäalueilla. Lepakoiden riski törmätä tuulivoimaloihin vaihtelee myös lajeittain, ja esimerkiksi pohjanlepakko luetaan ns. korkean riskin lajeihin. Jakostenkallion hankealueella mahdollisesti esiintyvien lepakoiden riski törmätä alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin arvioidaan kuitenkin hyvin pieneksi. Yleensä lepakoita törmää tuulivoimaloihin enemmän niiden muuttoreiteillä, joita ei sijoitu Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueelle. Lepakot saalistavat enimmäkseen hyvin matalalla metsänrajan yläpuolella, mutta esimerkiksi pohjanlepakon on muualla maailmassa todettu syksyllä paikoin muuttavan käyttäytymistään siten, että ne siirtyvät saalistamaan hyönteisiä myös selvästi korkeammalle. Tällöin lepakoiden riski törmätä tuulivoimaloihin kasvaa, mutta ilmiön yleisyydestä ja esiintymisestä Suomen olosuhteissa tai vastaavilla metsäalueilla ei ole olemassa olevaa tutkimustietoa. Hankealueelle ei todennäköisesti sijoitu tärkeitä lepakkoalueita, jolloin mahdolliset törmäykset ovat hyvin harvinaisia ja satunnaisia, jolloin niillä ei ole merkitystä paikallisiin lepakkokantoihin.