15.10.2014 AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017 Tutkimuksen avimuudella yllättäviä löytöjä ja luvaa ivaltamista (v 0.7 2.10.2014) Hum! Oikeuksien hallinnan työryhmän kmmentit lisätään asiantuntijaryhmän/strategiaryhmän kmmenttikierrksen yhteydessä. Avimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta v1, jnka tekijä n ATT-hanke, n lisensitu Creative Cmmns Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla (lpullinen lisenssi julkaistavalle tiekartalle) 1
AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA Avimen tieteen ja tutkimuksen tavitteena n avimuuden keinin edistää tiedettä ja lisätä sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta parantamalla tutkimuksen tuttaman tiedn hallintaa ja hyödyntämistä, tavitteena että vuteen 2017 mennessä Sumi nusee jhtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avimuudessa ja että avimen tieteen mahdllisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme. Tämä tiekartta n etenemissuunnitelma sumalaisille tutkijille, tutkimusryhmille, tutkimusrganisaatiille, päättäjille, rahittajille sekä kansalaisille avimen tieteen ja tutkimuksen edellytyksien, hyödyntämisen ja käytännön sveltamisen edistämiseksi vusina 2014-2017. Avin tiede ja tutkimus khentavat erityisesti Sumen tutkimus- ja innvaatijärjestelmän kilpailukykyä ja laatua. Lisäämällä tutkimuksen avimuutta, parannamme samalla tieteen lutettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Avimuus tu kaikille mahdllisuuksia lla sallisena tieteen edistämisessä ja mahdllistaa tutkimustulsten tehkkaamman hyödyntämisen. Tähän päästään tteuttamalla avimuuden periaatteita niin, että tutkimustulsten hyödyntäminen helpttuu ja npeutuu ja lisäksi tutkimuksen vaikuttavuus kasvaa. Tähän tarvitaan paitsi tutkijayhteisön laajaa sallistumista, myös kk tutkimusympäristöjen, tutkijapalveluiden ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä. Tämä pulestaan vaati laajamittaista yhteistyötä ja krdinaatita tutkimusrganisaatiiden, tutkimusinfrastruktuurien ja tukipalveluiden salta tavitteena uuden timintatavan sisäistäminen. Tiekartta n taviteltavaa muutsta, kehittämistä ja uuden lumiseen tähtäävää timintaa kuvaava sumalaisen avimen tieteen ja tutkimuksen strategisen tasn suunnitelma. Timenpiteet täsmentyvät ja täydentyvät mm. työryhmien työn kautta. Tiekarttaa edistetään ketterästi, eikä kaikkea tekemistä lukita etukäteen suunnitelmissa. Hankkeen kuluessa ja kansallisen ja kansainvälisen tilannekuvan selkeytyessä erilaisten selvitysten kautta, tiekartan tarkkuus kasvaa, timenpiteet täsmentyvät ja paintukset krstuvat. Tiekartan taustatietna vat aiemmat selvitykset ja julkaisut. Avimen tieteen ja tutkimuksen viemiseksi käytäntöön eräs keskeinen timenpide n käsikirjan laatiminen. Käsikirjassa käsitellään ja hjeistetaan laajemmin avimen tieteen ja tutkimuksen timissa. ATT-hankkeen työryhmien tulkset, avin kmmentinti sekä tiekartta täydentävät käsikirjaa lppuvuden 2014 aikana, jllin erityisesti lukuihin 2 ja 3 lisätään yksityiskhtaiset hjeet ja malliprsessit. Käsikirjan ensimmäinen laaja versi julkaistaan tällöin. Käsikirjaa täydennetään vusittain iteratiivisesti, ja se n valmis vunna 2017. Tiekartan kirjittamiseen ja kmmentintiin vat sallistuneet Pirj-Leena Frsström (CSC), Jessica Parland-vn Essen (CSC), Anssi Neuvnen (VTT), Juha Hakala (Kansalliskirjast), Pekka Olsb, Jyrki Hakapää (Sumen Akatemia), Miika Alnen (CSC), Suvi Remes (CSC), Jhanna Lilja (TSV), Riitta Maijala (OKM), Juha Haataja (OKM), Sami Niinimäki (OKM) ATT-asiantuntijaryhmän jäsenet, Aila Luhelainen (OY), ATT-strategiaryhmän jäsenet, Sepp Kangaspunta (TEM). 2
Sisällysluettel: 1. Jhdant 2. Visi ja peruslinjaus 3. Tavitteet a) Tieteen ja tutkimuksen peruslemuksen vahvistaminen b) Avimuuteen liittyvän saamisen vahvistaminen c) Tutkimusprsessin kestävän perustan rakentaminen d) Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen 4. Timenpiteet a. Tieteen ja tutkimuksen peruslemuksen vahvistaminen b. Avimuuteen liittyvän saamisen vahvistaminen c. Tutkimusprsessin kestävän perustan rakentamien d. Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen 5. Tiekartan vastuut a. Tiedeplitiikan laatijan vastuut b. Tutkimusrahittajan vastuut c. Tutkimushallinnn vastuut d. Tutkimusrganisaatiiden ja tutkimusryhmien vastuut e. Tutkijan vastuut f. Elinkeinelämän vastuut 6. Timenpidekartta 7. Riskitaulukk 8. Käsitteet 9. Liitteet Kuvat Taulukt 3
1. JOHDANTO Yhteiskunnan suurten haasteiden ratkaisuun tarvitaan tieteiden välistä vurpuhelua ja uudenlaista avimuutta. Tutkimusprsessin digitalisitumisen mahdllistama avin tiede n nussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Vaikka avimuus n aina llut ja tulee aina lemaan tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate, nämä uudet avimet timintamallit demkratisivat tiedettä enemmän kuin kskaan aikaisemmin. Avin tiede n mitä suurimmissa määrin ihmisikeuskysymys ja tämä kiteytyy hiensti vuden 1948 YK:n ihmisikeuksien yleismaailmallisen julistuksen artiklassa 27, jssa santaan: Jkaisella n ikeus vapaasti sallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä salliseksi tieteen edistyksen mukanaan tumista eduista. Tieteellisten lehtien tilaajamaksujen kasvu ja siihen khdistuva kirjastjen vastarinta n merkittävä tekijä avimen tieteen viime vusien nusun takana. Samaan aikaan digitalisaati ja internet vat luneet puitteet, jtka mahdllistavat tieteen tulsten leviämisen ympäri maailman. Mahdllisuudet vat huikeat ja hyödyt ulttuvat yhteiskunnan jka saralle. Tutkijille ja tutkimusryhmille avimuus säästää resursseja, parantaa laatua ja tarjaa ptentiaalisesti lisää meriittiä ja yhteistyömahdllisuuksia. Sumalaisen taluden kasvu njaa tulevaisuudessa yhä enemmän tutkimukseen, innvaatiihin ja saamiseen. Kaikissa näissä avimella tieteellä ja tutkimuksella n ratkaiseva rli. Päätöksentekijöille tiede- ja tutkimustulsten avin saatavuus n kein saada lisää taustatieta ja tärkeä edellytys näyttöön perustuvassa päätöksentessa. Kansalaiset taas hyötyvät yhteiskunnan kasvavasta läpinäkyvyydestä ja lisääntyvästä luttamuksesta tieteeseen, samalla he vivat itse sallistua tieteen ja tutkimuksen tekemiseen kansalaistieteen kautta. Mnet kansainväliset järjestöt kampanjivat avimen tieteen pulesta. OECD:n tekemissä raprteissa ja katsauksissa painpiste n avimen tieteen hyödyntämisessä tellisuudessa ja innvinnissa. Unescn pulella painpiste n avimen tiedn perusikeuksien lisäksi sen käytön petuksessa ja ppimisessa. Avin tiede n myös EU:ssa tunnistettu muutksen tekeväksi vimaksi. EU:n niin santtujen neljän vapauden eli ihmisten, päämien, tavariden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden jatkeeksi n syntynyt viides vapaus, jka n tiedn vapaa liikkuvuus. Eurpan kmissi usk avimuuteen sekä tiedn ja saamisen vaihtn. Niiden avulla parannetaan taludellista surituskykyä ja edistetään valmiutta kilpailla tiedlla. Lisäksi Eurpan kmissin tieteen ja tutkimuksen rahitusmekanismit tulevat jatkssa lemaan entistä tiukemmin sidttuja avimuuden vaatimuksiin. Avin tiede ja tutkimus (Open science) merkitsee käsitteenä laajimmillaan jukka timia avimuuden edistämiseksi (tutkimusjulkaisujen, tutkimusaineistjen, tutkimustiminnan avimuus). Avimeen tieteeseen ja tutkimukseen kytkeytyy digitaalisen tutkimusprsessin kknaisuus, jka muuttaa tutkimuksen tekemistä, mahdllistaa uudenlaista ajattelua ja edellyttää muun muassa panstuksia yhteentimivuuteen. Suppeimmillaan käsite liitetään pelkästään julkaisujen avimeen saatavuuteen (Open Access t Research publicatins, OA). Tässä tiekartassa käytämme avin tiede ja tutkimus käsitettä laajimmassa merkityksessä, kattaen tutkimusprsessin tulkset, välineet ja niiden hyvän hallinnan sekä avimuuteen liittyvän saamisen. Avimuuden rakentumista vidaan tukea esimerkiksi: a) Yhteistyötä ja yhteentimivuutta edistämällä, tutkimuksen palveluiden ja tutkimusinfrastruktuurien kestävällä kehittämisellä, mm. edistämällä tutkimusrganisaatiiden yhteistimintamalleja, linkittämällä tieta ja kehittämällä yhteenspivuutta ja tieteen tukiprsesseja, rakentamalla yhteisiä tai yhteentimivia palveluita ja mahdllistamalla ja palkitsemalla yhteistyötä. Kaikki järjestelmät ja prsessit tulee suunnitella yhteentimivuutta ajatellen, mahdllisuuksien mukaan avinta lähdekdia, rajapintja ja standardeja hyödyntäen. b) Tunnistamalla avimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvä saaminen, ja sen kasvattamisen tukeminen. Yleinen tiednhallinnan saamisen kehittäminen kaikkialla tutkimusjärjestelmässä. 4
c) Kulttuurin muutksen edistäminen kannusteilla. Avimuudesta palkitseminen tai sen vaatiminen pitää kuvata selkeästi ja läpinäkyvästi (mittarit, metriikka, uravaikutus). d) Yhteistyötä ja yhteentimivuutta edistämällä, mm. rakentamalla yhteistyöalustja ja mahdllistamalla ja palkitsemalla yhteistyötä. e) Tutkimuksen palveluiden ja tutkimusinfrastruktuurien kestävällä kehittämisellä. Nämä tulee suunnitella yhteentimivuutta ajatellen, mahdllisuuksien mukaan avinta lähdekdia, rajapintja ja standardeja hyödyntäen. f) Selkeiden avimuuden plitiikiden ja hjeiden laadinnalla jka timijaryhmälle. Sumen avimen tieteen ja tutkimuksen tiekartan tteutuksessa auttavat Sumen vahvuudet: Sumi n kärkimaita tutkimus- ja kehitystimintaan panstamisessa suutena BKT:stä Tieteen ja tutkimuksen vaatima infrastruktuuri n arviitu laadukkaaksi mnella mittarilla Sumi arviidaan innvaatimittareilla krkealle taslle, meillä n kyky luda uutta ajattelua Tasa-arvisuuteen pyrkivä tutkijiden timintaympäristö Väestön krkea kulutustas Sumessa arvstetaan tiedettä ja tutkimusta ja llaan kiinnstuneita tutkimustulksista Sumessa n Islannin jälkeen eniten tutkijita suhteutettuna väkilukuun Tutkimuslaitsten ja ylipistjen kattava verkst ja tiivistyvä yhteistyö Mnia alitteita, jtka tukevat tavitteitta mnilla eri rintamalla (mm. julkishallinnn tiedn saatavuuteen ja massatietihin liittyvät alitteet, avimen hallinnn eteneminen) Kansalliset rakenteet vat kehittyneitä, mm. aiempien hankkeiden perintönä (RAKETTI, KDK, TUTA, TTA) Näiden avulla likka avimuuteen tieteessä ja tutkimuksessa vidaan Sumessa tehdä kansakunnan taslla tämä ei mnessakaan maassa le mahdllista. 2. VISIO JA PERUSLINJAUS VISIO VUOTEEN 2017: Tutkimuksen avimuudella yllättäviä löytöjä ja luvaa ivaltamista. Tutkimustiet ja aineistt liikkuvat sujuvasti kk yhteiskunnassa; tutkijalta ja tutkimusryhmiltä tiselle, tutkimusaljen välillä, innvaatitimintaan sekä päättäjille ja kansalaisille. Tiedn kulkua autetaan selkeiden linjausten ja hyvien käytäntöjen avulla sekä tuttamalla laajasti käytettyjä yhteisiä palveluita tieteen ja tutkimuksen tulsten saatavuuden ja perustan turvaamiseen. Avimuus n yhteinen timintamalli. Avimuus n tunut Sumalaiselle tutkimukselle kansainvälistä kilpailuetua. AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN PERUSLINJAUS SUOMALAISESSA TUTKIMUSJÄRJESTELMÄSSÄ Avimen tieteen ja tutkimuksen perusajatus sumalaisessa tutkimusjärjestelmässä: tutkimuksen tulkset (tutkimusjulkaisut, tutkimusdata, tutkimusmenetelmät ja tutkimusjulkaisujen tuttamiseen tarvittavat työkalut) vat avimesti ja pitkäjänteisesti saatavilla ja käytettävissä tietverkissa avimen rajapinnan kautta tutkimuseettisiä periaatteita nudattaen ja ikeudellista timintaympäristöä kunniittaen. Tutkimusympäristön avimuuteen pyritään aina, kun se n lainsäädännön ja spimusten pulesta mahdllista. Tutkimustulsten jatkkäyttöä ei rajiteta tarpeettmasti, ja niiden käyttöehdt tudaan selkeästi esille. 5
Jaetun yhteisen avimuuden tahttilan vahvistamiseksi tarvitaan vusina 2014 2017 linjausten ja periaatteiden selkeytystä ja vahvistamista. Periaatteiden samansuuntaisuus kk tutkimus- ja innvaatijärjestelmässä n leellista, strategisella taslla avimuus tulee tuda rganisaatiiden timintaan ja jalkauttaa arkipäivään. 3. TAVOITTEET Avin tiede ja tutkimus -hankkeen tavitteena vat, että vuteen 2017 mennessä Sumi nusee jhtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avimuudessa ja että avimen tieteen mahdllisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassamme. Tämä tteutetaan neljän satavitteen kautta, jtka vat tieteen ja tutkimuksen peruslemuksen vahvistaminen, avimuuteen liittyvän saamisen vahvistaminen, tutkimusprsessin kestävän perustan vahvistaminen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvattaminen. Tavitteiden tteutumista seurataan vusina 2014-2017 erilaisin mittarein. VISIO 2017: TUTKIMUKSEN AVOIMUUDELLA YLLÄTTÄVIÄ LÖYTÖJÄ JA LUOVIA OIVALLUKSIA Tutkimustiet liikkuu sujuvasti kk yhteiskunnassa; tutkijalta ja tutkimusryhmiltä tiselle, tutkimusaljen välillä, innvaatitimintaan sekä päättäjille ja kansalaisille. Tiedn kulkua autetaan selkeiden linjausten ja hyvien käytäntöjen avulla sekä tuttamalla laajasti käytettyjä yhteisiä palveluita tieteen ja tutkimuksen tulsten saatavuuden ja perustan turvaamiseen. Avimuus n yhteinen timintamalli. Avimuus n tunut Sumalaiselle tutkimukselle kansainvälistä kilpailuetua. 1. Tieteen ja tutkimuksen peruslemuksen vahvistaminen Avimuus ja tistettavuus kasvattavat tieteen ja tutkimuksen lutettavuutta ja vaikuttavuutta 2. Avimuuteen liittyvän saamisen vahvistaminen Sumalaisessa tutkimusjärjestelmässä timivat saavat hyödyntää avimuuden mahdllisuudet. 3. Tutkimusprsessin kestävän perustan vahvistaminen Hyvien ja selkeiden perusrakenteiden ja palveluiden avulla saadaan hyödynnettyä ikeaaikaisesti avaamisen mahdllisuudet ja hulehdittua kestävästi tutkimuksen perustasta 4. Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvattaminen Avin tiede lu uusia mahdllisuuksia tutkijille, päätöksentekijöille, elinkeinelämälle, julkisyhteisöille ja kansalaisille. Kuva 1: Visi ja tavitteet 3.1 TIETEEN JA TUTKIMUKSEN PERUSOLEMUKSEN VAHVISTAMINEN Tavite Avimuus ja tistettavuus kasvattavat tieteen ja tutkimuksen lutettavuutta ja vaikuttavuutta. Avimuus n tieteen ja tutkimuksen keskeinen periaate, jka mahdllistaa j lemassa levaan tietn phjautuvan uuden tiedn tuttamisen. Tieteen näkökulmasta avimuutta n aina haluttu edistää hyvän tutkimuksen laadun ja hyvien käytäntöjen edistymiseksi sekä väärennysten ja hunn tutkimuksen estämiseksi. Avimuus n sekä edellytys 6
että kein tieteen ja tutkimuksen edistämisessä. Tutkimusjärjestelmä kaipaa kuitenkin vielä rakenteita ja timintatapja, jilla näitä avimuutta vidaan laajasti hyödyntää. Avin tiede ja tutkimus eivät le pisteittäisiä timia, vaan pitkäjänteinen jatkum, jka kstuu tutkimusprsessin ja timintakulttuurin avimuudesta. Avinten timintamallien kautta ludaan mahdllisuuksia rikkaalle vurvaikutukselle ja tieteellisen timinnan mnimutisuuden kasvattamiselle. Avimuuden ja tistettavuuden tteuttamiselle n tänä päivänä lemassa uudenlaisia ja jpa radikaaleja mahdllisuuksia. Kun tavite n saavutettu: - Avimuuden kysymykset ja linjaukset vat upnneet saksi tutkijan nrmaalia työtä, eikä tarvita erillisiä avimuuden ratkaisuja, vaan tieteen ja tutkimuksen kknaisuuden kehitystyötä. - Avimuus n tunut tasavertaisemman mahdllisuuden niin tutkimustulsten laajempaan tdentamiseen, läpinäkyvyyteen, tulsten arviintiin sekä aiemmin tutetun tiedn phjalta timimiseen. - Avimuus n mahdllistanut tutkimusprsessin tehstumisen mm. tutkimusinfrastruktuurien paremman hyödynnettävyyden. - Avimuus n helpttanut mnitieteisiin ja mnimutkaisiin tutkimuskysymyksiin tarttumista 3.2 AVOIMUUTEEN LIITTYVÄN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Tavite Sumalaisessa tutkimusjärjestelmässä timijat saavat hyödyntää avimuuden mahdllisuudet niin että kilpailukyky kasvaa. Tiet ja saaminen vat sivistyksen perusta ja keskeisin tekijä. Avimuuteen ja sen työkaluihin liittyvä saamisen kehittäminen n investinti tutkimusjärjestelmän, yksittäisen tutkijan ja kk Sumen tutkimusjärjestelmän kilpailukykyyn. Osaamisen edellytyksiä vidaan parantaa timintatapja uudistamalla. Osaamista n kehitettävä strategialähtöisesti, pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Riittävä saaminen avimuuden tteuttamiselle täytyy lla kaikissa tutkimusjärjestelmän sissa. Osallistava kuluttaminen tukee täsmäkulutusta. Kun tavite n saavutettu: - Tutkijille n tarjlla helppkäyttöisiä työkaluja ja palveluita tiedn hyvään dkumentintiin ja linkittämiseen. - Osaaminen n tutkimustiedn elinkaaren hallinnan salta parantunut ja tietisuus saatavuuden ja avimuuden tärkeydestä n sisäistetty sumalaisessa tutkimusjärjestelmässä. - Tutkimustiedn tuttajat vat ppineet paremman tulsten elinkaaren hallinnan suunnittelun. Näin tiet n aidsti löydettävissä ja uudelleen hyödynnettävissä. - Avin tiede ja tutkimus eivät le vain kkelma keinja ja susituksia, vaan se n ajatustapa, avimen timintatavan ja verkstitumisen edistäminen, jta tutkimusjärjestelmän timijat 1 vat mtivituneita ja kulutettuja tteuttamaan. - Tutkimusrganisaatit kehittävät saamista ja siihen liittyviä palveluita mm. tutkijiden ja tutkimusryhmien käyttöön, sekä myös yhteiskunnan palvelemiseen laajemmin liittyvää saamista - Tutkimustiedsta sataan viestiä eri khderyhmien tarpeet humiiden kiinnstavasti 1 Tarkempi kuvaus tutkimusjärjestelmästä http://www.research.fi/fi/tutkimusymp%c3%a4rist%c3%b6t 7
3.3 TUTKIMUSPROSESSIN KESTÄVÄN PERUSTAN RAKENTAMINEN Tavite Tutkimusprsessin perusta vat saavat ihmiset sekä tutkimustulsten elinkaaren ja laadun hyvään suunnitteluun ja hallintaan. Tieteen ja tutkimuksen perusta n kestävä, kun tulkset vat laajasti saatavilla sekä lutettavasti säilytettyjä. Validintia, verifiintia ja tistettavuutta varten täytyy seuraavien lla suunnitellusti, pitkäaikaisesti ja yhteentimivasti saatavilla: Julkaisut Data Menetelmät (ml. tutkimussuunnitelmat) Metadata, laatutiet Viittaukset, linkitykset Käyttöikeustiedt, lisenssit Tämä edellyttää kknaisuuden hallinnan suunnittelua (välineenä mm. kknaisarkkitehtuuri, KA). Avimuudesta pitää tehdä tutkijalle helppa, ja kaikin mahdllisin tavin kannustaa ja tukea avimuudessa. Kun tavite n saavutettu: Hyvien ja selkeiden perusrakenteiden ja palveluiden avulla saadaan hyödynnettyä ikea-aikaisesti avaamisen mahdllisuudet ja hulehdittua kestävästi tutkimuksen perustasta. Tiedettä ja tieteellisen tiedn leviämistä edistetään laajasti yhdessä kk tutkimusjärjestelmän tahlta ja avin ja linkitetty tiet n lunnllinen sa tätä timintaa. Tutkimuksesta löytyy tieta mnilla eri tasilla ja eri lähestymistavin esitettynä. Dataa vidaan esimerkiksi visualisida laajemman yleisön käyttöön ja tiedejurnalismia tuetaan luvuttamalla saamista ja tieta ppularisintia varten. Tämä edistää myös tiedealjen välistä tiednkulkua ja edistää uusien ivallusten syntymistä. Hyvin tteutettu avimuus n tutkijille helpp ja kannustava tapa timia, ja tähän löytyy palveluita. Tutkimusaineistt, -julkaisut ja -menetelmät vat entistä paremmin löydettävissä ja saatavilla. Avin tietarkkitehtuuri mahdllistaa yhteentimivan tutkimustietinfrastruktuurin kehittämisen. Arkistt, kirjastt ja muset vat lunteva sa tätä kknaisuutta. Perusta n kunnssa suuriin haasteisiin vastaamiseksi, ja tiet ja menetelmät vat aktiivisessa käytössä. 3.4 TUTKIMUKSEN YHTEISKUNNALLLISEN VAIKUTTAVUUDEN KASVATTAMINEN Tavite Avin tiede lu uusia mahdllisuuksia tutkijille, päätöksentekijöille, elinkeinelämälle, julkisyhteisöille ja kansalaisille. Avin tiede tarjaa aikaisempaan nähden aivan uusia mahdllisuuksia, ja n siksi nussut kansainvälisesti merkittäväksi tavaksi edistää tiedettä ja tieteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Avin tiede lu uusia mahdllisuuksia sallistua tieteen ja tutkimuksen tekemiseen niin laajemmalle juklle tutkijita kuin päätöksentekijöille, elinkeinelämälle, julkisyhteisöille ja kansalaisille. Tutkimuksen krkea laatu liittyy kiinteästi saamiseen ja innvaatiihin, jilla n suuri merkitys taluden kasvulle. Taluskasvu n tutereseptien eli ideiden lukumäärän kasvua. Tärkeää n tiedn ja uusien ideiden npea liikkuminen ja niiden uusi ivaltava sveltaminen. Suurimmat taludelliset mahdllisuudet, kuten myös riskit, liittyvät kilpailuun radikaalisti uusilla tutteilla, palveluilla ja markkinilla. Uuden avimen idean myötä ideat eivät lisäänny vain yhdellä, vaan mninkertaisesti, sillä niitä vidaan 8
yhdistää j keksittyihin ideihin. Immateriaaliikeusjärjestelmä tukee perusteiltaan tiedn vapaan liikkuvuuden periaatetta. Tekijänikeus antaa tekijöille insentiivin luda ja julkaista uusia teksia yhteiskunnan ilksi ja hyödyksi. Avin tiede ja tutkimus ei sulje pis spimustutkimuksessa tapahtuvaa kaupallista hyödyntämistä, jka sekin n yhteiskunnallista vaikuttamista ja hyvinvintia Sumelle tuttavaa. Muiden ulttuvuuksien lisäksi avimuuteen liittyvät teknlgiat (mm. avin linkitetty data) n myös yleiskäyttöinen teknlgia. Tehkas tiedn liikkuminen vi myös edistää yleissivistystä, timia vastapainna vimakkaalle erikistumiskehitykselle ja siten tuttaa uusia lähestymistapja ja ivalluksia. Kun tavite n saavutettu: - Avimuuden avulla ideiden yhdisteltävyys n parantunut - Tiedn liikkuminen n npeutunut, ja avin tiet n aidsti innvaatiiden raaka-ainetta - Avimuus n merkittävässä sassa tieteen, teknlgian, liiketimintamallien ja palveluratkaisujen rganisintitavissa, mm. tutkimustulkset vat tiedn jatkkehittelyn vuksi julkisia - Kansalaisten, päättäjien ja virkamiesten tieteellisen tiedn lukutait n kasvanut - Käytössä n paremmat keint tuttaa ja kta tieta päätöksentekn - Kansalaistiede n edistynyt, tutkimustulsten ei-tieteellinen julkaiseminen kuuluu timintaan. - Tutkijiden herkkyys yhteiskunnallisiin kysymyksiin vastaamiseen n alentunut - Tieteen uskttavuus n kasvavan läpinäkyvyyden myötä vahvistunut kansalaisten näkökulmasta - Avimen tieteen ja tutkimuksen sekä avimen hallinnn edistäminen kehittyvät tisiaan tukien 4. TOIMENPITEET Keskeisinä timenpiteinä 1) Avataan juridisen timintaympäristön ja tutkimuseettisten periaatteiden mukaisesti se, jnka tutamme: tutkimusjulkaisut, -data ja -menetelmät. Tällöin hyödynnämme avimen julkaisemisen, avimen vertaisarviinnin ja rinnakkaistallennuksen mahdllisuudet, julkaisemme tutkimustulkset avimella lisenssillä (susitus CC4.0 BY), ja hyödynnämme avimuutta helpttavia tukipalveluita. 2) Hyödynnetään maksimaalisesti se mitä avataan: hulehditaan, että meillä n tarvittava saaminen sekä tiet ja ratkaisut avimista standardeista ja rajapinnista sekä avimesta lähdekdista. Khdistetaan näitä resursseja avimuudesta hyötymiseen. Tämä vaatii saatavuuden lisäksi myös löydettävyydestä ja käytettävyydestä eli laadusta hulehtimista. Timenpiteet jakautuvat tavitteiden mukaisesti. Asian krdinijaksi merkitty tah ei le aina asiansallinen, vaan vastuussa alitteesta. Timijiden laaja sallistuminen timenpiteiseen n edellytys visin saavuttamiseen. 4.1 TOIMENPITEET TIETEEN JA TUTKIMUKSEN PERUSOLEMUKSEN VAHVISTAMISEKSI Tistettavuuden ja avimuuden vahvistamiseksi varmistetaan, että yhteisesti rahitetut tutkimuksen resurssit ja tulkset vat svittujen avimuuden plitiikkjen, periaatteiden ja spimusten hjaamina tutkimusyhteisön laajasti ja tasapulisesti hyödynnettävissä. Avimuuden periaatteiden (humiiden spimus ym. rajitukset) tulee kattaa myös tutkimusympäristö (tutkimusvälineet, laitteet ja hyödynnetyt palvelut), kska vasta sillin tutkimus n tarpeeksi läpinäkyvää muiden arviitavaksi ja hyödynnettäväksi. Avimia tutkimusympäristöjä (kattavat mm. tutkimusinfrastruktuurit ja tutkimuksen palvelut, jita eri rganisaatit, yhteenliittymät ja muut timijat hallinnivat) 9
edistetään selkeiden avimuuden plitiikkjen, tekijän- ja muiden ikeuksien hyvällä spimisella sekä tutkimusprsessin kknaistimintaa selkeyttävällä arkkitehtuurityöllä. Avimuuden plitiikat auttavat tutkimusympäristöjen henkilöstöä erityyppisten tietpyyntöjen käsittelyssä ja myötävaikuttavat siihen, että eri timijat nudattavat yhdenmukaisia periaatteita aineistja lutaessa, luvutettaessa ja käytettäessä. Hallinta- ja jakeluperiaatteita määritellessään plitiikat myös välillisesti parantavat aineistjen laatua. Avimuuden plitiikat kattavat: - Lisensintiplitiikan (julkaisut, data, menetelmät). Lisensintiplitiikan tarkituksena n määritellä tutkimusympäristön hallinnimien julkaisujen, datan ja menetelmien lisensinnin periaatteet. - Julkaisuplitiikan. Julkaisuplitiikan tarkituksena n määritellä tutkimusympäristössä julkaisemisen (kultainen tai vihreä tie), saatavuuden ja käytön periaatteet. - Aineistplitiikan. Aineistplitiikan tarkituksena n määritellä tutkimusympäristön hallinnimien digitaalisten kkelma-, seuranta- ja tutkimusaineistjen syntymekanismien, ylläpidn, saatavuuden ja käytön periaatteet. - Palveluiden ja resurssien käyttöikeus- ja käyttöperiaatteet - Kllektiivisen tiedntutannn edistämistä tukevat pelisäännöt - Kknaisarkkitehtuurin hjaavat periaatteet Vusi Timenpiteet Keskeiset vastuutaht 2015 Avimen tieteen ja tutkimuksen frumi ATT-hanke ja verkstt Tunnustus avimuuden edistämisestä (julkistus y. frumissa) Selvitys tutkimusympäristöjen timintakulttuurin avimuuden nykytilasta ja kehittämisestä ATT-hanke ATT/avimuuden työryhmä plitiikat- Avimuuden plitiikkjen ja peruslinjausten laadinta ATT/avimuuden plitiikattyöryhmä Avimuuden kannusteiden ehdttaminen vertaisarviintiin, merititumiseen ja rahitusinstrumentteihin. Tutkimuslaitsten ja krkeakulujen timintakulttuurin kypsyystasarvi Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen yhteistyössä ATT-hanke/vaikuttavuustyöryhmä ATT-hanke, krkeakulut, tutkimuslaitkset ATT-hanke, krkeakulut, tutkimuslaitkset, verkstt, päättäjät, virkamiehet, kansalaiset 2016 Avimen tieteen ja tutkimuksen frumi ATT-hanke ja verkstt Avimuuden etenemisen seurantatilaisuus Kansalaistieteen arviintimallin selvitys ATT-hanke ja verkstt ATT-hanke, VM, OKF 2017 Avimen tieteen ja tutkimuksen frumi ATT-hanke ja verkstt Timintakulttuurin kypsyystasn seuranta ATT-hanke, krkeakulut ja tutkimuslaitkset 10
Päättäjien ja virkamiesten tieteellisen tiedn lukutaidn ja valmistelutiedn avimuuden arviinti Avimuuden etenemisen seurantatilaisuus ATT-hanke ja verkstt ATT-hanke ja verkstt 4.2 TOIMENPITEET AVOIMUUTEEN LIITTYVÄN OSAAMISEN VAHVISTAMISEKSI Tavitteena n, että ikean saamisen avulla kyetään hyödyntämään avimuuden tumat mahdllisuudet mahdllisimman laajasti. Avimuuden kulutus ja tietisuuden nst n tärkeää kaikille tieteen ja tutkimuksen timijille, mutta erityisesti tutkijakulutus ja uusien sukuplvien kautta syntyvä muuts n keskeistä mtivaatin synnyttämiseksi. Muutksen npeuttamiseksi pitää samanaikaisesti nstaa tietisuutta myös vanhemman tutkijakunnan keskuudessa. Suuri sa kulutuksista vidaan järjestää krkeakuluissa, esimerkiksi muun thtripiskelijille suunnatun kulutuksen yhteydessä. Keskitetysti tulee rganisida kuluttajien kuluttaminen ja kulutusmateriaalien ja hjeistuksen laadinta. Kulutuksessa lisi hyvä hyödyntää laajasti mm. kirjastja. Mahdllisuuksien hyödyntämiseksi myös saamista avattujen aineistjen ja datan hyödyntämisessä päätöksentessa ja yhteiskunnan kehittämisessä tulisi parantaa. Vusi Timenpiteet Keskeiset vastuutaht 2015 Käsikirjan täydentäminen ATT-hanke ja kaikki timijat Osaamistasn ja tarvittavan kulutuksen selvitys ja kulutuspaketin laadinta) Avimuuden sertifikaatin kehitys Avimuuteen liittyvä kulutus ja hjeistus Kirjastt, krkeakulut, tutkimuslaitkset, OKF, ATT-hanke Kuluttajataht Kaikki Selvitys avimeen tieteeseen liittyvän saamisen TEKES paketinnista ja knseptista vientitutteena. 2016 Fkusidut prfessuurit Ylipistt Avimuuden sertifikaatin piltti Avimuuteen liittyvä kulutus ja hjeistus Kuluttajataht Kaikki 2017 Avimuuden sertifikaatti käyttöön Kuluttajataht Avimuuteen liittyvä kulutus ja hjeistus Kaikki 4.3 TOIMENPITEET TUTKIMUSPROSESSIN KESTÄVÄN PERUSTAN VAHVISTAMISEKSI Tavitteena n että tutkimuksen tuttamat ja hyödyntämät julkaisut, aineistt ja menetelmät vat helpsti saatavilla hyödynnettävässä mudssa kk elinkaarensa ajan, ja niiden säilyvyys n taattu. Julkaisujen avimen saatavuuden salta tavitteena n että vunna 2017 sumalaisen tutkimusjärjestelmän tuttamat julkaisut n julkaistu avimesti (vihreä tai kultainen OA), ja niiden säilyvyys n taattu. Metatiedt vat sa tutkimuksen tulsten kntekstia, sisältöä ja rakennetta sekä niiden hallintaa ja käsittelyä kk elinkaaren ajan kuvaavaa tieta. Tätä tieta vidaan käyttää mm. aineistn hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen. Pyritään siihen, että Sumessa n laaja ja hyvin yhteen timiva yhteistyö tutkimusrganisaatiiden ja muun kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen tulsten hallinnan kanssa, jssa tieta jaetaan ja linkitetään. Sumalainen tutkimus saa näin myös kansainvälistä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Pyritään yhteistyöllä lumaan ja svittamaan yhteen rakenteita (palveluita, verkstja, kulutusjärjestelmiä ja aineistja), jtta tästedes syntyvä tutkimusdata lisi mahdllisimman hyvänlaatuista ja käyttökelpista. Avimuuden tukipalvelut 11
helpttavat tutkimusprsessia ja tekevät siitä paremmin arviitavan. Yhteisillä tukipalveluilla edistetään yhteentimivuutta ja yhteiskäyttöisyyttä tutkimusprsessissa. Pysyvyyden takaavat palvelut auttavat saltaan turvaamaan tutkimuksen pitkäaikaisen tistettavuuden. Vusi Timenpiteet Keskeiset vastuutaht 2015 Tavitearkkitehtuurin julkaisu ja yhteismitallisuutta ATT-hanke/KA-työryhmä sekä edistävät arkkitehtuurilinjaukset ja yhteiset käytännöt tietmallityöryhmä tulsten tallentamiseen, jakamiseen ja julkaisuun. Palvelukartan laatiminen ATT-hanke/KA-työryhmä sekä tietmallityöryhmä Palvelumutilun ja käytettävyyden edistäminen bttm up -työpajin Julkaisujen yleisen tilannekuvan raprtti sekä ehdtus linjauksista Julkaisupiltit Tutkimuksen tietaineistjen yhtenäistämisen selvitys Tutkimuksen tulsten (kattaen myös menetelmät) haku- ja hyödyntämispalveluiden kehitys Tutkimuksen tulsten pitkäaikaissäilytyksen kehitys Avimen tutteen hallintamallin piltinti KDK:n kanssa ATT-hanke ATT-hanke/julkaisutyöryhmä ATT-hanke/julkaisutyöryhmä ATT-hanke/tietmallityöryhmä ATT-hanke/KA-työryhmä tietmallityöryhmä ATT-hanke/PAS-työryhmä KDK/ATT-hanke sekä 2016 Arkkitehtuurityön jatk ATT-hanke/KA-työryhmä sekä tietmallityöryhmä Julkaisupilttien phjalta pysyvän timintamallin luminen avimeen julkaisemiseen. Tarvittavien tukipalveluiden kehittäminen Tutkimuksen tulsten pitkäaikaissäilytyksen kehitys Merititumisen tuki ja kannusteet käyttöön ATT-hanke/julkaisutyöryhmä ATT-hanke/palveluntuttajat ATT-hanke/PAS-työryhmä Rahittajat Isjen kansallisten tutkimusaineistjen avaaminen. Tutkimuslaitkset, krkeakulut, arkistt, muset etc., ATT-hanke 2017 Tutkimuksen tulsten pitkäaikaissäilytys timinnassa ATT-hanke/PAS-työryhmä 4.4. TOIMENPITEET TUTKIMUKSEN YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN KASVATTAMISEKSI Timenpiteiden avulla halutaan luda uusia mahdllisuuksia saada ja hyödyntää tieta niin tutkijille kuin kk yhteiskunnalle. Timenpiteet khdistuvat mm. ikeuksien hallintaan. Tiedn rakenteisiin liittyy paljn yhteisiä asiita, kuten saamisesta hulehtiminen, kulutus, yhteentimivuus, plitiikat sekä spimusikeudelliset asiat. Tutkimustulsten ymmärrettäväksi tekeminen edistää kansalaisten tietlukutaita, ja tukee päätöksenten avinta valmistelua. 12
Vusi Timenpiteet Keskeiset vastuutaht 2015 Elinkeinelämässä timivien tutkijiden uraplkujen ja avimuutta kskevan liiketimintasaamisen kehittämistarpeen selvitys. Avimuuden verkstjen tapaaminen TEKES ATT-hanke/OKF Selkeämmän rlijan edistäminen palveluiden tutannssa (mm. yritysten rli, infrastruktuurien palveluiden avaaminen kilpailulle). Selvitys avimen tieteen ja tutkimuksen mahdllisuuksien TEKES hyödyntämisestä tulsten kaupallistamisen ja innvinnin mahdllistavana tekijänä. 2016 Avimuuden edellyttäminen rahitusmalleissa. Rahittajat Avimuuden verkstjen tapaaminen Avimuuteen liittyvän vertaisarviinnin edistäminen KVyhteistyössä Rahittajat/ATThanke/vaikuttavuustyöryhmä ATT-hanke/OKF 2017 Avimuuden etenemisen seurantatilaisuus ATT-hanke/OKF OIKEUKSIEN HALLINTA (TULOSSA LOKAKUUSSA) Selkeytetään ikeuksien hallintaan liittyviä periaatteita ja spimusmalleja Kasvatetaan tietisuutta ja saamista näihin liittyen 5. TIEKARTAN SEURANTA JA VASTUUT Tiekartan timenpiteiden avulla jalkautetaan plitiikat ja linjaukset käytännön timenpiteiksi eri timijiden vastuulle. Tavitteiden tteutumista seuraamalla seurataan myös timenpiteiden etenemistä ja vaikutusta. Seurantaa edistetään näkyvyyttä kasvattamalla, yhteistä tietphjaa analysimalla, vaikuttavuusseurannalla sekä erillisten avimuuden etenemiseen khdistuvien selvityksien kautta. 5.1 TIEDEPOLITIIKAN LAATIJAN VASTUUT Tiedeplitiikan laatijan vastuut Rakentaa järjestelmä, jka kerää avimuutta kuvaavaa tieta. Avimuuden tärkeyden edistämistä rganisaatiiden strategiissa. Rahittajien rlin selkeytys avimen tieteen edistämisessä, kullekin rahittajalle lunteva rli rahituksen tavitteiden mukaan. Myös säätiöiden ja ns. vapaiden tutkijiden humiiminen, sillä he timivat pitkälti säätiön asettamilla ehdilla ja raameissa eikä heillä le pääsyä esim. julkaisuarkistihin. Seuranta Julkaistu hjeistus Julkaistut strategiat Rahitusmahdllisuuksien kuvaukset 13
Tarvittavien timijarlien ja mandaattien asettaminen etenemisen alkuvaiheessa. Myöhemmin avimuus n sa nrmaalia tutkimusprsessia ja sen tukitimintja. Avimuudesta palkitsemista (esim. jkin krkeakulu avimen tieteen edistämisestä, yksilökhtainen näyttävä avimuuspalkint) Avimuuden edistämisessä meritituminen. Meritintitapjen turvaaminen ja hyvät käytännöt vievät asiita eteenpäin. Avimuuden plitiikkjen, käytäntöjen ja niihin liittyvän hyvän spimushallinnn palkitseminen. Hankearviinneissa erityisen humin kiinnittäminen menetelmien ja aineistjen avimeen kuvaamiseen ja näiden yleistajuistamiseen. Julkaistut rlit Palkintilmitukset Avimuuden humiiva kuvaus merititumisesta lemassa Rahitushakuilmitukset Arviintien julkaisu 5.2 TUTKIMUSRAHOITTAJAN VASTUUT Tutkimusrahittajan vastuut Seuranta Tutkimusrahituspäätöksissä tulee vaatia: Tutkimustulsten npeaa ja mahdllisimman laajaa julkaisemista Tutkimustulsten hyvää saatavuutta ja ymmärrettävyyttä Selkeitä spimuksia tekijänikeuksista ja mistusikeuksista tutkimuksen tulksiin tulsten avinta lisensintia (ATT-hanke susittelee CC.4.0 BY -lisenssiä) aineistnhallintasuunnitelmia ja jatkkäytön ennakintia (sisältäen aineistjen dkumentinnin ja kuvailun, käytettävät standardit, tiedn keruun suunnittelu, käytettävät palvelut, kytkös muihin aineistihin) tutkimuksen tulsten pitkäaikaisen säilyvyyden turvaavaa timintatapaa ja tähän liittyvien palveluiden hyödyntämistä avinta käyttöplitiikkaa rahittamiltaan tutkimusinfrastruktuureilta Tutkimusrahittajan tulee tukea: Tietverkssa saatavilla levat rahitushakuhjeet Rahitusmutjen kuvaukset Avinta julkaisemista (julkaisut, aineistt, menetelmät) rahallisesti Aineistn valmistelua julkaisemista varten (mm. annymisinti, dkumentinti) Muuta avimuutta rahallisesti, mm. yksilökhtainen näyttävä avimuuspalkint 14
avinta yhteistyötä ja tutkimuksen tekemistä yleisymmärrettäväksi yhteisen palveluinfrastruktuurin rakentumista Tutkimusrahittajan tulee kerta: Rahitusehdt susituksensa avimen julkaisun vaihtehtjen salta kuinka avimuutta palkitaan urakehityksessä kuinka rahittaja tiv tekijänikeuksia ja mistusikeuksia hallittavan tutkimukselle asetettavat laatukriteerit arviinnissa käytettävät metriikat ja indikaattrit Tutkimusrahittajan tulee palkita: Rahitusehdt Selkeät spimukset, avin lisensinti, avimuutta tukevat plitiikat ja niihin liittyvät suunnitelmat. Tutkimusrahittajan tulee edistää laajassa yhteistyössä: Avimuuden merititumismallin rakentumista. Osaamista avimuuden ja hyvän tiednhallinnan alueella Datan ja menetelmien vertaisarviinnin kehittymistä julkaisujen vertaisarviinnin rinnalla, spivassa kansainvälisessä kehyksessä. Avimuuden arviintia ja mahdllisimman läpinäkyvää mittaamista. Avimuuden mahdllisuuksien hyödyntämisessä tarvittavan saamisen syntyä ja ylläpita. Avimuutta tukevien rahitusinstrumenttien selkeytymistä. Osallistuminen työskentelyyn asian edistämiseksi. 5.3 TUTKIMUSORGANISAATIOIDEN JA TUTKIMUSRYHMIEN VASTUUT Tutkimusrganisaatiiden ja tutkimusryhmien vastuut Seuranta Avimuuden tuminen rganisaatiiden strategiaan Julkaistut strategiat 15
Osallistavan ilmapiirin luminen, jssa käytännön tarpeet ja hulet tieteen avimuuden resurssien suhteen tetaan humin. Kypsyystasarvit ja kyselyt Selkeiden plitiikkjen laatiminen julkaisemiseen, lisensintiin sekä tekijyydestä ja mistajuudesta spimiseen Julkaistut plitiikat Selkeä kuvaus tutkijan ikeuksista avimuuteen Julkaistut plitiikat Osaamisen kasvattaminen ja ylläpitäminen, mm. prfessuurien perustaminen avimuutta edistämään Kulutushjelmat ja uudet prfessuurit Yhteisen palveluinfrastruktuurin hyödyntämiseen kannustaminen, sekä tarvittavan paikallisen, yhteisen palveluinfrastruktuurin kanssa yhteenspivan infrastruktuurin tarjaminen Käyttäjien hjeistus verkssa. Laatujärjestelmien tarjaminen ja hyödyntäminen paikallisesti Ohjeistus verkssa Yhteentimivuuden edistäminen (mm. Avimen lähdekdin, standardien ja rajapintjen susiminen ja hyödyntäminen, arkkitehtuurityö) Osallistuminen yhteentimivuuden edistämiseen, mm. yhteisen tutkimuksen timinnan kknaiskuvan laadintaan Tutkimuksen tistettavuuden edellytysten parantaminen (mm. riittävien metatietjen tuttamiseen panstaminen) Metatietpalveluissa levat metatiedt (mm. Etsin, Juuli jne. 5.5 TUTKIJAN VASTUUT Tutkijan vastuut Tulsten (julkaisut, data, menetelmät) laatuun ja elinkaareen liittyvä suunnittelu ja sen tteuttaminen Kypsyystasarvit Seuranta Resurssien khdentaminen myös aineistjen julkaisemiseen ja jatkkäyttöön Metatietpalveluihin kertyvät aineisttiedt Tekijyydestä ja mistajuudesta spiminen laadittavien hjeiden mukaisesti Metatietpalveluihin kertyvät tekijyys- ja mistajuustiedt Tulsten lisensiminen hjeiden mukaisesti Metatietpalveluihin kertyvät lisenssitiedt Viittauksista hulehtiminen Metatietpalvelut 16
Julkaisukanavan valinta Rinnakkaisarkistitujen julkaisujen määrän kasvu Avimen vertaisarviinnin hyödyntäminen mahdllisuuksien mukaan Käyttötilastt Avin julkaiseminen (julkaisu, aineist, menetelmä) ja tutkimuksen tistettavuuden edistäminen mahdllisuuksien mukaan Metatietpalveluihin kertyvät aineistjen avimuustiedt Rikkaiden metatietjen tuttaminen Metatietpalveluihin kertyvät aineistjen kuvailutiedt Omasta avimuuden saamisesta hulehtiminen Kulutuksiin sallistuminen, avimuuden sertifikaatti 5.6 ELINKEINOELÄMÄN VASTUUT Elinkeinelämän vastuut Seuranta Avimuuteen liittyvästä saamisesta hulehtiminen Kulutuksiin sallistuminen, avimuuden sertifikaatti Lisensitujen tulsten hyödyntäminen Viittaustiedt metatietpalveluissa 6. TOIMENPIDEKARTTA (ktaan lpullisista timenpiteistä marraskuun alussa) 7. TIEKARTAN VISION TOTEUTUMISEN UHAT JA KEINOJA NIIDEN ESTÄMISEEN Taulukssa 3 käsitellään uhkia, jtka vivat estää avimen tieteen visin tteutumisen, hahmtellaan näiden vaikutuksia sekä ktaan keinja estää uhkien tteutumista. Uhka Vaikutus Kein estää Tiedn käyttäjien näkökulmaa ja tarpeita ei humiida riittävästi Palvelut eivät kehity tarpeeksi asiakaslähtöisesti eikä avimuus siksi edisty käytännössä. Avimuus ketaan rasitteena tai uhkana. Käyttäjien erityistarpeiden tunnistaminen, sallistaminen ja kannustaminen. Riittävän justavat ja asiakaslähtöiset palvelut. Avin timintakulttuuri ei edisty rganisaatissa / Avimuus ei nuse rganisaatiiden strategiihin Yhteistyö ja krdinaati tutkimusjärjestelmässä ei etene ja kknaisarkkitehtuuri jää vaillinaiseksi. Siilja jää tai syntyy edelleen sinne, mistä ne lisi vitu pistaa. Hyötyjen n ltava knkreettisia. Tahttilan vahvistaminen sallistamalla ja saamisen lisääminen. Synergiaetujen hakeminen rganisaatiissa ja niiden kesken. Muutsagenttien tunnistaminen ja valtaistaminen rganisaatiissa. 17
Tutkimusaljen ja rganisaatiiden erilaisuutta ei pystytä humiimaan tarpeeksi palvelujen suunnittelussa ja indikaattrien valitsemisessa Avimuuteen kannustamiseen ei pansteta Osaamisen vahvistamiseen ei pansteta ikea-aikaisesti tai sitä ei pystytä kanavimaan kriittisiin khtiin tutkimusjärjestelmässä. Tieta tarjtaan väärässä mudssa väärään aikaan. Avattuja resursseja ja aineistja ei hyödynnetä Kehitystyötä ei resursida riittävästi ja pitkäjänteisesti Yhteistyötä ei kyetä viemään käytännön taslle Tutkimusrganisaatiden näkökulmaa ja tarpeita ei humiida riittävästi Kknaisuudesta tulee liian vaikeasti hallittava kska tieta n niin paljn ja se n niin epäyhtenäistä. Valitut tekniikat ja ratkaisut eivät kestä aikaa. Jkin tietsujaan tai palvelulupaukseen liittyvä inhimillinen tai tekninen virhe, jlla ikäviä seurauksia Avimuus rmahtaa kun rahitus lppuu 2017, palvelut unhtuvat ja vanhenevat Sumen tieteestä tulee siil, jka ei linkity kunnlla kansainväliseen tutkimukseen Tiedekentän yksipulistuminen ja köyhtyminen. Avimuutta khtaan syntyvä epäluul rganisaatiissa ja tutkijiden keskuudessa. Avimuus ei etene pehmein keinin. Avimuus ei etene, tiednhallinta ei vahvistu ja Sumen tutkimus kärsii. Hukkaan heitettyjä resursseja ja mahdllisuuksia. Tutkimuksen tas heikkenee mahdllisesta. Sumi jää kehityksessä jälkeen EU:ssa ja glbaalisti. Hankkeisiin ei uskalleta panstaa eikä timintamalleja muuttaa rganisaatiissa. Avimuus ei etene, vimavarja käytetään tehttmasti Avimuuden periaatteita, hjeita ja timintamalleja ei synny rganisaatitaslla Tiedn löydettävyys ja tdellinen saatavuus ja käytettävyys kärsii. Höyty jää saamatta. Sumen tieteen näkyvyys kärsii. Luttamuspula palveluihin ja kk tutkimusjärjestelmän jhtn ja hallintn. Avimuuden eteneminen pysähtyy ja tutkimuksen tiednhallinta kknaisuudessaan kärsii. Menetetään tehty työ, paluu nllaan. Sumi menettää etulyöntiasemansa ja vaikutusvaltaansa kansainvälisesti eikä pysty tuttamaan EU:n vaatimia infrapalveluita. Uskttavuus tutkijiden silmissä kärsii ja aineistja siirtyy ulkmaille eivätkä ne välttämättä kunnlla edes linkity Sumeen. Kansainvälisten Avimuus ja laaja sallistaminen. Liian yksiikisen tulshjauksen välttäminen. Tästä selkeä viesti tutkimusrahittajilta ja varsinkin ministeriöstä. J varhaisessa vaiheessa tunnistetaan tärkeimmät kannusteet ja käytetään niitä. Kriittisten khtien tunnistaminen ja käyttäjälähtöisten palveluiden kehittäminen. Laaja sallistaminen, jtta tarpeet saadaan kartitettua. Npeat reaktit (justava timinta), verkstitumisen tukeminen, hiljaisen tiedn levittäminen knkreettisen yhteistyön kautta. Vahva tiedtussaaminen ja laaja-alainen ja mnimutinen timinta. Tarpeeksi hyvät ja lutettavat palvelut, jilla tutetaan sekä hyvää löydettävyyttä että riittävää dkumentaatita. Linkitetään dataa ja metadataa laajasti. Hulehditaan standardeista ym. hjeistuksesta ja myös näiden kehittämisestä ja päivittämisestä. Prjektirahituksesta siirryttävä pysyviin, tarkituksenmukaisiin ratkaisuihin. Timintakulttuurin muutkseen kautta saavutetaan samalla krdinaatiita ja tehkkuutta. Laaja keskustelu ja sallistaminen. Avimuutta nudatettava käytännössä ja keskusteluun jatkuvasti kannustettava. Jukkistamista käytettävä laajasti työn aikana. Kaikilla tasilla kannustettava keskusteluun, palautteen hakemiseen ja asiantuntijiden ja tutkimusyhteisöjen panksen hyödyntämiseen. Organisaatiiden ert tunnistetaan ja rganisaatiita sallistetaan ja kannustetaan yhteistyöhön ja avimuuteen. Edistetään vimakkaasti linkitetyn datan teknlgiita ja niiden käyttöä. Hulehditaan riittävästä dkumentaatista ja kntekstien ja linkkien säilyvyydestä hyvien palveluiden avulla. Hyvä timintaympäristön seuranta ja pitkäjänteinen suunnittelu ja rahitus. Erittäin tarkka timinta palveluiden tuttajilta (auditnnit ym.) ja käyttäjille hyvin selkeät hjeet. Mahdllisimman yhdenmukaiset ja selkeät hjeet kaikilla tasilla. Tunnistetaan pysyvää rahitusta tarvitsevat timinnt ja palvelut. Organisaatiiden ja hallinnn timintakulttuuri ja timintatavat mukataan avimuutta ja yleensä hyvää tiednhallintaa tukeviksi ja pririsiviksi. Pyritään tehstamaan resurssien käyttöä lisäämällä yhteistyötä ja saamista, ludaan rakenteita ja timintatapja tätä tukemaan. Palvelukuvaukset ja sivustt julkaistaan ktimaisten kielten lisäksi myös englanniksi. Tutetaan esimerkiksi kansalliset sanastt ja tietmallit ensisijaisesti sumeksi ja rutsiksi ja 18
Avimen tieteen agentteja ei saada aktiivisesti mukaan timintaan Tutkimusaineistjen laatu ei riitä säilyttämiseen tai uudelleenkäyttöön. Resurssit eivät riitä avaamiseen. tutkimusprjektien tiednhallinta vaikeutuu. Tutkimuksen kilpailukyky heikkenee. Kkeneiden Open Knwledge ja Open Science yms. piirien saaminen ja aktiivisuus jää hyödyntämättä Hukkaan heitettyjä resursseja, tutkimuksen laatu saattaa kärsiä kieliversiimme ne tarpeen mukaan ja esimerkiksi linkitetyn datan mahdllisuuksia hyödyntäen. Läheinen yhteistyö leellisten kansainvälisten timijiden ja tutkijayhteisöjen välillä. Avin ja sallistava työprsessi kk hankkeen ajan. Avimuus ulkpulelta tuleville alitteille. Laaja sallistuminen yhteisiin tilaisuuksiin ja keskusteluihin aina Facebk-ryhmistä lähtien mahdllisimman laajasti. Aineistt tettava haltuun j ennen niiden syntymistä. Tiednhallinnan ja hallintasuunnitelmien kehittäminen tarjamalla tukea, kulutusta ja palveluita. Rahitusta sattava hakea, sitä n tarjttava kuten myös palveluita tutkijiden työn helpttamisessa. Eri timijiden vastuiden ja linjausten selkeyttäminen kk tutkimusjärjestelmässä. 8. Käsitteet (pistetaan lpullisesta versista, siirtyvät avintiede-sivustlle) Kultainen OA (Gld OA): Kk julkaisu (lehti tai kirja) n maksuttmasti käytettävissä kustantajan tai muun välittäjän verkkpalvelussa. Julkaisun avin saatavuus perustuu usein kustantajan keräämiin kirjittajamaksuihin. Hybridi-OA: Tilausmaksullisen ja maksuttman käytön yhdistelmä. Kirjittaja vi maksamalla kustantajan määrittelemän kirjittajamaksun avata artikkelinsa avimesti saataville. Muilta sin lehti n käytettävissä vain tilausmaksun maksaneille lukijille. Kustantaja kerää tulja tällöin sekä kirjittajilta että lukijilta. Vihreä OA (Green OA): Julkaisun tai sen san rinnakkaiskpin tallentaminen tieteenala- tai rganisaatikhtaiseen julkaisuarkistn, jssa se n vapaasti saatavilla jk heti tai ennalta määrätyn embargajan jälkeen. Aineistn avimuus tarkittaa, että aineist n kenen tahansa käytettävissä mihin tahansa tarkitukseen, myös kansainvälisesti, kunhan lähteeseen viitataan hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Se ei välttämättä tarkita maksuttmuutta; esimerkiksi aineistn tulkinnasta tai irrttamisesta vidaan periä palveluhinnastn mukainen krvaus mikäli tulkinta tai irrttaminen edellyttää työpansta. Käsitteellä julkisrahitteinen tutkimus tarkitetaan tutkimusta, jnka rahitus pääsin tulee vervarista suraan tai epäsurasti (esimerkiksi Helsingin ylipistn Lumukselle myöntämä budjettirahitus, ministeriöiden, Tekesin, Sumen Akatemian ja EUn hankemäärärahat). Julkisrahitteinen tutkimus vi lla Lumuksessa yksin tai yhteistyössä muiden timijiden kanssa tehtyä. Yksityisiltä säätiöiltä saatu rahitus ei le julkista rahitusta, mutta millin tällainen rahitus n Lumuksen hallinnimaa, siihen svelletaan tätä plitiikkaa samalla tavin, kuin julkisrahitteiseen tutkimukseen, ellei rahittajan kanssa le tisin svittu. Tutkimusaineistn ensikäytöllä (primary use) tarkitetaan alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa ilmaistua käyttötarkitusta ja -aikaa. Jatkkäytöllä (secndary research, re-use) viitataan pulestaan käyttöön, jssa jk ensi- tai jatkkäyttäjät hyödyntävät tutkimusaineista myöhemmin muuhun, kuin alkuperäisen tutkimussuunnitelman sisältämään tutkimustarkitukseen. 19
Käsitteellä aineist (data) tarkitetaan kerättyjä yksityiskhtaisia tietja, jtka n tallennettu Lumuksen hallinnimiin tietjärjestelmiin. Ne vivat mudstaa tietkknaisuuden, jka vi sisältää numerita, tekstejä, kuvia, ääntä tai näihin liittyviä kuvailutietja. Primääriaineistlla tai primäärikappaleella tarkitetaan aineistn päivitettävää versita. Tällä versilla n metatiedt ja mistaja. Sekundääriaineistlla tarkiteaan primääriaineiststa tettua kknaista tai sittaista kpita. Sekundääriaieneistn viitattaessa n aina mainittava alkuperä ja aikatiet (viittaus JHS179 Master Data Management -liite) Digitimisella tarkitetaan fyysisen kkelma-aineistn kuvaamista digitaaliseen mutn. Aineisttyyppi käsittää aineistt, jtka syntyvät yhden prsessin tulksena ja jille ludaan mantyyppinen, kuvaileva metatiet. Aineisttyyppikäsitteen avulla vidaan tarkentaa periaatteita: aineisttyyppi käsittää aineistt, jita kskevat samat periaatteet. Annymisinti Tunnistetietjen pistaminen. Asiakirjajulkisuus Julkisuuslain mukaan yleiset asiakirjat vat julkisia. Yleisiä asiakirjja vat viranmaisen laatimat ja antamat sekä sille lähetetyt tai annetut asiakirjat, jtka vat sen hallussa. Asiakirjan käsite laissa n varsin laaja. Kirjallisten dkumenttien hella asiakirjina pidetään myös teknisiä tallenteita ja kuvallisia esityksiä. Asiakirja, jka n valmisteltavana viranmaisella, ei le vielä julkinen, ei myöskään viranmaisen massa keskuudessa syntynyt ehdtus, lunns, mietintö, lausunt, muisti tai muu selvitys. Salassa n pidettävä sellainen asia tai asiakirja, jsta niin n lailla säädetty. Julkisuuden kannalta asiakirjat vidaan jakaa julkisiin asiakirjihin, (ei-julkisiin) valmisteluasiakirjihin ja salaisiin asiakirjihin. Auktrisinti Valtuutus. Tdennetulle käyttäjälle annettu lupa tietyn tiedn, sujattavan khteen tai muun palveluelementin käyttöön. Autentikinti Tdentaminen/tunnistautuminen. Käyttäjän henkilöllisyyden varmistaminen. Autenttisuus Aitus, väärentämättömyys, lutettavuus. Avin saatavuus Eng. Open Access. Tieteellisten tiedn avin saatavuus. Käsite n aiemmin liitetty pääsin tieteellisten julkaisujen avimeen saatavuuteen. Avin tiede Eng. Open Science. Käsite, jssa tutkimuksen metdit, tulkset ja tietaineistt vat kaikki tarkin dkumentituna kaikkien käytössä. Creative cmmns -lisenssi Creative Cmmns -lisensseillä luvutaan sasta tekijänikeuksia ja annetaan halutut vapaudet teksen käyttäjälle, katsjalle tai kkijalle käyttää testa. Digitaalinen infrmaati Digitaaliseen mutn tallennettu tai muunnettu (esim. skannattu dkumentti) aineist sekä siihen liittyvä metatiet. Digitinti Analgisessa mudssa levan aineistn (esim. paperisen dkumentin) muuntaminen digitaaliseen mutn. E-infrastruktuuri Termi e-infrastruktuuri viittaa tutkimusta tukevaan sähköisten palveluiden ympäristöön, jssa kaikki tutkijat työskennellessään sekä ktiinstituutiissaan että kansallisissa tai kansainvälisissä tieteellisissä hankkeissa saavat pääsyn palveluihin ja resursseihin. E-infrastruktuuri liittää yhteen tutkimuslaitteistt, tietaineistt, laskentaresurssit, hjelmistt, tietverkt sekä palvelut. (Tietaineistn) Elinkaari Tietaineistn lemassal kknaisuutena alusta lppuun. Tietaineistn vaiheet raakadatan tuttamisesta tutteeseen ja lppukäsittelyyn. 20
48 ESFRI Eurpean Strategy Frum n Research Infrastructures (ESFRI) n EUjäsenmaiden ja asssiaatimaiden yhteistyöelin tutkimusinfrastruktuureja kskevan plitiikan valmistelussa ja määrittelyssä. ESFRI kstuu tutkimusministeriöiden ja rahittajien edustajista. E-tiede Pitkälle kehittyneitä tietteknisiä resursseja, tietaineistkkelmia ja tieteellisiä välineitä hyödyntävä tiede ja uudet tutkimusmenetelmät, jtka phjaavat e-infrastruktuurien palveluihin. Embarg Eng. Hlding perid. Karenssiaika. Esimerkiksi rajitus, jnka mukaan aineistn vapaa käyttö alkaa vasta säädetyn dtusajan jälkeen (esimerkiksi julkaisun ilmestyttyä). Ensikäyttö/primäärikäyttö Eng. Primary use. Ensikäytöllä tarkitetaan alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa ilmaistua tai muuta ensisijaista käyttötarkitusta. Etäkäyttöjärjestelmä Etäkäyttöjärjestelmän avulla tutkijat pääsevät käsiksi aineistihin (yleensä internetin kautta) ilman aineistjen siirtämistä tutkijan malle kneelle. Tutkija vi tarkastella, yhdistellä ja analysida aineistja etäkäyttötyöpöydän avulla. Alkuperäisaineistt säilyvät palmuurien takana turvaten aineistjen krkean tietsujavaatimuksen. Federitu järjestelmä Laaja järjestelmä kstuu useista eri sajärjestelmistä. Federinti vidaan tteuttaa esim. tietkanta- tai svellustaslla, mutta se vi lla myös käyttäjän tunnistamista ja henkilötietjen ylläpita kskeva järjestelmä. Frmaatti Tallennusmut. Harmnisinti Yhteenspivaksi tekeminen. Hsting-palvelu Käyttöympäristön tarjaminen palveluna, esimerkiksi web-palvelimen timinnan ja ylläpidn tuttaminen ulkpulisille. INSPIRE-direktiivi INSPIRE-direktiivi 2007/2/EY lu yleiset puitteet tiettyjen viranmaisten hallinnassa levien paikkatietaineistjen saatavuudelle ja käytölle Eurpassa. Direktiivin timeenpan perustuu ns. kansallisten paikkatietinfrastruktuurien yhteentimivuuden vaiheittaiseen kehittämiseen. Direktiivin timeenpana varten n Sumessa säädetty laki paikkatietinfrastruktuurista ja lakia täydentävä asetus. Integraatiympäristö/ arkkitehtuuri Integraatiarkkitehtuuri kuvaa miten eri svellusten jukk jakaa ja välittää tieta tisilleen. Integraatiarkkitehtuuri kuvaa ne periaatteet, jilla svelluksen liittymät muihin järjestelmiin tteutetaan. Integraatiarkkitehtuuria määriteltäessä tetaan kantaa miten kknaisuus integridaan yhtenäisesti, ei vain yksittäisen liittymän integrintiin tapauskhtaisesti. Irrttamiskustannus Käytetään myös muta irrtuskustannukset. Tässä raprtissa kulut, jtka aiheutuvat aineistjen mukkauksesta tai kpiinnista luvutusta varten, aineistn timittamisesta tai muista aineistjen luvuttamiseen liittyvistä timista. 49 Jatkkäyttö/ sekundäärikäyttö Eng. Secndary Research, re-use. Jatkkäytöllä viitataan käyttöön, jssa jk ensi- tai jatkkäyttäjät hyödyntävät tutkimusaineista muuhun kuin alkuperäiseen esim. tutkimussuunnitelman sisältämään tutkimustarkitukseen. Julkinen sektri Kansantaluden sa, jka n valtin tai kuntien mistuksessa. Julkiseen sektriin lasketaan valtin ja kuntien varsinaisen timinnan lisäksi laajimmillaan muun muassa julkiset ssiaaliturvarahastt (esimerkiksi Kansaneläkelaits), kuntayhtymät, valtin tutkimuslaitkset, liikelaitkset ja valtinyhtiöt. 21