Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen

PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 25/2014/2 Dnro ESAVI/64/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.2.2014 ASIA Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen HAKIJA Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta HAKEMUS JA SEN TÄYDENTÄMINEN Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta (Vesialue Siikaisjärvessä RN:o 876:1, Siikainen, Siikainen) on 18.4.2012 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Siikaisjärven luusuaan rakennetun pohjapadon pysyttämiseen Siikaisten kunnassa. Osakaskunta on lausunut, että pohjapadon rakentamisen jälkeinen keskivedenkorkeus N 60 +42,73 m on vallinnut jo noin 25 vuotta ja sitä voidaan pitää vakiintuneena ja siten laillisena. Aluehallintovirasto on 24.5.2012 pyytänyt Varsinais-Suomen ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoa Siikaisjärven laillisesta keskivedenkorkeudesta. Aluehallintovirasto on todennut muun ohella, että hakemusasiakirjojen mukaan Siikaisjärveä on laskettu noin 0,9 m. Työn toteutuksen jälkeen, vuosina 1963 1967, Siikaisjärven keskivedenkorkeus oli N 60 +42,40 m. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on aluehallintovirastoon 1.8.2012 toimittamassaan lausunnossa todennut, että vuosina 1963 1967 havaitut vedenkorkeudet, joiden mukainen keskivedenkorkeus on N 60 +42,40 m, edustavat Siikaisjärven voimassa olevan luvan 16.7.1956 mukaisia vedenkorkeuksia. Vuosina 1987 2008 havaitut vedenkorkeudet, joiden mukainen keskivedenkorkeus on N 60 +42,73 m, edustavat kuitenkin vakiintuneita ja pitkään vallinneita vedenkorkeuksia, joihin myös järven rantojen käyttö on sopeutunut. Aluehallintovirasto on 11.9.2012 hakijalle lähettämässään täydennyspyynnössä, viitaten ELY-keskuksen lausunnossaan esittämään, todennut, että asiassa ei ole kysymys laillisen tilan pysyttämisestä, vaan Siikaisjärven keskivedenkorkeuden pysyvästä muuttamisesta. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan muun ohella selvityksellä ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (28) järven laillisista, 1960-luvun alussa toteutetun perkauksen jälkeisistä vedenkorkeuksista sekä keskivedenpinnan noston vaikutuksista järven vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, selvityksellä vesialueeksi muuttuvasta alueesta kiinteistökohtaisesti sekä kiinteistökohtaisella vahingonarviolla. Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta on 21.12.2012 täydentänyt hakemustaan pyydetyillä lisäselvityksillä. Osakaskunta on samalla pyytänyt aluehallintovirastoa velvoittamaan kaikki hankkeesta yksityistä hyötyä saavat kiinteistöt osallistumaan hankkeen toteuttamiskustannuksiin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 5) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Vesistötoimikunta on 1.2.1941 myöntänyt Siikaisten järvialueeseen kuuluvien järvien laskemista ja samaan järvialueeseen kuuluvien jokien perkaamista varten muodostetulle yhtiölle luvan mm. laskea Siikaisten kunnassa sijaitsevia Niemijärveä, Itäjärveä, Iso-Siikaisjärveä, Hirvijärveä, Pyntäsjärveä, Vähä- ja Iso-Leppijärveä sekä perata samassa kunnassa sijaitsevia Otamonjokea, Siikaistenjokea, Riihijokea, Heinäniitynjokea, Tunturilammenjokea, Samminjokea työalueissa I-IV, Vähä-Leppijärvenojaa ja Iso- Leppijärvenojaa. Korkein hallinto-oikeus on 9.4.1941 antamallaan päätöksellä pysyttänyt yllä mainitun vesistötoimikunnan päätöksen. Vesistötoimikunta on 22.8.1956 antamallaan päätöksellä muuttanut 1.2.1941 annettua päätöstä siltä osalta kuin perkaus- ja järvenlaskuhanke koskee Niemijärven ja Itäjärven laskemista ja Otamonjoen perkaamista sekä Niemijärven, Luodeslahden, Käättävänselän, Majaselän ja Hurstilammen kohdalla tehtäviä perkauksia. Toinen vesistötoimikunta on 16.8.1960 antamallaan päätöksellä muuttanut 22.8.1956 annetun päätöksen lupaehtoa 1 ja poistanut lupaehdon 4. Edellä mainittuihin päätöksiin liittyvä hanke on toteutettu 1960-luvun alussa. Työn toteutuksen seurauksena Siikaisjärven vedenpinnan on arvioitu laskeneen noin 0,9 m. Kaavoitustilanne ja suojelualueet Siikaisjärven etelä-kaakkoisrannalla on voimassa asemakaava. Siikaisjärveä koskeva Siikaisten rantayleiskaava on hyväksytty 31.1.2002. Kaava-

3 (28) määräysten mukaan kaikki rakennukset tulee sijoittaa vähintään 0,70 m ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle. Kaavamääräyksissä ei ole merkintöjä tai määräyksiä, jotka voisivat vaikuttaa hankkeeseen. Siikaisten keskustataajaman osayleiskaava 2030:n valmistelu on vireillä. Siikaisjärven etelä-kaakkoisosaan on merkitty kaksi lahtea, joilla tavataan luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja viitasammakoita, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (s-2). Lisäksi järven eteläosassa on linnustollisesti huomionarvoinen vesialue (luo-3). Siikaisjärven lähivaluma-alueella (36.065) ei sijaitse ympäristöhallinnon ylläpitämän Hertta-tietojärjestelmän mukaisesti Natura 2000 -verkoston tai muita suojelualueita. HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Siikaisjärvi sijaitsee Siikaisten kunnan taajaman pohjoispuolella. Siikaisjärvi kuuluu Karvianjoen vesistöalueen Otamonjoen osavaluma-alueeseen 36.06. Siikaisjärven yläpuolisen Hirvijärven alaosassa on bifurkaatio. Osa vesistä virtaa Tunturijokea Siikaisjärven itäosaan ja osa Riihijokeen järven alapuolelle. Leppijoki laskee järven pohjoisosaan. Järvestä lähtevä Koirajoki sijaitsee järven lounaisrannalla. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen taustaa ja yleiskuvaus Siikaisjärven vesistöalueella on tehty useita vesistön järjestelyjä. Siikaisjärven vedenpinnan lasku sisältyy Otamonjokea koskevaan suunnitelmaan (Tnro 802 c Tul). 1960-luvun alussa toteutetun hankkeen seurauksena Siikaisjärven vedenpinnan on arvioitu laskeneen noin 0,9 m, minkä jälkeen keskivedenkorkeus oli noin N 60 +42,40 m. Työn suoritti Siikaisten järvialueen järjestely-yhtiö, joka on perustettu 17.12.1930. Järjestely-yhtiön hyötyalue on ulottunut Siikaisjärven lisäksi mm. Hirvijärveen, Samminjokeen ja Niemi-Itäjärviin. Järjestely-yhtiöllä ei ole ollut aktiivista toimintaa vuosikymmeniin, eikä sillä ole nimitettyjä elossa olevia toimitsijamiehiä. Järven luusuassa useiden vuosien aikana tapahtuneen umpeenkasvun seurauksena Siikaisjärven vedenkorkeus pääsi nousemaan ja järven luusuaan kaivettiin vuonna 1982 noin 3 m leveä väylä, jonka seurauksena Siikaisjärven kesävedenkorkeuden arvioitiin laskeneen noin 0,20 m. Vuonna 1987 järven luusuaan rakennettiin kalkkikivilouheesta pohjapato. Padon tarkoituksena oli palauttaa järven vedenkorkeus ennen vuotta 1982 olleelle tasolle. Rakennetulle padolle ei haettu vesilain mukaista lupaa. Järvellä on noin 25 vuotta vallinnut tilanne, jossa keskivedenkorkeus on vakiintunut tasolle N 60 +42,73 m.

Vesistötiedot 4 (28) Siikaisjärven yhteisen vesialueen osakaskunta päätti 13.1.2012 pidetyssä kokouksessaan hakea lupaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnitteluinsinööri Veijo Heikkilän laatiman 30.1.2012 päivätyn pohjapadon kunnostussuunnitelman mukaiselle padolle. Pohjapadon muodosta ja tasosta haluttiin saada selkeät lainvoimaiset lupamääräykset. Pohjapadon harjaa on muotoiltu 11.3.2012 kunnostuksen yhteydessä. Padon harjan korkeutta laskettiin keskeltä kunnostussuunnitelman mukaisesti siten, että padon harjan korkeus 1,0 m leveän alivirtaussyvennyksen vieressä on N 60 +42,55 m. Alivirtaussyvennystä on viimeistelty kesällä 2012. Yleistä vesistöstä Siikaisjärven luusuassa valuma-alueen pinta-ala on 96,0 km 2 ja järvisyys 5,95 %. Siikaisjärven pinta-ala on 4,8 km 2. Pieniä saaria, luotoja ja kareja järvessä on yhteensä 96 kappaletta, mutta useimmat niistä ovat vain pieniä kareja. Kaikkien saarten ja luotojen yhteenlaskettu pinta-ala on 12 ha. Siikaisjärven keskisyvyys on noin 1,57 m ja suurin syvyys 4,98 m keskivedenkorkeuden ollessa N 60 +42,40 m. Vedenkorkeudet Siikaisjärven vedenkorkeutta on havaittu 1960-luvun alussa tehdyn järjestelyn jälkeen ajanjaksolla 1963 1967, jolloin keskivedenkorkeus oli N 60 +42,40 m. Ylin havaittu vedenkorkeus oli vuonna 1966 N 60 +44,19 m. Vuonna 1987 rakennetun padon johdosta Siikaisjärven vedenkorkeus on noussut 0,33 m. Siikaisjärven vedenkorkeus on 2000-luvulla tehdyn seurannan perusteella ollut N 60 +42,73 m. Siikaisjärven nykyiset vedenkorkeuksien keski- ja ääriarvot on esitetty seuraavassa: - HW 1/20 N 60 +43,95 m - MHW N 60 +43,48 m - MW N 60 +42,73 m - MNW N 60 +42,49 m - NW N 60 +42,39 m (v. 2006) Virtaamat Ylivirtaamia on mitattu vuosina 1966 ja 1984. Mittaustulokset ovat seuraavat: Aika Virtaama, m 3 /s Vedenkorkeus N 60 -tasossa Siikaisjärven asteikolla, m 1966 31 44,19 1984 26,5 44,05 1984 22,0 43,92

5 (28) Vuonna 2000 virtaamamittauksia on tehty kuusi kertaa. Tulokset on esitetty seuraavassa: Aika Virtaama, m 3 /s Vedenkorkeus N 60 -tasossa Siikaisjärven asteikolla, m 26.4.2000 13,3 43,61 10.5.2000 2,48 42,78 26.6.2000 0,29 42,58 21.8.2000 0,42 42,62 8.11.2000 5,07 43,14 16.11.2000 4,90 43,09 Siikaisjärven nykyiset virtaamien tunnusluvut ovat seuraavat: - HQ 1/20 23,6 m 3 /s - MHQ 10,7 m 3 /s - MQ 1,9 m 3 /s - MNQ 0,1 m 3 /s - NQ 0,02 m 3 /s Virtaamat suhteessa valuma-alueen kokoon kasvavat varsinkin tulvaaikana tavallista suuremmiksi johtuen Hirvijärven alaosassa olevasta bifurkaatiosta. Vedenlaatu Siikaisjärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Siikaisjärvi on yksi vesienhoidon kansallisen seurantaohjelman kohdejärvistä ja se edustaa pintavesityyppiä MRh (Matalat runsashumuksiset järvet). Vedenlaatutietojen perusteella (kokonaisfosfori 36 50 µg/l) Siikaisjärvi on rehevä järvi. Vedenlaadun ja kasviplanktoniin perustuva järven ekologinen tila on tyydyttävä. Luonto Siikaisjärvellä on tehty koekalastus vuonna 2009, jonka toteutti Riista- ja kalataloudellinen tutkimuslaitos (RTKL). Raportin mukaan ahvenkalat olivat sekä paino- että lukumääräsaaliin osalta ylivoimaisesti vallitsevia. Pienikokoisten (0,05 0,1 m) särkikalojen osuus koekalastussaaliista oli noin 20 %. Haukikaloja koekalastuksissa ei saatu saaliiksi. Petokaloista ahven ja kuha olivat merkittävimmät lajit koekalastuksessa. Kalastoon perustuvan arvioinnin mukaan Siikaisjärven ekologinen tila on hyvä, mikä johtunee maltillisista kokonaisyksikkösaaliista sekä särkikalojen pienestä biomassaosuudesta. Siikaisjärvelle on tehty luontoselvitys vuonna 2000 osana Karvianjoen vesistöalueen kunnostushanketta. Siikaisjärven vesiympäristön luonnonarvot menetettiin pitkälle jo 1950 60 -luvun vesistöjärjestelyissä, jolloin järven vedenpintaa laskettiin vajaan metrin verran. Suurin osa Siikaisjärveä on kasvitonta ja kasvillisuus keskittyy vain rannan tuntumaan. Lisäksi selvityk-

6 (28) sessä todetaan järven vesi- ja lokkilinnuston olevan vaatimaton, mutta kuitenkin runsastuneen tultaessa lähtien 1980-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. Kokonaisuutena Siikaisjärven linnusto on tyypillinen humusväritteisille suuremmille järville valtalajeinaan telkkä ja kalalokki. Järven arvokkain pesimälintu on kuikka. Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Siikaisjärveen rajoittuu 177 kiinteistöä, joista vapaa-ajan ja vakituisia asuntoja on 105 kpl ja maa- ja metsätiloja on 68 kpl. Järven rantavyöhykkeessä sijaitsee Siikaisten kunnan ylläpitämä yleinen uimaranta ja kunnalta vuokrattu lomakeskus. Suoritetut toimenpiteet ja rakenteiden tekninen kuvaus Kiinteistötiedot Vuonna 1987 rakennettu ja viimeksi vuonna 2012 muutettu pohjapato sijaitsee Siikaisjärven luusuassa Koirajoessa. Padon harjan pituus on noin 36 m ja leveys 4,0 m. Padon harjan korkeus on sen keskellä olevan alivirtaamasyvennyksen vieressä N 60 +42,55 m. Padon harja nousee molemmin puolin noin 18 metrin matkalla korkeuteen N 60 +42,70 m ja tästä edelleen kahden metrin matkalla korkeuteen N 60 +43,10 m. Alivirtaamasyvennyksen pohja on korkeudella N 60 +42,30 m ja leveys harjan tasossa 1,0 m ja pohjalla 0,40 m. Ylävirranpuoleisen luiskan kaltevuus on 1:2 ja alavirranpuoleisen luiskan 1:8 1:10. Alivirtaamasyvennyksen tarkoituksena on taata nykyisen alivirtaaman pysyvyys. Virtaus keskittyy padon keskikohtaan ja toimii samalla houkutusvirtauksena kaloille. Padon alaluiska on kivetty siten, että kalat pääsevät nousemaan padon yli. Pohjapato sijaitsee Siikaisten kunnan Siikaisten kylässä kiinteistöjen Niemi RN:o 1:157 ja Kariranta RN:o 1:97 alueilla sekä hakijan hallinnoimalla yhteisellä vesialueella RN:o 876:1. Hanketta koskevat sopimukset ja suostumukset Pohjapadon alle jää maa- ja vesialuetta yhteensä noin 900 m 2. Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta on tehnyt padon molemmilla rannoilla olevien kiinteistöjen omistajien kanssa käyttöoikeussopimukset pohjapadon alle jäävistä alueista. Kiinteistön Niemi RN:o 1:157 aluetta jää padon alle 150 m 2 ja kiinteistön Kariranta RN:o 1:97 aluetta 130 m 2. Lisäksi hakija on saanut kirjalliset suostumukset hankkeelle vesijättöä lunastaneen 42 rantakiinteistön omistajilta.

7 (28) Hanketta varten tarvittavat alueet Hankkeen vaikutukset Siikaisjärvelle syntyi vesijättöaluetta 1960-luvun alkupuolella tapahtuneen Siikaisjärven vedenpinnan laskun johdosta. Sittemmin 50 kiinteistöön on liitetty kiinteistön edustalla sijaitseva vesijättöalue. Hankkeen johdosta vesialueeksi muuttuvan maa-alueen kokonaismäärän on arvioitu olevan noin 7,94 ha, josta hakijan hallussa on noin 6,04 ha. Lisäksi kirjallisia suostumuksia on yhteensä 1,62 ha:n alueelta. Yleistä Hakemussuunnitelmassa on pohjapadolle määritetty selkeät mitat siten, että padon luvanmukaisuus on tarvittaessa helposti tarkistettavissa. Suunnitelman mukaan kunnostettu pohjapato varmistaa järven vedenpinnan pysymisen nykyisellä tasolla. Hyötynä voidaan pitää nykyisen epäselvän ja luvattoman tilanteen korjaamista. Kalojen kulkumahdollisuus pohjapadon kohdalla säilyy. Vedenkorkeudet ja virtaamat Seuraavassa on esitetty Siikaisjärven vedenkorkeushavaintojen (1963 1967) tuloksiin perustuvat perkauksen jälkeen vallinneet vedenkorkeudet, padon rakentamisen jälkeiset arvioidut vedenkorkeudet sekä vedenkorkeuksien muutos. Korkeudet ovat N 60 -tasossa. Perkauksen jälkeen Padon rakentamisen jälkeen Vedenkorkeuden muutos (m) HW 44,15 m 44,15 m ± 0,00 HW 1/20 43,52 m MHW 43,52 m 43,48 m - 0,04 MW 42,40 m 42,73 m + 0,33 MNW 42,00 m 42,49 m + 0,49 NW 41,71 m Pato2004-ohjelmalla on laskettu suunnitellun padon vaikutuksia Siikaisjärven vedenkorkeuksiin keski- ja keskiylivirtaamilla. Laskenta kalibroitiin padotuskertoimella suunnitelmassa esitettyyn keskivirtaamaan (MQ) 1,9 m 3 /s. Laskennassa käytettiin padotuskerrointa 0,5. Suunnitellun padon harjanmuoto ja -korkeus mahdollistaisivat suuremman virtaaman padon alapuoliseen vesiuomaan. Veden virtaus on lasku-uomassa hidas, ja jo keskivedenkorkeudella Siikaisjärven vedenkorkeuden voidaan arvioida olevan lähes samassa tasossa lasku-uoman kanssa. Näin ollen lasku-uoma padottaa virtaamia keskivirtaamasta lähtien ja säätelee ainakin keskiyli- ja ylivirtaamakausilla Siikaisjärven vedenkorkeuksia.

Hankkeen hyödyt 8 (28) Tämän perusteella vuonna 1987 rakennetulla padolla ei ole vaikutusta 1960-luvun alussa toteutetun perkauksen jälkeisiin Siikaisjärven vedenkorkeuksiin keskiyli- ja ylivirtaamakausilla. Padon rakentamisen seurauksena Siikaisjärven keskivedenkorkeus on noussut 0,33 m. Suunnitelmassa esitetyt vedenkorkeudet ovat olleet vallitsevia Siikaisjärvellä jo vuosikymmeniä. Keskivedenkorkeuden nousu äärevöittää hieman ylivedenkorkeuksia ja niiden kestoa. Padon alivirtaama-aukko tasaa virtaamia alapuoliseen uomaan ja alivedenkorkeuksien nostolla saavutettu vesivarasto lisää kuivina kausina virtaamia lasku-uomassa. Vedenlaatu ja luonto Vedenpinnan korkeuksissa ja virtaamissa ei tapahdu sellaista muutosta jolla olisi vaikutusta veden ravinnepitoisuuksiin. Vesistön ravinnepitoisuudet ovat niin nykytilanteessa kuin vedenpinnan noston jälkeenkin rehevällä tasolla. Siikaisjärvi on matala ja vedenlaatu heikentyisi padon mahdollisen poistamisen myötä. Vedenpinnan lasku lisäisi riskiä happikadolle, sinileväkukintojen runsastumiselle ja veden lämpenemisen aiheuttamille ongelmille sekä kalakuolemille. Pato on muotoiltu siten, että kalojen nousu on mahdollista. Virkistyskäyttö Veneliikenne padon yli ei ole nykytilanteessa mahdollista. Veneliikenne padon kohdalla voidaan tarvittaessa varmistaa rakentamalla veneen siirtoa varten tarvittavat laitteet. Pato turvaa järven virkistyskäyttömahdollisuudet jatkossakin. Rantarakenteet on tehty vakiintuneen, pohjapadon turvaaman vedenkorkeuden mukaan. Siikaisten eteläpään matkailu- ja virkistysalue hyötyy pohjapadon takaamasta vedenkorkeudesta. Alueen kehittyminen saattaisi jopa vaarantua pohjapadon mahdollisen poistamisen ja järven vedenkorkeuden laskun myötä. Vedenkorkeuksien nostosta arvioidaan rantakiinteistöille koituvan virkistyskäyttöhyötyä. Virkistyskäyttöhyöty perustuu vesimaiseman parantumiseen, veneilyyn, kalastukseen ja uimisen helpottumiseen. Saatava hyöty on pitkälle riippumaton rantakiinteistön pinta-alasta ja kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista. Tietyllä vedenkorkeudella kiinteistön virkistysarvo on suurimmillaan. Vesistön tuoma virkistysarvo vähenee vesirajan siirtyessä kiinteistöltä järvelle päin. Vastaavasti sen tuoma arvo kasvaa vesirajan siirtyessä kohti kiinteistöä ja virkistyskäytön optimivyöhykettä. Nollakohdalla

9 (28) tarkoitetaan sitä vesirajan siirtymän suuruutta, jossa kiinteistön vesistösidonnainen virkistyskäyttöarvo on hävinnyt. Siikaisjärven virkistyskäytön nollakohta saavutetaan, kun vesiraja siirtyy 50 m järvelle päin. Tällöin saavutettavan rantaviivan korkeustaso on noin N 60 +40,90 m. Siikaisjärven vedenkorkeutta on laskettu aiemmin lähes metrillä. Tällä hetkellä Siikaisjärven vedenpinta on vieläkin optimivyöhykkeen alapuolella. Vesirajan siirtyminen yhdellä metrillä vaikuttaa noin 2 % rantakiinteistön vesistösidonnaiseen virkistysarvoon. Kuivan kesäajan alivedenkorkeus voidaan havaintojen puuttuessa arvioida iteroimalla. Alivedenkorkeuden voidaan arvioida nousevan noin 0,35 m. Tällöin rantamatalan pohjan keskimääräisellä kaltevuudella (5 %) vesiraja siirtyy keskimäärin noin 17,5 m virkistyskäytön optimivyöhykkeestä. Tämä lisää rantakiinteistöjen vesistösidonnaista virkistysarvoa kesän kuivimpina aikoina noin 35 %. Laskennallinen keskivedenkorkeus nousee noin 0,33 m, jolloin vesiraja siirtyy keskimäärin noin 3 metriä ja kiinteistöjen vesistösidonnainen virkistysarvo kasvaa noin 6 %. Siikaisjärven tulva-aikojen vedenkorkeuksien arvioidaan pysyvän samalla tasolla, jolloin hankkeella ei olisi vaikutusta tulva-aikojen vesistösidonnaiseen virkistysarvoon. Näin ollen keskimääräisesti järven virkistyskäyttöarvon arvioidaan kasvavan 14 %. Koska hankkeesta aiheutuva hyöty on pitkälti riippumaton rantakiinteistön pinta-alasta ja kiinteistöllä sijaitsevista rakennuksista, voidaan kaikille rantakiinteistöille käyttää yhtä vesistösidonnaista virkistysarvoa. Tämä lasketaan 5 000 m 2 :n suuruisen rakentamattoman rantakiinteistön mukaan. Rantakiinteistön arvosta katsotaan 70 % olevan vesistösidonnaista virkistysarvoa. Näin laskettuna hankkeen kiinteistökohtaiseksi virkistyskäyttöhyödyksi saadaan 5 000 m 2 x 10 /m 2 x 0,7 x 0,14 = 4 900. Hankkeen kokonaishyödyn lasketaan näin olevan noin 666 400. Metsätalouskiinteistöille ei ole arvioitu hankkeesta muodostuvan hyötyä. Arvio vahingoista ja korvausesitys Yleistä Hankkeen aiheuttamien haittojen arvioidaan muodostuvan keskivedenkorkeuden noususta aiheutuvista maa- ja metsätalousmaan kuivatushaitasta sekä vesialueeksi muuttuvan maa-alueen pinta-alasta. Vahingonarvio on laadittu niiden kiinteistöjen osalta, joilta ei ole saatu suostumusta kunnostushankkeelle. Selvitystä varten hankittiin maanmittauslaitokselta kiinteistöjen numeerinen raja- ja maastotieto-aineisto. Lisäksi selvityksen perustaksi tehtiin järvien rantavyöhykkeessä yksittäisiä havaintoja maanpinnan korkeuksista takymetrimittauksilla. Mittaustuloksista laadittiin kiinteistöille maastomalli 3Dwin maastolaskentaohjelmalla. Maastomallista saatujen korkeuskäyrien ja ko. kiinteistörajojen väliseltä alueelta määritettiin tilojen kohdalla keskive-

10 (28) denkorkeuden muutoksen seurauksena vesialueeksi muuttuvan maaalueen pinta-alat. Maastomalleista määritettiin tarvittavat korkeuskäyrät: N 60 +42,40 m, N 60 +42,73 m ja N 60 +43,53 m. Vahingonarvioinnin perusteet Maatalousmaan arvon muutos Vahinkoarvioselvitykseen liittyvissä kiinteistöissä ei ole peltoalueita. Metsämaapohjan arvon muutos Metsämaalle tuleva vettymishaitta lasketaan saman periaatteen mukaisesti kuin maatalousmaallekin, eli määritetään maan suhteellinen arvo sekä ennen että jälkeen toimenpiteen ja muutos on mainittujen arvojen erotus. Yleisimmät metsäpuulajit vaativat suunnilleen saman kuivatussyvyyden kuin viljelykasvitkin. Nämä eivät kuitenkaan ole tulvatuhoille yhtä herkkiä kuin peltokasvit. Lähinnä vahinkovyöhykkeen alarajaa menestyy koivu vielä varsin hyvin ja 0,80 metrin kuivavara on riittävä kaikille puulajeille. Metsämaan suhteellinen arvo voidaan määrittää niin, että 0,80 m kasvukauden keskivedenkorkeuden (M Weg + 0,8 m) yläpuolella se on 100 % ja keskivedenkorkeudella (MW veg ) se on 0 %. Väliarvot voidaan ottaa suoraviivaisesti suhteuttamalla. Kasvukauden keskivedenkorkeuden arvioidaan olevan sama kuin järven keskivedenkorkeus. 1960-luvulla havaittu keskivedenkorkeus on ollut N 60 +42,40 m ja siten MW + 0,8 m on N 60 +43,20 m. Järvessä jo vuosia vallinnut keskivedenkorkeus on ollut N 60 +42,73 m ja siten metsämaapohjan ylin kuivatushaittaraja on ollut korkeudella MW + 0,8 m, eli N 60 +43,53 m. Yksikköhinnat - Rantavyöhykkeen metsämaan, vesijätön ja joutomaan hintana on käytetty 2 500 /ha. - Vapaa-ajankiinteistön yksikköhintana on pidetty 10 /m 2. Metsämaapohjan suhteellinen arvon muutos on 29,3 %. Keskimääräinen rantaviivan siirtymä laskettiin tehtyjen maastomittausten tuloksista. Yhdeksän tilan osalla vesialueeksi muuttuvaa aluetta arvioitiin olevan 2 856 m 2 ja kiinteistöjen rantaviivaa laskettiin olevan 993 m. Näin keskimääräiseksi rantaviivan siirtymäksi saatiin noin 2,9 m. Korvausesitys Mitatuille kiinteistöille arvioitiin vesialueeksi muuttuvan maa-alueen pintaalat ja vettymishaitta-alue metsämaapohjalle. Lasketuista haittojen yhteismäärästä vähennettiin hyötynä arvioitu vapaa-ajan kiinteistöjen järvisidonnaisen virkistyskäyttöhyödyn kasvu 4 900 euroa ja näin saatiin määritettyä korvausesitys maksettavaksi ko. kiinteistöjen omistajille. Vesialueeksi muuttuvan maa-alueen korvauksissa on otettu huomioon vesilain mukainen 1,5-kertaisuus.

11 (28) Korvausta esitetään maksettavaksi vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta ja metsämaapohjan kuivatushaitasta seuraaville kiinteistöille: Kiinteistö Maa-alue Kuivatushaitta Korvaus Eteläranta RN:o 1:182 0,0406 ha 0,1560 ha 1 304 Viitaniemi RN:o 1:172 0,0382 ha 830 Niemennokka RN:o 1:173 0,0332 ha 80 Karila RN:o 5:89 0,0554 ha 3 410 Untola RN:o 2:235 0,0613 ha 4 295 Yhteensä 9 919 Hankkeen kustannuksiin osallistuminen Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta on pyytänyt aluehallintovirastoa velvoittamaan kaikki hankkeesta yksityistä hyötyä saavat kiinteistöt osallistumaan hankkeen toteuttamiskustannuksiin. Hankkeesta yksityistä hyötyä saavia kiinteistöjä lasketaan tässä yhteydessä olevan 142 kpl. Metsäkiinteistöille ei lasketa koituvan hyötyä eikä näin ollen niiden omistajia velvoiteta osallistumaan hankkeen toteuttamiskustannuksiin. Hakija on arvioinut toteuttamiskustannuksiksi (päätösmaksu, padon parantamiskustannukset, korvaukset) yhteensä noin 18 400 euroa ja esittänyt kustannusosuudeksi 150 euroa/kiinteistö. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Siikaisten kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 25.3.2013. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueilta, Siikaisten kunnalta ja Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että Siikaisjärven vesimuodostuman ekologisen tilan luokka on Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan tyydyttävä. Tavoitteena on saavuttaa hyvä tila nykyisillä vesienhoidon toimenpiteillä ja lisätoimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä. Asiakohdan hanke on vesienhoitosuunnitelman tavoitteen mukainen. ELY-keskus on viitannut aikaisempaan lausuntoonsa 13.4.2012 aluehallintovirastolle. Siikaisjärven luusuaan vuonna 1987 omatoimisesti rakennettu

12 (28) pohjapato on aiheuttanut erimielisyyttä alueella rakentamisestaan lähtien. Pohjapadon ja sen vakiinnuttamien vedenkorkeuksien laillistaminen hakemussuunnitelman mukaiselle tasolle poistaa pitkään jatkuneet erimielisyydet. Lupapäätös määräyksineen helpottaa valvontaviranomaisen työtä. ELY-keskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa. 2) Siikaisten kunta on lausunnossaan todennut, ettei sillä ole huomautettavaa lupahakemuksesta. 3) Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän ympäristöpalvelut Siikaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena on puoltanut Siikaisjärven osakaskunnan lupahakemusta pohjapadon pysyttämiseksi Siikaisjärven luusuassa. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 4) AA ja BB (Kolmikulma RN:o 5:197, Siikainen, Siikainen) ovat vastustaneet Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostoa seuraavista syistä: - Kesällä 2011 Siikaisjärvi oli jo pitkiä aikoja niin korkealla, että vesi nousi pihanurmikolle ja jo vuosia paikallaan olleen kiinteän laiturin yläpuolelle. - Kesällä 2012 järven pinta oli onneksi alempana kuin kesällä 2011. Jos pinta olisi ollut kesän 2011 korkeudella silloin, kun syksyn 2012 sateet alkoivat, tulvavahingot olisivat tulleet vielä suuremmiksi. Nyt kahteen varastoon tuli yli puoli metriä vettä ja päärakennuksen alapohjaan oli enää pari senttiä. - Muistuttajat eivät näe minkäänlaisia perusteita keskivedenkorkeuden nostamiselle, koska kaikki arviot ennustavat sademäärien kasvavan ja Siikaisjärven pinta tuntuu nousevan erittäin herkästi sateiden mukaan. - Jos keskivedenkorkeuden nostamiselle kuitenkin myönnetään lupa, niin sitoutuvatko luvan myöntäjä ja hakija korvaamaan siitä mahdollisesti aiheutuvia laajempia tulvavahinkoja? 5) CC (Tarkkalanmäki RN:o 1:170 ja Tarkkala RN:o 1:171, Siikainen, Siikainen) on vaatinut, että yhteisvesialueet RN:o 876:1 ja RN:o 876:2 (järjestäytymätön) yhdistetään yhdeksi osakaskunnaksi. Yhdistymisen jälkeen Siikaisjärven osakaskunta velvoitetaan hakemaan lupia Siikaisjärven luusuassa ja Koirajoen luusuassa sijaitseviin patoihin. Vuonna 1987 yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakaskunnan rakentaman padon johdosta Matinlammessa ja Koirajoessa vesialueen tila heikkeni nopeasti. 1990-luvulla Matinlammen avoin vesialue supistui kapeaksi uomaksi keskelle lampea ja umpeenkasvu oli nopeaa. Matinlammen rannoilla olevat kiinteistönomistajat olivat yhteydessä Siikaisten kuntaan, mutta asialle ei tehty mitään. Porilaiset Hannu Vahekoski sekä Kalervo Luodetlahti tekivät Siikaisjärven padosta rikosilmoituksen. Rikostutkinta ei johtanut mihinkään.

13 (28) Matinlammen rannalla asuvien kiinteistönomistajien toteuttamien ruoppaus- ja niittotoimien johdosta vesialuetta kyettiin kasvattamaan, mutta voimakkaista vedenkorkeusvaihteluista johtuen parannustoimien vaikutus uhkasi jäädä lyhytaikaiseksi. Matinlammin luonto- ja virkistysarvojen säilyttämiseksi kiinteistönomistajat olivat pakotettuja omalla kustannuksellaan rakentamaan Koirajoen luusuaan padon, jotta umpeenkasvu saataisiin pysäytettyä. Siikaisjärven pohjapato on aiheuttanut yleistä vedenvähyyttä Matinlammessa ja Koirajoessa. Pato on aiheuttanut luonnon ja vesistön toiminnan vahingollista muuttumista ja tilan huononemista Matinlammella ja Koirajoessa. Lisäksi pato on merkittävästi vähentänyt luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä ja vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai kenellekään muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua. 6) DD (Leppänen RN:o 1:20, Siikainen, Siikainen) on tehnyt samansisältöisen muistutuksen CCn kanssa. 7) EE (Ranta RN:o 1:26 ja Ranta II RN:o 1:42, Siikainen, Siikainen) on tehnyt samansisältöisen muistutuksen CCn kanssa. 8) FF ja GG (Rämäkkä RN:o 1:168 ja Koivurinne RN:o 1:169, Siikainen, Siikainen) ovat tehneet samansisältöisen muistutuksen CCn kanssa. 9) HH (Kivimäki RN:o 1:27, Siikainen, Siikainen) on tehnyt samansisältöisen muistutuksen CCn kanssa. Lisäksi HH on todennut, että kiinteistöjen omistajien tekemät ruoppaus- ja niittotyöt eivät ole riittäneet ylläpitämään Matinlammen vedenkorkeutta riittävällä tasolla, vaan umpeen kasvua on tapahtunut huomattavasti. Tästä johtuen Matinlammen luusuaan rakennettiin pohjapato. Myös Siikaisten kunnanhallitus on todennut Matinlammen padon erittäin tärkeäksi. Tästä on osoituksena Siikaisten kunnanhallituksen 9.1.2012 tekemä päätös osallistua Matinlammen padon lupahakemuksen kustannuksiin. Myös kaikkia 16 Matinlammeen rajoittuvaa kiinteistöä on kuultu ja kaikilta on saatu suostumus Matinlammen patoon ja vallitsevaan vedenkorkeuteen. Kuulutuksessa on tiivistelmässä maininta, että Siikaisjärven padon aiheuttamista vedenkorkeuksista ei ole tullut valituksia. Muistutukseen on liitetty kirjelmä sekä kaksi selvityspyyntöä Siikaisten kunnanhallitukselle. Kirjelmistä käy ilmi, että Siikaisjärven luusuassa sijaitseva pato aiheuttaa erittäin paljon ongelmia alapuolisissa vesistöissä, etenkin Matinlammessa. Tästä johtuen Siikaisjärven patolupaa ei voi käsitellä erikseen, vaan molempiin

14 (28) patoihin pitää hakea luvat samanaikaisesti. Tätä tukee myös Tampereen vesipiirin laatima kunnostussuunnitelma sekä aluehallintoviraston päätös nro 233/2010/4. Muistuttaja on vaatinut, että osakaskunta velvoitetaan hakemaan samalla myös Koirajoen luusuassa olevalle padolle vesitalousluvan. 10) II ym. (Eteläranta RN:o 1:182, Siikainen, Siikainen) ovat todenneet, että kiinteistöön Eteläranta on 8.7.2008 lunastettu vesijättöaluetta, josta kiinteistön omistajat ovat maksaneet 2 210 euroa. Lunastettaessa vesijättöaluetta kiinteistön omistajilla ei ollut tietoa vedenpinnan nostamisesta pysyvästi. Muistuttajat ovat vaatineet, että vesijättömaa-alue lunastetaan takaisin ja siitä maksetaan edellä mainittu lunastuskorvaus indeksikorotuksineen. 11) JJ (Viitaniemi Rno 1:103 ja Viitaniemi II RN:o 1:172, Siikainen, Siikainen) on vastustanut Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostamista. Nykyinen Siikaisjärven vedenkorkeus on jo pienentänyt tontteja laittoman padon johdosta. Kevättulvat ja viime vuosina myös syksytulvat nousevat tonteille aiheuttaen monenlaista vahinkoa. Esimerkiksi kaivon vesi on pilaantunut käyttökelvottomaksi niin juoma- kuin saunavetenä. Mikäli ko. laittomalle padolle ja Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostolle tasoon N 60 +42,73 m myönnetään lupa, muistuttaja on vaatinut Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskuntaa saattamaan tontit korottamalla sellaiseen tilaan, mikä se oli muistuttajan ostaessa vesijättömaan (kauppakirja 31.12.1996), ja korvaamaan puutarhan, hiekkarannan, laituri- ja venepaikan ja muiden korkeamman vedenpinnan aiheuttamien vaurioiden kunnostuskustannukset. Siikaisten kunnalta saadun arvion mukaan muuttuu tontin pinta-alasta 382 m 2 vesialueeksi. Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunnan esittämä korvaus ei vastaa missään nimessä Siikaisten järvenrantatonttien virallista arvoa, eikä muistuttaja tule sitä hyväksymään. 12) KK, LL ja MM (Viitaniemi RN:o 1:103 ja Viitaniemi II RN:o 1:172, Siikainen, Siikainen) ovat tehneet samansisältöisen muistutuksen JJn kanssa. 13) NN ja OO (Niemennokka RN:o 1:173 ja Niemennokka II RN:o 1:174, Siikainen, Siikainen) eivät ole hyväksyneet veden nostoa tasolle N 60 +42,73 m, vaan nykyinen korkeus N 60 +42,40 m on hyvä. Kiinteistöihin on lunastettu vuonna 1999 vesijättöä tämän korkeuden perusteella. Vedenpinnan nosto tekee lunastuksen mitättömäksi. Mikäli nosto toteutuu, muistuttajat ovat varanneet oikeuden vaatia korvauksia menetetystä maaalueesta ja muusta arvosta.

15 (28) 14) PP ja QQ (Pirttiniemi RN:o 2:68, Siikainen, Siikainen) ovat ilmoittaneet, että he eivät ole allekirjoittaneet toistaiseksi Siikaisjärven padon lupahakemusta, koska he haluaisivat katselmuksen tontilla tulva-aikana. Vuoden 2012 tulva oli poikkeuksellinen, mutta jo aikaisempinakin vuosina tulva on huuhdellut tonttia lähinnä keväisin muutaman viikon ajan rajoittaen mökkeilyä ratkaisevasti. Muistuttajat ovat ehdottaneet, että tontille ajettaisiin lisämaata ja tehtäisiin pengerryksiä, jotta he pääsisivät kulkemaan mökille myös keväisin. He ovat lunastaneet noin 3 000 eurolla vesijättöä, joka nyt jäisi veden alle. 15) RR (Toivonniemi RN:o 1:73, Siikainen, Siikainen) on todennut, että Siikaisjärven keskivedenpinnan nostaminen mahdollisesti aiheuttaa kiinteistölle Toivonniemi suurta vahinkoa, ei pelkästään maa-alueiden menetyksenä, vaan myöskin tulva-aikana vedenpinnan hetkellisen nousun takia, joka johtaa rantakiinteistön joutumisen veden varaan. Jos keskivedenpintaa nostetaan, johtaa se todennäköisesti tulvavesien kohoamiseen. Jos rakennus joutuu usein veden varaan, edesauttaa se rakennuksen perustan lahoamista ja mahdollisesti aiheuttaa koko rakennuksen tuhoutumisen. Keskivedenpinnan nousu voi aiheuttaa myös Järventaustantien joutumisen veden varaan varsinkin tulva-aikana ja estää kiinteistön omistajien pääsyn kiinteistölle. Jo nyt useina vuosina osia Järventaustantiestä on tulva-aikana tuhoutunut. Tämä estää pääsyn kiinteistölle muulla kuin veneellä. Muistuttaja on toivonut, että Siikaisten kunta ja Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta ottaisivat huomioon yllämainitut vaatimukset päätöksenteossa. 16) SS (Ahtola RN:o 2:67, Siikainen, Siikainen) on todennut, että Siikaisjärvi on lähes 500 hehtaarin suuruinen järviallas, jonka keskisyvyys on vain 1,4 metriä. Järven rannoilla on nykyisin runsaat sata loma-asuntoa. Järvestä on tehty vedenkorkeushavaintoja vuodesta 1973 lähtien. Jatkuvat säännölliset havainnot on aloitettu Telog -vedenkorkeusmittarilla syksyllä 2000. Siikaisjärven vedenkorkeudet ovat vaihdelleet varsin jyrkästi. Yli- ja aliveden välinen korkeusero on ollut runsaat kaksi metriä. Nykyisen kaltaisella matalalla ja leveällä pohjapadolla ei ole vaikutusta Siikaisjärven tulvakorkeuksiin. Kesäkuukausina (kesä-elokuu) vedenkorkeusvaihtelut ovat olleet vähäisempiä. Tosin tällöinkin voivat sateiden aiheuttamat tulvat kohota korkeuden N 60 +43,00 m yläpuolelle. Kesäkauden vedenkorkeuksien pysyttämisellä nykyisellä jo vuosikausia vallinneella tasolla olisi suuri merkitys järven tilan säilymiselle, järven virkistyskäytölle ja kalastolle. Edellä olevan perusteella muistuttaja on esittänyt, että Siikaisjärven luusuassa voidaan sallia pohjapato, jonka vaikutuksesta järven kesäkuukausien keskivesi ei poikkeuksellisia tulvatilanteita lukuun ottamatta kohoa tason N 60 +42,73 m yläpuolelle. Tällöin lupaehdon toteutumisen seuranta olisi helpompaa, eivätkä mahdolliset pidemmät tulvakaudet aiheuttaisi vaikeuksia lupaehdon toteutumiselle.

16 (28) 17) TT (Suvikolo RN:o 2:138, Siikainen, Siikainen) on todennut, että Siikaisjärvelle laadittiin vuonna 2002 kunnostussuunnitelma. Siinä todettiin, että luusuaan pitäisi rakentaa muistutuksen liitteenä olevan piirustuksen mukainen uusi pohjapato korkoon +42,70 m (aukko). Tällä toimenpiteellä Siikaisjärvi toimisi vielä vuosikymmenienkin jälkeen virkistyskäyttöön sopivana. Tämä uusi pato tasaisi myös vedenpinnan korkeuden vaihteluita, jotka nyt ovat paljon yli metrin luokkaa ja varsinkin kesällä, jolloin virkistyskäyttö on suurimmillaan, vesi on hyvin matalalla. Tällä uudella padolla saataisiin varsinkin kesävedenpinnan korkeus tasolle, jolla virkistyskäyttö olisi mahdollista myös jatkossa. Aikaisempien toimenpiteiden vaikutuksesta varsinkin Itälahti on mataloitunut ja nykyisellä vedenkorkeudella se kasvaa umpeen muutamassa vuosikymmenessä. Nyt Härkäniemen kohdalla vesikasvillisuus peittää jo puolet ltälahdelle menevästä väylästä. Sama ongelma on havaittavissa myös Eteläpäässä. Muistuttajan mielestä vasta vuoden 2002 suunnitelman mukaisen padon rakentamisella kiinteistö ja mökki Itälahdella saa yksityistä hyötyä, josta hän on myös valmis maksamaan. 18) UU (Karila RN:o 5:89, Siikainen, Siikainen) on 16.4.2013 aluehallintovirastoon saapuneessa kirjeessä todennut, ettei hänellä ole huomauttamista VVn patosuunnitelmaan. Hän on vaatinut, että Siikaisjärven jokisuulla oleva luvaton pato puretaan vuoden 2010 vedenpinnan tasolle tai VVn laatiman patosuunnitelman tasolle N 60 +42,55 m. Vaikka padon rakentamiseen myönnettäisiin lupa, niin saattaa kestää vuosia ennen kuin rahoitus ja korvausasiat on selvitetty. UUn näkemys Siikaisjärven patoasiassa poikkeaa osakaskunnan näkemyksestä. Hän osallistui osakaskunnan 13.1.2012 pidettyyn kokoukseen ja hyväksyi VVn laatiman patosuunnitelman. Osakaskunnan puheenjohtaja ilmoitti kesäkuun 2012 alussa, että padon harja on laskettu kokouksessa sovitulle, suunnitelman mukaiselle tasolle. Näin ei kuitenkaan tehty, padon harja on edelleen noin 0,25 m korkeammalla kuin suunnitelmassa on esitetty. Tieto perustuu Ketolan omiin vedenkorkeushavaintoihin kesältä 2012. Myös internet-sivuilla näkyvät Siikaisjärven vedenkorkeustiedot tukevat tätä näkemystä. Vedenkorkeus pysyi alkuvuodesta noin tasolla N 60 +42,75 m, vaikka oli ollut pitkään sateetonta. Vedenkorkeus laski 4. 6.4.2013 noin 0,05 m, mikä ei ole mahdollista kuin mittaria säätämällä. UU on käynyt padolla myös VVn kanssa kesällä 2012, jolloin he totesivat, ettei patoa oltu laskettu 16.4.2010 tasoon. UUlla on mennyt luottamus annettuihin tietoihin, joissa on vakuutettu padon korkeuden olevan sellainen kuin on sovittu, mikä hänen havaintojensa mukaan ei pidä paikkaansa. Luottamusta ei myöskään herätä se, että padon korkeutta haetaan jostakin metsässä sijaitsevasta kivestä eikä käytetä kaikkien tiedossa olevia vedenkorkeuksia, jotka on mitattu Ahtolan rannassa.

17 (28) UUlla on ollut vuosikymmeniä kiinteistö Karila RN:o 5:89, jossa on matala ranta. Ei ole oikein, että vesi nostetaan kiinteistölle. Pitkään korkealla olleen vedenkorkeuden vuoksi on mm. kuollut rantakoivuja ja kaatunut mäntyjä. Jos padon korkeus olisi 14.7.2012 ollut 0,25 m matalammalla, vesi ei olisi noussut pihaan asti (kuva liitetty kirjeeseen). Tämän jälkeen vesi nousi vielä noin 0,15 m ja vahinkoa syntyi noin 15 000. Voiko jostain hakea vahingonkorvausta luvattoman padon rakentamisesta? HAKIJAN SELITYS Hakija on 25.4.2013 aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä yhtynyt Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon. Hakijalla ei ole ollut lisättävää tai kommentoitavaa Siikaisten kunnan lausuntoon. Hakija on yhtynyt terveysvalvonnan johtajan lausuntoon. AA ja BB (Kolmikulma RN:o 5:197) Hakija on ilmoittanut, että sillä on kiinteistön omistajilta saatu allekirjoitettu suostumus hankkeelle. CC (RN:o 1:170 ja RN:o 1:171), DD (RN:o 1:20), EE (RN:o 1:26 ja RN:o 1:42), FF ja GG (RN:o 1:168 ja RN:o 1:169) ja HH (RN:o 1:27) Hakija on lausunut, ettei se ole osakaskuntien yhdistämisen kannalla. Hakija on pitäytynyt Siikaisjärven pohjapadon kunnostussuunnitelmassa esitettyyn suunnittelijan arvioon, jonka mukaan pohjapadon kunnostamisen seurauksena virtaamissa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Hakijan mielestä vuonna 1987 Siikaisjärven luusuaan rakennettu pato ei ole pienentänyt Siikaisjärvestä purkautuvia alivirtaamia. II ym. (RN:o 1:182) Hakija on teettänyt kiinteistölle vahinkoarvion, joka on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteessä 6. Kiinteistölle on esitetty maksettavaksi korvausta pysyvästä veden alle jäävästä maa-alueesta. Esitettyä korvausta määritettäessä on otettu huomioon hankkeesta kiinteistölle koituva hyöty ja haitta. LL, MM, JJ ja KK (RN:o 1:103 ja RN:o 1:172) Hakija on teettänyt kiinteistölle vahinkoarvion, joka on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteessä 6. Kiinteistölle on esitetty maksettavaksi korvausta pysyvästä veden alle jäävästä maa-alueesta. Esitettyä korvausta määritettäessä on otettu huomioon hankkeesta kiinteistölle koituva hyöty ja haitta. Siikaisjärven nykyiset vedenkorkeudet ovat vallinneet järvellä jo vuodesta 1987 lähtien. Hakija on katsonut, että rakenteita ja rakennelmia rakennettaessa järven vedenkorkeudet ja niiden vaikutus on ollut tiedossa jo 1980- luvun lopulta asti ja näin ollen vedenkorkeudet ovat olleet yleisesti hyväksyttyjä.

18 (28) NN ja OO (RN:o 1:173 ja RN:o 1:174) Hakija on teettänyt kiinteistölle vahinkoarvion, joka on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteessä 6. Kiinteistölle Niemennokka RN:o 1:173 on esitetty maksettavaksi korvausta pysyvästä veden alle jäävästä maa-alueesta. Esitettyä korvausta määritettäessä on otettu huomioon hankkeesta kiinteistölle koituva hyöty ja haitta. PP ja QQ (RN:o 2:68) Hakija on ilmoittanut, että sillä on kiinteistön omistajilta saatu allekirjoitettu suostumus hankkeelle. RR (RN:o 1:73) Hakija on ilmoittanut, että sillä on kiinteistön omistajilta saatu allekirjoitettu suostumus hankkeelle. SS (RN:o 2:67) Hakija on yhtynyt esitettyyn muistutukseen. TT (RN:o 2:138) Hakija on yhtynyt esitettyyn mielipiteeseen. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS 30.9.2013 JA SIITÄ KUULEMINEN Täydennys Hakija on 30.9.2013 toimittanut aluehallintovirastoon kiinteistöä Kolmikulma RN:o 5:197 koskevan vahingonarvion. Kiinteistön maa-aluetta muuttuu vesialueeksi yhteensä 124,9 m 2 ja haitan suuruudeksi on arvioitu yhteensä 1 875. Kun vapaa-ajan kiinteistöjen vesistösidonnaisen hyödyn suuruus on 4 900, hakija ei ole esittänyt kiinteistölle Kolmikulma RN:o 5:197 korvausta. Täydennyksestä kuuleminen Aluehallintovirasto on 4.11.2013 varannut AAlle ja BBlle kiinteistön Kotikulma RN:o 5:197 omistajina tilaisuuden muistutuksen tekemiseen hakijan esittämästä vahinkoarviosta. BB ja AA ovat 20.11.2013 aluehallintovirastoon toimittamassaan muistutuksessa todenneet, että heidän 6.3.2013 tekemänsä muistutuksen kaikki kriteerit ovat edelleen päteviä. Lisäksi he ovat kommentoineet hakijan teettämää Maanomistaja- ja hyöty/haittaselvitystä seuraavasti: - Sarake: Vesijättöjen lunastus: mitä asialla tarkoitetaan, kiinteistön Kotikulma kohdalla on K? - Sarake: Suostumus hankkeeseen, hakijana tai yhtyneenä hakemukseen: kiinteistön Kotikulma kohdalla on ruksit, vaikka AA ja BB ovat antaneet muistutuksen nimenomaan siksi, että he eivät kannata hanketta. Ruksi pitäisi olla sarakkeessa Ei suostumusta.

19 (28) - Sarake Haitta: 1 875 ja sarake Arvio hankkeesta koituvasta hyödystä: 4.900. Tosiasiassa hankkeesta voi olla pelkästään haittaa. Vedenkorkeuden nostamisen sijasta tulisi pikimmiten hoitaa järvestä laskevan joen perkaus. Laskujoki on niin rehevöitynyt, että välillä ei edes voi erottaa, missä joki kulkee. Kaikki liikenevät resurssit vedenpinnan noston sijasta tulisi käyttää laskujoen perkaamiseen. Tällä kannalla on useita ko. vesistön rantojen kesäasukkaita. Hakijan selitys Aluehallintovirasto on 20.11.2013 varannut hakijalle tilaisuuden selityksen antamiseen BBn ja AAn muistutuksesta. Hakija on 9.12.2013 aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä lausunut, että kiinteistön Kolmikulma RN:o 5:197 ranta-alue on mitattu, kun on ollut tiedossa, etteivät he anna suostumusta hankkeelle. Mittauksessa on kiinteistökohtaisesti määritelty veden alle jäävä alue ja esitetty käyttöoikeudesta maksettava korvaus sekä arvio hankkeesta kiinteistölle koituvasta hyödystä. Sarake vesijätön lunastus, kiinteistön Kolmikulma kohdalla oleva merkintä K tarkoittaa, että kiinteistö on lunastanut vesijätön. Sarakkeessa suostumus hankkeeseen, hakijana tai yhtyneenä hakemukseen on kiinteistön Kolmikulma kohdalle erehdyksessä merkitty ruksi. Tiedossa on ollut, etteivät kiinteistön omistajat ole antaneet suostumusta hankkeelle. Hakija on pahoitellut inhimillistä erehdystä asiassa. Ruksi kuuluu kohtaan Ei suostumusta. Sarakkeessa haitta on mittausten perusteella määritelty kiinteistön Kolmikulma kiinteistökohtaiseksi haitaksi 1 875,00. Vastaavasti on myös esitetty arvio hankkeesta kiinteistölle koituvasta hyödystä, joka on 4 900,00. Siikaisjärven laillinen keskivedenkorkeus N 60 +42,40 m ja hakemuksen mukainen keskivedenkorkeus N 60 +42,73 m eroavat 0,33 m. Siikaisjärven luusuassa sijaitseva pohjapato on ollut paikoillaan vuodesta 1987 lähtien ja Siikaisjärven rantakiinteistöjen rannat ja rantarakennelmat ovat tehty tämän jo 26 vuotta vallinneen keskivedenkorkeuden mukaan. Pohjapadon aikaan saama keskivedenkorkeus N 60 +42,73 m hyödyttää rantakiinteistöjä ja lisää kiinteistöjen rantojen käyttökelpoisuutta ja arvoa matalassa Siikaisjärvessä. Verrattuna keskivedenkorkeuteen N 60 +42,40 m ero on selvä. Käydyssä puhelinkeskustelussa Hannu Juhola (Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta) ja BB kävi ilmi, että asia oli osittain väärin ymmärretty. Hakemuksen kohta Siikaisten keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla on käsitetty niin, että keskivedenkorkeus nousisi jo tällä hetkellä vallitsevasta tasosta, näin ei suinkaan ole. Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta on käyttänyt liikenevät resurssinsa olemassa olevan pohjapadon laillistamiseen. Tämä on ollut viranomaistenkin toivomuksena. Yhteistyössä ELY-keskuksen VVn ja Siikaisten kunnan kanssa pohjapadon mitoitus ja kunnostus on saatu tehtyä sekä lu-

20 (28) van hakeminen etenemään. Siikaisjärven yhteisen vesialueen osakaskunnalla ei ole lupaa, varoja eikä resursseja lähteä suorittamaan alapuolisen vesistön perkaamista. Alapuolinen vesialue ennen Niemijärven osakaskuntaa ei ole järjestäytynyt. Siikaisjärven alapuolinen jokiuoma padottaa Siikaisjärvestä purkautuvia virtaamia. Rakennetun padon veden purkauskyky on suurempi kuin alapuolisen jokiuoman veden johtamiskyky. Siikaisjärven alapuolisen vesistön ongelmana on jokiuoman pieni korkeusero aina Niemijärvelle saakka. Alapuolinen vesistö on tasaista, alavaa ja tulvaherkkää. Syksyn 2012 tulva ja myös aiemmat tulva-ajan vedenkorkeudet Siikaisjärvellä ovat aiheutuneet padon alapuolisen jokiuoman vedenjohtokyvystä, ei rakennetusta padosta. Rakennetun padon virtaamia padottava vaikutus voidaan todeta olevan 3.12.2009 valmistuneen suunnitelman mukainen. TARKASTUS Aluehallintovirasto on 8.10.2013 toimittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksessa kävi ilmi, että pohjapato on korjattu syksyllä 2012 vastaamaan hakemuksen mukaista patoa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunnalle luvan Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostamiseen Koirajokeen rakennetun, 30.1.2012 päivätyn suunnitelman mukaisen pohjapadon avulla Siikaisten kunnan Siikaisten kylässä. Siikaisjärven keskivedenkorkeus, jonka mukaan vesilain 1 luvun 5 :n mukainen maa- ja vesialueen välinen raja määräytyy ja joka ennen padon rakentamista oli N 60 +42,40 m, on padon rakentamisen jälkeen N 60 +42,73 m. Siikaisten yhteisen vesialueen osakaskunta saa tällä päätöksellä pysyvän käyttöoikeuden keskivedenkorkeuden nousun seurauksena vesialueeksi muuttuviin maa-alueisiin (yhteensä noin 0,275 ha), jotka kuuluvat seuraaviin kiinteistöihin ja joiden omistajat eivät ole antaneet suostumusta hankkeen toteuttamiseksi. Käyttöoikeusalueet on rajattu hakemuksen liitteenä olevan 19.12.2012 päivätyn vahinkoarvioselvityksen ja 30.9.2013 päivätyn hakemuksen täydennyksen liitteenä oleviin karttoihin. Kiinteistön nimi RN:o Pinta-alan menetys ha Suvilehto 1:141 0,0084 Honkaranta 1:142 0,0167 Eteläranta 1:182 0,0406 Viitaniemi II 1:172 0,0382 Niemennokka 1:173 0,0332 Niemennokka II 1:174 0,0084 Untola 2:235 0,0613

21 (28) Lupamääräykset Karila 5:89 0,0554 Kolmikulma 5:197 0,0125 Käyttöoikeuksista ja maa-alueiden vettymisestä aiheutuvat edunmenetykset määrätään korvattavaksi lupamääräyksessä 3). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Aluehallintovirasto velvoittaa niiden kiinteistöjen, joille 19.12.2012 päivätyn vahinkoarvioselvityksen liitteenä 2 olevassa taulukossa on merkitty hankkeesta koituvan hyötyä, omistajat osallistumaan hankkeen toteuttamiskustannuksiin määrällä, joka vastaa heidän osuuttaan hankkeen kokonaishyödystä. Määrä ei kuitenkaan saa ylittää hyödynsaajan saamaa yksityistä hyötyä. Velvoite ei koske edellä olevassa taulukossa mainittujen kiinteistöjen omistajia. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Rakenteet 1. Pohjapato sijaitsee hakemuksen liitteenä olevan 5.11.2008 päivätyn asemapiirroksen nro 3 (mittakaava 1:1 000) mukaisessa paikassa. Pato on rakennettu 5.11.2008 päivättyjen rakennepiirustusten nrot 4 ja 5 (mittakaavat 1:200 ja 1:100) mukaisesti. Padon harjan pituus on noin 36 m ja leveys 4,0 m. Padon harjan korkeus on sen keskellä olevan alivirtaamasyvennyksen vieressä N 60 +42,55 m. Padon harja nousee molemmin puolin noin 18 metrin matkalla korkeuteen N 60 +42,70 m ja tästä edelleen kahden metrin matkalla korkeuteen N 60 +43,10 m. Alivirtaamasyvennyksen pohja on korkeudella N 60 +42,30 m ja leveys harjan tasossa 1,0 m ja pohjalla 0,40 m. Ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:2 ja alavirran puoleisen luiskan 1:8 1:10. Kunnossapito 2. Luvan saajan on pidettävä pohjapato asianmukaisessa kunnossa. Korvaukset 3. Luvan saajan on, mikäli ei toisin sovita, maksettava asianomaisille oikeudenomistajille vedenpinnan noston seurauksena vesialueeksi muuttuviin maa-alueisiin myönnetyistä pysyvistä käyttöoikeuksista sekä maaalueiden vettymisestä seuraavat kertakaikkiset korvaukset. Korvaukseen sisältyy vesilain 13 luvun 11 :n mukainen puolitoistakertaisuus.