Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 20/06/1 Dnro ISY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja , sekä täydentämällään hakemuksella pyytänyt lupaa asiakohdassa mainittuun rakentamiseen. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa saada ryhtyä rakentamistöihin jo ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hankealue sijaitsee Keuruun kaupungin Pihlajaveden kylässä. Isorimppi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen Pihlajaveden reittiin (35.483). Isorimpin valuma-alueen pinta-ala on 227 km 2 ja järvisyys 7,5 %. Isorimppi saa vetensä Köminjärvestä ja laskee 0,9 kilometriä pitkän Kirkkokanavan kautta Mämmijärveen ja edelleen Mämmikosken kautta Pihlajaveteen. Isorimpin luusuassa esiintyviksi virtaamiksi on määritetty: ylin virtaama (HQ) 24,31 m 3 /s, keskiylivirtaama (MHQ) 14,30 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 2,04 m 3 /s, keskialivirtaama (MNQ) 0,341 m 3 /s ja alin virtaama (NQ) 0,227 m 3 /s. Ylivirtaaman aikana purkautuu Kömijärvestä Paskorimpin kautta Mämmijärveen noin 1,70 m 3 /s. Isorimppi on osa hehtaarin laajuista Natura 2000 kohdetta "Pihlajavesi ja yläpuolisen juoksun pienvedet" (FI ). Isorimpin aluerajauksen pinta-ala on lintu- J

2 2 vesien suojeluohjelmaan kuuluvalta osaltaan 28,3 hehtaaria. Alue kuuluu Naturaverkostoon sekä luontodirektiivin mukaisten luontotyyppiensä ja lajiensa vuoksi (SCI alue) että lintudirektiivin mukaisten suojeluarvojensa vuoksi (SPA alue). Hankkeen tavoitteena on Isorimpin linnuston elinolosuhteiden parantaminen vedenkorkeutta nostamalla. Hankkeen seurauksena kosteikon vesisyvyys ja tilavuus lisääntyvät. Toimenpiteillä kohteen luontotyyppirakenne muuttuu monipuolisemmaksi ja vesilintujen ruokailualueet laajenevat moninkertaisiksi. Ilman kunnostustoimenpiteitä alueen linnustollinen arvo voi laskea edelleen umpeenkasvun edetessä, jolloin jo suoritetuista toimenpiteistä ei saada tavoiteltua hyötyä. Hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä kohteen Natura alueen valintaperusteina olleita luontoarvoja, eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista vaikutusten arviointia siten tarvita. Vuosina 1988, 1999 ja tehtyjen vedenkorkeushavaintojen perusteella vallitsevat vedenkorkeudet Isorimpin luusuassa ovat: ylin vesi (HW) N ,30 m, keskiylivesi (MHW) N ,50 m, keskivesi (MW) N ,28 m, keskialivesi (MNW) N ,00 m ja alin vesi (NW) N ,90 m. Isorimpin vedenkorkeuden nostamiseksi sen luusuaan Kirkkokanavaan rakennetaan pato, jonka sijainti ilmenee hakemussuunnitelman liitteenä 6 olevasta asemapiirroksesta. Padon pituus- ja poikkileikkaukset ovat hakemussuunnitelman liitteinä 7.1 ja 7.2. Pohjapadon tiivistyssydän tehdään vesivanerista ja sen ympärille tiivistettävästä moreenista. Tiivistyssydämen harja vahvistetaan yläreunasta parruilla. Pato verhoillaan kivillä, joiden alle tehdään tarvittaviin kohtiin tukipenger sorasta. Kiviverhouksen alle asennetaan suodatinkangas. Padon rakentamisen jälkeen Isorimpin tulevat vedenkorkeudet ja vedenkorkeuden muutokset nykyisestä ovat: ylin vesi (HW) N ,32 m (+0,02 m), keskiylivesi (MHW) N ,53 m (+0,03 m), keskivesi (MW) N ,50 m (+0,22 m), keskialivesi (MNW) N ,38 m (+0,38 m) ja alin vesi (NW) N ,33 m (+0,43 m).

3 Vedenkorkeuden nousun seurauksena muodostuu vesialueeksi yhteensä 7,1 hehtaaria maa-aluetta, jakautuen tiloittain seuraavasti: 3 Tila RN:o Pinta-ala (ha) Suostumus Isotalo 75:3 4,0 Ei (tila ilman lainhuutoa) Rantakömi 75:2 1,6 Kyllä Vähä-Kömi 7:362 1,5 Kyllä Vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta 1,5 hehtaaria on metsämaata ja pensaikkoa. Loppuosa on joutomaata. Vesialueeksi muodostuva alue kuuluu pääosin Natura 2000 alueeseen. Sen ulkopuolella vesialueeksi muodostuu yhteensä 0,29 hehtaarin maaalueet tiloilla Isotalo RN:o 75:3 ja Vähä-Kömi RN:o 7:362. Tästä 0,12 hehtaaria on joutomaata ja 0,17 hehtaaria metsämaata. Vastaavasti hankkeen vaikutuksesta vettyvää, Natura 2000 alueen ulkopuolista aluetta mainittujen tilojen alueilla on yhteensä 1,1 hehtaaria. Hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta hankkeen seurauksena veden alle jäävään maa-alueeseen ja padon alle jäävään 165 m 2 :n maa-alueeseen. Tilan Rantakömi RN:o 75:2 omistaja Metsähallitus on suostumuksessaan hyväksynyt pysyvän käyttöoikeuden vahvistamisen hakemuksessa tarkoitettuun vesialueeksi muuttuvaan alueeseen. Yhteisen vesialueen RN:o 876:1 omistaja Pihlajaveden osakaskunta on antanut suostumuksen padon rakentamiseen omistamalleen alueelle. Hakija on sopinut tilan Vähä-Kömi RN:o 7:362 omistajan kanssa pysyvän käyttöoikeuden vahvistamisesta padon rakentamista varten tarvittavaan ja veden alle jäävään alueeseen. Näistä ja hankkeen seurauksena vettyville alueille aiheutuvista haitoista on sovittu maksettavaksi kertakaikkisena korvauksena yhteensä 94,33 euroa. Lisäksi hakija on esittänyt korvattavaksi tilan Isotalo RN:o 75:3 omistajalle Natura 2000 alueen ulkopuolelle jääville alueille aiheutuvista edunmenetyksistä kertakaikkisesti vesialueeksi muodostuvan 0,02 hehtaarin maa-alueen käyttöoikeudesta maan arvon 1,5 kertaisena (3,79 euroa) ja 0,24 hehtaarin metsämaalle aiheutuvasta vettymisestä (19,58 euroa) yhteensä 23,37 euroa.

4 4 TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään MUISTUTUKSET 1) Keski-Suomen TE-keskus on lausunut, että vedenpinnan nostosta voidaan odottaa olevan kalastolle enemmän hyötyä kuin haittaa. Kalojen kulkumahdollisuudet paranevat ja varsinkin kevätkutuisten kalojen lisääntymismahdollisuudet paranevat veden noston myötä. 2) Keuruun kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, ettei sillä ole huomautettavaa hankkeesta. 3) Muistuttaja AA tilojen Rimpinlohko RN:o 7:468, Rimpinlohko RN:o 3:28 ja Rimpinkytö RN:o 7:336 omistajana on vastustanut hakemuksessa tarkoitetun padon rakentamista. Padon rakentaminen hidastaa tulvavesien virtausta ja nostaa pysyvästi veden pintaa Isorimpin läheisyydessä olevilla muistuttajan pelloilla. SELITYS Hakija on lausunut, ettei sillä ole huomautettavaa Keski-Suomen TE-keskuksen 1) ja Keuruun kaupungin ympäristölautakunnan 2) muistutusten johdosta. Muistutukseen 3) hakija on vastannut, ettei patorakennelma pienennä uoman poikkileikkausta tulvavirtaaman aikana merkittävästi, eikä se vaikuta merkittävästi tulvavesien korkeuteen tai veden viipymiseen kosteikolla. Tulva-aikainen vesipoikkileikkaus on padon kohdalla erittäin laaja ja ulottuu pitkälle rantametsiin. Uoman sivuilla rantapenkoilla vesisyvyys on tulvahuipun aikana 1,4 1,8 metriä. Isorimpin laskuuoman vetokyky on tulva-aikaiseen virtaamaan nähden huono, mihin tällä hankkeella ei ole vaikutusta. Hankealueen läheisyydessä olevien peltojen korkeusasema on mitattu. Vaaitushetkellä Isorimpin länsipuolisen Pienirimpin vedenkorkeus oli 70 cm Iso-

5 5 rimpin vallitsevaa vedenkorkeutta ylempänä. Hankkeen toteuttamisen jälkeenkin Pienirimpin vedenkorkeus tulee olemaan noin 50 cm Isorimpin keskiveden aikaista vedenpintaa ylempänä. Vaaitustietojen perusteella muistuttajan peltojen alavimmat kohdat ovat 95 cm Isorimpin tulevaa keskivedenkorkeutta ylempänä. Pienirimpin vedenkorkeus huomioon ottaen ei hankkeella ole haitallista vaikutusta Rimpinkydön RN:o 7:336 peltojen tilaan. Tilan Rimpinkytö RN:o 3:28 alueella on kaksi palstaa, jotka ovat viljelemättöminä pusikoituneet ja jotka ovat siten metsämaata. Nämä palstat sisältyvät suurimmaksi osaksi Natura 2000 alueeseen. Tilan Rimpinlohko RN:o 7:468 kaakkoisosassa hankkeesta aiheutuu vettymistä vähäiselle metsäalueelle. Tämä vaikutusalue sisältyy kokonaan Natura 2000 alueeseen. Suojelualue tullaan perustamaan luonnonsuojelulain nojalla, jolloin maanomistajalle korvataan metsän talouskäyttöön kohdistuvat rajoitukset ja menetykset. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Keski-Suomen ympäristökeskukselle luvan rakentaa kiinteä pato Isorimpin luusuaan Kirkkokanavaan Keuruun kaupungin Pihlajaveden kylässä. Padon sijainti ilmenee päivätyn hakemussuunnitelman liitteenä 6 olevasta asemapiirroksesta ja rakenne liitteinä 7.1 ja 7.2 olevista pituus- ja poikkileikkauksista. Padon harjan korkeus on N ,35 m ja leveys 30 m. Harjassa on kaksi alivirtaamaaukkoa. Toinen on 2 m leveä V-aukko, jonka pohjan alin korkeus on N ,15 m ja toinen on 0,3 m leveä suorakaiteen muotoinen aukko, jonka pohjan korkeus on N ,15 m. Luvan saajalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus padon rakentamista varten tarvittavaan 165 m 2 :n alueeseen, mistä 85 m 2 sijoittuu Pihlajaveden osakaskunnan omistamalle yhteiselle vesialueelle RN:o 876:1 ja 80 m 2 sijoittuu tilan Vähä-Kömi RN:o 7:362 alueelle, sekä hakemukseen liitetystä suunnitelmakartasta (1:2 000) ilmeneviin, padon rakentamisen seurauksena veden alle jääviin seuraaviin alueisiin:

6 6 Tila Rantakömi RN:o 75:2 Isotalo RN:o 75:3 Vähä-Kömi RN:o 7:362 Veden alle jäävän alueen pinta-ala 1,6 ha 4,0 ha 1,5 ha Pysyvästä käyttöoikeudesta ja hankkeesta aiheutuvista vettymishaitoista määrätään maksettavaksi hakemussuunnitelmassa esitetyt korvaukset Natura 2000 alueen ulkopuolisten alueiden osalta. Ympäristölupavirasto ei katso hankkeesta aiheutuvan muita sellaisia edunmenetyksiä, joista nyt olisi määrättävä suoritettavaksi korvausta. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys. MÄÄRÄYKSET 1. Hankkeen vaikutuksia vedenkorkeuksiin on tarkkailtava niin, että varmistetaan tavoiteltujen suunnitelman mukaisten vedenkorkeuksien saavuttaminen. Vedenkorkeustiedot tulee säilyttää ja antaa pyydettäessä niiden nähtäviksi, joiden etuun vedenkorkeudella voi olla vaikutusta. 2. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta maksettava kertakaikkisena korvauksena vesialueeksi muodostuvan maa-alueen pysyvästä käyttöoikeudesta ja maa-alueelle aiheutuvasta vettymisestä tilan Isotalo RN:o 75:3 omistajalle yhteensä 23,37 euroa ja tilan Vähä-Kömi RN:o 7:362 omistajalle yhteensä 94,33 euroa. Maksun viivästyessä on eräpäivän jälkeiseltä ajalta maksettava viivästyskorkoa korkolain mukaisesti. 3. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty.

7 4. Ennen työhön ryhtymistä on työn aloittamisen ajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Työ on tehtävä 4 vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. TÖIDENALOITTAMISLUPA Ympäristölupavirasto oikeuttaa luvan saajan ryhtymään padon rakennustöihin jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. PERUSTELUT JA VASTAUS MUISTUTUKSEEN Pato edistää Isorimpin kosteikkoalueen linnuston elinolosuhteita ja lisää alueen luonnonsuojelullista arvoa. Hanke on yleisen tarpeen vaatima. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Padon rakentamisen seurauksena maa-alueen vesialueeksi muuttumisesta ja maaalueiden vettymisestä johtuvat edunmenetykset on määrätty korvattavaksi niiden alueiden osalta, jotka eivät kuulu Natura 2000 alueen rajauksen piiriin. Natura aluetta ja sen käyttöä koskevat rajoitukset tullaan korvaamaan luonnonsuojelualueen perustamisen yhteydessä. Tämän päätöksen mukainen rakentaminen ei heikennä tämän alueen nykyistä käyttömahdollisuutta. Töidenaloittamislupa on myönnetty, koska töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja niiden aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan, ja koska olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan.

8 8 Muistutuksessa 3) esitettyjen vaatimusten osalta ympäristölupavirasto katsoo, ettei hankkeesta ennalta arvioiden aiheudu muistuttajan tiloille korvattavaa haittaa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta on annettu määräys. Huomioon ottaen säännökset vesilain 21 luvun 8 :n 1 momentissa ja vesiasetuksen 84 :ssä ympäristölupavirasto tulee päätöksen saatua lainvoiman lähettämään jäljennöksen siitä ja päätöksessä sanotun suunnitelmakartan (1:2 000) Keski-Suomen maanmittaustoimistolle. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 2 momentti, 8 ja 26 :n 1 momentin 2 kohta sekä 11 luku. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.

10 V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 20/06/1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.