Hyv.ltk 21.6.2011 69, liite 5 Kiimingin opetustoimen TVT-strategia vuosille 2011-2012
2 Sisältö 1. Yleistä... 3 2. Tieto- ja viestintäteknisten taitojen osaamistasot... 5 2.1. 0.-2. -luokkien taitotasot... 5 2.2. 3.-4. -luokkien taitotasot... 6 2.3. 5.-6. -luokkien taitotasot... 7 2.4. 7.-9. -luokkien taitotasot... 8 2.5. TVT-taitojen tavoitteet lukiossa... 10 3. TVT-taitojen arviointi... 10 4. Laitteistoympäristö... 11 4.1. Nykytila... 11 4.1.1. Verkot ja palvelimet... 11 4.1.2. Laitteet... 12 4.1.3. Ohjelmisto... 12 4.2. Visio... 12 4.2.1. Verkot ja palvelimet... 12 4.2.2. Laitteet... 13 4.2.3. Ohjelmat... 13 5. Opettajien osaaminen ja koulutus... 15 5.1. Nykytila... 15 5.2. Visio... 15 5.3. Toimenpiteet... 15 6. TVT kodin ja koulun yhteistyövälineenä... 16 6.1. Wilma... 16 6.2. Peda.net... 16 7. TVT-tukipalvelut... 17 7.1. Nykytila... 17 7.2. Visio ja toimenpiteet... 17 7.2.1. Toimenkuvat / vastuualueet vuoteen 2013 mennessä... 17 7.2.2. Kiimingin TVT-tiimi... 18 Liite 1 Perusopetuksen taitotasot taulukossa 19 Liite 2 TVT-tarpeet 23 Liite 3 Hankintasuunnitelma....24 Liite 4 Ohjelmistot...25
3 1. Yleistä Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin säilyttämisen edellytys on, että suomalainen perusopetus tuottaa maailman parasta oppimista. Parhaan oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi meidän tulee kehittää, ottaa käyttöön ja soveltaa uusimpia teknologioita jokapäiväiseen opetukseen ja oppimiseen. (Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2010, 8-9) Tieto- ja viestintätekniikan avulla tuetaan oppilaiden kasvua ja edistetään kansalaisen taitoja. Se on oppimisen apu oppilaiden opiskellessa yksin tai yhdessä. Suomen säilyminen opetuksen huippumaana edellyttää tieto- ja viestintätekniikan sekä median monipuolista hyödyntämistä kouluissa. (Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2010, 17.) Opetushallituksen suositus koulutuksen järjestäjille edellyttää laatimaan oppilaitosten toimintaa tukevan opetusalan tietostrategian, jossa huomiota kiinnitetään opettajien koulutukseen oppilaitosten tekniseen ja pedagogiseen tukeen tieto- ja viestintätekniikan (= TVT:n) käytössä sekä tietoliikenneyhteyksien ja laitevarustuksen ajan tasalla pitämiseen. Edellä mainittujen lisäksi erityisesti tulee painottaa niitä toimenpiteitä, joilla turvataan oppilaiden osaaminen. Kiimingin kunnan opetustoimen tieto- ja viestintätekniikan strategia päivitys on tullut tarpeelliseksi, koska edellinen strategia on vanhentunut ja toimintaympäristössä on tapahtumassa merkittävä muutos 1.1.2013 tapahtuvan kuntaliitoksen myötä. Lähtökohtana tämän uuden strategian valmistelussa on ollut vuoden vaihteessa ilmestynyt Kansallinen tietoja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. TVT:n opetukselliset tavoitteet sisältyvät v. 2004 annettuihin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja oppilailta edellytettävät osaamistavoitteet on kirjattu Perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen kehittämissuunnitelmassa (OPH 2005). Strategian laadinnassa, erityisesti oppilaiden taitotasoja kirjatessamme, on tutkittu tarkasti myös Oulun vastaavaa asiakirjaa silmälläpitäen Uuden Oulun muodostamista ja toimintojen harmonisointia. Hankintasuunnitelmaan kirjatut laitteistohankintamäärät pohjautuvat edellä mainittuihin valtakunnallisiin asiakirjoihin ja niiden määrittämiin tavoitetasoihin. Koulujen TVTlaitemääriä laskettaessa (Liite 1) on huomioitu myös kunkin koulun erityispiirteet, eli laitteistoja on tarkoitus hankkia vain todelliseen tarpeeseen ja aktiiviseen käyttöön. Johtoajatuksenamme on varmistaa niin oppilaille kuin opettajillekin Kiimingissä tasa-arvoinen mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön kouluissa.
4 Tämän strategian laatimiseen on nimetty edustajat Kiimingin kouluilta sekä varhaiskasvatuksesta. Työryhmä: Sirpa Tikkala (Jäälin koulu) Eeva-Liisa Pietiläinen ja Hannu Goman (Kiiminkijoen koulu) Anu Porkola (Alakylän ja Tirinkylän koulut) Lassi Heikkilä (Huttukylän ja Ylikylän koulut) Terhi Juuso ja Teuvo Ojala (Laivakankaan koulu) Anne Mertala ja Jussi Paukkeri (Jokirannan koulu) Aini Yli-Pyky (lukio) Satu Vesala (varhaiskasvatus)
5 2. Tieto- ja viestintäteknisten taitojen osaamistasot Perusopetuksessa ja lukiossa oppilaiden tulee saada tieto- ja viestintätekniikan osaamisen perustaidot, eli valmiudet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Nämä taidot luovat perustan tietoyhteiskuntapalvelujen hyödyntämiselle. Oppilailta edellytettävät perustaidot on määritelty Perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sekä oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan perustaitojen kehittämissuunnitelmassa. Kyseinen suunnitelma määrittelee oppilaan TVTperustaidoiksi: * käytännön työtaidot * tiedonhallintataidot * yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä * tietoturvaan ja etiikkaan liittyvät taidot. Näiden suositusten pohjalta on laadittu Kiimingin perusopetukseen seuraavat Oulun kaupungin Opetustoimen tietostrategian kanssa samansuuntaiset taitotasotavoitteet: 2.1. 0.-2. -luokkien taitotasot Työvälineet Teksti Grafiikka Muut Tekstitiedoston tuottaminen, tulostaminen, tallentaminen ja avaaminen. o Esim. 1. tason otsikot Käyttöliittymän perusteita Tiedostojen lataus, tallennus ja tulostus. Tutustuminen kymmensormijärjestelmään, esim. valmiin ohjelman avulla. Tutustuminen piirto-ohjelmaan, esim. Paint -ohjelmaan. Oppilas käyttää hiirtä ja näppäimistöä. Oppilas käynnistää ja sulkee tietokoneen. Oppilas käynnistää ja sulkee ohjelman. Käyttöliittymän perusteita, tiedostojen lataus, tallennus ja tulostus. Tutustutaan esitysgrafiikan käyttöön.
6 Tietoverkot Sosiaalinen media Tiedonhallinta Vastuut Pelisäännöt (tietoverkot ja kännykät) Tiedon etsintää ohjatusti (tietoverkot, kännykät) Mikä on totta ja mikä ei ole totta (lähdekritiikki) Mikä on omaa ja mikä on toisen (tekijänoikeudet) Käyttäjätunnus on henkilökohtainen. Tiedon alkuperän kertominen. 2.2. 3.-4. -luokkien taitotasot Työvälineet Teksti: Tekstinkäsittelyohjelman käyttö Tekstin kirjoittaminen ja perusmuotoilu (automaattinen rivinvaihto, välilyönti välimerkin jälkeen yms.) Leikepöydän käyttö Grafiikka: Kuvan liittäminen asiakirjaan ja tekstin rivittäminen kuvan ympärille Yksinkertainen kuvan käsittely käyttötarkoituksen mukaan: o Kuvakoon muuttaminen o Rajaaminen o Pakkaaminen o Kuvan laadun parantaminen (kirkkaus, kontrasti, värit) o Kuvan suoristaminen, kuvan rajaus Digitaalinen kuvaus ja kuvien siirtäminen tietokoneelle sekä tallentaminen Tutustuminen animaatioiden tekemiseen: esim. tarinat, ilmiöiden simulointi (kuvakäsikirjoitus) Muut: Leikepöydän käytön hallinta: leikkaa, kopioi ja liitä Tiedostojen ja kansioiden hallinta, tallentaminen verkkoympäristöön Tutustuminen taulukkolaskentaohjelmaan, yksinkertaisten laskutoimitusten tekeminen: soluihin kirjoittaminen, yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku
7 Yksinkertaisen esitysgrafiikkaesityksen valmistaminen (esim. PowerPoint) Harkittu tulostaminen Tietoverkot Sosiaalinen media: Peda.net: sisältöjen tuottaminen, keskustelut Tiedonhallinta: Hakua kirjastotietokannasta Hakukoneiden ohjattu käyttö ja hakutulosten luotettavuuden arviointi Vastuut: Nettietiketin perussääntöjen tuntemus ja niiden noudattaminen Tietoturva (suojautuminen tietoverkoissa, laittomat palvelut, henkilöllisyyden valehtelu, internetin koukkuun jääminen, salasanakäytännöt, henkilötietojen luovuttaminen) Kuvan julkaisemiseen liittyvät vastuut: Musiikki, kuvat, videot, teksti Tekijänoikeudet, esim. Kopiraitti (musiikki, kuvat, videot, teksti) Tiedon alkuperä, sen merkitseminen ja luotettavuuden arviointi Huomio työskentelyasentoon 2.3. 5.-6. -luokkien taitotasot Työvälineet Teksti: Sujuva kirjoittamisen tekninen taito, esim. Wordia käyttäen Monipuolinen tekstinkäsittelytaito o Kappalemuotoilut: sisentäminen, tasaaminen, luettelot o Tyylien käyttö tekstinkäsittelyssä (sisällysluettelot) o Sivunumerointi (ylä- ja alatunnisteiden käyttö) Grafiikka: Muut: Ideasta videoksi - kuvauksen periaatteet esim. idea ja käsikirjoitus, kuvasuunnittelu, kamera ja kuvaus, leikkaus, ääni ja videon viimeistely Videointi, editoinnin alkeet sekä tallentaminen Äänenkäsittelyn perusteet Tiedon kokoaminen ja sen esittäminen esim. PowerPointin avulla
8 Tietoverkot Sosiaalinen media: Tiedonhallinta: Vastuut: Sähköpostin käyttö Ymmärrettävä ja vastaanottajan saavuttava viestintä Peda.net: sisällön tuottaminen Asiallinen vertaisarviointi verkossa, verkkotoimijan eri roolit (virallinen ja epävirallinen verkkoviestintä). Kannustavan ja rakentavan palautteen antaminen. Arviointikulttuuriin opastaminen. Nettietiketin perussääntöjen kertaaminen Henkilöllisyyden valehtelu, esim. yhteisöpalvelut Asiallinen kielenkäyttö. 2.4. 7.-9. -luokkien taitotasot Yläluokille tullessa oppilaan tulisi hallita monipuolisesti tietokoneiden käyttö. Tietokonetta ja tietoverkkoja pyritään käyttämään säännöllisesti opiskeluvälineenä. Perustaidot pyritään varmistamaan 7-luokan aikana. Työvälineet Teksti: varmistetaan tekstinkäsittelyohjelman hallinta (MSWord, OpenOffice ) lisäksi erilaisten objektien lisääminen asiakirjaan (esim. taulukot ja kaavat ) ja sisäistetään monipuolinen tekstikäsitys (multimedia) Grafiikka: Muut: esitysgrafiikan monipuolinen käyttö kuvankäsittelyn mahdollisuudet eri ohjelmien yhteisten toimintaperiaatteiden tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen uusiin ohjelmiin tutustuttaessa taulukkolaskentaohjelman monipuolinen käyttö tietojen esittäminen graafisessa muodossa multimedian käyttö ilmaisun välineenä harkittu tulostaminen
9 Tietoverkot Sosiaalinen media: vastuullinen yhteisöllinen työskentely, esim. oppimisympäristötyöskentely Peda.net: sisältöjen tuottaminen, keskustelut Tiedonhallinta: tiedonhankinnan suunnittelu eri tietolähteiden käyttäminen sanahakupalvelut, aihehakemistot ja portaalit hakutulosten luotettavuuden arviointi tarpeellisten koulun hallinnon ohjelmien tunteminen (Wilma): Oppilas osaa kirjautua, lukea poissaolot, arvioinnit ja viestit. Vastuut: aktiivinen ja vastuullinen työskentely erilaisissa yhteisöllisissä verkkoympäristöissä tietoturva-asioiden sisäistäminen, esim. o suojautuminen tietoverkoissa o laittomat palvelut o henkilöllisyyden valehtelu o internetin koukkuun jääminen o salasanakäytännöt o henkilötietojen luovuttaminen tekijänoikeuksien sisäistäminen, lähdeviitteiden ja lähdeluetteloiden käyttö tietoturva-asioiden kertaus tietoturvaviikolla
10 2.5. TVT- taitojen tavoitteet lukiossa Lukiossa vahvistetaan opiskelijan peruskoulussa opittuja taitoja. Tietotekniikkaa ei opiskella lukiossa erillisenä oppiaineena vaan tietotekniikan kurssit ovat lukiossa koulukohtaisia soveltavia kursseja. Näitä kursseja valitsee lukiossa vain pieni osa opiskelijoista. TVT- taitojen harjoittaminen sisältyy tämän vuoksi muihin lukion kursseihin. Tietotekniikasta kiinnostuneilla opiskelijoilla on lisäksi mahdollisuus perusteellisempaan asioihin perehtymiseen sisällyttämällä Avoimen yliopiston tietotekniikan kursseja lukio-opintoihinsa. Kaikilla opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus saada riittävät tiedot ja taidot tietokoneen ja tarvittavien ohjelmistojen käyttöön siihen mennessä, kun tietokoneen käyttömahdollisuus ylioppilaskirjoituksissa on ajankohtainen. Lukion taitotavoitteita määriteltäessä yhtenä lähtökohtana on ollut se, että lukion päättävällä opiskelijalla tulisi olla korkea-asteen opinnoissa tarvittavat TVT- taidot. Lukiokoulutuksessa tavoiteltavat TVT- taidot ovat: lukion tutkielmanteko-ohjeiden mukaisen tutkielman tuottaminen (muotoiltu teksti, muokatut kuvat, taulukot, kaaviot) esitysgrafiikan monipuolinen käyttäminen Internet-lähteiden oikea käyttö lähdekriittisyys tekijänoikeuksien ja tietoturvan perusteiden tunteminen median monipuolinen ja analyyttinen tulkitseminen tietoteknisten laitteiden hyötyjen, haittojen ja mahdollisuuksien ymmärtäminen tarpeellisten koulun hallinnon ohjelmien tunteminen (esim. Wilma) verkkokursseilla sekä etä- ja virtuaaliopetuksessa tarvittavien kommunikointitaitojen hallitseminen (esim. oppimisympäristöjen kuten Moodle, Live@Edu, WordPress käyttö opiskelussa) mahdollisuuksien mukaan uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan tutustuminen (esim. e- kirjojen lukulaitteet) 3. TVT- taitojen arviointi Aina vuodenvaihteessa toteutetaan kysely opettajille, jossa kartoitetaan miten tavoitteet ovat toteutuneet tai milloin on tarkoitus varmistaa taitojen hallinta. Kyselyn teettämisestä vastaa rehtori. Kyselyssä huomioidaan kunkin vuosiluokan TVT- taitotasotavoitteet. Kyselyn tarkoituksena on varmistaa, että kullekin vuosiluokalle asetetut TVT- sisällöt tulevat käsitellyiksi.
11 4. Laitteistoympäristö 4.1. Nykytila Kaikilla Kiimingin kouluilla on toimivat verkkoyhteydet. Verkon nopeus vaihtelee kouluittain. Koulujen palvelimet muodostavat kiiminki.opetus verkon. Palvelimina toimivat noin seitsemän vuotta vanhat koneet. Tietokoneita kouluille on viime vuosina hankittu todella vähän. Yhdellä koululla saattaa olla käytössä jopa 8 erilaista konetyyppiä, koska koneita on hankittu vain muutama kerrallaan. Käytössä olevat koneet alkavat olla uusimisen tarpeessa. Kaikkien oppilasverkossa olevien tietokoneiden ja palvelinkoneiden ylläpito on pääosin koulujen TVT- vastaavien tehtävänä. Laivakankaan koulu muodostaa poikkeuksen TVT- ympäristönsä osalta: Laivakankaalla on käytössä Linux-verkko, jossa koneet ovat enimmäkseen ns. tyhmiä päätteitä, jotka eivät vaadi varsinaista ylläpitoa. Linux-palvelimen ylläpito ostetaan siihen erikoistuneelta yritykseltä (Opinsys). Dataprojektoreiden ja dokumenttikameroiden katsotaan nykyisin kuuluvan toimivan tietokoneen ohella luokkien perusvarustukseen. Näiden laitteiden määrissä on isoja eroja koulujen välillä. Nykyaikaisiin oppimisympäristöihin kuuluvia interaktiivisia tauluja Kiimingin kouluilla on yhteensä 18 kpl. 4.1.1. Verkot ja palvelimet Kouluverkon nopeus eri kouluilla: Kiimingin lukio - kuitu 1G Kiiminkijoen koulu - kuitu 100M Jokirannan koulu - kuitu 1G Laivakankaan koulu - kuitu 1G Jäälin koulu - kuitu 1G Alakylän koulu - kupari 2M Tirinkylän koulu - kupari 2M Huttukylän koulu - kupari 2M Ylikylän koulu - kupari 2M
12 Jokirannan koululla, Kiiminkijoen koululla, Lukiolla ja Jäälin koululla on omat noin seitsemän vuotta vanhat palvelimet. Laivakankaalla on uusi Linux-palvelin. Näillä palvelimilla hallitaan oppilasverkon kirjautumiset ja tiedostojen tallennus. Oppimisympäristönä ja koulujen www-sivujen alustana on käytössä Peda.net. 4.1.2. Laitteet Koulujen laitekanta on pääosin vanhentunutta, niin oppilas- kuin opettajakäytössä. Nykyinen laitekanta ja hankintatarpeet on luetteloitu liitteessä 2 ja hankintasuunnitelma tavoitetasoon pääsemiseksi liitteessä 3. 4.1.3. Ohjelmisto Kaikissa koneissa (Laivakankaan Linux-työasemia lukuun ottamatta) on Microsoft Officeohjelmisto. Lisäksi kouluilla on käytössä opetusohjelmia (liite 4). 4.2. Visio Vuoteen 2013 mennessä kiiminkiläisillä oppilailla on tasavertaiset mahdollisuudet hyödyntää tietoja viestintätekniikan suomia mahdollisuuksia osana omaa oppimistaan. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opetusta mahdollistaa osaltaan lasten ja nuorten yhteiskunnan jäsenenä kehittymiseen. Opetustoimen toimintaympäristö kehittyy siten, että se huomioi tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet sekä nykyisen Kiimingin, että uuden Oulun näkökulmasta. Henkilöstön täydennyskoulutuksen (kts. kappale 7.2) avulla tuetaan tätä päämäärää. 4.2.1. Verkot ja palvelimet Vähintään 100 M yhteys jokaiselle koululle. Jokaisella koululla on kaikissa tiloissa toimiva langaton verkko. Alakylän ja Huttukylän koulujen yhteysnopeudet nostetaan samalle tasolle muiden oppilaitoksien kanssa (väh. 100 M). Kouluilla on yhteinen palvelinympäristö, joka on atk-tuen ylläpitämä. Atk-vastaavilla on oikeus tunnusten hallintaan.
13 Ohjelmien asennus ja päivitys työasemille keskitetysti palvelimien kautta. Oppimisympäristönä ja koulujen www-sivujen alustana Peda.net. Koulujen ja luokkien kotisivut ajantasalla. 4.2.2. Laitteet Jokaiseen kouluun riittävä määrä tietokoneita oppilaskäyttöön, jotta oppilaiden oma TVTtaitojen opiskelu ja koneen luonteva käyttö toteutuu. Valtakunnallinen suositus on, että oppilaskäytössä olevia tietokoneita olisi 1 kone/6 oppilasta. Koulujen TVT-vastaavat ovat kartoittaneet koulun tarpeet, joiden mukaan hankintasuunnitelma on laadittu. Tavoitteena on, että jokaisessa luokassa on tietokone, dataprojektori ja dokumenttikamera ja suurimmassa osassa luokista (2/3 vuoden 2013 loppuun mennessä) käytössä aktiivitaulu. Laitekannan yhtenäistäminen leasing-koneiden käyttöön siirtymisen myötä. Suunnitelma laitteiden hankintaan on liitteessä 3. 4.2.3. Ohjelmat Kaikissa koneissa (Laivakankaan linux-työasemia lukuun ottamatta ) on käytössä Microsoft Officeohjelmisto. Kaikilla kouluilla on Peda.net jäsenyys. Muita ohjelmistoja hankitaan keskitetysti silloin, kun se on tarpeen ja taloudellisesti järkevää. TVT-ryhmässä käsitellään koulujen ehdotukset keskitetysti hankittavista ohjelmista. Mikäli ohjelmalle ei ole muilla kouluilla tarvetta, voi kukin koulu hankkia omien resurssiensa ja käyttösuunnitelmansa puitteissa niitä opetusohjelmia, joita se itse katsoo tarpeelliseksi Kansallisen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelman mukaan tavoitteena on, että vuonna 2015 noin puolet käytettävästä oppimateriaaleista tulisi olla verkkomuodossa. Opettajien ja oppilaiden käytössä tulisi olla laadukkaita, oppikirjoja tukemaan rakennettuja materiaaleja. Opetushallituksen Linkkiapaja-sivustosta (http://linkkiapaja.edu.fi) on rakentumassa palvelu, josta löytyy oppikirjakustantajien maksullisten materiaalien lisäksi linkkejä myös maksuttomaan sähköiseen materiaaliin.
14 Kaikkiin oppilasverkon koneisiin asennettavat / käyttöön tulevat ohjelmat Alakouluille - Microsoft Office / Open Office - Matematiikan verkkopohjainen opetusohjelma (Moppi) - Art Weaver ja Irfanview (Open Source kuvankäsittelyohjelmat) - Hot Potatoes (Open Source verkko-oppimateriaalin tuottamisohjelmisto) - kymmensormijärjestelmäohjelma (esim. K-Touch, Typing Master) - oppikirjakustantajien verkkomateriaalit - kielten opiskeluun verkkopohjainen opetusohjelma, esim. Alfa Soft Yläkouluille - Microsoft Office / Open Office - Photoshop - Art Weaver ja Irfanview (Open Source kuvankäsittelyohjelmat) - Matematiikan verkkopohjainen opetusohjelma (Moppi) - oppikirjakustantajien verkkomateriaalit - kielten opiskeluun verkkopohjainen opetusohjelma, esim. Alfa Soft Lukio - Microsoft Office / Open Office - Photoshop - Art Weaver ja Irfanview (Open Source kuvankäsittelyohjelmat) - oppikirjakustantajien verkkomateriaalit - kielten opiskeluun verkkopohjainen opetusohjelma, esim. Alfa Soft
15 5. Opettajien osaaminen ja koulutus 5.1. Nykytila Koska TVT:n opetuskäyttöön soveltuvien laitteiden ja sovellusten kehittyminen on ollut nopeaa, myös koulutustarpeet ovat lisääntyneet. Opettajien TVT- osaamisessa on nykyisellään suuria eroja. 5.2. Visio Tavoitteena on, että opettaja on motivoitunut käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan ja hallitsee tarvittavat perustaidot: sähköpostin, www-ympäristön ja ryhmätyöohjelmien monipuolinen käyttö työvälineohjelmien ja opetussovellusten käyttö opetuksessa oman sisältöalueen digitaalisen oppimateriaalin tuntemus ja käyttö opetuksessa oppimateriaalin tuottamisen periaatteet tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön sovellukset taito seurata välineiden ja ohjelmistojen kehittymistä tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallisten haasteiden, mahdollisuuksien ja ongelmien tuntemus. (Ope.fi 2011: http://www.atk-ajokorttikoulu.fi/fi/opefi/opefi2/) Opettajalla tulee olla mahdollisuus saada koulutusta pitääkseen TVT- taitonsa ajan tasalla. Opettajalla on ajantasainen tieto internetin mahdollisuuksista ja vaaroista. 5.3. Toimenpiteet Opettajat tutustutetaan TVT- strategiaan ja sen taitotasotavoitteisiin lukuvuoden 2011-2012 aikana. Keväisin (tammi-helmikuulla) kehityskeskusteluiden yhteydessä kartoitetaan kunkin opettajan koulutustarpeet (opettajien itsearviointi), laaditaan opetushenkilöstön koulutussuunnitelma ja tehdään varaukset budjettiin. Kukin rehtori huolehtii, että itsearviointi ja koulutussuunnitelma tulee tehdyksi. Koulujen toiminnan laadun itsearvioinnin yhteydessä huomioidaan myös TVT:n kehittämis- ja täydennyskoulutustarpeet ja painopistealueet. Veso-päivien käyttö koulutukseen; Vuosittain TVT-koulutuksiin varataan ainakin puolikas VESO-päivä. Yleisistä ja Oulun kaupungin järjestämistä TVT-koulutuksista ilmoittamista tehostetaan. TVT-vastaavat ja rehtorit välittävät tietoa koulutuksista opettajien sähköpostiin. Rehtori suosittelee osallistumista TVT-koulutuksiin erityisesti koulutustarvekartoituksen perusteella koulutuksen tarpeessa oleville
16 Järjestetään opettajille koulutusta TVT- taitotavoitteiden opettamiseen Hyödynnetään Oulun kaupungin koulutustarjontaa Laitteiden ja ohjelmien oston yhteydessä huolehditaan riittävästä käytönopastuksesta tai koulutuksesta Tehostetaan vertaistuen käyttämistä TVT- vastaavien osaamisesta huolehditaan mahdollistamalla osallistuminen koulutuksiin myös työajalla 6. TVT kodin ja koulun yhteistyövälineenä Kodin ja koulun yhteistyötä kehitetään käyttämällä tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on tarjota sekä huoltajille, opettajille että oppilaille monipuolisia, ajasta ja paikasta riippumattomia välineitä ja tapoja yhteistyöhön, sekä saada huoltajat entistä paremmin sitoutettua yhteistyöhön. 6.1. Wilma Wilma on kouluhallintojärjestelmän WWW-liittymä, joka tarjoaa luotettavan ja monipuolisen välineen kodin- ja koulun väliseen yhteistyöhön ja tiedonkulkuun. Sitä käyttävät huoltajat, oppilaat, opettajat sekä koulun muu henkilökunta. Opettajat kirjaavat Wilmaan oppilaiden poissaolot, arvioinnit, koenumerot ja tietoa päivittäisistä koulun tapahtumista. Lisäksi Wilma tarjoaa vaivattoman tavan viestiä kodin ja koulun välillä. Syksystä 2011 Wilma otetaan laajemmin käyttöön koko perusopetuksessa, jolloin myös alakoulujen oppilaiden huoltajille tehdään Wilma-tunnukset. Lukiossa vain opiskelijalla on käyttäjätunnus. Syksyllä 2012 Wilman käyttöä lukiossa laajennetaan mm. siten, että myös alaikäisen opiskelijan huoltajille annetaan omat tunnukset. 6.2. Peda.net Perusopetuksen koulujen ja luokkien kotisivut on laadittu Peda.net alustalle. Koulujen kotisivut ovat julkinen tiedotuskanava, johon on mahdollista tehdä suljettuja sivuja. Sivusto on helposti päivitettävissä ja tieto pyritään pitämään ajan tasalla. Koulukohtaisesti sovitaan kenelle kuuluu ylläpitovastuu eri osista. Peda.netin työvälineet tarjoavat mm. mahdollisuuden oppimateriaalin jakamiseen, viestien suoraan lähettämiselle opettajalle ja keskustelujen käymiseen.
17 7. TVT-tukipalvelut 7.1. Nykytila TVT- tukipalvelut koostuvat pääosin koulun TVT-vastaavan palveluista. Tarvittaessa TVTvastaava konsultoi kunnan teknisen tuen henkilökuntaa. Koulun TVT-vastaava saa pääsääntöisesti korvauksena töistään 1-2 vuosiviikkotuntia OVTES:n mukaisesti. TVT-vastaavien tehtävät kouluissa ovat hyvin moninaiset ja kouluissa hoidetaan työnjako eri tavoin. TVT-vastaavan tekemiä töitä koulussa ovat mm. Tietokoneiden kunnostukset (osa tehdään itse, osa tekniselle tuelle) Ohjelmistojen asennus oppilastyöasemiin laitteiden käyttöönotto ja käyttöopastus koneiden siivoukset, levyjen eheytykset palvelimen tietojen päivittäminen laitteiden asennus koulun tilaisuuksiin kollegoiden ohjaus TVT-asioissa 7.2. Visio ja toimenpiteet Tavoitteena on saada selkeä työnjako ja järkeistää tehtäviä. Laitteen käyttäjän tulee tietää, mihin ottaa yhteyttä, kun laite ei toimi oikein, tarvitsee käyttöönsä tietyn ohjelman, tarvitsee koulutusta TVT-asioissa yms. Leasingkoneiden yleistyessä tietohallinto huolehtii pääosin verkon, palvelimien ja tietokoneiden asentamisesta ja ylläpidosta (keskitetty hallinta). Koulujen TVT-vastaavien toiminta painottuu teknisestä asiantuntijasta enemmän kohti TVT-opetuskäytön pedagogista tukihenkilöä. Koulujen TVT-vastaavista ja teknisestä tuesta koottu TVT-tiimi kokoontuu tarvittaessa, esimerkiksi koulutuksia suunnittelemaan. Koulun TVT-vastaava huolehtii TVT-asioihin liittyvästä tiedottamisesta niin kouluihin kuin Oulun tietohallinnonkin suuntaan. 7.2.1. Toimenkuvat / vastuualueet vuoteen 2013 mennessä 7.2.1.1. Kunnan tekninen tuki / tietohallinto palvelimet ohjelmien asennus, päivitys, virustorjunta, palomuurit
18 sähköpostitunnukset oppilastunnukset o tunnus säilyy koko kouluajan 1. luokasta lukioon saakka 7.2.1.2. Koulun tvt-vastaava Oman koulun laitekokonaisuuksien kehittäminen Oman koulun opettajien tukeminen ja opastaminen TVT:n käytössä (pedagoginen tuki) Toimii teknisenä neuvonantajana opettajille Toimii yhteyshenkilönä kouluttajiin ja tietohallintoon/kunnan tekniseen tukeen Asentaa tarvittaessa yksittäislisenssiohjelmat Luo yksittäiset käyttäjätunnukset (esim. sijaisille) Päivittää omat TVT-tietonsa osallistumalla alan koulutuksiin. Kunta vastaa tvt-vastaavien koulutuksesta työajalla. Osallistuu kunnan TVT-tiimin tapaamisiin. TVT-vastaavalle maksetaan yllä olevista tehtävistä korvaus OVTES:n mukaisesti. Koska varsinaisten koulutusten pitäminen on TVT-vastaavalle lisätyötä, niistä sovitaan erikseen ja ne korvataan laskutuksen mukaan. 7.2.1.3. Rehtori ja rehtorin apuna koulun tvt-vastaava laitehankintojen ja ohjelmien budjetointi opetushenkilöstön koulutustarpeiden kartoitus ja budjetointi huolehtivat, että opettajat tiedostavat eri vuosiluokkien TVT-taitotavoitteet 7.2.1.4. Koulukohtaisesti sovittavia asioita koulun verkkosivujen ylläpito Wilman ylläpito kodin ja koulun yhteistyön tekninen tuki 7.2.2. Kiimingin TVT-tiimi Perustetaan Kiiminkiin TVT-tiimi. TVT-tiimin tehtävänä on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen. Tiimin jäseninä ovat sivistystoimen palvelujohtaja, aluerehtorit ja koulujen TVTvastaavat. Tarvittaessa kutsutaan kunnan teknisen tuen/tietohallinnon ja Oulun tietotekniikan edustajia mukaan. Tiimi kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukukaudessa. Tiimin tehtäviä: Tekee esityksen hankittavista laitteista ja ohjelmistoista sekä niiden sijoittamisesta Esitys opettajille järjestettävistä TVT-koulutuksista (koulutustarvekartoitusten pohjalta) TVT-strategian päivittämiseen osallistuminen osana uutta Oulua Koulujen TVT-suunnitelmista vastaaminen
3.-4. -luokilla 0.-2. -luokilla 19 Liite 1 Perusopetuksen taitotasot taulukossa Työvälineet Teksti Grafiikka Muut Tekstitiedoston tuottaminen, tulostaminen, tallentaminen ja avaaminen. Esim. 1. tason otsikot, leipäteksti Tutustuminen piirto-ohjelmaan, esim. Paint-ohjelmaan Oppilas käyttää hiirtä ja näppäimistöä Käyttöliittymän perusteita, tiedostojen lataus ja tallennus, tulostaminen Oppilas käynnistää ja sulkee koneen Tutustuminen kymmensormijärjestelmään, esim. valmiin ohjelman avulla Oppilas käynnistää ja sulkee ohjelman Käyttöliittymän perusteita, tiedostojen lataus ja tallennus, tulostaminen Tutustutaan esitysgrafiikan käyttöön Tekstinkäsittelyohjelman käyttö Tekstin kirjoittaminen ja perusmuotoilu (automaattinen rivinvaihto, välilyönti välimerkin jälkeen yms.) Leikepöydän käyttö Kuvan liittäminen asiakirjaan ja tekstin rivittäminen kuvan ympärille Yksinkertainen kuvan käsittely käyttötarkoituksen mukaan (esim. kuvakoon muuttaminen, rajaaminen) Digitaalinen kuvaus ja kuvien siirtäminen tietokoneelle sekä tallentaminen Tutustuminen animaatioiden tekemiseen Esim. tarinat, ilmiöiden simulointi (kuvakäsikirjoitus) Leikepöydän käytön hallinta: leikkaa, kopioi, liitä Tiedostojen ja kansioiden hallinta, tallentaminen verkkoympäristöön Tutustuminen taulukkolaskentaohjelmaan, yksinkertaisten laskutoimitusten tekeminen (esim. soluihin kirjoittaminen, yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku) Yksinkertaisen esitysgrafiikkaesityksen valmistaminen (esim. PowerPoint) Harkittu tulostaminen
7. - 9. -luokilla 5. - 6. -luokilla 20 Sujuva kirjoittamisen tekninen taito, esim. Wordia käyttäen Monipuolinen tekstinkäsittelytaito (Kappalemuotoilut: sisentäminen, tasaaminen, luettelot. Tyylien käyttö tekstinkäsittelyssä (sisällysluettelot) ja sivunumerointi (ylä- ja alatunnisteiden käyttö)) Objektin lisääminen asiakirjaan (Esim. matemaattinen kaava tai Excel-taulukko) Ideasta videoksi - kuvauksen periaatteet esim. idea ja käsikirjoitus, kuvasuunnittelu, kamera ja kuvaus, leikkaus, ääni ja videon viimeistely Videointi, editoinnin alkeet sekä tallentaminen Yksinkertainen kuvan käsittely käyttötarkoituksen mukaan esim. kuvakoon muuttaminen, rajaaminen, pakkaaminen, kuvan laadun parantaminen (kirkkaus, kontrasti, värit), kuvan suoristaminen, kuvan rajaus Äänenkäsittelyn perusteet Tiedon kokoaminen ja sen esittäminen esim. PowerPointin avulla Eri ohjelmien yhteisten toimintaperiaatteiden tunnistaminen ja niidenhyödyntäminen uusiin ohjelmiin tutustuttaessa Taulukkolaskentaohjelman monipuolinen käyttö (kaavat, monipuoliset laskutoimitukset, tiedon kerääminen taulukoihin, soluviittausten käyttö kaavoissa, täyttökahvan käyttö) Tietojen esittäminen graafisessa muodossa Ilmaisua median välineillä (blogit, wikit, digitarinat, kuvallinen viestintä) Esityslaitteiden ja av-välineiden käyttö Eri tiedostotyyppien tunnistaminen
3.-4. -luokilla 0.-2. -luokilla 21 Tietoverkot Sosiaalinen media Tiedonhallinta Vastuut Pelisäännöt (tietoverkot, kännykät) Tiedon etsintää ohjatusti (sanahaku ja kuvahaku) Mikä on totta ja mikä ei ole totta (lähdekritiikki) Mikä on omaa ja mikä on toisen (tekijänoikeudet) Käyttäjätunnus on oma Tiedon alkuperän kertominen Peda.net: sisältöjen tuottaminen ja keskustelut Hakua kirjastotietokannasta Nettietiketin perussääntöjen tuntemus ja niiden noudattaminen Hakukoneiden ohjattu käyttö ja hakutulosten luotettavuuden arviointi Tietoturva (suojautuminen tietoverkoissa, laittomat palvelut, henkilöllisyyden valehtelu, internetin koukkuun jääminen, salasanakäytännöt, henkilötietojen luovuttaminen) Kuvan julkaisemiseen liittyvät vastuut: musiikki, kuvat, videot, teksti Tekijänoikeudet, esim. Kopiraitti (musiikki, kuvat, videot, teksti) Tiedon alkuperä, sen merkitseminen ja luotettavuuden arviointi Huomio työskentelyasentoon
7. - 9. -luokilla 5. - 6. -luokilla 22 Sähköpostin käyttö Asiallinen vertaisarviointi verkossa, verkkotoimijan eri roolit (virallinen ja epävirallinen verkkoviestintä) Kannustavan ja rakentavan palautteen antaminen. Arviointikulttuuriin opastaminen. Asiallinen kielenkäyttö. Ymmärrettävä ja vastaanottajan saavuttava viestintä Peda.net: sisällön tuottaminen Vastuullinen yhteisöllinen työskentely, esim. oppimisympäristötyöskentely, Wikit Tiedonhankinnan suunnittelu, eri tietolähteiden käyttäminen Aktiivinen ja vastuullinen työskentely erilaisissa yhteisöllisissä verkkoympäristöissä Sähköpostin monipuolinen käyttö Sanahakupalvelut, aihehakemistot ja portaalit Tietosuoja Tietolähteiden kriittinen arviointi Oikeat lähdeviitteet ja lähdeluettelot, kts lähteen merkitseminen (kirjojen lisäksi lehdet, nettisivut, kuvapankit, sähköposti, asiantuntijalausunnot) Saadun palautteen hyödyntäminen Työergonomia Tietoturva (suojautuminen tietoverkoissa, laittomat palvelut, henkilöllisyyden valehtelu, internetin koukkuun jääminen, salasanakäytännöt, henkilötietojen luovuttaminen)