RAITIOTIEPYSÄKIN YLEISSUUNNITELMA TEISKONTIE, ILMARINKATU Kaupunkiliikenteen suunnittelu harjoitustyö, syksy 2015 Eero Kauppinen, Saara Pölkki,

RAITIOTIEPYSÄKIN YLEISSUUNNITELMA TEISKONTIE, ILMARINKATU Kaupunkiliikenteen suunnittelu harjoitustyö, syksy 2015 Eero Kauppinen, Saara Pölkki, Anette Korkiakangas, Mikko Vallbacka

i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO EERO KAUPPINEN, SAARA PÖLKKI, ANETTE KORKIAKANGAS & MIKKO VALLBACKA YLEISSUUNNITELMA: RAITIOTIEN PYSÄKKI, TEISKONTIE, ILMARINKATU Harjoitustyö, 28 sivua + 8 liitesivua Marraskuu 2015 Rakennustekniikan koulutusohjelma Avainsanat: Yleissuunnitelma, Raitiotie, Teiskontie, Raitiotiepysäkki, Tampere Kansikuvat: Eero Kauppinen & Google Maps TTY:n Kaupunkiliikenteen suunnittelu -kurssiin liittyen tehtävämme oli laatia yleissuunnitelma raitiotien pysäkkialueesta ja yhdestä uudesta tai kehitettävästä jalkakulku- ja pyöräily-yhteydestä pysäkille. Pysäkkimme sijaitsi Tampereen Kalevassa, Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymän läheisyydessä. Yleissuunnitelmaa koskeva suunnittelualue rajautuu Kaupinkatuun lännessä, pohjoisessa Litukanpuistoon, idässä valtatien 12 ja Teiskontien eritasoliittymään sekä etelässä Kiovan puistoon. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Yleissuunnitelma laadittiin Tampereen kaupungin ohjauksessa, josta vastasivat suunnittelupäällikkö Ari Vandell ja liikenneinsinööri Timo Seimelä. Tehtävämme oli tutkia raitiotiepysäkin saavutettavuutta ja kytkentää yhdyskuntarakenteeseen. Pysäkin saavutettavuuden kannalta tutkimme erityisesti jalankulun ja pyöräilyverkon jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua pysäkille. Yleissuunnitelma varten saimme Tampereen kaupungilta tarvittavat raportit ja suunnitelmadokumentit. Näiden tietojen lisäksi suoritimme kenttätutkimuksia suunnittelualueelle. Toteutimme yleissuunnitelmaan liittyen myös internetkyselyn Sammon keskuslukion opiskelijoille ja työntekijöille, minkä kautta saimme tilastoaineistoa ja kirjallisia vastauksia pysäkkialueen käyttäjiltä. ALKUSANAT Tämä harjoitustyö on tehty osana kurssia TLO-25021 Kaupunkiliikenteen suunnittelu ja se toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Työskentely tapahtui syksyllä 2015 neljän hengen ryhmässä luentojen ja itsenäisten tapaamisten yhteydessä. Tavoitteena oli tuottaa yleissuunnitelma koskien Teiskontien (Ilmarinkatu) raitiotiepysäkkialuetta, etenkin raitiotiepysäkkialueen saavutettavuuteen sekä valitsemamme Uimalankadun jalankulun ja pyöräilyn kehitettävyyteen paneutuen. Harjoitustyöhön kuului maastokäynti, jonka tuloksia hyödynnettiin työn edetessä. Haluamme kiittää kurssin vastuuhenkilöä Kaisa Karhulaa selkeästä kurssin vetämisestä ja hyödyllisistä neuvoista. Lisäksi kiitämme Harri Rauhamäkeä maastokäynnin toteuttamisesta ja mahdollistamisesta. Kiitämme Tampereen kaupungin Timo Seimelää ja Ari Vandellia harjoitustyön aiheesta sekä ohjauksesta. Kiitämme myös Ramboll Finland Oy:stä avustavista asiantuntijakommenteista yleissuunnitelman aikana. Haluamme kiittää myös kaikkia muita kurssilla vierailleita luennoitsijoita mielenkiintoisista luennoista. Kiitämme myös muita kurssilaisia. Tampereella 26.11.2015 Eero Kauppinen Saara Pölkki Anette Korkiakangas Mikko Vallbacka Teiskontie, Ilmarinkatu pysäkki on raitiotien yksi haastavimmista kohdista tiheän asutuksen, suuren autoliikennemäärän ja Teiskontien estevaikutuksen vuoksi. Teiskontiellä on myös havaittu ongelmia liikenneturvallisuudessa ja pyöräilyverkossa verkkokyselyjen mukaan. Raitiotien toteuttamisen tavoitteena on parantaa olemassa olevaa liikennejärjestelmää sujuvammaksi, turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi.

ii SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Suunnittelukohteen esittely ja sijainti kaupunkirakenteessa... 1 1.2 Maankäyttö ja maankäyttöennuste... 2 1.3 Väestö ja matkustuskäyttäytyminen... 3 1.4 Autoliikenteen verkko ja liikennemäärät... 3 1.5 Joukkoliikenne... 5 1.6 Pyöräily... 7 1.7 Kävely... 8 1.8 Pysäköinti... 9 1.9 Huoltoliikenne... 9 1.10. Liikenneturvallisuus... 10 1.11. Liikennetutkimukset ja kenttätutkimus... 10 1.12. Raitiotie... 13 2. ONGELMAT... 15 2.1. Liikenneverkon ongelmat... 15 2.2. Liikenneturvallisuuden ongelmat... 15 2.3. Toiminnalliset ongelmat... 17 2.4. Ympäristön ja maankäytön sekä kaupunkikuvalliset ongelmat... 18 2.5. Ongelmakartta... 18 3. VISIO... 20 4. KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET... 21 4.1. Kehittämisvaihtoehdot... 21 4.3. Kustannusarvio... 23 4.2. Vaikutusten arviointi... 23 4.4. Vaihtoehtojen vaiheittainen toteuttamisaikataulu... 27 5. KEHITTÄMISEHDOTUS... 28 LÄHTEET... 29

1 1. LÄHTÖKOHDAT Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan alueen nykytilaa. Nykytilan tarkastelu aloitetaan suunnittelualueen määrittelystä, rajauksesta sekä sijainnin määrittelystä kaupunkirakenteessa. Lisäksi luvussa tarkastellaan alueen maankäyttöä sekä väestörakennetta. Yleissuunnitelmaa laadittaessa selvitetään myös alueen liikenneväylien käyttö ja hierarkia. Luvussa pureudutaan eri kulkumuotojen liikenneverkkoihin. Lisäksi alueen nykytilan analyysiä täydennetään pysäköinnin tarkastelulla ja liikenneturvallisuuden analysoinnilla. Alueella toteutetut liikennetutkimukset myös esitellään ja analysoidaan luvun lopussa. Viimeisessä kappaleessa tarkastellaan raitiotiehankkeeseen lukeutuvia suunnitelmia. 1.1 Suunnittelukohteen esittely ja sijainti kaupunkirakenteessa Suunnittelualueena on Tampereen Kalevassa sijaitseva Teiskontien länsiosa, jonka sijainti näkyy alla esitetyssä kuvassa 1. Kaleva sijaitsee Tampereen keskusta-alueen lähettyvillä noin 2-2,5 kilometrin päästä keskustasta. Kaleva on 1950 1960-luvuilla rakennettu kerrostaloalue, joka rajoittuu Kaupinkadun, Ilmarinkadun, Hervannan valtaväylän ja Sammonkadun väliseen alueeseen (Tampere alueittain 2013) Kalevan pohjoispuolella sijaitsee Petsamon kaupunginosa, joka rajautuu Ilmarinkadusta pohjoiseen. Kuva 2 Suunnittelualue punaisella värillä rajattuna. Karttakuvassa on osoitettu myös suunnitellun raitiotiepykin sijainti (MML 2015). Kuva 1 Alueen sijainti Tampereen kaupunkirakenteessa (MLL 2015) Suunnittelualueen rajattiin siten, että alue käsittää hyvin suunnitteilla olevan raitiotiepysäkin ja sen ympärysalueet. Kuvassa 2 on esitetty kartalla suunnittelualueen rajaus. Samainen suunnittelualueen ilmakuva on esitelty myös kuvassa 3. Suunnittelualueen sisälle rajautui osa Petsamon alueen siirtolapuutarhoista, osa asuinalueesta, Kalevan ABC sekä Työterveyslaitos, Sammon keskuslukio ja Sammon koulu.

2 Tampereen Kalevan alue on rakennettu 1940 1960 lukujen aikana, minkä vuoksi se edustaa hyvin sen aikakaudelle tyypillistä rakennustapaa ja kaupunkisuunnittelua. Alue on rakennettu funktionalististen kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Vanhimmat ja keskeisimmät osat Kalevassa on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. (Tampereen kaupunki 2015a) Kalevan alue on kuitenkin vuosien varrella muuttunut. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa 4 näkyvä ravirata on poistunut ja tilalle on rakennettu muun muassa pysäköintialue, Työterveyslaitos ja Sammon keskuslukio. 1.2 Maankäyttö ja maankäyttöennuste Kalevan asutus keskittyy kerrostaloasumiseen, joista vuokra-asuntojen osuus on 58,3 prosenttia (Tampereen kaupunki 2015a). Teiskontien varrella on liiketiloja kerrostalojen pohjakerroksissa. Litukanojankadun, Ilmarinkadun ja Teiskontien väliin rajautuu Kalevan ABC -ketjun huoltoasema ja myymälä. Suunnittelualueella on myös kaksi muuta ruokapaikkaa, jotka sijaitsevat Teiskontien vieressä. Suunnittelualueen sisäpuolella on osa Petsamon kaupunginosan siirtolapuutarhoista, jotka tuovat alueelle oman erityispiirteensä. Lisäksi suunnittelualueen maankäyttö koostuu laajasta puistoalueesta, Kiovanpuistosta, joka sijaitsee Teiskontien eteläpuolella. Puistoalueen itäpuolella sijaitsee Tampereen uintikeskus. Suunniteltavan raitiotiepysäkin kannalta merkittävimmät käyntikohteet pysäkin läheisyydessä ovat Sammon koulu, Sammon keskuslukio ja Tampereen uintikeskus. (Tampereen kaupunki 2015c) Kuva 3 Suunnittelualue ilmakuvassa (MLL 2015). Kuva 5 Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö (MML 2015). Suunnittelualueen sisään rajautuu kaksi koulua: Sammon koulu ja Sammon keskuslukio. Sammon keskuslukiolla toimii myös Pellervon kirjasto. Kalevan alueen ulkopuolelle rajautuvat Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) sekä Saukonpuiston koulu Petsamon kaupunginosassa. Vaikka kyseiset oppilaitokset rajautuvat suunnittelualueen ulkopuolelle, ovat ne kuitenkin merkittäviä alueen rakennetta tarkasteltaessa. Suunnittelualueen maankäyttö on esitelty tarkemmin yllä olevassa kuvassa 5. Kuva 4 Suunnittelualue Kalevan alueen rakentamisen aikana vuonna 1956 (MML 2015).

3 Alueella suunnitteilla olevat rakennushankkeet: Maauimala: Suunnittelualueella ei ole vireillä olevia asemakaavoja (Tampereen kaupunki 2015a). Suunnittelualueen maankäyttö tulee kuitenkin muuttumaan todennäköisesti tulevina vuosina. Teiskontien kautta suunnitellaan vedettävän raitiotielinja, joka toteutuessaan tulee muuttamaan alueen maankäyttöä lähitulevaisuudessa. Tampereen uintikeskuksen viereen on suunniteltu rakennettavan maauimala. Hankkeen tarveselvitys hyväksyttiin marraskuussa 2014 ja jos hanke etenee suunnitellusti, olisi maauimala valmis kesään 2016 mennessä. (Tampereen kaupunki 2015b) Hippostalo: Lisäksi alueella sijaitseva Valtion virastotalo eli Hippostalo on myyty Tampereen seudun opiskelija asuntosäätiölle (TOAS:ille) (Rakennuslehti 2015). TOAS suunnittelee muuttavansa alueen kaavaa asumista palvelevaksi ja rakentavansa lisää asuntoja ostamalleen Hippostalon tontille. Tulevaisuudessa tontille rakennetaan siis todennäköisesti vuokra-asuntoja opiskelijoille. (Aamulehti 8.1.2015) Tontille mahtuisi esimerkiksi 700 yksiötä. Talon pinta-ala on noin 19 000 m2 ja tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta noin 10 000 kerrosalaneliötä. TOAS on harkinnut rakennuksen purkua. Nykyinen kaavoitus tontille on toimistokäyttöön ja kaavamuutosten arvioidaan vievän vielä 2-4 vuotta. Nykyisin Hippostalossa palvelee Työterveyslaitos ja muita viranomaisia sekä liikkeitä. 1.3 Väestö ja matkustuskäyttäytyminen Tilastokeskuksen mukaan Kalevan väestö koostuu 4442 ihmisestä ja väestön keski-ikä on noin 41 vuotta. Viiden vuoden aikana Kalevan väestöstä on vähentynyt 106 henkilöä ja 10 vuoden ajalla väestön määrä on laskenut 218 ihmisellä. (Tampereen kaupunki 2015d) 2000-luvun alusta koko väestönkehitys on ollut laskeva. 16 64-vuotiaiden osuus väestönkehityksessä on kuitenkin ollut nouseva 1990- luvun lopun jälkeen ja tasaantunut vuoden 2006 kohdalla. Väestönkehityksessä selkeää laskua on havaittavissa yli 65-vuotiaiden osalta, sillä heidän osuutensa on laskenut huomattavasti vuoden 2001 jälkeen. (Tampereen kaupunki 2013) Väestöstä 0-6-vuotiaita on 3,6 %, 7-15-vuotiaita 3,7 % ja puolestaan yli 75-vuotiaita 11,6 % (Tampereen kaupunki 2015) Opiskelijoita Kalevassa on noin 12,6 % (Tampere kaupunki 2013). Vieraskielisiä alueella on 5 % väestöstä eli 220 henkilöä. Työttömien osuus Kalevan väestöstä on 17,9 %, mikä tarkoittaa 398 henkilöä. Alueella on Tilastokeskuksen mukaan 1 190 työpaikkaa. (Tampereen kaupunki 2015) Kuva 6 Suunnittelualueen asukastiheys (Tampereen kaupunki 2014). 1.4 Autoliikenteen verkko ja liikennemäärät Seuraavalla sivulla esitetyssä kuvassa 7 on esitetty suunnittelualueen tie- ja katuverkko toiminnallisesti luokiteltuna. Alueen pääverkko koostuu valtakunnallisesta, seudullisesta ja alueellisesta pääväylästä, ja alueen paikallisverkko puolestaan kokooja- ja liityntäväylistä. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee valtatie 12, joka jatkuu Teiskontietä pitkin idän suuntaan. Valtatietä 12 lukuun ottamatta suunnittelualueen lähiympäristön väylät ovat katuverkkoa. Teiskontien hallinnollinen luokitus muuttuu maantiestä kaduksi eritasoliittymän kohdalla. Teiskontie on yksi Tampereen sisääntuloväylistä ja alueen pääväylistä. Teiskontien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 7 000-18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL) (Tampereen kaupunki 2015e). Alueen väestöennuste tulee todennäköisesti kasvamaan opiskelijoiden osalta, mikäli TOAS toteuttaa hankkeensa ja rakentaa alueelle lisää opiskelija-asuntoja. Mahdollisen raitiotien ja uuden pysäkin voidaan olettaa lisäävän alueen vetovoimaa parempien liikenneyhteyksien muodossa, millä saattaa myös olla vaikutusta väestön kasvuun. Suunnittelualueen asutus on painottunut alla esitetyn kuvan 6 mukaisesti. Asukastiheys tulee todennäköisesti muuttumaan Hippostalon muutoksen johdosta.

4 Kuva 8 Teiskontien nykyinen bulevardimainen katukuva keskustan suuntaan. Kuva: Eero Kauppinen. Kuva 7 Autoliikenneverkon toiminnallinen luokitus (MML 2015). Valtatien 12 ja Teiskontien eritasoliittymästä keskustaan päin tultaessa liikennemäärä jakautuu Teiskontieltä osin Ilmarinkadulle pohjoiseen (noin 20 % Teiskontien KVL:stä). Väylähierarkiassa suunnittelualueen kaduista Ilmarinkatu, Uimalankatu ja Litukanojankatu sekä Kaupinkatu ovat kokoojaväyliä. Myös suunnittelualuetta rajaava Kaupinkatu on kokoojaväylä. Kaupinkatu tarjoaa kulkuyhteydet pohjois-eteläsuunnassa Sammonkadulle ja Kalevantielle. Suunnittelualueen merkittävin liittymä on Teiskontien/Ilmarikadun/Uimalankadun liittymä, joka sijaitsee suunniteltavan raitiotiepysäkin läheisyydessä. Liittymän pääajosuunta on Teiskontien suuntaisesti, mutta huomattava osa kaupunkiin sisääntulevasta liikenteestä jakaantuu liittymässä myös Ilmarinkadulle. Liittymä on nelihaarainen valo-ohjattu ja kanavoitu, jossa on kolme suojatietä keskisaarekkeineen. Keski- ja talouskaistojen erottelulla on kavennettu katua sekä haettu paikallisen ja läpikulkevan liikenteen erottelua. Puurivien kaventavalla vaikutuksella on haettu kaupungin mukaan bulevardimaista sisääntuloväylää ja visuaalista tukea 50 km/h nopeusrajoitukselle. Teiskontien bussiliikenne käyttää täysin ulompia talouskaistoja, joissa myös bussipysäkit sijaitsevat. Tonttiliittymiä ja kadunvarsipysäköintiä on molemmin puolin Teiskontietä talouskaistoilla. Yllä oleva kuva 8 havainnollistaa tilannetta. Teiskontiellä on kolme liittymää välillä Sammonkatu valtatien 12 eritasoliittymä. Suunniteltavan raitiopysäkin kannalta oleellisin on Teiskontie/Ilmarinkatu/Uimalankatu liittymä. Toinen merkittävä liittymä on Teiskontien ja Kaupinkadun valo-ohjattuliittymä, johon suunnittelualue rajautuu lännen suunnalla. Teiskontien ja Kaupinkadun liittymässä Teiskontieltä oikeilla kääntymiset tapahtuvat ulommista talouskaistoista ja vasemmalle kääntyminen on kielletty. Teiskontie/Ilmarinkatu/Uimalankatu liittymä on kanavoitu laajalti. Teiskontien nykytila ja poikkileikkaus Teiskontien kadun poikkileikkauksen leveys on yli 40 metriä. Kadun keskellä on nykyhetkellä 1+1 kaistainen ajorata ja kadun reunoilla viherkaistoilla erotettuna talouskaistat. Talouskaistat ovat molemmin puolin puurivin ulommalla puolella. Talouskaistat palvelevat pysäköintiä ja kadun pienliikkeitä. Teiskontien eteläpuolella on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie. Teiskontien pohjoispuolella sijaitsee puolestaan jalkakäytävä. Pohjoispuolella pyöräilyväylä on talouskaistalla autoliikenteen seassa. Teiskontien nopeusrajoitus on 50 km/h. (Tiehallinto 2009)

5 Kuva 10 Kevyiden ajoneuvojen (henkilö- ja pakettiautot) KAVL vuonna 2014 (Kurssimateriaali 2015). Kuva 11 Kevyiden ajoneuvojen (henkilö- ja pakettiautot) KAVL ennuste vuonna 2030 (kurssimateriaali 2015). Taulukko 1 Teiskontie KVL vuosina 2012 ja 2014 (Tampereen kaupunki 2015e). Kuva 9 Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön nopeusrajoitukset ja liikennevalo-ohjatut liittymät. Yhteenkytketyt liittymät on yhdistetty mustalla viivalla (MML 2015). Kuvassa 9 on esitetty suunnittelualueen ja sen lähiympäristön nopeusrajoitukset ja liikennevalo-ohjatut liittymät. Teiskontien liikennevalot ovat yhteenkytketyt ja tarjoavat mahdollisuuksien mukaan vihreää aaltoa Teiskontiellä. Nopeusrajoituksilla pyritään tukemaan väylien toiminnallista luokkaa ja liikenneturvallisuutta. Liikennemäärät Teiskontien nykyisten kevyiden ajoneuvojen liikennemäärät on esitetty kuvassa 10 ja ennustetut liikennemäärät vuonna 2030 on esitetty kuvassa 11. Liikennemäärät ovat TALLI-mallin mukaiset. Teiskontie toimii tärkeänä Tampereen kaupungin sisääntulo väylänä, jonka KAVL nousee yli 9500 ajoneuvoon vuorokaudessa. Kaupunkiin tuleva liikennevirta jakaantuu hieman Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymässä. Etenkin arkiaamuisin kaupunkiin sisään tulevasta liikenteen määrästä noin 30 % kääntyy Ilmarinkadulle. Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman (Tampereen kaupunki 2013) mukaan Teiskontien katuosuuksiin liikennemääriin ei tule suurta muutosta vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin tavoitteena on kehittää Teiskontien katuosuuksista pääkatua ja joukkoliikenteen laatukäytävää. Pääkatuna Teiskontien tulee palvella keskustan sisääntuloreittinä. Teiskontie syöttää liikennettä katukehälle ja pysäköintilaitoksiin. Joukkoliikenteen laatukäytävänä Teiskontiellä on kattava bussilinjasto, joka on tarkoitus korvata lähes kokonaan kapasiteetiltään tehokkaammalla raitiotiellä. (Tampereen kaupunki 2013) TALLI-mallin ennusteen vuodelle 2030 mukaan liikennemäärät Teiskontiellä tai Ilmarinkadulla eivät tule muuttumaan oleellisesti. Teiskontiellä liikennemäärien ennustetaan laskevan hieman ja llmarinkadulla niiden taas ennustetaan kasvavan hieman. Taulukon 1 mukaan kaupunkiin sisään tulevan liikenteen määrä on korostunut. Ero suunnilla on hieman yli 3 000 ajon. / vrk. Liikennemäärän voimakasta jakautumista Teiskontieltä Ilmarinkadulle selittänee käynnissä olevat rantatunnelin liikennejärjestelyt. 1.5 Joukkoliikenne Vuonna 2015 Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymän alueella kulkeva joukkoliikenne koostuu linja-autoliikenteen tarjoamista palveluista. Raitiotien toivotaan tuovan kulkutapoihin monipuolisuutta, vaikka joukkoliikenne onkin nykyisin alueella melko kattavaa. Teiskontie toimii verkollisena sisääntuloväylänä Tampereen keskustaan, jolloin useat

6 joukkoliikennelinjat hyödyntävät sitä ja kulkevat sen kautta sujuvasti molempiin suuntiin. Teiskontie on eritasoliittymästä idän suuntaan valtakunnallinen pääväylä. Kuvassa 12 on esitetty tarkasteltavan alueen joukkoliikennelinjat sekä niiden kulkusuunnat. Taulukko 2 Teiskontiellä 25 liikennöivien pysäkillä pysähtyvien joukkoliikennelinjojen linjanumerot sekä molempien suuntien päätepysäkit. Kuva 12 Vuonna 2015 liikennöivien joukkoliikennelinjojen numerot ja reitit tarkasteltavan alueen läheisyydessä. Kuvaan on lisäksi merkitty taulukossa 2 käsiteltävä joukkoliikennepysäkki Teiskontie 25 (5003) sekä pysäkki Teiskontie 24 (5004) (Tampereen joukkoliikenne 2015). Joukkoliikennelinjat kulkevat tutkittavan alueen ohi pääsääntöisesti Teiskontietä pitkin. Teiskontien bussipysäkin ohi kulkee yhdeksän bussia ja niiden päätepysäkit vaihtelevat monipuolisesti tarjoten aluetta käyttäville kattavan joukkoliikennetarjonnan. Joukkoliikennelinjat joukkoliikennepysäkillä Teiskontie 25 (5003) sekä molempien suuntien päätepysäkit on osoitettu taulukossa 2. Nykyään merkittävimmät joukkoliikennepysäkit tutkitulla alueella ovat osoitteissa Teiskontie 24 sekä 25. Pysäkit sijaitsevat Pamppulinnanpuiston tuntumassa ja ovat samojen linjojen eri suuntien pysähdyspaikat. Näiden pysäkkien saavutettavuutta tutkitaan laadittavassa yleissuunnitelmassa. Teiskontie 25 pysäkin saavutettavuus Ilmarinkadun suunnasta on hyvä, sillä Pamppulinnanpuiston läpi kulkee selkeä ja lyhyt reitti pysäkille. Muista suunnista lähestyttäessä on ylitettävä lähes poikkeuksetta monikaistaisia ja vilkasliikenteisiä liikenneväyliä. Teiskontie 24 pysäkin saavutettavuus on melko hyvä Teiskontien eteläpuolella liikuttaessa, mutta Teiskontien ylityksen seurauksena saavutettavuus heikentyy merkittävästi. Raitiotien tuomien mahdollisuuksien yhdistäminen jo olemassa olevien joukkoliikennelinjojen yhdistämiseen toisi Teiskontielle vielä kattavamman joukkoliikennetarjonnan. Raitiotien vaunujen vuoroväli arkisin ruuhka-aikaan tulisi Tampereen raitiotien yleissuunnitelman mukaan olemaan 7,5 minuuttia. Muu joukkoliikennetarjonta eli bussien aikataulut muokattaisiin mukailemaan raitiotien aikataulua sekä reittejä, jolloin joukkoliikenteen palvelutaso saataisiin mahdollisimman suureksi. Busseilla toteutettaisiin syöttölinjat raitiotiepysäkille, jolloin vaihtaminen bussista raitiotievaunuun ja toisinpäin tehtäisiin mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Vaihtoaika bussin ja raitiotievaunun välillä olisi minimaalinen, jotta matkaketju olisi lyhyt ja vaivaton. (Tampereen kaupunki 2015c) Tampereen joukkoliikenteen tekemässä Tampereen raitiotien yleissuunnitelmassa käy ilmi, kuinka asukaslukujen kasvu vaikuttaa selvästi myös joukkoliikennematkojen määrään. Ennustetaan, että Tampereen sisäisten joukkoliikennematkojen määrä kasvaa noin 14 %, joka tarkoittaa heidän mukaansa reilun 20 linja-auton lisäämistä jo käytössä olevien 160:n linja-auton joukkoon. Lisäksi Tampereen ja muiden kuntien välisten linja-autojen määrää tulisi lisätä noin kymmenellä kulkuneuvolla. Tampereen kaupungilla on meneillään kaupunkistrategia, jonka tavoitteena on nostaa joukkoliikenteen osuutta kaikista matkoista noin 3 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa käytännössä myös linja-autojen lisäämistä, joka puolestaan tarkoittaa sitä, että kaikkien suunnitelmien ja tavoitteiden toteutuessa Tampereen linja-autoja tarvitaan liikennöimään jopa 50 60 kulkuneuvoa enemmän kuin tänä päivänä. Tampereen kaupungin joukkoliikenneinsinööri Sami Ruotsalaisen mukaan tällä hetkellä Tampereella 17 % kaikista matkoista kuljetaan joukkoliikenteellä, mikä tarkoittaa vuorokaudessa noin 120 000 joukkoliikennematkaa. Tämän yhtenäisen bussijärjestelmän uskotaan laajentuvan raitiotien seurauksena yhtenäiseksi joukkoliikennejärjestelmäksi. Tampereen kaupungin ennusteessa on arvioitu, että vuonna 2030 jopa noin 33 % joukkoliikennematkoista suoritettaisiin raitiotietä pitkin. Tämä tarkoittaa 47 700 joukkoliikennematkaa vuorokaudessa. Samaisessa vuoden 2015 huhtikuussa julkaistussa Tampereen kaupungin tiedostossa huomautettiin, että bussilinjaston suunnittelu jatkuu edelleen. Raitiotien vaikutuksia bussireitteihin ennustettiin kuitenkin sen verran, että raitiotie korvaisi suuren

7 osuuden Itsenäisyydenkadulla ja Hämeenkadulla liikennöivistä bussilinjoista. Tästä huolimatta bussilinjaston keskustan alueella ennustetaan kasvavan. (Tampereen kaupunki 2015c) 1.6 Pyöräily Suunnittelualueen pyöräilyreitit on esitetty kuvassa 13. Suunnittelualueen pyöräilyverkkoa ei ole eroteltu kävelystä rakenteellisesti, vaan pyöräilyverkko muodostuu yhdistetyistä pyöräteistä ja jalkakäytävistä. Pyöräilyverkko on alueella kattava, mutta laatutasoltaan kohtalainen, koska pyöräilyä ei ole eroteltu kävelystä rakenteellisesti. Ilmarinkadulta alkaa keskustaan jatkuva laatukäytävä. Laatukäytävässä ei ole jalankulkua ja pyöräilyä eroteltu toisistaan vielä Kalevan alueella, mutta Tammelan stadionin kohdalla laatukäytävällä pyöräily ja jalankulku on eroteltu. Kuvassa 13 on esitetty myös poikkileikkauksen ylittäneiden pyöräilijöiden määrät iltahuipputunnin aikana. Katujen ylityksen painottuvat voimakkaasti Teiskontielle. Kuva 13 Suunnittelualueen pyöräilyverkko ja huipputunnin poikkileikkauksen ylittäneiden pyöräilijöiden määrät kesäkuussa v. 2013 2015 (kpl/h) (Tampereen kaupunki 2015e). Suuresti liikennöidyllä ja leveällä Teiskontiellä on merkittävä estevaikutus pyöräily-yhteyksissä. Teiskontie/Ilmarinkatu/Uimalankatu -liittymässä on useita valo-ohjattuja suojateitä. Teiskontien pohjoispuolella pyöräilijät ohjataan ajoradalle autojen sekaan. Suunniteltavalta raitiotiepysäkiltä on laadultaan heikko pyöräilyväylä Sammon keskuslukiolle ja Tampereen uintikeskukselle. Pyöräily-yhteydessä on monta epäjatkuvuuskohtaa. Suunniteltavan raitiotiepysäkin läheisyydessä on yksi pyöräilyn liityntäpysäköintipaikka, joka on esitetty kuvassa 14. Muita yleisiä pyörille tarkoitettuja pysäköintipaikkoja ei alueella ole. ABC-ketjun myymälän edessä, Sammon keskuslukion ja suunnittelualueen asuinrakennusten sisäpihoilla on pyöräpysäköintipaikkoja. Kuva 14 Teiskontien ja Uimalankadun liittymän läheisyydessä on muutamia pyöräpysäköintipaikkoja. Kuva: Eero Kauppinen Taulukosta 3 nähdään Teiskontien pyöräilyn vuorokausiliikenne kesäajanjaksolla (15.5 15.9) vuonna 2015. Toisin kuin autoliikenteessä keskustasta poispäin kulkevat muodostavat suuremman osan pyöräilijöiden määrästä. Taulukon arvot ovat suuntaa-antavia, koska kesäajanjaksolla lähellä sijaitsevat TAMK ja Sammon keskuslukio ovat vähällä käytöllä lukukausien ulkopuolella. Joukkoliikennepysäkkien saavutettavuus pyörällä on kohtalainen. Muutamia liityntäpysäköntipaikkoja pyörille löytyy Uimalankadun ja Teiskontien liittymän läheisyydestä. Taulukon alla kuvassa 15 on kuva Ilmarinkadun pyöräilyn laatukäytävästä, joka on yhdistetty pyörätie ja jalankulkukäytävä.

8 Taulukko 3 Teiskontien pyöräilyn vuorokausiliikenne kesäajanjaksolla (15.6 15.9) vuonna 2015 (Infotripla 2015). 1.7 Kävely Tarkasteltavana oleva Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymä on suunniteltu aikoinaan henkilöautopainoitteisesti. Sen huomaa hyvin liittymän jalankulku- ja pyöräilyväyliä tutkittaessa. Jalankulku- ja pyöräilyväylille vaaditut suojatiet ja mahdollisuudet tien ylittämiselle löytyvät, mutta esimerkiksi Sammon keskuslukiolta Kalevan ABC:lle haluava joutuu odottamaan kolmet liikennevalot ja ylittämään neljät suojatiet. Tämä saattaa johtaa liikennesääntöjen noudattamattomuuteen sekä tien ylityksissä oikomiseen. Teiskontien molemminpuoliset kävelykadut ovat suhteellisen kapeat pysäköinnin ja rakennusten rajaamana. Muutamien työmaiden ympäristöjä lukuun ottamatta kävelykatujen päällysteet ovat riittävän hyvässä kunnossa kävelyä ajatellen. Pyöräilyä ja kävelyä ei ole eroteltu liittymäalueen läheisyydessä olevilla yhdistetyillä jalankulku- ja pyöräilyväylillä, joten tämä saattaa aiheuttaa vaaratilanteita kevyenliikenteen eri kulkumuotojen välillä. Esteettömyys alueella ei ole erityisen hyvässä kunnossa. Reunatuet ovat osaksi hieman madallettuja ja pyöräily suojateillä on otettu huomioon Ilmarinkadun tuntumassa, mutta esteettömyydessä on parannettavaa koko tutkimusalueella. Yleisesti esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että ympäristö on hyvin turvallinen, miellyttävä ja toimiva tien kaikille käyttäjille. Lisäksi toimintojen tulisi olla käyttäjille loogisia ja mahdollisimman helppokäyttöisiä. (Invalidiliitto 2015) Alla olevassa kuvassa 16 on esitetty tarkasteltavan alueen kävelyverkko. Kuva 15 Ilmarinkadun pyöräilyn laatukäytävä, joka on yhdistetty pyörätie ja jalankulkukäytävä. Kuva 16 Suunnittelualueen kävelyverkko (Tampereen karttapalvelu 2015).

9 1.8 Pysäköinti Pysäköintialueet on esitetty kuvassa 17. Petsamonkadun ja Ilmarinkadun välisellä osuudella on 88 kadun suuntaista ja 15 kohtisuoraa pysäköintipaikkaa. Kaupungin suunnitelmissa on poistaa kaikki kohtisuorat pysäköintipaikat ja vähentää pitkittäisten paikkojen määrä 70:een. Kuvassa esitetyt kiekolliset paikat ovat ilmaisia. Uimalankadulla sijaitsevat kadunvarsipaikat on tarkoitettu Sammon keskuslukion ja Pellervon kirjaston asiakkaille. Arkisin on vaikeaa löytää vapaita pysäköintipaikkoja, ja suositus onkin hyödyntää julkisia kulkuvälineitä lukiolle saavuttaessa. (Sammon keskuslukio 2015). Kenttätutkimuksen ja alueelta saadun palautteen mukaan pysäköintipaikat ovat päivisin täynnä ja useasti näkee väärin pysäköityjä henkilöautoja etenkin Uimalankadulla. Teiskontien ja Uimalankadun liittymän läheisyydessä on muutamia pyöräpysäköintipaikkoja (kuva 14). Muuten alueella ei ole varsinaista liityntäpysäköintiä matkaketjujen muodostamiseen. Alueella sijaitsevia, kuvassa 18 esitettyjä autopysäköintialueita voi hyödyntää liityntäpysäköinnissä, mutta se ei ole niiden pääasiallinen käyttötarkoitus. Yliopistollisen sairaalan läheisyyteen tulevalle raitiotiepysäkille on suunnitteilla autojen liityntäpysäköintipaikka 227 henkilöautolle (Tampereen kaupunki 2015c). Kuva 18 Uimalankadun pysäköintialue. Kuva: Eero Kauppinen. 1.9 Huoltoliikenne Alueella sijaitsevista kohteista Kalevan ABC ja Sammon keskuslukio vaativat eniten huoltoliikennettä. ABC on auki ympäri vuorokauden ja Sammon keskuslukio on oppilasmäärältään maan suurimpia lukioita. Kuvassa 19 on esitetty Sammon keskuslukion huoltoliikennettä Uimalankadulla. Kuva 17 Suunnittelualueen autopysäköintipaikat (MML 2015). Sale ABC Kalevan myymäläpäällikkö Maria Helin antoi tarkempaa tietoa kohteen huoltokuljetusten viikoittaisista lukumääristä. Tavarantoimitusta tulee joka päivä melko tasaisesti. Kuljetusten määrä on noin 70 kuljetusta viikossa. Lauantaisin tulee keskimäärin vain neljä kuljetusta ja sunnuntaisin ei lainkaan. Suurin osa kuljetuksista ajoittuu arkiaamuille ja aamupäiville.

10 Kuva 21 Vuonna 2014 tapahtuneet poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet tutkitulla alueella (Kurssimateriaalit 2015) Kuva 19 Sammon keskuslukion huoltoliikennettä Uimalankadulla 2.10.2015. Kuva: Eero Kauppinen. 1.10. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuutta alueella voi tarkastella esimerkiksi analysoimalla saatavilla olevia onnettomuuskarttoja. Kuvissa 20 ja 21 on poliisin tietoon tulleet onnettomuudet. Moottoriajoneuvojen omaisuusvahinkoihin johtaneet liikenneonnettomuudet hallitsivat karttoja molempina vuosina 2013 sekä 2014. Liikenneonnettomuudet tapahtuivat pääasiallisesti jalankulkijoiden sekä moottoriajoneuvojen kohdalla. Suurin osa vuoden 2013 onnettomuuksista olivat moottoriajoneuvojen omaisuusvahinkoihin sekä jalankulkijoiden loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Moottoriajoneuvojen kesken tapahtuneet omaisuusvahinkoihin johtaneet onnettomuudet tapahtuivat pääasiallisesti Teiskontien varressa, esimerkiksi Ilmarinkadun ja Petsamonkadun tuntumassa sekä Valtatien 12 eritasoliittymän ramppien läheisyydessä. Vuonna 2013 ainoa loukkaantumiseen johtanut onnettomuus moottoriajoneuvojen kesken tapahtui Teiskontien ja Kaupinkadun liittymän tuntumassa. Moottoriajoneuvon ja jalankulkijoiden loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet sijoittuivat saman liittymän läheisyyteen Teiskontielle. Vuoden 2013 aikana tarkasteltavalla alueella ei tapahtunut lainkaan onnettomuuksia eläinten tai polkupyörien kanssa. Vuoden 2014 liikenneonnettomuuskartassa suurin ero edellisvuoden karttaan on jalankulkijoita koskevien onnettomuuksien selkeä väheneminen suunnittelualueella. Huomattavaa on, ettei kumpanakaan vuonna 2013 tai 2014 tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Moottoriajoneuvojen välillä tapahtui useita vain omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia, ja näiden yleisimmät tapahtumapaikat sijoittuivat Teiskontien varteen. Moottoriajoneuvojen ja polkupyörien välillä tapahtuneita onnettomuuksia ilmeni Ilmarinkadulla vuoden 2014 aikana. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia tapahtui kaksi ja lisäksi yksi omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus saatiin tietoon Litukankadulta. Vuoden 2013 aikana suunnittelualueella ei tapahtunut lainkaan onnettomuuksia eläinten tai polkupyörien kanssa. Huomattavaa on, ettei kumpanakaan vuonna 2013 tai 2014 tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näin ollen onnettomuuskartat eivät kerro koko totuutta alueella tapahtuneista liikenneonnettomuuksista, vaan todellisuudessa esimerkiksi pieniä omaisuusvahinkoja tapahtuu todennäköisesti useampia. 1.11. Liikennetutkimukset ja kenttätutkimus Kuva 20 Vuonna 2013 tapahtuneet poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet suunnittelualueella (Kurssimateriaalit 2015). Raitiotien yleissuunnitelmavaiheessa vuoden 2015 huhti-/toukokuun aikana järjestettiin sidosryhmille internetkysely liittyen Teiskontien osuuteen. Kyselyn perusteella viideksi tärkeimmäksi asiaksi nousivat raitiotien toteuttamisessa seuraavat asiat suuruusjärjestyksessä:

11 1. Sujuvia pyöräilyreittejä (360 vastaajaa) 2. Fyysistä turvallisuutta liikenteessä, katuympäristössä ja pysäkeillä (285 vastaajaa) 3. Puita ja istutuksia (280 vastaajaa) 4. Katuympäristön selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä (280 vastaajaa) 5. Sujuvaa henkilöautolla liikkumista (220 vastaajaa) Teiskontien kyselyn perusteella voidaan todeta, että pyöräilyä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä tulee erityisesti lisätä sidosryhmien mielipiteen perusteella raitiotien pysäkin toteutuksella. (Tampereen kaupunki 2015f) Kuva 22 on alla selkeyttämässä toteutuksessa huomioitavia asioita. Alla olevassa kuvassa 23 on havainnollistettu huipputuntien liikennemäärää suunnittelualueella. Yli 1600 ajoneuvoa ajoi maltillista 30 40 km/h nopeutta ja 500 ajoneuvoa alle 30 km/h nopeutta. Jälkimmäisestä joukosta yli 85 % suuntasi itään päin. Mitatut ylinopeudet korostuvat länteen suuntautuvassa liikenteessä. Yli 2500 ajoneuvolle mitattiin nopeudeksi 40 50 km/h ja lähes 500 ajoneuvolle 50 60 km/h. 30 tapausta mitattiin nopeudella 60 70 km/h ja lisäksi 5 ajoneuvoa peräti 70 80 km/h. Yleisin nopeus itään suuntautuvassa liikenteessä oli 36 km/h ja länteen suuntautuvassa 44 km/h. Raskaiden ajoneuvojen osuus liikenteestä oli 3,14 % mitattujen ajoneuvojen lukumäärästä. 75 % siitä suuntautui länteen päin. Liikenneviraston (2015) mukaan vuoden 2014 raskaan liikenteen osuus Teiskontiellä oli 3,25 % ja Paasikiventiellä 3,83 %. Verrattuna edellä mainittuihin teihin Ilmarinkadun raskaanliikenteen osuus on samaa suuruusluokkaa ja näin ollen kadulle suuri, sillä raskasta liikennettä pyritään ohjaamaan tieverkolle katujen sijaan. Korkea osuus selittynee Rantatunnelin rakentamisesta aiheutuvista muutoksista lähialueen liikennejärjestelyissä. Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Vuonna 2012 toteutetussa Tampereen seudun henkilöliikennetutkimuksessa (Kalenoja et Tiikkala 2013) tutkittiin Tampereen ja sitä ympäröivien kuntien asukkaiden liikkumistottumuksia. Tutkimukseen osallistui lähes 10 000 asukasta. Matkoista 80 % oli kuntien sisäisiä matkoja. Kuitenkin liikutuista kilometreistä noin 40 % muodostui kuntien välisistä matkoista. Kuva 22 Teiskontien kyselyn perusteella kolme tärkeintä raitiotiepysäkin toteutuksessa huomioitavaa asiaa. Tampereen keskustaan tehtiin päivittäin noin 275 000 matkaa. Keskimäärin joka neljäs matka alkoi tai päättyi keskustaan. Keskustaan suuntautuvista matkoista 23 % oli työmatkoja, 22 % ostosmatkoja, 17 % huvi- tai harrastusmatkoja ja koulu- tai opiskelumatkoja 9 %. Kulkutapajakaumassa Tampereen ulkopuolisista kunnista keskustaan kohdistuvista matkoista yli puolet tehtiin henkilöautolla. Muualta Tampereelta keskustaan suuntautuvista matkoista 42 % tehtiin henkilöautolla ja 36 % linja-autolla. Keskustan sisäistä matkoista yli 80 % tehtiin kävellen tai polkupyörällä. Suurin osa arkipäivänä tehtävistä matkoista alkaa klo 7-9 ja klo 15 18. Aikavaihtelu on suurinta joukkoliikenteellä. Henkilöautoilla liikenteen huipputunti on klo 16 17. Huipputunnin osuus liikenteestä on kasvanut verrattuna vuoden 2005 tutkimukseen. Liikennelaskenta: Jalankulku ja pyöräily suojateillä Kuva 23 Huipputuntien liikennemäärät. SDR-mittaukset Vernen puolesta asennettu SDR-mittalaitteisto keräsi liikennedataa Ilmarinkadulta 2.10.2015 klo 05:20 17:53. SDRmittauslaitteisto on automaattinen liikennelaskentatutka, joka laskee ohittaneiden ajoneuvojen lukumäärän, niiden nopeudet ja pituudet sekä suunnan. Itään menevien ajoneuvojen lukumäärä oli 1741 kpl. Länteen menevien ajoneuvojen lukumäärä oli lähes täsmälleen kaksi kertaa suurempi, 3479 kpl. Aamuhuipputunti ajoittuu klo 7:15 8:15 väliin. Iltapäivän ruuhkat hajautuvat hieman enemmän klo 15 ja klo 16 ympärille. Iltahuipputunti voidaan ajoittaa ajanjaksolle 15:15 16:15. Kävelyn ja pyöräilyn osalta suoritimme liikennelaskentaa Uimalankadun, Teiskontien ja Ilmarinkadun suojateiden suhteen. Laskimme suojateiden ylittävät jalankulkijat ja pyöräilijät kiinnittämättä huomiota ylityksen suuntaan. Laskenta suoritettiin klo 7.45 8.45, joten ajankohta osui aamuhuipputunneille. Oletamme, että kevyenliikenteen osalta aamuhuipputunnit osuvat klo 7-9 välille. Tuloksista kävi selvästi ilmi, että Uimalankadun suojatiellä oli selvästi vilkkain pyöräilyliikenne ja samaan aikaan Teiskontien suojatie oli vilkkain jalankulun suhteen. Jalankulku sekä pyöräily Ilmarinkadun yli pysyivät melko tasaisina klo 7.45 8.30, mutta laskivat selvästi viimeisen varttitunnin ajaksi. Teiskontien suojatien ylittävä jalankulkuliikenne oli runsasta ensimmäisen puolen tunnin aikana ja enää vain neljäsosa tunnin aikana suojatien ylittäneistä jalankulkijoista ylitti Teiskontien klo 8.15 8.45. Pyöräily Teiskontien yli hiipui hieman laskennan edetessä, mutta pysyi suhteellisen tasaisena. Uimalankadun kohdalla pyöräily oli erittäin merkittävää, sillä kyseisen suojatien ylitti yli puolet kaikista tunnin aikana lasketuista pyöräilijöistä. Vilkkainta pyöräily Uimalankadun yli oli klo 8.00 8.30, mutta pyöräilyliikenne oli kuitenkin kyseisellä suojatiellä tasaisinta muihin suojateihin verrattuna. Kävelijöiden määrä oli Uimalankadun ylittävällä suojatiellä vähäisin. Jalankulkijat ja pyöräilijät yhdessä huomioiden Uimalankadun suojatien ylittävä liikenne oli laskennan aikaan vilkkainta. Teiskontien ylittävän suojatien pyöräily- ja jalankulkuliikenne oli melkein yhtä vilkasta kuin Uimalankadulla.

12 Verkkokysely Sammon keskuslukiolle Toteutimme oman verkkopohjaisen liikennetottumuskyselyn Sammon keskuslukion opiskelijoille ja henkilökunnalle. Vastauksia saimme 86 kpl, joista 10 tuli henkilökunnalta. Vastaajista huomattava enemmistö, 64 kpl, oli naisia. Kuvassa 24 on esitetty vastaajien pääsääntöisen kulkutavan valinta. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat työ/koulupäivän alkamisajankohta sekä matkan pituus ja kesto. Myös sääolosuhteet ja vuodenaika vaikuttavat päätöksiin. Avoimissa vastauksissa esiin nousivat lisäksi auton käyttömahdollisuus, vaihtoehtojen puute ja matkaketjujen muodostaminen harrastusten tai lasten kuljettamisen johdosta. Matkan kesto kerrotaan kuvassa 26 ja pituus kuvassa 27. Kuva 24 Pääsääntöinen kulkutapa lukiolle. Selkeä enemmistö vastaajista käyttää matkustamiseen julkista liikennettä. Kuvassa 25 on esitetty vastaajien kulkutavan valintaan vaikuttavat tekijät. Kuva 26 Matkan kesto lukiolle. Kuva 25 Kulkutavan valintaan vaikuttavat tekijät. Kuva 27 Matkan pituus lukiolle.

13 Taulukko 4 Verkkokyselyn perusteella lasketut keskinopeudet km/h. Suluissa vastaajien lukumäärä. Punaisella merkatut arvot ovat minimiarvoja, eivät keskimääräisiä. Kesto (min) Teiskontielle on suunnitteilla kaupunkiraitiotie, jolla tavoitellaan korkeatasoista ja kapasiteetiltaan suurta joukkoliikennettä, joka mahdollistaisi ehyen ja tehokkaan kaupunkirakenteen tiivistämisen kestävän kehityksen mukaisesti. (Tampereen kaupunki 2015c) Teiskontien katuosuudelle on suunnitteilla kaksi raitiotiepysäkkiä. Toinen Kalevan kirkon läheisyyteen, toinen Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymän läheisyyteen. Raitiotien yleissuunnitelmassa raitiotiepysäkki siirrettiin mahdollisimman lähelle Sammon keskuslukiota ja Tampereen uintikeskusta. Kuvassa 28 on esitetty alueen raitiotiepysäkkien saavutettavuuskartta. Pituus (km) Alle 5 5 10 10 15 15 20 20-30 min 30 Keskinopeus (km/h) Alle 1 12 (2) 4 (1) 8,00 1 3 16 (7) 9 (4) 6 (2) 10,33 3 5 32 (4) 19 (2) 13 (4) 8 (1) 21,33 5 10 60 (1) 36 (3) 25 (4) 18 (6) 15 (4) 34,75 10 15 42 (3) 30 (8) 25 (10) 36,00 15 30 54 (4) 45 (12) 54,00 min 30 72 (1) 60 (3) 72,00 Keskinopeus (km/h) 12,00 28,00 21,33 21,50 Taulukossa 4 on esitetty liikennetottumuskyselyn vastausten pohjalta lasketut keskinopeudet eripituisille ja -kestoisille matkoille. Suluissa on ilmoitettu vastaajien lukumäärät. Kullekin nopeudelle ja kestolle on lisäksi laskettu kokonaiskeskinopeudet. Matkojen, joissa joko matkan pituus on yli 30 km tai matkan kesto on yli 30 minuuttia, nopeus on laskettu käyttäen minimipituutta (30 km) tai minimikestoa (30 min). Näin ollen ne eivät anna keskimääräisiä matkanopeuksia yli 30 km pitkille tai yli 30 min kestäville matkoille. Taulukon 4 tuloksista voidaan nähdä, että lyhyillä, alle kilometrin pituisilla matkoilla keston vaihtelu on pientä. Raitiotien potentiaalisinta käyttäjäryhmää ovat 3 10 km pituisen matkan suorittavat henkilöt. Heillä myös matkanopeudessa on eniten vaihtelua. Raitiotien käyttö yhtenäistää matka-aikaa. Kuva 28 Raitiotiepysäkkien saavutettavuuskartta (Tampereen kaupunki 2015c). Teiskontie/Ilmarinkatu pysäkistä tulisi tärkeä bussiliikenteen vaihtopysäkki. Teiskontie/Ilmarinkadun -raitiotiepysäkistä olisi bussiliikenteen yhteys Lapinniemeen, joka tukisi joukkoliikennejärjestelmän kattavuutta ja saavutettavuutta. Yleissuunnitelman tarkistus raportissa on ehdotettu kaksi vaihtoehtoa Teiskontie/Ilmarinkatu liittymälle. Vaihtoehtojen (VE1 ja VE) erona on Teiskontieltä keskustasta poispäin tultaessa vasemmalle kääntymisen mahdollisuus Ilmarinkadulle. Mikäli vasemmalle kääntyminen sallittaisiin, pitäisi liittymässä olla kääntymiskaista, joka vaatii oman vaiheen liikennevaloissa. Tämä taas pidentäisi liikennevalojen kiertoaikaa ja laskisi liittymän toimivuutta. Lisäksi lisäkaista heikentäisi jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä pysäkille. Yllä mainitut vaihtoehdot on esitetty kuvassa 29. 1.12. Raitiotie

14 Kuva 29 Tampereen kaupungin laatimat yleissuunnitelman vaihtoehdot Teiskontie, Ilmarinkatu -pysäkille (Tampereen kaupunki 2015c). Raitiotien huoltotöiden aikana busseilla on kyettävä liikennöimään arkisin. Täten suunnittelussa huomioidaan raitiotien pysäkkien soveltuvuus myös busseille. Raitiotien rakentaminen vaatii katutilaa, mikä tarkoittaa Teiskontiellä talouskaistojen poistoa sekä lievän pysäköintipaikkojen vähenemisen. Talouskaistojen poistolla tarkoitetaan kaistan toiminnallisen luokituksen muuttumista pysäköintiä palvelevasta nopeasti liikuttavaksi sisääntulokaistaksi. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet pyritään säilyttämään mahdollisimman hyvinä.

15 2. ONGELMAT Tässä luvussa perehdytään suunnittelualueella havaittuihin ongelmakohtiin ja pyritään löytämään ratkaisuja niihin. Ongelmakohtien määrittelyssä on hyödynnetty kenttätutkimuksissa saatuja tietoja liikennemääristä, ajonopeuksista sekä melumittauksista. Lisäksi ongelma-analyysissä hyödynnetään haastattelututkimuksessa saatuja tuloksia. Suunnittelualueen ongelmia on tarkasteltu eri kulkumuotojen näkökulmasta. Suunnittelualueen liikenteelliset ongelmat kulminoituvat Teiskontien/Ilmarinkadun/Uimalankadun liittymään. Liittymässä on vilkas liikenne kaikilla kulkumuodoilla, useita suojateitä ja laaja kaupunkikuvaan sopimaton liittymäalue. 2.1. Liikenneverkon ongelmat Suunnittelualueen liikenneverkon keskeisimpiä ongelmia ovat Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymän suuri liikennemäärä aamun ja iltapäivän huipputunteina. Lisäksi erittäin vilkas huipputuntien autoliikenne heikentää kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikkumista. Teiskontie/Ilmarinkatu/Uimalankatu -liittymäalueella on monia suojatienylityksiä, jotka vaikeuttavat erityisesti pyöräilijöiden sujuvaa liikkumista. Liittymäalueella onkin huomioitu pyöräilijät pyörätien jatkeilla vain Ilmarinkadun ylittävissä suojateissä. Lukuisat suojatienylitykset vaikeuttavat myös kävelijöiden sujuvaa kulkemista, minkä vuoksi useat suojatiet lisäävät muun muassa kävelijöiden riskiä ylittää Teiskontie kohdasta, jossa suojatietä ei ole lainkaan. Esimerkiksi Uimalankadulta Kalevan ABC:lle kulkevat joutuvat ylittämään vähintäänkin Teiskontien ja Ilmarinkadun pitkät suojatiet. Suojateiden ylityksistä aiheutuneet viiveet saattavat lisätä niiden väärinkäyttöä ja siten heikentää liikenteen turvallisuutta. Suoritimme Teiskontiellä nopeusmittauksia ajoneuvoille. Mittauspiste sijaitsi noin 150 metriä Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymästä. Kyseisellä tien osalla sallittu nopeusrajoitus on tällä hetkellä 50 km/h. Perjantaina 2.10.2015 mitattujen nopeusmittauksien perusteella saatiin mitattua vain muutamia ylinopeuksia, joten keskimäärin mittauspisteessä mitatut nopeudet olivat sallituissa rajoissa. Alueella vallitseva 50 km/h rajoitus on kuitenkin hyvin korkea ja sen jatkuvuutta tulevissa skenaarioissa tarkastellaan uudestaan. Liikenneverkon keskeisin ongelma on pyöräilijöiden sujuva liikkuminen. Teiskontien eteläisempi kevyenliikenteen väylä on tarkoitettu sekä pyöräilijöille että kävelijöille. Teiskontien samaisella puolella on myös paljon kadunvarsipysäköintiä liiketilojen yhteydessä. Osa pysäköidyistä ajoneuvoista oli havainnoin mukaan pysäköity siten, että ajoneuvojen perä ylsi osittain myös yhdistetylle jalkakäytävälle ja pyörätielle. Tämä lisää niin kävelijöiden kuin pyöräilijöidenkin estevaikutusta. Lisäksi pysäköintipaikalta lähtevät ja tulevat ajoneuvot aiheuttavat hetkellisesti esteen koko jalkakäytävälle ja pyörätielle. Kuva 30 Puuttuvat suojatieyhteydet eivät estä käyttäjiä ylittämästä tietä. Kuva: Eero Kauppinen Teiskontien ylittävien suojateiden etäisyys toisistaan on yli 250 m, jolloin nelikaistainen tie ylitetään usein paikasta, jossa ei ole suojatietä. Teiskontien yli on 30 m matka ja ajallisesti ylittäminen kestää alle puoli minuuttia. Mikäli kuvassa 30 näkyvä pyöräilijä kiertäisi suojateiden kautta tien yli, olisi matka 180 m ja aikaa kuluisi noin 4 minuuttia. Uimalankadun ongelmiin kuuluvat myös kävely- ja pyöräväylien puutteellisuus. Uimalanakadun nykyisen pysäköintialueen (eli keskustan) puolelta puuttuu pyöräilyväylä ja yhdistetty pyörä- ja kävelytie alkaa pysäköintialueen jälkeisen liittymän jälkeen. Liikennemerkkien puute saattaa kuitenkin ohjata myös pyöräilijät väylälle Teiskontieltä tultaessa. Jalankulkijoiden kaista on hyvin kapea ja erityisesti puiden kohdalla kävelijöiden kohtaamiselle ei jää riittävästi tilaa. Esteettömyyttä tarkasteltaessa reunatukien viiste on aivan liian jyrkkä liittymäkohdissa, joissa jalankulkuväylä hetkellisesti loppuu ja yhtyy autotien tasoon. Reunakiveys vaikeuttaa myös väylälle vahingossa ajaneiden pyöräilijöiden liikkumista. Koska kyseinen kävelykatu ei palvele pyöräilijöitä, syntyy epäjatkuvuuskohta ja pyöräverkon jatkuvuus katkeaa. Jotta pyöräilijät pääsevät Sammon keskuslukiolta keskustaan päin, tulee heidän ylittää ainakin kerran Uimalankatu. Jos pysäköintialueen puoleinen jalkakäytävä muutettaisiin myös pyöräilijöille sopivaksi, Uimalankadun ylittäminen ei olisi välttämätöntä ja pyöräily-yhteys olisi sujuvampi keskustan suuntaan. 2.2. Liikenneturvallisuuden ongelmat Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymässä on useita mahdollisia syitä liittymän liikenneturvattomuuteen. Laaja, monikaistainen ja vilkas liittymäalue on ulkopuoliselle kuljettajalle helposti rauhaton ja sekava. Tämän takia liittymään ajavan kuljettajan huomio jakaantuu moneen eri toimintoon samanaikaisesti, jolloin liikenneturvallisuus vaarantuu. Valo-ohjatun liittymän pääajosuunta on Teiskontien mukainen, jolloin Teiskontien ylittävän suojatien odotusaika pitkä. Täten Teiskontien ylittävällä suojatiellä tapahtuu usein punaisia päin kävelemistä, jota keskisaareke osakseen

16 edesauttaa. Liittymässä on useita tienylityksiä ja risteäviä ajosuuntia, jolloin liittymässä kääntyvät ajoneuvot joutuvat odottamaan suojatietä ylittäviä keskelle liittymäaluetta. Etenkin Uimalankadulta käännyttäessä keskustaan päin Teiskontielle, suojatien ylittävät jalankulkijat ja autoilijat joutuvat vaaratilanteisiin (kuva 31). Lisäksi alueella on melko korkeat nopeusrajoitukset, jotka heikentävät liikenneturvallisuutta entisestään. Kuva 32 Internet-kyselyn perusteella punaisia päin kävely on yleistä Teiskontiellä. Kuva 31 Teiskontien ylittävällä suojatiellä on vihreävalo samanaikaisesti Uimalankadulta kääntyvien ajoneuvojen kanssa, jolloin liikenne jonoutuu vaarallisesti keskelle liittymäaluetta. Kuva: Eero Kauppinen Sammon keskuslukion opiskelijoille ja henkilökunnalla tehty liikennetottumuskysely Teiskontiestä paljasti Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymän liikenneturvallisuuden ongelmakohtia. Suurin osa kyselyyn vastanneista on opiskelijoita ja yli 75 % vastanneista on naisia. Noin 39,5 % vastanneista omistaa vähintään B-luokan ajokortin, mutta merkittävin osa vastanneista kulkee lukiolle pääsääntöisesti julkisella liikenteellä. Kyselyn perusteella potentiaalisia julkisenliikenteen käyttäjiä on yli 65 % vastanneista. Lähes 65 % liikennetottumuskyselyyn vastanneista kokee Teiskontie/Ilmarinkatu/Uimalankatu -liittymän turvalliseksi, jättäen silti noin 35 % kokemaan olonsa liittymässä turvattomaksi. Kyselyn pohjalta lukion opiskelijoiden sekä henkilökunnan todetaan pitävän liittymän vilkasta liikennettä sekä useita suojatien ylityksiä alueen turvallisuutta heikentävinä asioina. Lisäksi lähes 29 % kokee autojen ajonopeudet liittymässä turvattomiksi. Avointen kysymyksien mukaan kaikki autoilijat eivät kunnioita liikennevaloja ja liittymä koetaan ajoneuvon kuljettajille useassa kohtaa liian monimutkaiseksi. Liittymä mielletään vilkasliikenteiseksi, mutta samaan aikaan myös epäselväksi. Jalankulkijan roolia liittymässä tuotiin esille esimerkiksi kertomalla, kuinka vaivalloista ja hidasta Uimalandulta Kalevan ABC:lle pääsy on. Liikennetottumuskyselyssä kysyttiin, että ylittävätkö lukiolaiset suojateitä liittymässä useasti punaisia päin. Jopa 30 % myönsi ylittävänsä suojatien päin punaisia useammin kuin kerran viikossa, vastausten jakautuminen on esitetty kuvassa 32. Lisäksi n. 18 % kertoi kulkevansa Teiskontien yli useammin kuin kerran viikossa paikasta, jossa suojatietä ei ole. Kuva 33 on otettu suositun, mutta laittoman, Teiskontien ylittävän polun kohdalta. Kuva 33 Esimerkki Teiskontien luvattomasta, mutta paljon käytetystä polusta ilman suojatietä. Kuva: Anette Korkiakangas

17 2.3. Toiminnalliset ongelmat Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen nykytilan toiminnalliset ongelmat keskittyvät Teiskontien/Ilmarinkadun/Uimalankadun liittymään. Teiskontie toimii kaupungin monikaistaisena sisääntuloväylänä, jossa liikennemäärät ovat suuret. Teiskontie muodostaa pääajosuunnan Teiskontien/Ilmarikadun/Uimalankadun liittymässä, mutta sisään tulevasta liikenteestä lähes puolet jakaantuu Ilmarinkadulle. Teiskontien/Ilmarinkadun/Uimalankadun liittymän lisäksi suunnittelualueella on muita toiminnallisesti ongelmallisia liittymiä. Litukanojankadulta vasemmalle kääntyvät ajoneuvot jonoutuvat usein keskelle liittymäaluetta Ilmarinkadun ja Litukanojankadun liittymässä, kuten alla oleva kuva 35 osoittaa. Ilmarinkadun liittymäjärjestely on epäselkeä Litukanojankadun liittymässä, kun tullaan keskustasta päin Teiskontien suuntaan. Ajokaistoja on vain yksi tässä kohdassa, mutta autot pysähtyvät valo-ohjattuun liittymään, kuin kaistoja olisi kaksi. Liittymä on toimivuudeltaan kohtalainen. Liittymä on haasteellinen valo-ohjauksen kannalta, koska nelihaaraisessa liittymässä kaikkiin ajosuuntiin on vilkasta liikennettä ja suojateitä on liittymässä monia. Lähinnä Teiskontietä suoraan menevä liikenne ei jonoudu pahoin. Liittymässä vasemmalle kääntyvien kaistat jonoutuvat usein täyteen, jolloin jonot kasvavat kääntymiskaistoja pidemmiksi ja toimivuus liittymässä heikentyy huomattavasti. Myös oikealle kääntyvät kaistat ruuhkautuvat usein huomattavasti toimivuutta ja turvallisuutta heikentäen. Liittymässä aamuhuipputuntien aikana kaupunkiin sisään tuleva liikenne ruuhkautuu hyvin ongelmallisesti Teiskontie Ilmarinkatu välillä. Teiskontieltä Ilmarinkadulle kääntyvä liikenne jonoutuu valtatien 12:n eritasoliittymään asti, tukkien Kekkosentieltä tulevan liikenteen ramppien kohdalla. Uimalankadulta liittymään ajavilla on useita toiminallisia ongelmia iltahuippuliikenteen aikana. Teiskontien ylittävällä suojatiellä on vihreä valo samanaikaisesti Uimalankadulta kääntyvien ajoneuvojen kanssa, jolloin liikenne jonoutuu liittymäalueen keskelle. Myös Uimalankadulta oikealle Teiskontielle ajavien kaista ruuhkautuu kymmenien minuuttien mittaiseksi jo ennen varsinaista iltahuippuatuntia, kuten alla oleva kuva 34 havainnollistaa. Kuva 35 Ilmarinkadun ja Litukanojankadun liittymäjärjestely on epäselkeä (Google Maps 2015). Jalankulun ja pyöräilyn toiminnalliset ongelmat Teiskontien/Ilmarinkadun/Uimalankadun liittymän pääajosuunta on Teiskontien suuntainen, joten Teiskontien ylittävien jalankulkijoiden odotusaika on pitkähkö. Lisäksi Ilmarinkatua Teiskontien suuntaisesti ylittäessä joutuu suojatien käyttäjä ylittämään kolme valo-ohjattua suojatietä vilkkaan liikenteen seassa, jolloin odotusaika pitenee kohtuuttomaksi. Liittymässä vain Ilmarinkadun ylittävissä suojateissä on pyörätien jatke. Ilmarinkadulla Litukanojankadun liittymän läheisyydessä oleva keskisaareke on liian pieni esimerkiksi pyöräilijöille, lastenrattaille ja pyörätuoleille. Suunnittelualueen pyöräteitä ei ole eroteltu jalankulusta, vaan alueella on vain yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä. Tällöin pyöräilijät joutuvat liikkumaan jalankulkijoiden ehdoilla ja säännöillä. Tällöin pyöräily ei ole nopeaa, sujuvaa ja mukavaa. (Vaismaa 2014). Kuva 34 Koulujen päättyessä Uimalankadun autoliikenne jonoutuu. Kuva: Eero Kauppinen. Teiskontien pohjoispuolelta Ilmanrinkadun ja Sammonkadun väliltä puuttuu kokonaan pyörätie. Täten pyöräilijät on ohjattu Teiskontien talouskaistalle. Talouskaistalla pyöräilijät kulkevat hyvin vilkkaan henkilöauto- ja bussiliikenteen sekä kadunvarsipysäköinnin seassa, jolloin kaistalle aiheutuu toiminnallisia ongelmia. Moni pyöräilijä kulkeekin talouskaistan turvattoman tunteen vuoksi hyvin kapealla jalkakäytävällä, jolloin yhteentörmäyksiä sattuu jatkuvasti ja jalankulun sekä pyöräilyn toimivuus että turvallisuus heikkenee kohtuuttomasti. Teiskontien eteläpuoleisella yhdistetyllä pyörätie ja jalkakäytävällä kohtisuorapysäköinti aiheuttaa katvealueita ja epäjatkuvuutta väylälle.