Ohje opiskelijan arviointiin Omnian hallitus 14.6.2011 Ohje on voimassa 1.8.2011 alkaen
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 2 (21) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 4 OHJEEN KÄYTTÖ JA VOIMASSAOLO... 4 OPISKELIJA-ARVIOINNIN TEHTÄVÄT, TAVOITTEET JA PERIAATTEET... 4 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN... 5 OPISKELIJA ARVIOINNIN KOKONAISUUS... 5 OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN... 6 ALKUHAASTATTELU OSAAMISEN TUNNISTAMINEN... 6 OPISKELIJA HAKEE OSAAMISEN TUNNUSTAMISTA... 6 OSAAMISEN HYVÄKSILUKU SUORAAN OSAKSI TUTKINTOA... 7 ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN HYVÄKSILUKUJEN YHTEYDESSÄ... 7 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN SILLOIN, KUN OSAAMINEN EI KATA KOKO TUTKINNON OSAA... 8 HENKILÖKOHTAISTA SUUNNITELMAA TÄYDENNETÄÄN JA TARKISTETAAN KOKO OPINTOJEN AJAN... 9 OPINNOISTA VAPAUTTAMINEN... 9 OPPIMISEN ARVIOINTI... 9 OPINTOJAKSOJEN ARVIOINTI... 9 OPINNÄYTE JA SEN ARVIOINTI... 10 TYÖSSÄOPPIMISEN ARVIOINTI... 10 OSAAMISEN ARVIOINTI... 11 ARVIOINTIASTEIKKO... 11 ARVIOINNIN KOHTEET JA KRITEERIT... 11 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT... 12 MUU OSAAMISEN ARVIOINTI... 13 TUTKINNON OSIEN ARVOSANOJEN MUODOSTUMINEN TUTKINTOTODISTUKSESSA... 13 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN ARVOSANAT PÄÄTTÖTODISTUKSESSA... 14 ARVOSANOJEN ANTAMISEN AIKATAULU... 15 OPINTOJEN ETENEMISESTEET... 15 ARVIOINNIN OIKAISEMINEN JA KOROTTAMINEN... 15 ENSIMMÄISEN VAIHEEN OIKAISUPYYNTÖ... 15 TOISEN VAIHEEN OIKAISUPYYNTÖ... 16
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 3 (21) ARVOSANAN KOROTTAMINEN... 16 ARVIOINTI ERITYISTILANTEISSA... 17 ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA... 17 MAAHANMUUTTAJA- JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPISKELIJOIDEN ARVIOINTI... 17 ARVIOINTI ENGLANNINKIELISESSÄ KOULUTUKSESSA... 18 ARVIOINTI AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA... 19 TODISTUKSET... 19 TUTKINTOTODISTUS SISÄLTÄÄ PÄÄTTÖ- JA NÄYTTÖTODISTUKSEN... 19 OPINTOKORTTI... 20 EROTODISTUS... 20 TODISTUS SUORITETUISTA TUTKINNON OSISTA JA OPINNOISTA... 20 AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI... 20 MUUT TODISTUKSET... 20 TODISTUS SUORITETUSTA KOULUTUKSESTA... 20 TUTKINTOTODISTUKSEN KANSAINVÄLISEEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTU LIITE... 21 TODISTUSTEN TULOSTUS JA ALLEKIRJOITUS... 21
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 4 (21) JOHDANTO Ohjeen käyttö ja voimassaolo Opiskelijan arviointi ohje on tarkoitettu käsikirjaksi Omnian ammattiopiston jokaiselle opettajalle arviointitehtävän suorittamisessa, ryhmänojaajalle ja opinto-ohjaajille osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa sekä opintosihteereille arviointitietojen hallinnassa ja todistusten laadinnassa. Ohjeessa tarkennetaan oppimisen ja osaamisen arviointia, arvosanasta päättämistä, arviointitiedon tallentamista ja annettavia todistuksia. Ohjeen on valmistellut Omnian ammattiopiston opetussuunnitelmakoordinaattori ja sitä on käsitelty ammattiopiston johtoryhmässä, Ammattiosaamisen toimikunnassa 16.2.2010 ja Omnian hallituksessa 14.6.2011. Nykyinen ohje on voimassa 1.8.2011alkaen toistaiseksi. Sitä on hallituskäsittelyn jälkeen muokattu ulkoasultaan sekä tarkennettu ammattiopiston uuden toimintaohjeen mukaiseksi. Jotta arviointiohje tukisi parhaalla mahdollisella tavalla käyttäjiä, sen sisältö kehitetään syksyn 2011 aikana Omnian ammattiopiston henkilöstön arviointikoulutuksessa saatavalla palautteella. Tämä ohje koskee 1.8.2008 jälkeen uudistettuja tutkintoja. Vanhojen tutkintojen osalta voidaan käyttää Omnian hallituksen 15.6.2010 hyväksymää ohjetta. Opiskelija-arvioinnin tehtävät, tavoitteet ja periaatteet Arviointi perustuu ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (L630/98) muutoksineen, asetukseen (A811/98) muutoksineen ja Opetushallituksen määräyksiin ja ohjeisiin. Arviointi on opiskelijan oppimisen ja osaamisen saavuttamisen kuvaus. Arviointi kertoo, miten asetetut tavoitteet on saavutettu. Opiskelijan yksilöllisyys otetaan huomioon arviointimenetelmien valinnassa. Opiskelijan osaamista arvioidaan jo opintojen alkaessa (A 603/ 2005, 10, 1 mom.) henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tavoitteena on päällekkäisten opintojen välttäminen ja opiskeluajan lyhentäminen. Oppimisen arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Samalla kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. Opiskelijoiden oppimista, työskentelyä ja osaamista arvioidaan monipuolisesti ja säännöllisesti koko opintojen ajan. Tutkinnon osan arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Osaamisen arviointi tehdään pääsääntöisesti ammattiosaamisen näyttöjen perusteella opiskelijan työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksessa. Ammatillisen tutkinnon osan päättötodistuksen arvosana voidaan antaa vasta, kun tutkinnon osan ammattiosaamisen näytöt on suoritettu ja näyttöarvosana annettu. Ammattiosaamisen näytöillä osoitettua osaamista ei tarvitse osoittaa ja arvioida toiseen kertaan. Kaksinkertaista arviointia ei tarvita. Arviointi tuottaa tietoa myös opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten.
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 5 (21) Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistujille tiedotetaan ennen opintojen alkua arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta. Yleisestä tiedottamisesta vastaa ryhmänohjaaja ja tutkinnon osa - kohtaisesta tiedottamisesta ammatin opettaja. Arvioinnista tiedotetaan myös vanhemmille kotiväenilloissa ja HELMI-viestintäjärjestelmän kautta. Opiskelijalle tiedotettavat asiat on kirjattu opiskelijan oppaaseen ja tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan. Opiskelijalle tiedotetaan: arvioinnin tehtävät ja tavoitteet osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen arviointi eli miten opinnoissa edistymistä seurataan osaamisen arviointi eli miten opiskelijan osaaminen arvioidaan tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit arvosanasta päättäminen arvioinnin uusiminen, täydentäminen ja arvosanojen korottaminen arvioinnin oikaiseminen tutkintotodistuksen saaminen tutkintotodistuksen sisältö opintokortin sisältö muiden todistusten saaminen. Opiskelija arvioinnin kokonaisuus
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 6 (21) OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi L 630/1998 30. Koulutusaikojen lyhentäminen on koulutuksenjärjestäjän ja opiskelijan edunmukaista. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen arviointimenetelminä käytetään tavoitteisiin nähden soveltuvia menetelmiä, kuten todistuksia, haastatteluita, esseitä, portfolioita, oppimispäiväkirjoja, havainnointia, työprosessin kuvauksia, analyyseja, työnantajan lausuntoja ja työtodistuksia, ammattiosaamisen näyttöä ja tarvittaessa kirjallisia tai suullisia kokeita. Alkuhaastattelu osaamisen tunnistaminen Ryhmänohjaajat haastattelevat opintojen alussa ryhmänsä opiskelijat ja kartoittavat heidän aiemmin saavuttamaa osaamistaan. Osaamista on voitu hankkia esim. aiemmissa opinnoissa ammatillisissa oppilaitoksissa, lukiossa, avoimessa korkeakoulussa, kansanopistossa, kansalais- ja työväenopistossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Osaamista on voinut kertyä myös ulkomailla suoritettujen opintojen, varusmies- ja siviilipalveluksen, ohjatun harrastustoiminnan ja vapaaehtoistyön sekä työkokemuksen kautta. Omnian työpajoilla tehty työskentely tunnistetaan ja tunnustetaan samalla tavalla kuin muu aikaisempi työkokemus. Kun pajaharjoittelija siirtyy nuorten työpajoilta opiskelijaksi Omnian ammattiopistoon, hän esittää hankkimansa osaamisen ryhmänohjaajan alkuhaastatteluissa esim. harjoittelutodistuksen ja portfolion avulla. Apuna osaamisen tunnistamisessa voidaan käyttää työpajoille laadittuja työsuunnitelmia. Tarvittaessa osaamisen kartoittamiseen ja arviointiin osallistuu työpajaohjaaja. Opiskelijalla on oikeus pyytää osaamisen tunnistamista ja tunnustamista myös samanaikaisista opinnoista (lukio-opintojen suorittaminen), työssäolosta ja harrastustoiminnassa hankitusta tai hankittavasta osaamisesta. Alkuhaastattelun apuna ja tiedon dokumentointia varten on käytössä HOPS 1 lomake (tulevaisuudessa HELMI). Kun hankittu osaaminen on kartoitettu, sitä verrataan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, tavoitteisiin ja kriteereihin. Opiskelija hakee osaamisen tunnustamista Ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijaa hakemaan osaamisen tunnustamista siihen tarkoitetulla lomakkeella ja varmistaa, että tarvittavista todistuksista on otettu kopiot. Velvollisuus tunnustamisen tai hyväksiluvun hakemiseen ja dokumenttien toimittamiseen on opiskelijalla, mutta tiedottamisvelvollisuus on ryhmänohjaajilla. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa tarvittaessa lisää ja valmistelee osaamisen tunnustamisen opettajille arvioitavaksi tai koulutuspäällikölle päätettäväksi (hyväksiluvut). Opiskelija hakee muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen arvioimista ja tunnustamista riittävän ajoissa. Riittävän ajoissa tehty hakemus, tarkoittaa sitä, että pyynnön voi esittää myös opintojakson alkuvaiheessa, jos opiskelija havaitsee, että hänellä on opintojakson tavoittei-
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 7 (21) den mukaiset tiedot ja taidot. Suositeltavaa kuitenkin on, että hakemus tehdään heti koulutuksen alussa, jolloin HOPS:in ja tulevan opetuksen suunnittelu on helpompaa. Osaamisen hyväksiluku suoraan osaksi tutkintoa Hyväksiluku tarkoittaa sitä, että opiskelijan pyynnöstä aiemmin muualla suoritetuista ja arvioiduista opinnoista hyväksytään tutkintoon sisältyväksi kokonainen tutkinnon osa. Tutkintotodistukseen tulee alaviite, joka ilmoittaa, missä tutkinnon osa on suoritettu. Kokonaisten tutkinnon osien tunnustamiseen eli hyväksilukuun tarvitaan joko tutkintotodistus, todistus suoritetuista tutkinnon osista tai erotodistus, joihin ammatillisten tutkinnon osien osalta sisältyy toimielimen puheenjohtajan allekirjoittama näyttötodistus. Jos ylioppilas tai toisen ammatillisen perustutkinnon suorittanut opiskelija on hakeutunut kaksivuotiseen ryhmään, hänelle luetaan hyväksi n. 40 opintoviikkoa ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, vapaasti valittavia tutkinnon osia tai ammatillisia tutkinnon osia opinto-ohjaajan ehdotuksesta. Jos aiemmista opinnoista tai muulla tavalla hankitusta osaamisesta ei ole arvosanaa, osaaminen osoitetaan esim. ammattiosaamisen näytöillä. Jos opiskelijalla on esim. englannin kielen lukion oppimäärän päättöarvosana, arvosana siirretään vastaavan tutkinnon osan suoritukseksi sellaisenaan muuntokerrointa käyttäen. Aikaisemmin hankitulle osaamiselle ei ole yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelija osoittaa esim. ammattiosaamisen näytöllä, että hänen osaamisensa vastaa suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita. Ennen ammattiosaamisen näyttöjen käyttöön ottoa (1.8.2006) suoritetuista ammatillisista tutkinnoista voidaan tunnustaa osaaminen myös ilman ammattiosaamisen näyttöjä, jolloin todistukseen tehdään merkintä, että aiempaan tutkintoon ei ole sisältynyt ammattiosaamisen näyttöjä. Jos hyväksilukua haetaan näyttötutkinnoista, tarvitaan tutkintotoimikunnan myöntämä tutkintotodistus tai todistus suoritetuista tutkinnon osista. Jos opiskelija pyytää ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osaa sisällytettäväksi tutkintonsa muihin valinnaisiin tutkinnon osiin, merkitään tutkintotodistukseen kyseisen tutkintotoimikunnan vahvistama arvosana hyväksytty. Jos opiskelija pyytää ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osaa tunnustettavaksi korvaamaan ammatillista tutkinnon osaa, merkitään arvosanaksi H2, vaikka ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen arvosanat näkyvät aiemmissa todistuksissa hyväksytty-merkinnällä. Jos opiskelija ei tyydy arvosanaan H2, hän voi osoittaa paremman osaamisen antamalla ammattiosaamisen näytön kyseisestä tutkinnon osasta. Vapaasti valittavien opintojen hyväksiluvusta sekä valinnaisten tutkinnon osien hyväksymisestä osaksi tutkintoa päättää opinto-ohjaajan esityksestä koulutuspäällikkö. Arvosanojen muuntaminen hyväksilukujen yhteydessä Opiskelijaa arvioidaan sen oppilaitoksen arviointikäytänteiden mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintojaan. Jos oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, arvosanat muunnetaan tunnustamisen yhteydessä alla olevan muuntotaulukon mukaan. Vastaavuudet määritellään opiskelijan eduksi. Arvosanat muuntaa opinto-ohjaaja hyvksilukujen valmistelun yhteydessä.
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 8 (21) ARVOSANOJEN MUUNTO-ASTEIKKO 1 3 1 5 5 10 kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 tyydyttävä 7 tyydyttävä 1 tyydyttävä 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 1 välttävä 5 Osaamisen tunnustaminen silloin, kun osaaminen ei kata koko tutkinnon osaa Kun tunnistettu osaaminen ei kata koko tutkinnon osaa tai osaamisesta ei ole arvosanaa, niin tutkintotodistukseen päättöarvioin tekee Omnian opettaja ja alaviitettä osaamisen hankintapaikasta ei merkitä. Eri tavoin hankittua osaamista voidaan tunnustaa kaikkiin tutkinnon osiin, edellyttäen, että 1.8.2006 tai sen jälkeen aloittanut opiskelija antaa ammattiosaamisen näytöt ammatillisista tutkinnon osista. Osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta päättää kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Ammatillisista opinnoista päättää ammatillinen opettaja, myös näihin tutkinnon osiin liittyvistä kielistä ja matematiikasta. Jos tunnistetaan opintojaksoa suoraan vastaava osaaminen, josta on arvosana, voidaan soveltaa hyväksilukukäytäntöä. Arvosana siirretään suoraan tai muunnettuna opintokorttiin ja alaviitteeksi merkitään suorituspaikka. Alaviite ei siirry tutkintotodistukseen, koska päättöarviointi puuttuu ja ammattiopiston opettaja arvioi tutkinnon osan päättöarvioinnin. Esim. tutkintojen perusteissa on valmiiksi määritelty lukiokurssien vastaavuudet ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osiin. Näiden valmiiksi määriteltyjen vastaavuuksien osalta opinto-ohjaaja valmistelee ja koulutuspäällikkö hyväksyy osaamisen tunnustamisen. Jos opiskelija on suorittanut vain osia tutkinnon osasta ja osaamien ei kata koko opintojaksoa, niin Omnian opettaja arvioi osaamisen vastaavuuden. Jos osaaminen kattaa kokonaisia opintojaksoja he merkitsevät arvosanan/arvosanat opintokorttiin ja tarvittaessa pyytävät opiskelijalta lisänäyttöjä arvioinnin suorittamiseksi ja/tai osallistumaan opetukseen tarvittavilta osilta. Omnian opettaja tekee silloin arviointipäätöksen. Opettaja voi myös todeta, että opinnoista jokin osa on hankittu, mutta joiltakin osin tarvitaan täydennystä opintojaksojen suoritusmerkinnän tai arvosanan saamiseksi. Jos opiskelija pyytää tunnustamaan aiempaa työkokemusta ammatillisiin tutkinnon osiin, voidaan esim. olla yhteydessä esimieheen ja järjestää ammattiosaamisen näyttö.
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 9 (21) Henkilökohtaista suunnitelmaa täydennetään ja tarkistetaan koko opintojen ajan Kaikki osaamisen tunnistamiset ja tunnustamiset sekä mahdolliset täydentämiset merkitään opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja opiskelijahallintojärjestelmään. Henkilökohtaiseen suunnitelmaan merkitään, mitä on sovittu, jos on kyseessä esim. poikkeava suoritustapa tai täydennys. Opinnoista vapauttaminen Koulutuspäällikkö voi opinto-ohjaajan esityksestä vapauttaa opiskelijan opinnoista, jos 1. tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä (L 630/1998 21 ). Tätä pykälää voidaan soveltaa tapauskohtaisesti mm. maahanmuuttajien ruotsin kielen opinnoissa tai vammaisten opiskelijoiden liikunnan opinnoissa. - Kyseiset opinnot jätetään arvioimatta, ja tutkintotodistukseen merkitään alaviitteeksi kyseisen lain pykälä. 2. Opiskelijat, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta aloittaessaan opintonsa, voivat jättää suorittamatta taito- ja taideaineet sekä terveystiedon. - Näistä opinnoista ei tule arvosanaa tutkintotodistukseen, vaan tilalle tulee viite lain 630/1998 12 :ään. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimisen arviointi on opintojaksojen aikana suoritettua arviointia. Yksittäisten opintojaksojen oppimisen arvioinnista päättää kyseisen opintojakson opettaja tai opettajat. Sen tavoite on antaa opiskelijalle tietoa siitä, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opiskelijaa tuetaan ja motivoidaan ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteerien perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista.. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opintojaksojen arviointi Omniassa on päätetty jakaa tutkinnon osat opetuksessa pienempiin osiin - opintojaksoihin. Opintojaksojen tavoitteena on helpottaa opintojen etenemisen seurantaa. Opintojaksoja ei opetushallituksen määräyksissä ja ohjeissa ole.
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 10 (21) Ammatillisten tutkinnon osien opintojaksot suunnitellaan ohjaamaan opiskelijaa kohti ammattiosaamisen näyttöä. Opintojaksojen aikana opiskelijan oppimista arvioidaan koko ajan. Arvioinnissa tärkeintä on antaa suullista ja kirjallista palautetta opiskelijan osaamisesta ja siitä mitä vielä pitää oppia. Arvioinnissa kannattaa käyttää menetelmiä, jotka tukevat opiskelijan oppimista. Opintojakson arviointi merkitään opintokorttiin merkinnällä S (suoritettu) tai A (arviointi kesken). Arviointi ei vaikuta tutkinnon osan arvosanaan. Opintokortissa merkintä A (arviointi kesken) tarkoittaa, että opiskelija ei ole saavuttanut opintojakson tavoitteita tyydyttävällä tasolla tai opettajalla ei ole riittävästi tietoa arvioinnin tekemiseksi. Jos arvosana on A, niin opettaja kirjoittaa opintokortin seliteosaan syyn ja miten opiskelija voi täydentää oppimistaan. Täydennys voi tapahtua jonkun muun opintojakson yhteydessä tai lisäharjoittelulla kotona, tukiopetuksessa tai työssäoppimisen yhteydessä. Joissakin tapauksissa on tarpeellista käydä koko opintojakso uudelleen. Ryhmänohjaaja varmistaa, että merkinnät tehdään myös HOPS:iin. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osalta kaikki opintojaksot ovat yhden opintoviikon laajuisia ja niihin on jaettu tutkinnon osan sisällöt ja tavoitteet. Tästä syystä jokaisen opintojakson jälkeen opettaja arvioi opiskelijan osaamista ja arviointi vaikuttaa tutkinnon osan arvosanaan. Tutkinnon osan viimeisen opintojakson opettaja päättää tutkintotodistukseen tulevasta arvosanasta ottaen huomioon opiskelijan mahdollisen kehittymisen suhteessa tutkinnon osan arviointikriteereihin. Opinnäyte ja sen arviointi Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään, minkälainen ja kuinka laaja opinnäyte kyseisessä tutkinnossa tehdään ja minkä ammatillisen tutkinnon osan yhteydessä se tehdään. Opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. Opinnäyte ei edellytä kirjallista tuotosta. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opinnäyte on opiskelijan oppimista. Siitä ei anneta erillistä arvosanaa, eikä se vaikuta tutkinnon osan arviointiin, ellei se ole ammattiosaamisen näyttö tai jos sitä ei ole määritelty opetussuunnitelmassa muuksi osaamisen arvioinniksi. Tutkintotodistukseen merkitään opinnäytteen nimi ja laajuus (vähintään 2 ov), mutta ei arvosanaa. Jos opinnäyte on samalla tutkinnon osan näyttö, niin sen laajuus on vastaavasti tutkinnon osan laajuus (esim. 10 ov). Opinnäytteen tekemistä ohjaa sitä varten laadittu lomake, jota käytetään opinnäytteen suunnitteluun ja toteutumisen seurantaan. Lomake toimitetaan opintotoimistoon, kun opinnäyte on annettu ja opiskelija on sen esitellyt. Tulevaisuudessa tiedot viedään HELMI-järjestelmään. Opinnäytteen hyväksyminen ei edellytä sen esittämistä äidinkielen opettajalle. Jos opinnäyte esitellään äidinkielen opintoihin liittyvien oman alan puheviestintätilanteiden yhteydessä, se vaikuttaa silloin ainoastaan äidinkielen arvosanaan äidinkielen kriteerien mukaisesti. Opinnäytteen esittäminen ei sisälly suomi toisena kielenä -opintoihin tai vieraskielisten opiskelijoiden oman äidinkielen opintoihin. Työssäoppimisen arviointi Työssäoppiminen on oppimisen arviointia, joka arvioidaan merkinnällä S (suoritettu) tai A (arviointi kesken). Erillistä työssäoppimisen arviointilomaketta ei tarvitse täyttää, vaan opettaja arvioi työssä-
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 11 (21) oppimalla suoritetun opintojakson kuten muutkin opintojaksot, antaen jatkuvaa palautetta oppimisesta ja verraten oppimista asetettuihin tavoitteisiin. Työpaikkaohjaaja osallistuu osaltaan työssäoppimisen arviointiin, mutta arvioinnista päättää opettaja. Arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon työpaikkaohjaajan ja opiskelijan palaute Ammattiosaamisen näytöt annetaan pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä. Arvioinnissa tulee huomioida, että ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan koko tutkinnon osan osaamista ja työssäoppimisen osalta vain kyseistä opintojaksoa. Työssäoppimista ohjaavan opettajan tulee perehdyttää opiskelija ja työpaikkaohjaaja hyvin, väärinkäsitysten välttämiseksi. OSAAMISEN ARVIOINTI Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin perusteella. Osaamisen arvioinnista on laadittu tutkinnon osittain suunnitelma. Arviointisuunnitelmat ovat opetussuunnitelmassa ja niitä pitää noudattaa. Osaamisen arviointia ovat ammattiosaamisen näytöt ja joissakin tapauksissa muu osaamisen arviointi. TUTKINNON OSA Osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosana tutkintotodistukseen Opiskelijoille selvitetään tutkinnon osan alkaessa ja tarpeen mukaan myös opintojen kuluessa tai näyttöjen alkaessa, miten tutkinnon osa arvioidaan. Tiedottamisesta vastaavat ryhmänohjaaja ja ammattiopintojen opettajat. Ennen osaamisen arviointia opettajan tulee varmistaa opintokortista, että opiskelijalla on edellytykset suoriutua ammattiosaamisen näytöstä. Tutkinnon osan arvosana Arviointiasteikko Osaamisen arvioinnissa käytetään asteikkoa kiitettävä K3 hyvä H2 tyydyttävä T1. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet kertovat, mitä opiskelija osaa tehdä suoritettuaan opinnot. Arvioinnin kohteet kertovat, mitä arvioidaan ja mikä on tutkinnon osan keskeinen sisältö. Kriteerit kertovat, miten opiskelija tekee tavoitteiden mukaiset asiat eri arvosanojen saamiseksi. Arvioinnin kohteet Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta, joista erikseen arvioidaan o oppiminen ja ongelmanratkaisu
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 12 (21) o o o vuorovaikutus- ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin tai työn perustana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. Muita elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat aloitekyky ja yrittäjyys, kestävä kehitys, estetiikka, viestintä- ja mediaosaaminen, matematiikka- ja luonnontieteet, teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Opiskelijahallintajärjestelmään annetaan arvosana neljästä arvioinnin kohteesta. Yhdessä tutkinnon osassa ei tarvitse arvioida kaikkia elinikäisen oppimisen arvioinnin kohteita, mutta koko tutkintoon pitää sisältyä kaikki arvioinnin kohteet. Arvioinnin kohteiden arvosanat tallennetaan opiskelijahallintajärjestelmään ammattiosaamisen näyttöjä arvioitaessa. Tutkintotodistuksen näyttötodistukseen merkitään kuitenkin vain yksi arvosana kyseiselle tutkinnon osalle. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osalta on arvioinnin kohteet erikseen määritelty tutkinnon perusteissa. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat 1.8.2006 jälkeen alkaneissa tutkinnoissa pakollinen osaamisen arviointimenetelmä. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Arviointia suoritetaan mahdollisimman todellisissa tilanteissa tai oppimisympäristöissä. Ammattiosaamisen näytöt pyritään toteuttamaan työssäoppimisjaksoilla, mutta oppilaitosnäyttöjäkin on. Tarkemmat kuvaukset ammattiosaamisen näytön järjestämisestä on kunkin tutkinnon opetussuunnitelmassa. Päättötodistuksen arvosana voidaan antaa vasta, kun tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö on suoritettu. Ammattiosaamisen näytöllä on merkittävä osuus päättötodistuksen ammatillisen tutkinnon osan arvosanaa päätettäessä. Opiskelijakohtaiseen ammattiosaamisen näytön suunnitelmaan nimetään näytön arvioijaksi arviointitehtävään perehdytetty, kyseisen ammattialan asiantunteva työpaikkaohjaaja. Omnia perehdyttää työpaikkaohjaajia ammattiosaamisen näyttöjen vastaanottoon ja arviointitehtävään tutkintokohtaisesti. Koska arvioija käyttää julkista valtaa tehdessään opiskelijan arviointiin liittyviä päätöksiä, hänet pitää pystyä tarvittaessa nimeämään. Arviointitehtävään nimetyn henkilön tai henkilöiden nimet ilmenevät opiskelijakohtaisesta näytön suunnitelmasta. Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan hallintolakia (L 434/2003, 27 28 ). Ammattiosaamisen näytön vastaanottoon osallistuvat joko opettaja tai työelämän edustaja yksin tai molemmat yhdessä. Ensisijainen tavoite on yhdessä arviointi. Opiskelija osallistuu arviointikeskusteluihin. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa aloitetaan opiskelijan itsearvioinnilla, minkä jälkeen kuullaan työpaikkaohjaajaa. Sen jälkeen opettaja tekee yhteenvedon ja vastaa siitä, että arviointi on tapahtunut oikein tavoitteisiin ja kriteereihin nähden.
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 13 (21) Vain tutkinnon perusteissa määriteltyjä tavoitteita, kriteereitä ja arvioinnin kohteita voidaan käyttää arvioinnissa. Suoritetut tehtävät kuvataan kohdassa näytön kuvaus. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava Opiskelijalla on oikeus tietää arvioinnin perusteiden soveltamista juuri hänen osaamiseensa. Lopullisen arvosanan päättää ammatin opettaja virkamiehenä. Opiskelija voi täydentää ammattiosaamisen näyttöä tarvittaessa. Jos opintokokonaisuuden tai tutkinnon osan näyttö muodostuu kahdesta tai useammasta osanäytöstä, viimeisen osanäytön arvioinut opettaja neuvottelee muiden osanäyttöjen arvioijien kanssa näytön arvosanan määrittelemiseksi. Mikäli yhdistetty näytön arvosana poikkeaa siitä, mihin arviointikeskusteluissa on opiskelijan kanssa päädytty, opiskelija osallistuu uudelleen arvosanan yhdistämiseen. Viimeisen näytön arvioija merkitsee arvosanan opiskelijahallintajärjestelmään. Samalla annetaan päättötodistuksen arvosana. Mikäli tutkinnon osan arvioinnissa on näyttöjen lisäksi muuta arviointia, viimeisen näytön vastaanottanut opettaja neuvottelee myös muusta arvioinnista vastaavien opettajien kanssa päättöarvosanan antamista varten. Arviointilomakkeen perusteluosaan, jossa kuvataan arvosanan määräytyminen, kuvataan miten arvosana on muodostettu eri arvioijien antamista arvosanoista ja eri arvioinnin kohteista. Voidaan kirjoittaa esim.: Sekä opettaja että työelämän edustaja ovat arvioineet saavutetun osaamisen kaikista arvioinnin kohteista arvosanalla H2, ja opiskelija on arvioinut osaamisensa arvosanalla K3. Koska opettajan ja työpaikkaohjaajan arviointi on painavampaa, kokonaisarvosanaksi muodostuu H2. Tai: Kaikki arvioinnin osapuolet ovat arvioineet työprosessin hallinnan, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinnan sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot arvosanalla H2 ja työn perustana olevan tiedon hallinnon arvosanalla T1. Kokonaisarvosanaksi tulee H2, sillä työn perustana olevan tiedon hallinnan puutteet korvautuvat oppimaan oppimisen hyvällä arvosanalla. Näyttöjen ja osanäyttöjen arvioinnissa käytetään kulloinkin voimassa olevia Omnian yhteisiä arviointilomakkeita. Jos samalla kertaa annetaan useisiin tutkinnon osiin liittyviä näyttöjä, täytetään erillinen lomake jokaista tutkinnon osaa varten. Ammattiosaamisen näyttöjä ei anneta, jos tutkinnon osat ovat lukio- tai ammattikorkeakouluopintoja tai tutkinto on suoritettu, ennen kuin ammattiosaamisen näytöt ovat kuuluneet siihen. Muu osaamisen arviointi Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muun osaamisen arviointimenetelmistä päätetään tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Se voi olla esimerkiksi työturvallisuus osaaminen, joka tulee olla arvioituna S-merkinnällä ennen kuin ammattiosaamisen näyttöön voi edetä. Tässä tapauksessa se ei vaikuta arvosanaan. Jos tutkinnon osaan liittyy muuta osaamisen arviointia kuin ammattiosaamisen näyttö, merkitään muu osaamisen arviointi arvosanalla erikseen sitä varten varattuun kohtaan opintokorttiin. Tutkinnon osien arvosanojen muodostuminen tutkintotodistuksessa Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat sisältävät määräykset siitä, mikä osa kokonaisuudesta vähintään arvioidaan näytöllä ja mikä muulla arvioinnilla, ellei näytöllä pystytä arvioimaan kaikkea. Tutkin-
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 14 (21) tokohtaisiin opetussuunnitelmiin on kirjattu tarkemmin näytön ja muun arvioinnin osuus ja mitä menetelmiä muussa arvioinnissa käytetään. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat määräävät näyttötodistukseen tulevat tutkinnon osien arvosanat. Ammattiosaamisen näytöt ja muu osaamisen arviointi määräävät päättötodistukseen tulevat ammatillisten opintojen arvosanat. Jos muuta arviointia ei ole, näyttötodistuksen ja päättötodistuksen tutkinnon osan arvosana on sama. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvosanat päättötodistuksessa Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvosanat todistukseen määräytyvät myös tutkinnon osien kriteerien perusteella. Arvosanaa määriteltäessä verrataan opiskelijan saavutuksia koko tutkinnon osan tavoitteisiin ja arviointikriteereihin kokonaisuutena. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvosanoista päättää kyseisen aineen opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Viimeisen opintojakson arvioinut opettaja neuvottelee muiden opettajien kanssa arvosanan antamisesta, jos opintokokonaisuuden opettajia on ollut useita. Viimeisen arvosanan antanut opettaja merkitsee arvosanat opiskelijahallintajärjestelmään.
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 15 (21) Tutkinnon osan viimeisen opintojakson opettaja päättää tutkintotodistukseen tulevasta arvosanasta ottaen huomioon opiskelijan mahdollisen kehittymisen suhteessa tutkinnon osan arviointikriteereihin. Arvosanojen todistukseen merkitsemisessä noudatetaan Opetushallituksen kulloinkin voimassa olevaa todistusohjetta. Sellaiset ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat, joiden laajuus on yksi opintoviikko, arvioidaan heti antamalla päättöarvosana. (ruotsi, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta, terveystieto ja taide ja kulttuuri. Näiden tutkinnon osien valinnaiset lisäosat arvioidaan erikseen. Arvosanojen antamisen aikataulu Opintojakson päättyessä opiskelija on saanut palautetta osaamisestaan koko jakson ajan. Arvosanat on merkitty opiskelijahallintarekisteriin viimeistään kahden viikon kuluttua jakson päätyttyä pois lukien mahdolliset loma-ajat. Ammattiosaamisen näytöt on merkittävä opiskelijahallintarekisteriin viimeistään kahden viikon kuluttua näytön arvioinnista tai työssäoppimisjakson päättymisestä. Opintojen etenemisesteet Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa määrätään opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen. Opintojaksojen suunnittelussa otetaan huomioon, ettei etenemisesteitä tulisi. Jos kuitenkin etenemisesteitä on, opiskelijalle varataan mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa vaadittava osaaminen. Ennen uusia ammattiosaamisen näyttöjä tai muuta arviointia opiskelijan kanssa tarkennetaan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa ja tapoja, joilla opiskelija voi hankkia riittävän osaamisen mahdollisimman pian. Kukin opettaja hoitaa opiskelijoidensa opintojen arvioinnin ja järjestää opiskelijoille tilaisuuden osoittaa osaamisensa. Jos alkuperäisen arvioinnin tehnyt opettaja ei ole enää käytettävissä, koulutuspäällikkö määrää uuden arvioijan. ARVIOINNIN OIKAISEMINEN JA KOROTTAMINEN Jos opiskelija on tyytymätön arviointiin, hän voi pyytää arviointiin oikaisua. Hänellä on myös oikeus korottaa arviointia. Ensimmäisen vaiheen oikaisupyyntö Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedon arvioinnista. Opiskelija tekee ensimmäisen vaiheen oikaisupyynnön ensisijaisesti arvioinnin tehneelle opettajalle tai opettajille joko suullisesti tai kirjallisesti, jolloin käytetään oikaisupyyntölomaketta 1. Jos opiskelija tekee oikaisupyynnön suullisesti opettajalle, koulutuspäällikölle tai rehtorille, oikaisupyynnön vastaanottaja täyttää lomakkeen, josta antaa jäljennöksen opiskelijalle ja toimittaa alkuperäisen Omnian kirjaamoon. Oikaisupyynnön voi tehdä vain sellaisesta osaamisen arvioinnista, joka vaikuttaa tutkintotodistukseen tuleviin arvosanoihin tai opintojen etenemiseen.
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 16 (21) Oppimisen arvioinnista oikaisupyynnön voi tehdä vain, jos opintokortissa ei ole S-merkintää (suoritettu) ja se estää opinnoissa etenemisen. Oikaisupyynnön voi tehdä myös osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä hyväksiluvuista. Oikaisupyynnön johdosta tehdystä uudelleen arvioinnista annetaan opiskelijalle kirjallinen päätös, jonka allekirjoittavat arvioinnin uudelleen tehnyt opettaja ja apulaisrehtori. Päätöksen tehnyt opettaja toimittaa päätöksestä jäljennöksen kirjaamoon ja päätöksen tiedoksi opiskelijalle. Ennen kielteisen oikaisupäätöksen antamista opettaja keskustelee koulutuspäällikön tai apulaisrehtorin kanssa, jotka voivat pyytää arviointia myös toiselta opettajalta, joka on saman alan asiantuntija. Opiskelijan allekirjoitus arviointilomakkeessa ei estä oikaisupyynnön tekemistä, jos perustelut ovat olemassa ja oikaisupyyntö tehdään määräajan kuluessa. Toisen vaiheen oikaisupyyntö Opiskelija, joka on saanut kirjallisesti kielteisen päätöksen opettajalta, koulutuspäälliköltä tai apulaisrehtorilta, voi hakea 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan oikaisua ammattiosaamisen toimikunnalta. Oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti käyttämällä oikaisupyyntölomaketta 2. Toisen vaiheen oikaisupyyntöön liitetään jäljennös kielteisestä päätöksestä. Ammattiosaamisen toimikunta voi palauttaa asian käsiteltäväksi oppilaitokseen, jos oikaisupyyntöön katsotaan olevan perusteet. Asiaa uudelleen käsiteltäessä on suositeltavaa, että arvioinnin tekee joku muu opettaja kuin alkuperäisen arvioinnin tehnyt. Arvosanan korottaminen Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvia opintoja eikä ammattiosaamisen näyttöjä tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus uusintaan tai arvosanan korottamiseen. Suositeltavaa on, että ammatillisista opinnoista korotetaan vain tutkinnon osia, sillä yksittäiset opintojaksot arvioidaan oppimisen arviointina. Ennen korotusta on neuvoteltava arvosanasta päättävän opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa, miten korotus tapahtuu, esim. annetaanko uusi näyttö, täydennetäänkö näyttöä vai vaikuttaako mahdollinen muu arviointi tutkinnon osan arvosanaan. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kohdalla on opettajan kanssa täsmennettävä, mitä opintojen osia pitää korottaa, jotta koko tutkinnon osan arvosana korottuisi. Myös lukiossa suoritettuja ja hyväksiluettuja arvosanoja voidaan korottaa siten, että opiskelija suorittaa kyseisen ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaisesti, jolloin hyväksiluetun arvosanan tilalle tulee Omnian antama arvosana. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnistamisella korvattujen tai hyväksiluettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Koulutuksen päätyttyä korotukset tehdään yksityisopiskelijana.
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 17 (21) ARVIOINTI ERITYISTILANTEISSA Arviointi erityisopetuksessa Erityisopiskelijan arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muidenkin opiskelijoiden arvioinnissa. Jos opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, opetus voidaan mukauttaa. Kun tutkinnon ammattitaitovaatimuksia on mukautettu lain ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 20 :n ja 21 2 ja 3 momentin perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen. Opiskelija saa tutkintotodistuksen, vaikka tutkinnon tavoitteita on mukautettu. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista tehdään alaviitemerkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Mukautettujen arvosanojen kohdalle tehdään alaviitemerkintä M. Omnia laatii tutkinnon osan mukautetut ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet ja arviointikriteerit. Arvosana-asteikko on sama kuin yleisessä käytössä oleva. Erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti numeerisen mukautetun arvosanan sijaan. Opiskelijan on saatava tieto, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Jos ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jäävät olennaisilta osilta puutteellisiksi, tutkintotodistuksen sijasta annetaan todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä annetaan selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. Vaikka opiskelija on opintojen aika opiskellut mukautetuin ammattitaitovaatimuksin ja tavoittein, hän voi yltää osaamisen arvioinnissa myös normaalitavoitteisiin arvosanoihin. Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden osaaminen arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Osaaminen arvioidaan sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollisista puutteellisuuksista huolimatta arviointi voidaan tehdä. Opiskelijalla, jonka äidinkieli on muu kuin Omnian opetuskieli, on oltava sellainen kielitaito, että hän ymmärtää ammattiosaamisen näyttönä tehtävään työhön liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuen tarve on tunnistettava ja sen perusteella suunniteltava tukitoimet yhdessä Omnian, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioijat valmennetaan tarvittaessa ymmärtämään, miten kulttuuriset tekijät vaikuttavat yksilöiden väliseen viestintään. Lisäksi näytön toteutukseen ja arviointiin valmennetaan tarvittaessa selkeään kielenkäyttöön ohjeita annettaessa.
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 18 (21) Jos suomi ei ole opiskelijan äidinkieli, hänen suomen kielen taitonsa on arvioitava suomi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti. Näin tehdään myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi toisena kielenä -opetusta. Jos opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen kielen taidon äidinkieli suomi - tasoiseksi, osaaminen arvioidaan näiden kriteereiden mukaan. Päättötodistukseen merkitään, kumman tavoitteiden mukaisesti osaaminen on arvioitu asteikolla 1 3. Opiskelijan opiskelusuunnitelma voi koostua molemmista edellä mainituista äidinkielen opinnoista, mutta todistukseen tulee merkintä joko suomi toisena kielenä -tavoitteista tai äidinkieli suomi -tavoitteista. Opiskelija voi myös kesken opintoja siirtyä opiskelemaan äidinkieli suomi -tavoitteiden mukaisesti, jolloin myös päättötodistuksen merkintä tulee sen mukaisesti. Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, päättötodistukseen tehdään merkintä, mitä hän on sen tilalla opiskellut (esim. suomi toisena kielenä, tai oma äidinkieli). Viitteeksi tulee Valtioneuvoston asetus 616/2001. Ammatillisiin tutkinnon osiin sisältyvän ruotsin kielen ja vieraan kielen vaatimustaso on määritelty kyseisen tutkinnon osien arviointikriteereissä opiskelijan kielitaustan mukaisesti. Vieraan kielen arvioinnissa on otettava huomioon, onko opiskelija aiemmin opiskellut oppilaitoksessa tarjottavaa vierasta kieltä A-kielenä vai B-kielenä. Arviointi tapahtuu tarvittaessa B-kielen tavoitteiden mukaisesti, vaikka opiskelija olisi osallistunut A-kielen tasoiseen opetukseen. Jos opiskelija haluaa sisällyttää tutkintoonsa oman äidinkielensä opintoja, voidaan oma äidinkieli tarvittaessa arvioida valtakunnallisten perusteiden mukaisesti. Arviointi englanninkielisessä koulutuksessa Englanninkielisessä koulutuksessa noudatetaan samoja sääntöjä kuin muidenkin koulutusten osalta. Muutamiä erityisasioita on kuitenkin huomioitava: Tutkintoon on sisällyttävä ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin arvioituna joko Äidinkieli, suomi toisena kielenä tai Äidinkieli, suomi. Äidinkieli suomi toisena kielenä tavoitteet tulee saavuttaa vähintään T1-tasoisesti opetuksen määrästä riippumatta. Jos englanninkielisessä koulutuksessa on maahanmuuttajia, heidän on koulutuksen aikana saavutettava sellainen suomen kielen taso, että voivat työllistyä Suomessa tai päästä jatkoopintoihin.
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 19 (21) Arviointi ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa arvosanat annetaan opetussuunnitelman mukaisesti noudattaen opetussuunnitelman perusteissa annettuja määräyksiä. Maahanmuuttajien ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus Maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa arvosanat annetaan opetussuunnitelman mukaisesti noudattaen opetussuunnitelman perusteissa annettuja määräyksiä. Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Vammaisten opiskelijoiden valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa arvosanat annetaan opetussuunnitelman mukaisesti noudattaen opetussuunnitelman perusteissa annettuja määräyksiä. Kotitalousopetus Kotitalousopetuksessa arvosanat annetaan opetussuunnitelman mukaisesti noudattaen opetussuunnitelman perusteissa annettuja määräyksiä. TODISTUKSET Tutkintotodistus sisältää päättö- ja näyttötodistuksen Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot ja ammattiosaamisen näytöt, hänelle annetaan tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta. Tutkintotodistusten kirjoittamisessa noudatetaan Opetushallituksen ohjeita. Tutkintotodistukseen tulevista tiedoista on määrätty tutkintojen perusteissa. Tutkintotodistus koostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta. Tutkintotodistuksessa on todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja oppilaitoksen Omnian ammattiopiston kummankin nimi. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista ammatillisista tutkinnon osista ja ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista. Vapaasti valittavista opinnoista voidaan arvosana jättää pois opiskelijan pyynnöstä. Päättötodistuksen allekirjoittaa rehtori ja varmentaa apulaisrehtori. Näyttötodistukseen merkitään ammattiosaamisen näytöt (nimi, suorituspaikka, lyhyt näytön kuvaus ja arvosana) tutkinnon osittain. Näyttötodistuksen allekirjoittaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtaja. Tutkintotodistus voidaan antaa myös opiskelijalle, jonka opinnoissa on noudatettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 21 :ssä tarkoitettuja erityisiä opetusjärjestelyjä.
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 20 (21) Opintokortti Opiskelijahallintojärjestelmään tallennetaan opiskelijaa koskevat opinto- ja arviointitiedot. Opiskelijahallintajärjestelmästä opiskelija voi tulostaa itselleen opintokortin. Opintokortti sisältää tutkinnon osien arviointien lisäksi opintojaksojen, muun osaamisen arvioinnin ja näyttöjen arvioinnit sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset suunnitellut opinnot. Erotodistus Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään suoritetut opinnot ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen. Erotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä (asetus 488/2008). Suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osalta erotodistuksen allekirjoittaa Omnian Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtaja. Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista Opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin tutkinnon osiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole vielä saanut arvosanaa sekä tieto siitä, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. Kun opiskelija tutkinnon osan ja osia suoritettuaan siirtyy työelämään, todistuksen liitteeksi tulee tieto ammattipätevyydestä, joka hänellä on suoritettujen tutkinnon osien perusteella. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus suoritetuista opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä myös opiskelun kestäessä. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus myös aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Todistukset antaa koulutuksen järjestäjä. Ammattiosaajan työkykypassi Jos opiskelija suorittaa opintojensa aikana ammattiosaajan työkykypassiin vaadittavat suoritukset ja kerää merkinnät passiinsa, tehdään myös tutkintotodistukseen merkintä työkykypassista. Muut todistukset Ammatillisten opintojen suorittaminen saattaa edellyttää, että opiskelija suorittaa erilaisia työtehtäviin vaadittavia todistuksia, kuten esim. hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi), tulityökortti, anniskelupassi, ikärajapassi, työturvallisuuskortti ja ensiapukortti. Nämä suoritetaan opintojen yhteydessä, ja todistukset myöntää yleensä joku muu viranomainen. Todistukset arvioidaan yleensä asteikolla hyväksytty/hylätty. Myös näistä erityisosaamisista tulee merkintä päättötodistukseen, elleivät ne sisälly pakollisena osana tutkinnon perusteisiin. Todistus suoritetusta koulutuksesta Opiskelijalle, joka on suorittanut ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun koulutuksen annetaan todistus: ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta
OMNIAN AMMATTIOPISTO ARVIOINTIOHJE 21 (21) maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta vammaisten opiskelijoiden valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta ammatillisessa peruskoulutuksessa kotitalousopetuksesta. Todistuksen allekirjoittaa rehtori. Jos opiskelijalle ei voida antaa todistusta suoritetusta koulutuksesta, hänelle annetaan todistus suoritetuista opinnoista. Todistusten kirjoittamisessa noudatetaan Opetushallituksen määräyksiä ja ohjeita. Tutkintotodistuksen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite Opiskelijalle, joka on suorittanut tutkinnon tai opintoja ja ammattiosaamisen näyttöjä, annetaan tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa annetaan riittävät tiedot oppilaitoksesta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Liite annetaan sekä suomen että englannin kielellä. Englanninkielisestä koulutuksesta valmistuneille opiskelijoille annetaan englanninkielinen tutkintotodistus ja suomenkielinen käännös todistuksesta. Jos opiskelija haluaa tutkintotodistuksestaan käännöksen, hän voi kääntyä Opetushallituksen auktorisoiman kielenkääntäjän puoleen. Tiedot auktorisoiduista kielenkääntäjistä löytyvät Opetushallituksen kotisivuilta www.oph.fi. Todistusten tulostus ja allekirjoitus Tutkintotodistukset, valmistavan, ohjaavan ja kuntouttavan koulutuksen sekä kotitalousopetuksen todistukset tulostetaan SETEC OY:n painamalle todistuspaperille. Tutkintotodistuksen päättötodistuksen allekirjoittaa rehtori ja sen varmentaa apulaisrehtori, näyttötodistuksen Ammattiosaamisen toimikukunnan puheenjohtaja. Valmistavan, ohjaavan ja kuntouttavan koulutuksen sekä kotitalousopetuksen todistukset allekirjoittaa rehtori ja ne varmentaa apulaisrehtori. Erotodistus tulostetaan valkoiselle paperille ja sen päättötodistusosan allekirjoittavat rehtori ja apulaisrehtori ja näyttötodistusosan Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtaja. Erilaiset osaamispassit allekirjoitetaan kyseisen passin tai kortin myöntäjän ohjeiden mukaan.