Opetussuunnitelma. Liite 3: Opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma Ammatillinen peruskoulutus

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) Opetussuunnitelma Ammatillinen peruskoulutus Hyväksytty 1.0/ Johtoryhmä

2 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) Sisällysluettelo 1 Opiskelijan arvioinnin Opiskelijan arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Opiskelijan arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Arviointikohteet ja kriteerit valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Arviointikohteet tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Arviointikriteerit Opiskelijan arviointi mukautetuin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen Osaamisen tunnustaminen Arvosanojen muuntaminen Oppimisen ja osaamisen arviointi Oppimisen arviointi Osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näytöt Muu osaamisen arviointi Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arviointi Arvosanasta päättäminen Opiskelijan arvioinnin dokumentointi Opiskelijan arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Opiskelijan arvioinnin oikaiseminen Todistukset Ammatilliset perustutkinnot Tutkintotodistus Päättötodistus Näyttötodistus Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä tai opinnoista Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite Todistus suoritetusta koulutuksesta Erotodistus Todistuksia laadittaessa huomioitavaa... 22

3 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) 12 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi Opiskelijan arvioinnin arviointiaineiston säilyttäminen Liite. Mukautetut arviointikriteerit Ammattiopisto Luovissa... 24

4 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) 1 Opiskelijan arvioinnin Tässä suunnitelmassa määritetään opiskelijan arvioinnin toteuttamisen periaatteet ja toimintatavat. Opiskelijan arvioinnin on osa Ammattiopisto Luovin opetussuunnitelman yhteistä osaa ja on laadittu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti (L630/1998, L 601/2005, A811/1998, A603/2005, A488/2008). Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat sisältävät suunnitelmat tutkinnon osien arvioinnista sekä näyttötoimielimen hyväksymät suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Tätä opiskelijan arvioinnin a noudatetaan alkaen niissä ammatillisen peruskoulutuksen perustutkinnoissa, joiden tutkinnon perusteet on uudistettu 2008 tai sen jälkeen sekä valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Ammattiopisto Luovi antaa ammatillista erityisopetusta opiskelijoille, jotka vamman, sairauden, kehityksen viivästymän tai muun syyn vuoksi tarvitsevat erityisiä opetusjärjestelyjä tai oppimisen tukitoimenpiteitä. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opiskelijan arvioinnissa noudatetaan tutkinnon ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisia arviointiperusteita. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja tyydyttävä 1-tason ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita, niitä mukautetaan opiskelijakohtaisesti. Opiskelijan osaamista tutkintotavoitteisessa koulutuksessa arvioidaan asteikolla: tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Mikäli tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita mukautetaan, arviointi tapahtuu asteikolla tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Mukautetuin tavoittein suoritetut opinnot merkitään todistukseen viitteellä M) ja selitetekstillä. Kuva 1 Arviointiasteikko Yleinen arviointiasteikko Kiitettävä 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Arviointiasteikko mukautetuin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein M) Kiitettävä 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opiskelijan arvioinnissa käytetään numeerisen asteikon sijasta kuvailevaa sanallista ja lisäksi tarvittaessa kuvallista arviointia siitä, miten Opetushallituksen määräämien opintojen tavoitteiden pohjalta laaditut yksilölliset tavoitteet on saavutettu. Opiskelijan arviointi toteutuu Ammattiopisto Luovin arvojen sekä oppilaitoksen toimintaa ohjaavien periaatteiden mukaisesti.

5 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) 2 Opiskelijan arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Opiskelijan arviointi ohjaa, motivoi ja kannustaa opiskelijaa oppimistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen sekä kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Opiskelijan oppimista ja osaamista arvioidaan monipuolisesti ja arviointi on jatkuvaa. Opiskelijan arviointi tukee opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi opiskelijan arviointi tuottaa tietoa oppimisesta ja osaamisesta opiskelijalle itselleen, huoltajille, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin hakeutumista varten. Opiskelijan arviointi antaa myös palautetta oppilaitokselle opetuksen kehittämistä varten. Valmentavassa koulutuksessa arvioinnilla tuetaan minäkuvan kehittymistä ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumisen ja arkielämässä selviytymisen mahdollistamiseksi. Arviointi sisältää realistista tietoa opiskelijan osaamisesta opiskelijalle itselle, huoltajille, nivelvaiheen toimijoille, opettajille, työnantajille ja jatko-opintoihin hakeutumista varten. Opiskelijan oppimisen ja osaamisen itsearviointia tuetaan ohjaamalla häntä pohtimaan seuraavia asioita: mitä olen oppinut mitä minun vielä pitäisi oppia saavuttaakseni asettamani tavoitteet missä opinnoissa minä menestyn missä vahvuuteni tulee esille mitkä ovat kehittämiskohteeni mikä minulle on haasteellista miten osaan suunnitella oman opintopolkuni siten, että hyödynnän omia vahvuuksiani ja oppimistyyliäni. 3 Opiskelijan arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnista tiedottaminen on jatkuvaa, joten arvioinnista tiedotetaan ennen opintojen alkamista, opintojen aikana sekä opintojen päättövaiheessa. Tiedotettavat asiat on kuvattu taulukossa 1. Mikäli opiskelija opiskelee mukautetuin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein, hänelle ja alaikäisen opiskelijan huoltajille kerrotaan, miten ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukauttaminen saattaa vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa sijoittua jatko-opintoihin ja työelämään. Myös muista erityisistä opetusjärjestelyistä sovitaan ja niiden vaikutuksista opiskelijan arviointiin tai opiskelijan tuleviin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin tiedotetaan opiskelijalle henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa. Keskustelussa sovitut opetusjärjestelyt kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Valmentavassa koulutuksessa arviointi perustuu opiskelijalle yksilöllisesti laadittuihin ja henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (HOPS) kirjattuihin tavoitteisiin. Arviointi on luoteeltaan vuorovaikutteista, välitöntä ja jatkuvaa. TAULUKKO 1 Arvioinnista tiedottaminen

6 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) Mitä tiedotetaan ja milloin Kohderyhmät Välineet Vastuuhenkilöt Opiskelijat Huoltajat Työpaikkaohjaajat Muut sidosryhmät Ennen opintojen alkamista arvioinnin tehtävät ja tavoitteet osaamisen ja valmiuksien arvioiminen aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opintojen etenemisen edellyttämät opinnot opiskelijan itsearvioinnin merkitys oppimisen ja osaamisen arviointi arviointi työssäoppimisen / työelämään valmentautumisen aikana ammattiosaamisen näyttöjen arviointi ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet, arviointikriteerit ja arvosana-asteikko arviointi mukautetuin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein sekä mukauttamisen vaikutus jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen arvosanasta päättäminen arvosanan uusiminen ja korottaminen arvioinnin oikaiseminen arvosanojen dokumentointi opintokortin ja todistusten sisältö Opintojen aikana edellisten lisäksi opinnon / tutkinnon osan tavoitteet, ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arvioinnin kriteerit ammattiosaamisen ja muun osaamisen arvioinnin menetelmät ammattiosaamisen näyttöjen arvosanan antaminen ja sen merkitys päättötodistuksen arvosanoihin opintojen etenemisen edellyttämät opinnot opinnäytteen arviointi arvosanan uusimisen ja korottamisen mahdollisuudet arvioinnin oikaiseminen Opintojen päättövaiheessa edellisten lisäksi osaamisen arviointi; tutkinnon osan arvosanan antaminen ja/tai sanallinen arviointi päättö-, näyttö- ja tutkintotodistus todistus suoritetuista opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä todistus valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta todistuksen liitteet mm. selvitys osaamisesta ja mitä osaamista pitää näyttää saadakseen tutkintotodistuksen. Opiskelijat Työpaikkaohjaajat Opiskelijat Työantajat Näyttötoimielin Jatko-opiskelupaikat Muut sidosryhmät Opetussuunnitelma Opiskelijan opas Aloitusviikko Luokanvalvojan tunnit Ohjauskeskustelut Kotiväen illat Avoimet ovet OPPI Internet Intranet Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat Opiskelijan opas Ohjauskeskustelut OPPI Ohjauskeskustelut Luokanvalvojan tunnit OPPI Tiedotustilaisuudet Internet Intranet Johtaja ja muut johtajat Koulutuspäälliköt Luokanvalvojat Opettajat Opinto-ohjaajat Opintotoimisto Opettajat Opinto-ohjaajat Opintotoimisto Opettajat Opinto-ohjaajat Opintotoimisto Koulutuspäälliköt Johtaja ja muut johtajat

7 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) 4 Opiskelijan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Valmentavassa koulutuksessa opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman perusteiden ja opiskelijan yksilöllisten tarpeiden perusteella henkilökohtaiset tavoitteet, joiden perusteella suoritetaan arviointi. Tavoitteet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan. Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan). Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. 4.1 Arviointikohteet ja kriteerit valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetussuunnitelman perusteissa on esitetty opintojen tavoitteet, jotka ovat arvioinnin kohteet. Niiden pohjalta on laadittu opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Elinikäisen oppimisen avaintaidot on huomioitu soveltuvin osin opintojen sisällöissä, eikä niitä arvioida erillisinä kokonaisuuksina. Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opiskelijan arvioinnissa käytetään numeerisen asteikon sijasta kuvailevaa sanallista ja lisäksi tarvittaessa kuvallista arviointia siitä, miten Opetushallituksen määräämien opintojen tavoitteiden pohjalta laaditut yksilölliset tavoitteet on saavutettu. Jos opiskelija on koulutuksen yhteydessä suorittanut osia ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista, ne arvioidaan kyseisen tutkinnon arviointikäytännön mukaisesti, jotta ne voidaan myöhemmin tunnustaa osaksi hänen opintojaan. 4.2 Arviointikohteet tutkintotavoitteisessa koulutuksessa työprosessin hallinta, jossa arvioidaan oman työn suunnittelua, työsuorituksen arviointia ja oman toiminnan kehittämistä sekä työkokonaisuuden toteuttamista, itsenäisyyttä ja vastuullisuutta työmenetelmien, -välineiden ja -materiaalien hallinta, jossa arvioidaan työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalien valintaa ja käyttöä työn perustana olevan tiedon hallinta, jossa arvioidaan työssä tarvittavan tiedon hallintaa ja soveltamista elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta. Elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus- ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky aloitekyky ja yrittäjyys kestävä kehitys estetiikka viestintä- ja mediaosaaminen matematiikka ja luonnontieteet teknologia ja tietotekniikka sekä aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit.

8 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) Neljä avaintaitoa (oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky) arvioidaan erikseen. Muut avaintaidot arvioidaan työprosessin, työmenetelmien tai työn pohjana olevan tiedon hallinnan yhteydessä. 4.3 Arviointikriteerit Arviointikriteerit tutkinnon perusteissa on esitetty tyydyttävän 1, hyvän 2 ja kiitettävän 3 tasoille (A488/2008). Niihin tutkinnon osiin, joiden ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita ei ole tutkinnon perusteissa määritelty, laaditaan ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit liitteessä 1 olevien yleisten arviointikriteerien pohjalta. 5 Opiskelijan arviointi mukautetuin ammattitaitovaatimuksin tai tavoittein Erityisopiskelijoiden arvioinnissa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia arviointiperusteita. Mikäli opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja tyydyttävä 1- tason ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita, niitä mukautetaan yksilöllisesti. Samalla kyseisen tutkinnon osan arviointikriteerit laaditaan vastaamaan yksilöllisesti mukautettuja ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita. Tavoitteena on, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Kun tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu, siitä tehdään merkintä todistukseen. Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai tavoitteista tehdään M) - merkintä sekä päättötodistukseen että näyttötodistukseen. Opinnot ja ammattiosaamisen näytöt arvioidaan sanallisesti numeerisen lisäksi. Opiskelijan saa tutkintotodistuksen, vaikka tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu. Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita mukautettaessa arvosana-asteikko on kolmiportainen: tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Mukautetuin tavoittein suoritetut opinnot merkitään todistukseen viitteellä M) ja selitetekstillä. Yleiset ja mukautetut arviointikriteerit poikkeavat toisistaan tavoitteiden mukaisen ammatillisen osaamisen laaja-alaisuudessa sekä työn itsenäisyyden asteessa. Opiskelijan itsenäisyyden aste työn tekemisessä vähenee siirryttäessä yleisten ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden arviointikriteereistä mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden arviointikriteereihin. Opiskelijalle ja alaikäisen opiskelijan huoltajalle tiedotetaan siitä, että mukautettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja näytöistä tai opinnoista annetaan, jos tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa esitetty osaaminen jää olennaisilta osin puutteellisiksi tai opiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) ei sisällä kaikkia tutkinnon perusteissa vaadittuja tutkinnon osia. Molemmissa tilanteissa opiskelijalle laaditaan todistuksen lisäksi liite, jossa on selvitys siitä, mitä hän osaa parhaiten. Liitteessä 1 olevia Ammattiopisto Luovin mukautettuja arviointikriteereitä hyödynnetään opiskelijan osaamisen arvioinnissa silloin, kun ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita mukautetaan yksilöllisesti.

9 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) Opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa tutkinnon perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset tai tavoitteet opiskeluaikansa puitteissa. Vaikka oppimistavoitteita olisikin mukautettu, tutkinnon perusteiden mukainen osaamisen arviointi on mahdollista, mikäli opiskelijan edistyminen sitä edellyttää. 6 Opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamista ja ammattitaitoa hankitaan oppilaitoksen lisäksi myös työelämässä, järjestötoiminnassa, harrastuksissa ja vapaa-aikana. Ammattitaitovaatimuksiltaan tai tavoitteiltaan tutkinnon perusteiden mukaiset, aikaisemmin suoritetut opinnot ja/tai muutoin hankittu osaaminen/ammattitaito tunnistetaan, arvioidaan ja hyväksytään perustutkintoon sisältyviin ammatillisiin, ammattitaitoa täydentäviin tai vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. Tätä kutsutaan osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä, lyhennetään opiskeluaikaa, lisätään opiskelumotivaatiota sekä tuetaan opinnoissa jaksamista. Osaamisen tunnustamisella korvattavien tutkinnon osien määrällä ei ole ylärajaa eikä yleistä aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa. Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Aiemmin tai opintojen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan viimeistään ennen kyseisten opintojen alkamista. Opetus toteutetaan niin, että opiskelija voi edetä yksilöllistä oppimispolkuaan. Osaamisen tunnustaminen kirjataan opiskelijan HOJKS:aan sisältyvään henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (HOPS) huomioiden osaamisen tunnustamisen vaikutukset opinnoissa. Valmentavan koulutuksen alkuvaiheessa selvitetään opiskelijan vahvuudet, aikaisempi osaaminen ja tuen tarpeet fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta. Alkutilanteen osaaminen ja huomioidaan laadittaessa opiskelijan henkilökohtaista opetussuunnitelmaa (HOPS). 6.1 Osaamisen tunnistaminen Osaamisen tunnistaminen lähtee liikkeelle opiskelijan ja ryhmästä vastaavan opettajan ohjauskeskustelusta, jossa selvitetään, mitä muualla hankittua osaamista opiskelijalla on. Muualla hankittua osaamista voivat olla: valmentava koulutus aikaisemmat ammatilliset opinnot lukio-opinnot erilliset, perustutkintoa tukevat kurssit ammatti- ja erikoisammattitutkinnot opinnot kansanopistossa, kansalais- ja työväenopistoissa, korkeakouluissa ulkomailla suoritetut opinnot varusmies- ja siviilipalvelu ohjattu harrastustoiminta ja vapaaehtoistyö alalla työskentely, työkokemus yrittäjyys.

10 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) 6.2 Osaamisen tunnustaminen Opiskelija, tarvittaessa luokanvalvojan, opinto-ohjaajan tai opinto-ohjauksesta vastaavan henkilön tuella, arvioi, onko osaamisen tunnustamisen hakeminen ja käyttäminen opintoihin tarkoituksenmukaista. Opiskelija esittää osaamisensa tunnustamista opinto-ohjauksesta vastaavalle (opinto-ohjaaja, luokanvalvoja tai muu nimetty henkilö). Ohjauskeskustelussa kartoitetaan opiskelijan tilanne mm. opintotodistuksista, työtodistuksista ja muista dokumenteista. Mikäli opiskelijalla ei ole todistuksia tai muuta dokumentteja osaamisestaan, käytetään osaamisen arviointitapoina haastatteluja, havainnointia, suullisia ja kirjallisia kokeita tai raportteja, itsearviointia, työkokeita, näyttökokeita, ammattiosaamisen näyttöä tai muuta kyseisen tutkinnon osan opettajan kanssa sovittua arviointimenetelmää. Osaamisen tunnustamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja asiantuntijaopettaja sekä tarvittaessa muita henkilöitä, kuten luokanvalvoja ja opinto-ohjaaja. Opiskelijan osaamista verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin tai tavoitteisiin ja niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Osaamisen tunnustaminen voi koskea koko tutkinnon osaa tai osaa siitä. Ammatillisten tutkinnon osien osaamisen tunnustamisesta päättää asiantuntijaopettaja tai -opettajat yhdessä. Ammattitaitoa täydentävien ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tunnustamisesta päättävät opinto-ohjaaja / opinto-ohjauksesta vastaava ja/tai opettajat opiskelijan tilanteesta riippuen. Toimintaohjeita erilaisissa opiskelijatilanteissa on yksityiskohtaisemmin kuvattu ohjeessa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Osaamisen tunnustamispäätöksen tekee koulutuksen esimies. Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen. Jos opiskelija on tyytymätön osaamisensa tunnustamiseen, hän toimii, kuten opiskelijan arvioinnin oikaisemisesta on ohjeistettu. (Ks. luku 10). Opiskelijalla on oikeus osallistua opintoihin, jotka hän voisi saada tunnustettua. Oppilaitos ei erikseen järjestä opintoja, joista opiskelija on saanut osaamisen tunnustettua. Tutkintotodistukseen arvosanan saamiseksi on osaaminen osoitettava tutkinnon osista, joista ei ole arvosanaa, ja muutoin hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta. Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksiluettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Korotukset koulutuksen päätyttyä tehdään yksityisopiskelijana. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan suostumuksella hyväksyä suoritetuksi ilman arvosanaa.

11 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) 6.3 Arvosanojen muuntaminen Opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnustava oppilaitos muuntaa arvosanat kuvan 2 mukaisesti: kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 tyydyttävä 7 tyydyttävä 1 tyydyttävä 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 1 välttävä 5 Kuva 2 Arvosana-asteikko Jos oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, osaamisen tunnustava oppilaitos muuntaa arvosanat ja määrittelee vastaavuuden opiskelijan eduksi. 7 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi ohjaa, motivoi ja kannustaa opiskelijaa oppimistavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen sekä kehittää hänen itsearviointitaitojaan. Arviointi jakautuu oppimisen ja osaamisen arviointiin. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. Valmentavassa koulutuksessa opiskelijan arviointi perustuu yksilöllisiin tavoitteisiin. Tavoitteet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan. 7.1 Oppimisen arviointi Opiskelijan oppimisen arvioinnin tavoitteena on edistää opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua. Oppimisen arvioinnin avulla tuetaan ja ohjataan opiskelijan oppimista ja oppimistavoitteiden saavuttamista tuomalla esille, mitä opiskelija jo osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnin avulla myös kannustetaan ja motivoidaan opiskelijaa eteenpäin opinnoissa ja työelämässä sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. Oppimisen arvioinnin menetelmät ovat monipuolisia ja ne valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin oppimismenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoille tiedotetaan etukäteen käytettävät arviointimenetelmät, joita ovat esimerkiksi arviointi- ja palautekeskustelut, itse- ja vertaisarvioinnit, havainnointi, suulliset ja kirjalliset tehtävät, työnäytteet, portfoliot sekä oppimispäiväkirjat. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ajan antamalla opiskelijalle realistista suullista, kirjallista ja/tai kuvallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa käytetä. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille

12 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) opiskelijan vahvuudet sekä kehittämisen kohteet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan (HOPS). Työssäoppimisen ja työelämän valmentautumisen aikana oppimisen arviointi perustuu opiskelijan itsearviointiin sekä opiskelijan, opettajan, mahdollisen ohjaajan ja työpaikkaohjaajan seuranta- ja arviointikeskusteluihin. Oppimisen arvioinnilla opiskelijaa ohjataan ja kannustetaan sekä hänelle annetaan palautetta siitä, kuinka hän on oppinut ja omaksunut työssäoppimisjakson ja valmentavassa koulutuksessa työelämään valmentautumisjakson oppimistavoitteet. Oppimisen arviointi koulutuksen aikana merkitään opiskelijahallintajärjestelmään suoritettu (S) merkinnällä lukukausittain. Opiskelijahallintajärjestelmään kirjataan myös yksilöllistä sanallista ja/tai kuvallista oppimisen arviointia ja opiskelija saa siitä opintokortin lukukausittain. Opiskelijan osaamisesta annettaviin arvosanoihin oppimisen arviointi ei vaikuta. 7.2 Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnilla tarkoitetaan arvosanojen antamiseen tähtääviä toimia. Osaamisen arvioinnin menetelmät on kuvattu koulutus- ja tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Arviointimenetelmät voivat olla samoja kuin oppimisen arvioinnissakin. Osaamisen arviointi on kokoavaa arviointia. Valmentavassa koulutuksessa opiskelijan osaaminen kuvataan realistisesti sanalliseen ja lisäksi tarvittaessa kuvalliseen todistukseen. Osaaminen arvioidaan suhteessa opiskelijan oppimistavoitteisiin. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa osaamisen arviointi kohdistuu työprosessin, työmenetelmien, - välineiden ja -materiaalien, työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan. Ammatillisten tutkinnon osien arvosanat määräytyvät ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Osaamista arvioidaan ensisijaisesti ammattiosaamisen näytöillä ja täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Muuta osaamisen arviointia käytetään, mikäli tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa ammattiosaamisen näytössä. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on tutkinnon osittain määritelty kaikki arvosanojen saamiseksi vaadittavat opintosuoritukset eli ammattiosaamisen näyttö ja muu arviointi. Ammattiosaamisen näyttöjen, muun osaamisen ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnissa käytetään kolmiportaista arviointiasteikkoa: tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Arviointiasteikko on sama myös silloin, kun tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai tavoitteita on mukautettu. Mukautetuin tavoittein suoritetut opinnot merkitään todistukseen viitteellä M) ja selitetekstillä. Osaamisen arvioinnin palaute- ja ohjauskeskusteluissa on tärkeää, että opiskelijat arvioivat aina itse omaa osaamistaan ja saavat osaamisestaan palautetta Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat osa ammatillista perustutkintokoulutusta ja opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös valinnaisista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Ammattiosaaminen voidaan näyttää tutkinnon osittain, useamman tutkinnon osan yhteisnäyttönä tai osanäyttöinä tutkinnon osan keskeisestä osaamisesta.

13 Opetussuunnitelma 4.0/ (35) Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista ja vapaasti valittavista tutkinnon osista ei anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä. Mikäli vapaasti valittavat tutkinnon osat ovat ammatillisia, voidaan niistä antaa näyttö. Myös ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voidaan arvioida osana ammattiosaamisen näyttöjä. Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat vahvistaa Luovin näyttötoimielin. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat sisältävät periaatteet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta. Näyttötoimielin myös valvoo näyttötoimintaa sekä päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijien valinta- tai nimeämisperusteista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitoksen, opiskelijan ja työelämän edustajan yhteistyönä tutkinnon perusteiden pohjalta sekä hyväksyttyjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien mukaisesti. Opiskelijalla on mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä. Mikäli näyttöä ole suoritettu hyväksytysti, suunnitellaan tukitoimet ja uusintanäyttö. Näytön arvosanan voi myös korottaa. Ammattiosaamisen näytön arviointi perustuu opiskelijan itsearviointiin, työpaikkaohjaajan arviointiin sekä arviointikeskusteluun, jossa ovat mukana opiskelija, työpaikkaohjaaja ja pääsääntäisesti myös opettaja sekä tarvittaessa ohjaaja. Näytön jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tuodaan esille opiskelijan vahvuuksia ja osaamista sekä kehittämisen kohteita. Näytön arvosanasta päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä. Ammattiosaamisen näytön arvosana tallennetaan tutkinnon osittain ja arviointikohteittain ja arvosana on perusteltava. Jos opiskelijan suorittama ammattiosaamisen näyttö kattaa vain osan tutkinnon osasta, kunkin osan arvioinnin perusteena oleva aineisto tallennetaan siten, että ammattiosaamisen näytön arvosana on mahdollista päättää koko tutkinnon osalle Muu osaamisen arviointi Muu osaamisen arviointi kohdistuu niihin tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, joita ei voida osoittaa ammattiosaamisen näytöissä. Muun osaamisen arvioinnissa käytetään samoja menetelmiä kuin oppimisen arvioinnissa (ks. luku 7.1). Muun osaamisen arvioinnin arviointimenetelmät kuvataan tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arviointi Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista ei anneta erillisiä ammattiosaamisen näyttöjä, vaan niiden arvioinnissa käytetään samoja menetelmiä kuin oppimisen arvioinnissa (ks. luku 7.1). Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arviointimenetelmät kuvataan tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaaminen voidaan kuitenkin arvioida ammattiosaamisen näyttöjen yhteydessä, kunhan varmistetaan, että erillinen arvosana pystytään muodostamaan tavoitteiden pohjalta. Muun osaamisen arvioinnin ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arvioinnin arviointimenetelmiä valittaessa selvitetään, millä tavoin opiskelija voi parhaiten osoittaa osaamisensa, ja miten osaamisesta saadaan luotettavaa arviointitietoa. Samassa ryhmässä opiskelevia voidaan arvioida erilaisin arviointimenetelmin. Näin varmistetaan, että kaikki opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa. Maahanmuuttajien osaamisen arviointi suoritetaan niin, ettei kielitaidon mahdollinen puutteellisuus vaikuta arvosanaa heikentävästi.