Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007

MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS PUUTTUA Taustana masennusäitien hoitoketjun kehittämiselle Lastenpsyk. järjestämä koulutuspäivä keskussairaalassa v. 2005 Moniammatillinen tiimi koolle ( mtk, psykologit, depressiohoitaja, lääkäri, äitiys-ja lastenneuvola ) Ensimmäinen versio v. 2005 Hoitoketjun tarkistus v. 2007 MALLI KOKEMUS: Yhteistyö toimivaa, nopea avun saanti Työntekijän aktiivinen rooli avun tarjoamisessa ja tapaamisten järjestämisessä Diagnoosin ei tarvitse heti olla tarkka kun apua haetaan Usein jo äitiysneuvolasta ohjaus eteenpäin VERTAISTUKI; Ryhmästä voimaa arkeen Äitiysneuvolan palauteryhmät Lastenneuvolan vauvaryhmäkokeilut kehittämisprojektin aikana 2005-2007 Muita projektin myötä tulleita työmuotoja: VAVU-haastattelu 1 kk ennen synnytystä neuvolakäynti lapsen ollessa 6 vk perhetapaaminen vauvan ollessa 10 kk kotona toteutettava unikoulu

Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 ÄIDIN MASENNUKSEN HOITOLINJA Perhevalmennuksessa sekä kotikäynneillä vauvaperheeseen puhutaan raskauden aikaisen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen mahdollisuudesta, oireista yms. Terveydenhoitaja tai neuvolalääkäri havaitsee äidillä masennusoireita (oma intuitio) > tarkempi oirekysely ( EPDS seulaa apuna käyttäen) HUOM! Masennus tuntuu usein mielihyvän tai mielenkiinnon menettämisenä, unettomuutena, ahdistuneisuutena tai pelkoina. Myös itkuherkkyys ja fyysiset kivut ( mm. niska- ja hartiakivut ) voivat olla merkkinä masennuksesta. LIEVÄ MASENNUS 13-14 p (äidillä oireita > 2 viikkoa ) Tihennetyt neuvolakäynnit (terveydenhoitaja) tai kotikäynti tukea antava keskustelu, perheen tukiverkoston kartoitus Yhteistyö lastenneuvolapsykologin kanssa tarvitt. tarvittaessa kodinhoitajan / perhetyöntekijän / MLL:n lastenhoitoavun hyödyntäminen th pyytää kotiapua! KESKIVAIKEA MASENNUS 15-18 pistettä Puhelimitse yhteys omaan neuvolalääkäriin/ oman solun lääkäriin depression / unettomuuden hoidon lääkitystarpeen arvioimiseksi merkinnät YLE-lehdelle vastaanottoaika mielellään viikon sisällä sekä Ohjataan terveyskeskuksen aikuispsykologille Mervi Lakso p. 4255 271 tai depressiohoitajalle Kristiina Huhtamäki p. 4255 222, Mari Vanhanen p.4255498 Huom! Varataan aika äidille valmiiksi VAIKEA MASENNUS > 19 p B-1 lähete esh:oon mielenterveyskeskukseen Kiireellisissä tapauksissa lisäksi yhteys puhelimitse sh. Satu Videnoja (Seinäjoen alue p. 4153905 12-12.30 puh. aika) sh Pia Piirto ( Nurmo-Ylistaro alue p. 4153925 12-12.30 puh.aika) tai ensiapupsykiatriselle työryhmälle Timo Nuolivirta & Ritva Karila-Hietalalle p. 044-4155488 tai 044-4154308 tilanne edellyttäisi sairaalajaksoa ilman tätä tukea

MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU PERHEEN NÄKÖKULMASTA Seinäjoki 2007 LIEVÄ MASENNUS äidillä 1. TIHENNETTY NEUVOLASEURANTA/ KTK PERHEEN VOIMAVARAT JA PARISUHTEEN TILA ÄIDIN TUKEMINEN ISÄN VOINTI / TUKEMINEN MUUN TUKIVERKOSTON KARTOITUS (isovanhemmat,sisarukset,ystävät) HUOM. VAVU-TYÖNOHJ. opetellaan tukiverkon piirtämistä KESKIVAIKEA MASENNUS äidillä 1.TEHOSTETTU NEUVOLATYÖ TARVITT. KOTIKÄYNNIT 2. DEPRESSIOHOITAJAN TAI PSYKOLOGIN VASTAAN- OTTO/ YHTEINEN KOTI- KÄYNTI TAI YHTEINEN NEUVOLATAPAAMINEN TH:N KANSSA 3. NEUVOLALÄÄKÄRIN VO VAIKEA MASENNUS äidillä 1. LASTENPSYK.PKL/ PERHEPÄIVÄOSASTON KONSULTAATIO TAI HUOMIOI LAPSET-TIIMIN KONSULTAATIO 2. NEUVOLALÄÄKÄRIN LÄHETE ERIKOISSAIRAAN- HOITOON 2. VAUVAN/LAPSEN HOIDON VARMISTAMINEN ISÄN ROOLIN VAHVISTAMINEN TARVITT. KODINHOITOAPU ( KAUPUNKI, MLL ) 3. TARVITT. PSYKOLOGIN KONSULTAATIO 4.LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖN TARPEEN ARVIOINTI 5. PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS PARISUHDEASIOISSA 6.LASTENPSYK.POLIKLINIKAN TAI PERHEPÄIVÄOS.KONSULTAA- TIO TARVITT. LAPSEN NORMAALI NEUVOLASEURANTA TARVITT. TIHENNETYT NEUVOLAKÄYNNIT/ MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ TAPAUSKOHTAISESTI PALAUTEKESKUSTELUT HOITOON OSALLISTUVIEN KESKEN JATKOSEUR. /HOIDON KESTON MÄÄRITTELY

Masentuneen äidin perheen tukemisessa huomioitavaa Kokonaistilanteen kartoitus Perheen elämäntilanne Isän vointi ja suhtautuminen Tukiverkosto Lapsen perushuolto Perheen muut lapset Vuorovaikutussuhteet Yhteistyö perusterveydenhuollon toimijoiden kesken Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa SELKEÄ TYÖNJAKO Äidin auttaminen Perheen auttaminen

HAASTEITA / KEHITTÄMISSUUNNITELMIA KESKENERÄINEN SUUNNITTELUMALLI, jatkosuunnittelu lastenneuvolan käyttämien kyselylomakkeiden oikea ajankohta EPDS:n käyttöönotto kaikille äidille /ajankohta lapsiperheiden kotiavun lisääminen lyhytaikaista täsmäapua työparityöskentelyn lisääminen yhteistyön tiivistäminen toimijoiden kesken/ työnjaon selkiyttäminen konsultaatiomahdollisuuden hyödyntäminen perehtyminen uuteen lastensuojelulakiin > ennaltaehk. työ yhteinen koulutus esim. Beardslee voisiko joku / työpari erikoistua vuorovaikutushoitoon perusterveydenhuollossa- vauvatiimi työntekijöiden pysyvyys