Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille"

Aila Heino
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (CYRI)

Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen

2 Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Esityksen sisältö Lähtökohtia miksi vertaileva tutkimus eri neuvolamalleista? Miten tutkittiin? Tuloksia - yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan hyödyt perheille

vertaileva tutkimus eri neuvolamalleista?

3 Lähtökohtia 1.Neuvolatoiminta on organisoitu vaihtelevasti Äitiys- ja lastenneuvolaselvitys 2007 Hakulinen-Viitanen ym Äitiysneuvola ja lastenneuvola erikseen 37% Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola 22% Sekä yhdistettynä että erikseen 39% Muu tapa 2% Äitiysneuvolaselvitys 2008 Raussi-Lehto ym Äitiysneuvola 16% Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola 20% Yhdistetty äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola 33% Muu tapa 31% Tieto neuvolatoiminnan organisoinnista kerätään valtakunnallisesti keväällä 2016 (THL:n neuvolaselvitys).

tapa 2% Äitiysneuvolaselvitys 2008 Raussi-Lehto ym.

4 Lähtökohtia 2. Ei tutkimusnäyttöä eri neuvolamallien hyödyistä Miten neuvolapalvelut pitäisi organisoida, jotta perheiden kokemukset olisivat mahdollisimman hyviä? Miten neuvolapalvelut pitäisi organisoida, jotta niille asetetut tavoitteet saavutetaan parhaiten?

5 Lähtökohtia 3. Hoidon jatkuvuus on hyödyllistä Saman terveydenhuollon ammattihenkilön ja asiakkaan välillä toteutuva hoidon jatkuvuus on yhteydessä mm. asiakkaan tyytyväisyyteen saamaansa hoitoon/palveluun hoidon/palvelun asiakaskeskeisyyteen, tehokkuuteen, koordinointiin ja kokonaisvaltaisuuteen erikoissairaanhoidon palvelujen vähäisempään käyttöön Hoidon jatkuvuus hyödyttää erityisesti paljon palveluja käyttäviä asiakasryhmiä, kuten ikääntyneitä, pienten lasten vanhempia ja pitkäaikaissairaita. Cabana MD, Jee SH. Does continuity of care improve patient outcomes? The Journal of Family Practice. 2004;53(12): Guthrie B, Saulz B, Freeman GK, Haggerty JL. Continuity of care matters. BMJ 2008; 337:a867. Haggerty J, Reid R, Freeman G, Starfield B, Adair C, McKendry R. Continuity of care: a multidisciplinary review. British Medical Journal. 2003;327(7425): Saultz JW, Albedaiwi W. Interpersonal continuity of care and patient satisfaction: a critical review. Annals of Family Medicine. 2004;2(5):

Hoidon jatkuvuus hyödyttää erityisesti paljon palveluja käyttäviä asiakasryhmiä, kuten ikääntyneitä, pienten lasten vanhempia ja pitkäaikaissairaita. Cabana MD, Jee SH.

6 Lähtökohtia 4. Neuvolan kehittämisessä pitää kuunnella perheitä Asiakaslähtöisyys Perheiden osallisuus palvelujen kehittämiseen

7 Yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan hyödyt perheille - Miten tutkittiin? Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, Turun yliopisto Monitieteinen Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus Seurannassa mukana n perhettä (äidit, isät, lapset) Perustuu kohorttiin N=9811 (1/2008-4/2010 VSSHP:ssa synnyttäneet naiset)

fi/cyri Monitieteinen Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus Seurannassa mukana n.

8 Yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan hyödyt perheille - Miten tutkittiin? Kehittyvä neuvola -osatutkimus Yhdistelmäneuvola vs. erilliset neuvolat Prof. Päivi Rautava, Turun yliopisto Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Pia Ahonen, Turku AMK Erityisasiantuntija, tohtoriopiskelija Miia Tuominen, Turku AMK, Turun yliopisto Onko neuvolamalli yhteydessä 1. vanhempien neuvolapalvelukokemuksiin (kysely 4 ja 18 kk, n äitiä ja n. 800 isää) 2. koettuun vanhemmuuden kyvykkyyteen (kysely 18 kk, n äitiä ja n. 800 isää) 3. äitiyshuollon palvelujen käyttöön, raskauden ja synnytyksen kulkuun sekä vastasyntyneen terveyteen (syntymärekisteri, n synnyttäjää VSSHP 2009)

Onko neuvolamalli yhteydessä 1. vanhempien neuvolapalvelukokemuksiin (kysely 4 ja 18 kk, n. 1000 äitiä ja n. 800 isää) 2.

9 Yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan hyödyt perheille Löytyikö niitä? Millaisia ne olivat?

10 Yhdistelmäneuvola vs. erilliset neuvolat 1. Parempia kokemuksia palvelun sisällöstä Äitiysneuvolapalvelun sisältö 4 kk synnytyksen jälkeen arvioituna Yhdistelmäneuvolaa käyttäneillä äideillä parempi kokemus äitiysneuvolapalveluista kokonaisuutena tiedottamisesta erityisasiantuntijoiden palveluista (esim. fysioterapeutti, psykologi) Yhdistelmäneuvolaa käyttäneillä isillä parempi kokemus vanhempien ryhmätoiminnasta koskien aiheita tupakointi ja päihteet neuvolan tuesta tupakointi-, päihde- sekä perheväkivaltaongelmissa

käyttäneillä äideillä parempi kokemus äitiysneuvolapalveluista kokonaisuutena tiedottamisesta erityisasiantuntijoiden palveluista

11 Yhdistelmäneuvola vs. erilliset neuvolat 2. Enemmän saatuja palveluja Äitiysneuvolapalvelun määrä 4 kk synnytyksen jälkeen arvioituna. Yhdistelmäneuvolaa käyttäneet äidit saivat enemmän vertaistukea mahdollisuuksia valita tai vaihtaa oma terveydenhoitaja kotikäyntejä ennen synnytystä, vauvan syntymän jälkeen sekä erityisissä perhe- ja parisuhdeasioissa Yhdistelmäneuvolaa käyttäneet isät saivat enemmän kotikäyntejä vauvan syntymän jälkeen

Yhdistelmäneuvolaa käyttäneet äidit saivat enemmän vertaistukea mahdollisuuksia valita tai vaihtaa oma

12 Yhdistelmäneuvola vs. erilliset neuvolat 3. Parempia arvioita palvelusta Arvio neuvolapalveluista lapsen ollessa 18 kk ikäinen Yhdistelmäneuvolaa käyttäneet äidit arvioivat paremmaksi Kotikäyntien riittävyyden Erityisasiantuntijoiden (esim. fysioterapeutti, psykologi) palvelujen riittävyyden Neuvolan tuen vanhemmuuteen Henkilökohtaisen tuen äidille lastenneuvolassa Henkilökohtaisen tuen isälle lastenneuvolassa Neuvolan tuen terveysongelmissa (esim. tupakointi) Neuvolan tuen liikuntaan Yhdistelmäneuvolaa käyttäneet isät arvioivat paremmaksi Kotikäyntien riittävyyden Neuvolan tuen terveysongelmissa (esim. tupakointi)

riittävyyden Erityisasiantuntijoiden (esim.

13 Yhdistelmäneuvola vs. erilliset neuvolat 4. Hyötyä masentuneille vanhemmille Tutkittiin 18 kk ikäisten lasten vanhempien vanhemmuuden kyvykkyyttä (parenting self-efficacy) eli vanhemman käsitystä kyvystään leikkiä, opettaa, olla läsnä, antaa emotionaalista tukea ja pitää kiinni rutiineista JA yksinäisyyden ja masennuksen yhteyttä vanhemmuuden kyvykkyyteen Neuvolamallien välillä ei kliinisesti merkitseviä eroja yleisesti mutta yhdistelmäneuvolassa vanhemman masennus heikensi koettua vanhemmuuden kyvykkyyttä vähemmän sekä äideillä että isillä.

vanhemman käsitystä kyvystään leikkiä, opettaa, olla läsnä, antaa emotionaalista tukea ja pitää kiinni rutiineista JA yksinäisyyden ja

14 Yhdistelmäneuvola vs. erilliset neuvolat 5. Ei yhteyttä äitiyshuollon palvelujen käyttöön, raskauden ja synnytyksen kulkuun tai vastasyntyneen terveyteen Tutkittiin 26 tulosmuuttujaa. Neuvolamallien välillä ei eroja esim. Äitiysneuvolakäyntien määrässä Sairaalan äitiyspoliklinikkakäyntien määrässä Raskaudenaikaisen sairaalahoidon määrässä Synnytyksen käynnistysten määrässä Synnytystavassa Synnytyskivun lievityksessä Keskosuudessa (synnytys ennen 37 rvk) Vastasyntyneen Apgarin pisteissä Vastasyntyneen tehohoidon määrässä Aineisto: THL Syntymärekisteri Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet.

15 Mitä tämä tarkoittaa neuvolapalvelujen kehittämisen kannalta? Vanhempien arvioiden ja kokemusten perusteella näyttäisi siltä, että neuvolapalvelut kannattaa tuottaa yhdistelmäneuvolana. Tulokset tukevat aikaisempaa tietoa siitä, että hoidon jatkuvuus on asiakkaalle tärkeää ja hyödyksi. Syntymärekisteritietojen valossa molemmat neuvolamallit ovat yhtä turvallisia eikä neuvolamalli vaikuta äitiyshuollon palvelujen käyttöön.

16 Mitä tämä tarkoittaa terveydenhoitajan työssä? Kannattaa kiinnittää huomiota molempien vanhempien terveysneuvontaan ja kokonaisvaltaiseen tukeen, erityisesti siirtymässä äitiysneuvolasta lastenneuvolaan kotikäyntien riittävään tarjontaan ja toteutustapoihin vanhemman yksinäisyyteen haittaa vanhemmuutta voi ennustaa masennusta tuen ja avun järjestäminen, erityisesti siirtymässä äitiysneuvolasta lastenneuvolaan

erityisesti siirtymässä äitiysneuvolasta lastenneuvolaan kotikäyntien riittävään tarjontaan ja

17 Huomioitavaa Tutkimus toteutettiin Varsinais-Suomessa tulevaisuudessa tarvitaan valtakunnallista tutkimusta Tutkimukseen osallistuneiden vanhempien näkökulma neuvolapalveluihin on vuosilta paljon kehitystä on tapahtunut sen jälkeen Tulevaisuudessa neuvolapalvelujen organisointitapoja tulisi vertailla myös henkilöstön ja talouden näkökulmasta

neuvolapalveluihin on vuosilta 2008-2011 paljon kehitystä on tapahtunut sen jälkeen

18 KIITOS! LÄHTEET Tuominen M., Kaljonen A., Ahonen P., Rautava P. Does the organizational model of the maternity health clinic have an influence on women s and their partners experiences? A service evaluation survey in Southwest Finland. BMC Pregnancy and Childbirth 2012, 12:96 Tuominen M., Kaljonen A., Ahonen P., Rautava P. Relational continuity of care in integrated maternity and child health clinics improve parents service experiences. International Journal of Integrated Care 2014, 14:e Tuominen M., Kaljonen A., Ahonen P., Mäkinen J., Rautava P. Similar outcomes with diverse clinics: A register-based comparison of maternity health clinics with integrated maternity and child health clinics in Southwest Finland. Lähetetty arvioitavaksi. Tuominen M., Junttila N., Ahonen P., Rautava P. The effect of relational continuity of care in maternity and child health clinics on lonely and depressed mothers and fathers parenting self-efficacy. Lähetetty arvioitavaksi. miia.tuominen@turkuamk.fi miia.tuominen@utu.fi

Relational continuity of care in integrated maternity and child health clinics improve parents service experiences. International Journal of Integrated Care 2014, 14:e029. http://www.ijic.org/index.

Samankaltaiset tiedostot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman