25.9.2009 FORSSAN SEUDUN Koheesio- ja kilpailukykyohjelma 2010 2013 FORSSAN SEUDUN KOKO HAKEMUS 2010 2013
2/2 1. Hakemuksen vastaavuus alueen kehittämiseen 1.1. Ohjelmaehdotuksen perustelut alueen kilpailukyvyn ja tasapainoisen aluekehityksen näkökannasta Forssan seutu on valtakunnallisesti merkittävän joskin hieman unohtuneen kasvukäytävän varrella sijaitseva Forssan kaupungin ja neljän ympäristökunnan muodostama talousalue. Forssan seudun erityisenä haasteena on vastata äkillisen rakennemuutoksen haasteisiin. Forssalla on pitkä ja perinteikäs historia teollisuuskaupunkina, joka on tukeutunut ympäröivään maaseutuun. Tiivistä yhteistyötä alueen kuntien kanssa tulee kehittää uusilla sektoreilla sekä poistaa kuntarajoista johtuvia raja-aitoja palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi. Globaali kehitys on koetellut seudun perinteisiä elinkeinoja sekä aiheuttanut voimakasta muutospainetta seudun yrityksille. Forssan seudulla on n. 35.500 asukasta. Väestömuutokset ovat olleet pieniä, mutta seudun ikärakenteen muutoksen aiheuttamat haasteet on tiedostettu. Koulutustason merkitys tulee kasvamaan, uusien ammattien vaatimusten poiketessa perinteisestä teollisuustyöstä. Forssan seudun sijainti metropolialueen läheisyydessä mahdollistaa palveluiden ja tuotteiden tarjonnan ruuhka-alueen ulkopuolella ja on näin osaltaan helpottamassa pääkaupunkiseudun kasvupaineita. Kohtuulliset etäisyydet mahdollistavat energiatehokkaat kuljetukset ja liikkumisen. Julkista liikennettä sekä liikenneturvallisuutta tulee edistää. Erityisen merkittäväksi nousee uusien tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen alueen saavutettavuuden sekä työvoiman kannalta. Siirtyminen perinteisestä tuotannosta palveluiden ja immateriaalisten hyödykkeiden tuottamiseen vaatii sekä seudullista näkemystä, että valmiutta yksilötasolla uusien haasteiden kohtaamiseen. Onnistuessaan nämä mahdollistavat elintason myönteisen kehityksen sekä seudun asukkaiden elämänlaadun paranemisen. Koheesio- ja kilpailukykyohjelmalla tulee olemaan merkittävä rooli siihen valittujen neljän toimenpidekokonaisuuden (s.3) sekä niitä läpileikkaavien teemojen toteutumiselle. Teemat ovat seudullinen integraatio, metropoli-integraatio, kansainvälinen integraatio sekä osaaminen, tutkimus ja tuote-kehitys. Ohjelma määrittelee seudun kehityssuunnat sekä tarjoaa resurssin näiden toimenpiteiden käynnistämiselle sekä hanketoiminnan koordinoinnille. Ohjelman
3/3 vaikuttavuus tulee näkymään sen käynnistämien hankkeiden ja niiden synnyttämän toiminnan kautta, ei suoraan ohjelmasta. Vaikka eri toimijoiden yhteistyö seudulla on tiivistä mm. aluekeskusohjelman (AKO) ansiosta, tulee uusia yhteistyömahdollisuuksia aktiivisesti etsiä sekä seudullisesti että laajemmalti. 1.2. Erikoistuminen, vahvuudet ja KOKO:n rooli niiden vahvistamisessa Forssan seudun elinkeinostrategian laadinnassa nousivat esille seuraavat toimenpidekokonaisuudet: Energia- ja ympäristöliiketoiminta Hyvinvointi ja luovat alat Vihreä logistiikka ja yhteydet Yrityspalvelut ja klusterit
4/4 Edellä mainitut toimenpidekokonaisuudet ovat hyvin linjassa maakunnallisesti todennettujen seudun vahvuuksien kanssa. Vahvuudet on tunnistettu ja seuraava vaihe on näiden edelleen vahvistaminen. KOKO ohjelman rooli onkin toimia kokoavana ja innostavana pelikenttänä innovatiivisen toiminnan mahdollistamiseksi. Elintarvikeosaaminen, ympäristöosaaminen, hevoset, matkailu sekä rakennustuotteet ovat seudullisia vahvuuksia. Erityisesti ympäristöosaamisen nostaminen kansainväliselle tasolle sekä MTT:n osaamisen hyödyntäminen liiketoiminnallisesti ovat seudullisia haasteita. Sulautettujen järjestelmien merkityksen kasvattaminen seudullisessa tuotannossa nähdään mahdolliseksi ja tavoiteltavaksi.
5/5 Energia- ja ympäristöliiketoiminnan kehittäminen Forssa ENVITECH -alue käsittää jo nyt huomattavan määrän ympäristöalan osaamista ja useita toimijoita. Alueella toimii useita kierrätykseen erikoistuneita yrityksiä, erityisesti lasin kierrätys on valtakunnallisesti keskittynyt seudulle. Hämeen ammattikorkeakoulun tarjoama Kestävän kehityksen koulutusohjelma tukee tätä toimintaa. Ympäristöliiketoiminta on kansallista mutta usein myös kansainvälistä, joten näiden kontaktien muodostaminen vaatii laajaa verkottumista. Energiatehokkuuden ja kierrätyksen merkitys tulee väistämättä kasvamaan ja muodostumaan yhdeksi merkittäväksi kilpailutekijäksi tulevaisuudessa. Alan tutkimustiedon saanti ja asiakaslähtöisen tuotekehityksen merkitys kasvaa. Alueen vahvuutena on yrityslähtöinen, liiketalouspohjainen toiminta. Hyvinvoinnin ja luovien alojen kehittäminen Forssan seudulla hyvinvointi- ja matkailupalveluiden merkitys tulee kasvamaan. Luonnonsuojelualueiden ja aktiivisen, ohjatun liikuntamahdollisuuden hyödyntäminen seudulla on vielä liiketoiminnallisesti vähäistä. Samoin funktionaalisten elintarvikkeiden kysyntä kasvaa ihmisten tietoisuuden lisääntyessä ravinnon merkityksestä terveydelle. Elintarviketeollisuudessa alan jatkuvana haasteena on kiristyvä kilpailu sekä toiminnan keskittyminen suuriin tuotantoyksiköihin. Ihmisten lisääntyvä vapaa-aika tulee nostamaan em. alat suurten teollisuudenalojen joukkoon. Hyvinvointi- ja elintarvikeklusterit ovat koonneet yhteen alan toimijoita, joten perusta toimialakohtaiselle kehittämistyölle on olemassa. Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) rooli seudulla sekä Agropolis Oy:n suunnitelma tiedepuistosta tulevat olemaan ohjelmakauden haasteita. Luovan talouden mahdollisuudet on tiedostettu seudulla. FSKK on toteuttanut kaksi hanketta alan nykytilan selvittämiseksi sekä liiketoimintaosaamisen lisäämiseksi alalla. Immateriaalisten palveluiden ja tuotteiden osuus kulutuksesta tulee kasvamaan sekä monipuolistumaan. Toimiala ja sen mahdollisuudet ovat vielä suurelta osin hyödyntämättä, liiketoiminnallisuudesta puhumattakaan. Tällä alueella on potentiaalia uusien kumppanuuksien syntymiselle, aivan uudelta pohjalta.
6/6 Vihreä logistiikka ja yhteydet Seudun logistisesti hyvää sijaintia ei ole pystytty täysin hyödyntämään liikenneyhteyksien ollessa etenkin pääkaupunkiseudulle heikot. Julkisella liikenteellä, erityisesti rautatiellä, voisi olla merkittävämpi rooli seudun kuljetuksissa. Pääkaupunkiseudun rajallinen kyky toimia logistiikan solmu-pisteenä, tarjoaa seudulle merkittävän mahdollisuuden. Ohjelman tulee tukea niitä toimenpiteitä joilla seudun tavoitettavuutta ja elinkeinoelämän monipuolistumista edesautetaan, sekä tehdä omia avauksia näiden tavoitteiden täyttymiseksi. Ilmastomuutoksen aikana tulee näiden ratkaisujen huomioida erityisesti ympäristökysymykset. Forssan seutu on mukana Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kehittämishankkeessa (ELLO). Seudullisina hankkeina toteutetaan EcoHub -hanke sekä VELOG - Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle -hanke. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) toimii näissä hankkeissa vahvasti mukana ja on näin toteuttamassa osaltaan aluekehityksellistä tehtäväänsä. Tietoliikenteen lisä hyödyntäminen opiskelussa, julkisissa palveluissa sekä yritystoiminnassa on seudun asukkaiden tasapuolisen palvelutarjonnan yksi edellytys. Julkisten palveluiden tehokas hyödyntäminen verkon kautta tai jopa palvelun tuominen verkon välityksellä asiakkaalle, tuo sekä taloudellista että ympäristöllistä hyötyä. Yrityspalvelut ja klusterit Yritystoiminta on seudulla vireää, eikä taantumankaan aikana ole tapahtunut merkittävää laskua perustettavissa yrityksissä. Muutamia vuosia jatkunut toimialakehittäminen on osoittautunut toimivaksi seudun yrityksille. Toiminnan juurruttaminen on seuraava tavoite. Ohjelmakauden aikana tullaan käymään myös kriittistä keskustelua jo aloittaneiden klustereiden jatkosta. Vaikka palvelualan kasvu on tiedostettu, varsinaista toimialakehittämistä tällä alalla ei ole ollut. Toiminnan tarpeen selvittäminen sekä toimivan yhteistyömuodon löytäminen tulee ratkaistavaksi. Läpileikkaavat integraatiotasot Ohjelmassa integraation laajuus on jaettu kolmeen tasoon. Seudullisen integraation tavoitteena on vakiintuneiden käytäntöjen syventäminen sekä uusien yhteistyömahdollisuuksien havaitseminen. Terveydenhuollossa Forssan seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä (FSKTY) on saavutettu laaja yhteinen näkemys ja sitä kautta kustannustehokkuus. Seudun kuntien yhteisessä
7/7 palvelutuotannossa on kehittämismahdollisuuksia, mitkä ohjelman osalta kohdistuvat erityisesti hyvinvointiin ja yhteyksiin. Kansallinen integraatio kohdentuu erityisesti tiede- ja tutkimusyksiköihin sekä osaamiskeskuksiin. Forssan seudun tulee aktiivisesti tavoitella kumppanuutta eteenkin ympäristö- ja elintarvikealan toimijoiden piirissä. Näiden alojen tutkimustoiminnan hyödyntäminen esim. ENVITEC alueella tarjoaisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Väylähankkeissa Forssan seudun on tehtävä yhteistyötä muiden maakuntien kanssa sekä tuotava seudullinen näkemys kansallisiin ratkaisuihin. Forssan seudun kuten koko maakunnankin - kansainvälistyminen on varsin vähäistä. Aktiivinen toimiminen tämän muuttamiseksi on yksi tulevaisuuden suurista haasteista. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on merkittävä linkki kansainvälisiin tiedeyhteisöihin. Perustutkimusta tekevänä laitoksena sen rooli aluekehittämisessä on jäänyt vähäiseksi ja uhkaa entisestään laskea. Mahdollisuudet tämän tilanteen muuttamiseksi ja MTT:n kansainvälisen ulottuvuuden hyödyntämiseksi on selvitettävä. MTT:llä on vahva rooli myös neljännen läpileikkaavan tason eli osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen saralla. Toinen merkittävä seudullinen voimavara on Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), jonka koulutustarjonnan tulee vastata seudun elinkeinoelämän tarpeita ja toimia paikallisena kouluttajana sekä aluekehittäjänä. Jatko-opiskelu mahdollisuuksien lisäämistä - uusia koulutusmuotoja hyödyntäen - on pidettävä tavoitteena. 1.3. Ohjelman tavoite Ohjelman tavoitteena on Forssan seudun kilpailukyvyn parantaminen, toimintoja tehostamalla ja yhteistyötä lisäämällä. Toteutumista tullaan seuraamaan sekä toimenpidekohtaisesti että ohjelmakohtaisesti vuosittain. Ohjelmalle tullaan asettamaan tavoitteet ja niiden onnistumista seurataan seudun näkökulmasta, suhteessa tehtyihin panostuksiin. Elinkeinoelämän vaatimuksia vastaavan koulutuksen tarjoaminen sekä ennakointi työvoiman tarpeen ja osaamisen suhteen ovat tulevaisuudessa kilpailukyvyn edellytyksiä. Ohjelman keskeinen läpileikkaava tavoite tulee olemaan seudullisen yhteistyön tiivistäminen erityisesti kuntien kesken seudullinen integraatio. Seudullisen integraation onnistuminen tulee näkymään erityisesti alueen julkisen sektorin kulurakenteessa, muiden läpileikkaavien teemojen vaikuttavuus lähinnä seudun kilpailukyvyssä. Ohjelman rooliin kuuluu myös seudullisesta kehittämisestä tiedottaminen.
8/8 TAVOITTEET TOIMENPIDEKOKONAISUUKSITTAIN MITTARIT Energia- ja ympäristöliiketoiminta Yrityskannan vahvistaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti Osaamisen lisääminen Yritysten määrä Työpaikkojen määrä Kehittämishankkeiden määrä Kv yhteyksien syntyminen Kehittämisinvestointien abs. määrä T&K -panostuksen osuus liikevaihdosta Hyvinvointi ja luovat alat Uusien palvelukonseptien rakentaminen Jalostusarvon nostaminen Osaamisen kehittäminen / koulutus Yritysten määrä Työpaikkojen määrä Palveluinnovaatioiden määrä Koulutuspäivien määrä Vihreä logistiikka ja yhteydet Ekologisten vaihtoehtojen löytäminen Seudun saavutettavuuden parantaminen Yrityspalvelut ja klusterit Valittujen alojen vahvistaminen Asiakaslähtöinen yrityspalvelu Uusien avausten määrä Esitettyjen väylähankkeiden eteneminen / toteutuminen Yritysten määrä klustereissa Työpaikkojen määrä klustereissa Perustettujen yritysten määrä Asiakaskontaktien määrä Kehittämisinvestointien abs. määrä T&K -panostuksen määrä Toimenpidekokonaisuuksien mukaiset tavoitteet ja mittarit niiden toteutumisesta.
9/9 2. Ohjelman toimenpidekokonaisuudet 2.1. Ohjelman toimenpiteet Energia- ja ympäristöliiketoiminnan kehittäminen Em. ENVITECH -alueen liiketoimintakonseptin kehittäminen ja tuotteistaminen kansainvälisesti kiinnostavaksi ympäristöosaamis-keskukseksi Energiateknologian tutkimus- ja tuotekehityksen edistäminen, erityisesti bioenergian osalta Uusien toimintatapojen testaus Living Lab tyyppisessä ympäristössä. Seudullisena esimerkkinä laaditaan selvitys kuluttajien käyttäytymisestä ja kiinnostuksesta energiatehokkuuden ja kierrätyksen uusiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena luoda pohjaa omakohtaiseen kokemukseen perustuvalle, Living Lab periaatteella toteutettavalle ekotalolle / työympäristölle. Seudun imagon rakentaminen ympäristöystävälliseksi ja kierrätystä suosivaksi Hanketoiminnan ja tutkimuksen kohdistaminen uusiin avauksiin sekä verkoston vahvistaminen niin yritysten kuin julkistenkin toimijoiden kanssa Kansainväliseen kiinnostukseen alueen konseptia kohtaan on kyettävä vastaamaan liiketoiminnallisesti Hyvinvoinnin ja luovien alojen kehittäminen MTT:n tiedeyhteisön hyödyntäminen uusien funktionaalisten elintarvikkeiden tuottamiseksi ja uudentyyppisen liiketoiminnan käynnistämiseksi. Merkittävinä kumppaneina Agropolis Oy sekä elintarvikealan OSKE. Vapaa-ajan lisääntymisestä syntyvän toiminnan tarpeen tyydyttäminen on tuotteistettavissa. Luodaan elämyspalveluja tarkkaan kohdennetulle asiakasryhmälle, erillisiä resursseja kohdentamalla. Hoivapalvelut on tuotteistettava - niin yksityisen kuin julkisenkin palveluntarjoajan - tilaajan tarpeita vastaavaksi, helposti vertailtavaksi kokonaisuudeksi.
10/10 Erityisruokavaliota tai muuten yksilöllisiä tarpeita vaativien asiakkaiden tarpeet tulee nähdä liiketoimintamahdollisuutena. Tavoitteena esim. Lähiruokaa metropoliin -hanke. Seudun luovien alojen yritysten tuotteiden ja palveluiden markkinoinnin tehostaminen yhteisen messutapahtuman / osallistumisen kautta. Matkailuelämysten tarjoaminen valmiin konseptoinnin avulla, kohderyhmät tarkoin huomioiden. Vihreä logistiikka ja yhteydet Seudulla jo toteutettujen logistiikan selvityshankkeiden tuloksia tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin. Tarpeet näille ratkaisuille tulevat seudun ulkopuolelta, seudulla tulee olla valmius tarttua niihin sekä toteuttaa ne aivan uudella tavalla. Hyödykkeiden massatuotanto siirtyy pois Suomesta, jolloin niiden oikea aikainen ja energiatehokas kuljetus muodostuvat merkittäväksi kilpailutekijäksi. Ilmastonmuutos tulee asettamaan monille kuljetusmuodoille huomattavia päästövaatimuksia ja näin uusia mahdollisuuksia tulee avautumaan niille toimijoille, jotka pystyvät näihin vastaamaan. Logististen kokonaisratkaisujen selvittäminen ympäristölähtöisesti Tieto-liikenteen uuden aallon mahdollisuuksien hyödyntämisen selvittäminen - mahdollisesti yhteys Lähiruokaa metropoliin -hankesuunnitelman kanssa Asuinympäristön kehittäminen sekä päästöttömän taajamaliikenteen mahdollisuuksien tutkiminen osana energialiiketoimintaa Yrityspalvelut ja klusterit Kiristyvä kilpailu tulee vaatimaan yrityksiltä yhä pidemmälle menevää erikoistumista. Toisaalta joustavuus ja pienten yritysten mahdollisuudet nopeisiin reagointeihin tekevät niistä kilpailukykyisiä. Erityisesti palvelualalla esim. matkailussa, asiakaskunnan tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen tulevat nousemaan tärkeämpään rooliin. Pk-yritysten kansainvälistyminen tarvitsee rohkaisua ja neuvontaa.
11/11 Tuetaan klustereissa syntyneitä kehitysideoita. Erityisesti rajapinnoilla tapahtuvaa yritystoimintaan tähtäävää yhteistyötä kannustetaan. Eri klustereiden vuorovaikutusta tulee lisätä ja mahdollisia henkisiä rajaaitoja poistaa. Kansainvälistymisen tukemisessa pääpaino on kvpalveluliiketoiminnan kehittämisessä yhdessä Hämeenlinna ja Valkeakosken seutujen kanssa. Tavoitteena on pk-yritysten kansainvälistäminen toiminta-alueina Venäjä ja Kiina. Ohjelmakaudella pyritään kehittämään pk-yritysten kansainvälistymisedellytyksiä ja pilotoimaan kansainvälistämispalveluja. Valkeakosken seudun kehitys Oy tulee vastaamaan Kiinan kansainvälistymispalvelujen tarjoamisesta ja koordinoinnista sekä Hämeenlinna Pietarin alueesta. Valkeakosken seudun kehitys Oy:llä on pitkälle luodut yhteistyöverkostot Kiinan Nanchang-alueella ja olemassa olevat valmiudet palveluliiketoiminnan tarjoamiseen pkyrityksille. Elinkeinostrategiaa tukevan koulutuksen merkitys osaamiseen Perinteisen teollisuuden aikakaudella koulutuksen merkitys ei ollut korostunut. Näiden työpaikkojen siirtyessä maasta, käytännössä lopullisesti, korostuu osaamisen ja koulutuksen rooli. Seudun koulutustaso on ollut hieman keskimääräistä alhaisempi. Perinteinen yhden ammatin aikakausi on historiaa, työntekijöiden on kouluttauduttava ja kehitettävä itseään läpi työelämän. Myös erilaiset koulutusmuodot tulevat olemaan tulevaisuudessa enemmän esillä. Koulutuksen suunnittelussa on otettava erityisesti huomioon nuorison syrjäytymisen estäminen ja työssä olemisen opettamisen tarve. Erityisesti painotetaan ympäristöalaa ja kestävää kehitystä sekä toimitusketjujen hallintaa tukevan koulutuksen kehittämistä, tavoitteena em. alojen huippuosaamisen keskittyminen seudulle. Koulutuksen tulee olla kansainvälistä ja tiiviissä yhteistyössä yritysten sekä julkisten toimijoiden kanssa. Koulutuksen uusia muotoja, niin perinteisessä kuin verkko-opiskelussakin, tulee aktiivisesti kehittää tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Erityisesti seudulla toimivien oppilaitosten toimintaedellytyksiä sekä opintosuuntien vastaavuutta elinkeinoelämän tarpeisiin tulee ennakoinnin avulla tukea. Seudulla opiskeleville ulkomaalaisille järjestetään mahdollisuus tutustua seudun yrityksiin ja suhteiden rakentamiseen opiskeluaikana yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Tavoitteena rakentaa tulevaisuuteen tähtäävä suunnitelma, kansainvälisestä verkostosta seudun osaamisen markkinoinnissa.
12/12 2.2. Toimenpidekokonaisuuksien operationalisointi Energia- ja ympäristöliiketoiminnan kehittäminen Selvityksen pohjalta luodaan uuden tyyppistä mielenkiintoa energiatehokkuutta ja kierrätystä kohtaan. Saatuja tutkimustuloksia hyödynnetään uusina liiketoimintamahdollisuuksina. Kierrätyksellä edesautetaan luonnonvarojen tehokkaampaa hyödyntämistä ja energiansäästöä. TOIMINTO RESURSSI VASTUU Ympäristöalan Living Lab Kierrätyksen jalostusasteen lisääminen Bioenergian tuottaminen Uudet biomateriaalit Envi Grow Park hanke Envi Grow Park hanke Ympäristöalan koulutus Kestävän kehityksen koulutusohjelma Ympäristöalan liiketoiminnan kehittäminen Yritykset Agropolis Agropolis / ENVITECalueen yritykset HAMK ENVITEC -alue Hyvinvoinnin ja luovien alojen kehittäminen Kysyntää vastaavaa palveluntarjontaa tuotetaan hyvinvointialalle. Tavoitteena on oltava tarkoituksenmukaisen hoidon ja hoitopaikan tarjoaminen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Pienempien tuotantoerien valmistaminen mahdollistaa pienenkin yrityksen pääsyn markkinoille. Seudun yritysten mahdollisuudet päästä osalliseksi MTT:n osaamisesta, avaa niille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Luovien alojen yrityksillä ei ole paljoakaan kokemusta b to b kaupasta, joten tätä kynnystä madaltamalla avataan niille uusia asiakaskontakteja.
13/13 TOIMINTO RESURSSI VASTUU Uudet hv-alan palvelukonseptit Funktionaaliset elintarvikkeet Erityisryhmien asumispalveluiden kehittäminen Luovan alan liiketoimintamahdollisuudet Hevosalan mahdollisuudet hyvinvointipalveluissa Maakunnallinen hv-hanke Lähiruokaa metropoliin - hanke Hyvä asuminen -hanke Luovan alan -hanke Hevosalan klusteri Hyvinvointiklusteri / HAMK Agropolis / MTT Elintarvike OSKE Klusteriohjelma FSKK Hippolis Vihreä logistiikka ja yhteydet Forssan seudun jo suunnitellut logistiset ratkaisut tulevat perustumaan kestävään kehitykseen. Tämän kokonaisuuden ympärille sijoittuvan liiketoiminnan on myös tuettava tätä kehitystä. Näiden mahdollisuuksien tiedostaminen ja esilletuonti helpottaa yritystoiminnan käynnistymistä ja luo vetovoimaa alueelle. TOIMINTO RESURSSI VASTUU Humppila Eco Airport hankekokonaisuus mukaanlukien logistiikkaselvitys ELLO -hanke VELOG -hanke Kymenlaakson AMK +HAMK HAMK, kunnat Raideliikenneselvitys VELOG -hanke HAMK. kunnat VT 2 välityskyvyn lisäys VELOG -hanke HAMK, kunnat Yrityspalvelut ja klusterit Toimivien klustereiden rajapinnoille on todennäköisesti nopeimmin syntymässä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Toimintatapojen siirtäminen toimialalta toiselle, tuo mahdollisia kustannussäästöjä. Erityisesti logistiset ratkaisut ovat siirrettävissä alalta toiselle.
14/14 TOIMINTO RESURSSI VASTUU Uusien yritysten perustaminen Tietotekniikan tehokas hyödyntäminen Vahvojen toimialojen vahvistaminen Seudullisen vetovoimaisuuden lisääminen Alkavien ja jatkavien yritysten neuvonta hanke FSKK TLT -hanke Elektroniikka - klusteri Klusteriohjelma Yrittämisen ja asumisen Forssan seutu -hanke Klusteriohjelma, FSKK LounaPlussa Elinkeinostrategiaa tukevan koulutuksen merkitys Maahan jäävien opiskelijoiden kotouttaminen alkaa jo opiskeluvaiheessa, myös tässä suhteessa. Niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka palaavat kotimaahansa tai siirtyvät muualle opintojensa päätyttyä, on todennäköisesti pystytty muodostamaan yhteys, jonka avulla on mahdollista jatkaa yhteistyötä. Rakennemuutoksesta aiheutuva työttömyys pystytään kääntämään mahdollisuudeksi uusilla aloilla, osaavan työvoiman kautta. Nuorten työllistymisellä ennaltaehkäistään syrjäytymistä ja sen mukanaan tuomia ongelmia. TOIMINTO RESURSSI VASTUU Ympäristöalan koulutus Kohdennettu jatkokoulutus Nuorten työttömyyden ehkäiseminen Työllisyyshanke HAMK FAK Logistiikkakoulutus VETOS hanke HAMK Forssan kaupunki
15/15 3. KOKO:n laadinta ja toteutus 3.1. Paikallinen toiminnallisuuteen ja strategiseen yhteistyöhön perustuva toiminta-alue Toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Seudun kunnat ovat tehneet elinkeinopoliittista yhteistyötä jo 70 80-luvulta lähtien. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy (FSKK) on toiminut nykymuodossaan vuodesta 1996. FSKK on toiminut aluekehitysohjelman vetäjänä ohjelman perustamisesta lähtien. Seudullinen viestintä on kuulunut AKO:lle ja sitä tullaan jatkamaan uuden ohjelman puitteissakin. Seudun asiointi-alueenaan kokee n. 4-50.000 asukasta. 3.2. Alueen toimijoiden osallistaminen valmisteluun ja sitoutuminen ohjelman toteutumiseen KOKO -ohjelman valmisteluun ovat osallistuneet AKO -ryhmän lisäksi kunnat, oppilaitokset, Hämeen TE-keskus, TE -toimisto, ympäristöseutujen kehittämisyhtiöt, SEKES, Agropolis Oy, MTT, yrittäjäjärjestöt, LounaPlussa ry, Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, ym. Hanketoiminnan kautta valmistelun piirissä on myös kolmannen sektorin toimijoita. Hämeenlinnan seudun ja Hyvinkää-Riihimäen kanssa Forssan seutu on tehnyt erityisen tiivistä yhteistyötä, monien yhteisten tavoitteiden kartoittamisessa sekä yhteisen toimintamallin löytämisessä. Tästä esimerkkeinä kansainvälinen osuus hakemuksessa sekä YVA - arviointi. Tässä yhteistyössä Hämeen liitolla on ollut merkittävä panos. Osa yhteistyökumppaneista on osallistunut myös seudun elinkeinostrategian laadintaan. FSKK on osallistunut HämePro prosessiin ja on yksi tahtosopimuksen allekirjoittajista. Tämän sopimuksen tavoite on yhtenevä KOKO -ohjelman tavoitteiden kanssa. Seudun muiden hanketoimijoiden kanssa on järjestetty hankepäivä, synergian löytämiseksi eri toimijoiden ja hankkeiden kesken. Ohjelmasta tullaan informoimaan tiedotusvälineissä sekä erilaisissa tilaisuuksissa. 3.3. Ohjelman rooli ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuudessa ja suhde muihin kehittämisinstrumentteihin Ohjelman rooli tulee olemaan yhteistoimintaan kannustava sekä uusia avauksia tekevä. KOKO:n vaikutus tulee näkymään seudun sisällä, mutta myös seudun ulkopuolella. Hanketoiminnan ohjaus sekä sen sovittaminen maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman
16/16 mukaiseksi on ohjelman perustehtäviä. Näiden laajempien suunnitelmien hankkeistaminen käytännön tekemiseksi verkostonsa avulla, tulee olemaan ohjelman toteutumisen ja saavutusten kannalta merkittävä. LounaPlussa ry, seudun Leader -toimintaryhmä toimii FSKK:n kanssa samassa kiinteistössä, mikä mahdollistaa jatkuvan ja avoimen tiedonvälityksen organisaatioiden kesken. Tämä tukee ohjelman tavoitetta koheesiosta myös maaseudun kehittämiseen. FSKK:lla on myös tiivis yhteistyösuhde mm. klusteritoiminnassa, Agropolis Oy:n kanssa. Erityisesti ympäristö- ja elintarvikealan kehittämistoiminta tapahtuu joko Agropoliksen tai elintarvikealan OSKE:n kautta. 3.4. Toimijoiden edellytykset toteuttaa ohjelmaehdotuksen mukaisia teemoja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy hallinnoi seudun EUhankesalkkua ja päätökset hankkeista tekee FSKK:n hallitus, joka myös päättää KOKO -ohjelmasta. Nykyisen AKO:n ja tulevan KOKO:n ohjausryhmään kuuluu lisäksi kaikkien merkittävien seudun hanke-toimijoiden edustajat. Teemojen noustessa seudun vahvuuksista, on perusteltua uskoa myös osaamisen löytyvän näistä tahoista. FSKK:lla on edustus maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. 4. Vastaavuus KOKO:n toimintatapoihin sekä vaikuttavuus sukupuolten tasa-arvoon ja kestävään kehitykseen 4.1. Ohjelman ennakoivuus ja oppivuus Forssan seudulla on toteutettu Yritysharava-hanke, mikä jatkuu 2009 loppuun. Tämän toiminnan on havaittu toimivan yhdistävänä tekijänä seudun eri toimijoiden kesken. Syksyn 2009 aikana seudulla tullaan käynnistämään ennakointiprosessi, mallina Salon seutu. Näiden kokemusten pohjalta tullaan rakentamaan omanlainen toimintamalli seudulliseen ennakointiin, mistä tulee kiinteä osa KOKO -ohjelman toimintaa. Ohjelman oppivuus perustuu jatkuvaan seurantaan sekä yhdessä tekemiseen. Verkostoituminen tuo esiin uusia mahdollisuuksia ja
17/17 tarjoaa foorumin hyvien käytäntöjen jakamiselle. Keskeinen rooli tulee olemaan SEKES yhteistyöllä muiden kehittämisyhtiöiden eli käytännössä muiden KOKO -alueiden kanssa. 4.2. Kumppanuus Aiempaan viitaten voidaan todeta kumppanuuden kasvaneen yhteisen tekemisen kautta. Tietoisuus muista toimijoista ja heidän tavoitteistaan, auttaa hahmottamaan toimintaympäristöä, mikä puolestaan antaa uskoa omaan toimintaan ja sen mahdollisuuksiin. 4.3. Verkostoituminen Verkostoitumista tapahtuu usealla eri tasolla. KOKO -ohjelma itsessään verkostoi toimijoita. Tämä verkosto tarjoaa uuden ulottuvuuden yhteistyökumppaneiden löytymiseen sekä omien ajatusten testaamiseen. Valtakunnalliset toimintaverkostot keskittyvät temaattiseen yhteistyöhön. Läpileikkaavina teemoina eri integraatiotasot kuvaavat verkostoitumisen alueellista laajuutta. Toimialakohtaisina verkostoina toimivat klusterit. Seudullinen verkosto eri toimijoiden kesken tullaan rakentamaan Yritysharavan ja ennakointimallin pohjalta. Maakunnallisia verkostoja ovat mm. maakunnanyhteistyöryhmä, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen TE-keskus ja Hämeen liitto. Valtakunnallinen kehittäjäorganisaatioiden verkosto muodostuu SEKES:n kautta. Tämän lisäksi seudun toimijoilla on runsaasti omia verkostojaan. 4.4. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen Liite 1 KOKO -ohjelma seuraa tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden toteutumista. Toteutettavien toimenpiteiden esim. hankkeiden vaikutukset arvioidaan ja niitä seurataan. Seudun koulutustasoa tutkittaessa havaitaan erityisesti ylemmän korkeakouluasteen jäävän miesten osalta huomattavasti matalammaksi naisiin verrattuna. Ohjelman tavoitteena on tunnistaa ja löytää ratkaisu niihin syihin, jotka aiheuttavat sukupuolista vääristymää koulutukseen ja edelleen työllistymiseen. Seudun tulee taata tasapuoliset mahdollisuudet sukupuolesta riippumatta.
18/18 Väestön koulutusrakenne vuoden 2007 mukaan Lähde: Tilastokeskus Miehet Naiset Forssa 15 vuotta täyttänyt väestö 7315 7998 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 2951 3389 Keskiasteen tutkinto 3030 2882 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 219 249 Humppila 15 vuotta täyttänyt väestö 1063 1071 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 492 441 Keskiasteen tutkinto 454 430 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 12 31 Jokioinen 15 vuotta täyttänyt väestö 2286 2350 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 900 911 Keskiasteen tutkinto 949 844 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 77 122 Tammela 15 vuotta täyttänyt väestö 2751 2702 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1100 1053 Keskiasteen tutkinto 1102 976 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 72 102 Ypäjä 15 vuotta täyttänyt väestö 1116 1104 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 463 446 Keskiasteen tutkinto 503 429 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 22 44 4.5. Ekologisesti kestävän kehityksen edistäminen Liite 2 Hämeen liiton YVA-työryhmä on arvioinut ohjelman ympäristövaikutukset.
19/19 5. Ilmoittautuminen kansallisiin verkostoihin sekä pilotoitaviin kansallisiin verkostoihin Forssan seutu osallistuu alkuvaiheessa Hyvinvointi verkostoon. Rahoitustilanteesta riippuen seuraavana kiinnostuksen kohteena on Luovien alojen verkosto, jota tullaan harkitsemaan mahdollisesti myöhemmin. Verkostojen kustannukset tulevat suoraan seudun hankesalkusta (kuntien suoraan maksamaa). 6. Rahoitus Forssan seudun KOKO -ohjelman vuosittainen kokonaisrahoitus on 200 000. Lisäksi tulee 5 000 / vuosi verkostoihin, erillisenä kuluna seudun hankesalkusta. Kustannukset 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Koordinointiin 90 000 90 000 90 000 90 000 360 000 Toimintaan 110 000 110 000 110 000 110 000 440 000 Verkostoihin 5 000 5 000 5 000 5 000 20 000 Yhteensä 205 000 205 000 205 000 205 000 820 000 Rahoitus 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Kunnat (hankesalkusta) Työ- ja elinkeinoministeriö 100 000 100 000 100 000 100 000 400 000 100 000 100 000 100 000 100 000 400 000 Hankesalkusta 5 000 5 000 5 000 5 000 20 000 Yhteensä 205 000 205 000 205 000 205 000 820 000 Tasa-arvovaikutusten arviointi; Liite 1 Ympäristövaikutusten arviointi; Liite 2
20/20 Hämeen liiton YVA ryhmän arviointi ohjelmaehdotuksesta 1. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Alueen elinvoimaisuuden vahvistaminen erityisesti saavutettavuuden suhteen, on yksi ohjelman merkittävimmistä tavoitteista. Mikäli tähän liittyy uusia liikennemuotoja, tulee näiden ympäristövaikutus alueellisesti olemaan negatiivinen. Tarkasteltaessa asiaa laajemmin, kohdistuu vaikutus pienempään ihmismäärään ja on suunnittelulla rajattavissa paremmin nykytilaan verrattuna. Ohjelman toteuttamisella parannetaan ihmisten koulutustasoa ja edistetään maahanmuuttajien kotouttamista. Alueen valmiuksia vastaanottaa ulkomaalaisia parannetaan sekä edistetään monikulttuurisuutta. Terveellisen ravinnon tuottamisella sekä aktiivisen vapaaajanvieton tarjonnalla tuetaan terveitä elämäntapoja. Kuluttajalähtöisellä kierrätyksellä parannetaan asuinalueiden viihtyisyyttä. 2. Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Ohjelman selvitysten tavoitteena on ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentäminen globaalisti. Tämä johtaa alueelliseen kuormituksen lisäykseen. Toteutettaessa matkailua ohjatusti, pystytään välttämään monia siitä muutoin aiheutuvia ympäristöhaittoja. Ympäristötietoisuuden lisääminen edesauttaa ekologista toimintaa. 3. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Uusien logististen ratkaisujen näkyminen ympäristössä on väistämätöntä. Kierrätyskin aiheuttaa ympäristöhaittoja paikallisesti, tavoitteena on kuitenkin näiden haittojen minimoiminen. Tälle toiminnalle suunniteltu alue on jo kaavoitettu tähän käyttötarkoitukseen, joten se tukee voimassaolevaa kaavoitusta. Luovien alojen palvelutarjonta edistää kulttuuriarvojen ylläpitoa.
21/21 4. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Ohjelmassa selvitetään uusia kierrätysmahdollisuuksia sekä energiansäästöä. Living Lab -selvityksessä pyritään löytämään toimintamalli tai -ympäristö, jonka avulla kierrätys ja energiansäästö tuodaan konkreettisesti kuluttajien tietoisuuteen. Logistisissa ratkaisuissa pyritään tietotekniikan hyödyntämiseen sekä uudentyyppisten varastointijärjestelmien löytämiseen. Logististen hankkeiden toteuttamisessa lähtökohtana on toiminnan rakentaminen ekologisesti paremmaksi kuin on aiemmin ollut. Mikäli seudulle tulee uutta toimintaa, jota siellä ei aiemmin ole ollut, kuormittaa tämä ympäristöä alueellisesti enemmän, kuormituksen vähentyessä vähintäänkin vastaavasti muualla.