Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 27.2.2014 36 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79 Päivitetty 12.6.2014 97

2 Sisältö 1. Johdanto... 8 Muutokset... 8 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 8 2.1. Toiminta-ajatus ja arvot... 8 2.2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet... 9 3. Opetuksen toteuttaminen... 10 3.1. Oppimiskäsitys... 10 3.2. Oppimisympäristö... 10 3.3. Koulun toimintakulttuuri... 11 3.4. Työtavat... 11 3.5. Tuntijako... 13 3.6. Kieliohjelma... 14 3.7. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaisesti... 14 3.8. Erityiset opetusjärjestelyt... 15 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki... 15 4.1.Yleinen tuki... 17 4.2. Tehostettu tuki... 19 4.3.Erityinen tuki... 20 4.4.Yksilölliset suunnitelmat... 23 4.4.1 Oppimissuunnitelma... 23 4.4.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma... 26 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot... 28 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 28

3 5.1.1 Tukiopetus... 28 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus... 29 5.1.3. Erityisopetus... 29 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus... 31 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu... 34 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki... 36 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 36 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen... 37 5.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalvelun järjestäminen... 38 5.2.4.Perusopetusta tukeva muu toiminta... 39 5.4 Oppilashuolto... 40 5.4.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö... 41 5.4.2 Yhteisöllinen oppilashuolto... 43 5.4.3 Yksilökohtainen oppilashuolto... 44 5.4.4 Oppilashuoltosuunnitelmat... 46 5.4.5. Kuvaus oppilashuollosta Tyrnävällä... 48 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus... 52 6.1. Maahanmuuttajat... 52 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 52 7.1. Opetuksen eheyttäminen ja aihekokonaisuuksien toteuttaminen... 52 7.1.1. Ihmisenä kasvaminen... 53 7.1.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys... 53 7.1.3. Viestintä- ja mediataidot... 54 7.1.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys... 54 7.1.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta... 55 7.1.6. Turvallisuus ja liikenne... 56

4 7.1.7. Ihminen ja teknologia... 56 7.2. Äidinkieli ja kirjallisuus... 57 7.2.1. Yleistä... 57 7.2.2. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 1-2 luokilla... 57 7.2.3. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3-5 luokilla... 62 7.2.4. Tavoitteet ja sisältö 6-9 luokilla... 67 7.2.5. Arviointi... 73 7.2.6. Suomi toisena kielenä... 73 7.3. Toinen kotimainen kieli, ruotsi B-kielenä, vuosiluokat 7-9... 79 7.3.1. Oppimiskäsitys ja toimintaympäristö... 79 7.3.2. Työtavat... 79 7.3.3. Materiaalit... 79 7.3.5. Tavoitteet... 80 7.4. Vieraat kielet... 88 7.4.1. Englanti... 88 7.4.3. Saksan kieli (B2) 8-9 luokka... 98 7.4.4. Ranskan kieli (B2)... 102 7.5. Matematiikka... 107 7.5.1. Matematiikka 1-2 luokilla... 107 7.5.2. Matematiikka 3-9 luokilla... 110 7.6. Ympäristö- ja luonnontieto... 115 7.6.1. Keskeiset tavoitteet ja sisällöt 1-2 luokilla... 115 7.6.2. Keskeiset tavoitteen ja sisällöt 3-4 luokilla... 117 7.6.3. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä... 122 7.7. Biologia ja maantieto... 122 7.7.1. Maantieto... 122

5 7.7.2. Biologia... 130 7.8. Fysiikka ja kemia... 137 7.8.1. Fysiikka ja kemia vuosiluokat 5-6... 137 7.9. Terveystieto... 144 7.9.1. Terveystieto 7.-9. luokat... 144 7.9.2. Vuosiluokka 7 tavoitteet ja sisältö... 147 7.9.3. Vuosiluokka 8 tavoitteet ja sisältö... 148 7.9.4. Vuosiluokka 9 tavoitteet ja sisältö... 150 7.10. Uskonto ja elämänkatsomustieto... 152 7.10.1. Evankelisluterilainen uskonto... 152 7.10.2. Ortodoksinen uskonto... 159 7.10.3. Elämänkatsomustieto... 162 7.11. Historia ja yhteiskuntaoppi... 168 7.11.1. Yleistä... 168 7.11.2. Historia Vuosiluokat 5-6... 168 7.11.3. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä... 169 7.11.5. Yhteiskuntaoppi... 172 7.11.6. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8:... 173 7.12. Musiikki... 174 7.12.1. Musiikki 1-2 luokilla... 174 7.12.2. Musiikki Keskeiset sisällöt 3-9... 176 7.13. Kuvataide... 181 7.13.1. Kuvataide 1-2 luokilla... 181 7.13.2. Kuvataide 3-9 luokilla... 182 7.14. Käsityö... 186 7.14.1. Käsityö 1-2 luokilla... 186

6 7.14.2. Käsityö tekstiilityö... 188 7.14.3. Käsityö tekninen työ... 190 7.14.5. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8... 193 7.15. Liikunta... 195 7.15.1. Liikunta 1-2 luokilla... 197 7.15.2. liikunta 3-9... 198 7.15.3. 8- ja 9. lk:n valinnainen liikunta... 202 7.16. Kotitalous, Vuosiluokka 7... 203 7.16.1. Tavoitteet ja sisällöt... 203 7.16.2. Oppimisympäristö ja -menetelmät... 204 7.16.3. Arviointi... 205 7.16.4. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8:... 205 7.17. Valinnaisaineet... 206 7.17.1 Valinnaisaineryhmän minimikoko... 206 7.17.2. Varsinaiset valinnaisaineet... 206 7.17.3. Lyhytvalinnat 2010-2011 alkaen... 223 7.17.4. Valinnaisaineiden arviointimenettely... 229 7.18. Oppilaanohjaus... 229 5.18.1. Tavoitteet... 229 5.18.2. Vuosiluokat 1-2... 230 5.18.3. Vuosiluokat 3-6... 231 5.18.4. Vuosiluokat 7-9... 231 5.18.5. Luokkamuotoinen ohjaus... 232 8 Oppilaan arviointi opintojen aikana... 236 8.1 Oppilaan arviointi opintojen aikana... 236 8.1.1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet... 236

7 8.1.2. Arviointimenetelmät... 236 8.1.3. Uusintakuulustelut... 236 8.1.4. Vuosiluokan hyväksytty suorittaminen, luokalta siirtyminen ja luokalle jääminen... 237 8.1.5 Valinnaisaineiden arviointimenettely... 237 8.1.6. Oppilaan käyttäytymisen arviointi... 238 8.1.7 Työskentelyn arviointi... 238 8.1.8. Oppilaan itsearviointi... 239 8.1.9 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi... 239 8.1.10 Maahanmuuttajaoppilaan arviointi... 240 8.2. Päättöarviointi... 240 8.2.1. Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet... 240 8.3. Todistukset... 241 8.3.1 Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset... 241 8.3.2 Perusopetuksen päättötodistus... 242 8.3.3 Muut todistukset... 243 9. Opetustoimen itsearviointi... 243 LIITE KUULAMMEN KOULUN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

8 1. Johdanto Opetushallitus hyväksyi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 16.1.2004. Perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat voitiin ottaa käyttöön 1.8.2004 ja ne tuli ottaa käyttöön kaikilla luokka-asteilla viimeistään 1.8.2006. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen päättötodistus ja päättöarvioinnin kriteerit otettiin käyttöön lukuvuoden 2006 2007 päättyessä. Muutokset Todistusmerkintöjä koskeva muutos, Opetushallituksen päätös 7.5.2007 Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus, Opetushallituksen päätös 16.3.2009 Täydennys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ihmisoikeuksien ja holokaustin osalta, Opetushallituksen päätös 18.6.2010, voimassa 1.8.2010 alkaen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos ja täydennys: Oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevat muutokset, Opetushallituksen päätös 29.10.2010, voimassa 1.1.2011 alkaen Mallilomakkeet oppimissuunnitelmaa ja HOJKSia varten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 29.10.2010 tehtyjen muutosten ja täydennysten (oppimisen ja koulunkäynnin tuki) mukaiset lomakkeet Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet Opetushallitus on hyväksynyt Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet noudatettaviksi 22.5.2006 alkaen toistaiseksi. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain 14 :n ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 mukaisesti. Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006. Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman hyväksyy sivistyslautakunta 9.6.2011. 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1. Toiminta-ajatus ja arvot Toiminta-ajatus: Tyrnävän peruskoulu tukee yhdessä kotien kanssa lasten ja nuorten kasvua itsenäiseksi, oma-aloitteisiksi, vastuunsa tunteviksi sekä yhteistyökykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monipuolisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) Arvopohja ja koulun toiminta-ajatus näkyvät kasvatuksen ja opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä ja välittyvät koulun jokapäiväiseen toimintaan. Koulussa koetaan tärkeäksi toimintakulttuurin ja turvallisen oppimisympäristön kehittäminen, jotta ne mahdollistavat ja edistävät toiminta-ajatuksen toteutumista ja erilaisten oppijoiden huomioon ottamista opetuksessa. Toiminta-ajatus velvoittaa

9 jokaista kouluyhteisöön kuuluvaa. Opetus antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Koulu kehittää yleissivistävien tietojen ja taitojen lisäksi oppilaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä oppimisen taitoja. Arvojen ja toiminta-ajatuksen mukaisesti oppilasta kannustetaan elämän arvostamiseen, vastuullisiin mielipiteisiin, itsenäisiin valintoihin sekä suomalaisuuteen, omien juuriensa tuntemiseen ja kansainvälisyyteen. Oppilaan suhde omaan itseensä - ymmärtää oikean ja väärän - arvostaa itseään ja toimintaansa - sietää epäonnistumista, omaa positiivisen asenteen - ymmärtää fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimisen ja terveellisten elämän - tapojen tärkeyden Oppilaan suhde oppimiseen - arvostaa oppimista ja haluaa tehdä työtä sen eteen - pyrkii pitkäjänteisyyteen ja asetettuihin tavoitteisiin - arvioi tietoa ja tiedonlähteitä kriittisesti - kokee mahdollisuutensa oppia omien valmiuksiensa mukaan Oppilaan suhde suomalaisuuteen ja kotipaikkakuntaansa - arvostaa kotiseutuaan - tuntee juurensa - arvostaa aikaisempien sukupolvien työtä - uskoo tulevaisuuteen Oppilaan suhde toisiin ihmisiin - arvostaa kaikkia ihmisiä, ymmärtää erilaisuutta - ottaa huomioon toiset ja kunnioittaa heitä - rakentaa ja kunnioittaa hyviä ihmissuhteita - pyrkii olemaan yhteistyökykyinen - kunnioittaa toisen koskemattomuutta Oppilaan suhde ympäristöön - kunnioittaa yhteistä ja toisten omaisuutta - arvostaa vanhaa kulttuuriympäristöä - ymmärtää olevansa osa luontoa, kiinnostuu luonnosta sekä kunnioittaa ja suojelee sitä - suhtautuu luontoon vastuuntuntoisesti - arvostaa ympäristön esteettisyyttä Oppilaan suhde elämän perusarvoihin - tiedostaa tekojensa eettisen ulottuvuuden ja kykenee eettiseen arviointiin (esim. rehellisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus) 2.2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena ovat: Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan sekä uskomaan omiin oppimiskykyihinsä. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. Oppilas omaksuu tietoja ja taitoja eri sisältöalueista ja aineryhmistä. Hän kehittää omaa tapaansa oppia ja ottaa vähitellen yhä suurempaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hän opettelee kertomaan, miten on ajatellut, ja ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa. Oppilas kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan.

10 Oppilas ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksista ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. Hän harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin. 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys Oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppilas oppii aktiivisesti ja tavoitteellisesti aiemmin oppimansa pohjalta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2. Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan sitä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöä, jossa oppiminen tapahtuu. Oppimisympäristö on siis oppimisen tapahtumapaikan ja siellä toimivien ihmisten toiminnan muodostama kokonaisuus. Fyysinen oppimisympäristö Koulu ympäristöineen ulko- ja sisätiloineen ja irtaimistoineen muodostavat tavallisesti oppimisen tapahtumapaikan. Joissakin tapauksissa oppimisympäristö on erityisestä syystä varsinaisen koulualueen ulkopuolella vuotuisen suunnitelman mukaan. Oppimisympäristö on opetusvälineiden osalta asiallinen ja oppimiseen kannustava. Se ohjaa oppilaan aktiivista ja myös itsenäistä opiskelua. Työvälineet ja -materiaalit sekä kirjastopalvelut ovat oppilaiden ulottuvilla. Oppimisympäristön varustus antaa tilaisuuden tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa oppilaalle mahdollisuuksia monipuoliseen työskentelyyn, leikkiin ja liikkumiseen. Päämääränä on turvallinen, ergonominen, terveellinen ja esteettinen oppimisympäristö. Tyrnäväläinen oppimisympäristö on monipuolinen: koulujen lisäksi oppimisympäristöön kuuluvat koulujen pihat, lähiympäristö ja kunnan eri palvelut. Tyrnävällä luonto on lähellä oppilasta, jolloin lapsen ja nuoren on helppo tutkailla luonnontapahtumia, liikkua luonnossa sekä saada luonnosta iloa ja virkistystä. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Oppimisympäristössä on keskeistä oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen, oppimisen ilon ja motivaation vahvistaminen sekä oppilaan ohjaaminen työskentelemään ryhmän jäsenenä. Hyvässä oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva ja

11 myönteinen ilmapiiri. Se on myös turvallinen ja viihtyisä, opettajan ja oppilaiden vuorovaikutusta ylläpitävä sekä oppilaita yhteisen omaisuuden vastuulliseen käyttöön edistävä. 3.3. Koulun toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Sivistyspalveluiden merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Osaaminen ja tiedon hyväksikäyttäminen on entistä keskeisemmin yhteiskuntaa ja kuntaa eteenpäin vievä resurssi. Tästä johtuen henkilöstön merkitys ja oppivan organisaation toimintamalli on tullut entistä tärkeämmäksi. Kunnan oma vastuu sivistyspalveluiden tuottajana on lisääntynyt. Se edellyttää arviointitoiminnan tehostamista. Huolehditaan siitä, että hyvät oppimistulokset antavat monipuoliset jatko-opintomahdollisuudet. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulutuksen ja muun sivistystoiminnan perusturvaan ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Informaation ja medioiden vaikutus lisääntyy. Tästä johtuen on korostettava kriittisyyttä ja kykyä arvioida median informaatiota. Muutoksessa sivistyksen perustehtävät, arvot ja turvallisuus korostuvat. Sivistyksessä ja kasvatuksessa mm. hyvät tavat, suvaitsevaisuus, terveen itsetunnon merkitys ja toisen kunnioittaminen tulevat entistä tärkeämmäksi. Tietoverkkojen käyttö lisääntyy. Toimintakulttuuri kannustaa oma-aloitteisuuteen, vastuuseen, toimintojen ja oppilaitosten verkottumiseen ja integroitumiseen yli kuntarajojen. Tässä kehityksessä hallinnolliset rajat madaltuvat ja seutukunnallinen yhteistyö lisääntyy. Kunnan kasvu ja muuttoliike edellyttävät kotiseutuidentiteetin vahvistamista. Tavoitteena on yhdistää kasvatuksessa luonnonarvoja, kulttuuriarvoja ja historiaa korostavan turvallisen kotikunnan identiteetti sekä eteenpäin suuntautuvan osaamisen haasteet. 3.4. Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista

12 kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

13 3.5. Tuntijako Perusopetuksen tuntijako 1.8.2012 alkaen (SIVL 13.10.2011 128) Aineryhmä \ vuosiluokat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 2,5 3,5 3 A-kieli 2 2 2 2 2,5 2,5 3 B-kieli 2 2 2 Matematiikka 3 3 5 5 3 4 3,5 3 3,5 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 Biologia ja maantieto 2 2 2 2,5 2,5 Fysiikka ja kemia 1 1 2 2,5 2,5 Terveystieto 1 1,5 0,5 Uskonto tai ET 2 1 1 1 1 2 1 1 1 Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 3 Taide- ja taitoaineet Musiikki 1 2 1 1 2 1 1 Kuvataide 1 1 2 2 3 2 2 Käsityö 2 2 2 2 3 2 3 Liikunta 2 2 3 3 3 2 2 2 2 Kotitalous 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 Valinnaiset aineet 7 6 Oppilaan viikkotuntimäärä 20 20 24 24 25 25 30 30 30

14 3.6. Kieliohjelma Tyrnävän kunnan kouluissa annetaan oppilaille hyvä ja vahva peruskielitaito ja jonkin verran ns. medialukutaitoa, lähinnä internetin ja muiden sähköisten viestimien avulla. Peruskopuilussa opiskellaan ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) englantia. Toinen vieras kieli on 7. vuosiluokalla alkava ruotsi (B1). Valinnaisia kieliä ovat saksa (B2) ja ranska (B2). Alaluokilla alkanut A2 -kielen opiskelu jatkuu yläluokilla. A2-kieli luetaan yhdeksi valinnaisaineeksi 8. ja 9. vuosiluokalla. Kieli Luokka, jolloin opetus alkaa tuntia/viikko 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Pakolliset Englanti A1 3. lk 2 2 2 2 2 3 3 Ruotsi B1 7. lk - - - - - 2 2 2 Valinnaiset Saksa B2 Ranska B2 8. lk - - - - - 2 2 - - - - - 2 2 3.7. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaisesti Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti (Perusopetusasetus 11 852/1998) Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opintoohjelmaan, määriteltävä niiden suoritusjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. (Perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 2010) Tyrnävän kunnan opetussuunnitelmassa oppiaineiden tavoitteet on pääosin määritelty vuosiluokittain. Jotta oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti, rehtori tekee oppilaan osalta asiasta hallintopäätöksen. Oppilaan huoltajaa kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Opintokokonaisuuksien lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan myös miten oppilaan suorituksia ja opintojen etenemistä seurataan ja miten ne dokumentoidaan. (ks. 4.4.1. Oppimissuunnitelma) Oppilas ei jää luokalle mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. Lukuvuoden päättyessä hän saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opintokokonaisuuksista. Tällä on merkitystä erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Oppilas jatkaa seuraavana lukuvuonna opinto-

15 jaan 9. luokan oppilaana ja saa päättötodistuksen, kun perusopetuksen oppimäärä eri oppiaineissa on hyväksytysti suoritettu. 3.8. Erityiset opetusjärjestelyt Oppilaan opetus voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos 1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, 2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteen ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (Perusopetuslaki 18 ). Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. (Perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 2010) Tyrnävän kunnassa hallintopäätöksen erityisistä opetusjärjestelyistä tekee rehtori. Hallintopäätöksessä määritellään erityisten opetusjärjestelyjen toteuttaminen ja kesto sekä päätöksen perustelut. Huoltajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma (4.4.1. Oppimissuunnitelma). Oppimissuunnitelmassa määritellään tarkemmin opetuksen järjestäminen, oppiainekohtaiset tavoitteet sekä arvioinnin toteuttaminen sen mukaan kuin on erityisten järjestelyjen kannalta tarpeen. Kun erityisten opetusjärjestelyjen tarve johtuu terveydellisistä syistä, oppilaalle voidaan perusopetuslain 18 perusteella räätälöidä terveydentilaan ja olosuhteisiin sopiva tapa osallistua opetukseen. Tämä tulee huomioida myös arviointia toteutettaessa. Jos oppilas ei sairauden vuoksi voi osallistua kouluopetukseen, mutta terveydentila sallii opiskelun esimerkiksi kotona, opetus voidaan järjestää antamalla hänelle ohjausta, oppimateriaalia ja oppimista tukevaa arviointipalautetta kotiin. Lähtökohtana on, että oppilas saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (Perusopetuslaki 30 1 mom. 642/2010). Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja lisäykset 2010

16 Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukea tarjotaan oppilaille yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Tuen tasoja kuvataan seuraavassa kaaviossa. KASVUN, OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ, TIIMITYÖ, KASVATUSKUMPPANUUS TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI eriyttäminen tiimityö joustavat ryhmittelyt tukiopetus pienryhmätuki osa-aikainen erityisopetus oppi- oppimissuunnitelma lashuollon tuki avustajapalvelut apuvälineet, tulkitsemispalvelut ohjaus- ja tukipalvelut aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta eriyttäminen joustavat ryhmittelyt tiimityö tukiopetus oppimissuunnitelma osa-aikainen erityisopetus pienryhmätuki oppilashuollon tuki avustajapalvelut apuvälineet tulkitsemispalvelut ohjaus- ja tukipalvelut aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta eriyttäminen joustavat ryhmittelyt tiimityö tukiopetus HOJKS pienryhmätuki erityisopetus oppilashuollon tuki avustajapalvelut apuvälineet tulkitsemispalvelut ohjaus- ja tukipalvelut aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta

17 PEDAGOGINEN ARVIO PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS 4.1.Yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioimisesta opetuksessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki annetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. (Perusopetuksen perusteiden muutokset ja täydennykset 2010)

18 Perusopetuksen alussa arvioidaan oppilaiden tuen tarvetta yhteistyössä esiopetuksen kanssa ja siihen varaudutaan resursoinnissa ja esimerkiksi koulunkäynninohjaajien työtä suunniteltaessa. Opetusryhmiä suunniteltaessa käytetään tukena tiedonsiirtolomaketta, jonka huoltajat ja esiopettaja täyttävät kouluun ilmoittautumisen jälkeen. Esiopetuksen ja alkuopetuksen tiivis yhteistyö tukee oppilaiden siirtymistä kouluun. Tiedonsiirtoa alaluokilta yläluokille järjestetään suunnitelmallisesti. Yläluokkien rehtori, erityisopettaja ja koulukuraattori käyvät keskustelut kuudensien luokkien opettajien ja alakoulujen rehtoreiden kanssa kevättalvella, jolloin yläkouluun siirtymistä valmistellaan. Myös muulloin oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että opetuksen järjestämisen kannalta olennainen tieto oppilaista siirtyy uuteen kouluun. Eriyttäminen Perusopetuslain 628/1998, 3 :n mukaisesti oppilaan opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen keskeisiä ulottuvuuksia ovat opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihtelu. Eriyttämistä voidaan toteuttaa esimerkiksi: muokkaamalla opetuksen sisältöjä käyttämällä erilaisia opetusmateriaaleja ja menetelmiä eriyttämällä koulu- ja kotitehtävien määrää ja käytettävissä olevaa aikaa muokkaamalla oppimisympäristöä muokkaamalla työtapoja luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia ryhmittelemällä oppilaita joustavasti hyödyntämällä koulun ulkopuolisia oppimistilanteita ottamalla huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet Opettajien yhteistyö ja joustavat ryhmittelyt Opettajien yhteistyö antaa mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Yhteistyö voi olla opetuksen yhteistä suunnittelua tai toteuttamista. Opetusryhmiä voidaan jakaa joustavasti tai opettajat voivat toimia saman ryhmän kanssa yhdessä.

19 Samanaikaisopetuksessa voidaan kahden opettajan työpanosta käyttää saman ryhmän opetuksessa. Samanaikaisopetuksen suunnitelmallisella käytöllä voidaan tukea ryhmässä tapahtuvaa eriyttämistä ja tarjota tukea monipuolisesti. Samanaikaisopetuksen kehittäminen vaatii suunnittelua lukujärjestyksen teossa ja opetustunneissa. Käytännön mahdollisuuden siihen antaa esimerkiksi jakotuntien sijoittaminen yhtäaikaisesti, jolloin käytössä on kahden opettajan työpanos. Opettajat tekevät myös yhteistyötä opetuksen suunnittelussa. Esi- ja alkuopetuksessa suunnitelmallista yhteistyötä tuetaan aluetiimien ja esiopetusryhmien ja alkuopetusluokkien yhteistoimintatiimien käytöllä. Yhteistyö mahdollistaa myös opetusryhmien joustavat ryhmittelyt. Ryhmien joustavaa jakamista käytetään eriyttämisen tukena. Oppiaineita sijoitetaan lukujärjestykseen saman luokka-asteen luokilla samanaikaisesti, jolloin opetusryhmiä voidaan jakaa joustavasti (ns. palkittaminen). Samalla voidaan hyödyntää pienryhmä- ja tukijärjestelyjä tehokkaasti. Erityistä huomiota kiinnitetään joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallien hyödyntämiseen. Poikkeava koulun aloittaminen Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin. (PoL 27 ) 4.2. Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. (Perusopetuslaki 16a 642/2010) Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja opetusryhmien joustavan käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelmaa tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio

20 Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2010). Pedagogisessa arviossa kuvataan: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilan kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntini liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Arvion laatimisessa voidaan käyttää myös tarpeen mukaan muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, sitä voidaan huoltajan luvalla hyödyntää. 4.3.Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvu, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. (perusopetuslaki 17 642/2010) Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle perusopetuksen jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelusta. Erityisen tuen aikana ovat käytettävissä tarpeen mukaan kaikki perusopetuksen tukimuodot. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet) Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys (PoL 17 642/2010 ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 ). Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulun käyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

21 perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllisen oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin tai muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. (Opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010) Erityisen tuen päätös Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. (Perusopetuslaki 17 ) Päätös tehdään hallintolain mukaisesti (Hallintolaki (434/2003). Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. (Perusopetuslaki 17 ) Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida muuten antaa (Perusopetuslaki 17 ). Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen katsotaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. (Opetussuunnitelman perusteet 2010) Tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen: vastuut ja käytettävät lomakkeet Toimenpide Vastuuhenkilö Lomake Neuvottelu huoltajien kanssa luo- Luokanopettaja/ kanvalvoja Yleinen tuki Selvitys oppilaan saamasta yleisestä tuesta Luokanopettaja/ luokanvalvoja ja erityis- Kartoitus/Yleinen tuki

22 opettaja Pedagogisen arvion laatiminen luo- Luokanopettaja/ kanvalvoja Pedagoginen arvio LOMAKE Päätös tehostetusta tuesta Oppilashuoltoryhmä Pedagoginen arvio LOMAKE Tehostettu tuki Oppimissuunnitelman laatiminen ai- Luokanopettaja/ neenopettaja Oppimissuunnitelma LOMAKE Oppimissuunnitelman seuranta ai- Luokanopettaja/ neenopettaja Oppimissuunnitelman seuranta LOMAKE Selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta luo- Luokanopettaja/ kanvalvoja Kartoitus/Tehostettu tuki LOMAKE Pedagogisen selvityksen laatiminen luo- Luokanopettaja/ kanvalvoja Pedagoginen selvitys LOMAKE Oppimisvaikeuksien kartoittaminen Yksilöllistämistarpeen määrittäminen Erityisopettaja Pedagoginen selvitys lau- Erityisopettajan sunto Tarvittaessa psykologinen/ lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys Psykologi, lääkäri, sosiaaliviranomainen tai muu asiantuntija Asiantuntijalausunto Huoltajan ja oppilaan kuuleminen Rehtori, luokanopettaja/ luokanvalvoja Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätöksen valmistelu LOMAKE

23 Pedagoginen selvitys Käsittely moniammatillisessa oppilashuollossa Oppilashuoltoryhmä Erityisen tuen päätöksen valmistelu erityisen tuen päätöksen valmistelu Rehtori Erityisen tuen päätöksen valmistelu LOMAKE Erityisen tuen päätös Sivistysjohtaja Päätösasiakirja Erityinen tuki HOJKS:n laatiminen Luokanopettaja/ aineenopettaja ja erityisopettaja HOJKS LOMAKE HOJKS:n seuranta Luokanopettaja/ aineenopettaja ja erityisopettaja HOJKS:n seuranta LOMAKE Erityinen tuki/ tehostettu tuki Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen erityisesti 2. ja 6. luokka aina erityisen tuen tarpeen muuttuessa Rehtori Kartoitus/Erityinen tuki Pedagoginen selvitys 4.4.Yksilölliset suunnitelmat 4.4.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. (PoL 16a (642/2010) Oppimissuunnitelma tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan

24 oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin ja koulun kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan Suunnitelman tavoitteena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa opiskeluunsa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelman antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla oppiaineen oppimäärää ei kuitenkaan voida yksilöllistää. (Opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja lisäykset 2010) Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti (PoA 11 852/1998). Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opintoohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. (Opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja liäykset 2010) Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (PoL 18 ). Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

25 Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilas huoltajineen, opettajat, erityisopettajat ja muut tarpeelliset asiantuntijat. Oppimissuunnitelma tehdään kirjallisena. Henkilöt, jotka laativat oppimissuunnitelman, sitoutuvat myös sen toteuttamiseen. Oppimissuunnitelman arvioinnista sovitaan oppilaskohtaisesti. Oppilas, jolle suunnitelma tehdään, opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa määritellään ja kirjataan ylös yleisen tuen muodot kuten eriyttämisen käytännöt (esim. oppiaineksen karsiminen perusasioihin, koejärjestelyt, eriyttävät oppikirjat), tukiopetuksen käyttö ja huoltajien tuki. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteet esim. lukukauden mittaisiksi ja kirjataan ylös milloin suunnitelman toteutuminen arvioidaan. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä valmiille lomakepohjalle. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityisen apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyö toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajan kohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet

26 Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle. (opetussuunnitelman perusteidenmuutokset ja täydennykset 2010) Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla tai muilla muutoksen hakukeinoilla. 4.4.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. (PoL 17 a 642/2010) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteistä oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisuosta menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin ja motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muut tuki fyysiseen ja psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset ja muut ratkaisut

27 erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä, kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi: luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain. Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelman, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla tai muilla muutoksenhakukeinoilla. Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi (PoL 17a 642/2010). Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJK-

28 Siin ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. (Opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010) Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisesta vastaavat luokanopettaja, aineenopettaja ja erityisopettaja sen mukaisesti kuin oppilaan tuen tarve ja opetuksen järjestelyt vaativat. Suunnitelma laaditaan huoltajien ja oppilaan kanssa. Tarpeen mukaan suunnitelman laatimisessa ovat mukana myös muut oppilaan kuntoutuksesta vastaavat henkilöt. Suunnitelman laatiminen aloitetaan kuukauden kuluessa erityisen tuen päätöksestä. Lapselle, jolle erityisen tuen päätös on tehty ennen esiopetuksen alkamista, suunnitelman tekeminen on aloitettava syyskuun loppuun mennessä. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on pedagoginen asiakirja, jota voidaan täydentää lukuvuoden kuluessa. Suunnitelmasta ei tehdä viranhaltijapäätöstä. 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (PoL 16 ). Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetuksessa oppilaan opetusta eriytetään yksilöllisillä tehtävillä, ajankäytöllä ja ohjauksella. Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamiseen oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppilaalle ja koulunkäynnille. (Opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010)