Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä KYS-Sydänkeskus 2010
26.3.2010 2 Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju Pohjois- Savon sairaanhoitopiirissä Diagnoosi I50 Insufficientia cordis (sydämen vajaatoiminta) Hoitoketjusta vastaavien nimet ja yhteystiedot Kuopion yliopistollinen sairaala: Ylilääkäri, kardiologi Vajaatoimintahoitaja Fysioterapeutti Kuopion terveyskeskus: Apulaisylilääkäri Muut terveyskeskukset: Apulaisylilääkäri Heikki Miettinen p. 044-711 3950 heikki.miettinen(at)kuh.fi Mari Kiema p. 044-717 5545 mari.kiema(at)kuh.fi Leena Meinilä p. 044-717 4758 leena.meinila(at)kuh.fi Pertti Lipponen p. 044-718 6271 pertti.lipponen(at)kuopio.fi Raakel Laukkanen (Keiteleen terveyskeskus) p. 017-273 1510 raakel.laukkanen(at)piekeitk.kuh.fi
26.3.2010 3 Sisällysluettelo: Sisällysluettelo:... 3 Hoitoketjun tavoitteet... 4 Toteutumisen seuranta ja päivitys... 4 Diagnostiset kriteerit... 4 Perusterveydenhuollossa tehtävät tutkimukset... 5 Lääkityksen aloittaminen perusterveydenhuollossa... 5 Indikaatiot erikoissairaanhoitoon lähettämiseen... 5 Lähetetiedot... 6 Hoidonporrastus... 6 Hoito erikoissairaanhoidossa... 6 Liitännäissairauksien hoito... 7 Palliatiivinen hoito... 7 Potilasohjauksen periaatteet... 8 Ohjausvastuun siirtämisen periaatteet... 8 Suositus sairaanhoitajan suorittamasta vastaanotto- ja /tai puhelinseurannasta... 9 Suositus fysioterapeutin suorittamasta seurannasta... 10 LIITTEET:... 11
26.3.2010 4 Hoitoketjun tavoitteet Hoitoketjun tavoitteena on 1. kuvata sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidonporrastus Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin alueella 2. ohjata sydämen vajaatoimintaa sairastavien hoitoa hoitosuositusten mukaiseksi. 3. ehkäistä sydämen vajaatoiminnasta johtuvien sairaalahoitojaksojen määrän kasvua. Toteutumisen seuranta ja päivitys - Hoitoketjun toimivuutta seurataan sydämen vajaatoiminnasta johtuvien sairaalahoitojaksojen määrän kehityksellä. - Vajaatoimintatyöryhmä kokoontuu vuosittain arvioimaan ja päivittämään hoitoketjua. Diagnostiset kriteerit Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan sitä sairastavalla on jokin verenkiertoelimistön sairaus. Perussairauden diagnostiikkaan tulee kiinnittää huomiota. Sydämen vajaatoiminnan diagnoosiin vaaditaan seuraavat kriteerit: Tyypilliset oireet - hengenahdistus, väsyvyys, uupumus, turvotukset JA Tyypilliset kliiniset löydökset - takykardia, takypnoe, keuhkojen rahinat, pleuraneste, turvotukset JA Näyttö sydämen rakenteellisesta tai toiminnallisesta poikkeavuudesta levossa - suurentunut sydän, ultraäänitutkimuksen löydös, sivuäänet, kohonnut NT-proBNP NT-proBNP:n määrittämistä suositellaan diagnostiikan apukeinona. Jos sekä NT-proBNP että EKG ovat normaalit, on sydämen vajaatoiminta epätodennäköinen.
26.3.2010 5 Perusterveydenhuollossa tehtävät tutkimukset - Anamneesi ja status - Laboratoriokokeet: PVK, K, Na, krea, b-gluk, lipidit, TSH, NT-proBNP, PLV, EKG - THX-kuva - Rasitus-ekg, jos potilaalla epäillään sepelvaltimotautia - Sydämen ultraäänitutkimus (Kts. Hoidonporrastus): o Vajaatoiminnan vaikeusasteen ja taustasairauden selvittämiseksi pääsääntöisesti kaikille potilaille. o Ei välttämättä tarvitse tehdä hyvin iäkkäälle ja/tai muiden sairauksien vuoksi huonoennusteiselle, jolla sydänoireet ovat hallinnassa lääkehoidolla o Jatkohoito suunnitellaan ultraäänitutkimuksen jälkeen. Lääkityksen aloittaminen perusterveydenhuollossa Ennusteeseen vaikuttava ja oireenmukainen lääkehoito tulee aloittaa kliinisen diagnoosin perusteella perusterveydenhuollossa. - Lääkityksen aloittaminen: o ACE:n estäjä: Ensimmäinen aloitettava lääke kaikille vajaatoimintapotilaille. Ohje: [Liite 1] o Diureetti: Jos nesteretentiota ja/tai verenpaine koholla. Ohje: [Liite 2] o Beetasalpaaja: Kun ACE:n estäjä titrattu tavoiteannokseen. Ohje: [Liite 3] o Lääkitys aloitetaan pienellä annoksella ja titrataan tavoiteannokseen yksilöllisesti. Iäkkäillä potilailla titrausnopeus on usein hidas. - Tarvittaessa: o Angiotensiinireseptorin salpaajat: Jos ACE:n estäjä ei sovi sivuvaikutusten takia TAI Jos oireinen ACE:n estäjän, diureetin ja beetasalpaajan potilaan sietämän maksimiannosten yhdistelmän jälkeen. Ohje: [Liite 4] o Aldosteroniantagonisti: Jos oireinen ACE:n estäjän, diureetin ja beetasalpaajan potilaan sietämän maksimiannosten yhdistelmän jälkeen. Ohje: [Liite 5] o Nitraatit: Akuutissa vajaatoiminnassa voidaan käyttää laskimonsisäisesti annosteltavaa nitraatti-infuusiota tai ensihoidossa nitraatti-suihkeita, mikäli potilaan systolinen verenpaine on yli 90 mmhg o Digoksiini: Jos eteisvärinä ja korkea syketaso. o AK-hoito: Jos flimmeri, keinoläppä tai muu indikaatio. Indikaatiot erikoissairaanhoitoon lähettämiseen Välittömän erikoissairaanhoidon aiheet: - Akuutisti oireileva uusi, vaikeaoireinen vajaatoiminta - Kroonisen vajaatoiminnan vaikeutuminen, mikäli tilanne vaatii osastohoitoa, eikä hoito ole toteutettavissa terveyskeskuksessa. Muut erikoissairaanhoidon konsultaation aiheet: - Etiologialtaan tuntematon uusi sydämen vajaatoiminta tai vanha vajaatoiminta vaikeutuu nopeasti. - Sepelvaltimotaudin epäily ja invasiiviset selvittelyt ovat aiheellisia.
26.3.2010 6 - Epäillään merkittävää läppävikaa. - Rytmihäiriöitä tai vakaviin rytmihäiriöihin viittaavia oireita. - Vajaatoimintatahdistimen tarpeen arviointi o seulonta: vaikeat oireet, EF < 35 % ja ekg:ssa vasen haarakatkos Lähetetiedot - Aikaisemmat sairaudet sekä tieto mahdollisista muista etiologisista tekijöistä (esim. alkoholin käyttö, mahdolliset sytostaattihoidot yms.) - Vajaatoiminnan vaikeusaste ja NYHA-luokka - Käytössä oleva lääkitys - EKG, thoraxin rtg-tutkimuksen keskeiset löydökset - Laboratoriotutkimusten tulokset - Sydämen ultraäänitutkimuksen, rasitus-ekg:n ja muiden erikoistutkimusten tulokset, mikäli saatavissa Hoidonporrastus - Perusterveydenhuolto: o Sydämen vajaatoiminnan perusselvitykset. o Komplisoitumattoman sydämen vajaatoiminnan pitkäaikaisseuranta. o Vajaatoimintalääkityksen annosten nosto tavoiteannokseen sekä lääkityksen vaatima laboratorio- ja verenpaineseuranta. Erikoissairaanhoidon konsultaatiot: Vajaatoimintahoitaja (p. 044-717 5545, arkisin klo 9-15) Kardiologian konsultoiva lääkäri (p. 044-717 4863, arkisin klo 9-15) Sisätautien etupäivystäjä päivystysaikana (p. 044-711 3080) Kiireettömät konsultaatiot sähköistä lähetejärjestelmää käyttäen - Sydämen ultraäänitutkimukset: o Diagnoosivaiheen ultraäänet Harjulan, Iisalmen tai Varkauden sairaaloiden sisätautien poliklinikoilla tai ostopalveluna yksityissektorilta tai KYS:n sydänpoliklinikalla. o Tehdään perusterveydenhuollossa, jos tutkimus on saatavissa. Muussa tapauksessa voidaan konsultoida erikoissairaanhoidon poliklinikoita. o Erikoissairaanhoitoon lähettäminen ei edellytä ultraäänitutkimusta. - Vaikeahoitoista vajaatoimintaa sairastavien ja tiettyjen erikoisryhmien (kts. Hoito erikoissairaanhoidossa) seuranta KYS:n sydänpoliklinikalla. Hoito erikoissairaanhoidossa Akuuttihoito toteutetaan KYSin sydänosastolla, sisätautiosastolla sekä Varkauden tai Iisalmen sairaaloissa. Potilaita voidaan hoitaa myös terveyskeskusten vuodeosastoilla, mikäli paikalliset olosuhteet sen mahdollistavat. Hoitoratkaisut tehdään Euroopan kardiologisen seuran (ESC) vuonna 2008 julkaistun hoito-ohjeen linjausten mukaisesti.
26.3.2010 7 Muu sydämen vajaatoimintapotilaan erikoissairaanhoito sisältää mm. - Etiologian selvittely: o Non-invasiiviset tutkimukset Sydämen ultraäänitutkimus, holter, sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus, CT- ja magneettikuvaus o Invasiiviset tutkimukset Koronaariangiografia, sydämen katetrisaatio, sydänlihasbiopsia - Lääkityksen optimointi perussyyn mukaisesti - Laskimonsisäisen lääkityksen toteuttaminen (mm. levosimendaani-infuusio) - Kajoavat hoidot: o Sepelvaltimoiden pallolaajennus, elektrofysiologinen tutkimus o Kirurginen hoito: läppä- ja ohitusleikkaukset o Laitehoidot: vajaatoiminta- ja rytmihäiriötahdistin, uniapnean laitehoidot o Sydämensiirto - Työkyvyn arviointi ongelmatilanteissa - Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien pitkäaikaisseurannan suunnittelu Vajaatoimintapoliklinikan hoitoon ja seurantaan kuuluvat: - Uusi, vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta - Harvinaisen taustasairauden (esim. sarkoidoosi) aiheuttama sydämen vajaatoiminta - Kroonisen sydämen vajaatoiminnan lääkehoito-ongelmat - Vaikea vajaatoiminta, jossa harkitaan kirurgista tai laitehoitoa Muilla sydänpoliklinikoilla seurataan mm potilaita, joilla on - vakavia rytmihäiriöongelmia - sydämen tahdistin tai rytmihäiriötahdistin - vaativat säännöllistä seurantaa sydämen ultraäänitutkimuksella (esim. läppäviat) - suunnitteilla tai tehty sydämensiirto Osaa näistä potilaista voidaan seurata Varkauden tai Iisalmen sairaaloiden erikoislääkärijohtoisilla sisätautien poliklinikoilla. Liitännäissairauksien hoito - Diabetes, depressio (Ks erilliset Käypä hoito suositukset: www.kaypahoito.fi) - Uniapnean laitehoidot: CPAP tai adaptiivinen servoventilaatio [Liite 9] Palliatiivinen hoito - Palliatiivinen hoitoratkaisu o tehdään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa o keskusteltava potilaan ja hänen omaistensa kanssa. o käyty keskustelu potilaan kanssa ja päätös kirjataan sairaskertomukseen. - Hoidon toteutuksesta vastaa perusterveydenhuolto. - Potilaiden tunnistaminen o Toistuvia sairaalahoitoja (>1/6kk) huolimatta optimaalisesta hoidosta o Toistuvan/jatkuvan laskimonsisäisen lääkityksen tarve o Huono elämänlaatu / NYHA 4 oireet
26.3.2010 8 o Kliinisen kuvan perusteella huono ennuste o Erikoishoidot (esim. vajaatoimintatahdistin, sydämen siirto) eivät mahdollisia - Palliatiivisen hoidon hoitokäytännöistä viitataan Kuolevan potilaan oireiden hoito hoitosuositukseen (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50063) Potilasohjauksen periaatteet Potilasohjauksen eteneminen on yksilöllistä ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin perustuvaa. Ohjaussisällöt: Diagnoosivaiheessa sairaalassa tai perusterveydenhuollossa Perustiedot [Liite 6] Jatkohoidossa tai ensimmäisellä uusinta sairaalahoitojaksolla Syventävät tiedot 1 [Liite 7] Jatkohoidossa tai toisella uusinta sairaalahoitojaksolla Syventävät tiedot 2 [Liite 8] Kirjallisena materiaalina käytetään: KYS:in Sydämen vajaatoimintapotilaan omahoitokirja ja/tai Sydänliiton Sydämen vajaatoiminta opasta. Ohjauksesta vastaa: Perusterveydenhuollon pitkäaikaisseurannassa: oma aluehoitaja tai sydänasioihin perehtynyt hoitaja/fysioterapeutti. Aluehoitajan rooli määräytyy paikallisesti sovitun työnjaon mukaan. Osastohoidossa: potilaan hoidosta vastaava hoitaja/fysioterapeutti. Erikoissairaanhoidon pitkäaikaisseurannassa: KYS:in vajaatoimintahoitaja. Ohjausvastuun siirtämisen periaatteet Siirtävän yksikön hoitaja/fysioterapeutti laatii hoitotyön yhteenvedon Hoidon tarve: hoidon aihe ja/tai itsehoidon esteet Hoitotyön toiminnot: voinnin kuvaus vastuun siirron hetkellä keskeiset tutkimukset ja fysiologiset mittaukset ohjaus ja potilaan kanssa sovitut asiat sosiaalisen verkoston osallistuminen ohjaukseen/hoitoon jatkohoito Hoidon tulokset: voinnissa tapahtuneet muutokset hoidon aikana hoidon etenemisen arvio (ennallaan/parantunut/huonontunut) Hoitoisuus: hoitoisuusluokkatieto numeerisena ja sanallisena arviona Lääkehoito: siirtopäivänä annetut lääkkeet Lähettävän hoitajan/fysioterapeutin nimi ja yhteystiedot
26.3.2010 9 Suositus sairaanhoitajan suorittamasta vastaanotto- ja /tai puhelinseurannasta - Sairaalahoidon/diagnoosivaiheen jälkeinen ohjeellinen seuranta-aikataulu: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti tai puhelinkontakti: 1-2 vko, 1 kk, 2 kk, 3 kk ja sen jälkeen 6 kk välein mikäli potilas stabiili Lääkehoitoon liittyvät laboratorio (Na, K, Krea)- ja verenpainekontrollit: Kts. Lääkityksen aloittaminen perusterveydenhuollossa - sairaanhoitajan vastaanottokäynnin suositussisältö: omahoitokirjan seurantatiedot ja omahoidon onnistuminen kliininen tila (paino, rr, pulssi, hengitystiheys, turvotukset, laboratoriovastaukset) lääkehoidon toteutuminen potilaan esille tuomat asiat (uudet oireet ja löydökset, lääkkeiden sivuvaikutukset, ravitsemustilan ongelmat, reseptien riittävyys, kotona selviäminen) potilaan tarvitsema potilasohjaus (Kts. Potilasohjauksen periaatteet) - potilaan hoidosta vastaavan lääkärin tai vajaatoimintahoitajan konsultointi: jos hengenahdistusta, turvotusta tai painon nousua > 2kg kolmen päivän aikana, eikä ole selkeitä toimintaohjeita tai toimintaohjeilla ei selkeää vastetta jos laboratorioarvot viitearvojen ulkopuolella ja menossa epäedullisempaan suuntaan jos täysin uusia sydänoireita jos pitkittynyt tulehdustauti jos syke uutena löydöksenä pysyvästi > 90/min tai epätasainen jos systolinen RR toistuvasti < 100 mmhg ja siihen liittyvää huimausta tms. jos diastolinen RR toistuvasti > 90 mmhg ************************************************************************************* KYS:in vajaatoimintahoitaja Mari Kiema, p. 044-717 5545, arkisin klo 9-15, mari.kiema(at)kuh.fi
26.3.2010 10 Suositus fysioterapeutin suorittamasta seurannasta - sairaalahoidon/diagnoosivaiheen jälkeinen seuranta-aikataulu: 1 kk ja sen jälkeen yksilöllisesti 2-6 kk välein - fysioterapeutin vastaanoton suositussisältö: omahoitokirjan tarkastelu kliininen tila (paino, rr, pulssi, turvotukset) 6 min kävelytesti potilaan tarvitsema potilasohjaus (Kts. Potilasohjauksen periaatteet) - potilaan hoidosta vastaavan lääkärin tai KYS:in sydänfysioterapeutin konsultointi: Lääkärin konsultaatio: jos painon nousua > 2 kg kolmen päivän aikana jos hengenahdistusta levossa jos täysin uusia sydänoireita rasituksen aikana KYS:in sydänfysioterapeutin konsultaatio: konsultaatiot: milloin voi aloittaa, mitä harjoitteita, 6 minuutin kävelytesti koulutustoiveet ************************************************************************************* KYS:in sydänfysioterapeutti Leena Meinilä, p. 044-717 4758 (potilasasiat, muut asiat miel. ensisijaisesti sähköpostilla), leena.meinila(at)kuh.fi
26.3.2010 11 LIITTEET: [Liite 1] ACE:n estäjät: - Ennen hoidon aloitusta ja 1-2 vko aloituksen jälkeen tarkista Na, K, Krea - Harkitse annostitrausta 2-4 vkon välein, huomioi Na, K, Krea kontrollit 1-4 viikon kuluttua jokaisesta titrauksesta. - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin - Hoitoannokseen pääsyn jälkeen Na, K, Krea 1, 3, 6 kk kuluttua ja sen jälkeen puolivuosittain - Aloitus- ja tavoiteannokset: ACE:n estäjä Aloitusannos Tavoiteannos Enalapriili 2,5 mg x2 10-20 mg x2 Kaptopriili 6,25 mg x3 50-100 mg x3 Lisinopriili 2,5-5 mg x1 20-35 mg x1 Perindopriili 2,5 mg x1 5-10 mg x1 Ramipriili 1,25-2,5 mg x1 5 mg x2 tai 10 mg x 1 - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: yskä, hyperkalemia, oireinen hypotonia, munuaisten toiminnan heikkeneminen [Liite 2] Diureetit: - Ennen hoidon aloitusta tarkista Na, K, Krea - Aloita matalalla annostelulla ja lisää kunnes kongestion oireet lievittyvät ja kliininen status paranee - Tavallisimpien diureettien aloitusannokset ja yleisimmät hoitoannokset: Diureetti: Aloitusannos Yleisin hoitoannos Furosemidi 20-40 mg 40-240 mg *************************************************************************************************** Hydroklooritiatsidi 25 mg 25-100 mg Indapamide 2,5 mg 2,5-5 mg - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: dehydraatio, hypovolemia, hyponatremia, hypokalemia [Liite 3] Beetasalpaajat: - Aloita pienellä annoksella kun ACE:n estäjä tai angiotensiinireseptorin salpaajat ovat hoitoannoksessa - Titraa tuplaamalla annos 2-4 viikon välein, mikäli vajaatoiminnan oireet eivät ole vaikeutuneet, ei oireista hypotoniaa tai huomattavaa bradycardiaa (syke < 50) - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin
26.3.2010 12 - Jos beetasalpaajan annoksen lisäämisen jälkeen potilaalle tulee oireinen hypotensio, vähennä tilapäisesti ACE:n estäjän annosta - Aloitus- ja tavoiteannokset: Beetasalpaaja Aloitusannos Tavoiteannos Bisoprololi 1,25 mg x 1 10 mg Karvediloli 3,125-6,25 mg x 2 25-50 mg Metoprololi (depot) 12,5-23,75 mg x1 95-190 mg - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: oireinen hypotensio, vajaatoimintaoireiden vaikeutuminen, bradykardia [Liite 4] Angiotensiinireseptorin salpaajat: - Ennen hoidon aloitusta ja viikon sisällä aloituksen jälkeen tarkista Na, K, Krea - Titraa annosta 2-4 vkon välein, huomioi Na, K, Krea kontrollit 1-4 viikon kuluttua jokaisesta titrauksesta. - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin - Hoitoannokseen pääsyn jälkeen Na, K, Krea 1, 3, 6 kk kuluttua ja sen jälkeen puolivuosittain - Aloitus- ja tavoiteannokset: AT-salpaaja Aloitusannos Tavoiteannos Kandesartaani 4-8 mg x1 32 mg Valsartaani 40 mg x2 160 mg - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: munuaisten toiminnan heikkeneminen, hyperkalemia, hypotensio [Liite 5] Aldosteroniantagonistit: - Aloitus pienellä annoksella kun ACE:n estäjä (tai angiotensiinireseptorin salpaaja) ja beetasalpaaja ovat hoitoannoksessa, mutta potilas vielä oireinen - Ennen hoidon aloitusta ja 1-4 vko aloituksen jälkeen tarkista Na, K, Krea - Titraa annosta 4-8 vkon välein, huomioi Na, K, Krea kontrollit 1-4 viikon kuluttua jokaisesta titrauksesta. - Iäkkäillä ja monisairailla potilailla annostitraus tapahtuu yksilöllisesti ja yleensä yo. aikataulua hitaammin - Hoitoannokseen pääsyn jälkeen Na, K, Krea 1, 2, 3, 6 kk kuluttua ja sen jälkeen puolivuosittain - Aloitus- ja tavoiteannokset: Aldosteroniantagonisti Aloitusannos Tavoiteannos Spironolaktoni 12,5-25 mg x1 25-50 mg x1 Eplerenoni 50 mg x1 50 mg x1 - Hoidon aikana tavallisimmat ongelmat: munuaisten toiminnan heikkeneminen, hyperkalemia, rintojen kosketusarkuus ja suurentuminen (spironolaktoni)
26.3.2010 13 [Liite 6] Ohjaus diagnoosivaiheessa (=Perustiedot): Tavoite: Potilas pärjää sairauden omahoidon perustietojen turvin kotona ja hän tietää, mistä saa tarvittaessa apua ongelmatilanteissa. Sairaanhoitajan ohjaus - sydämen vajaatoiminta sairautena ja mistä se johtuu (taustasairaus/syysairaus) - lääkehoidon toteutus ja lääkeannostelijan käyttö - painon säännöllinen seuranta ja omahoitokirjan täyttö (akuutin tapahtuman tai hoidossa tapahtuneiden muutosten jälkeen 1x/pv, stabiililla potilaalla 2-3x/vko) - seuraava kontrolli ja kuka/mikä taho vastaa hoidosta - omien oireiden tunnistaminen ja milloin/mistä apua Fysioterapeutin ohjaus - 6 minuutin kävelytesti - liikkumisen aloittaminen ja liikuntaan motivointi (mitä saa tehdä ja mitä rajoitettava) - ensimmäisen kuukauden kotiharjoittelu - omaseurantakirjan täyttäminen - ohjaus oman terveyskeskuksen fysioterapeutille [Liite 7] Ohjaus jatkohoidossa tai ensimmäisellä uusinta sairaalahoitojaksolla (=Syventävät tiedot 1): Tavoite: Potilas hallitsee sairauden hoidon perustiedot ja syventää sairauden hallinnan osaamistaan omahoidon alueella. Sairaanhoitajan ohjaus - kerrataan Perustietojen ymmärtäminen ja selvitetään omahoidon onnistuminen - tilan vaikeutumiseen johtavat tekijät ja miten niitä vältetään (esim. korkea verenpaine, korkea verensokeritaso, anemia, rytmihäiriöt, tulehdussairaudet, tulehduskipulääkkeet) - lääkkeiden käyttötarkoitukset ja tunnistaminen - tulehduskipulääkkeiden käytön välttäminen - diureettiannosten omasäätely ja kirjaaminen omaseurantakirjaan - suolarajoitus - runsaiden kertaluontoisten nestemäärien nauttimisen välttäminen - tarvittaessa (lääkärin määräyksestä) nesterajoituksen toteutuksen opettaminen - hengenahdistuksen ja/tai turvotusten omahoito - lääkekorvausasiat - sairastumisen vaikutus mielialaan Fysioterapeutin ohjaus - 6 min kävelytesti - liikuntaohjelman suunnittelu tai päivittäminen - liikuntaryhmään / kuntoutukseen ohjaus - jatkokäynneistä sopiminen
26.3.2010 14 [Liite 8] Ohjaus jatkohoidossa tai toisella uusinta sairaalahoitojaksolla (=Syventävät tiedot 2): Tavoite: Potilas hallitsee yksilöllisen omahoidon periaatteet ja perehtyy sydämen vajaatoiminnalle edullisten terveiden elintapojen toteuttamiseen. Sairaanhoitajan ohjaus - kerrataan Perustietojen ja Syventävät tiedot 1:sen ymmärtäminen sekä omahoito - tärkeimmät lääkityksen sivuvaikutukset - tupakoinnin lopetus ja kohtuullinen alkoholinkäyttö - sairauden ja lääkityksen vaikutus seksuaalisuuteen - kuntoutusmahdollisuudet - sydänystävällinen ruokavaliota (tarvittaessa kakeksian ehkäisy tai painonhallinta) - matkustelu ja sydämen vajaatoiminta - vuosittainen influenssarokotus - säännöllinen hammaslääkärissä käynti Fysioterapeutin ohjaus - 6 min kävelytesti - liikuntaohjelman suunnittelu tai päivittäminen - liikuntaryhmään / kuntoutukseen ohjaus - jatkokäynneistä sopiminen [Liite 9] Uniapnean hoito: - Potilaista, joilla ejektiofraktio on <40%, n. 40% sairastaa unenaikaista sentraalista, Cheyne-Stokes -tyyppistä katkohengitystautia. - Sydän- ja verenkiertoperäiset kuolemat ovat yleisempiä merkittävää katkohengitystautia sairastavilla potilailla. Riski korostuu sydämen vajaatoimintapotilailla. - Mikäli merkittävä obesiteettia, puolison havaitsemia hengityskatkoksia tai poikkeavaa päiväaikaista väsymystä muun kliinisen epäilyn lisäksi -> kardiologian pkl -> keuhkolehdelle tehdyllä konsultaatiopyynnöllä keuhkopoliklinikalle. - Keuhkopoliklinikka: Muutaman viikon kuluessa polikliininen unirekisteröinti -> vastauksesta soitetaan potilaalle ja lähetetään tieto lähettäneelle lääkärille -> mikäli ei tautia: rekisteröintilaitteen hakukäynnin lisäksi ei muuta käyntiä keuhkopuolelle -> tauti todetaan: potilas ohjataan asianmukaiseen hoitoon (esim. CPAP-hoito obstruktiiviseen uniapneatautiin, adaptiivinen servoventilaatio Cheyne-Stokes -tyyppiseen tautiin) sairauden laatu huomioiden.