Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Samankaltaiset tiedostot
Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia

VYR kylvöalaennuste 2016

Kylvöalaennuste Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. SFS-ISO sertifioitu

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Maatilojen Kehitysnäkymät tutkimuksen tavoite

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

KYLVÖAIKOMUKSET Vilja-alan yhteistyöryhmä - Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu

Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljatutkimus 10/2007

Ympäristö ja viljelyn talous

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Mallasohranviljelijän puheenvuoro TAMPERE Esa Similä

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere Tarmo Kajander

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Neuvontatoimenpiteen,arvioin.!

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Arvio vuoden 2014 viljasadosta ja sen käytöstä. Selvityksen tulokset uutisjutut

Isännöinnin laatu 2015

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Viljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat

Viljakaupan markkinakatsaus

Miten homemyrkkyjä hallitaan viljaketjussa? Stina Hakulin

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Tavoitteena innostaa uusia viljelijöitä aloittamaan siementuotanto ja motivoida nykyisiä jatkamaan.

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna Nimellisesti kantohinnat

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne Psykiatria: sairaanhoitopiirit

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Raision sopimusviljely

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Luomun kasvuskenaariot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Varsinais-Suomen ruokaketju

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Viljamarkkinatilanne. Siuntio / Sjundeå Tage Granqvist T.G 5.3

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015

Transkriptio:

Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1

Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli noin 4 Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde: ETT DataLaari- nimistö Tiedonkeräys Kenttätyö.2.-20.2.2014 Tiedonkeräysmenetelmänä yhdistetty puhelin- ja internetkysely, vastaajille lähetettiin sähköpostitse tai kirjeitse kutsu sekä kysymyslomake Tiedonkeräys ja -käsittely toteutettiin SFS-ISO 2022 -standardia noudattaen 2

Tutkimuksessa käytetty aluejako Työvoima- ja elinkeinokeskukset 1 Uudenmaan 2 Varsinais-Suomen 3 Satakunnan 4 Hämeen Pirkanmaan Kaakkois-Suomen 7 Etelä-Savon Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan 10 Keski-Suomen 11 Etelä-Pohjanmaan 12 Pohjanmaan 13 Pohjois-Pohjanmaan 14 Kainuun 1 Lapin Pohjois-Suomi Pohjanmaa 12 11 10 1 13 14 Itä-Suomi Lounais-Suomi 3 2 1 4 7 Etelä-Suomi 3

Kyselyn tulokset 4

Sopimustuotantoaikomukset pääosin viime vuoden tasolla, öljykasvien ja mallasohran viljelyssä sopimustuotanto yleisintä - Sopimuksen tekevien %- osuus ko. kasvia viljelevistä 0 20 40 0 0 100 Mallasohra Rapsi Rypsi 7 72 7 73 74 Kevätvehnä Syysvehnä 0 2 2 1 Ruis Muu ohra 22 33 2 41 2013 2014 Kaura 2 23

Kiinnostus kiinteähintaisiin sopimuksiin on edelleen aiempien vuosien tapaan varsin vähäistä Aiotteko sitoa tulevan satokauden viljasatoa osittain tai kokonaan kiinteähintaisiin sopimuksiin jo ennen sadonkorjuuta? -vertailu eri vuosien kyselyiden tuloksista, viljaa myyvät viljelijät Kaikki yhteensä 2014 2013 2012 2011 2010 200 200 Viljatilat 2014 2013 2012 2011 2010 200 200 3 2 2 4 3 3 Kyllä En En osaa sanoa 7 2 1 2 0 2 7 7 7 73 1 11 10 13 13 12 12 13 1 1 1 1 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 0 % 0 % 70 % 0 % 0 % 100 %

Suuremmilla tiloilla kiinnostus kuitenkin selvästi suurempaa, kymmenesosa viljaa myyvistä yli 0 ha tiloista aikoo käyttää sadon hintaa etukäteen määrittävää sopimusta Aiotteko sitoa tulevan satokauden viljasatoa osittain tai kokonaan kiinteähintaisiin sopimuksiin jo ennen sadonkorjuuta? - Viljaa myyvät viljelijät Kyllä En En osaa sanoa Kaikki yhteensä Tilakokoluokka: alle 20 ha 20-0 ha 1- ha 100 - ha Suuralue: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi 2 3 7 1 12 1 0 3 7 4 0 2 17 11 1 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % 7

Sopimus ja laatulisät ovat selvästi eniten viljelysopimusten käyttöön kannustava tekijä, pitkäaikaisia sopimuksia ei puolestaan koeta kovin houkuttelevina Missä määrin seuraavat tekijät lisäisivät viljelysopimusten kiinnostavuutta/käyttöä teidän kohdallanne? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 Sopimuksiin kuuluvat laatu/sopimuslisät 3,14 Sopimusviljelijöille tarjotut palvelut 2,77 Sadolle ostaja, hinta avoin 2,1 Sadolle ostaja, hinta kiinnitetty 2,0 Mahdollisuus tehdä useamman satokauden sopimuksia 2,20 Kaikki yhteensä Viljatilat Kotieläintilat

Suuremmilla tiloilla sopimuslisien merkitys korostuu Missä määrin seuraavat tekijät lisäisivät viljelysopimusten kiinnostavuutta/käyttöä teidän kohdallanne? Ei lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 Sopimuksiin kuuluvat laatu/sopimuslisät 3,14 Sopimusviljelijöille tarjotut palvelut 2,77 Sadolle ostaja, hinta avoin 2,1 Sadolle ostaja, hinta kiinnitetty 2,0 Mahdollisuus tehdä useamman satokauden sopimuksia 2,20 Kaikki yhteensä 0-1. ha 20-4. ha 0-. ha 100- ha

Koettu sopimusten tarpeettomuus, ja se että niiden ei koeta antavan riittävästi lisäarvoa ovat yleisimmin mainitut esteet nykyistä laajemmalle viljelysopimusten käytölle Mitkä ovat suurimmat esteet sille, että ette tällä hetkellä käytä viljan ja öljykasvien viljelyssä enempää viljelysopimuksia? Sopimusasiat tuntuvat vaikeilta Sopimusten sisällöstä ei ole tarpeeksi tietoa Sopimusvaihtoehdot eivät ole riittävän monipuolisia En tarvitse sopimuksia Sopimuksesta ei ole riittävästi lisäarvoa En osaa sanoa Kaikki yhteensä 3% 3% 3% 2% 4% 1% Viljanviljely % 4% % 41% 34% 20% Kotieläintilat 1% % 12% 2% 7% 100 + ha 3% - 3% 3% % 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % 10

Kun jätetään sopimusten tarpeettomuus ja vastaamatta jättäneet pois kuvasta, sopimusten tarjoaman lisäarvon puutteen merkitys korostuu entisestään Mitkä ovat suurimmat esteet sille, että ette tällä hetkellä käytä viljan ja öljykasvien viljelyssä enempää viljelysopimuksia? Sopimusasiat tuntuvat vaikeilta Sopimusten sisällöstä ei ole tarpeeksi tietoa Sopimusvaihtoehdot eivät ole riittävän monipuolisia Sopimuksesta ei ole riittävästi lisäarvoa Kaikki yhteensä % % 7% 7% Viljanviljely 10% 7% % 74% Kotieläintilat % % 2% 2% 100- ha % % % 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % 11

Viljelijöillä on tavoitteena nostaa satotasoja keskimäärin noin 00 kg/ha, rukiilla ja syysvehnällä satotasojen nostotavoitteet ovat selvästi kovemmat kuin muilla kasveilla Kasvi Nykyinen satotaso Tavoite lähivuosille Ruis 20 30 + 1000 kg/ha Syysvehnä 430 170 + 20 kg/ha Kevätvehnä 4200 400 + 00 kg/ha Ohra 4010 440 + 40 kg/ha Kaura 30 4300 + 440 kg/ha Rypsi 140 130 + 340 kg/ha Rapsi 2070 220 + 0 kg/ha 12

Kasvintuotannon kehittämisen painotuksissa havaittavissa selkeä ero viljaa myyntiin tuottavien tilojen ja sitä eläimille syöttävien tilojen välillä Missä määrin panostatte seuraaviin tilanne kasvinviljelyn kehittämiseen liittyviin asioihin nyt ja tulevaisuudessa? En lainkaan Erittäin paljon 1 2 3 4 Suunnitelmallinen viljelykierto Pellon perusparannusinvestoinnit (ojitus, kalkitus, ym.) Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Sadon laadun parantaminen Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Tuottojen ja tuotantokustannusten tunteminen, Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Hometoksiinien riskienhallinta Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö, Öljykasvit mukana viljelykierrossa 3,1 3,7 3, 3, 3,1 3,47 3,1 2, 2,7 2,11 2,10 1, Kaikki yhteensä Viljatilat Maito Sika 13

Suuremmilla tiloilla panostus kasvinviljelyyn selvästi suurempaa kuin muilla Missä määrin panostatte seuraaviin tilanne kasvinviljelyn kehittämiseen liittyviin asioihin nyt ja tulevaisuudessa? En lainkaan 1 2 3 4 Erittäin paljon Suunnitelmallinen viljelykierto Pellon perusparannusinvestoinnit (ojitus, kalkitus, Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Sadon laadun parantaminen Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen mukaan Tuottojen ja tuotantokustannusten tunteminen, Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen Markkinatilanteen seurannan lisääminen Hometoksiinien riskienhallinta Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö, Öljykasvit mukana viljelykierrossa 3,1 3,7 3, 3, 3,1 3,47 3,1 2, 2,7 2,11 2,10 1, Kaikki yhteensä Viljatilat yli 100 ha tilat 14

Missä määrin panostatte seuraaviin tilanne kasvinviljelyn kehittämiseen liittyviin asioihin nyt ja tulevaisuudessa? 1= En lainkaan 2 3 4 = Erittäin paljon ka. Suunnitelmallinen viljelykierto 2 37 23 3,1 Pellon perusparannusinvestoinnit (ojitus, 7 7 2 41 1 3,7 Lannoituksen tarkentaminen kasvin tarpeen 10 4 2 42 1 3, Sadon laadun parantaminen 7 4 3 3 1 3, Kasvinsuojelun tarkentaminen kasvin tarpeen 12 20 44 1 3,1 Tuottojen ja tuotantokustannusten tunteminen, 7 27 40 1 3,47 Sadon laadun mittaaminen/määrittäminen 1 3 32 3,1 Markkinatilanteen seurannan lisääminen 20 11 30 2 11 2, Hometoksiinien riskienhallinta 27 13 2 27 2,7 Uudet viljelykasvit (mm. härkäpapu, tattari) 41 23 23 11 2 2,11 Viljakaupan riskienhallinnan työkalujen käyttö, 42 23 20 13 2 2,1 Öljykasvit mukana viljelykierrossa 1 1 10 3 1, 0 % 20 % 40 % 0 % 0 % 100 % 1