HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 43 04.05.2010 NAISTENKLINIKAN JA JORVIN SAIRAALAN LISÄRAKENNUSTEN HANKESELVITYKSET HYKS 43 Vuosien 2010-2012 investointiohjelmassa, jonka kuntayhtymän hallitus vahvisti 15.12.2009, on kaksi HYKS-sairaanhoitoalueen sairaalan suurta lisärakennushanketta: Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus ja Jorvin sairaalan uuden päivystyslisärakennuksen rakentaminen. Hankkeiden suunnitteluvaraus ja alustavat kustannusarviot sisältyvät vahvistettuun investointiohjelmaan, mutta hankkeiden eteneminen edellyttää vielä hallintosäännön mukaisesti kuntayhtymän valtuuston hankekohtaisia rahoituspäätöksiä. Em. rakennusprojekteista laaditut hankeselvitykset ovat liitteinä 1 ja 2. Hankkeet on valmisteltu esiteltäviksi valtuustolle 16.6.2010. Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus Naistenklinikan lisärakennushankkeen laajuus on 12 800 brm2 ja kustannusarvio 32,3 milj. euroa (2 523 euroa/brm2). Suunniteltujen väistötöiden kustannus on noin 2,6 milj. euroa ja koko projektin hinta yhteensä 34,9 milj. euroa. Lisärakennuksen peruskorjauksen ja laajennuksen suunnittelua on varauduttu jatkamaan syyskaudella 2010 ja hankesuunnittelu voidaan aloittaa vuoden 2011 alussa. Toteutussuunnittelu ja urakkalaskenta on aikataulutettu syys- ja kevätkaudelle 2011-2012. Rakentamisvaihe ajoittuu syksystä 2012 kevääseen 2014. Vuonna 1934 valmistuneeseen Naistenklinikkaan on vuonna 1974 rakennettu 2-kerroksinen lisäsiipi, jossa ovat sairaalan leikkaus- ja synnytysosastot ja pohjakerroksessa mm. henkilökunnan pukuhuonetiloja. Nyt valmistellun hankkeen taustalla on HUS:n hallituksen vuonna 2002 tekemä päätös Lastenklinikassa olevan vastasyntyneiden teho-osaston siirtämisestä Naistenklinikkaan siten, että osastoa varten rakennetaan uusi kerros Naistenklinikan lisärakennukseen. Tarve keskittää vastasyntyneiden tehohoito naistensairaalan synnytysja leikkausosastojen läheisyyteen on muuttunut kiireelliseksi Lastenklinikan rakennuksen huonokuntoisuuden, tilanahtauden ja lasten sairaanhoidon muiden toiminnallisten järjestelyjen vuoksi. Uudisrakentamisen yhteydessä peruskorjataan koko lisärakennus ja siihen liittyvä Naistenklinikan päivystyspoliklinikka. Tähän asti hankkeen edelle on asetettu muita HYKS-sairaanhoitoalueen investointeja. Hanke mahdollistaa vastasyntyneiden hoidon ohella myös muita Naisten- ja lastentautien tulosyksikön toiminnan muutoksia, Operatiivisen tulosyksikön tehtäviin kuuluvan rintarauhaskirurgian
keskittämisen Naistenklinikkaan ja HUS-Röntgenin magneettikuvauskapasiteetin lisäämisen Meilahdessa. Lastenklinikalla sijaitseva vastasyntyneiden teho-osasto K7 vastaa koko HUS:n ja osittain muun Suomen vastasyntyneiden vaativasta diagnostiikasta sekä teho- ja tehovalvontahoidosta. Naistenklinikan synnytysosaston yhteydessä on vastasyntyneiden valvontaosasto N7, joka vastaa Naistenklinikalla syntyneiden lasten ensihoidosta, elvytyksestä ja adaptaatiovaiheen tehovalvonnasta sekä lyhytaikaisesta vuodeosastohoidosta. Osastojen toiminta yhdistetään ja rakennettavaan uuteen tilaan suunnitellaan 17 tehohoidon ja 8 tehovalvonnan potilaspaikkaa sekä 2 sairaansijaa. Nykyinen paikkamäärä on yhteensä 22. Mitoitus perustuu ennusteeseen synnytysmäärän kehityksestä vuosina 2009-2020. Hankkeen avulla saadaan synnyttäjä-vastasyntynyt - hoitopolussa selkeä parannus verrattuna nykyiseen kahden kiinteistön hajautettuun toimintaan. Uusi yksikkö mahdollistaa yhden yhtenäisen ja tiiviisti yhteistyötä tekevän synnytys- ja vastasyntyneiden yksikön. Riskiraskauksien ja tehohoitoa vaativien vastasyntyneiden hoidossa tämä on erityisen tärkeää. Myös perhekeskeisyyttä voidaan selkeästi parantaa. Vastasyntyneiden teho-osasto on suunniteltu lisäsiiven uuteen 3-kerrokseen. Ennen hankkeen seuraavaa suunnitteluvaihetta arvioidaan vielä kertaalleen yksiköiden keskinäinen sijainti lisärakennuksessa. Vuonna 2009 HYKS-sairaanhoitoalueen kolmessa synnytyssairaalassa (Naistenklinikka, Kätilöopiston sairaala ja Jorvin sairaala) syntyi 14 590 lasta, joista Naistenklinikassa 5 437. Naistenklinikkaan on keskitetty vaikeimmat riskiraskaudet, hyvin ennenaikaiset keskossynnytykset ja osa pääkaupunkiseudun normaalisynnytyksistä. Väestöennusteen mukaan syntyvyys alueella lisääntyy seuraavien 10 vuoden aikana 10 %:lla. Vuonna 2020 pääkaupunkiseudulla arvioidaan syntyvän noin 16 000 lasta. Tämä lisäys ja mahdolliset HUS-alueen synnytysten keskittämiset varaudutaan ohjaamaan Naistenklinikkaan siten, että synnyttäjien määrä vuositasolla nousee 7 500:ksi vuoteen 2020 mennessä. Naistenklinikan synnytysosastolla on tällä hetkellä 13 synnytyssalia. Peruskorjauksessa rakennetaan 2 uutta salia ja 1 eristyssynnytyssali. Samalla kaksi sektioihin käytettävää leikkaussalia siirretään leikkausosastokerroksesta synnytysosaston kerrokseen. Gynekologisten leikkauksen tarve on kokonaisuutena vähentynyt 2000- luvun alusta mm. valtakunnallisten hoitoonottokriteerien ja hoitomenetelmien muutoksen tuloksena. Väestön ikääntyessä on todennäköistä, että gynekologisten syöpien, laskeumaleikkausten ja virtsankarkausleikkausten määrä kasvaa jonkin verran. Naistenklinikalla tehtiin vuonna 2009 gynekologisia leikkauksia
1800. Sektiot sekä muut obstetriikkaan liittyvät leikkaukset, yhteensä 1600 vuodessa, ovat valtaosin päivystyksellisiä ja ne kuormittavat erityisluonteensa vuoksi elektiivistä leikkaustoimintaa. Vuonna 2020 on arviolta 300 leikkausta nykyistä enemmän; niistä 250 Naistenklinikalla. Operatiivisen tulosyksikön rintarauhaskirurgian yksiköllä on toimintaa Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa. Yksikkö vastaa rintasyövän leikkaushoidosta ja lisäksi leikataan hyvänlaatuisia rintarauhasen kasvaimia ja kudosmuutoksia ja Naistenklinikan toimipisteessä tehdään myös jonkin verran rintarauhasen plastiikkakirurgiaa. Yksikössä hoidetaan ja seurataan myös naisia, joilla on rintasyövälle alistava geenimutaatio tai muuten korkea riski sairastua rintasyöpään. Rintarauhasen plastiikkakirurgiset leikkaukset kuten rintojen pienennysleikkaukset ja rintarekonstruktiot tehdään pääsääntöisesti Töölön sairaalassa ja Jorvissa. Myös valtaosa välittömistä eli syöpäleikkauksen yhteydessä tehtävistä rintarekonstruktiosta tehdään plastiikkakirurgian yksikössä. Rintasyöpäilmaantuvuus on edelleen nousussa. Uusia rintasyöpäpotilaita oli vuonna 2009 HYKS- alueella 1240, vuonna 2020 arvioidaan potilaita olevan 1540. Rintasyöpäleikkauksia tehtiin vuonna 2009 Naistenklinikalla 1200 ja Jorvin sairaalassa 600. Leikkausmäärien arvioidaan kasvavan merkittävästi pitkien leikkausten korvautuessa menetelmien kehityksestä johtuen useilla lyhyillä. Rintasyöpäleikkauksia, sisältäen välittömän rintarekonstruktion, ennakoidaan tehtävän vuonna 2020 HYKS-alueella noin 4 000. Naistenklinikan lisärakennuksen leikkausosastokerroksessa on tällä hetkellä käytössä 8 leikkaussalia (2,5 obstetrista, 3 gynekologista, 2,5 rintakirurgista salia). Peruskorjauksessa myös uusia saleja rakennetaan 8. Kaksi sektioleikkaussalia siirretään synnytysosaston yhteyteen, joten salimäärä nousee kahdeksasta kymmeneen. Salikapasiteetin lisäys mahdollistaa rintarauhaskirurgian ennakoituun kysynnän kasvuun vastaamisen ja keskittämisen Jorvin sairaalasta Naistenklinikkaan. Uutena toimintayksikkönä Naistenklinikan lisärakennukseen 1-kerrokseen rakennetaan HUS-Röntgen liikelaitoksen kahden magneettikuvauslaitteen yksikkö, johon tulee erillinen sisäänkäynti. Yksikön asiakkaat ovat pääosin muita kuin Naistenklinikan potilaita. Lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus mahdollistaa mittavan toimintojen keskittämisen ja palvelukysynnän kasvuun vastaamisen Naistenklinikassa. Hankeselvityksessä esitettyjen potilasmäärien ja niiden edellyttämän henkilöstömäärän lisäyksen (+ 108) toteutuessa vuoteen 2020 mennessä kyseisten Naistenja lastentautien ja Operatiivisen tulosyksikön toimintayksiköiden vuotuiset toimintakulut ovat hankeselvitysraporttiin sisältyvän erittelyn mukaisesti 8,0 milj. euroa vuoden 2009 tasoa suuremmat (+ 22 %). Kasvu toteutuu asteittain palvelukysynnän
Jorvin sairaalan uusi päivystyslisärakennus kuten synnyttäjien määrän lisääntyessä. Toimintakulujen muutos sisältää henkilöstömenojen lisäksi arviot palvelujen ja tarvikkeiden ostoista sekä sisäisen tilavuokran muutoksesta. Hankkeen poistot ja rahoituskulut sisältyvät sisäiseen vuokraan. Tilakustannusten osuus toimintakulujen muutoksesta on noin 2 milj. euroa vuodessa. Hankkeen vuositason vaikutus toiminnan tuottoihin eli käytännössä kuntalaskutukseen vastaa kustannusten lisäystä. Toimintojen merkittävä keskittämien ja volyymilisäys mahdollistaa vuoden 2009 hintatasoon verrattuna keskimäärin 8 %:n laskun hankealueen kliinisten yksiköiden tuotehinnoissa. Jorvin sairaalaan esitettävän lisärakennuksen laajuus on 15 000 brm2 ja kustannusarvio 49 milj. euroa (3 267 euroa/brm2). Naistenklinikan hanketta korkeampi neliökustannusarvio johtuu Jorvin hankkeeseen sisältyvistä aluetöistä (ajoramppi), louhintatöistä, bruttoalan ulkopuolisista rakenteista kuten ambulanssitilasta ja väestönsuojasta sekä rakennuksen katolle suunnitellusta helikopterikentästä. Kentän tarve suhteessa kustannuksiin arvioidaan vielä hankesuunnitteluvaiheessa. Alustava tavoiteaikataulu on sama kuin Naistenklinikan projektissa. Suunnittelua on varauduttu jatkamaan syyskaudella 2010. Hankesuunnittelu voidaan aloittaa vuoden 2011 alussa. Toteutussuunnittelu ja urakkalaskenta on aikataulutettu syys- ja kevätkaudelle 2011-2012. Rakentamisvaihe ajoittuu syksystä 2012 kevääseen 2014. Uuden päivystyslisärakennuksen ensisijainen tavoite ja perustelu on tarve vastata Jorvin alueen kuntien kasvavaan palvelujen kysyntään yhteispäivystyksen uudella toimintamallilla, joka edellyttää suurista potilasmääristä johtuen riittäviä ja ympärivuorokautista päivystystä varten suunniteltuja tiloja. Jorvin päivystys on tällä hetkellä perinteinen rinnakkaispäivystys, jossa on erilliset erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystykset. Jorvin sairaalaan suunnitellaan HYKS:n toimintana järjestettävä aito yhteispäivystys, jonka sisällä ei ole lainkaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajaa vaan potilasohjaus tapahtuu potilaiden tarvitseman diagnostiikan ja hoidon mukaan. Toisena tavoitteena on selkeä johtamisjärjestelmä ja toimiminen aikuisten palvelujen osalta yhden johdon alaisena. Kolmas tavoite on henkilökunnan työnkuvan kehittäminen huomioiden erityisesti yleislääkäreiden kuuluminen päivystyksen lääkärikuntaan. Uudet päivystyksen tilat suunnitellaan vain päivystyspotilaiden hoitoa varten eikä tiloja tai muita resursseja varata toimimiselle muun, ei päivystyksellisen toiminnan varapaikkana. Suunnittelussa noudatetaan STM:n Yhtenäiset päivystyshoidon
perusteet hankkeen linjauksia rajaamalla päivystyspoliklinikan toiminta päivystyspotilaiden hoidoksi. Tämä edellyttää muutoksia myös vanhusten palveluissa ja ajanvaraustoiminnassa ja palvelun tarjoamisen näille potilaille oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä alueen kuntien edustajien kanssa. Hankeselvitysvaiheessa työryhmään on kuulunut Espoon kaupungin terveyspalvelujen johtaja. Jorvin päivystyspoliklinikka vastaa tällä hetkellä Espoon ja Kauniaisten päivystyksen lähipalveluista, joihin kuuluvat hoidon tarpeen arvio, lievien vammojen ja sairauksien hoito ja hätätilapotilaiden hoito yhdessä ensihoitopalvelun kanssa. Kirkkonummen osalta ei terveyskeskuspäivystyksen potilaita ole voitu ottaa Jorviin kuin yöajan osalta tilanahtauden vuoksi. Lisäksi Jorvin päivystys tuottaa merkittävän osan HYKS-alueen keskitetyistä erikoissairaanhoidon päivystyspalveluista, joihin kuuluvat lastentautien, sisätautien ja kirurgian erikoissairaanhoidon palvelut myös laajemman HUS-alueen väestölle sovitun työnjaon mukaisesti. Lastentautien osalta erikoissairaanhoidon keskitetyt palvelut HYKS-alueella ovat Lastenklinikalla ja Jorvissa. Jorvissa on Suomen toiseksi suurin lasten päivystys Helsingin Lastenklinikan jälkeen. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukasmäärä kasvaa vuoden 2009 alun yhteensä 286 000:sta vuoteen 2020 mennessä lähes 48 000 asukkaalla (+17 %). Kasvu on selvästi suurempi kuin muissa HUS:n jäsenkunnissa (+11 %). Väestö ikääntyy ja alueelle muuttaa lapsi- ja maahanmuuttajaperheitä, minkä arvioidaan lisäävän erityisesti lasten päivystyksen käyttöä. Alueen kunnissa on 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2020 yli 10 000 enemmän kuin vuonna 2009. Lisärakennus on suunniteltu Jorvin sairaalan Turuntien puoleiseen päähän (asemapiirros on hankeselvitysraportissa). Sisääntulokerrokseen (k-krs) ja 1. kerrokseen on alustavasti laadittu tilaohjelma päivystystä ja valvontaa varten. Hankkeen mitoitus perustuu laskelmaan vuotuisista noin 55 000 aikuisten ja 22 000 lasten päivystyskäynnistä Jorvissa vuonna 2020. Määrässä on aikuisten osalta noin 15 % ja lasten osalta 40 % lisäys verrattuna vuoteen 2009, jolloin toiminta oli osittain HYKS-sairaanhoitoalueen ja osittain Espoon kaupungin (myös Puolarmetsän sairaalassa) järjestämää. Päivystyksen neljä hoitolinjaa ja palvelujen kysynnän ennustemalli sekä arviot muista väestökehityksen ohella kysyntään vaikuttavista tekijöistä on kuvattu hankeselvitysraportissa. Päivystyspoliklinikalle suunnitellaan aikuisten tiloista osittain erillinen lasten alue, jossa on 10-paikkainen seurantayksikkö. Poliklinikalle tulee myös nykytilanteeseen verrattuna uusi päivystysröntgen. Aikuisten päivystykseen on suunniteltu 55 tarkkailu- ja valvontapaikkaa, joista laskennallisesti 15 yleislääketieteen ja geriatrian potilaille, 18 kirurgisille ja 22 sisätauti- ja neurologisille potilaille. Nykyinen paikkamäärä on 41.
Lisärakennuksen 1. kerroksen päivystysosastolle suunnitellaan 14 valvontapaikkaa ja 12 tarkkailupaikkaa. Nyt paikkoja on 12; määrä on ajoittain riittämätön ja valvontaa vaativia potilaita joudutaan ohjaamaan vuodeosastojen sairaansijoilla ja jopa heräämössä hoidettaviksi. Päivystysosaston kerrokseen rakennetaan myös 24 sairaansijan perusvuodeosasto, jota käytetään ainakin vuoteen 2020 asti väistötilana Jorvin sairaalan muiden vuodeosastojen peruskorjauksissa. Tavoitteena on käyttää uutta osastoa ensisijaisesti Espoon kaupungin terveyskeskuksen akuuttigeriatrian osastona. Lisärakennukseen sijoittuu myös Espoon kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystys. Lisärakennuksen 2-kerrokseen, joka yhdistyy sairaalan leikkausosastoon, sijoitetaan tehostetun hoidon ja palovammojen hoidon toiminnat. Tehohoidon resurssien tehokkaan hyödyntämisen ja vaativan teknologian edellyttämän tietotaidon ylläpitämiseksi tulisi yksittäisen teho-osaston paikkaluvun olla vähintään 10 15. Tavoitteena onkin yhdistää HYKS:ssä pieninä erillisinä osastoina toimivia teho-osastoja. Nyt palovammakeskus Töölön sairaalassa toimii 3-paikkaisena teho-osastona, jossa kysynnän vaihtelut aiheuttavat merkittäviä ongelmia. Palovammakeskuksen tilat ovat erittäin huonot nykyisten hoitokäytäntöjen toteuttamiseen. Palovammahoidon liittäminen Jorvin päivystyksen edellyttämän tehohoidon yhteyteen tarjoaa monia etuja resurssien käytössä. Suunniteltava osasto kantaa valtakunnallista vaikeiden palovammojen hoitovastuuta ja HYKS:iin hoidettavaksi ohjauttavien palovammapotilaiden määrän arvioidaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. Palovammapotilaiden kuntalaskutuksesta noin puolet suuntautuu HUS:n ulkopuolelle. Samassa yksikössä järjestettävän tavanomaisen tehohoidon ja palovammatehohoidon hoitopaikkatarve on selvästi pienempi kuin erillisinä toimittaessa. Jorviin suunnitellun tehohoidon paikkamäärä on 14, joista kuudella on mahdollistaa toteuttaa vaikean palovammapotilaan tehohoitoa. Nykyinen paikkamäärä on yhteensä 10. Kun palovammapotilaille ei tarvita kuutta tehohoitopaikkaa, ne ovat käytettävissä muun tehohoidon tarpeisiin. Teho-osaston lisäksi 2-kerrokseen sijoitetaan palovammakeskuksen leikkaussali, poliklinikka- ja vuodeosastotilat sekä mm. Jorvin yliopistosairaalatehtävien edellyttämiä opetustiloja. Lisärakennuksen pohjakerrokseen on suunniteltu Jorvin sairaalan uusi välinehuoltokeskus, henkilökunnan pukuhuonetiloja ja teknisiä tiloja. HUS-Desiko liikelaitoksen toimintaan kuuluva sairaalan nykyinen osittain keskitetty välinehuolto on vuonna 1976 käyttöönotetuissa peruskorjaamattomissa tiloissa sairaalan 1.kerroksessa. Tiloja ja laitekantaa ei voida uusia tuotantoa keskeyttämättä nykyisissä tiloissa. Lisärakennuksessa
välinehuoltokeskus saa nykyvaatimukset täyttävät tilat ja EU-standardien ja suositusten mukaiset laitteet. Välineistö lähetetään sairaalan eri yksiköistä puhdistettavaksi, desinfioitavaksi, tarkastettavaksi, pakattavaksi ja steriloitavaksi tuotanto-ohjattuun, keskitetyn toimintamallin mukaisesti toimivaan välinehuoltokeskukseen. Leikkaus- ja päiväkirurgisella osastoilla vapautuu huoltotiloja osaston muuhun käyttöön. Leikkausosastoilla instrumenttien pesukoneita ja autoklaaveja riittää vähäisempi määrä, kun välineistö huolletaan keskitetysti. Lisäksi voidaan ottaa huollettavaksi jäsenkuntien ja muiden ulkoisten terveydenhuoltoyksiköiden välineistöä. Lisärakennusta pidetään edellytyksenä Jorvin päivystyspalvelujen laajentamiselle ennakoitua kysynnän kasvua ja yhteispäivystyksen konseptia vastaavaksi. Samalla se mahdollistaa vaativien palovammojen hoidolle asianmukaiset olosuhteet ja edistää HYKS:n tehohoidon resurssien tehokasta käyttöä. Hankeselvityksessä esitettyjen potilasmäärien ja niiden edellyttämän henkilöstömäärän lisäyksen (+ 85) toteutuessa vuoteen 2020 mennessä rakennukseen sijoittuvien toimintayksiköiden vuotuiset toimintakulut ovat hankeselvitysraporttiin sisältyvän erittelyn mukaisesti 8,8 milj. euroa vuoden 2009 tasoa suuremmat (+ 31 %). Kasvu toteutuu asteittain päivystyspalvelujen ja mm. tehohoidon kysynnän lisääntyessä. Toimintakulujen muutos sisältää henkilöstömenojen lisäksi arviot palvelujen ja tarvikkeiden ostoista sekä sisäisen tilavuokran muutoksesta. Hankkeen poistot ja rahoituskulut sisältyvät sisäiseen vuokraan. Tilakustannusten osuus toimintakulujen muutoksesta on 1,5 milj. euroa vuodessa. Kustannusten nousussa tulee ottaa huomioon, että se sisältää päivystysten siirtämisen kokonaan sairaanhoitopiirin toiminnaksi ja mm. vaativien palovammojen hoidon valtakunnallisen keskittämisen nykyistä kattavammin HYKS:iin. Hankkeen vuositason vaikutus toiminnan tuottoihin eli käytännössä kuntalaskutukseen vastaa kustannusten lisäystä. Hankkeen keskeinen tavoite on, että toiminnan volyymin kasvaessa merkittävästi yksikkökustannukset (tuotehinnat) pysyvät nykytasolla tai niitä voidaan alentaa vähintään vuosittaista tuottavuuden nousutavoitetta vastaavasti. Hintojen muutosarviot ovat laskettavissa yhteispäivystyksen tuotteistuslinjausten jälkeen. Muut suuret 2010-luvun investoinnit HYKS-sairaanhoitoalueella Liitteessä 3 on yhteenveto HUS:n nykyiseen investointiohjelmaan sisältyvistä ja suunnitteilla olevista merkittävimmistä rakennushankkeista HYKS:n sairaaloissa. Luettelo on alustava muiden kuin jo meneillään olevien, vahvistettujen investointien osalta. Näköpiirissä oleva investointitarve on mittava, mistä johtuen jokaisen hankkeen vaihtoehdot, rahoitusmahdollisuudet ja ajoitus joudutaan arvioimaan kriittisesti suhteessa jäsenkuntien taloustilanteeseen ja hankkeiden toiminnallisiin ja kustannusvaikutuksiin.
HYKS:ssä on suuriin rakennushankkeisiin liittyvää toiminnallista ohjausta varten työryhmä, jonka jäseninä ovat mm. kaikki tulosyksiköiden johtajat ja puheenjohtajana johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska. Työryhmän tehtäviin kuuluu mm. liitteessä 3 todettujen hankkeiden tavoitemäärittely, keskinäinen koordinointi ja muu ohjaus. Päätösesitys Lautakunta päättää 1. merkitä tiedoksi Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjauksen ja laajennuksen sekä Jorvin sairaalan lisärakennuksen hankeselvitysraportit 2. esittää kuntayhtymän hallitukselle, että hallitus esittää valtuustolle em. hankkeiden hyväksymistä hankeselvityksissä esitettyjen kustannusarvioiden mukaisina (hintataso 4/2010): Naistenklinikan lisärakennuksen peruskorjaus ja laajennus 35 milj. euroa Jorvin sairaalan päivystyslisärakennus 49 milj. euroa. Asian käsittely Päätös Anne Priha oli kuultavana asiakohdassa. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Anne Priha, puh (09) 471 71203