Pylkömäen ala-aste Rahikaisentie 5a 43440 Pylkönmäki Hanke nro: 8520 / 12.11.2014 Inspecta Puh. 010 521 600 Y-tunnus: 1787853-0 Sörnäistenkatu 2 Fax. 010 521 6002 00580 Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com
1 (34) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Yhteenveto, suositellut lisätutkimukset ja muut jatkotoimenpiteet... 3 2.1 Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet.... 3 2.2 Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta... 5 2.2.1 Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset... 6 3 Kuntoarvion lähtötiedot... 7 3.1 Kiinteistön perustiedot... 7 3.2 Korjaushistoria... 7 3.3 Asiakirjaluettelo... 7 3.4 Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset... 7 4 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio... 9 4.1 Alueosat... 9 4.1.1 113 Päällysteet... 9 4.1.2 114 Alueen varusteet... 10 4.1.3 115 Alueen rakenteet... 10 4.1.4 1116 Kuivatusosat... 11 4.2 12 Talo-osat... 12 4.2.1 121 Perustukset... 12 4.2.2 122 Alapohjat... 12 4.2.3 123 Runko... 13 4.2.4 124 Julkisivut... 15 4.2.5 126 Vesikatot... 18 4.3 Tilojen rakennustekninen kuntoarvio... 20 4.3.1 Tilan jako-osat... 20 4.3.2 Tilat ja tilapinnat... 20 4.3.3 133 Tilavarusteet... 24 5 LVIA - Järjestelmien kuntoarvio... 25 5.1 21 LVI-perusjärjestelmät... 25 5.1.1 211 Lämmitysjärjestelmät... 25 5.1.2 212 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 27 5.1.3 213 Ilmastointijärjestelmät... 28 5.1.4 214 Jäähdytysjärjestelmät... 30 5.1.5 215 Palontorjuntajärjestelmät... 30 5.1.6 216 Väestönsuojan LVI-järjestelmät... 30 6 Sähköteknisten järjestelmien kuntoarvio... 30 6.1 S1 Asennus ja apujärjestelmät... 30 6.2 S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset... 31 6.2.1 S22 Sähköenergian pääjakelu... 31 6.2.2 S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys... 31 6.2.3 S24 Sähköliitäntäjärjestelmät... 32 6.2.4 S25 Valaisujärjestelmä... 32 6.2.5 S26 Sähkölämmitysjärjestelmät... 33 6.2.6 S610 Poistumisvalaistusjärjestelmä... 33 7 Tietoteknisten järjestelmien kuntoarvio... 33 7.1 T1 Viestintä- ja tietoverkkojärjestelmät... 33 7.2 T3 Merkinanto ja kutsujärjestelmä... 34 7.3 T4 Tiedotus- ja näyttöjärjestelmät... 34
2 (34) 1 JOHDANTO Tällä kuntoarviolla on tavoitteena selvittää en rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto sekä uusimistarve, korjaustoimenpiteet, niiden aikataulu ja kustannusarviot. Kuntoarvio on laadittu RT-ohjekortin Liike- ja palvelurakennuksen kuntoarvion suoritusohje RT 18-10086 nimikkeistöä ja periaatteita mukaillen. Huomiota on myös kiinnitetty rakennusten turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. Kuntoarviota on täydennettävä kuntotutkimuksilla, jolloin rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Kustannusarviot on laadittu ROK 2013 Rakennusosien kustannuksia ja KOR 2013 Korjausrakentamisen kustannuksia kirjoja apuna käyttäen. Raporttiin liitetyn PTS-ehdotuksen tavoitteena on kiinteistön arvon säilyttäminen, käyttöviihtyvyyden lisääminen sekä huolto- ja ylläpitokustannuksien säästöt. Kuntoarvion tilaajana on Saarijärven Kaupunki ja yhteyshenkilöinä toimi Erkki Autio. Rakenteiden ja rakennusosien, sähköjärjestelmien, sekä lämmitys-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien kuntoarvion on tehnyt on tehnyt Henri Käyrä ja Jaakko Niskanen Inspecta Oy:stä. LVI-järjestelmien osalta käytettiin konsulttiapuna Kari Heiskaria IV-tieto Oy:stä. Tarkastukset suoritettiin 22.10.2014 Yhteystiedot: Inspecta Oy Inspecta Oy IV-tieto Oy Henri Käyrä Jaakko Niskanen Kari Heiskari Myyntimiehenkuja 4 Myyntimiehenkuja 4 Solkitie 13 90410 OULU 90410 OULU 90250 OULU puh. 040 1979 555 puh. 040 1979 555 p uh. 0400 689 774 henri.kayra@inspecta.com jaakko.niskanen@inspecta.com kari.heiskari@iv-tieto.fi Oulussa 12.11.2014 Inspecta Oy Henri Käyrä, RI
3 (34) 2 YHTEENVETO, SUOSITELLUT LISÄTUTKIMUKSET JA MUUT JATKOTOIMENPITEET Tämä kuntoarvioraportti koostuu yhteenvedosta, 10 vuoden elinkaariennusteesta ja rakennusosakuntoarvioista, joita voidaan täydentää kuntotutkimuksilla ja tarvittaessa jalostaa huoltokirjaksi. Suosittelemme raportissa mainittujen kuntotutkimusten teettämistä täydentämään tehtyä silmä-määräistä kuntoarviota sekä huoltokirjan laatimista kiinteistön huollon ja ylläpidon apuvälineeksi. PTS-ohjelman ajan tasalla pitämiseksi kuntoarviota tulee päivittää noin 5-7 vuoden välein. Rakennusosien kunto on arvioitu RT-11061 Kiinteistön kuntoarvio, kuntoluokan määräytyminen apuna käyttäen. Kuntoluokka: 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa. 2.1 Yhteenveto kiinteistöstä ja kiireellisimmät toimenpiteet. Tarkastuksen kohteena on Pylkömäen ala-aste. Kohteen vanhempi osa on valmistunut arviolta 1960-luvulla ja liikuntasalia on laajennettu vuonna 1995. Kiinteistön kerrosala on kokonaisuudessaan 2474 m 2. Kiinteistöjen kuntoa on ylläpidetty ja viimeisin laajempi sisäpuolen peruskorjaus on tehty muutamia vuosia sitten. Seuraavan 10-vuotisjakson aikana kohteeseen kohdistuu vesikaton uusimisen ja muutamien yksittäisien tilojen korjauksia lukuun ottamatta lähinnä huoltoluonteista korjaustarvetta. Seuraava laajempi peruskorjaus on ajankohtaista noin 20 30 vuoden kuluttua. Piha-alueet ja ulkopuoliset osat Pihan kulkualueet on asfaltoitu ja rakennuksen vierustalla on nurmialueita. Pihalla on muutamia leikkivälineitä. Kestopäällysteet ovat tyydyttävässä kunnossa ja niiden seuraava laajempi uusimistarve ajoittuu 10 15 vuoden päähän. Rakennuksen vierustoilla vedenpoistossa on paikoin puutteita ja niille osin on syytä suorittaa korjaustoimenpiteitä. Rakennustekniikka Molemmissa rakennusosissa on anturaperustus ja alapohjat ovat maanvaraisia rakenteita. Rakennusrunko muodostuu pääosin pilari- palkki rakenteesta. Vanhalla osalla ylä- ja välipohjien kantavat rakenteet ovat paikalla valettuja teräsbetonirakenteita. Liikuntasalissa yläpohjaa kannattelevat tehdasvalmisteiset kattoristikot. Rakennuksen julkisivut vanhalla osalla on levyverhoiltu sekä osin puhtaaksimuuratulla tiilipinnalla. Levyverhoillut julkisivut on uusittu 2000-luvun alussa. Liikuntasalin osalla julkisivupinnat on tiiliverhoiltu. Rakennuksen ulkoseinät ovat villaeristeisiä ja sisäverhoukset ovat pääosin tiiltä. Rakennuksen ikkunat ovat uusittuja MSEAl-ikkunoita ja ne on uusittu 2000-luvulla. Ulko-ovet ovat osin vanhoja teräsrakenteisia ovia, joita on kunnostettu sekä osin vanhoja puu-paneeliovia. Rakennuksessa on harja/pulpettikatto ja vesikatteina on rivipeltikate. Vanhemmalla osalla on alkuperäinen rivipeltikate, joka on heikkokuntoinen ja vuotanut useasta kohdasta. Merkittävin lähivuosien korjaustoimenpide on katteen uusiminen ja yläpohjarakenteiden kunnostus vuotoalueilta. Muilta osin kohteeseen kohdistuu lähinnä pintarakenteiden huoltoluonteista kunnostustarvetta. Sisätilat Vanhemmalla osalla sisätilat ovat pääosalla rakennusta kunnostettu muutama vuosi sitten ja ne ovat hyväkuntoisia. Tilojen pintamateriaaleilla on käyttöikää jäljellä vielä 20-30 vuotta. Liikuntasalin kuivien tilojen pinnat ovat vuodelta 1995 ja niillä on käyttöikää jäljellä keskimäärin 20 vuotta. Liikuntasalin puulattian kunnostukseen on kuitenkin syytä varautua seuraavalla 10- vuotisjaksolla.
4 (34) Toisen kerroksen osalla on muutamia märkätiloja, joissa on mahdollisesti alkuperäiskuntoiset tilapinnat ja niiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista lähivuosina. Liikuntasalin pesutilojen peruskorjauksiin on myös syytä varautua tarkastelujakson lopulla. Kiinteistön turvallisuus ja esteettömyys Kohteessa on tiloja kahdessa kerroksessa ja tiloissa ei ole hissiä, mikä rajoittaa liikuntarajoitteisten kulkemista tiloissa. Pihan leikkivälineissä on pientä kunnostustarvetta ja putoamissuojaukset ovat osin puutteelliset. Käyttäjäkyselyn mukaan viereisen kiinteistön terassin kannattajat ovat heikkokuntoiset ja katossa on sortumavaara. Koulun oppilaat oleskelevat kyseisen katoksen alla, joten asian suhteen on syytä tehdä lisäselvityksiä. Ilmanlaatu ja vaihtuvuus Käytössä olevissa tiloissa ei havaittu merkittäviä puutteita ilman vaihtuvuudessa. Sisäilman epäpuhtaudet Keittiön puoleisen porrashuoneen alimmalla tasolla oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua, mikä oli paikannettavissa kellaritiloihin. Lisäksi muutamassa tilassa oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua alapohjan tarkastuskanaaleista sekä alapohjaan liittyvien rakenteiden liittymäkohdista. Rakennuksen päädyssä olevassa poikein wc-tilassa oli aistittavissa erittäin voimakas haju, jonka lähde on syytä selvittää. Sähköpääkeskustilassa oli aistittavissa kreosootin hajua. Melu Tiloihin ei aiheudu merkittävää ulkopuolista meluhaittaa. Käyttäjäkyselyn mukaan etenkin ruokala- ja käytävätiloissa melu kaikuu seinistä ja akustoivia katto- ja seinäpinnoitteita on toivottu. Sisävalaistustasot Sisävalaistustaso on riittävä. LVI-tekniikka Rakennuksessa on vesikiertoinen patterilämmitys sekä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennus on liitetty paikalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Lämpölaitos sijaitsee toisessa rakennuksessa ja lämpö tuotetaan hakkeella sekä öljyllä. Rakennuksen lämmitys- vesi ja viemärijärjestelmät ovat pääosin uusittu 1980, -90 tai 2000- luvulla ja kokonaisuutena niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20-30 vuotta. Lähivuosien merkittävin ylläpitotoimenpide kohdistuu 1990-luvun patteritermostaattien uusimiseen lämmitysjärjestelmien tasapainotukseen. Kouluosan ilmanvaihtojärjestelmä on muutettu koneellisesti 2000-luvulla ja liikuntasalin ilmanvaihto on 1990-luvulta. Kokonaisuutena ilmanvaihtojärjestelmillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10-15 vuotta. Liikuntasalin säätöautomatiikka joudutaan uusimaan lähivuosina. Ilmanvaihtojärjestelmien äänenvaimentimet voivat sisältää mineraalivillavaimentimia, jotka voivat heikentää sisäilman laatua. Äänenvaimentimien materiaali- ja kunto tulee selvittää. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Rakennus on liitetty paikalliseen sähköverkkoon. Sähkö- ja tietotekniset järjestelmät ovat monen ikäisiä ja sekavia, joten järjestelmien jäljellä olevan käyttöiän arvioiminen kokonaisuutena on hankalaa. Järjestelmät ovat kokonaisuudessa tyydyttävässä-välttävässä kunnossa ja ne toimivat nykyisellä käyttöasteella sekä kuormituksella vielä noin 10-15 vuotta. Seuraavan sisätiloihin kohdistuvan korjauksen yhteydessä sähkö- ja tieto-tekniset järjestelmät on suositeltavaa uusia kokonaisuudessaan. Lähivuosina suositeltava toimenpide on 1990-luvun turvavalaistusjärjestelmien uusiminen. Energiatalous Kiinteistön kulutustietoja ei ollut käytettävissä.
5 (34) 2.2 Yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimustarpeesta 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Yhteenveto kunnossapitokustannuksista 2015-2024 - 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 RAK LVI SÄ Rakennustekniikan kustannukset 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000-2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 40 000 LVI-tekniikan kustannukset 30 000 20 000 10 000-2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Sähkötekniikan kustannukset 1 200 1 000 800 600 400 200-2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Kunnossapitosuunnitelmaehdotus on raportin liitteenä 1.
6 (34) 2.2.1 Suositeltavat kuntotutkimukset ja selvitykset Lähivuosina tehtävät lisätutkimukset: 3 500 o Yläpohjan kuntotutkimus. Tarkoituksen selvittää vanhan osan rakenne, vaurioiden laajuus ja sen tiiveys korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. o Puutyöluokan alapohjan tutkiminen o Alapohjarakenteiden ja rakenteiden liittymäkohtien tiiveys o Selvitetään poikien vessassa havaitun hajun aiheuttaja Asbesti ja haitta-aine kartoitus 2 000 Tarkastetaan viereisen rakennuksen terassin kunto (sortumavaara?) Ennen seuraavaa peruskorjausta on syytä tehdä tarkemmat rakenteelliset tutkimukset koko kiinteistöön (alapohjat, ulkoseinät). 7 000 Tukkeutuvan viemärin kuvaus ja korjaaminen 3 000 Äänenvaimentimien tarkastus 500 o Tarvittaessa mineraalivillavaimentimet korvataan esim. Dacronilla Kuntoarvion päivitys 10 vuoden kuluessa 2 500
7 (34) 3 KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT 3.1 Kiinteistön perustiedot Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Rakennuksen tyyppi: Koulu Tontti: - Tontin pinta-ala: - Pylkömäen ala-aste Rahikaisentie 5a, 43440 Pylkönmäki Koulurakennus: Kerrosluku (kpl): 2 Tilavuus: - Kerrosala: 2 474 m2 Valmistumisvuosi: 1960-luvulla, liikuntasali 1995 Pääasiallinen rakennusaine: Betoni Kattotyyppi: Harja Kate: Pelti Lämmitysjärjestelmä: Hake Ilmanvaihto: Koneellinen tulo/poisto 3.2 Korjaushistoria Kohteesta ei ollut tarkempaa korjaushistoriaa käytettävissä. Paikan päällä tehdyn tarkastuksen perusteella kohteessa on tehty ainakin seuraavia toimenpiteitä: Julkisivusaneeraus 2000-luvun alussa. Peruskorjaus 2000-luvulla. Liikuntasalin varaston katto uusittu 2013. Vesi- ja viemärijärjestelmät, kalusteet, 1980, 1990, 2000 Lämmitysputkisto, patterit ja termostaatit, 1960, 2000 Öljykattila, poltin ja automaatio 2000-luvulla. Sähköjärjestelmät 1960 2000 Kuituliitäntä/yleiskaapelointi 2000-luvulla. Pohjaviemäri 2000-luvulla. 3.3 Asiakirjaluettelo Kohteesta oli käytettävissä seuraavia lähtötietoja: Kiinteistökortti Pohjapiirustukset, julkisivupiirrokset ja rakenneleikkaus. 3.4 Käyttäjäkyselyn keskeiset tulokset Ennen kuntoarvion tarkastuksia haastateltiin kiinteistön käyttäjiä. Kyselyyn vastasi kahdeksan henkilöä. Vastaajien lisäkommentteja: Vesivuodot ja vauriot Ikkunalaudoissa on halkeamia. Betonipalasia irronnut koulun seinistä (enkunluokka, 2-4 luokka, 5-6 luokka) Vesiläikkiä yläkerran käytävän katossa. Ulkoverhouslevyissä muutamia lohkeamia. Lämpötila Yläkerran luokat kylmiä talviaikaan. Alakerran luokissa on kuuma. Talvella ulko-ovet vetävät.
8 (34) Osa ikkunoista on vääntynyt ja niistä tulee kylmää. Keittiö ja ruokasali ovat talvella kylmiä. Osa pattereista on tulikuumia osa kylmiä. Lämpötilaongelmia tiloissa. Hajuhaitat Keittiön ikkunana takana on hajuhaitta ulkona (rasvakaivo) Poikien ulkovessassa haisee. Yläkerran poikien vessassa virtsa haisee. Viemärit haisee ajoittain. Opettajien huoneessa kassakaapissa tunkkainen haju. Luokissa on huono ilma. Paperivarastossa tunkkainen haju. Opettajienhuone on tunkkainen aamuisin. Esikoululaisten wc:t haisevat ja lattiamatot ovat vanhat. Terveys Talvella niska- ja hartiakipuja, jotka johtuvat vedosta. Muita havaintoja Ruokasali on meluinen ja ilmastointi hurisee kovaa. Lasten syödessä äänet kaikuvat seinistä tosi kovasti. Voisiko tilaan laittaa akustiikkalevyjä? Puutyöluokassa ei taida olla kunnollista ilmastointia. Puupöly tulee myös käytävään. Ruuan haju tulee erittäin voimakkaasti porrashuoneen kautta eskarin keittiötiloihin. Siihen olisi hyvä saada uusi ovi, jota voisi pitää kiinni siten, että se ei mene aina lukkoon. Välituntikello ei kuulu kunnolla. Yläkerran käytävän kello ei toimi. Metallityöntilat ovat hyvin sekaisat. Salissa pystypilarin pehmuste on irronnut. Pitäjäntuvan katon yksi kannatinpalkki on lahonnut ja saattaa mennä poikki, jolloin koko katos romahtaa. Lapset käyttävät aluetta välituntien aikana.
9 (34) 4 ALUERAKENTEIDEN JA RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 4.1 Alueosat Kuntoluokka 3 Kuva 1. Asemapiirros. 4.1.1 113 Päällysteet Pihan kulkualueet on asfaltoitu ja muilta osin rakennuksen viereiset alueet ovat nurmipinnalla. Rakennuksen vierustalla on muutamia pensasistutuksia. Pihan asfalttialuissa on karhentumaa ja muutamissa kohdissa halkeamia ja pieniä routaheittoja. Päällysteitä on paikoin myös kunnostettu. Kokonaisuudessaan asfalttipäällysteiden yleiskunto on tyydyttävä ja seuraava laajempi uusiminen ajankohtaista 10 15 vuoden kuluessa. Muutamassa kohtaa päällysteet rakennuksen vierustalla ovat sammaloituneet. Pihan päällysteet ovat pääosin tarkoituksenmukaisessa kunnossa ja laajempaa uusimistarvetta ei ole. Kunnostustarvetta on lähinnä rakennuksen vierustoilla, missä vedenpoistossa on puutteita ja päällysteitä joudutaan sen vuoksi uusimaan. Asiaan on käsitelty tarkemmin kohdassa 1116 Kuivatusosat. Asfalttialueiden huolto/kunnostustyöt. 500 o Sammaleen poisto, halkeamien juotto. Kuva 2. Etupihan päällysteitä. Kuva 3. Yleiskuva piha-alueesta.
10 (34) 4.1.2 114 Alueen varusteet Pihan alueella on, pyörätelineitä, keinuja ja muutamia kiipeilytelineitä. Leikkivälineet eivät kaikilta osin täytä niille asetettuja turvamääräyksiä. Puutteita on mm. paikoin putoamissuojissa ja keinujen ketjuista puuttuu sormisuojat. Pyörätelineet ovat osin vääntyneet ja uusimista on syytä harkita. Leikkivälineiden kunnostus ja SFS-standardin mukainen turvatarkastus. 1 000 Uusitaan pyörätelineitä. 500 Kuva 4. Keinuista puuttuu sormisuojat. Kuva 5. Pyörätelineet rakennuksen päädyssä. 4.1.3 115 Alueen rakenteet Kiinteistön välittömässä läheisyydessä olevia aluerakenteita on lähinnä urheilukentän vierustan puuaita. Aidan maalipinta on kulunut ja huoltomaalaus on ajankohtaista noin 5 vuoden kuluessa. Samassa yhteydessä on syytä oikaista aitaa ja korjata pienet mekaaniset vauriot. Piha-aidan maalaus ja kunnostus 5 vuoden kuluessa. 1 500 Kuva 6. Aita palloilukentän vieressä.
11 (34) 4.1.4 1116 Kuivatusosat Piha-alueella vedenpoisto on toteutettu maanpinnan kallistuksilla pois tontilta tai sadevesikaivoihin. Vanhalla osalla syöksytorvien alapuolella on paikoin betoniloiskekouruja ja liikuntasalin osalla syöksytorvien alapuolella on rännikaivoja. Piha-alueella on lisäksi muutamia sadevesikaivoja. Salaojien olemassaolosta ei ole tietoa. Piirustustietoa sadevesi- ja salaojajärjestelmistä ei ollut käytettävissä. Vanhalla puolella etenkin länsisivustan nurmipäällysteisillä alueilla veden poisohjaus syöksytorvien alapuolilta ei ole hallittua. Pintamaat ovat rakennuksen vierustalla painuneet ja pintavesistä aiheutuu ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille. Liikuntasalin takanurkalla rinne viettää loivasti pitkältä matkalta rakennusta kohti (kuva 8). Pihalla on muutamia ritiläkaivoja, joista osa on painunut. Liikuntasalin osalla on syöksytorvien alla rännikaivoja ja niiden purkupaikka ei ole tiedossa. Vedenpoiston parantaminen rakennuksen vierustalta, kustannusarvio 8 500 o Pintamaiden muotoilu rakennuksen vierustoilta o Vedenpoiston poisohjaus hallitusti syöksytorvien alapuolelta. o Varmistetaan sadevesijärjestelmien toiminta ja huuhdellaan ne tarvittaessa o Varmistetaan salaojien olemassaolo ja kunto. Kuva 7. Pintamaat ovat painuneet rakennuksen vierustalla vanhalla osalla. Kuva 8. Liikuntasalin takanurkalla pintamaat viettävät rakennusta kohti pitkällä matkalla. Kuva 9. Liikuntasalin osalla syöksytorvien alapuolella on sadevesikaivoja. Kuva 10. Pihalla on muutamia sadevesikaivoja.
12 (34) 4.2 12 Talo-osat 4.2.1 121 Perustukset Kuntoluokka 3 Piirustustietoa perustusrakenteista oli käytettävissä ainoastaan liikuntasalin osalta. Liikuntasalissa on betonianturaperustus ja kantavia linjoja ovat ulkoseinät, osa väliseinistä ja pilarilinjat. Vanhemmalla osalla on todennäköisesti vastaava rakenne. Merkittäviä perustuksien painumiseen viittaavia vaurioita ei havaittu. Vanhalla osalla betonisokkeli on maalattu ja maali on osin hilseillyt irti. Todennäköisesti syynä on ulkopuolinen kosteusrasitus. Maalipinnat on syytä kunnostaa pihan vedenpoiston parannustöiden yhteydessä ja samassa yhteydessä kannattaa asentaa seinän vierustoille patolevytys. Sokkelin huoltomaalaus ja patolevyn asennus (vedenpoiston parannuksen yhteydessä). Kustannusarvio 3 000 Kuva 11. Vanhan sokkelin maalipinnat ovat paikoin hilseilleet irti. Kuva 12. Liikuntasalin sokkeli. Muutamassa kohtaa on pieniä halkeamia, jotka eivät kuitenkaan vaadi jatkotoimenpiteitä. 4.2.2 122 Alapohjat Kuntoluokka 3 Alapohjarakenteet ovat maanvaraisia rakenteita ja tarkempaa piirustustietoa rakenteista ei ollut käytettävissä. Liikuntasalin osalta olleiden leikkauspiirustuksien perusteella osa alapohjista koostuu työlaatasta, lämmöneristeestä ja pintalaatasta. Liikuntasalissa ja teknisen työn tilassa pintalaatta on korvattu puulattialla. Kellarin alapohja- ja seinärakenteista oli mitattavissa koholla olevia pintakosteusarvoja ja tilapinnoissa on viitteitä ulkopuolisesta kosteusrasituksesta. Muilta osin kohonneita pintakosteusarvoja ei pistokoeluontoisessa tarkastuksessa havaittu. Paikoin lattioiden ja seinien liitoskohdissa on rakoja. Ainakin liikuntasalin käytävän osalla seinien ja lattioiden liitoskohdista sekä putkiläpivienneistä oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Haju tulee todennäköisesti alapohjarakenteista. Alapohjien osalta piirustustietoa ei ollut käytettävissä ja vanhemmilla osilla rakenteiden kunto on syytä tutkia tarkemmin viimeistään ennen seuraavaa peruskorjausta. Puutyöluokan lattia alkaa olla uusimisen tarpeessa ja rakenteiden kunto on syytä selvittää ennen korjauksiin ryhtymistä. Teknisentyön metallipuolen lattioissa on muutamia halkeamia. Muilta osin merkittävää halkeilua ei havaittu.
13 (34) Tiivistetään alapohjaliittymät pohjakerroksen osalta. 1 000 o Liikuntasalin käytävä o Tarpeen mukaan myös muissa tiloissa, mikäli hajuhaittoja esiintyy. Teknisentyön tilan puulattian kuntotutkimus ja uusiminen. 10 000 Alapohjien kuntotutkimus ennen seuraavaa laajempaa peruskorjausta. Kuva 13. Liikuntasalin käytävä. Putkiläpiviennin liittymästä on aistittavissa selkeä mikrobiperäinen haju. Hajut tulee alapohjarakenteista. Kuva 14. Halkeamia metallityöluokan betonilattiassa. Kuva 15. Puutyöluokan puulattia. Lattian alla kanaali, jossa oli havaittavissa viitteitä kosteudesta. Kanaalista tuli maakellarimaista hajua. Kuva 16. Vanhan osan käytävä. Viemärin tarkastuskaivo keskilattialla oli kuiva ja viitteitä kosteusrasituksesta ei ollut havaittavissa. 4.2.3 123 Runko Kuntoluokka 3 1232 Kantavat seinät ja pilarit Pääosalla kiinteistössä on pilari-palkki runko ja todennäköisesti osa ulko- ja väliseinistä on myös kantavia rakenteita. Kantavien rakenteiden osalta ei havaittu korjaustarvetta. Ei toimenpide-ehdotuksia.
14 (34) 1235 Välipohjat Välipohjarakenteet ovat paikalla valettuja ylälaattapalkistoja. Välipohjarakenteista ei ollut tarkempaa piirustustietoa. Välipohjissa ei havaittu korjaustarvetta. Ei toimenpide-ehdotuksia. 1236 Yläpohjat Yläpohjarakenteista ei ollut piirustustietoa käytettävissä. Paikan päällä tehtyjen havaintojen perusteella vanhalla osalla yläpohja koostuu todennäköisesti ylälaattapalkistosta, lämmöneristeestä (tojalevy) ja pintavalusta. Liikuntasalin yläpohjan kantavat rakenteet koostuvat tehdasvalmisteisista kattoristikoista ja eristeenä on puhallettu mineraalivillaeriste. Yläpohjien tuuletus on toteutettu räystäänalusrakojen kautta. Vanhalla osalla yläpohjan lämmöneristyskyky on heikko. Käyttäjät ovat havainneet kylmyyttä etenkin 2. krs tiloissa, mikä saattaa osin johtua heikosta lämmöneristyksestä. Vesikatto on vuotanut useasta kohdasta ja vuotojälkiä on havaittavissa palopermannon pinnassa sekä paikoin myös sisätiloissa. Mahdolliset lämmöneristeet ovat suurella todennäköisyydellä paikoin mikrobivaurioituneet. Rakenne on massiivinen/tiivis, joten mahdollisten vaurioiden vaikutus on sisäverhousmateriaaleissa olevia vaurioita lukuun ottamatta todennäköisesti vähäinen. Ongelmia saattaa esiintyä lähinnä yläpohjan läpivientien läheisyydessä. Liikuntasalin päädyn osalla sisäkatossa on vuotojälkiä. Katto on kyseiseltä osalta uusittu vuonna 2013 ja sen jälkeen vaurioita ei ole käyttäjiltä saadun tiedon mukaan tullut lisää. Yläpohjissa ei havaittu tuulettuvuuden puutteeseen viittaavia vaurioita. Kohteeseen joudutaan tekemään vesikattoremontti, joten samassa yhteydessä on syytä korjata yläpohjissa olevat vauriot, tiivistää läpiviennit sekä parantaa rakenteen lämmöneristävyyttä. Korjauksien yhteydessä kannattaa harkita myös liikuntasalin osalta lisälämmöneristystä. Sisäkattoverhouksena on vanhalla osalla todennäköisesti alkuperäinen puukuitulevy (Haltex tai vastaava). Levyt on maalattu, mutta osassa levyistä on havaittavissa turpoamista sekä vuotojälkiä ja etenkin 2.krs osalla levyt ovat paikoin huonosti kiinni. Mahdollisten piiloon jääneiden vaurioiden vuoksi sisäverhouksien uusimista katoista kannattaa harkita. Yläpohjan kuntotutkimus. Tarkoituksen selvittää vanhan osan rakenne, vaurioiden laajuus ja sen tiiveys korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. 3 000 Vanhan osan yläpohjien kunnostus vesikattoremontin yhteydessä. Kustannusarvio tarkentuu kuntotutkimuksen myötä. Alustava kustannusarvio 50 000 o Vanhan osan yläpohjan vauriokorjaukset o Vanhan osan lisälämmöneristys Mikäli sisäverhoukset uusitaan, on niiden uusimiskustannus noin 60 000
15 (34) Kuva 17. Yleiskuva, vanhan osan yläpohja. Kuva 18. Liikuntasalin yläpohja. Kuva 19. Vuotojälkiä liikuntasalin katossa. Kuva 20. Vuotojälkiä vanhan osan 2.krs katossa käytävällä. 4.2.4 124 Julkisivut 1241 Ulkoseinät Kuntoluokka 4 Vanhalla osalla on tehty julkisivusaneeraus noin 10 15 vuotta sitten. Pitkien sivujen julkisivupinnat on saneerauksessa levyverhoiltu kivirouhepintaisella julkisivulevyllä. Levyn takana on havaittavissa ilmarako, kipsilevy ja koolaus. Sisäpinnat seinissä ovat kivirakenteiset. Päätyseinien julkisivut ovat puhtaaksimuuratulla tiilipinnalla. Tarkempaa tietoa rakenteiden toteutustavasta ei ole käytettävissä. Liikuntasalin julkisivut ovat pääosin puhtaaksimuuratulla tiilipinnalla. Seinärakenne liikuntasalissa on tiili-villa-tiili -rakenne. Liikuntasalin julkisivumuurauksessa on toiseksi alimmalla rivillä jätetty muurauksen pystysaumoja paikoin auki rakenteen tuulettuvuuden parantamiseksi. Kokonaisuudessaan julkisivurakenteiden yleiskunto on hyvä/tyydyttävä ja laajempaan saneeraukseen ei ole tarkastelujaksoilla aihetta. Levypintaisissa julkisivuissa on muutamissa kohdissa mekaanisen rasituksen aiheuttamia vaurioita ja vanhan osan päätyjulkisin muurauksessa on paikoin kunnostettavaa. Ulkoseinärakenteiden eristeiden kunto ja rakenteen tarkka toteutustapa ei ole tiedossa. Rakenteiden kuntoa on syytä tutkia tarkemmin ennen seuraavaa, laajempaa peruskorjausta. Julkisivun pienimuotoiset huolto/kunnostustyöt 1 500 Ulkoseinien kuntotutkimus ennen seuraavaa peruskorjausta.
16 (34) Kuva 21. Yleiskuva vanhan osan levyjulkisivusta. Kuva 22. Vanhan osan tiilimuurattua julkisivua. Kuva 23. Seinärakennettavanhalla osalla. Kuva 24. Länsisivustalla julkisivusta puuttuu pala peltiä. Kuva 25. Levyverhouksissa on paikoin pieniä mekaanisia vaurioita. Kuva 26. Muutamissa kohdissa vahan osan muurauksissa on vaurioita. 1242 Ikkunat Kuntoluokka 4 Rakennuksen ikkunat on uusittu MSEAl-ikkunoiksi. Ikkunat on todennäköisesti uusittu julkisivusaneerauksen aikoihin. Samassa yhteydessä on uusittu myös pellitykset. Ikkunoiden ulko- ja sisäpuitteiden pinnat ovat hyväkuntoiset. Pistokoeluonteisesti tarkasteltuna käyntivikoja tai puutteita tiivisteiden kunnossa ei havaittu. Ikkunoilla on tavoitteellista käyttöikää jäljellä vielä noin 30 40 vuotta. Tiivisteiden uusiminen on ajankohtaista noin 10-15 vuoden kuluessa.
17 (34) Ikkunatiivisteiden uusiminen 10 vuoden kuluessa. 5 000 Kuva 27. Ikkuna ulkopuolelta. Kuva 28. Ikkuna sisältäpäin. 1243 Ulko-ovet Kuntoluokka 3 Vanhemman osan pääsisäänkäyntien ovet ovat vanhoja teräsrunkoisia lasiovia. Liikuntasalin päädyn ovi sekä päädyn wc-tilojen ovet ovat uusittuja nykymallin ovia. Tallissa on vanha puupaneeliverhoiltu pariovi ja liikuntasalin varastossa on vanha paneeliovi. Pääsisäänkäyntien ulko-ovia on kunnostettu ja niihin ei kohdistu laajempaa korjaustarvetta. Ovien tiivisteitä on syytä kunnostaa tarpeen mukaan. Uusitut ovet ovat kunnossa ja niihin ei kohdistu toimenpiteitä. Tallin ovi on heikkokuntoinen ja suositeltavinta uusia. Liikuntasalin varaston ovi on samassa yhteydessä syytä kunnostaa tai uusia. Ulko-ovien uusiminen/kunnostukset 3 000 o Uusitaan autotallin ovi o Kunnostetaan varaston ovi. Kuva 29. Vanhan osan pääsisäänkäynnin ovi ja liikuntasalin varaston ovi. Kuva 30. Vanhan osan keittiön puoleisen päädyn ulko-ovi.
18 (34) Kuva 31. Liikuntasalin uusittu ovi. Kuva 32. Tallin puu-paneeliovi. 125 Katokset Pääsisäänkäyntien yhteydessä on puurunkoiset katokset, joissa on alkuperäinen rivipeltikate. Katoksien pilarien puuosissa maalipinnat ovat irtoilleet ja niissä on mekaanisesta rasituksesta aiheutuneita kolhuja. Katoksissa on alkuperäinen rivipeltikate. Katteet on suositeltavaa kunnostaa tai vaihtoehtoisesti uusia kokonaan vanhan osan vesikattoremontin yhteydessä. Katoksien puuosien maalaus ja vesikatteiden pinnoitus. 1 000 Kuva 33. Pääsisäänkäynnin katos. Kuva 34. Pääsisäänkäynnin katoksen vesikate. 4.2.5 126 Vesikatot Kuntoluokka 1-4 Vanhemmalla osalla on pulpetti/harjakate ja katteena todennäköisesti alkuperäinen rivipeltikate 1960-luvulta. Aluskatetta ei ole. Katon varusteisiin kuuluu räystäskourut ja syöksytorvet. Liikuntasalin katteena on alkuperäinen rivipeltikate vuodelta 1995. Katteen alla on aluskate. Katon varusteita ovat räystäskourut ja syöksytorvet. Liikuntasalin varaston rivipeltikate on uusittu 2013 ja varustettu kulkusilloilla, lapetikkailla ja vedenpoistovarusteilla. Katteen alla on aluskate.
19 (34) Vanhalla osalla rivipeltikatteen pinnassa on paikoin ruostetta ja yläpohjatilassa oli havaittavissa runsaasti vuotojälkiä. Läpivientien kohdilta puuttuu kunnolliset vastakaadot ja vuotoja on etenkin niiden kohdilla. Katolta puuttuu asianmukaiset turvavarusteet huoltotöitä varten. Katteen laskennallinen käyttöikä on loppupuolella ja nykykunnon perusteella uusiminen on ajankohtaista. Vanhan osan tiilihormien päällä ei ole piipunhattuja, joten sadevesi ja lumi ovat päässeet hormien sisälle ja sisätiloissa on paikoin havaittavissa kosteusjälkiä. Liikuntasalin vuonna 1995 rakennettu katto on kunnossa ja sillä on käyttöikää jäljellä vielä arviolta 30-60 vuotta, mikä edellyttää että pinnoitteet pysyvät kunnossa. Vanhan osan vesikattoremontin yhteydessä katolle on syytä asentaa asianmukaiset kulkusillat. Liikuntasalin vuonna 2013 uusitulle vesikatolle ei kohdistu kunnostustarvetta. Vanhan vesikatteen uusiminen varusteineen. Kustannusarvio 140 000 Kuva 35. Vanhan osan vesikatto. Kuva 36. Hormeissa ei ole piipunhattuja. Kuva 37. Läpivientien kohdilla ei ole vastakaatoja. Kuva 38. Vuotojälkiä vanhalla osalla.
20 (34) Kuva 39. Vuotojälkiä vanhalla osalla. Kuva 40. Liikuntahallin vesikatto. 4.3 Tilojen rakennustekninen kuntoarvio 4.3.1 Tilan jako-osat Kuntoluokka 4 Vanhemmalla osalla luokkatilojen ovet on uusittu. Käytävillä sekä muutamissa yksittäisissä tiloissa on vanhempia puisia laakaovia. Liikuntasalin puoleisella osalla sisäovet ovat alkuperäisiä vuodelta 1995. Sisällä väliseinät ovat pääasiassa kivirakenteisia. Vanhalla osalla ovia on kunnostettu ja mm. lukituslaitteet on uusittu. Oviin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta. Yksittäisissä tiloissa ovien uusimista tulee harkita tarpeen mukaan. Vuonna 1995 valmistuneella osalla oviin ei kohdistu kunnostustarvetta. Väliseiniin ei kohdistu laajempaa kunnostustarvetta. Ei toimenpide-ehdotuksia. 4.3.2 Tilat ja tilapinnat Kuntoluokka 3 Vanhan osan luokkatilat, käytävät ja keittiö Lattiapinnoitteena luokka- ja käytävätiloissa on pääasiassa muovimatto ja seinät ovat maalattuja kivipintoja. Ruokasalin lattiassa on vinyylilaattalattia ja teknisen työn tiloissa on lautalattia sekä osin lattiat ovat maalatulla betonipinnalla. Luokka- ja toimistotilojen lattiamatot on uusittu muutama vuosi sitten ja seiniä maalattu. Kokonaisuudessaan pintarakenteiden kunto on hyvä ja seuraava laajempi peruskorjaus on ajankohtaista 20-30 vuoden kuluttua. Keittiön lattia on uusittu muutama vuosi sitten ja tilapinnoilla on käyttöikää jäljellä vielä noin 15 vuotta. Ruokasalissa on vanhempi vinyylilaattalattia. Pinnat ovat kunnossa ja kunnostustarve ajoittuu 10-20 vuoden päähän. Käyttäjien mukaan tila on meluisa ja ääntä vaimentavia materiaaleja katto- ja seinäpintoihin on toivottu. Teknisentyön luokassa on vanha puulattia mikä alkaa olla uusimisen tarpeessa. Samassa yhteydessä on syytä kunnostaa metallityöntilojen betonilattioita. Kunnostustarvetta on käsitelty raportin kohdassa 122 Alapohjat. Toisen kerroksen kirjastossa on vanhempia mattopintoja lattioissa. Mattojen uusiminen on ajankohtaista viimeistään 10-20 vuoden kuluessa.
21 (34) Luokkatilojen ikkunapenkeissä on murtumia/halkeilua, mikä oli ainoa selvästi toistuva vika/vaurio tiloissa. Lisäksi muutamassa tilassa on kattovuodoista aiheutuneita kosteusjälkiä, jotka on syytä korjata. Sisäkattojen laajempaa uusimista tulee harkita erikseen (ks. kohta 1236 Yläpohjat). Sähköpääkeskustilassa oli aistittavissa kreosootin hajua (kivihilipiki). Kellarissa on vanhat kylmiöt ja tilassa on muovimattopinnoitteita. Pintakosteusmittarilla tarkasteltuna pintakosteusarvot ovat paikoin koholla ja tiloissa oli aistittavissa mikrobiperäinen haju, joka levisi myös porrashuoneen puolelle. Mikäli tilat eivät ole käytössä on ne syytä puhdistaa vaurioituneesta materiaalista, osastoida ja alipaineistaa suhteessa muihin tiloihin. Ikkunapenkkien kunnostus ja pienet maalauskorjaukset tiloissa. 4 000 Kellarin poisto käytöstä ja alipaineistus. 5 000 Kuva 41. Yleiskuva, käytävä. Tilapinnat on uusittu. Kuva 42. Toisen kerroksen kirjaston pintoja. Kuva 43. Luokkatilojen pinnat on kunnostettu. Kuva 44. Teknisentyönluokassa on vanha puulattia. Kuva 45. 2.krs kirjaston tiloissa on vanhoja mattopintoja. Kuva 46. Ikkunapenkeissä on halkeilua.
22 (34) Vanhan osan märkätilat (wc- ja pesutilat) Vanhemman osan toisen kerroksen kirjastotiloissa on kolme wc/märkätilaa, jotka ovat muovimattopinnalla. Koulun ensimmäisessä kerroksessa on muutama wc-tila ja loput sisäpuoliset märkätilat sijaitsevat liikuntasalin siivessä. Rakennuksen päädyssä on kaksi wc-tilaa, joihin kulku tapahtuu ulkokautta. Tilojen lattiassa on laatoitus ja seinät on maalattu. Ensimmäisessä kerroksessa sisätiloissa olevia wc-tiloja on kunnostettu ja niihin ei kohdistu korjaustarvetta. Toisen kerroksen wc-tilojen muovimattopinnat alkavat olla käyttöikänsä lopussa ja tilapintojen kunnostuksiin on syytä varautua 10 vuoden kuluessa. Rakennuksen päädyssä olevissa wc-tiloissa tilapinnat ovat kunnossa. Poikien wctilassa oli aistittavissa erittäin voimakas, mahdollisesti mikrobiperäinen haju jonka lähde on syytä selvittää lisätutkimuksin. Tutkitaan päädyn wc-tiloissa aistitun hajun aiheuttaja. 2.krs wc-tilojen tilapintojen uusiminen 10-vuoden kuluessa. 10 000 Kuva 47. 1.krs, opettajienhuoneen wc. Kuva 48. 2.krs kirjaston wc. Kuva 49. 2.krs siivouskomero. Kuva 50. Päädyn wc-tila.
Kuntoarvio Hanke 8520 12.11.2014 23 (34) Liikuntasali, liikuntasalin puku- ja pesutilat Liikuntasalissa on parkettilattia ja seinäpinnat ovat maalattuja tiilipintoja. Tilan katossa on puuverhous. Puku- ja wc-tilojen lattiassa on muovimatto ja seinät maalattuja tiilipintoja. Suihkutiloissa on lattiassa muovimatto ja seinissä laatoitus. Tilapinnat ovat alkuperäisiä vuodelta 1995. Liikuntasalin lattian yleiskunto on tyydyttävä. Tavanomaisesti hionta/lakkausväli on 5 15 vuotta ja se riippuu suuresti tilan käyttöasteesta. Nykykunnon perusteella hiontaan, lakkaukseen ja viivojen uusimiseen on syytä varautua 10-vuoden kuluessa. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita myös tarkoituksenmukaisia mattopäällysteitä. Puku- ja wc-tiloissa pinnat ovat kunnossa ja seuraava uusimistarve on ajankohtaista arvolta 15 25 vuoden kuluessa. Märkätiloissa vesieristeenä toimii muovimatto ja muovimattopintaisten pesutilojen tavanomainen käyttöikä on 15-25 vuotta, joten uusiminen alkaa olla ajankohtaista seuraavalla 10-vuotisjaksolla. Liikuntasalin lattian kunnostus 10-vuoden kuluessa. Alustava kustannusarvio 12 000 o Hionta ja lakkaus o Viivojen uusiminen Liikuntasalin pesutilojen remontointi 10-vuoden kuluessa. 15 000 Kuva 51. Liikuntasali. Kuva 52. Liikuntasalin pukutila. Kuva 53. Liikuntasalin pesuhuone. Kuva 54. Liikuntasalin wc.
Kuntoarvio Hanke 8520 12.11.2014 24 (34) 4.3.3 133 Tilavarusteet Kuntoluokka 3-4 Tilavarusteita kohteessa ovat luokkien kiintokalusteet, naulakot sekä keittiön kalusteet. Luokkatiloissa on vahoja kaapistoja, joita on kunnostettu. Opettajienhuoneen keittiö on arviolta 90-luvulta. Kalusteissa on normaalia kulumaa ja uusimiseen on syytä varautua 10-15 vuoden kuluessa. Toisen kerroksen keittiön kaappien ovia on uusittu tarpeen mukaan. Alakaappien ja vetolaatikostojen uusimiseen on syytä varautua lähivuosina. Tilavarusteita kohteessa on uusittu tarpeen mukaan ja laajempaa uusimistarvetta ei ole. Yksittäisten varusteiden ja kaapien osalta kunnostustarvetta tulee tarkastella erikseen. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kuva 55. Aulan naulakoita. Kuva 56. Luokkien kaapistoja. Kuva 57. Opettajienhuoneen keittiö. Kuva 58. 2.krs keittiö.
25 (34) 5 LVIA - JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 5.1 21 LVI-perusjärjestelmät 5.1.1 211 Lämmitysjärjestelmät Kuntoluokka 3 2111 Lämmityksen keskusosat Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys ja lämmöntuotto tapahtuu hake- ja öljykattilan avulla. Hake- ja öljykattilat ovat pihan toisella puolella sijaitsevassa asuinrakennuksessa. Hake- ja öljykattilat olivat toimintakunnossa. Hakekattila on aikaisemmin palvellut myös vanhaa kunnantaloa sekä paloasemaa. Nämä rakennukset on poistettu hakekattilan toimintapiiristä, jonka vuoksi laitoksen hyötysuhde on jäänyt heikoksi sekä kattilassa on alkanut ilmetä veto-ongelmia, johtuen pienestä poltosta sekä säätömahdollisuuksien puutteesta. Tarkastushetkellä savupiippuun oltiin asentamassa imuria parantamaan vetoa. Hakkeen toimitus kohteelle on myös ongelma, koska hakesäiliö on sijoitettu rakennuksen alarinteen puolelle, johon ei pääse kuorma-autolla. Tämän vuoksi haketta ei voi tilata suuria määriä eikä kilpailuttaa, joten hake on kallista. Hakekattila on lämmöntuotossa ensisijainen ja öljykattila toimii varalla. Lämmöntuotantojärjestelmillä on teknistä käyttöikää jäljellä kokonaisuutena noin 15-25 vuotta. Öljysäiliön tarkastus Tukes ohjeen mukaan 1 000 Paisunta-astian esipaineen tarkastus vuosittain (ei pts) 200 /a Vaihtoehtoista lämmöntuotantojärjestelmää tulee harkita erikseen (esim. maalämpö). 2112 Lämmityksen siirto-osat Lämmitysputket ovat pääosin teräsputkia. Lämmitysputket kulkevat pääosin pintaasennuksena ja osin rakenteissa. Lämmönjakohuoneen ja koulun väliset putket kulkevat lämpökanaalielementissä. Kanaalin iästä ei ole varmuutta. Lämpöputkisto on monen ikäistä. Putkia on 1960, -80, -90 ja 2000-luvuilta. Kokonaisuutena lämpöputkilla on käyttöikää jäljellä 10-40 vuotta. Sulut ja linjasäätöventtiilit ovat pääosin 1990-2000-luvulta ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10-20 vuotta. Katselmushetkellä lämpöjohdoissa ei havaittu vuotoja. Lämpöjohdot on osin eristetty mineraalivillaeristeellä. Rakennusten välinen kanaali on arviolta 1990-luvulta ja sillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10-20 vuotta. Ei välittömiä toimenpiteitä. 2113 Lämmityksen pääteosat Lämmityspatterit ovat teräslevypattereita. Pattereissa on termostaattiset patteriventtiilit. Patteritermostaatit ovat monen ikäisiä. Pääosa termostaateista on 1990-luvulta ja niillä on käyttöikää jäljellä noin 3-5 vuotta. Pieni osa termostaatteja on uusittu 2000- luvulla. Lämmityspatterit ovat osin alkuperäisiä 60-luvulta ja osin uudempia, laajennusosalla olevat patterit ovat 1990-luvulta. Pattereilla on teknistä käyttöikää jäljellä kokonaisuutena noin 10 30 vuotta.
Kuntoarvio Hanke 8520 12.11.2014 26 (34) Termostaatit on asennettu pattereiden alareunaan, eivätkä patterit lämpene kunnolla. Tämä aiheuttaa vedon ja kylmyyden tunnetta käyttäjille. Ongelma korostuu toisen kerroksen tiloissa. Termostaatteja on paikoin asennettu myös pystyasentoon, jolloin termostaatit eivät toimi suunnitellusti. Liikuntasalin pesutilojen lattioissa on lämmitysjärjestelmään kytketty lattialämmitys. Lattialämmitysputket ovat muovia ja niillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 20 vuotta. Huonelämpötilojen mittaus, 1990-luvun lämmitysjärjestelmän tasapainotus ja säätö termostaattien uusiminen, 12 000 Kuva 59. Hakekattila ja kuljetin Kuva 60. Kanaalin pää lämmönjakohuoneessa (as. rak.) Kuva 61. 1980-luvun vesiputkia Kuva 62. 2000-luvulla uusittuja putkia käytävällä Kuva 63. 1990-luvun termostaatti. Termostaatti on väärässä asennossa. Kuva 64. Patterin alareunaan asennettu termostaatti, patteri ei lämpene yläreunasta.
27 (34) 5.1.2 212 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kuntoluokka 3 Viemärit Rakennuksen sisäiset viemärit ovat muovia. Liikuntasalilaajennuksen viemärit ovat 1990- luvulta muut viemärit on pääosin uusittu 2000-luvulla. Pihalla on rasvanerotuskaivo. Kaivon tuuletusputki on keittiön ikkunan alla ja viemärihajut tulevat ajoittain sisälle, jos ikkunaa pidetään auki. Viemäriverkostossa ei tarkastuksen yhteydessä havaittu puutteita. Käyttäjiltä saadun tiedon mukaan viemärissä on piha-alueella herkästi tukkeutuva kohta, jonka vuoksi autotallin lattiakaivo on joskus tulvinut. Viemäriverkostolla on teknistä käyttöikää jäljellä noin 30 vuotta. Tukkeutuvan viemärin kuvaus ja korjaaminen 3 000 Kuva 65. Rasvanerotuskaivo pihalla Vesijohdot Kuva 66. Viemärin tarkastusluukku käytävällä Rakennuksen tonttijohto on muovia. Tonttivesijohto, -sulku ja vesimittari sijaitsevat asuinrakennuksen lämmönjakohuoneessa. Rakennuksen sisäiset vesiputket ovat pääosin kuparia ja ne ovat pinta-asenteisia. Rakennusten väliset vesiputket kulkevat putkielementissä. Tonttivesijohdolla on käyttöikää jäljellä arviolta 20 vuotta. Rakennusten välisellä putkielementillä on teknistä käyttöikää jäljellä 20 vuotta. Vanhan osan vesijohtoverkosto on arviolta 1980-luvulta ja liikuntasalilaajennuksen putket ovat 1990-luvulta. Kokonaisuutena vesijohdoilla on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10-20 vuotta. Käytävällä käyttövesiputkia on osin uusittu 2000-luvulla. Vesijohtoverkostossa ei havaittu vuotoja tai vikoja. Ei välittömiä toimenpiteitä.
Kuntoarvio Hanke 8520 12.11.2014 28 (34) Kuva 67. Tonttivesijohto, -sulku ja vesimittari Kuva 69. Vesiputkia laajennusosalta ja kalusteita Kuva 68. Vanhoja putkiasennuksia toisen kerroksen wctilassa liikuntasalin Kuva 70. 2000-luvulla uusittuja putkia ja kalusteita Vesi- ja viemärikalusteiden pääteosat Vesi- ja viemärikalusteet ovat monen ikäisiä ja niiden elinkaaren arviointi kokonaisuutena on hankalaa. Kalusteita on 1970, -80, -90 ja 2000-luvuilta. Liikuntasalilaajennuksen kalusteet ovat 1990-luvulta. 2000-luvulla tehdyssä putkiremontissa on uusittu keittiön ja käytävän kalusteita. Muut kalusteet ovat pääosin 1970-80-luvuilta. 1970-80 luvun kalusteet alkavat olla teknisen käyttöikänsä lopussa, mutta käytön vähäisyydestä johtuen ne voivat toimia vielä vuosia. 1990-2000-luvun kalusteilla on käyttöikää jäljellä noin 5-15 vuotta. Vesi- ja viemärikalusteita uusitaan/kunnostetaan tarpeen mukaan normaalin huoltotoiminnan yhteydessä. 5.1.3 213 Ilmastointijärjestelmät Kuntoluokka 3 Rakennuksessa on pääosin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihto on toteutettu useammalla tilakohtaisella iv-koneella (Vallox/MUH). Koneet on varustettu lämmöntalteenotolla ja lämmityspatteilla. Joissakin tiloissa ei ole ilmanvaihtoa ja joissakin tiloissa on painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokanavat ovat kierresaumaputkea ja pääte-elimet nykyaikaisia ja käyttöön soveltuvia. Vanhan osan koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä on asennettu 2000-luvulla.
29 (34) Liikuntasalin ilmanvaihto lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto, joka on 1990-luvulta. Koneelliseen järjestelmään liityttäessä vanhoja rakennusaineisia ilmanvaihtohormeja ei ole kaikilta osin poistettu käytöstä eikä rakenteita ole tiivistetty. Vanhat ilmanvaihtohormit voivat toimia ajoittain korvausilmareitteinä ja korvausilmaa voi tulla epätiiviiden rakenteiden kautta, mikäli ilmanvaihto ei ole tasapainossa. Tarkastushetkellä ilmanvaihtojärjestelmissä ei havaittu vikoja tai puutteita. Ilmanvaihtokojeilla on käyttöikää jäljellä noin 10-15 vuotta. Liikuntasalin koneen säätöautomaatio alkaa olla käyttöikänsä lopussa. Järjestelmän puhdistusajankohdasta ei ole varmuutta. Ilmanvaihtokanavien kanavavaimentimien ääneneristeet voivat sisältää mineraalivillaa. Mineraalivillavaimentimista voi levitä kuituja ja mineraalivillapölyä huoneilmaan. Käyttäjäkommentit Käyttäjiltä saadun tiedon mukaan luokkien iv-koneet ovat osin vuotaneet lattialle. Teknisen työn tilan yhteydessä olevaan koneeseen on tehty glykolikiertoinen esilämmitys jäätymisten vuoksi. Liikuntasalin iv-järjestelmä on varustettu kostutuksella puulattian säilymisen vuoksi. Joskus liikuntasalin järjestelmä on ollut epäkunnossa ja se on vuotanut tai kondensoinut, jolloin vettä on valunut puulattialle. Äänenvaimentimien tarkastus 500 o Tarvittaessa mineraalivillavaimentimet korvataan esim. Dacronilla Ilmanvaihtokanaviston puhdistus ja ilmamäärien tasapainotus, mikäli edellisestä yli 5 vuotta 10 000 Vanhat käytöstä poistetut käyttämättömät iv-hormit tulpataan asiamukaisesti 1 000 Liikuntasalin iv-koneen säätöautomaation uusiminen 8 000 Kuva 71. Iv-koneet teknisen työn tiloissa Kuva 72. Iv-kone toisen kerroksen luokassa Kuva 73. Huippuimuri Kuva 74. Vanha huippuimuri
30 (34) Kuva 75. Liikuntasalin iv-kanavistoa ja päätelaitteita 5.1.4 214 Jäähdytysjärjestelmät Kuva 76. Luokan kanavistoa ja päätelaitteita Kellarin varastotila on varustettu jäähdytyskoneella. Koneen toiminnasta tai käytöstä ei ole varmuutta. 5.1.5 215 Palontorjuntajärjestelmät Käytävillä on vanhat palopostit. Palopostien toimintaa ei testattu. Toisesta palopostista puuttui letku. Toisesta palopostista puuttui letku. Palopostit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Palopostien uusiminen 2 000 5.1.6 216 Väestönsuojan LVI-järjestelmät Rakennuksessa ei ole väestönsuojaa. 6 SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 6.1 S1 Asennus ja apujärjestelmät Kuntoluokka 4 Kiinteistö on liitetty paikalliseen sähköverkkoon. Johdotukset ovat pääosin pinta-asennuksina tai asennuskoteloissa. Johdotukset ovat monen ikäisiä. Pääosin asennukset ovat 1980-2000-luvulta, jäljellä on joitakin vanhempiakin asennuksia. Asennuksia on uusittu tai lisätty tarpeiden mukaan. Johdotuksissa ei havaittu vikoja tai puutteita. Kokonaisuutena johdotuksilla on käyttöikää jäljellä noin 10-15 vuotta. Ei toimenpiteitä
31 (34) 6.2 S2 Sähkönjakelu ja siihen liitetyt kuormitukset 6.2.1 S22 Sähköenergian pääjakelu Kuntoluokka 3 Rakennuksen pääkeskus sijaitsee 1. kerroksen käytävällä. Ryhmäkeskuksia on sijoiteltu mm. opettajien huoneeseen, liikuntasaliin ja teknisen työn tiloihin. Keskukset ovat kehikkorakenteisia ja kosketussuojattuja. Keskukset ovat monen ikäisiä ja niiden käyttöikää on hanka arvioida kokonaisuutena. Arviolta keskuksilla käyttöikää jäljellä noin 5-15 vuotta. Ei välittömiä toimenpiteitä. Keskukset uusitaan seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Kuva 77. Pääkeskus Kuva 78. Ryhmäkeskus Kuva 79. Ryhmäkeskus 6.2.2 S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys Kuntoluokka 4 S231 Kiinteistön laitteet Keittiössä on ruoanvalmistukseen ja säilytykseen käytettävät keittiölaitteet. Keittiön laitteet ovat kunnossa. Laitteita uusitaan tai kunnostetaan tarpeen mukaan.
32 (34) 6.2.3 S24 Sähköliitäntäjärjestelmät Kuntoluokka 3 S241 Pistorasiat ja kytkimet Pistorasiat ja kytkimet ovat monen ikäisiä. Pääosin ne ovat 1970-2000-luvulta. Pistorasiat ja kytkimet olivat tarkastetuilta osin ehjät ja käyttötarkoituksen mukaiset. Vanhimmat alkavat olla teknisen käyttöikänsä lopussa ja niissä voi esiintyä toimintahäiriöitä. Kaikkia pistorasioita ei ole maadoitettu. Kokonaisuutena pistorasioilla ja kytkimillä on teknistä käyttöikää jäljellä noin 10 vuotta. Pistorasioita ja kytkimiä uusitaan tarpeen mukaan S245 Autolämmityspistorasiat Pihalla on kolme autolämmitystolppaa, joissa on lämmityspaikka kuudelle autolle. Pistorasiat on varustettu automaattisulakkeilla ja vikavirtasuojilla. Autolämmityspistorasiat olivat kunnossa. Pistorasioiden kannet olivat auki. Käyttäjien tiedotus autolämmityspistorasioiden käytöstä Kuva 80. Usean ikäisiä pistorasioita 6.2.4 S25 Valaisujärjestelmä Kuntoluokka 3 S251 Sisävalaistusjärjestelmä Kuva 81. Autolämmityspistorasia Sisävalaisimet ovat pääasiassa loisteputkivalaisimia, lisäksi käytössä on hehkulamppuvalaisimia. Valaisimet olivat pääosin kunnossa. Joistakin hehkulamppuvalaisimista puuttui suojakupuja. Valaisimet ovat monen ikäisiä. Pääosa valaisimista on 1980-90-luvulta. Osa valaisimista on uusittu rikkoontumisen myötä. Valaisimilla on kokonaisuutena käyttöikää jäljellä vielä noin 10 vuotta. Hehkulamppujen tarkastus ja rikkinäisten suojakupujen tai valaisimien uusiminen 500
33 (34) S252 Ulkovalaistusjärjestelmä Pihan valaistus on toteutettu pylväsvalaisimilla ja seinään asennetuilla halogen-valaisimilla sekä muutamilla hehkulamppuvalaisimilla. Osa vanhoista valonheittimistä on poistettu käytöstä. Halogen-valaisimet olivat ehjät. Pihavalaisimien valaisinkuvut ovat osin kellastuneet. Elohopeahöyryvalaisimien valmistus loppuu 2015, joten pihavalaisimien valonlähteitä voidaan joutua uusimaan lähivuosina. Pihavalaisimia uusitaan tarpeen mukaan. Kuva 82. Sisävalaisimia 6.2.5 S26 Sähkölämmitysjärjestelmät Kiinteistössä ei ole sähkölämmitysjärjestelmiä. 6.2.6 S610 Poistumisvalaistusjärjestelmä Rakennuksessa on turvavalaistusjärjestelmä. Kuva 83. Ulkovalaisimia Järjestelmä on osin 1990-luvulta ja osin 2000-luvulta. 1990-luvun valaisimet olivat osin pimeänä. Valaistus alkaa olla käyttöikänsä lopussa ja huoltotarve on suuri. 1990-luvun turvavalaistusjärjestelmän uusiminen 5 000 7 TIETOTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Kuntoluokka 5 7.1 T1 Viestintä- ja tietoverkkojärjestelmät T110 Antennijärjestelmä Kiinteistössä on antennijärjestelmä. Jakamo sijaitsee ullakolla ja antenni vesikatolla. Kaapelointi on pääosin 1980-luvulta ja joitain päivityksiä on tehty 2000-luvulla. Käyttäjien mukaan järjestelmissä ei ole havaittu puutteita. TV on vähäisellä käytöllä. Ei toimenpide-ehdotuksia.
34 (34) T130 Yleiskaapelointijärjestelmä Kiinteistössä on yleiskaapelointi. Jakamo sijaitsee opettajien huoneen yhteydessä. Järjestelmissä ei ole tiettävästi havaittu puutteita. Ei toimenpide-ehdotuksia. T140 Puhelinjärjestelmä Kiinteistössä on puhelinkaapelointi. Järjestelmissä ei ole tiettävästi havaittu puutteita. Puhelinverkon käytöstä ei ole varmuutta. Ei toimenpide-ehdotuksia. 7.2 T3 Merkinanto ja kutsujärjestelmä Kiinteistö on varustettu keskusradiojärjestelmä. Järjestelmissä ei ole tiettävästi havaittu puutteita. Ei toimenpide-ehdotuksia. 7.3 T4 Tiedotus- ja näyttöjärjestelmät Kiinteistössä on keskuskello ja soittokellojärjestelmät. Järjestelmissä ei ole tiettävästi havaittu puutteita. Ei toimenpide-ehdotuksia.