Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014



Samankaltaiset tiedostot
EVA ESIMERKKI - VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI MIKKELIN KAUPUNGISSA. Kuntamarkkinat Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki

Kaupunginhallitus Liite TOIMINTAOHJE VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINNIN TEKEMISEEN MIKKELIN KAUPUNGISSA. 1. Tausta

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

KUNTAESIMERKKI ENNAKKOARVIOINNIN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET s Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä.

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksenteossa

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Vaikutusten ennakkoarviointi hyvinvointipalveluissa

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

PÄÄTÖSTEN VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINTI

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi Toimitusjohtaja Risto Parjanne

Terveyden edistäminen Kainuussa

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

TOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA versio

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (2) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 467/ /2017

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Vammaispalvelut maakuntarakenteessa

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Suurpeltoseuran ja Lillhemmetin asukasyhdistyksen kokous ma klo 18

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

TEAviisari 2016 Oma kuntani. Esimerkki yhteenveto TEAviisarin liikunnan edistämisen tuloksista

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

Ennakoiva turvallisuuskulttuuri case Siilinjärvi Kuopio, Musiikkikeskus Johanna Antikainen Työhyvinvointipäällikkö

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon apuvälinepalvelujen keskittäminen HUS:n Apuvälinekeskuksen hoidettavaksi (Kh/Kv)

Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

Evauksen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä. Hanna Pösö Vantaan Kaupunki, perhepalvelut Vs. Psykososiaalisten palvelujen päällikkö

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

TOIMINTAOHJE LAUTAKUNTAPÄÄTÖSTEN ENNAKKOARVIOINNISTA

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Sosiaali- ja terveysryhmä

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 53. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2017

Suvi Helanen, koulutussuunnittelija PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Kunnanhallituksen pj. Oulunsalo

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.

LOHJAN KAUPUNKI ELINVOIMA TOIMIALA KONSERNIHALLINTO TULOSALUE TALOUSARVIOEHDOTUS 2018

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta Asianro 7308/ /2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto Sivu 1 / 1

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perustehtävä, asiakaslähtöisyys ja tarpeenmukaisuus

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET s. 2-5

Arjen turvaa kunnissa

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Kuntien ja maakunnan ennakkoarviointimenettelyn perusteet

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

KYSELY KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

Säännön nimi. Tetola Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Todennäköisyys. Vaikutus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

VAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN

Inkoo

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

JIK-RTG STRATEGIA TULOSKORTTI ASIAKAS KRIITTINEN MENESTYSTEKIJÄ TOIMENPIDE MITTARI VASTUUTAHO

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

Lausuntopyyntö STM 2015

Palvelustrategia Helsingissä

Asiakaskokemuksen mittaamisen kehittäminen

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28

Palvelujen järjestämisen tavoitetila 2020

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Transkriptio:

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö arvioi tarpeen, päätetään viime kädessä toimialan johtoryhmässä) Ennakkoarviointi täytyy tehdä: - jos valmisteltavalla asialla on merkittäviä vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle tai alueelle - silloin kun lautakunta päättää palvelua koskevasta linjauksesta tai suunnitelmasta - tarpeen mukaan kun vastataan lausuntoihin, esityksiin tai kirjeisiin Ennakkoarviointia ei toteuteta silloin kun kyseessä on yksilöä koskeva asia, oikaisuvaatimus, viran tai toimen täyttäminen tai tiedoksi merkittävä asia. Tarvittaessa kiinnitetään erityisesti huomiota sukupuolivaikutuksiin, lapsivaikutuksiin tai terveyserovaikutuksiin. 2. Vaikutusten tunnistaminen - ohjetaulukko Vaikutusten tunnistaminen eri näkökulmista Asiakas ja kaupunkilainen Onko päätöksellä vaikutuksia johonkin tiettyyn ihmisryhmään? o Sukupuolen, iän, asuinpaikan, kulttuuritaustan tms. mukaan Onko tunnistamasi väestöryhmän sisällä jokin alaryhmä, johon vaikutukset erityisesti kohdistuvat? o Terveyden, toimintakyvyn, tulojen, varallisuuden, koulutuksen, ammattiaseman, työllisyyden tai asuinalueen perusteella Mitkä tekijät ja miten, vaikuttavat tunnistamaasi väestöryhmään ja sen alaryhmään? o Elinolosuhteet: työolot, asumisolot, toimeentulo, liikenne- ja liikkumismahdollisuudet o Elintavat: tupakointi, alkoholin liikakäyttö, ravitsemus ja liikunta o Kulttuuriset tekijät: identiteetti, alakulttuurit, osallisuus ja yhteisöllisyys o Palvelujen tasa-arvoisuus: sosiaali- ja terveyspalvelut, muut palvelut

Palvelujen järjestäminen Henkilöstö Talous Ympäristö Johtopäätökset o Asiakkaan ja kaupunkilaisen osallistuminen kumppanina (osallistumismahdollisuudet palvelun kehittämiseen) o Yhtenäiset hoito- ja palveluketjut (toteuttaako tavoitetta yhden luukun periaatteesta, palvelun tasalaatuisuus) o Palvelujen johtaminen ja kehittäminen (vaikutukset johtamisen organisointiin ja linjajohtamiseen, johtosääntöihin) o Poikkihallinnollinen ja -seudullinen yhteistyö (muutokset yhteistyön tarpeissa ja rakenteissa) o Palvelujen tuottamistavat (oma toiminta, ostopalvelu, palveluseteli) o Vaikutukset muihin palveluihin (palvelujen kuormittuminen, sijaisjärjestelyt) o Henkilöstön rakenne ja lukumäärä, työn organisointi, työaikojen kohdentuminen (mm. nimikkeet, kelpoisuusvaatimukset, palkkataso, esimiesjärjestelyt, erilaiset rekrytointimallit) o Työn sisältö ja osaamistarpeet (mm. työn sisällön muutokset ja niiden vaikutus osaamisen kehittämiseen) o Yhteistyön ja verkostoitumisen tarpeet (mm. yhteistyökumppaneiden tunnistaminen, yhteistoiminta työpaikkaja kaupunkitasolla) o Työhyvinvointi (mm. johtaminen, työolot / -tilat, tukitoimet muutostilanteissa) o Taloudelliset vaikutukset lyhyellä (talousarviovuosi) ja pitkällä aikavälillä (käyttötalousvaikutukset, kertaluonteiset kustannukset, investointivaikutukset/omaisuuden myynti, -hankinta) o Kokonaistaloudellinen arviointi (aiheuttaako kustannuksia yhtäällä, vaikka säästöjä toisaalla?) o Energiankulutus (laitteistojen energiatehokkuus, käyttäjien tottumukset) o Rakennukset (uudisrakentamisen tarve, tilan käytön tehokkuus, rakennuksen energiatehokkuus, muunneltavuus) o Hankinnat, kulutus, jätteet (vaikutukset tavaratilausten määriin, kestotuotteiden käyttö, uudelleenkäyttö, sähköinen asiointi, lajittelu) o Maankäyttö ja liikenne (sijoittuminen asemakaava-alueelle/olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, kaavamuutoksen tarve, luonto- ja viheralueiden säilyminen, ilmanlaatu ja melu, vaikutukset liikennemääriin, saavutettavuus julkisilla liikennevälineillä, pyörällä tai kävellen, esteettömyys) o Miten vaihtoehdot suhteutuvat organisaation tavoitteisiin?: Espoo strategia ja kaupungin ohjelmat; valtuusto- ja lautakuntasopimus; toimialan, tulosyksikön ja palvelualueen tavoitteet (mm. palvelujen saatavuus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, laitoshoidosta avohoitoon) o Miten suhteutuvat kansallisten ohjelmien tavoitteisiin? o Lopulliset johtopäätökset ja ratkaisun perustelut 3. Arviointitaulukko päätösvaihtoehdoista ja päätösesitys (ks. taulukko) 4. Päätöksen vaikutusten seurannasta päättäminen

Vaikutukset Asiakas ja kaupunkilainen Palvelujen järjestäminen Henkilöstö Nykytila (0 vaihtoehto): Puolarmetsän ja Matinkylän terveysasemien palvelutuotanto kaupungin omaa. Jokainen vastuualueen asukas on oikeutettu palvelun käyttöön, palveluvalikko on sama ja potilaan kustannukset ovat samat. Terveysasemilla on merkittävä lääkärivajaus, jota osin korvataan erilaisilla ostopalveluilla. Kaupungin muihin terveysasemiin verrattuna saatavuus on selvästi huonompi. Pitkällä aikavälillä tilanne heikentää alueen väestön terveyttä. Lääkäritilanteen ennuste: 20 lääkärin vakanssia, 1/ 2015 ennusteen mukaan vajaus 11 lääkäriä. 1. Palvelutuotanto omaa virkatyötä ja lääkäripulan vuoksi vaihtelevasti vuokratyön ja käyntien ostoa. 2. Palvelujen johtaminen keskitettyä (suuralueen johto, terveysasemien johto). 3. Yhteistyökumppanit ja palveluketjut kaupungin sisällä ja HUSin kanssa samanlaiset kaikilla asemilla 4. Terveysasematoiminnan johdolta tämä alue tarvitsee selvästi keskimääräistä enemmän aikaa, mikä on poissa muiden alueiden johtamisesta ja kehittämistyöstä. Paikallisen johdon aikaa menee keskusteluun heikosta saatavuudesta ja toiminnan sisällön kehittäminen jää taka-alalle Lääkäreistä pulaa, hoitajien vakansseilla vakituinen tai sijainen. Muutosesitys 1: Puolarmetsän terveysaseman palveluntuottajaksi ulkoinen taho, Matinkylän tuotanto omaa. Potilaan oikeudet, kustannukset ja palveluvalikko säilyvät. Puolarmetsä: palveluiden saatavuus paranee ja sitä kautta tasapuolisuus kaupungin muiden terveysasemien käyttäjiin nähden toteutuu. Parempi saatavuus edistää väestön terveydentilaa aseman vastuualueella. Matinkylä: Palveluiden saatavuus paranee, mutta jää riski, että se on ilman erityistoimia huonompi kuin Espoossa keskimäärin. 1. Puolarmetsä: palvelutuotanto ulkoisen tuottajan vastuulla, kaupunki maksaa asukaskohtaisen kustannuksen (kapitaatio). Matinkylä: omaa virkatyötä, ostotarve saattaa jatkua 2. Puolarmetsä: paikallinen palvelujen johtaminen tuottajan vastuulla, kaupungilla seurantavastuu. Yhteisten linjausten osalta vastuu kaupungilla. Matinkylä: palvelujen johtaminen osin paikallista virkatyötä, osin keskitettyä linjausta. 3. Sama kuin nykytila. 4. Puolarmetsä: kaupungin rooli muuttuu ostajaksi eikä paikallista kaupungin johtoa tarvita. Matinkylä: Muutosten myötä terveysaseman henkilöstötilanne ja rakenne paranee jonka seurauksena johto ja esimiehet voivat keskittyä toiminnan kehittämiseen. Puolarmetsä: Ulkoinen palveluntuottaja hankkii oman henkilöstönsä. Lääkäreille tarjotaan työtä ensisijaisesti

Talous Ympäristö Johtopäätökset Henkilöstön kuormitus merkittävä, koska lääkäripulan vuoksi palveluiden järjestäminen työlästä. Menojen arvioidaan ylittyvän vuokralääkäreiden ja käyntien ostojen vuoksi. V. 2013 näitä ostettiin 264 000 eurolla näille asemille. Lisäksi yhden lääkärin työpanos Tapiolassa kohdentuu tämän alueen päivystyspotilaille, mutta tämä kompensoituu pääosin sinne annetuilla työvuoroilla. Palvelupisteet ovat kaupungin rakentamis- ja korjausohjelman mukaiset. Palveluiden huonon saatavuuden vuoksi potilaita ohjataan Tapiolan päivystykseen tai ostopalveluihin muualle. Kaupungin strategian mukainen asiakaslähtöisyys on muita alueita heikompaa huonon saatavuuden vuoksi. Tuottavuus ei yllä asemien keskimääräiselle tasolle ja toiminta on kalliimpaa. Nykyistä toimintamallia ei suositella jatkettavaksi, koska palveluiden saatavuus on heikko, palveluiden laatu jää epävarmaksi ja kustannukset ovat korkeat. Matinkylästä. Matinkylä: Lääkärien paikat säilyvät ja Puolarmetsän lääkäreille tarjotaan työtä ensisijaisesti Matinkylästä. Hoitohenkilöstö: Matinkylän ja Puolarmetsän vakituisista hoitajista 11:lle tarjotaan työtä Matinkylästä, lopuille vakituisille muilta terveysasemilta. Muutosvaihe aiheuttaa selvää väliaikaista kuormitusta molemmilla asemilla. Jos Matinkylän saatavuudessa on jatkossa ongelmia, niin se kuormittaa jatkossakin. Toimiminen hyvin miehitetyllä asemalla on vähemmän kuormittavaa. Puolarmetsä: Asukaskohtaisessa rahoituksessa kustannustaso vastaa omien asemien tuotantoa. Matinkylä: mahdollinen vuokralääkäreiden käyttö ja/tai käyntien osto rasittavat taloutta. Palvelupisteet ovat kaupungin rakentamis- ja korjausohjelman mukaiset. Matkustaminen Tapiolan päivystykseen tai ostopalveluihin muualle vähenee merkittävästi Puolarmetsän vastuualueen potilailta. Kaupungin strategian mukainen asiakaslähtöisyys lisääntyy, kun asukkailla on useampi toimiva asema valittavanaan. Tuottavuus nousee ja kustannussäästöjä syntyy. Tukee kaupungin yrittäjyysja elinvoimalinjauksia. Ehdotetaan ensisijaisena ratkaisuna, koska palveluiden saatavuus, laatu ja tuottavuus paranevat.