Jäykän kappaleen tasokinetiikka harjoitustehtäviä



Samankaltaiset tiedostot
Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

JARRUDYNAMOMETRIN LASKENTAOHJELIITE

Teoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta

S , Fysiikka IV (ES) Tentti

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

2.1. Lukujonon käsite, lukujonon suppeneminen ja raja-arvo

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Sähkömagneettinen induktio

Polynomien laskutoimitukset

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

CHEM-C2200 Kemiallinen termodynamiikka. Työ 3: Heikon yksiarvoisen hapon happovakion määritys johtokykymenetelmällä. Työohje

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

Kristuksen syntymän kalanda kreikaksi

Moottorisahan ketjun kytkentä

S FYSIIKKA III (ES) Syksy 2004, LH 10. Ratkaisut

Sinilause ja kosinilause

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ:


Suorakaidekanavat. lindab suorakaidekanavat

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

RATKAISUT: 9. Pyörimisen peruslaki ja pyörimismäärä

Runkovesijohtoputket

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv.

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

Jakso 7. Lorentz-voima

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007

8.4 Gaussin lause Edellä laskettiin vektorikentän v = rf(r) vuo R-säteisen pallon pinnan läpi, tuloksella

Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto :21 Anitta Vähäkuopus 1 (3) Koje vaihdetaan ja muutetaan minikojeeksi (ITC-2bM).

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

SUORAN SAUVAN VETO TAI PURISTUS

4 Taso- ja avaruuskäyrät

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Luvun 10 laskuesimerkit

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

. P A Sähkömagnetismi, 7 op Vanhoja tenttitehtäviä

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.


Pohjalta. OHJEET: Vastaa jokaiseen kysymykseen erilliselle paperille (muista merkitä nimi myös kirjanpitotehtävään). Jos et vastaa

RISTIKKO. Määritelmä:

LH9-1 Eräässä prosessissa kaasu laajenee tilavuudesta V1 = 3,00 m 3 tilavuuteen V2 = 4,00 m3. Sen paine riippuu tilavuudesta yhtälön.

Pohjalta. (muista merkitä nimi myös kirjanpitotehtävään). Jos et vastaa. OHJEET: Vastaa jokaiseen kysymykseen erilliselle paperille

Matematiikan tukikurssi

KIERTOHEILURI JA HITAUSMOMENTTI

3.7. Rekursiivisista lukujonoista

Asennus- ja käyttöohje ROBA -liukunavoille Koot 0 12 (B.1.0.FIN)

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

Asennusopas. Daikin Altherma - Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Tampereen teknillinen yliopisto hum Konstruktiotekniikan laitos. MEC-2430 Elementtimenetelmän perusteet. Luento vk 1 Syksy 2012.

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

S Fysiikka III (EST), Tentti

Muita määrätyn integraalin sovelluksia

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

MAB2. Kertaustehtävien ratkaisut a) α = β = o 58. b) α = 11,9872 0,9872 = 0, = 59,232 0,232 = 0, = 13,92

Asennusopas. Daikin Altherma Matalan lämpötilan Monoblocin varalämmitin EKMBUHCA3V3 EKMBUHCA9W1. Asennusopas. Suomi

Riemannin integraalista

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 1, Kevät Tarvittava akseptoridouppaus p-tyypin kerrokseen saadaan kaavalla

5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista?

VESIPATTERIN ASENNUS TBLA Thermo Guard-jäätymissuojalla GOLD koko 11-32, versio B

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Jäykän kappaleen tasokinematiikka harjoitustehtäviä

RATKAISUT: 6. Pyörimisliike ja ympyräliike

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Jakso 3: Dynamiikan perusteet Näiden tehtävien viimeinen palautus- tai näyttöpäivä on keskiviikko

4. Määritä oheisen kehän plastinen rajakuorma. Tarkista, ettei myötöehtoa rikota missään. Piirrä tasapainoehdot toteuttava taivutusmomenttijakauma.

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

Viikon aiheet. Pinta-ala

Luku 15. Integraali. Esimerkki Suoraan edellisen luvun derivointikaavojen perusteella on voimassa

ellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.

Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä. Tentaattorina on ollut näissä tenteissä sama henkilö kuin tänä vuonna eli Hanna Pulkkinen.

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Doka kuljetus- ja varastointikehikot

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

OUML6421B tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT

5. KURSSI: Pyöriminen ja gravitaatio (FOTONI 5: PÄÄKOHDAT) PYÖRIMINEN

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Torsioheiluri IIT13S1. Selostuksen laatija: Eerik Kuoppala. Ryhmä B3: Eerik Kuoppala G9024 Petteri Viitanen G8473

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

Uusien teiden rakentaminen. Perusparannus. Kunnostusojitus

3 Lämpölaajaneminen ja tilanyhtälöt

P ER I.JS KI.J NTOARVIOil PÄMTYS. As Oy Saariselänkuja 1 $aariselänkuja I HELSINKT. Laadifiu: '13

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 9: Teheveninin ja Nortonin menetelmät

Transkriptio:

ynmiikk 1 Liite lukuun 6. Jäykän kppleen tskinetiikk - hrjitustehtäviä 6.1 vlvpkettiutn mss n 1500 kg. ut lähtee levst liikkeelle 10 % ylämäkeen j svutt vkikiihtyvyydellä npeuden 50 km / h 1 10 60 m mtkll. Lske pyöräprien nrmlivimt j vetävien tkpyörien kitkvim. Tien j renkiden välinen kitkkerrin n vähintään 0, 8. Vst. N E = 6550 N N T = 8100 N F = 3880 N 1,5 m 1,5 m μ 1,5 m 1,8 m 6. Suvn mss n 150 kg j =. Suv nstetn levst khdst = 0 mssttmien vrsien j vull khtn vikuttvll mmentill M = 5 knm. Määritä vrsien kulmkiihtyvyys α kulmn funktin j lske vrren nrmlivim, kun = 30. Vst. α = ( 14,18 6,54 cs ) 1/ s =,14 kn M 1,5 m 1, m 6.3 Prknett kuljetetn utn lvll j kuljettj n unhtnut kiinnittää kneen lvn. Lepkitkkerrin khdss n 0,6 j prkneen msskeskiö n. Määritä suurin kiihtyvyys, jk utll vi ll, jtt prkne ei luist eikä kdu lvll. Vst. 4,91 m / s 15 6.4 Kuvn mukisell kuljettimell siirretään hmgeenisi sylintereitä ylöspäin 15 kulmss vktsn nähden. Sylinterin phjn hlkisij n pulet sylinterin krkeudest. Määritä suurin kiihtyvyys, jll hihn vidn käynnistää niin, että sylinterit eivät kdu. Vst.,0 m / s Jäykän kppleen tskinetiikk hrjitustehtäviä

ynmiikk 6.5 Kuvn meknismi käytetään siirtämään ltikit tslt tslle. Meknismi hjtn hydrulisesti siten, että kulm muuttuu jn mukn funktin 480 mm F 100 mm E 600 mm π π t π (t) = (1 cs ) mukisesti, missä jn t yksikkö n sekunti j 0. Määritä 6 3 + + π niveleen khdistuv vim, kun ) = 0, t = 0 j b) =, t = 1 s. Ltikn j 6 nsttsn yhteinen mss n 00 kg j msskeskiö. Nstvrsien mss ei tet humin. Vst. ) 1714 N b) 178 N 900 mm 6.6 Ltikn mss n 900 kg j sen msskeskiö n gemetrisess keskiössä. Ltikk n ripustettu vijereill j sekä vksurll köydellä. Köysi irrtetn äkillisesti, kun = 60. Lske vijerin rsitus välit- tömästi köyden irrttmisen jälkeen. Vst. 1616 N 900 mm 0,3 m 300 kg 45 P=1,80 kn 6.7 300 kg betnimss nstetn kuvn mukisell meknismill. Nstrummut n kiinnitetty tisiins jäykästi j niiden yhteinen msskeskiö n. Rumpujen mss n 150 kg j hitussäde kselin suhteen 450 mm. Mttri iheutt nstvijeriin vki vimn P = 1,80 kn. Määritä betnimssn pystysuuntinen kiihtyvyys j lkerin tukirektiresultntti. Vst. 1,03 m / s 6130 N Jäykän kppleen tskinetiikk hrjitustehtäviä

ynmiikk 3 50 mm 6.8 Kuvn heilurin msskeskiö n, mss 7,5 kg j hitussäde kselin suhteen n 95 mm. Heiluri päästetään lepsennst = 0 liikkeelle. Määritä lkerin tukirektiresultntti, kun = 60. Lkerin kitk ei tet hu- min. Vst. 156 N () (b) 0,5 m 0,5 m 0 kg 0 9,81N 6.9 Nstrummun mss n 100 kg j hitussäde kselin suhteen 375 mm. Lske rummun kulmkiihtyvyys tpuksiss () j (b), kun lkerin kitk ei tet humin. Vst. α α b = 3,0 1/ s = 3,49 1/ s 0,15 m M 0,5 m 6.10 Hmmspyörän mss n 4 kg j hitussäde kselin suhteen 150 mm. Hmmspyörän vstvt suureet vt 6 kg j 75 mm. Lske pyörän kulmkiihtyvyys, kun pyörään vikutt mmentti M = 8 Nm. Vst. 3,7 1/ s 0,5 m 0,5 m 0,5 m 6.11 Suvill j n sm mss 8 kg. Ne n kiinnitetty tisiins hitsmll khdst j mudstvt yhdessä T-mutisen kppleen, jk pyörii kselin ympäri vpsti. Kppleen kulmnpeus n 4 1/ s suvn lless vk-sennss. Lske lkerin tukirektiresultntti. Vst. 101 N 0,5 m 0,15 m 0,15 m 0,5 m 6.1 Suv pyörii vki kulmnpeudell = 10 1/ s kselin ympäri myötäpäivään. Kummnkin vrren j mss n 4 kg j niitä pidetään kuvn sennss vijereiden j vull. Vijerit vt khtisurss suv vstn. Lske vijereiden j rsitus. Vst. 30 N Jäykän kppleen tskinetiikk hrjitustehtäviä

ynmiikk 4 0 r 6.13 Metllirengs päästetään levst liikkumn pitkin kltev ts. Renkn säde n 150 mm, tsn kltevuuskulm n 0, lepkitkkerrin μ s = 0, 15 j liike- kitkkerrin μ k = 0, 1. Määritä ik jnk kuluttu rengs n liikkunut tsll 3 m j lske tätä hetkeä vstv renkn kulmkiihtyvyys. Vst. 1,63 s 7,37 1/ s 6.14 Rummulle nnetn vki kulmkiihtyvyys α 0 = 3 1/ s, jst iheutuu rulln liike vktsll. Rulln hitussäde msskeskiönsä suhteen n 50 mm. Rulln j vktsn välinen lepkitkkerrin n 0,5. Määritä vijerin α 0 rsitus j vktsst 0,5 m rulln khdistuv kitkvim. Vst. 155 N 76 N 0,15 m 0,45 m 150 N 6.15 Suvn päät liikkuvt pitkin pystytsss levi jhteit kuvn mukisesti. Suv n luksi levss sennss = 30, kunnes vim 150 N lk vikutt. Lske seuruksen lev suvn kulmkiihtyvyys j rullien j tukirektit. Kitk ei tet humin. Vst. 4,69 1/ s 337 N 77 N 6.16 utn vi n epähumiss jäänyt hiemn rlleen, kun ut letn jrrutt vki hidstuvuudell. Jhd luseke ven kulmnpeudelle ven lless khdss = 90 j lske srniden tukirektikmpnentit kulmn funktin. ven mss n m, msskeskiön etäisyys kselist n r j hitussäde kselin suhteen n k. Vst. ( 90 ) = r / k 0,1 m =0,04 m 6.17 Tspinttmtn rengs vierii liukumtt vktsll. Renkn mss n 10 kg j kuvn sennss sen kulmnpeus n 1/ s. Renkn hitussäde msskeskiön suhteen n 64 mm. Lske kuvn sent vstv lustn j renkn välinen nrmlivim j kitkvim. Vst. 88 N 4 N Jäykän kppleen tskinetiikk hrjitustehtäviä

ynmiikk 5 6.18 Rketti lentää mn ilmkehän yläpulell 400 km krkeudell, jllin putmiskiihtyvyys n 8,69 m / s. Rketti lentää pystysuuntn nähden 30 kulmss j sen jäljellä lev mss n 300 kg. Rkettimttrin 30 3 m työntövim n T = 4 kn j suutin n kuvn mukisesti kääntyneenä 1 lentsuunnst. Lske rketin msskeskiön kiihtyvyyskmpnentit x j y sekä rketin kulmkiihtyvyys α. Rketin hitussäde msskeskiön suhteen n 1,5 m. Vst. 6,87 m / s,74 m / s 0,311/ s T 1 μ = 0 6.19 Kiertkngen mss n 0,6 kg j hitussäde msskeskiön suhteen n 8 mm. Männän j männäntpin yhteenlskettu mss n 0,8 kg. Kmpikselin pyörimisnpeus n vki 3000 r / min, jllin vstv kulmnpeus n 100 π 1/ s. Lske männäntppiin khdistuv vim sennss = 90, kun kmpnenttien pinvimi eikä männän yläpulist pinett tet humin. Vst. 15 N 75 mm 3,5 mm 4,5 mm 6.0 Pyörä vierii liukumtt ylös kltev ts, kun 100 N vim vikutt pyörän kehältä purkutuvn köyteen. Lske pyörän kulmnpeus, kun sen keskipiste n liikkunut 3 m lkusemst, jss pyörä 0, m 100 N 0,1 m li leptilss. Pyörän mss n 40 kg, msskeskiö n j hitussäde msskeskiön suhteen 150 mm. Määritä myös 15 100 N vimn teh, kun pyörä n liikkunut 3 m. Vst. 30,3 1/ s 908 W Jäykän kppleen tskinetiikk hrjitustehtäviä

ynmiikk 6 k 600 mm 450 mm 600 mm 6.1 Suvn mss n 0 kg j msskeskiö. + Suv päästetään levst liikkeelle, kun kulm = 0. Rull liikkuu pystysuuntisess jhteess j rull vksuuntisess jhteess, jss lev jusi lk puristu, kun suv n kllistunut riittävästi. Määritä () suvn kulmnpeus khdss = 30 j (b) npeus, jll rull suu vktsn. Jusivki k = 5 kn/ m j jhteet vt kitkttmt. Vst.,74 1/ s,15 m / s 6. Kuvn meknismin pyörien mss n v 30 kg j hitussäde msskeskiön suhteen =375 mm 100 mm. Vrsien mss n 10 kg j niitä vidn pitää huin suvin. Luistin mss n 7 kg j se liikkuu kiinteätä pystysuuntist 150 mm 150 mm suv pitkin kitkttmsti. Jusivki v 0 k k = 30 kn / m j luistin ls kskett juuri just vrsien lless vksurss. Luisti päästetään levst liikkeelle semst = 45 j kitk riittää estämään pyörien luistn. Määritä () luistin npeus sen suess juseen j (b) jusen suurin puristum. Vst.,54 m / s 60,1 mm 480 mm 10 mm 6.3 Suvn mss n 0 kg j hitussäde msskeskiön suhteen 160 mm j se n kiinnitetty hmgeeniseen ympyrälevyyn, jnk mss n 130 kg. Levy j suv päästetään levst liikkeelle kuvn mukisest lkusemst. Lske levyn suurin kulmnpeus seuruksen levn liikkeen ikn. Levy vierii liukumtt. Vst. 0,98 1/ s 6.4 Kpeli n kiedttu symmetriselle kellle kuvn mukisesti. Kpelin päähän vikuttv vim ksv funktin P(t) = 6,5 t N/ s, t 0 sittmll tvll. Keln msskeskiön npeus hetkellä t = 0 n 0,9 m / s vsemmlle. Keln mss n 60 kg j hitussäde msskeskiön suhteen 50 mm. Määritä v P 0,45m 0,9m keln kulmnpeus hetkellä t = 10 s, kun tiedetään, että kel vierii liukumtt. Vst.,60 1/ s myötäpäivään Jäykän kppleen tskinetiikk hrjitustehtäviä

ynmiikk 7 E 375 mm v 0 6.5 Kuvss esitetyn nstlitteen pyörän E mss n 30 kg j hitussäde msskeskiön suhteen 50 mm. Kurmn mss n 40 kg. Kurm liikkuu luss npeudell 1, m / s lspäin, kunnes nstrumpuun lk vikutt myötäpäiväinen mmentti, jk pitää nstvijerin rsituksen vkirvss 380 N. Lske pyörän E kulmnpeus, kun 5 s n kulunut mmentin vikutuksen lkmisest sekä vijerin rsitus mmentin vikuttess. Kitk ei tet humin. Vst. 8,53 1/ s 368 N 6.6 Surkulmisen särmiön mutinen ltikk liukuu vkts pitkin vkinpeudell v, kun se suu khdss v c b levn mtln krkkeeseen. Lske, mikä n npeuden v pienin rv, jll ltikk nusee sentn ilmn lppun- peutt. Törmäyksen khtn letetn tphtuvn siten, että ltikk ei pnnhd tkisinpäin, vn lk heti kääntyä. Lske myös törmäyksessä tphtuv suhteellinen energihäviö Δ E / E, kun b = c. Vst. 6,5 % 00 mm 15 mm 6.7 Hmmspyörät j vt luksi levss j mmentti M = 0, jllin pyörien kseleihin khdistuvt M rungst vimt R = 10 N j R = 64 N, jtk vikuttvt ylöspäin j iheutuvt hmmspyörien pi- nvimist. Pyörään lk sitten vikutt mmentti M = 6,8 Nm. 4 s kuluttu pyörän liikemäärän mmentti kselins suhteen n 15 kgm / s myötäpäivään j pyörän liikemäärän mmentti kselins suhteen n 5 kgm / s. Lske tätä hetkeä vstvt rungst kseleihin khdistuvt vimt R ~ j R ~. Rtkise tehtävä trkstelemll pyöriä j yhtäik kpplesysteeminä. Vst. 107 N 77 N Jäykän kppleen tskinetiikk hrjitustehtäviä