Säily tä lehti, s isältää pal jon hyödyl Kajaani listä tie Suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää ARVOISA KAJAANILAINEN Rakennettu kaupunkiympäristö on meille kaikille tarpeellinen ja välttämätön arkipäivän askareissamme. Me kaikki käytämme katuja, puistoalueita, pysäköintipaikkoja, viemäriverkostoa tai julkisia rakennuksia päivittäin. Kaupunki-infra on ehkä myös konkreettisin kaupungin tuottama palvelumuoto asukkailleen. Kaupunkistrategian lähtökohtana on turvata kaupunkilaisille mahdollisimman hyvät peruspalvelut. Peruspalveluita ovat erityisesti ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja peruskoulutukseen liittyvät asiat. Nykyajan kaupunkeihin on vakiintunut myös sellaisia palveluja, jotka eivät sinällään ole lakisääteisiä tai pakollisia, mutta jotka katsotaan kuuluviksi jokaisen itseään kunnioittavan kaupungin palvelutarjontaan. Tyypillisiä tällaisia ovat kulttuuriin, liikuntaan, vapaa-ajanviettoon ja yleensäkin ihmisten virkistäytymiseen ja viihtymiseen liittyvät palvelut. Kajaanissa viime vuosien ja jopa vuosikymmenten keskustelluin julkinen rakennushanke on ollut uusi uimahalli. Rakentaako uusi johonkin paikkaan, vai korjatako nykyinen, on ollut peruskysymys. Asian tiimoilta on käyty pitkää ja perusteellista keskustelua, tehty suunnitelmia, päätöksiä ja oikaisuvaatimuksia sekä perustettu valmistelevia työryhmiä. Kaupungin maaliskuinen juhlavaltuusto teki lopullisen rakentamispäätöksen uuden uimahallin rakentamisen aloittamisesta Kaukametsän alueelle. Uusi uimahalli on tietenkin kaikin puolin nykyistä parempi ja nykyaikaisempi. Se on myös nykyistä kookkaampi, väljempi ja monipuolisempi. Siitä käytetään myös nimitystä vesiliikuntakeskus, koska sen suunnittelussa on otettu huomioon monenlaisten vesiliikuntamuotojen toteutettavuus. Erityyppiset terapia-altaat yms. kylpyläelementit ja monipuoliset kuntosalitilat tarjoavat myös uusia vaihtoehtoja asiakkaille. Hanke etenee siten, että uusi uimahalli on tarkoitus saada käyttöön alkuvuodes- ta 2013. Rakentamissuunnitelman yksityiskohdat tarkennetaan ja tarjouspyynnöt rakentamisesta valmistellaan ja kilpailutetaan alkuvuoden aikana. Varsinainen rakentaminen on tarkoitus saada alulle syksyllä 2011 ja siihen on varattu aikaa noin puolitoista vuotta. Nykyinen uimahalli tulee siten olemaan käytössä vielä noin parin vuoden ajan. Kaupungin kannalta keskeisin tavoite on nykyaikaisten ja laadukkaiden uimahallipalveluiden tarjoaminen paikallisille asukkaille. Vesiliikuntakeskus rakennetaan Kaukametsään, jossa jo ennestään sijaitsee kaupungin kulttuuri- ja kokouskeskus, hotelli ja ravintoloita. Kaupungin tavoitteena on, että vesiliikuntakeskus parantaa entisestään alueen houkuttelevuutta sekä paikallisten että ulkopuolisten silmissä. Kaukametsän alue pystyy jatkossa tarjoamaan hyvin kompaktissa muodossa kulttuuria, kokous- ja tapahtumapalveluja, liikuntaa ja matkailua asiakkailleen. Samalla toivottavasti syntyy uutta myönteistä lisäarvoa, kun rikotaan sopivasti vanhoja perinteisiä raja-aitoja. Uusi uimahalli on myös keskeinen osa kaupunkistrategian mukaista kaupunkikeskustan kehittämistä. Rakennusalan vaikea työllisyystilanne saa myös kaivattua piristyruisketta tästä hankkeesta. Totuttautuminen uimahallin uuteen sijaintipaikkaan lienee asia, jonka aika hoitaa. Ennen kaikkea uusi uimahalli on merkittävä satsaus Kajaanin kaupungin tulevaisuuteen. Investointi on kokoluokaltaan yksi suurimpia kaupungin 360-vuotisessa historiassa, mutta se rakennetaan vähintään kolmen vuosikymmenen käyttötarpeita palvelevaksi. Omalta osaltani toivon, että uusi uimahalli tuo tähän mainioon kaupunkiimme lisää kaikenlaista tervettä pörinää! Jari Tolonen, kaupunginjohtaja to a.
Kajaani 360 v. 1651-2011 2 Kaavoituskatsaus 2011 Kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaavoitus Kaavoituksella ohjataan kunnan maankäyttöä toimintojen sijoittamista, yhteyksiä ja ympäristön muutosta. Sillä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Valtioneuvosto on 29.4.2009 vahvistanut Kainuun maakuntakaavan 2020. Maakuntakaava on koko Kainuun alueiden käytön suunnittelua ohjaava yleispiirteinen suunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita, kuten taajama-alueita, liikenneväyliä, virkistys- ja matkailualueita sekä luonnonsuojelualueita. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntien yleis- ja asemakaavoja. Puolustusvoimien alueita ja maakuntakaavan selvitysalueita koskevan Kainuun 1. maakuntavaihekaavan laadinta on käynnistynyt. Maakuntahallitus on päättänyt, että kaavaluonnos laaditaan nykyisen Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen laajentumisvaihtoehdon pohjalta. Maakuntakaavaa laatii Kainuun maakunta kuntayhtymä, www.kainuu.fi. Yleiskaavoituksen tehtävä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen, toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Yleiskaavalla ohjataan asemakaavoitusta ja voidaan tietyllä yleiskaavassa osoitetulla alueella ohjata suoraan rakentamista (haja-asutusalue). Yleiskaavassa osoitetaan kunnan pitkän aikavälin maankäyttöratkaisut. Siinä osoitetaan aluevaraukset mm. tuleville asuntoalueille, palveluille, yritystoiminnalle, liikenteelle ja toisaalta maankäyttöä rajoittavat seikat, kuten virkistys- ja suojelualueet sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Kaavoitus on maankäyttö- ja rakennuslain mukaista: osayleiskaavojen, asemakaavojen ja tonttijakojen laadintaa ja muuttamista, maankäytön selvitysten laadintaa, rakennuskielto-, suunnittelutarve- ja kehittämisalueiden määrittelyä, poikkeamislupien valmistelua ja muuta rakentamisen ohjausta. Kaavoitustyö tehdään vuorovaikutuksessa osallisten ja kaupunkilaisten kanssa. Tiedottaminen Kaavoituskatsaus on internetissä tapahtumien mukaan päivitettynä: www.kajaani.fi > Ajankohtaista > Kaavahankkeet. Sisältönä on tietoa menettelytavoista, osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta, maksuista ja ajankohtaisista kaavahankkeista, joista voi olla esillä hankkeen vaiheesta ja merkityksestä riippuen esim. osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta merkintöineen, kaavaselostus ja linkit ympäristöteknisen lautakunnan, kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksiin. Ilmoitukset julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja joka kotiin jaettavassa kaupunkilehdessä (KotiseutuPlus). Ajankohtaiset kaavahankkeet ja kaavoituskatsaus ovat jatkuvasti esillä myös kaupungintalon maankäyttöpalveluissa, syksystä alkaen kaupungintalon Infossa ja kaupunginkirjaston lukusalissa. Valmistuneet 1. Kajaanin keskustaajama 2015 2. Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara 3. Kirkkoaho-Takkaranta-Pärsänsuo 4. Nuasjärvi 5. Hannusranta 6. Jormuanlahti 7. Laakajärvi-Kivijärvi-Iso-Soppi 8. Kuluntalahti 9. Oulujärven rantaosayleiskaava/ Vuolijoki ja sen täydennys Vireillä 10. Ammeniemi Vihtaniemi 2030 KV hyväksynyt kaavan 15.3.2011. Kainuun ELY tehnyt oikaisukehotuksen. Vireille tulevat Kajaanin keskustaajama 2030. Vireille 2011. Selvitysvaiheessa Paltaniemi Voimassa oleva yleiskaava: www.kajaani.fi > kartta ja paikkatieto > teema: kaavoitus, hakuryhmä: yleiskaava Yleiskaavan muutos Kajaanin keskustaajama 2030 Suunnittelualue käsittää Kajaanin keskustaajaman kaupunginosat (asemakaavoitetun alueen) laajennus- ja lähialueineen sekä Pärsänsuon risteysalueen eritasoliittymää varten. Alueen pinta-ala on 5 472 ha. Alueella asuu noin 30 000 asukasta. Kajaanin keskustaajama 2015 osayleiskaava (hyväksytty 1992) on pääosin toteutunut ja hyvin monet asiat ovat muuttuneet. Yleiskaavan muutoksessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (2000) ja niiden tarkistuksesta (2009). Museoviraston laatima inventointi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (2010). Keskustaajaman alueella RKY-kohteita ovat: Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus ja voimalaitokset, Kauppakadun funkistalot, Raatihuoneentori, kirkot ja rautatieasema ympäristöineen. Aikataulu Vireille tulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Kevät 2011 Lähtökohdat, selvityksiä Tavoitteet, kehityskuvia Vaikutusten arviointi alkaa Luonnos käsittelyyn ja nähtäville: mahdollisuus esittää mielipiteitä ja antaa lausuntoja Kevät 2012 Kainuun maakuntakaava (2009) edellyttää muutoksia yleis- Palautteen huomioon ottaminen, selkaavaan mm. liikenteen osalta. vitysten ja suunnitelmien täydentäminen ja ehdotukseksi kehitettävän Yleiskaavaa varten on käytettävissä selvityksiä ja suunnitelmia vaihtoehdon valinta Kajaanin yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä, liikentees- Syksy 2012 tä ja yhdyskuntateknisestä huollosta, ympäristövaikutuksista, kulttuuri- ja luonnonympäristöstä. Niistä tehdään yhteenveto- Alustavan ehdotuksen esittely ja vaija ja täydennetään tarpeen mukaan. kutusten arviointi Kevät 2013 Uutena tai päivitettävänä on tarpeen tehdä mm. kaupan palveluverkkoselvitys, liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä vai- Kaavaehdotus käsittelyyn ja nähtäkutusten arviointiin selvitykset energiatehokkuudesta ja il- ville: mahdollisuus antaa lausuntoja maston muutokseen sopeutumisesta. ja kirjallisia muistutuksia Syksy 2013 Myös syksyllä 2011 valmistuvassa EU-rahoitteisessa Kajaanin kaupunkikeskusta hankkeessa (sivulla 8) tehtävät selvitykset Lausuntojen ja muistutusten käsitteja suunnitelmat ovat yleiskaava-aineistoa. ly, ehdotuksen viimeistely ja sen hyväksymisestä päättäminen Kevät 2014 Ajanmukainen yleiskaava ja sen yhteydessä tehdyt selvitykset vähentävät tarvetta tehdä selvityksiä asemakaavoitusta ja muuta päätöksentekoa varten. Kajaanin kaupungin tonttitarjonta Kajaanin kaupungin tonttitarjonta löytyy TONTTIPÖRSSISTÄ, jonne pääsee joko Kajaanin kaupungin kotisivuilta: http://www.kajaani.fi/ tai suoraan: http://www.infokartta.fi/kajaani/?teema=10
Asemakaavoitus Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki 3 Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti rakentamista ja muuta maankäyttöä niin, että paikalliset olosuhteet, kaupunki- ja maisemakuva, hyvä rakentamistapa, olemassa oleva rakennuskanta ja lainsäädännön vaatimukset otetaan huomioon. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja yleiskaava otettava huomioon. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Vaikutukseltaan vähäisen asemakaavamuutoksen hyväksyy ympäristötekninen lautakunta. Kajaanin keskustaajama Valmistuneet 2010-2011 51. Vesiliikuntakeskus 52. Kangasmaasto, pientaloalue 67. Petäisenranta, 2. vaihe, yritysalueen kehittäminen 68. Kisatie 30-32, päivittäistavarakaupan laajennus 70. Rinnekoulu, pientaloalue 72. Kangaskatu ja Kulmakuja, vähäinen muutos katualueella 74. 1 kaupunginosa kortteli 10, Raatihuoneentorin liikerakennus 75. Vienankatu 14, Lunkan kerrostalokortteli 77. Törmäpurontie, pientalotonttien laajennus 78. Ammeniemi Vihtaniemi, ranta-asemakaavan kumoaminen 79. Sotalapsentie 24, vähäinen tontin rajan muutos Näin otat yhteyttä MAANKÄYTTÖPALVELUT Käyntiosoite: KAUPUNGINTALO, POHJOLANKATU 13, Postiosoite: PL 132, 87101 KAJAANI Asiakaspalvelu: Maankäyttöpalvelut, 3.kerros, siipi B, fax 08-6155 2666 Syksystä alkaen kaupungintalon Info, ma-pe klo 8-16 Sähköpostit: Kirjattava (virallinen) asiointi: Kajaani@kajaani.fi, muut asiat: etunimi.sukunimi@kajaani.fi Vireillä 40. Terran edusta Asemakaavamuutoksen tavoite on täydentää kaupunkirakennetta mahdollistamalla asuin- ja liikekerrostalojen rakentaminen Niskantielle Kajaaninjoen rantamaisemaan. Kaavaehdotus tulee nähtäville 2011-2012. 54. Prikaatintien lämpökeskus Asemakaavan tavoite on muodostaa tontti uudelle kiinteän polttoaineen lämpökeskukselle ja lisätä asemakaavan virkistys- ja suojaviheraluetta. Kaavaehdotus tulee nähtäville 2011. 69. Linnan lukio Kaavamuutoksen tavoite on muuttaa ja laajentaa koulutontti liike- ja toimistokäyttöön, mahdollistaa lisärakentaminen, laajentaa suojellun Kainula-rakennuksen käyttötarkoitusta ja tarkistaa Sissikujan pysäköintiä. Asemakaavalla ratkaistaan myös koulurakennusten suojelu. 71. Sepänkatu 13-15 Kaavamuutoksen tavoite on parantaa liiketoiminnan edellytyksiä laajentamalla teollisuustonttia. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan 4.5.2010. Kaavasta on valitettu Oulun hallinto-oikeuteen. 80. Renforsin Rannan laajennus Tavoite on laajentaa Renforsin Rannan yritystoimintaa UPM-Kymmenen omistamalle tehdasalueeksi aidatulle alueelle. Kaavaehdotus on ollut nähtävänä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen 2.5.2011. 81. Harjukatu 7 Tavoite on laajentaa Puistolan asuntoaluetta entisen luontokoulu Siimeksen tontille. Kaavaehdotus tulee nähtäville 2011. 82. Koposentie 12 Tontin rajan muutos. Vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos. Kaavaehdotus on ollut nähtävänä. Ympäristötekninen lautakunta käsitteli ehdotuksen 11.5.2011. 83. Betonitie 1 ja 3 Tavoite on edistää yritystoiminnan sijoittumista Betonitien teollisuusalueelle muuttamalla korttelin käyttötarkoitusta muuttuneisiin tarpeisiin sopivaksi. Kaavaehdotus tulee nähtäville keväällä 2011. 84. Betonitie 6-14 Tavoitteena on kumota vanhentunut asemakaava rakentamattomalta Betonitien osalta ja toteutumattomalta teollisuusalueelta sekä ympäröivältä virkistysalueelta. Kaavan kumoaminen tulee nähtäville keväällä 2011. 85. Varastokatu Tavoite on laajentaa yritysalueen tontteja hyödyntäen käyttämätöntä yleistä pysäköintialuetta ja muuttaa korttelin käyttötarkoitus vastaamaan yritysalueen luonnetta valmiin kunnallistekniikan ja palvelujen piirissä. Kaavaehdotus tulee nähtäville loppuvuodesta 2011. 86. Rajavartiosto 1. vaihe Kaavamuutoksen tavoite on Rajavartiolaitoksen toiminnan supistumisen myötä sijoittaa alueelle lisää asumista ja luoda alueesta viihtyisä ja vetovoimainen asuinalue. Alue sijaitsee keskellä kaupunkirakennetta lähellä keskustan palveluja. Luonnossuunnitelmissa asumista n. 21 500 k-m2 nykyiset ja uudisrakennukset, erityisasumista n. 4 500 k-m2 nykyiset rakennukset ja liike- ja toimitilaa n. 6 500 k-m2 nykyiset ja uudisrakennukset. Selvitysvaiheessa Seuraavat asemakaavahankkeet tulevat todennäköisesti vireille. Aluerajaukset ovat likimääräisiä ja vireilletulojärjestys on avoin. Hanke voi tulla vireille useassa osassa tai tässä esitettyä pienempää tai laajempaa aluetta koskevana. A. Rajavartiosto Vaihe 2. Suunniteltu asumista n. 23 500 k-m2 uudisrakentamista, liike- ja toimitilaa n. 1 500 k-m2 nykyiset rakennukset. B. Petäisenniska Timperintie-Kiilakatu Tavoite on mahdollistaa teollisuusalueen kehitys monipuolisena yritystoiminnan alueena ja selkeyttää alueen liikennejärjestelyjä. C. Hupari Selvitetään mahdollisuutta sijoittaa alueelle asumista. Asiakaspalvelu ja ajanvaraukset: suunnitteluavustaja Anja Hyrkäs: 044 7100 343 Asemakaavoitus ja asemakaava-alueen poikkeamisluvat: kaupunginarkkitehti Anne Siltavuori, 044 7100 834 - ajanvaraus kaavoitusarkkitehti Pirjo Honkanen, 044 7100 640 - ajanvaraus kaavasuunnittelija Riitta Korhonen, 044 7100 455 kartoittaja Sisko Marketta Moilanen, 044 7100 491 D. Asemakaavan muutoksia ydinkeskustan kortteleissa Kortteleiden asemakaavaa ajanmukaistetaan tarpeen mukaan osana keskustan kehittämistä. E. Ponttoonisilta Katualueen liikenneturvallisuuden parantaminen ja yhtiönrannan sataman kehittäminen. F. Palokankaan kioski Tontin laajentaminen. G. Pohjois-Kättö Kätön pientaloalueen laajentaminen ja Heinisuontien yritysalueen kehittäminen. H. Asemanseutu ja matkakeskus Kajaanin rautatieasema puistoineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Asemakaavalla ratkaistavia asioita ovat mm. alueen rakennussuojelu ja uusi matkakeskus. Kaavoitus käynnistyy 2012 2013. Vähäisiä asemakaavan muutoksia esim. kerrosluvun tai tontin rajan tarkistuksia Otanmäen ja Vuolijoen kaupunginosat Valmistuneet 2011 73. Otanmäen pientaloalue, asemakaavan tarkistaminen 76. Kaivosmittaajantie, asemakaavan kumoaminen Selvitysvaiheessa I. Uunimiehentie, asemakaavan kumoaminen J. Otanmäen keskustan kulttuuriympäristö Vuolijoen kaupunginosan asemakaavan tarkistaminen 2012-2013 Yleiskaavoitus: yleiskaava-arkkitehti Irmeli Hanka, 044 7100 267 ajanvaraus maankäyttöinsinööri Sanna Seppänen 044 7100 297 Haja-asutusalueen poikkeamisluvat: kaavasuunnittelija Jyrki Ruhanen, 044 7100 577 suunnitteluavustaja Aila Karjalainen, 044 7100 493 - ma-to klo 8-12
i P P i j i i 4 Kajaani 360 v. 1651-2011 Vuoden 2011 kunnallistekniikan ja vesihuollon rakennushankkeet VUOLIJOKI 30 4 121 ikol 75 Vuolijoki 80 0 0.5km 17 18 44 47 20 46 6 32 8 1 5 31 62 76 61 64 63 77 V5 37 38 uu ilmi 110 60 19 73 7 65 39 41 40 2 36 45 1 3 2 72 90 i joki V 5 50 49 48 34 16 V5 V5 okmo i 33 43 35 iik l 42 14 13 Vim lilmi 15 74 OTANMÄK I Pi i V im li P 120 oik l m i 12 11 lm lmi Vlk j 10 0 0.5km 0 0.5km km Copyright Kajaanin kaupunki Päällystäminen Vesijohdon ja kadun rakentaminen u lmi HANKETUNNISTEET Sillat Vesijohtohanke o uu ij okmo o uu. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen erillishankkeet 2011 on selitetty sivun 5 laatikossa Hankkeen numero kartalla, esim. 1 k Pelkkä katu / muu rakentaminen Jätevesiviemärihanke KARTAN ULKOPUOLELLA Urheilu- ja ulkoilualueet sekä satamat Hankkeen numero, esim. 23 7 Sivolanniemen / Koutaniemen vedenottamo
Kajaanin kaupunki Kunnallistekniikka investoi vuonna 2011 katujen päällystämiseen ja kadunrakentamiseen yhteensä noin 4,9 miljoonaa euroa. Kajaanin Veden investoinnit vesihuoltoverkostojen osalta on 1,7 miljoonaa euroa. Vanhojen sorapintaisten asuntokatujen päällystämistä tehdään luettelon mukaisesti kymmenellä kadulla sekä edellisinä vuosina saneerattujen katukohteiden päällystämistä 13 eri kohteessa. Asuntokatuja päällystetään mm. Ylä-Lehtikankaalla, Purolassa, Huuhkajavaarassa sekä Hetteenmäessä. Lisäksi päällysteitä uusitaan pintaamalla kunnossapitotöinä. Vesihuollon ja kadun rakentamisen kohteita on listalla yli 20. Merkittävin rakennuskohde on Purola. Alueella saneerataan vesihuoltoa ja katurakenteita noin 2 km pituudelta. Alue käsittää Lamminkadun ja Kansakoulunkadun välin yhdyskatuineen Makkolankadun länsipuolella. Alueen asfaltointi ja viimeistelyt tehdään tämän hetkisen ohjelman mukaisesti vuonna 2012. Muita merkittäviä kohteita vuoden aikana ovat Komiahontien saneeraus 900 metrin matkalla ja Menninkäisentien rakentaminen Lohtajalla, jolla valmistellaan Kangasmaaston uuden asuntoalueen rakentamista ja käyttöönottoa. Liikenneturvallisuutta parannetaan kiertoliittymien rakentamisella Teppanassa, Ahontien-Teppanantien kiertoliittymä sekä Petäisenniskassa, Kehräämöntien kiertoliittymä. Kehräämöntien kiertoliittymän yhteydessä rakennetaan myös uusi katu Lankkukuja sekä parannetaan Nuaskadun-VT5 liittymän tasausta. Liikenneturvallisuushankkeet 1 Ahontien-Teppanantien kiertoliittymä 2 Lönnrotinkatu-Vuorikatu suojatiejärjestelyt Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki 5 Vuoden 2011 kunnallistekniikan ja Kajaanin Vesi -liikelaitoksen rakennushankkeet Päällystäminen 10 Rouskutie 11 Kuukusenkuja 12 Valmuskankuja 13 Laavutie 14 Tuohustie 15 Hiillostie 16 Vipusenkatu 17 Katajankierto 18 Mäkitörmä 19 Kätönpolku 20 Tähtitie Lisäksi edellisten vuosien saneerauskohteita 13 kpl, joissa tehdään päällystämisja viimeistelytöitä. Päällystetään nimetyt asuntokadut. Lisäksi suoritetaan kunnossapitoasfaltointeja eri puolilla kaupunkia. Vesihuollon ja kadun rakentaminen 30 Repolaisentie (Työmiehent.-Huuhkajantie) 31 Komiahontie (Kumputie-Kätönkuja) 32 Komiahontie (Puutavarantie-Kumputie)+ Yrjöntien haara 33 Kontionkuja 34 Menninkäisentie 35 Hunajakuja 36 Viertokatu (Purolantie-Makkolankatu) länsi 37 Lamminkatu (Pyykönkatu-Makkolankatu) länsi 38 Hetteenkatu 39 Pyykönkatu 40 Kansakoulunkatu (Purolantie-Makkolankatu) länsi 41 Niittykatu (Lamminkatu-Kansak.katu) länsi 42 Laitakatu (Mäntykatu-Käpykatu) 43 Leirikatu (Keskuskatu-Kasarminkatu) 44 Mielikinpolku 45 Oravantie ja Revontie 46 Putkinotkontie 47 Yrittäjäntie 48 Kehräämöntien kiertoliittymä Kajaanin Vesi -liikelaitos 49 Nuaskatu 50 Lankkukuja Rakennetaan ja peruskorjataan nimetyt kadut sekä vesihuoltoa yhteistyössä Kajaanin Veden kanssa. Pelkkä katu / muu rakentaminen 60 Eliaksenpolun muotoilu 61 Laidunpolku 62 Paimenpolku 63 Varsapolku 64 Ketotie 65 Pyykönpuron tieympäristö Puistot 71 Sokajärven kunnostaminen 72 Keskustan puuston uusiminen 73 Kätönlammen kunnostus 74 Soidinsuonpuiston kunnostaminen 75 Särkipuistonpolku 76 Leikkikentät, Varsapuisto 77 Kukonpolku klv NRO Jätevesiviemärisaneeraukset 1 Tehdaskadun pumppaamoon tulevan jätevesirunkoviemärin saneeraus 2 Niittykadun jätevesirunkoviemärin saneeraus 3 Vesijohtosaneeraukset Merkittävien investointien toteuttaminen alkamassa Ämmänpuisto runkovesijohto ja mittauskaivon siirto Urheilu- ja ulkoilualueet, satamat 80 Nakertajan lähiliikunta II-vaihe Sillat 90 Koivukosken sillan vesieristys ym. Kajaanijoen kulttuuriympäristön kunnostus 110 Tervakanavan peruskorjaus Vuolijoki - Otanmäki 120 Kaivosmittaajantie 121 Kelotie/Käpyoksantie Lisätietoja Matti Nousiainen p. 044 7100 176 Jari Kauppinen p. 044 7100 034 Kajaanin Vesi -liikelaitoksen erillishankkeet vuonna 2011 Toimenpide Pätkäsujutus Pätkäsujutus Uudistaminen ja mittauskaivon siirto 4 Törmäpurontie 25 Eristäminen katualue 5 Lehtokuja 34 Eristäminen katualue 6 Nakertajan alueen talousveden saannin Kytkentäjohdon varustaminen varmistaminen paineenrajausvarustein Laitos ja pumppaamo saneeraukset 7 Sivolanniemei /Koutaniemen vedenottamo Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu 8 Peuraniemen jätevesipuhdistamon välppä Välpän uusiminen Kajaanin Veden vuosi 2011 on rakentamisen osalta vielä pitkälti muutaman edellisvuoden kaltainen: vanhenevaa vesihuoltoverkostoa saneerataan katusaneerauksen yhteydessä (tosin ennätyksellistä vuotta 2010 vähemmän) ja muita investointeja toteutetaan suhteellisen niukasti. Näistä merkittävimpiä ovat Peuraniemen jätevedenpuhdistamon välppien uusinta ja varavedenottamon suunnittelu sekä aikataulun salliessa rakentaminen Koutaniemen Sivolanniemeen. Investoinnit suunnitelmavaiheessa Kainuun ELY-keskuksen vetämän jätevesilietteen ja eloperäisen jätteen käsittelyä Kainuussa selvittäneen hankkeen todennäköisimpänä lopputuloksena on, että jätevesiliete kompostoidaan jatkossakin maanparannusaineeksi, kompostointipaikka muuttunee Auralasta Majasaareen viimeistään nykyisen luvan päättyessä 2013. Lietejätehuollon saatua ratkaisunsa, Kajaanin Vesi suunnittelee Peuraniemen jätevedenpuhdistamon vanhentuneen ja alimittaisen lietteen kuivauksen uusiksi siten, että se valmistuu samoihin aikoihin uudistuneen lietejätehuollon kanssa. Siirtoviemärille sittenkin rahoitusta Peuraniemen ja Otanmäen jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvat ovat Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa päivitettävänä. Lupahakemuksia joulukuussa 2010 jätettäessä vaikutti siltä, että Kajaanin Veden vuoden 2009 lopussa esittämälle Otanmäki-Kajaani siirtoviemärille/-yhdysvesijohdolle ei rahoitusta järjesty. Vuodenvaihteessa 2010-2011 selvisi, että rahoitusta valtion vesihuoltotyönä olisi tiedossa. Arviolta noin 4,5 miljoonan euron hankkeeseen on saatu Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitusta 1,2 miljoonaa euroa. Kainuun maakuntavaltuusto osoitti 28.3.2011 hankkeeseen Kainuun kehittämisrahaa 0,9 miljoonaa euroa eli tukea yhteensä 2,1 miljoonaa euroa. Kajaanin Vesi ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat allekirjoittaneet hanketta koskevan aiesopimuksen, jonka mukaisesti Kajaanin Vesi teettää kesään mennessä hankkeesta yleissuunnitelman. Yleissuunnitelman pohjalta Kajaanin Veden johtokunta tekee esityksensä linjauksesta ja rahoituksesta kesäkuussa tai viimeistään elokuun alkupuolella. Ympäristötekninen lautakunta lausuu näkemyksensä linjauksesta elokuussa ja lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus elosyyskuun vaihteessa. Mikäli päätös on siirtoviemärille myönteinen, alkaa yksityiskohtainen suunnittelu, jonka tulisi olla valmis vuoden loppuun mennessä ja varsinainen toteutus on vuonna 2012. Periaatteellisia linjausvaihtoehtoja ovat Otanmäestä Vuottolahden kautta Mainuaan ja 5-tien vartta Peuraniemeen kulkeva linjaus tai Vuottolahdesta Itärannan ja Vuoreslahden kautta Peuraniemeen kulkeva linjaus. Ensimmäinen linjaus on pituudeltaan vajaat 40 km ja se edesauttaa Majasaaren jätekeskuksen liittämistä järjestettyyn vesihuoltoon ja on kustannuksiltaan halvempi. Jälkimmäinen linjaus on noin 10 km pidempi ja sen vaikutuspiirissä on enemmän mahdollisesti viemäröitäviä kiinteistöjä. Molemmissa vaihtoehdoissa kiinteistöjen liittyminen siirtoviemäriin tapahtuu pääsääntöisesti kiinteistöjen yhdessä muodostamien vesihuoltoosuuskuntien kautta, sillä viemäri on todennäköisesti suurimmaksi osaksi paineviemäriä, johon pystytään liittymään vain jätevesipumppaamoiden kohdilla. Hanke vaatii toteutuakseen vielä Kajaanin kaupungin osallistumista kustannuksiin tavalla tai toisella, sillä Kajaanin Vedelle edullisin tapa entisen Vuolijoen alueen jätevesihuolto olisi rakentaa Otanmäkeen uusi jätevedenpuhdistamo. Siirtoviemärillä ja yhdysvesijohdolla lisätään vesihuollon varmuutta ja mahdollistetaan hajaasutusalueiden viemäröintiä. Juha Nurminen, johtaja
6 Kajaani 360 v. 1651-2011 Veden laatu vuonna 2010 Kajaanin Veden toimittama talousvesi on kokonaisuudessaan pohjavettä. Kajaanin kaupungin alueelle vesi pumpataan Hannusrannan, Heterannan, Matinmäen, Mustikkamäen, Salmijärven sekä Koutaniemen pohjavedenottamoilta. Pohjaveden laatu täyttää talousvedelle asetettavat vaatimukset ja suositukset, minkä takia pohjavettä ei käsitellä. Ainoastaan Matinmäen pohjavesi käsitellään kalkkikivialkaloinnilla ja verkostoon lähtevä vesi desinfioidaan UV-laitteella, mikä otettiin käyttöön syyskuussa 2009. Vuolijoen, Otanmäen ja Mainuan alueelle vesi pumpataan Linnaharjun vedenottamolta Vieremältä. Linnaharjun veden ph:ta nostetaan Otanmäen uudella kalkkikivialkalointi laitoksella, joka otettiin käyttöön 2010 lopussa. Otanmäen alkalointilaitokselta Otanmäen ja Vuolijoen verkkoon lähtevä vesi desinfioidaan uudella UV-laitteella, mikä otettiin käyttöön yhtä aikaa kalkkikivialkaloinnin kanssa. Vuolijoen vesisäiliöllä Otanmäen alkalointilaitokselta ja Vuolijoen Kuusirannan vedenottamolta tuleva vesi desinfioidaan vielä UV-laitteella ennen veden jakelua Vuolijoen vesijohtoverkostoon. Vuolijoen UV-laitteisto on otettu käyttöön kesäkuussa 2009. Merkittävin investointihanke vuonna 2011 on Koutaniemen Sivolanniemen vedenottamon suunnittelun ja rakentamisen aloitus. Jäteveden laatu vuonna 2010 Kajaanin kaupungin jätevedet käsitellään Peuraniemen jätevedenpuhdistamolla. Peuraniemen jätevedenpuhdistamo koostuu kemiallisesta saostuksesta ja biologisesta suodatuksesta. Lisäksi Vuolijoella ja Otanmäessä on jätevedenpuhdistamonsa. Vuolijoella on bioroottorilaitos ja Otanmäessä kosteikkopuhdistamo. Jätevedenpuhdistamoiden tuottama liete kompostoidaan Auralan kompostialueella ja kompostointituote käytetään kaatopaikan maisemointiin. Jätevedenpuhdistamoiden käsiteltävän jäteveden laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Tämän lisäksi tarkkaillaan puhdistetun jäteveden vaikutuksia Oulujärveen. Peuraniemen, Vuolijoen ja Otanmäen jätevedenpuhdistamoiden puhdistustulokset ovat täyttäneet lupaehtojen vaatimukset vuonna 2010. Jätevedenpuhdistamoiden tilastotietoja löytyy Kajaanin Veden nettisivulta: www. kajaaninvesi.fi. Talousveden laatu 2010 Tutkimus Yksikkö Linnan- Kuusi- Hete- Salmi- Matin- Hannus- Mustikka- Kouta- Rajaharju ranta ranta järvi mäki ranta mäki niemi arvot Koliformiset bakteerit pmy/100ml n.<1 n.<1 n.<1 n.<1 n.<1 n.<1 n.<1 n.<1 0 E.coli pmy/100ml n.<1 n.<1 n.<1 n.<1 n.<1 n.<1 n.<1 n.<1 0 Pesäkkeiden lukum. pmy/ml n.<1 42 6,4 2 n.<1 n.<1 n.<1 1,5 ph 6,6 6,5 7,6 8,1 8,1 6,7 7,4 6,9 6,5-9,5 sähkönjohtavuus μs/cm 42,8 66 110,6 88 110,5 44,7 74 42,5 <2500 Rauta Fe μg/l <20 28 <20 <20 <20 <20 <20 <20 <200 Mangaani μg/l 5 <5 15,6 <5 <5 <5 <5 <5 <50 Sulfaatti SO4 mg/l <5 <5 9 6,4 5,1 <5 5,6 <5 <250 Kloridi mg/l <2 4,6 2,5 <2 <2 <2 <2 <2 <250 Nitraatti NO3 mg/l <1 <1 2 <1 1 <1 <1 <1 <50 Liuennut happi mg/l 6,5 9,4 4,2 8,5 10,5 7,5 7,9 6,5 Alkaniteetti mmol/l 0,3 0,33 0,72 0,68 0,89 0,33 0,55 0,33 Hiilidioksidi CO2 mg/l 9,5 9 2,4 <0,5 0,86 6,3 3,1 3,75 Konaiskovuus mmol/l 0,1 0,2 0,44 0,36 0,47 0,14 0,28 0,13 Virtaamat m3/d 372 10 2844 1166 1761 856 362 Jätevedenpuhdistamojen tulokset vuodelta 2010 Kajaani Vuolijoki Otanmäki Tutkimus Tuleva Lähtevä Lupaehto Tuleva Lähtevä Lupaehto Tuleva Lähtevä Lupaehto jätevesi vesi jätevesi vesi jätevesi vesi Kokonaisfosfori (mg/l) 9,1 0,28 <0,5 6,7 0,23 <1 3,4 0,035 <3 Puhdistusteho (%) 97 >90 97 >90 99 >80 BOD7 (mg/l) 188 6,6 <15,0 118 5,4 53 3,3 <30 Puhdistusteho (%) 96 >90 95 >90 94 >70 COD (mg/l) 450 34 345 33 <125 148 1,1 <125 Puhdistusteho (%) 91 90 >75 99 >75 Kiintoaine (mg/l) 230 81 141 12 <35 148 1,1 <125 Puhdistusteho (%) 96 92 >90 99 >90 Typpi (mg/l) 51 40 46 31 24 0,74 Puhdistusteho (%) 24 33 98 Virtaamat (m3/d) 10122 10122 88 88 283 Lisätietoja jätevedenpuhdistamon toiminnasta antaa Marko Kovalainen, käyttöpäällikkö, p. 044 7100 561 Saneeraus ja uudisrakentaminen (m) vuosina 2005-2010 12000 Verkostojen putkipituudet 2010 Vesijohdot Muovi 480 km 87 % Valurauta tms. 71km 13 % Yhteensä 551 km 10000 8000 6000 4000 2000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Saneerattu Uudisrakennettu Jätevesiviemärit Muovi 242km 87 % Betoni 37 km 13 % Yhteensä 279 km Hulevesiviemärit Muovi 66 km 38 % Betoni 108 km 62 % Yhteensä 174 km Kaikki yhteensä 1004 km Vesihuoltoverkoston kuntoa parannetaan Kajaanin Vesi parantaa vesihuoltoverkoston kuntoa saneeraamalla vanhentuvaa vesihuoltoverkostoa. Saneeraukset toteutetaan vuonna 2011 pääosin katusaneerausten yhteydessä. Ns. aukikaivamattomilla sujutusmenetelmillä saneerauksia suoritetaan vain yksittäisiä kohteita, jotka sijaitsevat puisto- ja metsäalueilla. Lähivuosina Kajaanin Veden noin tuhannesta verkostokilometristä noin 100 km vaatii saneerausta. Vuonna 2010 vesihuoltoverkostoa saneerattiin lähes 11 km. Saneerausten yhteydessä rakennettiin myös lisää hulevesiviemäriverkostoa noin 3,5 km. Hulevesiviemäröinnillä pyritään poistamaan sade- ja kuivatusvedet jätevesiviemäriverkostosta. Sade- ja kuivatusvedet kuormittavat jätevedenpuhdistusta ja aiheuttavat viemäritulvia. Lisätietoja verkostosaneerauksista antaa verkostopäällikkö Markku Piirainen, 044 7100 276
Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki 7 Kajaanin Vesi liikelaitos Onnelantie 10 87100 Kajaani asiakaspalvelu (08) 6155 2949 - avoinna ma-pe klo 9.00-15.00 fax (08) 6155 2659 vikapäivystys 044 7100 100 www.kajaaninvesi.fi kajaaninvesi@kajaani.fi Kajaanin Veden vesi- ja viemäriverkostoihin liitytään palauttamalla kirjallinen liittymishakemus Kajaanin Vedelle. Hakemuksen perusteella kiinteistön liittymisestä tehdään liittyjän ja Kajaanin Veden kesken kirjallinen sopimus, jossa määritellään kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaiset maksut, tonttijohtojen liittämiskohdat, padotuskorkeudet ja muut mahdolliset ehdot. Kiinteistö, joka liittyy tai on liittynyt laitoksen jätevesiviemäriin, on laitoksen antamassa kohtuullisessa määräajassa velvollinen liittymään myös laitoksen hulevesiviemäriin, jos kiinteistö sijaitsee Kajaanin Veden huleveden toiminta-alueella. Hulevesiliittymisestä voi anoa vapautusta (vesihuoltolaki 9.2.2001 11 ) ympäristösuojelutarkastajalta; Paula Malinen p. 044 7100 597. Tonttijohtojen uusiminen Vesihuollon uusimistyön yhteydessä katualueen tonttijohdot (vesi- ja jätevesiviemärit) uusitaan tonttirajaan saakka (yleisellä alueella maksimissaan 15 m:n matka runkolinjasta). Kiinteistön puoleisten vanhojen tonttijohtojen uusiminen voi tulla ajankohtaiseksi vesihuollon uusimistyön yhteydessä. Kiinteistöt voivat uusituttaa omalla kustannuksellaan vanhat tonttijohdot esim. paikallisilla LVI-alan urakoitsijoilla, joilla on kyseiseen työhön ja työn valvontaan riittävä pätevyys (kvv-työnjohtajan pätevyys). Laskutus, mittareiden luenta ja vaihto Kajaanin Veden laskutuskausi on vuosineljännes. Vuodessa on kolme arviolaskua ja yksi tasauslasku. Joka vuosi luetaan jonkun alueen vesimittarit laitoksen toimesta. Mittarinlukija käy lukemassa ko. alueen vesimittarit ja tarkistaa samalla niiden kunnon. Muille kuluttajille lähetetään mittarinlukukortti, jonka voi palauttaa Kajaanin Vedelle. Kajaanin Vesi suorittaa vesimittareiden määräaikaisvaihtoja 15 vuoden välein. E-laskutus Vesi- ja jätevesilaskun maksamisessa on mahdollisuus käyttää E-laskua. Lisätietoja Kajaanin Veden asiakaspalvelusta p. (08) 6155 2949. Asiakaspalvelu avoinna mape klo 9-15, käyntiosoite; Onnelantie 10. Kajaanin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011-2017 Kajaanin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa ollaan päivittämässä parhaillaan. Suunnitelmaluonnos on ollut nähtävillä 25.3.-26.4. Vesihuoltosuunnitelman laatimisvelvoite on määritelty vesihuoltolaissa. Vesihuoltosuunnitelma ei ole kuntaa sitova oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan se on luonteeltaan tavoitteellinen suunnitteluväline, jossa osoitetaan, millä tavoin vesihuolto aiotaan järjestää koko kunnan alueella. Uudessa suunnitelmassa haluttiin tuoda entistä paremmin esiin koko kaupungin alueen vesihuollon nykytilaa, jotta voitaisiin paremmin hahmottaa ja arvioida vesihuollon tulevaisuudennäkymiä. Kajaanissa vesihuolto on järjestetty kunnallisen vesihuolto liikelaitoksen lisäksi 12 vesihuolto-osuuskunnan ja kahden pienemmän vesiyhtymän toimesta. Edellisen, vuonna 2004 valmistuneen kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti vesihuolto on haja-asutusalueella järjestetty osuuskuntavetoisesti. Kajaanin suhteellisen laaja maapinta-ala ja hajallaan tienvarsi- ja ranta-asutuksena sijaitsevat kylät ovat osaltaan vaikuttaneet erillisten osuuskuntamuotoisten vesihuoltolaitosten syntyyn. Kajaanin Vesi liikelaitoksen verkostoon on liittyneenä noin 8 000 kiinteistöä, kun osuuskuntien liittyjämäärät vaihtelevat välillä 14-200 kiinteistöä. Kajaanin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011-2017 luonnoksessa esitetyt vesihuollon tavoitteelliset toimenpiteet on jaoteltu vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden lisäksi asemakaava- ja yleiskaava-alueiden, sekä ranta-alueiden mukaisesti alueittain. Yhtenä tavoitteena uudelle vesihuollon kehittämissuunnitelmalle olikin, että jokainen kuntalainen pääsee suunnitelmaan tutustuessaan helposti kiinni oman alueensa tietoihin. Lisäksi suunnitelmaan on tuotu myös lisää perustietoa vesihuollon järjestämisestä, jonka myötä suunnitelman toivotaan palvelevan tietolähteenä entistä laajempaa käyttäjäkuntaa. Suunnitelmassa kehittämistarpeet on esitetty kahdessa eri tavoin jäsennellyssä taulukossa (taulukot 2 a ja 2 b). Taulukossa 2 a on ensiksi ilmoitettu vesihuoltolain 6 :n perusteella tärkeät kehittämiskohteet (suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset ja/tai ympäristönsuojelulliset syyt), jonka jälkeen taulukosta löytyy luettelona kaikki Kajaanin kaupungin alueet, mahdollisine kehittämistarpeineen. Taulukossa 2 b kehittämistarpeet on jaoteltu osa-alueisiin aihepiirin mukaan; kaavoitus, vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely, hulevesien hallinta, hallinnolliset toimenpiteet ja haja-asutusalue. Luonnosvaiheessa taulukoissa on vielä jonkin verran tyhjää ja tavoitteena onkin että tiedot täydentyvät nähtävilläoloaikana jätettyjen lausuntojen ja mielipiteiden myötä, sekä tulevien suunnitelmapäivitysten yhteydessä. Kehittämissuunnitelma on laadittu Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen toimialan kunnallistekniikka-, maankäyttö- ja ympäristönsuojelu tulosalueiden toimesta, jonka lisäksi Kajaanin Vesi liikelaitos on vastannut omaa toimintaansa koskevien osuuksien laatimisesta. Suunnitelman käytännön toteutuksen tukena on ollut 15 henkinen ohjausryhmä, joka on kokoontunut suunnittelutyön aikana ohjaamaan suunnitelman sisältöä. Ohjausryhmään kuului edustajat varsinaisen työryhmän jäsenten lisäksi Kajaanin kaupungin ympäristöteknisestä lautakunnasta, Kainuun ELY keskuksesta, Kainuun maakunnan ympäristöterveydestä, sekä viidestä hajaasutusalueen vesihuoltolaitoksesta ja yhdestä kyläyhdistyksestä. Lisäksi suunnitelmaluonnoksen nähtävilläoloaikana 25.3.-26.4. suunnitelmaluonnos lähetettiin kommentoitavaksi vesihuoltolain valvontaviranomaisille, naapurikuntiin, rakennusvalvontaviranomaiselle, Kainuun maakunta kuntayhtymän alueidenkäytölle, kaikille Kajaanin kaupungin alueella toimiville vesihuoltolaitoksille, sekä Kainuun pelastuslaitokselle. Laajalla yhteistyöllä eri tahojen toimijoiden kanssa haluttiin varmistaa se, että mahdollisimman moni näkökulma tulee huomioitua, vesihuollon tulevaisuutta suunniteltaessa. Jatkossa suunnitelmaa on tarkoitus päivittää puolivuosittain, jolloin suunnitelma saadaan paremmin käyttöön sen pysyessä paremmin ajan tasalla. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tavoitteellinen suunnitteluväline, jossa osoitetaan, millä tavoin vesihuolto aiotaan järjestää koko kunnan alueella Vanhaa Kajaanin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa 2004-2010 ollaan päivittämässä suunnitelmalla vuosille 2011-2017 Jatkossa suunnitelmaa tarkistetaan vuosittain ja päivitetään valtuustokausittain Suunnitelma on Kajaanin kaupungin nettisivuilla. www.kajaani.fi > pikalinkit: vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011-2017 luonnos
8 Kajaani 360 v. 1651-2011 Kajaanin kaupukikeskusta -hanke on edennyt luonnosvaiheeseen Huhtikuussa 2010 käynnistyi EU-rahoitteinen Kajaanin keskustan kaksivuotinen kehittämishanke. Hankkeen tavoiteraportti valmistui syyskuussa ja huhtikuussa 2011 on valmistunut yleissuunnitelmaluonnos, joka käsittää seuraavat osa-alueet: - katualueiden yleissuunnittelu painottaen kävelyalueen laajentamista ja kevyen liikenteen olosuhteiden ja katumiljöön parantamista - keskustan pysäköintijärjestelyjen suunnittelu - Kruununpuodinmäen sillan tavoitteiden määrittäminen ja yleissuunnittelu - jokirantojen puistoalueiden yleissuunnittelu. Yleissuunnitelmassa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla ydinkeskusta kytketään paremmin ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä luodaan toimiva ja viihtyisä kevyen liikenteen ympäristö. Kruununpuodinmäen uudelle ajoneuvoliikenteen sillalle ja katulinjaukselle on tutkittu erilaisia vaativaan ympäristöön sopivia ratkaisuja. Näiden perusteella on linjattu tavoitteet sillan jatkosuunnittelulle. Ahontien ajoneuvoliikenne ehdotetaan siirrettäväksi uudelle sillalle ja linnansilta ehdotetaan muutettavaksi kevyen liikenteen sillaksi. Kauppakadulla kävelykadun jatkeeksi ehdotetaan katuratkaisua, jossa jalkakäytäviä levennetään nykyisestä, mutta jossa yhdensuuntainen ajoneuvoliikenne on edelleen sallittu ja lyhytaikaiseen pysäköintiin on osoitettu paikkoja. Kauppatorista ja viereisestä ranta-alueesta ehdotetaan muodostettavaksi kaksoisaukio, joka sitoo ydinkeskustaa nykyistä paremmin vetovoimaiseen jokirantaan. Ajoneuvoliikenteen poistuttua linnansillalta avautuu mahdollisuus jokirantojen puistojen kehittämiselle kokonaisuutena. Yleissuunnitelmassa esitetään konsepti ja osa-aluekohtaiset parannustoimenpiteet puistolle. Näihin kuuluvat mm. rannan suuntaisten puistoreittien sujuvoittaminen ja uusi silta keskustan puoleiselta rannalta Kyynäspäänniemeen. Leikkipaikka ehdotetaan siirrettäväksi ja laajennettavaksi. päällinen pysäköinti aikarajoitettua sekä tarvittaessa maksullista. Luonnossuunnitelmat ovat nähtävillä Kajaanin kaupungin nettisivuilla. www.kajaani.fi > Pikalinkit: Kajaanin kaupunkikeskusta hanke Keskustan pysäköinnissä ehdotetaan jatkossa painotettavan laadukasta maanalaista pysäköintiä nykyistä enemmän. Katualueilla pysäköintipaikkoja on tarkoitus vähentää sitä mukaa kun maanalaiset paikat lähietäisyydellä lisääntyvät. Maanalainen asiakaspysäköinti olisi maksutonta ja maan- Kajaani keilaa pohjakartta-alueensa alueella, pitää ottaa huomioon roudan vaikutus siten, että keilausta ei suoriteta liian varhain. Kaikki keilauslennon aikana tallennettu tieto esitetään pistepilvenä (kuva 2). Pistepilvi on kolmiulotteista kartoitustietoa, jossa näkyvät kaikki ne kohteet, joihin laserpulssit ovat keilauslennon aikana osuneet. Pistepilven pisteet luokitellaan omiksi pisteluokikseen, kuten maanpintaa, kasvillisuutta, rakennuksia ja erilaisia vesielementtejä edustaviin pisteluokkiin. Laserkeilauksen käyttö mm. kaupunkimallinnuksessa, väylä kartoituksessa, tulvakartoituksessa ja metsien inventoinnissa on voimakkaasti kasvamassa sekä kehittyvän teknologian että lisääntyneen kysynnän ansiosta. Kaupungin ilmalaserkeilaushanke Kuva 1. Laserkeilaus lentokoneesta. Kuva 2. Laserkeilausaineiston luokiteltu pistepilvi. Mitä laserkeilaus ilmasta on? Laserkeilaus perustuu lentokoneessa olevan keilaimen lähettämiin laserpulsseihin, jotka maanpintaan osuessaan heijastuvat takaisin vastaanottimeen (Kuva 1.). Tarkat paikannustiedot saadaan käyttämällä GPS- ja lentokoneen kallistumiskulmista kertovia inertialaitteita keilauslennon aikana. Niistä saatavien tietojen sekä laserpulssien kulkeman ajan perusteella saadaan paikannettua pulssiosuman saaneen kohteen tasosijainti ja korkeus. Verrattuna ilmakuvaukseen laserkeilausta voi tehdä myös pimeän aikaan. Keilauslentojen paras suoritusaika on keväällä ennen lehtien puhkeamista ja aluskasvillisuuden nousemista. Erityisesti aluskasvillisuudella on erittäin suuri merkitys maanpinnan tulkinnassa. Toisaalta keilauksessa, varsinkin maastomalli- Kajaanin kaupunki keilaa pohjakartta-alueensa tänä kesänä. Keilaushanke koostuu viidestä työvaiheesta, joita ovat suunnittelu, keilaus, maastomittaukset, laserpisteaineiston käsittely ja lopputuotteiden valmistus. Maastomittauksilla eliminoidaan keilauksen piilevät systemaattiset virheet. Keilattavalle alueelle mitataan muutamia kalibrointikenttiä eli n. 10 m:n ruudustoja, joiden koordinaatit ja korkeus mitataan 1 cm:n tarkkuudella. Maanmittauslaitoksen Ilmakuvakeskus tuottaa keilaamalla uutta valtakunnallista maaston korkeusmallia Kainuun alueella tänä kesänä. Kajaanin kaupungin maankäyttöpalvelut -yksikkö on tehnyt Ilmakuvakeskuksen kanssa sopimuksen kaupungin pohjakartta-alueen (kuva 3) keilaamisesta kaksinkertaisella tarkkuudella tässä yhteydessä. Lentokorkeus on noin 2000 m. Pistetiheys tule olemaan noin yksi piste/neliömetri. Tavoitteena on saada alueelta uusi tarkka korkeusmalli, jota voidaan hyödyntää tie- ja katusuunnittelussa, tulvarajan määrittelyssä, kaupungin metsäsuunnitelman laadinnassa sekä 3D-kaupunkimallin tekemisessä. Kaupunki uusii samalla kaavan pohjakartan korkeuskäyrät uuden korkeusmallin avulla (kuva 4). Tässä keilauksessa yksittäisen laserpulssin koko maanpinnalla on noin 60 cm, joten se ei ole ihmiselle millään tavalla vaarallinen. Tasotarkkuus on enintään 60 cm ja korkeustarkkuudeksi on arvioitu kovilla pinnoilla vähintään 15 cm. Kuva 3. Kajaanin kaupungille tehtävän tarkemman keilauksen rajaus on merkitty karttaan punaisena suorakaiderajauksena. Kuva 4. Laserkeilausaineistosta tuotettua korkeusmallia (ruutukoko 2 m x 2m) Paikkatietoinsinööri Jaakko Heikkinen maankäyttöpalvelut puh. 044 7100 370
Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki 9 Rakennusmestari Eino Majava maalaiskuntaa ja Rakennusmestari Eino Majava kaupunkia rakentamassa Koulutus keskikoulu, Kajaanin Lyseo teknikon tutkinto, tie- ja vesirakennuksen opintosuunta Kuopio 1964 1973 Ammattitaitoa ja pätevyyttä lisääviä kursseja mm. ylipanostajan pätevyys, työsuojeluhallitus ympäristönsuojelun perusopinnot, Turun yliopisto täydennyskoulutuskeskus liikkeenjohdon PD-koulutus, Kajaanin ammattikorkeakoulu 1975 1997 2003 Työura Kainuun tie- ja vesirakennuspiiri, useita erilaisia työtehtäviä, työnjohtaja Rakennusliike M. Repo, Kainuun keskussairaalan rakennustyöt Tie- ja vesirakennuslaitos, rakennusmestari Kajaanin maalaiskunta, talonmies, rakennusmestari 1960- luku oli Kajaanijoen molemmin puolin hiljaiselon aikaa ja vuosikymmenen lopulla jouduttiin kokemaan ankara maaltapako Ruotsiin ja Etelä-Suomeen. lin puhuivat lehdistön myötävaikutuksella, että maalaiskunta tuhlaa rahansa huonosti pohjattujen katujen päällystämiseen. Salmijärvelle oli valmistunut maalaiskunnan kunnalliskoti vuonna 1967 ja sitä ennen Kuurnan koulun ensimmäinen vaihe. Kainuun keskussairaala valmistui vuonna 1969 ja näytti, että kaikki tarpeellinen on rakennettu. Keskussairaalan urakoitsijana toiminut Rakennusliike Mikko Repo sai Tallinnan Viru hotellin rakennusurakan ja työllisti siellä paljon kajaanilaisia rakennusmiehiä. Itse lähdin Ruotsiin, kuten monet suomalaiset, tehtaisiin ja metsätöihin. Suurimmassa osassa asfaltoituja katuja oli sen aikaisen asuntokatunormin mukaiset 60 cm rakennekerrokset, mutta siitä huolimatta oli haasteellista saada kadut viimeisteltyä nopeasti päällystyskuntoon. Toki pohjaamattomia katujakin päällystettiin ja osassa niitä on asfaltti vielä siedettävässä kunnossa, osassa routiminen on tehnyt tehtävänsä. Maauskon näivettymiskauden vuodet aiheuttivat myös yhteiskunnallisia ongelmia. Niistä oli kuitenkin selvittävä. Moni jäi Ruotsiin, moni palasi kuten minä, joka aloitin opiskelun Kuopion tekussa, vaikka työllisyystilanne rakennusalalla näytti edelleen heikolta. Valmistumiseeni, vuoteen 1973 mennessä kaikki näytti muuttuneen. Koululla oli ensimmäistä kertaa 20 vuoteen töihin värvääjiä ja kaikki ainakin tien- ja vesirakennuksen opintosuunnalta valmistuvat rakennusmestarit saivat välittömästi työpaikan, monella oli useampia tarjolla. Kostamus työmaan rakentamisen periaatepäätös Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmittiin 1972. Ensin rakennettiin rautatie, joka valmistui 1976. Kostamus työmaa vaikutti positiivisesti Kainuun työllisyyteen mutta myös muualla Suomessa rakennettiin infraa, etelässä moottoriteitä ja kaakosta alkaen maakaasuputkea. Talous elpyi, inflaatio kasvoi ja kuntien talous parani huippuunsa. Kajaaniin ja maalaiskuntaan palkattiin runsaasti lisää teknistä henkilökuntaa. Maalaiskunnalla oli Kätön alueella Kostamus alueeksi nimetty alue, johon rakennettiin vuokrarivitaloja ja niiden läheisyyteen vanhusten vuokrarivitaloja. Tätä aluetta varten rakennettiin Kainuun ensimmäinen kaukolämpöverkko. Kaupungin puolella kaukolämmön rakentaminen aloitettiin hieman myöhemmin. Joen molemmille puolille rakennettiin kouluja, päiväkoteja, kaupungintalo ja Kuusanmäkeen vesitorni, jonka kautta maalaiskunnan alueelle saatiin Matinmäen pohjavettä tasaisemmalla paineella. Kaupunki oli silloin vielä pintaveden varassa. Kaupungin ja maalaiskunnan yhteisenä hankkeena rakennettiin Peuraniemeen jätevedenpuhdistamo ja kumpikin osapuoli rakensi omalle puolelleen tarvittavat siirtoviemärit ja pumppaamot. Kajaanijoen alituksen toteutti Kainuun vesipiiri. Kuntalaiset muistavat kuitenkin parhaiten, että silloin päällystettiin katuja asfaltilla. Maalaiskunnassa asfaltointi oli uusi asia, sillä aikaisemmin oli päällystetty vain Kuurnantien pätkä ja siitä oli jo aikaa. Kuntaliitoksesta oli päätetty ja kuntalaiset joen molemmin puo- Hurja rakentamisen tahti jatkui vielä yhdistyneessä kunnassa. Rahaa rakennushankkeisiin oli varattu niin paljon, ettei niitä ehtinyt käyttämään, vaan ne siirtyivät seuraavalle vuodelle ja kasvoivat vuosi vuodelta. Toteuttajina saatiin moitteita siitä, ettei rakentamiseen ja ylläpitoon varattuja rahoja saatu käytettyä. Siirtomäärärahat pitkittivät lamaan vajoamista, mutta sinne taas lopulta vajottiin. Rahat loppuivat yhtä arvaamatta kuin olivat ilmaantuneetkin. Rahan puute ja työttömyys ovat muuttuneet kroonisiksi. On luotava maa(kunta)usko uus. Potkua saadaan TCtaloista, ajoneuvojen testausradasta ja kaivannaisteollisuudesta, jolla uusi liitosalue Otanmäkikin toivottavasti saadaan, raidekaluston valmistuksen ohella, uuteen kukoistukseen. Taloustilanne voi muuttua äkkiä, olkaa valmiit. Eino Majava rakennusmestari Kajaanin kaupunki, rakennusmestari, ympäristöasiantuntija Luottamustoimet Rakennuslautakunta, varajäsen Elinkeinolautakunta, varajäsen Vesilautakunta, puheenjohtaja Tielautakunta, jäsen Rakennuslautakunta, jäsen Vuohengin lukio, varajäsen Kaupunginvaltuusto, jäsen Kaupunginhallitus, varajäsen Kaupunginvaltuusto, jäsen Kaupunginhallitus, jäsen Kajaanin aikuiskoulutuskeskus Oy hallitus, puheenjohtaja Kaupunginhallitus, jäsen Kainuun Sato Oy hallitus, kaupungin edustaja 14. äänestysalue Ylä-Teppana, jäsen Kainuun Sähkö Oyj hallitus, kaupungin edustaja Korkea-asteen koulutuksen johtokunta, varajäsen Kaupunginvaltuusto, jäsen Kainuun sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin ky hallitus, jäsen ja varajäsen Kajaanin Lämpö Oy hallitus, kaupungin edustaja 6. äänestysalue Teppana, puheenjohtaja Keskusvaalilautakunta, puheenjohtaja 1964-1972 1967 1973-1974 1967, 19741976 1977-2011 1975-1976 1975-1976 1976 1977-1980 1978-1988 1985-1988 1987-1988 1989-1990 1989-1996 1991-1992 1992-1999 1993-1994 1993-1994 1993-1996 1994-2001 1995-1996 1997-2000 1997-2000 1997-2000 1999-2000 2000-2008
10 Kajaani 360 v. 1651-2011 Kajaanin Keskuskoulun peruskorjaus 2011-2013 Keskuskoulu sisäpihan puolelta. Kajaanin Keskuskoulu on vuonna 1952 valmistunut arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema koulurakennus. Koulun yhteydessä oleva erillinen liikuntasaliosa on valmistunut vuonna 1994. Molemmat rakennukset ovat kivirakenteisia ja edustavat oman aikakautensa rakentamistapaa, jota on täydennetty eri vuosikymmenten aikana useilla pienemmillä muutoksilla ja korjauksilla. Keskuskoulu on rakennustaiteellisesti arvokas rakennus, joka on vahvistettu maakunnalliseksi suojelukohteeksi maakuntakaavassa 2009. Kestävistä ratkaisuistaan huolimatta aika on ajanut Keskuskoulun ohi monessa suhteessa, minkä vuoksi kouluun tehdään vuosien 2011-2013 välillä merkittävä peruskorjaus. Sen tarkoituksena on sopeuttaa koulu vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia tarpeita niin toiminnallisesti kuin rakennusteknisestikin. Peruskorjaus tehdään kahdessa vaiheessa koulun ollessa toiminnassa samanaikaisesti rakennuksen eri osissa. Keskuskoulu on merkittävä osa Kajaanin kouluverkostoa ja tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa. Koulun oppilasmäärä vaihtelee seuraavan viiden vuoden aikana n. 550-680 oppilaan välillä. Pinta-alallisestikin koulu on suuri, kokonaispinta-ala on noin 10 000 m2. Nykyisestä yläasteesta koulun toiminta tulee lähivuosina painottumaan enemmän ala-asteen suuntaan. Lisäksi koulun yhteyteen tulee mm. aamupäivä- ja iltapäiväkerhotoimintaa, mikä muuttaa olennaisesti koulun luonnetta nykyisestä. Keskuskoulu on Kajaanin keskusta-alueen aluekoulu, jossa on varsinaisen koulukäytön lisäksi runsaasti myös muuta käyttöä. Keskuskoulu toimii kansalaisopiston, urheilutapahtumien, konserttien ja juhlien pitopaikkana. Vanhusväestön osuuden kasvaminen lisää tarvetta käyttää kunnallisia rakennuksia myös uusien käyttäjäryhmien tarpeisiin. Koulujen käyttöasteen tehostamista ja etenkin käyttöaikojen lisäämistä on pyritty ennakoimaan myös Keskuskoulun muutoksissa. Peruskorjauksen aikana tullaan kunnostamaan koulun piha-alueet, uusimaan talotekniikka, sopeuttamaan tilaohjelma koulun tarpeisiin, uusimaan sisärakenteet ja ajanmukaistamaan kalustus. Liikuntaesteisyyden huomioiminen on asettanut omat merkittävät haasteensa sisätilojen suunnitteluun. Kohde kuuluu valtionavun piiriin, mikä edellyttää useiden vaatimusten toteutumista. Jokelan ja Kauhajoen tapahtumat ovat vaikuttaneet myös Keskuskoulun suunnitteluun. Kouluturvallisuuteen on haettu ratkaisuja sekä rakennuksen sisä- että ulkopuolella. Rakennuksen sisällä kouluturvallisuutta parannetaan huomioimalla uudet Sisäasiainministeriön turvallisuusohjeet ja -määräykset jo ennen niiden varsinaista voimaantuloa. Ulkopuolella oppilasturvallisuutta on lisätty järjestämällä Väinämöisenkadulla saattoliikenne koulun puoleiselle osalle, minkä vuoksi kadun yksisuuntaisuus vaihtaa suuntaansa. Yleistä viihtyisyyttä ja turvallisuutta edistetään rajaamalla koulualue tehokkaammin, erottamalla koulun oppilas- ja huoltoliikenne omille piha-alueillensa rakennuksen eri puolille sekä jäsentämällä piha-alueet myös ikäryhmittäin. Yhteiskunnassa ja väestörakenteessa tapahtuvat muutokset heijastuvat myös kouluihin, koulun penkkiä kuluttavat taustoiltaan hyvin erilaiset oppilaat. Pedagogiset menetelmätkin edellyttävät joustavuutta ja muunneltavuutta, siksi koulu fyysisenä rakennuksena joutuu nykyisin vastaamaan paljon erilaisempiin haasteisiin kuin koskaan aiemmin. Arkkitehti Ville Laitinen tilapalvelu Nämä ovet ovat monelle tutut.
VT5 Luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki 11 Rakennusinvestoinnit 2011 Paltaniemi 4 km Lentokenttä 4km TUOVILA NAKERTAJA SEPPÄLÄ TIKKAPURO PÄRSÄNSUO Likolahti 7 HEINISUO KOMIAHO KONTIOSAARI HETTEENMÄKI SUVANTOLA KÄTTÖ TIHISENNIEMI PÖLLYVAARA TEPPANA KUURNA 10 KÄTÖNLAHTI VT5 Särämänt KATISKA PUROLA Kaupunginlampi 3 1 18 20 12 5 8 4 22 16 17 19 Kajaaninjoki ONNELA Kesäniemi Petäisensaari Äkälänniemi 15 LOHTAJA 9 PUISTOLA 11 14 21 VT5 PETÄISENNISKA Sotkamontie VT5 2 Siikalahti Siikaniemi KETTU Vimpelin urheilu- ja ulkoilukeskus LEHTIKANGAS VARISKANGAS 13 Vimpelinlampi VIMPELINVAARA PALOKANGAS 6 HUUHKAJANVAARA P LAAJANKANGAS KYLMÄ Pieni Vimpeli HOIKANKANGAS Hoikanlampi HEVOSSUO 0 0.5km 1km Kylmänlampi Valkeajärvi Copyright Kajaanin kaupunki KAUPUNKIALUEELLA OLEVAT INVESTOINTIKOHTEET 2011 1. Pääterveysasema, varavoimakoneen uusiminen 2. Variskankaan toimintakeskus, vesikaton uusiminen ja pihan perusparannus Mustalampi 3. Y-sairaala (Tulliniemen vanhainkoti), peruskorjaussuunnittelu 4. Kaupunginteatteri, vesikaton ja ulkoseinien maalaus, ikkunoiden uusiminen 5. Keskuskoulu, peruskorjaus 6. Pietari Brahe / Soidinsuon koulu, teknisen työn tilojen peruskorjaus 7. Nakertajan koulu, lämpölinjojen ja lämmöntuotannon uusiminen 8. Väinölän koulu, ulkopuolinen maalaus 9. Lohtajan koulu, jättöpaikan peruskorjaus, säilytystilan lisääminen luokkiin 10. Kätönlahden koulu, peruskorjauksen viimeistelytyöt 11. Lyseo, piha-alueen kunnostaminen 12. Liikennepuisto, huoltorakennuksen uusiminen 13. Huuhkajanvaaran päiväkoti, piha-alueen perusparannus 14. Päiväkoti (Koulukatu 3), vesikaton uusiminen 15. Lohtajan päiväkoti, peruskorjaus 16. Kaukametsän sali, vesikaton uusiminen osittain, hissin rakentaminen liikuntaesteisille 17. Musiikkiopisto, vesikaton peruskorjauksia osittain 18. Pääkirjasto, ikkunoiden uusiminen 19. Vesiliikuntakeskus, hankkeen aloittaminen Iso Ruuhijärvi 20. Kajaanihalli, vesikaton uusiminen Sotkamo - Joensuu Karankalaht 21. Vienankatu 5-7, vesikaton kunnostus 22. Kaupungintalo, tilamuutoksia, ulkoseinien uusiminen, jäähdytyslaitteiston uusiminen KARTAN ULKOPUOLELLA OLEVAT KOHTEET - Otanmäen hammashoitola, muutostöiden saattaminen loppuun - Hoitokoti Toppila, yläpohjan peruskorjaus ja varavoimakoneen uusiminen - Vuolijoen paloasema, muutostyöt - Vuolijoen terveyskeskuksen keittiö, peruskorjauksen loppuun saattaminen Lisätietoja Tilapalvelu: Heikki Juntunen p. 044 7100 269 Markku Haverinen p. 044 7100 302
12 Kajaani 360 v. 1651-2011 Palautetta kaupungille Uuteen palautejärjestelmään palautetta voi antaa milloin vain Kirjautumalla voit seurata palautteesi etenemistä Kajaanin kaupunki on hankkinut uuden sähköisen Teklan eservice - palautejärjestelmän. Enää kajaanilaisen ei tarvitse miettiä palautteensa kohtaloa, vaan hän voi seurata palautteensa käsittelyn etenemistä, lukea vastauksen palautteeseensa sekä seurata, mitä palautetta muut ovat antaneet. Palautetta voi antaa kaupungin palveluista, toiminnasta ja päätöksenteosta tai tehdä aloitteen kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Edelleenkin palautetta voi kaupungille antaa myös puhelimitse tai suullisesti. Sähköinen palautejärjestelmä otetaan käyttöön, kun uusi kaupungintalon asiakaspalvelupiste valmistuu syksyllä. Uusi palautepalvelu on paikkatietopohjainen sähköinen järjestelmä ja se on yksi osa kaupungin asiakaspalvelun kehittämisessä. Kaikki palautteet ja kyselyt tallennetaan uuteen järjestelmään Palautejärjestelmään ohjataan ja viedään kaikki www-sivujen, puhelimen ja asiakaspalvelupisteen kautta tulevat asiakaspalautteet ja -kyselyt. Myös asiakaspalautteisiin ja -kyselyihin annetut vastaukset viedään järjestelmään. Asiakaspalvelupisteen henkilöstö antaa asiakkaalle vastauksen esitettyyn palvelupyyntöön tai palautteeseen tai välittää tarvittaessa palvelupyynnön tai palautteen eteenpäin ja varmistaa, että asiakas saa vastauksen. Järjestelmän kautta voi tehdä myös kuntalaisaloitteen. Kunnan asukkaalla on kuntalain mukaan oikeus tehdä kunnalle vapaamuotoisia aloitteita sen toimialaan kuuluvissa asioissa. Aloitteen voi lähettää myös sähköpostiin kajaani@kajaani.fi tai toimittaa sen kaupungintalon kirjaamoon osoitteeseen Pohjolankatu 13. -Olemme nyt hankkineet palautteiden, kyselyiden ja kuntalaisaloitteiden käsittelyyn sähköisen järjestelmän, johon kootaan kaikki palautteet jne. ja myös vastaukset palautteisiin jne. Keskitetty palautejärjestelmä hyödyttää niin kuntalaisia kuin kaupunkia. Jatkossa palautteisiin ja kyselyihin vastaaminen on organisoitu, kiteyttää hallintojohtaja Tuija Aarnio. -Palautejärjestelmä on integroitu internet karttapalvelimeen. Kuntalaisen on helppo antaa netissä palautetta ja kirjautumalla hän voi seurata oman palautteensa käsittelyn etenemistä. Palautteen antajalla on mahdollisuus käyttää karttaa palautteensa kohdistamiseen sekä lisätä omia piirustuksia ja valokuvia tai jakaa sosiaalisessa mediassa, kertoo paikkatietoinsinööri Jaakko Heikkinen. Lisätietoja palautejärjestelmästä - Lisätietoja paikkatietoinsinööri Jaakko Heikkinen, puh. 044 7100 370 - Palautepalvelu otetaan käyttöön syksyllä ja linkki palautepalveluun löytyy www.kajaani.fi sivujen etusivulta. Kaupungintalon uusi asiakaspalvelupiste valmistuu syksyllä Kaupungintaloa remontoidaan parhaillaan ja remontti on valmis syksyllä. Remontin tavoitteena on parantaa kaupungin asiakaspalvelua ja tehostaa toimitilojen käyttöä. Kaupungintalon ykköskerrokseen rakennetaan uusi Kajaani Info ja nykyisen Infon (Kauppakatu 21) toiminnot siirretään kaupungintalolle. Uudesta asiakaspalvelupisteestä kehitetään jatkossa laajan palvelukonseptin yhden luukun palvelupiste. -Näin kaupunki haluaa palvella asiakkaitaan entistä paremmin. Myös toimintojen sijoittelut tulevat muuttumaan niin, että eniten asiakaspalvelua antavat yksiköt (muun muassa rakennusvalvonta), sijoittuvat remontin jälkeen kaupungintalon ykköskerrokseen. Suurin remontti tehdään asiakaspalvelupisteen takia ykköskerroksessa. Samalla kaupungintalon turvallisuutta parannetaan vähentämällä ulkopuolisten liikkumista kerroksissa, sanoo hallintojohtaja Tuija Aarnio. Syksyllä avattava kaupungintalon uusi asiakaspalvelupiste hoitaa mm. seuraavia asiakaspalvelutehtäviä Neuvonta ja opastus kaupungin palveluista ja toiminnasta Kassapalvelut (kaupungin ja Kainuun maakunta kuntayhtymän laskut) Lippujen ja lupien yms. tuotteiden myynti Kuntalaispalautteiden, -aloitteiden, hakemusten ja asiakirjojen vastaanotto Lomakkeiden ja esitteiden jakelu Sähköisten palvelujen käytön opastus Kaavojen, suunnitelmien ja asiakirjojen yms. nähtävilläpito Matkailuneuvonta Kaupungintaloa remontoidaan - muutoksia palveluissa Kassapalvelu on siirtynyt Kajaani Infoon, Kauppakatu 21, jonne voi maksaa kaupungin ja Kainuun maakunta kuntayhtymän laskut ja jättää maksukattohakemukset. Palvelunumero on (08) 6155 2345. Kajaani Info on avoinna: ma-pe klo 9.00-16.30 13.6.-13.8.2011 ma-pe klo 9.00-17.00 ja la klo 9.00-14.00 Tarjoukset ja muut viralliset asiakirjat otetaan vastaan kirjaamossa kaupungintalon 2. kerroksessa. Nähtävillä olevat kaavat ovat maankäyttöpalveluissa kaupungintalon 3. kerroksessa. Saapuvat ostolaskut voi toimittaa remontin ajan postitukseen. Postitus on kaupungintalon 1. kerroksessa. Remontti valmistuu syksyllä. Pahoittelemme häiriötä ja toivomme joustavuutta. Kajaanin kaupunki, ympäristötekninen toimiala PL 132, 87101 Kajaani www.kajaani.fi Lehden ulkoasu ja taitto: Rosa Kemppainen harjoittelija Kainuun ammattiopisto Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy