Vaasan kaupunki Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatuksessa 2012
Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Suomi toisena kielenä - opetussuunnitelman tavoitteet... 4 1.1. S2-opetuksen lähtökohdat... 4 2. Suomi toisena kielenä - opetuksen toteuttaminen... 5 2.1. Kasvattaja kielen kehityksen tukijana... 5 2.2. Oppimisympäristö... 5 3. Lapsen kielellisen kehityksen arvioiminen... 5 3.1. Lapsi toisen kielen oppijana... 5 3.2. Kielellinen tietoisuus... 6 3.3. Menetelmiä kielen kehityksen arviointiin... 6 4. S2-opetuksen järjestelyt Vaasassa... 7 4.1. Vastuun jakaminen S2- opetuksen toteutuksessa varhaiskasvatuksessa:... 7 5. Suomi toisena kielenä opetuksen toteuttaminen... 8 5.1. Suomen kielen oppimisen toimintatavat... 9 5.1.1. Luonnollinen oppiminen... 9 5.1.2. Ohjattu oppiminen... 9 5.1.3. Yksilöllinen opetus... 9 5.1.4. Oppisisällöt... 9 5.2. Työkaluja Suomi toisena kielenä opetukseen... 9 5.2.1. Päivittäiset toiminnot... 9 5.2.2. Laulu-, leikki- ja liikuntatuokiot...10 5.2.3. Kirjat ja kuvat...10 5.2.4. Retket ja tapahtuma...10 5.2.5. Äidinkielen merkitys...10 Lähdeluettelo:...12 Liitteet:...13 2
Johdanto Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä Vaasan varhaiskasvatuksessa on kasvanut viime vuosina ja oli vuonna 2010 n. 300 lasta (10 % kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista). Varhaiskasvatuksessa oleville maahanmuuttajataustaisille lapsille tulee luoda tasavertaiset mahdollisuudet oppia suomen kieltä. Suomen kielen opetuksen tulee olla suunnitelmallista ja osa päivittäistä toimintaa. Suomi toisena kielenä -opetus (S2-opetus) on maahanmuuttajataustaisille lapsille annettavaa tavoitteellista ja säännöllistä opetusta. S2 -opetussuunnitelman tarkoituksena on toimia työvälineenä joka kodissa ja perhehoitokodissa, jossa on maahanmuuttajataustaisia lapsia. Suomi toisena kielenä -opetus tehostaa lasten kielen oppimista. S2 -suunnitelman pohjana ovat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010), Vaasan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma (2011), Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003), Vaasan varhaiskasvatussuunnitelma (2005) ja Vaasan kaupungin Lapsen kotoutumissuunnitelma varhaiskasvatuksessa (2008). 3
1. Suomi toisena kielenä - opetussuunnitelman tavoitteet Kieli on ajattelun, kommunikaation ja vuorovaikutuksen sekä oppimisen väline. Varhaiskasvatuksessa S2 -opetuksen tavoitteena on, että lapsi on tasavertainen ryhmän jäsen ja hänellä on yhdenvertainen mahdollisuus oppimiseen. Maahanmuuttajataustainen lapsi omaksuu kielen ja vuorovaikutustaidot kasvaessaan, kehittyessään ja toimiessaan yhdessä suomea äidinkielenään puhuvien lasten ja aikuisten kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman toimiva suomen kielen taito kaikilla kielen osa-alueilla. Kielitaidon kämmenmalli ( teos: Saako olla suomea opas suomi toisena kielenä opetukseen ks.41) 1.1. S2-opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajataustaisia lapsia erottaa toisistaan kieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Lapsen äidinkieli ja kulttuuri otetaan huomioon, vaikka toiminnassa toteutetaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. S2 - opetuksen tavoitteena varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on kehittää lapsen suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta. Pyrkimyksenä on, että lapsi pystyy ilmaisemaan itseään, ymmärtää ja tulee ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. S2-opetus luo edellytykset joustavalle kouluun siirtymiselle. Se tukee lapsen kaksikielistä identiteettiä ja hyvää itsetuntoa. Äidinkielen tukeminen vahvistaa lapsen toiminnallista kaksikielisyyttä. 4
2. Suomi toisena kielenä - opetuksen toteuttaminen 2.1. Kasvattaja kielen kehityksen tukijana Kasvatushenkilöstöllä on sekä pedagoginen että kielellinen rooli maahanmuuttajalasten varhaiskasvatuksessa. Kasvattajan tehtävänä on tukea lapsen kielenkäyttöä ja tarjota luonteva ja selkeä puheen malli. Lisäksi tulee huomioida myös ilmaisun tarkkuus (syön leivän/leipää). Kasvattajan tulee järjestää leikkitilanteita, jotka houkuttelevat lasta oppimaan ja käyttämään suomen kieltä. Leikin mallintaminen (lapsen kanssa leikkiminen ja sen sanoittaminen) on kielen opettamista ja tarjoaa vuorovaikutustilanteita. Kasvattajan on myös tunnettava lapsen yleisen kielen ja puheenkehityksen vaiheet eri ikäkausina. 2.2. Oppimisympäristö Hyvällä oppimisympäristöllä voidaan edistää lapsen kielen oppimista. Fyysisen ympäristön (huonekalujen, esineiden ja eri toimintojen sijoittelu, valaistus, äänieristys) on oltava kielellisesti ja kuvallisesti suunniteltu niin, että se innostaa lasta kielen käyttämiseen. Psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön vaikuttaa myönteisesti kasvattajan taito luoda lämmin, kannustava ja turvallinen ilmapiiri sekä kasvattajan herkkyys vuorovaikutustilanteessa. Lisäksi oppimisympäristöön vaikuttavat opetussisällöt ja - menetelmät. 3. Lapsen kielellisen kehityksen arvioiminen 3.1. Lapsi toisen kielen oppijana Ihminen on kaksikielinen, kun hän pystyy toimimaan kahdella kielellä yksi- tai useampikielisessä yhteisössä. Yksilön pitäisi myös kyetä samaistumaan molempiin kieli- ja kulttuuriryhmiin. Lapsi oppii ensin ymmärtämään ja ilmaisemaan hänelle tärkeät perusasiat. Tätä taitoa sanotaan pintasujuvuudeksi. Kieltä tarvitaan myös käsitteiden oppimiseen ja tunteiden ilmaisemiseen. Uuden kielen oppiminen oman ikätason mukaiseksi kestää keskimäärin 5-7 vuotta. Lapsi tarvitsee noin 50-100 toistoa oppiakseen kunnolla uuden sanan. 5
3.2. Kielellinen tietoisuus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 luovat pohjaa lapsen kielen kehittymiselle. Lapsen tulee saada kuulla ja tulla itse kuulluksi, hänen on saatava kysellä ja hänelle on vastattava. Lapsen on saatava kokemuksia, miten puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja luetuksi kieleksi. Kieltä on havainnoitava ja on tutkittava tekstejä, sanoja ja kirjaimia. Lorut, riimit ja kuvat helpottavat kielen havainnointia. Keskustelemalla aikuisen kanssa lapsi oppii käyttämään kieltä monenlaisissa yhteyksissä. Saduttaminen on myös hyvä menetelmä kielen aktiiviseen käyttämiseen. Aikuisen oma kielellinen tietoisuus kuuluu perustekijöihin lapsen kielen kehittymisessä. Kielellinen tietoisuus on tietoisuutta äännerakenteesta, sanoista ja niiden taivutuksesta, lauseiden rakentumisesta, sanojen merkityksistä ja niiden eroista sekä tietoisuutta käyttää kieltä tilanteeseen sopivalla tavalla. 3.3. Menetelmiä kielen kehityksen arviointiin Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen S2- opetussuunnitelma, joka on osa lapsen kotoutumissuunnitelmaa. Suunnitelmalla pyritään toteuttamaan tavoitteellinen ja selkeästi etenevä S2-opetus. Tavoitteiden tulee olla realistiset ja suunnitelmaa seurataan säännöllisesti. Ennen suunnitelman laatimista kodin kasvatushenkilöstö arvioi lapsen kielen tasoa: kielen ymmärtämistä ja puheen tuottoa. Suunnitelman laatii lastentarhanopettaja yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhemmille kerrotaan sekä suomenkielen että oman äidinkielen oppimisen tärkeydestä ja tavoitteista Lapsen aloittaessa hoidossa hänen suomen kielen kehityksensä on usein vielä alussa. Kieltä havainnoidaan tällöin arkihavaintojen pohjalta, keskusteluissa lapsen kanssa, kuvien käytön yhteydessä ja saduttamalla. Kasvattaja seuraa ensin passiivisen ja myöhemmin aktiivisen sanavaraston kehittymistä sekä dokumentoi havaintojaan. Esim. kirjataan vihkoon ruokailuun tai vaatetukseen liittyviä sanoja. Liite. Arkihavaintomalli Maahanmuuttajalapsen kielen kehitystä arvioidaan useilla menetelmillä, joista Vaasassa on käytössä: Kettu-testi 3-vuotiailla, sen tekee kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti tai lastentarhanopettaja, joka on saanut tarvittavan koulutuksen Repun takanassa - maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus 4-5-vuotiailla, sen tekee ryhmän lastentarhanopettaja Lauran Suomi toisena kielenä kartoitusaineisto esiopetuksessa 6-vuotiailla, materiaalia käyttää ryhmän lastentarhanopettaja Kieliraketti-havainnointi tehdään kaikille 6-vuotiaille maahanmuuttajalapsille ja materiaalia käyttää ryhmän lastentarhanopettaja. Perhehoidossa lasten kielitaidon kartoituksen tekee kiertävä S2-lastentarhanopettaja. 6
Suomen kielen taitotasoa arvioidaan em. kartoitusaineistolla sekä syksyllä että keväällä. Mutta arkihavainnoinnin ja dokumentoinnin tulee olla jatkuvaa. 4. S2-opetuksen järjestelyt Vaasassa Suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyn tavoitteena on luoda malli, joka tukee varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista S2-opetuksessa, kielen arvioinnissa ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Esimies vastaa oman varhaiskasvatusyksikkönsä S2-opetuksen toteutumisesta ja lapsikohtaisen S2-opetussuunnitelman laatimisen ja arvioinnin suunnitelmallisesta toteutumisesta. Hän osallistuu alueellisiin verkostotapaamisiin. Lastentarhanopettaja tekee lapsen oman S2-suunnitelman ja arvion ja vastaa S2- opetuksen toteuttamisesta muun henkilöstön kanssa. Perhehoidonohjaaja tekee yhdessä perhehoitajan kanssa S2-suunitelman. S2- opetusta annetaan ryhmä-, pienryhmä- ja yksilöopetuksena. Opetustuokiot suunnitellaan etukäteen lasten tasosta ja lähtökohdista. Etenkin pienten lasten kohdalla käytetään hyväksi perushoitotilanteita. Kiertävä S2-lastentarhanopettaja konsultoi varhaiskasvatuksen henkilöstöä maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen arvioinnissa ja opetuksessa. Maahanmuuttajataustaisten lasten kielen kehittämistä toteutetaan vuosikellon mukaan, joka sisältyy maahanmuuttajataustaisten lasten ohjekansioon. Liite: Vuosikello 4.1. Vastuun jakaminen S2- opetuksen toteutuksessa varhaiskasvatuksessa: Ensisijaisesti lapsen S2-opetus kuuluu ryhmän kasvattajille. Hyvän oppimistuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhteistyötä koko yksikön ja kiertävän S2-lastentarhanopettajan kanssa sekä alueellista verkostotyötä esimiesten ja asiantuntijoiden kanssa. Verkostoon kuuluu kodinjohtajia, kiertävä S2-lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, kasvatushenkilöstön edustaja, maahanmuuttajakoordinaattori sekä palvelupäällikkö. Palvelupäällikkö vastaa verkoston toiminnasta. Verkosto kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa kehittämään maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatusta ja S2-opetusta sekä henkilöstön koulutusta. 7
S2-lto:n tehtävät - maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tukeva kehittämistyö - yksiköiden henkilöstön S2- ohjaus ja tiedotustyö -henkilöstön S2-koulutus - osallistuu alueellisen verkostotyön luomiseen ja kehittämiseen -perhehoidon lasten kielen arviointi - 5v ja 6v lasten kielitaitotason kartoitus Yksikön esimiehen tehtävät Lto:n,lh:n ja pph:n tehtävät - vastaa oman yksikkönsä - sitoutuu lapsen kielen S2-opetuksen kehityksen tukemiseen ja toteutumisesta opettamiseen - osallistuu alueellisiin - mallittaa lapselle suomen verkostotapaamisiin kieltä arjessa - hankkii tarvittavia - järjestää motivoivan materiaaleja opetukseen oppimisympäristön - huolehtii henkilöstön - tukee lapsen monikulttuurisen osallistumisesta S2- identiteetin koulutustapahtumiin kehittymistä yhteistyössä - luo edellytykset toimivalle vanhempien kanssa oppimisympäristölle - havainnoi, arvioi ja dokumentoi -moniammatillinen yhteistyö - lto tekee kodissa tarvittavat suunnitelmat ja kartoitukset 5. Suomi toisena kielenä opetuksen toteuttaminen S2-opetus on osa varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstön perustehtävää. S2-kielen opetuksen tavoitteet huomioidaan jo toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa. Selkeässä suunnittelussa huomioidaan sekä ryhmän että yksittäisen lapsen kielen kehityksen taso. Kielen oppimisessa huomioidaan erilaiset oppimistavat: visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen oppimistapa. S2-opetus aloitetaan tekemällä lapselle henkilökohtainen opetussuunnitelma, joka on osa hänen kotoutumissuunnitelmaansa. S2-opetussuunnitelmassa edetään tavoitteiden mukaisesti ja ne arvioidaan sovitun ajan kuluttua. On tärkeätä, että S2-suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa ja tulkki on tässä mukana. 8
5.1. Suomen kielen oppimisen toimintatavat 5.1.1. Luonnollinen oppiminen Suomen kielen harjoittelu alkaa kuuntelemisella ja myöhemmin nimeämisellä. Lapselle nimetään ympäristön tapahtumia, asioita ja esineitä arkin tilanteissa useasti toistaen esim. ruokailussa, pukeutumistilanteissa ja leikeissä. Aikuisen on huomioitava oman puheensa selkeys ja oikeellisuus, lauseiden yksinkertaisuus ja niiden on liittyminen konkreettiseen tekemiseen. Lapsen sanomisia ei korjata, mutta aikuinen lausuu asian oikeassa muodossa. Ryhmän kaikki aikuiset osallistuvat luonnolliseen opetukseen. 5.1.2. Ohjattu oppiminen Ohjatun oppimisen tarkoituksena on kerrata ja tarkentaa luonnolliseen oppimiseen liittyviä käsitteitä ja sanastoa sekä ryhmässä ajankohtaista teemaa. Ohjattu oppiminen tapahtuu muutaman lapsen pienryhmässä, joihin lapset on jaettu suomen kielen taidon ja lapsen iän mukaan. Ohjattua S2- opetusta antaa lastentarhanopettaja/kasvattaja. Liite. (Esimerkki S2-opetustuokiosta) 5.1.3. Yksilöllinen opetus Lapsen yksilöllisessä opetuksessa läheinen vuorovaikutus luo lapselle turvallisen ja konkreettisen oppimistilanteen. Yksilöopetuksessa käydään läpi opittuja asioita sekä ryhmän tulevia teemoja. Opetusta antaa lastentarhanopettaja/ kasvattaja. 5.1.4. Oppisisällöt S2- oppimisessa noudatetaan pääsääntöisesti voimassa olevia yleisiä opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmia soveltaen niitä maahanmuuttajataustaisille lapsille. 5.2. Työkaluja Suomi toisena kielenä opetukseen 5.2.1. Päivittäiset toiminnot Kieli kehittyy toiminnan avulla konkreettisesti näyttäen ja nimeten Esim. laita tossu jalkaan, tämä on jalka, tämä on tossu, onpa hienot tossut. Kuvien näyttäminen uuden toiminnan alkaessa jäsentää lapsen kuvaa järjestyksestä ja antaa avainsanoja eri toimintoihin. 9
5.2.2. Laulu-, leikki- ja liikuntatuokiot Helpot laulut ja sormileikit innostavat lasta kielelliseen ilmaisuun ja niitä on hyvä toistaa useasti. Rytmi- ja liikuntaleikeissä lapsi voi konkreettisesti harjoitella kielellisiä taitojaan. Lauluja voi myös kuvittaa sanoin, jolloin laulusta/leikistä tehdään kuva taululle, josta lapsi voi valita, minkä laulun haluaa seuraavaksi. Laulu- ja leikkituokiot voivat olla pienryhmässä tai yhdessä muun ryhmän kanssa. Lapsen luontaista iloa liikunnasta lisää kielen oppiminen konkreettisissa tilanteissa ja niistä aikuiselta saatu välitön, myönteinen palaute. 5.2.3. Kirjat ja kuvat Kirjojen lukeminen aloitetaan katselemalla kuvia lapsen kanssa ja keskustelemalla niistä. Kirjojen tulee olla lapsen arkiän liittyviä ja kuvien selkeitä. Myöhemmin luetaan helppoja kuvakirjoja pienryhmissä, jolloin voidaan avata käsitteitä keskustelemalla niistä. Aamu-sarjan kirjat antavat selkeyttä suomen kielen oppimiseen 5.2.4. Retket ja tapahtuma Ennen retkeä lapselle kerrotaan sanoin ja kuvin tulevasta retkestä. Luontoretkellä nimetään ja kosketellaan ympäröiviä luonnonilmiöitä, käydään Mörrimetsässä. Myöhemmin käydään retken tapahtumat läpi tarkentaen erilaisia opittuja asioita. Teatterija musiikkitapahtumiin valmistaudutaan tutustumalla aiheeseen kuvin ja kuunteluin. Jälkeenpäin lapsille järjestetään tilaisuus harjoitella kielen käyttöä eri rooleissa. 5.2.5. Äidinkielen merkitys Lapsi ilmaisee itseään ja tunteitaan parhaiten omalla äidinkielellään. Hän oppii sillä myös käsitteet. Äidinkieli on myös lapsen oman identiteetin varmistaja. Omaan etniseen ja kulttuuriseen ryhmään kuuluminen vahvistaa lapsen itsetuntoa. Vanhemmille korostetaan äidinkielen merkitystä. Oma äidinkieli luo hyvän pohjan myös suomen kielen oppimiselle. Äidinkielen opetusta järjestetään kodeissa mahdollisuuksien mukaan. Opetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille, mikäli opetusryhmään saadaan vähintään neljä lasta. Kuusivuotiaat voivat myös osallistua lähikoulun äidinkielen opetusryhmään. Kirjastossa on erikielisiä lasten kirjoja, joita perheet voivat lainata vahvistaakseen lasten äidinkielen taitoa. Varhaiskasvatushenkilöstö tiedottaa asiasta vanhemmille. Varhaiskasvatuksessa voidaan myös järjestää eri kulttuureihin pohjautuvia tapahtumia ja opettaa yksittäisiä eri kielten sanoja koko lapsiryhmälle. 10
Työryhmä: Karlsson-Pasto Mariann Mikkola Marjo Orre Erja Saariaho Anne Ylikantola Sari Tammelin Hannele 11
Lähdeluettelo: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2010. Helsinki: Opetushallitus, Määräykset ja ohjeet 2010:27 Helsingin kaupungin hoidon suomi toisena kielenä(s2)- suunnitelma.2005. Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:12 Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009. Helsinki: Opetushallitus. Nissilä. Leena, Martin, Maisa, Vaarala, Heidi,Kuukka, Ilona. 2006. Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä - opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. Paavola, Heli&Talib, Mirja-Tytti, 2010. Kulttuurinen moninaisuus kodissa ja koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus Perusopetukseen valmistava opetus esiopetuksessa (valmistava esiopetus) Vaasassa 2010 Tani, Hanna ja Nissilä, Leena (toim.) 2010. Tasolta toiselle - opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä - opetuksessa. Helsinki: Opetushallitus. Vaasan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Vaasan varhaiskasvatussuunnitelma 2005 Virtanen, Päivi, Alanampa, Anne, Hytönen Marja-Liisa, Maijala, Kaisa ja Vasiljeva, Ljudmila. 2001. Maahanmuuttajalasten esiopetusta kahdella kielellä. Kaksikielisen arvioinnin ja opetussuunnitelman kehittämisen projekti. Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä. 12
Liitteet: Liite. Vuosikello 13
Liite. Arkihavainnointimalli, esimerkki (oman havainnoinnin tueksi) Merkitse määrä, kun lapsi oppi sanan/ käsitteen. (Tätä ei säilytetä eikä siirretä kouluun) lapsen nimi pää vatsa käsi jalka selkä polvi olkapää peppu sormet varpaat kaula hiukset lapsen nimi suu silmä nenä korva kanta pää poski ham paat leuka huulet kulma karvat otsa peukalo lapsen nimi sininen keltai nen punai nen vihre ä o- ranssi violetti musta harmaa valkoi nen ruskea kulta hope a lapsen nimi housut hame sukat paita pipo kaula liina takki lapaset kengät sormik kaat lenk karit saapas lapsen nimi vyö mek ko farkut sukkahousut lippa lakki huivi pikku housut uima puku laukku tossut sateen varjo sade takki 14
Liite. Esimerkki S2-opetustuokioon Opetustilanteessa maahanmuuttajataustaista lasta tulee havainnoida sekä kirjata ko. lapsesta tehdyt havainnot. Tehostettua suomen kielen opetusta on syytä tarjota maahanmuuttajataustaisille lapsille päivittäin esim. vain 5 15 min / kerta, muun päivittäisen opetuksen lisäksi. Kehon osat (esimerkkejä teeman käsittelystä S2-opetuksessa) Samaa aihepiiriä voi käsitellä kaksikin viikkoa - Katsotaan peilistä itseämme (opettaja / lapsi lapset). Kehon osien nimeäminen, tunnustelu eri aistit monipuolisesti käyttöön Nimetään ensin lapsille tutuimmat kehonosat: pää, silmä silmät, nenä, suu jalka jalat, käsi kädet, vatsa, selkä jne. Opetetaan vähitellen myös muita kehon osia, siirtyen lopulta lapsille vieraampiin kehon osiin kuten ranne ranteet jne. Opetuksessa huomioidaan toki lapsen ikä sekä kielitaidon taso, jotta opetus ei ole liian haastavaa/ helppoa - Katsotaan kehon osien kuvia/ ihmisen kuvaa esim. Aamu suomen kielen kuvasanakirjasta Osoitetaan/ nimetään, keskustellaan. - Väritetään, leikataan, liimataan kehon osien kuvia esim. Aamu-tehtäväsivut - Leikitään ja lauletaan: Pää, olkapäät, polvet, varpaat kaikkia (opeteltuja) kehon osia käyttäen / nimeten. Voidaan ottaa mukaan myös lapselle vieraita kehon osia, jolloin toimii mallintaen ja sanoittaen. Sormet Leikitään ja lauletaan: Missä on peukalo? - Keskustelua, kerrontaa itsestä - kehon osista Yksikkö / monikko silmä-silmät, sormi-sormet 15
Nettilinkkejä: Varhaiskasvatussuunnitelma suomeksi http://varttua.stakes.fi/nr/rdonlyres/dd04983e-d154-4fe4-90a1- E2690175BE26/0/vasu.pdf Varttuan sivujen nettilinkit http://varttua.stakes.fi/fi/linkit/index.htm Opetuksen iloksi http://www.papunet.net/ http://www.edu.fi/ http://fi.wikipedia.org/wiki/luettelo_kielist%c3%a4_puhujam%c3%a4%c3%a4r%c3%a4 n_perusteella http://www.ethnologue.com/ Bibliografia http://www.solki.jyu.fi/vanhat/suomitoisenaverkko2002.pdf 16