Metsäkylän osayleiskaava, Ylöjärvi Liikenneselvitys Ylöjärven kaupunki SYYSKUU 2014
2 (23) Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti liikenneverkolla Ylöjärven keskustan länsipuolella valtatien 3 varressa. Kansikuva: Valtatie 3, Soppeentien/ Vanhan Vaasantien valo-ohjattu liittymä, ns. Shellin liittymä. -Insinöörit Suunnittelu Oy
3 (23) LKUSNT Ylöjärven kaupungilla on vireillä Metsäkylän osayleiskaava. Metsäkylä sijaitsee Ylöjärven kaupungin länsiosassa valtatien 3 pohjoispuolella. Osayleiskaavassa alueelle on suunnitteilla nykyisen asuinalueen mittavaa täydentämistä- ja laajentamista. Tämän liikenneselvityksen vaiheessa 1 touko-heinäkuussa 2014 on selvitetty uuden maankäytön aiheuttamia liikenteellisiä vaikutuksia valtatien 3 liittymiin ja vaiheessa 2 elo-syyskuussa 2014 selvitettiin vaikutuksia Metsäkylän alueen liikenneverkkoon. Selvityksen tavoitteena on varmistaa sekä valtatien 3 liittymien että Metsäkylän alueen liikennejärjestelyiden toimivuus ja turvallisuus ennustevuoteen 2040 asti. Liikenneselvityksen tilaajana on ollut Ylöjärven kaupunki, joista työhön ovat osallistuneet Pekka Virtaniemi, rto Huovila, Tuija Salmentausta, Seppo Reiskanen, Ritva Kangasniemi, ja Mirko Harjula. Selvityksen valtatievaiheesta on pyydetty ja saatu palautetta Pirkanmaan ELY-keskukselta. Liikenneselvitys on tehty touko-syyskuussa 2014 konsulttityönä -Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä, jossa työstä ovat vastanneet Outi Harju, Mikko Romu ja Juha Vehmas. Tampereella syyskuussa 2014 -Insinöörit Suunnittelu Oy
4 (23) SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat ja tavoitteet... 5 1.1 Yleistä... 5 1.2 Suunnittelualue... 5 1.3 Tie- ja liikenneverkko... 6 1.4 Maankäyttö ja ympäristö... 7 2 Valtatien 3 liittymien toimivuus... 9 2.1 Liikennemäärät valtatiellä... 9 2.2 Toimivuustarkastelu... 11 2.3 Kehittämisehdotukset... 14 2.4 Vaikutukset valtatiellä... 15 3 Katuverkkotarkastelu... 16 3.1 Liikennemäärät katuverkolla... 16 3.2 Nykytilan ongelma-analyysi ja kehittämisehdotukset... 20 3.3 Vaikutukset katuverkolla... 22 4 Jatkotoimenpiteet... 23 -Insinöörit Suunnittelu Oy
5 (23) 1 Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Yleistä Työn lähtökohtana on Ylöjärven eteläosien taajama-alueen tieverkkosuunnitelman (2011) päivittäminen ja tarkastelujen laajentaminen tukemaan vireillä olevaa Metsäkylän osayleiskaavatyötä. Tavoitteena on varmistaa alueen liikennejärjestelyiden toimivuus ja turvallisuus ennustevuoteen 2040 asti osana maankäytön kehittämistä, kun nykyinen asukasluku noin 3000 on kasvamassa noin 6000:een. 1.2 Suunnittelualue Suunnittelualueena on Metsäkylän asuinalue sekä valtatien 3 Metsäkylää palvelevat liittymät (kuva 2): Soppeentien/ Vanhan Vaasantien valo-ohjattu liittymä sekä valo-ohjaamattomat Vanhan Vaasantien liittymä ja Hiekkamaantien liittymä, jota toukokuussa 2014 oltiin juuri rakentamassa uuteen paikkaan. Hiekkamaantien uusi liittymä METSÄKYLÄ Vanhan Vaasantien liittymä Soppeentien liittymä Kuva 2. Suunnittelualue ja tarkasteltavat liittymät (ote Fonecta, 2014) -Insinöörit Suunnittelu Oy LUONNOS
6 (23) 1.3 Tie- ja liikenneverkko Metsäkylä sijaitsee valtatien 3 pohjoispuolella. Soppeentien liittymän länsipuolella valtatie on yksiajoratainen 80 km/h:n tie. Liittymän itäpuolella valtatie on 2+2-ajokaistainen ja nopeusrajoitus on 70 km/h. Katuverkko koostuu valtatien suuntaisesta pääkokoojakadusta (Metsäkyläntie Vanha Vaasantie), jossa on 40 km/h nopeusrajoitus sekä siihen liittyvistä pohjois-eteläsuuntaisista alempiasteisista kokoojakaduista ja edelleen em. liittyvistä tonttikaduista. Metsäkylän alueen palveluista kaupat, koulu ja päiväkoti sijoittuvat lähinnä Metsäkyläntien varteen Heikkiläntien liittymän tuntumaan. Lisäksi Kangasniementien varressa on kaksi päiväkotia. Valtatien 3 eteläpuolella Pinsiönkankaantien varressa on alakoulu, jossa osa Metsäkylässä asuvista lapsista käy. Kuva 3. Suunnittelualueen liikenneverkon väylähierarkia, palveluiden sijainnit sekä linja-autopysäkit 400 800 m kävelyetäisyyksineen. Valtatien varrella on muutamia linja-autopysäkkejä. Kulku pysäkeille sekä kulku valtatien poikki tapahtuu alikuluista, joita on suunnittelualueella yhteensä neljä. Valtatien suuntainen kevyen liikenteen yhteys kulkee pääosin maakäyttörakenteessa erillään valtatiestä. Katuverkon linja-autopysäkit sijoittuvat pääkokoojakadulle ja pysäkkiväli on noin 400 metriä, joka on merkitty tavoitteelliseksi pysäkkiväliksi Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelmassa (2011). Linja-autoliikenteen vuoroväli arkipäivinä välillä Tampere Metsäkylä on noin tunti ja ruuhkatunteina ajetaan muutama vuoro enemmän. Tavoitetasoksi joukkoliikennesuunnitelmassa on asetettu 30 min vuorotiheys. Tavoitteellinen kävelyetäisyys pysäkille on -Insinöörit Suunnittelu Oy
7 (23) 400 m linnuntietä (hyvä laatutaso) ja korkeintaan 800 m. Tavoitetason mukaiset kävelyetäisyydet kattavat Metsäkylän eteläosat hyvin, mutta pohjoisosan asutukselle joukkoliikenteen palvelutaso on paikoin alle tavoitetason. Metsäkylässä pääkokoojakadun (Metsäkyläntie/Vanha Vaasantie) varrella kulkee ajoradasta pääosin välikaistalla erotettu jalankulku- ja pyörätie. Myös tärkeimpien kokoojakatujen suuntaisesti kulkee yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä sekä lisäksi alueella on lukuisia alueen sisäisiä, saavutettavuutta parantavia Metsäkyläntien suuntaisia yhteyksiä, mm. koululle. Lisäksi Metsäkylästä johtaa huomattava määrä virkistysyhteyksiä lähimetsiin. 1.4 Maankäyttö ja ympäristö Metsäkylään on nykyisen asuinalueen reunoille suunniteltu laajennusalueita yli 3000 uudelle asukkaalle, mikä kaksinkertaistaa nykyisen asukasluvun vuoteen 2040 mennessä. Kuvaan 4 on merkitty uudet asuinalueet, niiden pinta-ala ja ennustettu asukasluku sekä alustava osa-alueen rakentamisvuosi. Kuva 4. Maankäyttösuunnitelma Kuvassa 5 on esitetty Metsäkylän maankäytön ja liikenneverkon visio vuodelle 2040. Valtatien 3 uusi linjaus kulkisi Metsäkylän pohjoispuolitse, jolloin seututieksi muutettavan nykyisen valtatien (Vaasantien) nopeustasoa voitaisiin alentaa ja asuinalueelta Vaasantielle voitaisiin ohjata liikenne useamman liittymän kautta. Metsäkylän sisäisen liikenteen pääväylät on suunniteltu kulkemaan lähellä alueen reunoja. Metsäkylän visiossa 2040 ajatuksena on valtatien 3 uuden linjauksen liikenteelleoton jälkeen toteuttaa entiselle valtatielle (Vaasantielle) kaksi uutta liittymää Metsäkylän kohdalle, -Insinöörit Suunnittelu Oy
8 (23) toinen alueen länsipäähän v. 2014 käytöstä poistetun vanhan Hiekkamaantien liittymän paikalle ja toinen alueen itäpäähän Kolsopintien jatkeelle (kuva 5). Uusi valtatielinjaus Valtatieaikainen/ nykyinen liittymä Uusi liittymä, kun valtatie on uudella linjauksella Nykyinen valtatie jää rinnakkaisväyläksi Kuva 5. Metsäkylän maankäytön ja liikenneverkon visio vuodelle 2040. Pohjoisessa aluetta rajaa uusi valtatielinjaus, etelässä nykyinen valtatie, joka jää rinnakkaisväyläksi. Kuva 6. Valtatie 3 lännestä saavuttaessa Vanhan Vaasantien ajoratamerkinnöin kanavoidun nelihaaraliittymän kohdalle. -Insinöörit Suunnittelu Oy
9 (23) 2 Valtatien 3 liittymien toimivuus 2.1 Liikennemäärät valtatiellä Nykytilanne 2014 Nykyisin valtatien 3 liikennemäärä Metsäkylän kohdalla Nokiantien ja Pinsiönkankaantien liittymien välissä on tierekisterin mukaan noin 12 200 ajon./vrk. Soppeentien liittymän liikennemäärät on saatu liikennevaloilmaisimista ti 6.5.2014. Vanhan Vaasantien liittymässä laskettiin liikenne to 15.5.2014 klo 15.30 17.30 välisenä aikana. Iltahuipputunnin ajankohta molemmissa liittymissä on klo 15.30 16.30. Hiekkamaantien vanhassa liittymässä ei tehty liikennelaskentaa. Liikennemäärät ja kääntyvien osuudet on arvioitu mm. Vanhan Vaasantien liittymän tietojen pohjalta. Kääntyvää liikennettä on liittymässä vain vähän, arviolta 10 ajoneuvoa jokaisella osatulosuunnalla. Liikenne-ennuste Liikenne-ennuste on muodostettu uusien asuinalueiden matkatuotosarviosta sekä valtatien yleisestä liikenteen kasvusta. Valtatien 3 parantaminen välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö -teknisessä raportissa (2009) on määritelty valtatien yleinen kasvu vuosille 2020, 2030 ja 2050. Taulukossa 1 on kasvukertoimet muutettu niin, että vertailukohtana on nykytilanteen liikenne. Kasvukertoimet ovat samaa luokkaa kuin Ylöjärven keskustan liikenteen toimivuusselvityksessä (2013), kun lisätään Metsäkylään suunniteltu maankäyttö. Liikenteen kasvu maankäytön kanssa on vuoteen 2030 mennessä noin 34 %. Taulukko 1. Valtatieliikenteen kasvukertoimet liikenne-ennusteessa 2014 40. Nykyinen vt 2014 2020 2014 2030 2014 2040 2014 2030 Valtatie 3 + 13 % + 28 % + 48 % Vaasantie - 57 % Suunnitellun uuden valtatienlinjauksen vaikutuksesta liikennemäärät nykyisellä valtatiellä eli Vaasantiellä tulevat vähenemään. Valtatien 3 parantaminen välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö -teknisessä raportin (2009) mukaan liikennemäärät tulisivat vähenemään Vaasantiellä nykytilanteeseen verrattuna 57 %. Tätä lukemaa on käytetty tässä selvityksessä vuoden 2040 Vaasantien liikennemäärän arviossa. Valtatien 3 liikennemäärä vuonna 2020 on arvioitu olevan Metsäkylän kohdalla 13 800 ajon./vrk. Vuoteen 2030 mennessä liikennemäärän ennustetaan kasvavan 15 600 ajoneuvoon/vrk ja vuonna 2040 liikennemäärä nykyisillä järjestelyillä on ennustettu olevan 18 000 ajon./vrk. Valtatien uuden yhteyden on ennustettu vähentävän Vaasantien liikennettä niin, että vuonna 2030 KVL on ennustettu olevan noin 5200 ajon./vrk. Metsäkylän uuden maankäytön matkatuotokset on laskettu Liikennetarpeen arvioinnin maankäytön suunnittelussa (Suomen ympäristö 27/2008) ohjeen mukaan. Matkatuotoskertoimina on käytetty 2,44 matkaa/asukas/vuorokausi, henkilöautojen osuus 69 % ja henkilöautojen kuormitus 1,6, jolloin noin 3000 asukasta tuottaa henkilöautolla tehtäviä matkoja noin 3500 matkaa/vuorokausi. Iltahuipputunnin osuus on keskiarvon mukaan asuinalueelta saapuvilla 13,4 % ja lähtevillä 4,9 %. Yhteensä iltahuipputunnin aikaan matkoja tehdään henkilöautolla noin 650. Taulukossa 2 on esitetty kuvassa 3 näytetyn maankäytön vaiheittaisen rakentamisen myötä syntyvien matkojen jakautuminen eri vuosikymmenille. -Insinöörit Suunnittelu Oy
10 (23) Taulukko 2. Metsäkylän maankäytön tehostamisen myötä syntyvät matkatuotokset. Vuosi lisämatkaa/ IHT 2014 20 170 2020 30 205 2030 40 275 Yhteensä: 650 Matkatuotokset on jaettu Vaasantien liittymiin asiantuntija-arviona sekä matka-aika -suhdetaulukkoa käyttäen. Pääsääntöisesti asuinalueen matkat on tuotu lähimpiin liittymiin. Todennäköistä kuitenkin on etenkin valtatien liikennevirran kasvaessa, että Tampereen suuntaan lähtevä liikenne ajaa Vanhaa Vaasantietä aina Soppeentien liittymään, josta vasemmalle kääntyminen liikennevalojen ansiosta onnistuu todennäköisesti nopeammin. Reitin valintaan vaikuttaa myös mahdolliset liikenteen rauhoittamistoimet Metsäkylässä. Vuoden 2040 ennusteessa on arvioitu, että Metsäkylän itäpuolen uusista asuinalueen matkoista noin 70 % ohjautuu uudelle valtatielle. rvio perustuu ns. Kalifornia-käyrästön matkaaikaeron ja matkan pituuden suhteeseen. Vaikka matka on keskimäärin hieman pidempi, se on kuitenkin nopeampi, joten se houkuttelee enemmän. Metsäkylän länsipuolen uusilta asuinalueilta matkan pituus ja aika ovat molemmat pidemmät uuden valtatien yhteyden kautta, joten käytännössä kaikki asukkaat todennäköisesti käyttävät Vaasantietä. Vanhan Vaasantien liittymän liikennelaskennan perusteella Vaasantielle ja Vaasantieltä kääntyvistä noin 70 % kulkee Tampereen suuntaan ja loput 30 % Vaasan suuntaan. Kuvassa 7 on esitetty nykyiset liikennemäärät sekä vuosien 2020, 2030 ja 2040 liikenne-ennusteet nykyisillä liikennejärjestelyillä sekä vuoden 2030 ennustetilanne, jossa valtatien uusi linjaus on valmistunut. Kuva 7. Liikennemäärät (ajon./h) osatulosuunnittain, IHT v. 2014, 2020, 2030 ja 2040 nykyisillä liikennejärjestelyillä ja v. 2030 ennustetilanne, jossa valtatien uusi linjaus on valmistunut. -Insinöörit Suunnittelu Oy
11 (23) 2.2 Toimivuustarkastelu Toimivuustarkastelut on tehty Synchro/SimTraffic-ohjelmistolla. Palvelutasot on määritetty HM2010:n mukaisilla kriteereillä. Taulukossa 3 on esitetty palvelutasoluokkien määräytyminen viivytysten perusteella. Kuvassa 8 on esitetty liittymien palvelutasoluokat nykytilanteessa (IHT 2014). Palvelutasot liikenne-ennusteiden mukaisilla liikennemäärillä on esitetty taulukossa 4. Taulukko 3. Palvelutasoluokkien määräytyminen viivytyksien perusteella valo-ohjatussa ja valo-ohjaamattomassa liittymässä (HM 2010). Kuva 8. Palvelutasoluokat nykyisillä liikennejärjestelyillä vuonna 2014. -Insinöörit Suunnittelu Oy
< < < < 12 (23) Taulukko 4. Palvelutasoluokat nykyisillä liikennejärjestelyillä vuosina 2014, 2020, 2030 ja 2040 sekä vuonna 2030, jos valtatien 3 uusi linjaus on valmistunut. Soppeentien liittymä 2014 2020 2030 2040 Vt 3 Vaasantie, länsi Vanha Vaasantie E 2030 /uusi vt 3 linjaus B B B B B B E E Vt 3 Vaasantie, itä B E E Soppeentie B Vanha Vaasantien liittymä 2014 2020 2030 2040 Vt 3 Vaasantie, länsi Vanha Vaasantie < B B B E B E F B F 2030 /uusi vt 3 linjaus B Vt 3 Vaasantie, itä Yk sityinen << B B B Hiekkamaantien liittymä 2014 2020 2030 2040 Vt 3 Vaasantie, länsi Hiekkamaan-tie B B B F 2030 /uusi vt 3 linjaus B B Vt 3 Vaasantie, itä -Insinöörit Suunnittelu Oy
13 (23) Soppeentien/ Vanhan Vaasantien liittymä Soppeentien liikennevalo-ohjatussa liittymässä palvelutasoluokka on nykytilanteessa (v. 2014) (välttävä). Ennustetilanteessa 2020 palvelutasot pysyvät vielä samoissa luokissa, vaikka viivytykset hieman kasvavatkin. Ennustetilanteessa 2030 liittymän palvelutaso laskee luokkaan E (huono) Soppeentien ja Vanhan Vaasantien vasemmalle kääntymisten osalta. Sivusuunnilla jonon pituudet pysyvät kuitenkin alle 40 metrissä. Vuoden 2040 ennustetilanteessa viivytykset kasvavat entisestään, paikoin jopa yli 60 sekuntiin, ja jononpituudet kasvavat sivusuunnilla niin, että Vanhalle Vaasantielle saattaa ajoittain syntyä lähes 50 metrin jono. Nykyisillä liittymäjärjestelyillä liikennevirrat Metsäkylästä päin voivat kasvaa ennustettua enemmän, koska muiden valtatien valo-ohjaamattomien liittymien käyttö vähenee, kun valtatien suuntainen liikenne lisääntyy ja niiden toimivuus heikkenee. Liikennevaloohjatussa liittymässä etenkin vasemmalle kääntyminen koetaan tällöin sujuvammaksi ratkaisuksi, joskin senkin kapasiteetin heikentyessä valintatilanne jälleen muuttuu. Ennustetilanteessa v. 2030, kun valtatien uusi linjaus on rakennettu, liittymän palvelutaso on parempi kuin nykytilanteessa. Liittymän palvelutasoluokka on sama, (välttävä), mutta useamman tulosuunnan viivytykset ovat vähäisemmät. Vanhan Vaasantien liittymä Vanhan Vaasantien liittymän eteläinen haara johtaa yksityiselle hiekkakentälle ja kulkua sinne on vain todella vähän. Vanhan Vaasantien tulokaista on sen verran leveä, että siihen mahtuu kaksi autoa rinnakkain, joten tarkasteluissa on käytetty sivusuunnalla omia kääntymiskaistoja. Nykytilanteessa (v. 2014) Vanhan Vaasantien liittymän palvelutasoluokka iltahuipputunnin aikaan on huonoimman tulosuunnan mukaan E (huono). Jonoa ei kuitenkaan muodostu kuin maksimissaan muutaman auton verran. Liikennemäärien kasvaessa viivytykset kasvavat entisestään ja vuoteen 2030 mennessä palvelutaso on laskenut luokkaan F (erittäin huono). Vuoden 2040 ennustetilanteessa Vanhalta Vaasantieltä on nykyisillä liittymäjärjestelyillä lähes mahdoton kääntyä iltahuipputunnin aikaan vasemmalle, koska pääsuunnalla on niin paljon liikennettä. Pääsuunta toimii vuoden 2040 ennustetilanteessa edelleen hyvin. Ennustetilanteessa v. 2030 valtatien uuden linjauksen valmistuttua palvelutasoluokka paranee luokkaan (tyydyttävä). Hiekkamaantien liittymä Hiekkamaantien tulosuunnan kaista on sen verran leveä, että siihen mahtuu kaksi autoa rinnakkain. Tarkasteluissa on käytetty sivusuunnalla omia kääntymiskaistoja. Nykytilanteessa (v. 2014) Hiekkamaantien palvelutasoluokka iltahuipputunnin aikaan on huonoimman tulosuunnan mukaan (tyydyttävä). Liikennemäärien kasvaessa viivytykset pitenevät. Vuoteen 2030 mennessä on arvioitu liittymän palvelutasoluokan huononevan luokaan (välttävä). Vuoteen 2040 mennessä liittymän palvelutaso laskee niin, että Hiekkamaantieltä vasemmalle kääntyminen on erittäin haastavaa ja viivytykset ovat pitkät, palvelutasoluokka on F (erittäin huono). Ennustetilanteessa v. 2030, valtatien uuden linjauksen valmistuttua, liittymän palvelutasoluokka paranee luokkaan B (hyvä), mikä on parempi kuin nykytilanteessa. -Insinöörit Suunnittelu Oy
14 (23) 2.3 Kehittämisehdotukset Soppeentien/ Vanhan Vaasantien liittymä Liittymän parantaminen on ennusteiden mukaan ajankohtaista vasta vuoden 2030 tienoilla. Parantamistarve tulee arvioida silloin uudestaan ennusteen toteutumisen mukaisesti. rvioinnissa tulee huomioida valtatien uuden linjauksen aikataulu ja valmius hyväksyä lyhytaikainen ruuhkautuminen, sillä uuden valtatielinjauksen toteuduttua liittymän parantamista (esim. lisäkaistoja) ei enää tarvita. Vanhan Vaasantien liittymä Liittymän toimivuutta tulisi parantaa jo nyt leventämällä Vanhan Vaasantien tulosuunnan kaistaa sekä erottelemalla maaliviivalla kääntymiskaistat toisistaan (kuva 9). Seuraavana turvallisuus ja toimivuustoimenpiteenä tulee harkita nopeusrajoituksen alentamista liittymän kohdalla 60 70 km/h:iin sekä liikennevalojen asentamista ja mahdollisia lisäkaistoja, kun Metsäkylän maankäytön ja valtatien yleisen liikenteen kasvun myötä liittymän välityskyky ja turvallisuus heikentyvät. Investointia harkittaessa on kuitenkin pohdittava sen hetken näkymiä valtatien uuden linjauksen toteuttamisesta. Hiekkamaantien liittymä Liittymän toimivuutta voi parantaa leventämällä Hiekkamaantien tulosuunnan kaistaa sekä osoittamalla sivusuunnalle omat maaliviivalla merkityt vasemmalle ja oikealle kääntymiskaistat. Tarve tulee varmistaa vuoden 2030 jälkeen, mikäli valtatien uusi linjaus ei ole vielä toteutunut. Etenkin liikenneturvallisuuden kannalta tulee myös harkita nopeusrajoituksen alentamista ja myöhemmin liikennevaloja. Kuva 9. Vanhan Vaasantien tulosuunnalla ei ole erillisiä kääntymiskaistoja valtatielle 3 liityttäessä. -Insinöörit Suunnittelu Oy
15 (23) 2.4 Vaikutukset valtatiellä Liikenteellinen toimivuus Liikennemäärien kasvaessa Vaasantiellä (valtatiellä 3) ja sen liittymissä sekä liikenteen yleisen kasvun että Metsäkylän uuden maankäytön myötä, heikkenee liittymien välityskyky. Toimivuus heikkenee erityisesti Vanhan Vaasantien liittymässä, jossa nykytilanteessakin on heikoin palvelutaso. Hiekkamaantien liittymässä viivytykset säilyvät selvästi pienempinä kuin Vanhan Vaasantien liittymässä. Kuitenkin molemmissa valo-ohjaamattomissa liittymissä palvelutasot laskevat vuoteen 2040 mennessä niin paljon, että ilman uutta valtatien 3 linjausta, ne tarvitsevat liikennevalot. Välityskyvyn kannalta ratkaisu voisi olla myös kiertoliittymä, joka kuitenkin on hyväksyttävä ratkaisu vasta kun Vaasantie ei enää ole osa valtakunnallista päätieverkkoa. Soppeentien liittymän liikennemääriin Metsäkylän suunnitellun maankäytön kasvu ei vaikuta niin merkittävästi, mutta yleinen liikenteen kasvu kuormittaa liittymää. Palvelutasotilanne tulee tarkastaa kaikissa liittymissä viimeistään vuonna 2030, ellei valtatien 3 suunniteltu uusi linjaus ole silloin toteutunut tai toteutumassa. Toteutuessaan uusi linjaus siirtää suuren osan Vaasantien liikenteestä uudelle valtatielle, jolloin Vaasantien liittymien kuormitus vähenee ja toimivuus paranee erittäin merkittävästi. Liikenneturvallisuus Liittymien liikenneturvallisuus heikkenee palvelutason huonontumisen myötä. Ruuhkaantuvassa liikenteessä etenkin sivusuunnalta vasemmalle kääntyvien viivytykset kasvavat nopeasti, jolloin autoilijat hyväksyvät yhä lyhempiä raja-aikavälejä päätielle liittyessään ja konfliktiriski kasvaa. Nopeusrajoituksen lasku Hiekkamaantien ja Vanhan Vaasantien kohdalla helpottaisi liittymistä ja vähentäisi onnettomuusriskiä. Toisaalta 60 70 km/h:n nopeustaso ei vastaisi päätien tavoitetasoa ja liikennemäärien yhä kasvaessa liittymien kapasiteetti heikkenisi nopeasti ennalleen. Mikäli valtatien uuden linjauksen toteuttamisesta ei ongelmien kärjistyessä ole tietoa, on harkittava liittymien valo-ohjausta liikenteen turvallisuuden ja edes kohtalaisen palvelutason turvaamiseksi. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen Metsäkylän alueella valtatien ja sen liittymien autoliikenteen kasvu tai liittymien parantaminen eivät suoranaisesti vaikuta, sillä kevyt liikenne on Metsäkylän kohdalla järjestetty erilleen valtatieliikenteestä ja jaksolla on neljä alikulkua. -Insinöörit Suunnittelu Oy
16 (23) 3 Katuverkkotarkastelu 3.1 Liikennemäärät katuverkolla Nykytilanne 2014 Liikennemäärien määrittämisessä on keskitytty pääkokoojakadun (Vanha Vaasantie Metsäkyläntie) kuuden merkittävimmän katuliittymään liittymähaaroihin. Liittymissä tehtiin liikennelaskennat keskiviikkona 20.8.2014 klo 15.30 16.30 (iltahuipputunti). Laskentatulokset näkyvät kuvassa 10. Nykytilanteen poikkileikkausliikennemäärät näkyvät kuvassa 11. lueen keskivuorokausiliikennemäärät (KVL) on esitetty kuvassa 14. Vuorokausiliikennemäärä on arvio iltahuipputunnin liikennemääristä. Iltahuipputunnin osuus koko vuorokauden liikennemääristä on Tampereen kaupunkiseudulla vastaavissa oloissa keskimäärin 18,3 % (Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, 2008). Liikennemäärät pääkokoojakadulla (Metsäkyläntie/Vanha Vaasantie) ovat merkittäviä, mutta sen verran alhaiset, joten liittymissä ei ole välityskykyongelmia. Kuva 10. Iltahuipputunnin liikennemäärät liittymittäin (ke 20.8.2014 klo 15.30 16.30). -Insinöörit Suunnittelu Oy
17 (23) Kuva 11. Iltahuipputunnin poikkileikkausliikennemäärät nykytilanteessa (elokuu 2014). Ennustetilanne Liikenne-ennuste Metsäkylässä on muodostettu uusien asuinalueiden matkatuotosarviosta. Luvussa 2 on esitetty arvion muodostuminen. Iltahuipputunnin aikaan uuden maankäytön on arvioitu tuovan noin 650 uutta matkaa. Matkat on jaettu katuverkolle asiantuntija-arviona tulevan uuden maankäytön sijaintien mukaan sekä hyödyntäen liikennelaskennoilla selvitettyjä nykyisiä liikennevirtojen jakaumia. Uuden valtatielinjauksen liikenteelle oton jälkeen Vaasantien (nykyisen valtatien) liikennemäärä putoaa miltei kolmasosaan aiemmasta, jolloin liittyminen Metsäkylästä suoraan päätielle helpottuu oleellisesti, jolloin liikenne ohjautuu lähimpiin Vaasantien liittymiin. Uuden maankäytön tuottamasta liikennevirrasta osa etenkin alueen pohjoisosasta siirtyy käyttämään kt 65 ja uuden valtatien 3 uutta eritasoliittymää. Hiekkamaantien liittymän läheisyydessä lyhin ja nopein reitti on edelleen Vaasantien kautta. Kuvassa 12 on esitetty ennustetut poikkileikkausliikennemäärät vuonna 2040 iltahuipputunnin aikaan ja kuvassa 13 on liikennemääräennusteet uuden valtatielinjauksen toteuduttua. Kuvassa 14 on keskivuorokausiliikennemäärät v. 2014 sekä v. 2040 ennustetilanteissa (valtatie nykypaikalla ja valtatie uudella linjauksella). -Insinöörit Suunnittelu Oy
18 (23) Kuva 12. Iltahuipputunnin poikkileikkausliikennemäärät ennustevuonna 2040 (IHT). Kuva 13. Iltahuipputunnin poikkileikkausliikennemäärät ennustevuonna 2040 (IHT), kun valtatien uusi linjaus Metsäkylän pohjoispuolitse on otettu liikenteelle. -Insinöörit Suunnittelu Oy
19 (23) Kuva 14. rvioidut keskivuorokausiliikennemäärät (KVL) v. 2014 ja 2040. Kuva 15. Paavonpolun ja Metsäkyläntien liittymän läpi kulki iltahuipputunnin aikaan (ke 20.8.2014 klo 15.30 16.30) 37 jalankulkijaa tai pyöräilijää. Metsäkyläntien ja Heikkiläntien liittymässä laskentojen aikaan kulki eniten jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, yhteensä 69. -Insinöörit Suunnittelu Oy
20 (23) 3.2 Nykytilan ongelma-analyysi ja kehittämisehdotukset Kuvassa 16 (liite 1) on esitetty nykytilan ongelmakohteet sekä kehittämisehdotukset. Kuva 16. Ongelma-analyysi sekä kehittämisehdotukset. (LIITE 1) Jalankulku ja pyöräily Metsäkylän jalankulku- ja pyöräliikenteen verkon kattavuus on nykyisin hyvä. Uusien asuinalueiden suunnittelussa tulee huolehtia niiden kytkemisestä turvallisesti ja sujuvasti olemassa olevaan kevyen liikenteen verkostoon sekä uudisalueiden sisäisen verkoston palvelutasosta. Kokoojakatujen varrella ja valtatien poikki olevat yhteystarpeet on esitetty kuvassa 16 vihrein nuolin. Nykyisten kevyen liikenteen reittien ongelmakohteet ovat pääosin risteämisiä autoliikenteen kanssa ja ne on merkitty kuvaan 16 sinisillä ympyröillä. Merkittävimpiä jalankulku- ja pyöräliikenteen ongelmakohta on suunnittelualueen keskellä lähellä valtatien 3 ja Vanhan Vaasantien liittymää oleva suojatie (kuva 17): joradan poikkileikkaus viestii korkealuokkaisesta yhdystiestä ja koululaisreitillä oleva suojatie jää helposti liian vähälle huomiolle. Tilannenopeuksia voidaan hillitä ja jalankulku- ja pyöräliikenteen asemaa parantaa suojatiesaarekkeella ja johtamalla ajoradasta selvästi erotetut kevyen liikenteen väylät kohtisuoremmin suojatielle. Tien kaventamisvaikutelmaa voidaan tehostaa pollareilla. Muita merkittäviä ongelmakohtia ja niiden alustavia kehittämisratkaisuja on esitetty kuvassa 16. -Insinöörit Suunnittelu Oy
21 (23) Kuva 17. Lähellä valtatien 3 ja Vanhan Vaasantien liittymää oleva saarekkeeton suojatie. Joukkoliikenne Kilpailukykyinen kävelyetäisyys linja-autopysäkille toteutuu Metsäkylän eteläosassa kohtuullisen hyvin, mutta pohjoisessa kävelyetäisyys kasvaa yli 800 metriin. Varsinkin asukasmäärien lisääntyessä ja rakentamisen laajetessa vielä etäämmäs pohjoiseen, tulee harkita Metsäkylän pohjoisosien palvelutason parantamista esim. ajattamalla osa vuoroista sitä kautta. Nykytilanteessa pisimpiä kävelyetäisyyksiä voitaisiin lyhentää siirtämällä pysäkkipari Kangasniementien liittymään. Joukkoliikennepalveluiden houkuttelevuutta voidaan myös parantaa lisäämällä pysäkkien varustetasoa odotustilan korotuksilla, katoksilla, aikatauluilla ja roskakoreilla. Lisäksi kävelyetäisyyden ulkopuolelta saapuville voitaisiin tarjota sateelta suojaavaa ja runkolukittavaa pyöräpysäköintiä linja-autopysäkkien yhteyteen. utoliikenne Liittymäongelmat liittyvät pääasiassa huonoihin näkemiin ja turvattomiin kevyen liikenteen risteämisiin. Kuvaan 14 on merkitty liittymät, joiden jäsentelyä tulisi parantaa. Ongelmallisin liittymä on Metsäkyläntien ja Vanhan Vaasantien liittymä, jossa liikenne on vilkasta, mutta liittymäkulma on vino ja näkemät sivusuunnalta vasemmalle ovat huonot (kuva 18). Jotta Metsäkylän liikennevirtoja voitaisiin jakaa tasaisemmin ja kaikkia valtatien 3 liittymiä saataisiin hyödynnettyä tehokkaammin, olisi tärkeää jäsentää Metsäkyläntien ja Vanhan Vaasantien liittymää paremmaksi. Pääsuuntaa muuttamalla Vanhan Vaasantien suuntaiseksi ja tekemällä Metsäkyläntiestä liittyvä tienhaara, saataisiin Metsäkyläntieltä oikealle kääntyminen houkuttelevammaksi ja näkemäongelma poistettua. Tämä rauhoittaisi liikennettä Vanhalla Vaasantiellä. Vaihtoehtona pääsuunnan muuttamiselle olisi hyvä tutkia kiertoliittymää. -Insinöörit Suunnittelu Oy
22 (23) Kuva 18. Metsäkyläntien ja Vanhan Vaasantien liittymä valtatien 3 suunnasta. Nopeusrajoitusten muuttamista tulee harkita Vanhalla Vaasantiellä. Metsäkylään Elovainion suunnasta saavuttaessa 40 km/h -nopeusrajoitus voisi alkaa vasta Kolsopintien jälkeen, jolloin saavutaan asuinalueelle. Tähän asti nopeusrajoituksena olisi 50 km/h, johon nykyinen liikenneympäristö leveällä kadulla ja välikaistalla erotetulla jalankulku- ja pyörätiellä viestii. Porttivaikutelman luomisella ja nopeusrajoituksen alentamisella viestittäisiin ajoympäristön muuttumisesta ja ajonopeudet asuinalueella alenisivat tehokkaammin kuin nykyisin, jolloin ylipitkäksi koettua 40 km/h-nopeusrajoitusta rikotaan yleisesti. 3.3 Vaikutukset katuverkolla Liikenteellinen toimivuus Suunnitellun rakentamisen lisääntyessä suurimmat liikenteelliset muutokset nykyisillä liikennejärjestelyillä tapahtuvat Metsäkylän luoteisosissa, ennen kaikkea Hiekkamaantiellä. Siellä liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä nykyiseen liikennevirtaan verrattuna eniten. Tämä johtuu asumisen moninkertaisesta lisääntymisestä sekä Hiekkamaantien liittymän siirrosta hieman idemmäksi valtatiellä 3. Liittymän paremman sijainnin arvioidaan houkuttelevan liikennettä hieman kauempaakin. Vaikka liikennemäärien kasvu onkin suhteellisesti paljon, varsinaiset liikennemäärät Hiekkamaantiellä eivät kuitenkaan muodostu ongelmallisiksi: Kyseessä on noin 200 ajon./iht. Muualla liikennemäärien suhteellinen kasvu ei ole niin massiivista; Metsäkyläntiellä ja Vanhalla Vaasantiellä liikennemäärät kasvavat vuoteen 2040 mennessä noin 30 40 %. Numeerisesti määrät ovat noin 100 200 ajoneuvoa/iltahuipputunti lisää nykyisiin liikennemääriin. Pohjois-eteläsuuntaisilla kokoojakaduilla liikennemäärien kasvu vaihtelee. Suurin muutos tapahtunee Metsäkyläntien jatkolla Metsäkylän luoteisosissa, missä uuden asutuksen myötä liikennemäärät kasvavat noin 160 ajoneuvoon./iht nykyisestä noin 30 ajoneuvosta./iht. Kolsopintielläkin liikennemäärät noin kolminkertaistuvat. Muilla kokoojakaduilla kasvu on noin 20 30 prosentin luokkaa ja liikennemäärät pysyttelevät alle 300 ajoneuvossa/iht. Metsäkylän alempiasteisen katuverkon sisäiset liikennemäärät pysyvät kuitenkin niin pieninä ja autojen nopeudet ovat niin alhaisia, että liittymien toimivuusongelmat ovat erittäin -Insinöörit Suunnittelu Oy
23 (23) epätodennäköisiä. Oleellisinta on ohjata autoliikenne kokonaisturvallisinta reittiä pääliikenneverkkoon ja hillitä ajonopeuksia asuinalueella. Valtatien 3 uusi linjaus vähentää vuoden 2040 liikennemääriä hieman liikennemääriä Metsäkylän itäosissa. Vanhalla Vaasantiellä iltahuipputunnin liikennemäärä vähenee noin 150 ajon./iht ja Metsäkyläntiellä vain alle 50 ajon./iht, joten Metsäkylän sisäisellä liikenneverkolla valtatien siirrolla on selvästi positiivinen vaikutus. Erityisesti nykyisen valtatien 3 (Vaasantie) liikennemäärien vähentäminen parantaa sen liittymien toimivuutta merkittävästi ja mahdollistaisi uusien Metsäkylän läpiajoa vähentävien liittymien sijoittamisen Vaasantielle. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuuden takaamiseksi Metsäkylässä tulee kiinnittää erityistä huomiota jalankulku- ja pyöräliikenteen ajoradan ylityksiin. Vanhalle Vaasantielle tulee harkita keskisaarekkeellisia suojateitä ja niiden yhteydessä mahdollisia joukkoliikennettä suosivia tyynyhidasteita autoliikenteen nopeuksien hillitsemisen lisäksi. Lisäksi tuleville uusille maankäytön alueille tulee taata hyvät jalankulku- ja pyöräliikenteen yhteydet. Pääosin liikenneturvallisuus Metsäkylässä on hoidettu kohtuullisen hyvin eikä suurille muutoksille ole tarvetta. Ottaen huomioon tulevaisuuden kasvavat liikennemäärät, alueella on muutama keskeinen suojatie ja liittymäalue, jotka vaativat huomiota ja parannustoimenpiteitä. Lähtökohtaisesti tilanne on kuitenkin melko hyvä. 4 Jatkotoimenpiteet Metsäkylää palvelevien nykyisten valtatieliittymien vaiheittain parantamiseen varaudutaan tässä liikenneselvityksessä laadittujen toimivuustarkastelujen tulosten pohjalta. Liittymien myöhemmin ruuhkautuessa tai onnettomuusriskien kärjistyessä päätetään parantamistoimenpiteistä päivitetyn liikenne-ennusteen ja ongelma-analyysin pohjalta. Samalla otetaan huomioon senhetkiset näkymät valtatien uuden linjauksen toteuttamisajankohdasta. Katuverkolla tulisi parantaa muutamia yksittäisiä ongelmakohteita, mutta alueella ei ole tarvetta mittavammille jatkotoimenpiteille. Metsäkylän katuverkko on lähtökohtaisesti hyvin aluetta palveleva ja esitetyt suunnitelmat liikenneverkon kehittämiselle ovat ennustetuilla liikennemäärillä riittävät. Uusien asuinalueiden jalankulku- ja pyöräliikenteen verkoston turvallisuuteen sekä verkoston laadukkaaseen kytkeytymiseen vanhoihin yhteyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. lueen laajentumista ja liikennemäärien kasvun jakautumista tulee seurata ja ennusteiden tarkentuessa tulee toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Tämä selvitys palvelee Metsäkylän osayleiskaavan laatimista sekä valtatieliittymien ja alueen sisäisen katuverkon kehittämistä vastaamaan myös tuleviin haasteisiin. Kaavaprosessin ja liikennejärjestelyjen jatkosuunnittelun yhteydessä on hyvä vuoropuhelussa asukkaiden ja sidosryhmien kanssa käydä läpi alueen liikenneverkon kehittämisajatuksia nykytilanteessa ja tavoiteverkolla. Vuoropuhelun avulla voidaan käyttäjälähtöisesti tarkistaa sekä maankäytön että liikenteen kehittämisajatuksia vastaamaan yhä paremmin Metsäkylän nykypäivän ongelmiin ja maankäytön kaksinkertaistamisen asettamiin haasteisiin. -Insinöörit Suunnittelu Oy
Metsäkylän osayleiskaava, Ylöjärvi - LIIKENNESELVITYS 0 125 250 -Insinöörit Suunnittelu Oy 500 LIITE 1