Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221

1 (47) Sisällysluettelo 1 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus... 1 2 Keski-Suomen liitto... 10 3 Keski-Suomen museo... 11 4 Fingrid Oyj... 12 5 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi... 13 6 Puolustusvoimat... 14 7 Keski-Suomen pelastuslaitos... 16 8 Karstulan kunta / Kunnanhallitus... 18 9 Suomen metsäkeskus, Keski-Suomi... 19 10 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja MTK Metsälinja... 21 11 Ympäristölautakunta... 23 12 Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry... 26 13 Yhteismielipide, 76 allekirjoitusta... 27 14 Aulikki Ahlström... 30 15 Jukka Kallio... 31 16 Tarja Könönen... 32 17 Marjatta Lamminaho... 35 18 Teemu Lehtonen... 37 19 Tuula ja Pekka Mäki, Eero ja Marja-Leena Paananen, Seppo ja Kaija Haimakainen sekä Pauli Keränen... 37 20 Yhteismielipide, 13 allekirjoitusta... 42 21 Tuulikki Sjögren... 44 22 Saarijärvi-Seura r.y.... 46

1 (46) 1 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnon pääkohdat: 1. Nyt laadittavana olevan osayleiskaavan vaikutuspiiriin sijoittuvat, voimassa olevat ranta-asemakaavat mukaan lukien myös Karstulan kunnan alue tulee vielä tarkistaa. 2. Kaava-asiakirjoissa tulee tuoda esille sekä ottaa myös huomioon tarkasteluissa ja vaikutusten arvioineissa laadittavana oleva Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava sekä Saarijärven kaupungin voimassa oleva Pyhäjärven rantaosayleiskaava. Saarijärven kaupungin Viiden kylän kyläyleiskaavaan liittyen tarkasteluja ja vaikutusten arviointeja tulee tehdä sekä Rahkola - Linna kyläyleiskaavan että erityisesti Kolkanlahden kyläyleiskaavan suhteen. 3. Kaava-asiakirjoihin tulee sisällyttää selvitystä nyt laadittavan olevan osayleiskaavan ja vireillä olevan Saarijärven kaupungin pienvesistöjen rantaosayleiskaavan yhteensovittamisperiaatteista. 4. Kaava-asiakirjoissa mukaan lukien myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee päivittää nyt laadittavana olevan osayleiskaavan vaikutuspiiriin sijoittuvien muiden kaavojen laadinta- ja hyväksymistilanne. 5. Metson melko runsaiden jätöshavaintojen ja mahdollisen soidinpaikan vuoksi tulee harkita tuulivoimaloiden tornin alaosan väritykseen liittyvää kaavamääräyksellistä ohjausta. Tuulivoimaloiden tornin puiden latvuston alapuolelle sijoittuvan osan tummaksi maalaamisella tulisi olemaan kanalintujen torneihin kohdistuvaan törmäysriskiin vähentävä vaikutus. 6. Luontoselvityksessä on arvioitu kaakkurilammen sijoittumisen hankealueen ulkoreunalle mahdollistavan kaakkurin liikkumisen pesälammelle ilman suunnitellun tuulivoimala-alueen läpi tapahtuvia lentoja. Selvitystä kaakkurin pesimäaikaisista lentoreiteistä ei ole kuitenkin tehty. Tuulivoimaloiden sijoittamisen laaditussa osayleiskaavaluonnoksessa osoitetulla tavalla on katsottava aiheuttavan merkittävää etenkin törmäysvaaraan liittyvää riskiä kaakkurille. 7. Luontoselvityksestä ei käy myöskään esille, että onko lähialueelle (n. 5 kilometrin etäisyydelle) sijoittuvien, sopivien suorantaisten lampien kaakkuritilanteesta tehty selvitystä. 8. Haittavaikutusten ja törmäysrikin pienentämiseen liittyen (kaakkuri) tulee vielä selvittää osoitettavaksi suunnitellun kolmen lähimmän tuulivoimalan sijoittamista osayleiskaavassa esitettyä selvästi etäämmälle Iso Kurkilammesta tai niiden poistamista osayleiskaavasta kokonaan. 9. Kaakkurin pesimäaikaisia lentoreittejä sekä pesimälammen että kalavesien alueella tulee vielä selvittää siinä määrin, että kaakkurin lentoreittien huomioon ottaminen mahdollistuu riittäväntasoisesti tuulivoimaloiden sijoittamisjärjestelysuunnittelussa. 10. Suunnitellun tuulivoimapuiston lähialueilla, n. 5 kilometrin etäisyydelle saakka puistoalueesta, tulee selvittää, sijoittuuko kyseiselle alueelle muita kaakkurin pesimälampia. Mikäli muitakin pesimälampia tarkasteluissa havaitaan, tulee karttatyöskentelyyn ja maastohavainnointiin pohjautuen arvioida suunnitellusta

2 (46) tuulivoimapuistosta aiheutuvaa törmäysriskiä sekä tehdä sitten tarvittaessa kaavaratkaisua ohjaavat johtopäätökset. 11. Tuulivoimalat tulisivat olemaan toteutettavissa 15 metriä korkeammalla voimalakorkeudella, kuin mitä laaditussa maisemavaikutusten arviointitarkastelussa on käytetty. Kyseisestä tilanteesta muodostuvaa epävarmuustekijää ei ole otettu huomioon maisemavaikutusten arviointitarkastelussa. Lähtökohtaisesti maisemavaikutusten arviointia tulee tehdä nk. "worst case" -tilanteen pohjalta. 12. Maisemaselvityksessä mainittu Kolkanlahti - Lintupohjan alue ei ole selvityksessä esiintuodun mukaisesti maakunnallisesti arvokas maisema-alue. 13. Maisemaselvityksessä todetaan mm., että Kolkanlahden alueelta on monelta kohdin näköyhteys tuulivoimaloihin ja että Kolkanlahden ympäristössä maiseman pienipiirteisyys tekee alueesta muutosten sietokykyä ajatellen heikohkon. Kolkanlahti - Saarijärvi (vesialue) -alueelle aiheutuvia maisemavaikutuksia ei ole kuitenkaan tarkemmin arvioitu. Arvioinnin täydentämiseen on katsottava olevan tältä osin tarvetta (näkemäalueanalyysi, havainnekuvat). 14. Näkymäalueanalyysikarttaa väli- ja kaukoalueelle ulottuvien vaikutusten osalta tulee vielä täydentää. 15. Julmatlammit -alueelle kohdistuvia maisemavaikutuksia tulee myös arvioida. 16. Kaavaselostusluonnoksessa tuodaan esille, että nyt kyseessä olevalla tuulivoimapuistohankkeella saattaa olla maisemallisia vaikutuksia vireillä olevan, 6 tuulivoimalaa sisältävän, tästä hankkeesta n. 5 kilometrin etäisyydelle sijoittuvan Holingonvuoren tuulivoimapuistohankkeen kanssa. Edellä esiintuotujen kahden tuulivoimahankkeen maisemaan kohdistuvista yhteisvaikutuksista tulee sisällyttää kaava-asiakirjoihin arviointia. 17. Hankkeen valtakunnan sähköverkkoon liittämistä koskevien järjestelyiden liittyessä kiinteästi kyseisenlaiseen hankekokonaisuuteen, tulee kaava-asiakirjoihin sisällyttää myös kyseisistä sähkönsiirtojärjestelyistä tarpeenmukaista selvitystä ja vaikutusten arviointia. Vastine: 1. Kaavaselostusta tarkistetaan lausunnossa esitetyllä tavalla.tuulivoimapuiston vaikutusalue on laaja johtuen voimaloiden näkyvyydestä maisemassa. Vaikutusalueella voidaan arvioida olevan seuraavat ranta-asemakaavat Saarijärven kaupungin puolella: Suolikkojärven ym. lampien ranta-asemakaava Saarijärven Horon ranta-asemakaava, Bonvesta Oy (Saarijärven kaakkoisranta, Horon eteläranta, Huosiaislampi, Rupilampi sekä Mäkilammen länsiranta) Metsäserla Oy:n laatima ranta-asemakaava Mätäsjärvellä ja Peukalolammella, Iso Suojärvellä, Hirvaslammella, Saarilampi Heinäjärvellä, Iso-Haarasella sekä Hanhilammella Saarilammen Ahvenlammen ranta-asemakaava

3 (46) Leiriharjun ranta-asemakaava (Ahvenlammen rannalla) Vanhalan ranta-asemakaava Maijalan ranta-asemakaava (Elosaaressa) Mäkelän ranta-asemakaava ja Mäkelän ranta-asemakaavan muutos Uus-Marjomäen ranta-asemakaava (Vartejärven rannalla) Saarijärven kaupungin ranta-asemakaavassa Mätäsjärven rannalla varjostuksen 1h/vuodessa raja ulottuu maa- ja metsätalousalueelle, jolla rakentaminen on kielletty (Kuva 26). Peukalolammen rannalla 1h/ vuodessa rajaus ulottuu kaavan maa- ja metsätalousalueelle, jolla rakentaminen on kielletty. Osalle alueesta (M-alue) ulottuu 8h/ vuodessa rajaus. Varjostusvaikutus voidaan todeta vähäiseksi voimassa olevan ranta-asemakaavan alueella. Yli 40 db:n meluvaikutuksia ei tehdyn melumallinnuksen mukaan ranta-asemakaavan alueelle aiheudu.

4 (46) Kuva 26. Haapalamminkankaan varjostuvaikutusalueet suhteessa Saarijärven kaupungin RAK:n Mätäsjärven rannalla Kuva 27. Haapalamminkankaan varjostuvaikutusalueet suhteessa Saarijärven kaupungin RAK:n Peukalolammen rannalla Hankealueen koillis- ja pohjoispuolella olevien Suolikkojärven, Kuivuulammen ja Saari- lammen ranta-alueilla voimassa olevan ranta-asemakaavan alueelle (mustaviivoitetut alueet alla olevassa kuvassa) Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset eivät tehdyn varjostusvaikutusmallinnuksen mukaan yllä. Myöskään meluvaikutukset eivät yllä näin etäälle.

5 (46) Haapalamminkankaan varjostuvaikutusalueet suhteessa Suolikkojärven ja Saarilammenkaavoitettuihin alueisiin. 2. Karstulan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava on ollut yleisesti nähtävillä kaavaluonnoksena valmisteluvaiheen kuulemista varten. Uutta rantarakennusoikeutta on muodostumassa mm. Suolikon, Lehtolammen ja Mätäsjärven rannoille, joiden voidaan katsoa olevan lähinnä Saarijärven kaupungin rajaa ja Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaava-aluetta. Tuulivoimapuiston melualueet eivät ulotu ko. vesistöille. Varjostusvaikutus 1h/vuosi raja ulottuu Mätäsjärven M-alueelle.

6 (46) Saarijärven Pyhäjärven rantaosayleiskaava-alue kuvassa sijoittuu niin etäälle Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaava-alueesta, että melu- tai välkevaikutuksia ei ulotu Pyhäjärven ranta-alueille. Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaava on tullut lainvoimaiseksi keväällä 2015. Kaava on laadittu Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan ja Lanneveden kylien alueelle. Näistä Rahkola-Linnan sekä Kolkanlahden kyläyleiskaava-alueet ovat lähinnä Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaava-aluetta. Etäisyys on n. 3 km. Kolkanlahden kyläyleiskaavassa uusia rakennuspaikkoja on osoitettu erityisesti teiden varsille, peltoalueiden reunamille sekä ranta-alueelle. Kuvassa Kolkanlahden kyläyleiskaava Kolkanniemen pappila Rahkola-Linnan kyläalue sisältää osittain maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta (Rahkolan kylä). Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaava-alue sijoittuu n. 6 etäisyydelle kyläyleiskaava-alueesta. 3. Kaava-asiakirjoja täydennetään esitetyllä tavalla. Kaupungin pienvesistöjen rantaosayleiskaavasta on laadittu vasta alustava kaavakartta-aineisto ja Haapa-

7 (46) lamminkankaan yleiskaava-alue rajataan pienvesistöjen rantaosayleiskaavaalueesta pois. Pienvesistöjen rantaosayleiskaava ei ole ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten. Saarijärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt pienvesistöjen rantaosayleiskaavan mitoitus- ja suunnitteluperusteet, joiden mukaisesti rantarakennusoikeudet muodostuvat emätila- ja vesistökohtaisesti. Yleiskaavojen yhteensovittamisen tarve koskee erityisesti Haapalammen rantaalueita (joka sisältyy tuulivoimayleiskaavaan). Hanketoimija laatii sopimukset niiden maanomistajien kanssa, joiden uuden loma-asuntoyksiköt sijoittuvat tuulivoimalan melualueelle jolloin niitä ei voida siten huomioida rakennettavina yksiköinä rantaosayleiskaavassa. Kyseiset vesistöt sisällytetään tuulivoimayleiskaavaan eikä niille osoiteta rantarakennusoikeutta. 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään esitetyllä tavalla. Kohtaan 5.5. täydennetään seuraavat keväällä 2015 lainvoiman saaneet yleiskaavat: Keskustan yleiskaava, Kolkanlahden kyläyleiskaava, Rahkola-Linnan kyläyleiskaava, Lanneveden kyläyleiskaava, Tarvaalan kyläyleiskaava. Saarijärven Pienvesistöjen rantaosayleiskaava ei ole vielä ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten eli kyseisen kaavan tilanne on pysynyt ennallaan. Karstulan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaavan tiedot lisätään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Samoin Karstulan puoleinen Suolikon - Kuivuulammen Saarilammen ranta-asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään myös Saarijärven kaupunginranta-asemakaavojen osalta vastinekohdan 1 mukaisesti. 5. Tuulivoimaloiden värityksestä päättää Trafi. Trafin ohjeen mukaisesti tuulivoimaloiden kannatinmaston ylimmän 2/3 päivämerkinnän tulee olla valkoinen. Tämä mahdollistaa voimalan alaosan tummentamisen. Kaavamääräykseen ei ole tarpeen tämän vuoksi sisällyttää voimaloiden väritystä koskevaa ohjeistusta. 6. Haapalamminkankaan alueella ei ole kunnollisia havaintopaikkoja, josta kaakkurin lentoliikennettä voisi kattavasti seurata ilman että pesiville linnuille aiheutetaan häiriötä. Maasto on kauttaaltaan niin peitteistä, että seurantaa voisi käytännössä tehdä vain pesimälammen rantaviivasta, jolloin näkymä on hyvin rajallinen ja pesinnän häirintä todennäköistä. Arviointi alueenkäytöstä on tästä syystä suositeltavaa tehdä perustuen tietämykseen lajin elintavoista ja kyseisestä elinympäristöstä ja sopivista lentoväylistä. Voimaloiden sijoittelua tarkistetaan kaavaehdotukseen. 7. Kaakkurin esiintymistä seudulla on selvitetty kaakkurivastaavan Jukka Virtasen toimesta aktiivisesti. Seurannan tiedot ja ajantasaiset havainnot sisällytetään kaavaselostuksen arviointiin. Tarkat esiintymistiedot ovat kuitenkin salattavia havaintoja, jotka toimitetaan vain viranomaiskäyttöön. Suomen Luontotiedon Jyrki Matikainen tarkisti 18.9-19.8.2015 maastokäynnillä erikseen Ison Kurkilammen sekä noin 15 muutakin alle 5 km kaava-alueesta sijaitsevaa lampea kaakkuriin liittyen. Tarkastuskäynnillä ei tavattu kaakkuria tai löydetty merkkejä pesinnästä. 8. Voimaloiden sijoitussuunnitelmaa muutetaan huomioiden kaakkurin esiintyminen alueella ja jättäen vapaa reitti kahden pesimälammen välille mahdolliselle lentoreitille (Iso Kurkilampi ja Kaivantolampi). Yksi voimala on poistettu kokonaan ja kolmen paikkaa muutettu hieman.

8 (46) 9. Ks. kohta 8. Lisäksi voimalat ovat linjassa siten, että liikkuminen suuremmille järville kalaan on helppoa ilman että voimaloita tarvitsee kiertää. 10. Ks. kohdat 6-9. Kaavaselostukseen voidaan arvioida törmäysriskiä näiden tietojen ja karttatarkastelun perusteella, maastoseuranta on käytännön syistä lähes mahdotonta. 11. Kaavamerkintöjä tarkistetaan mm. voimaloiden kokonaiskorkeuden osalta kaavan ehdotusvaiheessa. 12. Selvityksessä on virhe. Kolkanlahti Lintupohjan alue ei tosiaankaan ole maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Se on RKY1993 kohde ja koska se edelleen esiintyy voimassa olevassa maakuntakaavassa vuoden 1993 rajauksella, voidaan se luokitella maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. 13. Vaikutuksia Kolkanlahden arvoalueeseen (RKY1993) on selvityksessä arvioitu seuraavasti: Kolkanlahden kulttuurimaisema-alueelta on monin paikoin näköyhteys voimaloille. Voimaloita näkyy erityisesti arvoalueen vesiosuudelle mutta myös alueen luoteis- ja lounaisosiin. Lähimmillään etäisyyttä näkymäalueelta voimaloille on noin 4,2 kilometriä. Lieventävänä seikkana voidaan todeta, että maa-alueella pääkatselusuunta on tavallisesti järvelle voimaloista poispäin. Toki esimerkiksi Lehtolantiellä lännestä itään liikuttaessa, voimaloita ei voi välttyä näkemästä. Kokonaisuudessaan arvoalueeseen kohdistuva vaikutus on korkeintaan kohtalainen. Paikallisesti vaikutus voi olla tätä voimakkaampi. Käytössä ei ole ollut venettä, joten Saarijärven vesialueelta ei ole voitu tehdä havainnekuvia. Ilman havainnekuvaa arvioinnin tekeminen on vaikeahkoa. Lähellä Kolkanlahden ranta-aluetta eli noin viiden kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista, voimalat eivät todennäköisestikään näy koko pituudessaan vaan valtaosa voimalatornin pituudesta jää maastonmuotojen ja kasvillisuuden taakse katveeseen, sillä väliin ei jää riittävästi avointa tilaa. Vaikutus ei voi olla kovin merkittävä. Noin kuuden kilometrin etäisyydeltä voimaloiden pituudesta näkynee noin puolet. Mitä etäämmäksi mennään, sen enemmän voimalatornin pituudesta näkyy. Pituus lisää häiritsevyyttä. Toisaalta voimalat kuitenkin näyttävät pienemmiltä etäisyyden kasvaessa. Esimerkiksi noin seitsemän kilometrin etäisyydeltä katsottaessa voimalat eivät tavallisesti näytä kovin hallitsevilta. Saarijärven itäiseen vesialueen osaan kohdistuvat vaikutukset lienevät monin paikoin kohtalaisia. Paikallisesti ne saattavat olla myös tätä voimakkaampia. Ranta- Hännilän pohjoisosassa (Saarijärven rannalla) vaikutukset ovat todennäköisesti korkeintaan kohtalaisia etäisyydestä johtuen. 14. Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi liitteen kuvassa 1 näkymäalueanalyysi kartta ulottuu etelässä ja pohjoisessa noin 8 kilometrin etäisyydelle ja lännessä ja idässä noin 14 kilometrin etäisyydelle. Tämän on katsottu olevan suurin piirtein sopiva laajuus A3 kokoisessa raportissa esitettäväksi, jotta kartta olisi riittävän selkeä. Selvitystyön tekijällä oli käytössään vähän tätä laajempi kartta pohjoisen ja etelän suunnilta (raakaversio). Näkyvyyden kannalta olennaisin vyöhyke ulottuu noin 10-12 kilometrin säteelle voimaloista. 15. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita ei näy kyseiselle alueelle. Näin ollen mai semavaikutuksia ei aiheudu.

9 (46) 16. Holingonvuoren hanke on keskeytetty kaupunginhallituksen päätöksellä 5.10.2015. Yhteisvaikutusten arviointia ei näin ollen laadita. 17. Sähkönsiirron eri vaihtoehtojen toteutus ja ympäristövaikutukset selvitetään Energiavirastoon toimitettavassa hankelupahakemuksessa ja siihen liittyvässä lausuntomenettelyssä ei osayleiskaavassa. Sähkönsiirtoon liittyvät selvitykset tarkentuvat edelleen kaavoitusprosessin aikana. Vaikutus kaavakarttaan: Voimaloiden sijoittelua sekä kaavamääräyksiä tarkistetaan.

10 (46) 2 Keski-Suomen liitto Lausunnon pääkohdat: 1. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston kaavaluonnokselle ei ole maakuntakaavallisia esteitä. 2. Haapalamminkankaan alue on maakuntakaavallisesti ns. valkoista aluetta. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

11 (46) 3 Keski-Suomen museo Lausunnon pääkohdat: 1. Osayleiskaavaa varten on laadittu asianmukaiset maisema- ja ympäristövaikutusselvitykset valokuvasovittein ja kartoin sekä sanallisesti kuvaten. 2. Tiestön ja sähköaseman rakentamisvaikutuksia ei ole kirjoitettu kaavaasiakirjoissa auki. 3. Pidetään tärkeänä, että kaavan sisältöä tarkennetaan tuulivoimapuiston tarvitseman infrarakentamisen maisemavaikutukset (tiestö ja energiansiirto) käsittäväksi, koska myös se muuttaa maisemakuvaa. 4. Herkillä maisema-alueilla tulee haitallisia maisemavaikutuksia pyrkiä kaikin käytettävissä olevin keinoin vähentämään, jotta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvoja ei heikennetä. 5. Muilta osin Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa Haapalamminkankaan tuulivoimapuisto osayleiskaavan luonnokseen rakennetun kulttuuriympäristön osalta. 6. Kaava-alueelle on tehty asianmukainen arkeologinen inventointi, jonka mukaan kaava-alueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta osayleiskaavan luonnokseen. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Kaavaselostuksen kappaleessa 10.3. kerrotaan tuulivoimapuiston rakentamisvaikutuksista. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Alueella on olemassa oleva tiestö, jota parannetaan. Kaavaselostuksen kappaleessa 6.5 todetaan, että sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein sekä tuulivoimapuiston sisällä että valtakunnanverkkoon liittymällä. Maakaapelit asennetaan ensisijaisesti teiden yhteyteen kaapeliojaan. Tällöin merkittäviä maisemavaikutuksia ei synny. Samassa kappaleessa (6.5) on myös kuvattu sähköaseman vaatima tilantarve. 3. Ks. vastineen kohta 3.2. 4. Tiedoksi. 5. Tedoksi. 6. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

12 (46) 4 Fingrid Oyj Lausunnon pääkohdat: 1. Tuulivoimapuiston liityntä sähköverkkoon vaatii selvityksiä yhteistyössä Fingridin kanssa. Liitynnän toteutus tulee selvittää riittävästi myös osana kaavoitusta siten, että liityntätapa, liityntäpiste ja tarvittavien liityntävoimajohtojen sijainti tulisi olla määriteltynä. 2. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. 3. Pyydetään lähettämään tietoa kaavan etenemisestä. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

13 (46) 5 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Lausunnon pääkohdat: 1. Ilmailulain (864/2014) 158 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen pystyttäjä/omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. 2. Tuulipuistoalueen osalta tulisi käydä ilmi alueen korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. 3. Myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulee selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta, mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet esimerkiksi teihin tai rautateihin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. 4. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle tulee selvittää suunnitteluvaiheessa ja ottaa huomioon hankkeen toteutuksessa. 5. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnoksessa on otettu huomioon kyseisiä asioita. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Osayleiskaavan ohjaustavoite ei edellytä kaavamääräysten tarkennusta liittyen estekorkeuteen merenpinnasta mitattuna. Tuulivoimaloiden korkeustiedot tarkentuvat rakennuslupavaiheessa ja kaavassa on määrätty vain enimmäiskorkeus voimalarakenteelle. 3. Kaavaselostuksen liikenteellisten vaikutusten arviointia täydennetään rautatiehen liittyen. 25.5.2012 Liikennevirasto on uusinut ohjeensa tuulivoimaloiden rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Tuulivoimalan vähimmäisetäisyys rautatiestä on 30 metriä lähimmän raiteen keskilinjasta lisättynä voimalan kokonaiskorkeudella. Jos suoja-alue on yli 30 metriä, vähimmäisetäisyys on tuulivoimalan kokonaiskorkeus lisättynä suoja-alueen leveydellä. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston voimalat sijoittuvat riittävälle etäisyydelle rautatiestä. 4. Tiedoksi. 5. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

14 (46) 6 Puolustusvoimat Lausunnon pääkohdat: 1. Määräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava Puolustusvoimain Pääesikuntaa tuulivoimaloiden toimintaan liittyen, on muutettava muotoon: Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. 2. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko, määrä tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 3. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on 1.3.2015 alkaen pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä. 4. Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. 5. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. 6. Esitetään, että Saarijärven kaupunki lisäisi laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Vastine: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. 1. Kaavamääräyksestä on keskusteltu mm. viranomaisneuvottelussa ja määräyksen lainmukaisuuteen on kiinnitetty erityisiä huomioita. Määräys esitetään kaavakartalla seuraavassa muodossa: Tuulivoimaloista tulee pyytää aina Pääesikunnan lausunto rakennuslupavaiheessa. Puolustusvoimien pääesikunnan tulee voida tarkistaa tuulivoimalahankkeet rakennuslupavaiheessa, jotta rakennushanke on kaavassa esitetyn mukainen. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, määrä, sijoittelu tai muut perustiedot poikkeavat kaavoitusvaiheessa annetuista tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. 2. Tiedoksi. 3. Kaavaprosessin aikana kuultavat viranomaiset on todettu kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa eikä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa tai Puolustusvoimien valmisteluvaiheen lausunnossa tuotu esille tarvetta kuultavien viranomaistahojen lisäämiseksi. Nimen perusteella Suomen turvallisuusverkko Oy on yritys eikä viranomaistaho eli myöskään siten viranomaiskuule-

15 (46) misvelvoite ei koske ko. tahoa. Luonnosvaiheen kuulemista ei voida enää järjestää Suomen turvallisuusverkko Oy:n osalta, koska luonnosvaiheen nähtäville asettaminen on päättynyt. Mikäli Puolustusvoimat toimii yhteistyössä Suomen turvallisuusverkko Oy:n kanssa, tulisi kaavahanketta koskeva Puolustusvoimien viranomaislausunto laatia yhteistyössä Suomen turvallisuusverkko Oy:n kanssa. Rakennuslupavaiheessa kuultavat viranomaistahot on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa (MRL 133, MRA 60, MRA 65 ja poikkeamismenettely 173 ). Rakennuslupavaiheessa lausunnot pyydetään viranomaisilta, ei yrityksiltä tai yhdistyksiltä. Rakennuslupa-aineistoon liittyen naapureita kuullaan MRA 65 :n edellyttämällä tavalla. Kaavakartalle ei voida lisätä määräystä, joka velvoittaa kuulemaan Suomen Turvallisuusverkko Oy:tä rakennuslupavaiheessa, koska kyseessä ei ole viranomaistaho. Mikäli kaavakartalle merkittäisiin kuultavien yritysten nimiä, joiden nimet voivat muuttua kaavan olleessa voimassa, määräys muuttuisi virheelliseksi yrityksen nimen muututtua. Puolustusvoimien kanta kuulemistarpeesta välitetään kuitenkin rakennusvalvonnalle tiedoksi. Ensisijaisesti, kun rakennuslupahakemuksesta kuullaan Puolustusvoimia ja mikäli Puolustusvoimat toimii yhteistyössä Suomen Turvallisuusverkko Oy:n kanssa, tulisi Puolustusvoimien valmistella rakennuslupahakemusta koskeva lausunto yhteistyössä Suomen Turvallisuusverkko Oy:n kanssa. 4. Tiedoksi. 5. Tiedoksi. 6. Puolustusvoimien esitys on kirjattu muistiin ja huomioidaan tarvittaessa yleiskaavojen ja rakennusjärjestyksen laadinnassa. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

16 (46) 7 Keski-Suomen pelastuslaitos Lausunnon pääkohdat: 1. Pelastuslaki (379/2011) edellyttää huolellisuusvelvollisuutta rakennuksen omistajalta ja haltijalta sekä toiminnanharjoittajalta. Pelastuslaki edellyttää myös omatoimista varautumista sekä pelastussuunnitelman laatimista. 2. Toiminnanharjoittajan tulee varautua tuulivoimaloiden konehuonepalojen sammuttamiseen omatoimisesti. Käytännössä tämä edellyttää automaattista paloilmoitusta ja kohteeseen soveltuvaa automaattista sammutuslaitteistoa. 3. Tuulivoimaloiden paloturvallisuuden suunnittelun pohjana suositellaan käytettävän Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön opasta SPEK opastaa 28; Tuulivoimaloiden paloturvallisuus (2013) sekä Finanssialan Keskusliiton ohjetta Tuulivoimalan vahingontorjunta 2013. 4. Pelastuslaitokselle on ilmoitettava alueen luonnonvedenottopaikkojen koordinaattitiedot sammutustöiden turvaamiseksi. 5. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto suosittaa palo- ja henkilöturvallisuuden osalta kaavalausunnoissa yli 1 MW tuulivoimaloilla 600 metrin turvaetäisyyttä asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin, ellei tuulivoimalalle laadittu vaaranarviointi edellytä tätä pienempää tai suurempaa etäisyyttä. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. 4. Asia saatetaan Saarijärven kaupungille tiedoksi. 5. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M 3735-09) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Konkreettisen tutkimustiedon perusteella todennäköisyys sille, että tuulivoimalasta putoava jää osuu henkilöön, on yksi kerta 1,3 miljoonassa vuodessa henkilölle, joka vuosittain talven aikana oleskelee yhden tunnin noin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta (Göransson 2012). Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCA- DA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa.

17 (46) Kaavoitettavan alueen läheisyydessä ei sijaitse vaarallisten aineiden laitoksia tai varastoja. Maa- ja metsätaloutta tukeva rakentaminen alueella on mahdollista. Alue on määritetty suunnittelutarvealueeksi, joten rakentamisen yhteydessä voidaan eliminoida vähäiseksi tunnistettuja rikejä sekä tarkemmin tutkia läheisten alueiden soveltuvuutta maa- ja metsätaloutta tukevaan rakentamiseen siten, että vähäinenkin riski voidaan eliminoida siinä mittakaavassa ja tarkkuudessa, kuin riskin suuruus edellyttää. Lausunnossa tuodaan esille Pelastuslaitoksen suositus, jonka mukaisesti yli 1 MW tuulivoimaloilla tulisi olla 600 metrin turvaetäisyys asutukseen sekä vaarallisten aineiden laitoksiin ja varastoihin. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston tuulivoimalat sijoittuvat kaikki yli 600 metrin etäisyyteen asutuksesta. Kaavoitettavan alueen läheisyydessä ei sijaitse vaarallisten aineiden laitoksia tai varastoja. Maa- ja metsätaloutta tukeva rakentaminen alueella on mahdollista. Alue on määritetty suunnittelutarvealueeksi, joten rakentamisen yhteydessä voidaan eliminoida vähäiseksi tunnistettuja rikejä sekä tarkemmin tutkia läheisten alueiden soveltuvuutta maa- ja metsätaloutta tukevaan rakentamiseen siten, että vähäinenkin riski voidaan eliminoida siinä mittakaavassa ja tarkkuudessa, kuin riskin suuruus edellyttää. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

18 (46) 8 Karstulan kunta / Kunnanhallitus Lausunnon pääkohdat: 1. Kunnanhallituksella ei ole osayleiskaavaluonnoksesta erityistä lausuttavaa. Vastine: 1. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

19 (46) 9 Suomen metsäkeskus, Keski-Suomi Lausunnon pääkohdat: 1. Pidetään tärkeänä, että Keski-Suomessa on mahdollisimman hyvät puitteet kannattavan metsätalouden ja kilpailukyisen metsäteollisuuden harjoittamiselle myös tulevaisuudessa. 2. Metsätaloudelle ei aseteta liikaa rajoitteita (maisematyölupa, toimenpidekieltoalueet, "oma-valtaiset" merkinnät). Metsätalousalueilla pitäisi tukeutua lähinnä metsälakiin ja erityistapauksissa Hyvän metsänhoidon suosituksiin. 3. Kaavamerkintöjen ja -määräyksien tulisi olla selkeitä, yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia. 4. Kaavojen tulisi olla metsätoimijoiden käytössä digitaalisessa muodossa. 5. Metsänomistajilla ja metsätoimijoilla tulisi olla jo kaavoituksen valmisteluvaiheessa aidot vuorovaikutusmahdollisuudet kaavoitusprosessissa. 6. Viranomaisyhteistyöstä puuttuu kokonaan metsäsektoriviranomainen: Suomen metsäkeskus. Metsäkeskus olisi syytä kutsua tulevaisuudessa viranomaisneuvotteluihin. 7. Metsätalous pitää huomioida alueen tiestön kunnostus- ja rakennustöissä. Tierunkoon on tehtävä riittävä määrä metsäliittymiä, jotta tiestön vaikutusalueen metsiin päästään. Sähköverkon maakaapeloinneissa on myös huomioitava metsätalouden kuljetusten raskaus. 8. Kaavamääräyksiin ei ole erityistä lausuttavaa. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. 4. Saarijärven kaupungin voimaan tulevat kaava-aineistot ovat sähköisessä muodossa ja löytyvät kaupungin nettisivujen kautta pdf-muodossa. Mikäli tarvittavia kaava-aineistoja ei löydy kaupungin kotisivuilta, metsänomistajien ja toimijoiden on hyvä olla suoraan yhteydessä kaupungin kaavoituksen henkilöstöön. 5. Kaavaprosessi on toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ja osin myös laajemmin. Myös vuorovaikutus on tapahtunut MRL:n edellyttämällä tavalla. Kaava-alueen maanomistajia on tiedotettu kirjeitse kaksi kertaa (vireilletulovaihe sekä valmisteluvaihe) ja kaavasta on järjestetty yleisötilaisuus. Lisäksi kaava-aineistosta on kuulutettu lehdissä, kaupungin kotisivuilla ja virallisella ilmoitustaululla. Kaavaprosessin aikana toteutettu tiedottaminen on ollut laajempaa kuin mitä Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää ja metsänomistajilla on ollut mahdollisuus ottaa kantaa kaava-asiakirjoihin. Ehdotusvaiheen kaavaaineiston nähtäville asettamisesta tullaan tiedottamaan myös kirjeitse ja edellä kuvatulla tavalla eli maanomistajilla on mahdollisuus ottaa kantaa kaavaratkaisuun.

20 (46) 6. Tiedoksi. Suomen metsäkeskus lisätään viranomaisiin kaava-asiakirjoihin. Suomen metsäkeskusta on tiedotettu kaava-aineistojen nähtäville asettamisen yhteydessä. 7. Tiedoksi. 8. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

21 (46) 10 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry ja MTK Metsälinja Lausunnon pääkohdat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman viranomaisten joukosta puuttuu kokonaan metsäsektoriviranomainen eli Suomen Metsäkeskus, joka tulee myös kutsua viranomaisneuvotteluihin. 2. Esitetään yleiskaavamerkintää M-1 tarkennettavaksi kaavamääräyksen osalta seuraavasti: Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittaminen ja sitä palveleva rakentaminen. 3. Luo-kaavamerkintää ei välttämättä tarvittaisi kaavakartalla lainkaan, koska metsälainsäädännön mukaiset arvokkaat kohteet pitää ja tulee huomioiduiksi muutoinkin metsälainsäädännön myötä. 4. On erittäin suositeltavaa, että maanvuokrasopimukset on tehty tai tehdään kaikkien vaikutusalueella olevien maanomistajien kanssa, eikä vain tuulivoimalakiinteistöjen maanomistajien kanssa. 5. Kunnan tulee ottaa huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu niin kaavoituksessa kuin rakennuslupia myöntäessäänkin. Erityistä harkintaa tarvitaan juuri tuulivoimaloiden osalta, koska tuulivoimalat tulevat rajoittamaan naapurikiinteistöjen tulevaa maankäyttöä ja rakentamista tavallista voimakkaammin ja laajemmalla vaikutusalueella. Vaikutusalueeksi lasketaan yleisesti 5*tuulivoimalan lapojen halkaisija. Tämä tarkoittaa keskimäärin 600m sädettä voimalan ympärillä. 6. Kunnan tulee huolehtia rakennuslupia myöntäessään, että tuulivoimatuotannon päättyessä voimaloiden purkamisiin, maisemointeihin tai muihin jälkitoimenpiteisiin liittyvät toimet tai niiden kustannukset eivät tule missään mahdollisissa tapauksissa maanomistajien ja kiinteistönomistajien vastuulle. Kunnan on otettava vastuu tehtävistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista kokonaan itselleen jo rakennuslupia myöntäessään. 7. Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavaan ei esitetä varsinaisia korjauksia, vain paria tarkennusta M-1 ja Luo merkinnän osalta. Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset sekä kaavan selvitykset ovat asiallisesti tehtyjä ja sopusoinnussa metsätalouden harjoittamisen kanssa. Vastine: 1. Lisätään Suomen metsäkeskus OAS:n viranomaisten listaan. Suomen metsäkeskusta on tiedotettu kaava-aineistojen nähtäville asettamisen yhteydessä sekä valmistelu- että ehdotusvaiheessa. 2. Kaavamerkintä mahdollistaa nykyisessä muodossaan alueella maa- ja metsätalouden harjoittamisen. Maa- ja metsätalousalueet on merkitty tuulivoimayleiskaavassa suunnittelutarvealueiksi eli rakennusvalvonta voi tapauskohtaisesti harkita onko M-alueen melualueelle rakennettava rakennus sellainen, jota tuulivoimalan melu ei haittaa. Tällaisia rakennuksia ovat esim. maatilatalouden talousrakennukset (konehallit ym), mutta ei esim. maatilan talouskeskukset (asunnot) tai maatilan matkailurakennukset (loma-asunnot). Kaavamerkintää ei ole täten tarpeen muuttaa.

22 (46) 3. Luontoselvityksiä ei laadita metsätalouden näkökulmasta vaan tarkoitus on inventoida tutkimusalueen erilaiset lakien mukaan suojeltavat arvokohteet sekä muuten paikallisesti arvokkaat luontotyypit. Luontoselvitys tehdään siis nimenomaan sen vuoksi, että myös paikallisesti arvokkaat kohteet voidaan huomioida hankkeen suunnittelussa. Raporteissa esitetään, että tällaisille kohteille annetut maankäyttösuositukset eivät perustu lakeihin, joten niiden huomioiminen on vapaaehtoista. Arvokohteille tulee aina antaa maankäyttösuositukset asianmukaisissa luontoselvitysraporteissa. 4. Maanvuokrasopimukset ovat yksityisoikeudellisia sopimuksia, joita ei käsitellä kaava-aineistoihin liittyvinä asioina tai asiakirjoina eli asiaa ei sisällytetä vastineisiin. 5. Tiedoksi. 6. MRL:n rakennuslupamenettely ei sisällä purkuvakuuksia velvoittavia tai mahdollistavia pykäliä tuulivoimaloita koskien. Purkuvakuudet hoidetaan yksityisoikeudellisin sopimuksin ja niitä ei käsitellä kaava-aineistoon liittyvinä asioina tai asiakirjoina eikä siten myöskään huomioida vastineissa käsiteltävinä asioina. Keski-Suomen ELY keskuksen ohjauksen mukaisesti: Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen eikä tuulivoimalaa voida asettaa erilaiseen asemaan, ellei siitä säädetä laissa. Kaavaan ei voida ottaa määräystä, joka velvoittaisi purkamaan tuulivoimalan sen käytön päätyttyä. Tuulivoimayleiskaava on voimassa toistaiseksi ja kaavan aluevaraus osoittaa sen, mihin tarkoitukseen alueet on suunniteltu käytettäväksi. Kaava on laadittava siitä lähtökohdasta, että kaavassa osoitetulla tuulivoimalan rakennuspaikalla saa olla tuulivoimala, jota saa ja täytyy pitää kunnossa. Rakennuspaikalle saa rakentaa kaavan mukaisen uudenkin tuulivoimalan siihen saakka, kun tuulivoimayleiskaava on voimassa. Kiinteistön omistajan harkinnassa ja tulevaisuuden teknisen kehityksen varassa on se, hyödyntääkö ja pystyykö kiinteistönomistaja hyödyntämään uudisrakentamisessa olemassa olevaa tuulivoimalaa. MRL 166 :ssä on säännökset rakennuksen kunnossapidosta ja MRL 170 :n 2 momentissa on säännös, jonka mukaan rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä, jos rakennuksen käyttämisestä on luovuttu. Kun laissa on säännös, miten pitää toimia silloin, kun rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, kaavaan ei voida ottaa määräystä, joka poikkeaa tästä lain säännöksestä. 7. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

23 (46) 11 Ympäristölautakunta Lausunnon pääkohdat: 1. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kaukana asutuksesta. Mikäli suojavyöhyke lähimpään asutukseen on vähintään n. 2 km, haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. 2. Tuulivoimaloiden käytönaikainen sekä asuinrakennusten sisälle kantautuvien meluhaittojen ehkäisy tulee huomioida kaavamääräyksissä. Muutos kaavamääräykseen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun tavoitearvoja. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. 3. Melumallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan lähtömelutaso tulee huomioida kaavamääräyksissä. Kaavassa osoitetaan tarkasti tuulivoimalan sijainti. Mikäli toimija valitsee toteutukseen lähtömelutasoltaan meluisamman voimalan kuin melumallinnuksessa on käytetty, laajenee myös mallinnuksen mukainen melualue ja meluhaitat mutta osayleiskaava ei mahdollista tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kärsijästä. Lisäys kaavamääräyksiin esim: Rakennettavien tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittama lähtömelutason takuuarvo saa olla korkeintaan 104,5 db* tai sitä alempi. (* tai uudessa melumallinnuksessa käytetyn voimalatyypin lähtömelutason takuuarvo) 4. Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan kaavaehdotuksen mukaisille paikoille, tulee ympäristölautakunta tekemään ympäristölupien hakemista velvoittavat tarveharkintakäsittelyt. Perusteluna on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa (NaapL 17 ) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välkevaikutuksista johtuen. Ympäristöluvassa määriteltävien ehtojen avulla toimintaa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse syntymään ja haittoja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ympäristölupa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asukkaille. Ympäristöluvan tarpeellisuudesta päättää kunnan ympäristölautakunta. 5. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tarkemmin, mikäli ympäristöluvan tarveharkinta edellyttää luvan hakemista. 6. Mallinnuksessa olisi suositeltavaa varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ympäristöhallinnon 2/2014 ohjeesta poiketen huomioida myös merkityksellinen sykinnän (amplitudimodulaation) sanktio, ellei erikseen ole osoitettu paikalliset tuuliolosuhteet ja tuulivoimalan malli huomioiden ettei sitä voi esiintyä. Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta noudattaen +5 db lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. 7. Terveydensuojeluviranomainen voi joutua tuulivoimalasta tehdyn meluvalituksen johdosta määräämään terveydensuojelulain 27 perusteella tehtäväksi riittävät melumittaukset.

24 (46) 8. Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan siirtämällä tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta voidaan melusta johtuvan terveyshaitan riskiä pienentää merkittävästi. Jälkeenpäin melusta johtuvan terveyshaitan selvittäminen ja poistaminen on hankalaa ja kallista. Vastine: 1. Tuulivoimaloiden suojaetäisyyttä ei ole määritelty yksiselitteisesti Maankäyttöja rakennuslaissa, voimassa olevissa säädöksissä tai ympäristöministeriön ohjeissa mihinkään tiettyyn etäisyyteen. Kaavaehdotuksen aikana tehtyjen selvitysten perusteella ei noussut esille sellaisia huomioita, että vähimmäisetäisyyden tulisi olla yleisesti käytössä olevia käytäntöjä suurempi. Yleisesti käytössä oleva etäisyys muodostuu usein tuulivoimayleiskaavoissa melumallinnuksen desibelirajauksen mallinnuksen tuloksena, sekä varjostusmallinnuksen välkehtimisrajana (noin 8h/a), ellei muita syitä nouse esiin. 2. Yleiskaavamääräystä on tarkennettu mm. voimassa olevan uuden meluasetuksen takia. Yleismääräys esitetään muodossa: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston asetusta melutasojen ohjearvoista sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja. Nykyisin rakennettavat tuulivoimalat ovat kaikki pysäytettävissä ja säädettävissä eli kyseinen määräys ei ole tarpeen. 3. Kaavamääräyksiä tarkistetaan seuraavasti: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. 4. Kaavan laadintaa ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki eikä ko. laki sisällä ympäristölupatarveharkintaa kaavaprosessiin liittyen. Ympäristölupamenettelyt (sekä tähän liittyvä viranomaisvalvonta) ovat eri lainsäädännön alaisia menettelyjä eikä kaavakartalla voida esittää eri lainsäädännön alaisia lupavelvoitteita. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehty melumallinnus on laadittu Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnuksen mukaan meluarvot eivät ylity rakennuspaikkojen kohdalla eivätkä asumisterveysohjeen mukaiset raja-arvot ylity. Näiden perusteiden mukaan ympäristöluvalle ei nähdä tarvetta. Välkehtimisvaikutukset on kuvattu kaavan selvitysaineistossa. Varjostuksen osalta Suomessa ei ole olemassa raja-arvoja, jotka hankkeen tulisi täyttää. Yleisesti käytetyn tavoitearvon 8 h/ vuosi ei ylity yhdessäkään kohteessa, joten tämä ei ole tarkoituksenmukainen peruste ympäristöluvan asettamiselle. 5. Melumallinnus on laadittu osayleiskaavaa varten YM ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumallinnusta ei laadita kaavaprosessissa ympäristölupaa varten. Laadittujen selvitysten perusteella ympäristölupamenettely ei ole kohteessa tarpeen, mutta ko. ympäristölupa-asiaa ei ratkaista kaavoitusprosessissa. Ks. vastine 11.4. 6. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen luvun 4.1 Melumallinnus ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtai-

25 (46) sessa kaavoituksessa kohdassa 4.1.1 Tuulivoimaloiden melupäästö todetaan amplitudimodulaatio seuraavaa: Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvioihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Sanktio voidaan huomioida laskennan lähtöarvoissa, mikäli tiedetään tuulivoimalan melupäästön sisältävän kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja ja voidaan arvioida näiden erityispiirteiden olevan kuulohavainnoin erotettavissa ja ohjeistuksen mukaisesti todennettavissa melulle altistuvalla alueella. Mallinnus on raportoitu tarvittavine tietoineen kaavaselostuksen kohdassa 10.10 Lähtötietojen perusteella tuulivoimalan melupäästö ei sisällä kapeakaistaista / tonaalisia komponentteja eikä sen ole ilmoitettu olevan impulssimaista tai sisältävän merkittävää sykintää, kuten melu- ja varjostusmallinnusliitteen sivulla 4. oleva taulukko kertoo. Tulkintamme mukaan meluvaikutusten arviointi on tehty asianmukaisesti ja riittävässä laajuudessa tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan tarkoitus ja sisältövaatimukset huomioiden. 7. Tiedoksi. 8. Tiedoksi. Vaikutus kaavakarttaan: Kaavakartan yleismääräystä on tarkennettu seuraavaan muotoon: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston asetusta melutasojen ohjearvoista sekä sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ohjearvoja.

26 (46) 12 Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry Mielipiteen pääkohdat: 1. On varmistuttava siitä, että melutaso asuinrakennuksissa ja loma-asunnoissa jää todella uusien ohjeiden ja rajojen alapuolelle. Tällöin on otettava huomioon nykyisten melumittausten mahdollinen ero lopulta valittaviin voimalatyyppeihin. 2. Tuulivoiman keskittäminen mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja tuottaville alueille on järkevää. 3. Nykyiselle suunnittelualueelle kannattaa jättää mahdollisuus voimaloiden lisärakentamiseen myöhemmässä vaiheessa, mikäli myös tuulipuiston käyttövaiheessa puiston ympäristövaikutukset todetaan vähäisiksi. Vastine: 1. Osayleiskaavan yleismääräyksiä tarkistetaan seuraavasti: Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella voimalatyypille, joka on kaavoitusprosessin aikana tarkastelussa ollut voimalavaihtoehto tai vaikutuksiltaan kyseistä voimalatyyppiä vastaava tai vaikutukseltaan vähäisempi sekä tuulivoimalapuistokokonaisuudelle, jonka tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset melun ja muiden vaikutusten osalta eivät ylitä kaavaratkaisun perusteena olevien mallinnusten ja selvitysten raja-arvoja. 2. Tiedoksi. 3. Tiedoksi. Mahdollinen tuulivoimapuiston myöhemmin toteuttava laajentaminen edellyttää uutta yleiskaavaprosessia. Tässä tuulivoimayleiskaavassa ei tarkastella laajentumisalueita eikä varata rakentamisalueita myöhemmin toteutettaville tuulivoimaloille. Vaikutus kaavakarttaan: Ei muutosta.

27 (46) 13 Yhteismielipide, 76 allekirjoitusta Mielipiteen pääkohdat: 1. Vastustetaan Haapalamminkankaan ja yhteisvaikutukseltaan Holingonvuoren tuulivoimaloiden rakentamista. 2. Tuulivoimalat aiheuttavat maisemallista haittaa Suolikon ja sen lähialueiden erämaalampien luonnolle ja virkistyskäytölle, loma-asutukselle sekä Saarijärven reitin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen laajennuspäivityksen tavoitteille. 3. Tuulivoimalat ovat ristiriidassa alueen alkuperäisen maankäytön suunnittelun kanssa (Kolkanlahden kyläkaava ja Saarijärven reitin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen laajennuspäivitys). 4. Tuulivoiman meluhaitat aiheuttavat terveyshaittoja Kolkanlahden alueelle, Lähteenmäen ja erämaalampien alueelle. Viimeisin tieto ja asukkaiden kokemukset tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden etäisyyksien määrittelyssä suhteessa asutukseen. 5. Kuntalaisten tasavertainen kohtelu ei tule toteutumaan meluhaittojen, maisemallisten haittojen sekä kiinteistöjen arvon laskun takia. 6. YVA-tarkastelu tulee laatia laajana yhteistarkasteluna, koska Haapalamminkankaan ja Holingonvuoren tuulivoimala-alueet sijoittuvat valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, useiden erilaisella suojelumerkinnällä olevien alueiden ja kohteiden sekä muun muassa tulevan Kolkanlahden kyläkaavan (matkailualueineen) tuntumaan. Lisäksi Haapalamminkankaan voimalat sijoittuisivat Suolikon ja sen lähialueen pienlampien erämaatonteiksi kaavoitettujen loma-asuntojen välittömään tuntumaan. 7. Vaaditaan selvitystä miten pienvesistö- ja tuulivoimakaava olisivat sovellettavissa yhteen. 8. Saarijärvelle ei tule hyväksyä kuin enintään Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa Soidinmäen alueelle esitetty tuulivoimala-alue, mikä tukee maakuntatasolla tuulivoimaverkoston rakennetta. Vastine: 1. Tiedoksi. 2. Tuulivoimaloista koetun haitan merkittävyys riippuu monesta seikasta, kuten esimerkiksi etäisyydestä voimaloista sekä kokemisen subjektiivisuudesta. Haapalamminkankaan hankkeen merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset ovat asumisviihtyvyyteen ja virkistykseen (metsästys, marjastus, ulkoilu) kohdistuvia. Lisäksi ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia voi syntyä tuulivoimalaitosten melun ja välkkeen kokemisesta, maiseman muutoksesta sekä voimajohtojen koetuista terveysvaikutuksista. Taloustutkimus Oy teetti vuonna 2014 kyselytutkimuksen tuulivoimaloiden lähialueella asuvien suhtautumisesta tuulivoimaan. Kaikista vastaajista 81 % suhtautuu tuulivoimaan erittäin tai melko myönteisesti (lisätietoja: www.tuulivoimayhdistys.fi). Kyselyn perusteella voidaan osin todeta, että tuuli-

28 (46) voimaloiden sijaitseminen lähimaisemassa ei automaattisesti heikennä lähiasukkaiden elinympäristöä. Voimaloiden sijoittelua tarkistetaan kaavaehdotukseen, jolloin myös arvioidaan vaikutusta Saarijärven reitin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen laajennuspäivitykseen. 3. Haapalamminkankaan tuulivoimapuisto ei sijoitu Kolkanlahden yleiskaavoitetulle alueelle (Viiden kylän kyläyleiskaava). Voimaloiden sijoittelua tarkistetaan kaavaehdotukseen, jolloin myös arvioidaan vaikutusta Saarijärven reitin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen laajennuspäivitykseen. 4. Tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia on tutkittu epidemiologisin tutkimusmenetelmin vuodesta 1993 lähtien. Niissä on kerätty kyselyjen avulla tietoa asukkailta alueilla, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Äänitasot asuntojen pihamaalla on yleensä määritetty mallintamalla. Tutkimusten 1 perusteella tuulivoimalamelun äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen. Yksilölliset erot melun kokemisessa ovat kuitenkin erittäin suuria. Noin 10 % väestöstä kokee tuulivoimalamelun häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun A-painotettu äänitaso ulkona ylittää 40 db. Tätä korkeampien äänitasojen osalta ei ole olemassa luotettavaa tietoa, koska vastaajamäärät ovat erittäin pieniä. Tuulivoimalamelu koetaan yhtä häiritseväksi kuin tasoltaan samanlainen lentoliikennemelu mutta hieman häiritsevämmäksi kuin tasoltaan samanlainen tieliikennemelu. Yhteyttä tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö herkimmät yksilöt voisi kokea tuulivoimalamelun häiritsevän unta. Suurin osa kyselyihin vastanneista sijaitsee alueella, jossa tuulivoimaloiden äänitaso on alle 40 db LAeq. Tässä tilanteessa melun häiritsevyyttä näyttäisivät selittävän äänitasoa paremmin erilaiset väliin tulevat muuttujat kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan melu- ja varjostusvaikutus ei ylitä käytössä olevia raja-arvoja. 5. Tiedoksi. 6. Keski-Suomen ELY-keskus tulee antamaan päätöksen, sovelletaanko hankkeeseen YVA-lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä vai ei. 7. Kaava-asiakirjoja täydennetään esitetyllä tavalla. Pienvesistöjen rantaosayleiskaavan valmisteluaineisto on huomioitu tuulivoimayleiskaavan laadinnassa. Tuulivoimalan melualueelle (missä asuinrakennusten tai loma-asuntojen rantarakentaminen ei ole mahdollista) sijoittuvat lammet sisältyvät tuulivoimayleiskaavaan. Rantaosayleiskaavalla ei muodosteta uusia rantarakennuspaikkoja tuulivoimapuiston melualueille. 1 Pedersen ja Persson Waye (2004, 2007, 2008), Pedersen ja Larsman (2008), Pedersen ym. (2009,2010), Pedersen (2011), Janssen ym. (2011), Shepherd ym. (2011), Bakker ym. (2012), Nissenbaum ym. (2012), Persson Waye ja Öhrström (2002), Lee ym. (2011), Sakamoto ym. (2013), Bolin ym. (2014)