Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta työssä jaksamiseen. Palomiehet kohtaavat työssään erilaisia pelkoja ja pahimmillaan pelkojen seurauksena on sairauslomat ja työkyvyttömyys Peloista on vaikea puhua 2
Tässä ei nyt tarkoiteta niitä pelkoja, joita jo opiskelemaan tullessa on arvioitu (korkeanpaikan kammo, suljetunpaikan pelko yms.), vaan paljon pienempiä, arkipäiväisempiä pelkoja. Näihin pelkoihin on vaikea puuttua tai näitä käsitellä, koska niistä ei ääneen puhuta. Kuitenkin vaikutus työkykyyn ja työssäjaksamiseen on suuri. 3
Peloista ja pelkojen vaikutuksesta ei juurikaan löydy tutkittua tietoa. Aineistoa tähän olen kerännyt haastattelemalla palomiehiä ja sammutusmiehiä sekä keräämällä materiaalia työnohjaus- ja koulutustilanteissa. 4
Pelko on yksi ihmisen perustunteista Muita perustunteita on esim. ilo, suru, viha, inho ja hämmästys Perustunteet koetaan tässä ja nyt ja niillä on nimettävissä oleva kohde Samat perustunteet ovat olemassa lähes jokaisessa kulttuurissa ja ne ovat tunnistettavissa ihmisten kasvoilta Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 5
Pelko on tunne, joka lajinkehityksen myötä on säilynyt elämää suojaavana Pelko varoittaa vaarasta ja saa ihmisen käyttämään harkintaansa erilaisissa uhkaavissa tilanteissa Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 6
Joskus pelko muuttuu elämää tarpeettomasti rajoittavaksi, haittaavaksi ja ahdistavaksi kokemukseksi, vaikka todellinen vaara on vähäinen tai muutoin sellainen, että se yleensä hyväksytään normaaliksi riskiksi Tällöin puhutaan epänormaalista pelosta eli fobiasta Fobialla on yleensä kohde, esim. korkea paikka, aukea paikka, hissi, käärmeet, koirat hyönteiset ja sosiaaliset tilanteet Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 7
Pelon laukaisevana tekijänä voi olla elämänmuutos, uudet haasteet, oma tai läheisen sairastuminen, kuolemantapaus, muut merkittävät menetykset tai traumaattiset tapahtumat Myös piristeet, kuten kahvi tai huumeet voivat toimia laukaisevina tekijöinä Ahdistavaa pelkoa ylläpitää pelkoa herättävien tilanteiden välttäminen Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 8
Tunteet sisältävät aina jonkinlaisen toimintayllykkeen Esimerkiksi masennuksessa ihminen pyrkii vetäytymään, kiukussa purkamaan turhautumistaan ulospäin ja pelossa pakenemaan Siksi pelon voittamisessa on kysymys pakenemisyllykkeen vaimentamisesta ja pelkoa kohti menemisestä Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 9
Jos pelon taustalla on järkyttävä kokemus, on tärkeää käydä sitä läpi monta kertaa Asian tietoisen käsittelyn tavoitteena on saada kiinni tunteista ja kokemuksista, jotka ovat jääneet mielen pohjalle Tapahtuman työstäminen voi vähentää sen kauhistuttavuutta mm. siten, että ymmärtää voivansa vastaavassa tilanteessa tulevaisuudessa selviytyä paremmin Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 10
Omia keinoja ahdistuneisuuden ja pelkojen helpottamiseen ovat mm. syvärentoutuminen, liikunta, hyvät ravintotottumukset, positiivisen ja kannustavan sisäisen puheen rakentaminen Pelkojen voittamiseen käytetään myös erilaisia mielikuvaharjoituksia ja altistamista Vaikeampien pelkotilojen hoitoon käytetään mm. kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja lääkehoitoa Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 11
Pelkääkö palomies? Tilanteiden ennakoimattomuus? Tilanteiden nopeatempoisuus? Ihmissuhdekuormitus? Työn hallinnan ongelmat? Kuormittavien tilanteiden kohtaaminen? Uudet työtilanteet nuorilla palomiehillä? Osaavat, uuden tiedon hallitsevat palomiehet työyhteisön (vanhempien palomiesten) uhka? Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 12
Machokulttuuria? Psyykkisen pahoinvoinnin myöntämistä? Leimautumista, työyhteisöstä poissulkemista? Traumatisoivassa tilanteessa toimimista, osaanko toimia oikein? Pelkoa oman perheen puolesta? kahdeksan vuotta ammattilaisena, nolla onnistumista? Operatiivisen toiminnan virheet? Keikkashokki? Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 13
Eniten pelkoja tai jännitystä aiheuttivat erilaiset työtehtävien suorittamiseen liittyvät asiat ja tilanteet, miten toimia oikein. Myös epäonnistumisen pelko nousi voimakkaasti esiin. Ikä ei vaikuttanut näihin pelkoihin, vaan samat asiat nousivat esille sekä opiskelijoilla, että ikääntyvillä palomiehillä. 14
Tärkeänä asiana nousi esiin ns. urapolku, mihin sitten kun ei pysty enää peruspalomiehen työtä tekemään. Eihän balettitanssijaakaan laiteta pihoja lakaisemaan, kun ei pysty enää tanssimaan Työvuorosta suoriutuminen saattoi pelottaa niin, ettei edellisenä yönä saanut nukuttua kun mietti miten selviää työvuoron haasteista 15
Stressaava koettiin myös yötyö ja hälytysvalmius, kun ei osaa tai ei pysty nukkumaan yöllä. Koettiin, että väsyneenä tulee keskittymisvaikeuksia ja siitä seurauksena esim. päätöksentekokyky tilanteissa vaikeutuu. 16
Keikoilla odottamattomat, muuttuvat tilanteet lisäävät jännitystä omasta työnhallinnasta ja osaamisesta. raskaat, vaikeat keikat pitäisi käydä läpi, vaikkakin työhön on tottunut, ne palaa kuitenkin myöhemmin mieleen ja niitä pitää miettiä 17
Ambulanssissa toimiminen koettiin vastuulliseksi ja raskaaksi, on osattava toimia oikein ja tehtävä oikeita päätöksiä. Ambulanssissa ei ole esimiestä antamassa käskyjä, vaan parin kanssa on selvittävä mitä erilaisimmista tilanteista. ensin olet juoppokuskina ja seuraava tilanne voikin olla tosi haastava ja potilaan henki vaarassa 18
Epäonnistumisen pelko, ajatus ettei hallitse omaa työtään, mietitytti. Mitä jos epäonnistuu ihan helpossa työtehtävässä. Pelkoa herätti myös, että vieläkö itse oppii, on paljon uutta tekniikkaa ja tietotekniikkaa, miten sen hallitsee. Pelkoa herätti, jos ei muista mitä pitää tehdä tai jos tulee black out ; tulee hetki jolloin kaikki opittu häviää, eikä tiedä miten pitäisi toimia. 19
Työssä joutuu erilaisiin vaarallisiin tilateisiin. Tilanteisiin tulisi osata varautua jo etukäteen ja osattava toimia oikein. Riskit tulee tiedostaa ja tunnistaa. Näissä tilanteissa tulee myös huolehtia omasta parista, ei jättää yksin vaaralliseen tilanteeseen. 20
Oma työvuoro koettiin selkeästi työhyvinvointia lisäävänä tai heikentävänä asiana. Jos vuoro voi huonosti, niin äkkiä voi huonosti myös itse. Toisaalta hyvä ja kannustava työvuoro lisää työhyvinvointia ja motivoitumista työntekoon. 21
Pitkää työssä olleena, oma jaksaminen mietitytti. Miten pystyy toimimaan eläkeikään saakka, onko se ajatus edes realistinen. Raskaat keikat, lasten onnettomuudet, jos esim. itsellä oli samanikäisiä lapsia tai lastenlapsia, jäivät pyörimään päähän. 22
Mitä sitten, jos ei ikääntyvänä jaksa perustyötään, miten edetä uralla, opiskella tai vaihtaa alaa. Miten jaksaa pitkät, uuvuttavat työvuorot ja työyhteisön sisäiset ongelmat Entä kun nuoret menevät ohitse, on tuoreet tiedot, hallitsevat uudet laitteet ja tekniikat? 23
Omaa jaksamista tukevana koettiin, että vaikeista asioista tulee pystyä puhumaan. Kulttuuria pitäisi edelleen muuttaa, tulisi olla lupa puhua omista tuntemuksia ja raskaista tilanteista. Tilanteista puhuminen tarvittaessa koettiin tärkeäksi, ei siis turhaa psykologisointia. Pitkään työssä olleita huolestutti nuorten jaksaminen ja se, että edelleen helposti jaksamisen keinoina on mm. alkoholin käyttö. 24
Huoli omasta perheestä koettiin raskaana, pelottaa kun tajuaa mitä kaikkea voi tapahtua. Raskaana koettiin myös perheen ja omaisten pelko omasta puolesta. 25
Sopimuspalokuntalainen 22, Pelko, Anne Mallius, työterveyspsykologi Mielenterveyden psykologia Myönteisen muutoksen työkirja Pelastustieto 5/2007, Palopuhe Pelastustieto 3/2009, Palomies on psyykkisen hyvinvoinnin moniottelija Henkilöstöjohtaminen sekä palomiesten työmotivaatio ja tyytyväisyys, Sami Häkkinen, Suomen palopäällystöliitto, 2012 Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 26
Kuinka suuri vaikutus peloilla on työhön ja miten niitä voisi käsitellä? Miten saada aihe arkisemmaksi? Kuinka paljon työpoissaoloista/sairauslomista johtuu (osittain) omaan työhön liittyvistä sanomattomista peloista? 27