Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta Helsinki 2008 ISBN 978-952-213-320-5
Liikenne- ja viestintäministeriö Suomen Kuntaliitto Ratahallintokeskus ISBN 978-952-213-319-9 (painettu) ISBN 978-952-213-320-5 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2008 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL 200 00101 Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09) 771 2291 www.kunnat.net
Alkusanat Valtio vastaa rataverkkonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä radanpitoon liittyvistä viranomaistehtävistä. Ratahallintokeskus hallinnoi hallussaan olevaa rataverkkoa laitteineen, rakenteineen ja maa-alueineen. Kunnan vastuulla on maankäytön ohjaus sekä asemakaava-alueilla katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito. Eri osapuolten vastuita koskevat säännökset perustuvat ratalakiin (110/2007) sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999). Ratalaissa säädetään erikseen radanpidonvastuista ja siitä milloin toinen taho voi osallistua valtion omistaman rataverkon radanpidon kustannuksiin Ratahallintokeskuksen kanssa tehtävän sopimuksen nojalla. Säädökset eivät kaikilta osin sisällä säännöksiä vastuun jakautumisesta, kun samanaikaisesti on kysymys niin radanpidosta kuin kadun ja yleisten alueiden pidosta. Nämä hankkeet edellyttävät osapuolten yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa sekä joissain tapauksissa myös sopimista kustannusjaosta. Tämä suositus on laadittu selkeyttämään ja yhtenäistämään hankekohtaisten sopimusten tekemistä näissä tilanteissa. Tämä suositus on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön, Ratahallintokeskuksen ja Suomen Kuntaliiton edustajien yhteistyönä. Osapuolet ovat hyväksyneet nämä periaatteet, jotka otetaan käyttöön välittömästi. Suosituksen liitteinä on kuvaus rautateiden rakennuttamis- ja turvallisuustehtäviä hoitavilta vaadittavista määräyksistä sekä muistilista sopimusten sisällöstä. Koska Suomen Kuntaliiton ja Ratahallintokeskuksen näkemykset poikkeavat liityntäpysäköinnin ja meluntorjunnan kustannusjaon osalta, näihin kohtiin on kirjoitettu kummankin osapuolen näkemys. Suositusta pyritään täydentämään sen jälkeen kun tämän suosituksen ja ratalain toimivuudesta on saatu kokemuksia. Suositus ei koske kaupunkiratoja eikä muita vastaavia hankkeita, joissa yhteistyöstä ja kustannusvastuista sovitaan laajoina kokonaisuuksina. Helsingissä, tammikuussa 2008 Liikenne- ja viestintäministeriö Suomen Kuntaliitto Ratahallintokeskus Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta 3
Sisältö Alkusanat 3 1 Käsitteistö 5 2 Ratahallintokeskuksen tehtävät radanpidossa 6 3 Kadut ja yleiset alueet sekä ulkoilureitit 7 3.1 Kadut ja yleiset alueet 7 3.2 Ulkoilu- ja moottorikelkkareitit 7 4 Yhteistyön lähtökohdat 9 4.1 RHK:n hankkeet 9 4.2 RHK:n ja kunnan yhteishankkeet 9 4.3 Kunnan hankkeet 10 5 Asemien yhteydessä toteutettavia järjestelyjä 11 5.1 Ratarakenteet ja laiturit 11 5.2 Porras-, hissi- ja luiskayhteydet laiturille 11 5.3 Aseman ali-/ylikäytävät ja ali-/ylikulkusillat 12 5.4 Palvelu- ja liiketilat 12 5.5 Kameravalvontajärjestelmä 12 5.6 Turva-aidat asema-alueella 12 5.7 Liityntäliikennejärjestelyt 12 6 Ratojen ja muiden kulkuväylien risteäminen eritasossa 14 6.1 Rakentaminen 14 6.2 Kunnossapitovastuut 14 7 Tasoristeykset 16 7.1 Rakentaminen 16 7.2 Kunnossapito 16 7.3 Tasoristeysten poistaminen 17 8 Johdot, kaapelit ja laitteet rautatiealueella 18 9 Rautatieympäristöön liittyvät tehtävät 19 9.1 Vastuu meluntorjunnasta 19 9.2 Vastuu tärinän torjunnasta 20 9.3 Kuivatus 20 9.4 Ympäristö ja viihtyvyys 20 10 Arvonlisävero 21 Liite 1. Rakennuttamis- ja turvallisuustehtäviä koskevia erityisiä määräyksiä 22 Liite 2. Sopimusten sisältö 23 4 Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta
1 Käsitteistö Jäljempänä on määritelty tässä suosituksessa käytettävät keskeiset käsitteet. Käsitteiden määritelmät ovat peräisin maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL, 132/1999) sekä ratalaista (110/2007). Rautatiellä tarkoitetaan yksi- tai useampiraiteista rataa sekä rautatiealuetta ja sillä olevia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Radalla voi olla yksi tai useampia raiteita, raiteen kannattamiseksi tarvittavia rakenteita, näihin liittyviä penkereitä, leikkauksia ja ojia sekä kaikkia radan rakenteeseen kuuluvia ja liikenteen hoitamiseen tarvittavia erikoisrakenteita ja -laitteita, kuten siltoja, rumpuja, turvalaitteita ja sähköistyksen vaatimia laitteita. Radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista; Kunnossapito tarkoittaa rautatiealueiden hoitoa ja ylläpitoa. Hoito sisältää sekä puhtaanapidon että alueen, rakenteiden ja laitteiden käyttökelpoisena säilyttämisen. Silloista käytetään seuraavia nimityksiä: Tiesilta on silta, jota kuormittaa tieliikenne. Alikulkusilta on rautatiesilta, jossa tie tai katu kulkee rautatien ali. Alikäytävä on rautatiesilta, jossa kevyen liikenteen väylä kulkee rautatien ali. Asematunneli on vaihtoehtoinen nimitys aseman yhteydessä olevalle alikäytävälle. Ylikulkusilta on tie-, tai katusilta, jossa tie tai katu kulkee rautatien yli. Ylikäytävä on kevyen liikenteen silta, jossa kevyen liikenteen väylä kulkee rautatien yli. Yleisellä alueella tarkoitetaan asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta. Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen maanalaisine ja maanpäällisine sekä yläpuolisine johtoineen, laitteineen ja rakenteineen, jollei asemakaavassa ole toisin osoitettu. Liikennealueita ovat asemakaavassa maanteitä, rautateitä, vesiteitä, satamia ja lentokenttiä varten osoitetut alueet. On syytä huomata, että osapuolten käyttämässä käsitteistössä on eroavaisuuksia. Yhteistyötilanteissa on syytä aina selvittää aluksi käsitteistöt, jotta varmistetaan, että osapuolet neuvottelevat varmasti samoista asioista. Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta 5
2 Ratahallintokeskuksen tehtävät radanpidossa Ratahallintokeskus (RHK) on liikenne- ja viestintäministeriön alainen valtion rataverkon haltijana toimiva virasto, jonka tehtävänä on mm. huolehtia valtion rataverkon kunnossapidosta ja turvallisuudesta, liikenteen ohjauksesta, rautatiejärjestelmän kehittämisestä sekä virastolle säädetyistä viranomaistehtävistä. RHK hallinnoi rataverkkoaan laitteineen, rakenteineen ja maa-alueineen. Rautateiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta eli radanpidosta säädetään ratalaissa. RHK hankkii radanpidossa tarvittavat palvelut, kuten suunnittelu-. rakentamis- ja kunnossapitotyöt ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta, joista yhtenä toimii VR-konserniin kuuluva Oy VR-Rata Ab. Rautatieliikennöitsijät hoitavat liikennettä. Suomessa liikennettä hoitaa tällä hetkellä VR-konserniin kuuluva VR Osakeyhtiö, mutta muidenkin liikenteenharjoittajien on ollut mahdollista ryhtyä tavaraliikenteen harjoittajiksi 1.1.2007 jälkeen. Vuonna 2006 toimintansa aloittanut Rautatievirasto huolehtii yleisestä rautatieturvallisuudesta ja valvoo turvallisuuden noudattamista rautatiejärjestelmässä. 6 Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta
3 Kadut ja yleiset alueet sekä ulkoilureitit 3.1 Kadut ja yleiset alueet Kunnan vastuulla on maankäytön suunnittelu sekä asemakaava-alueella katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää eikä kadun rakentamisesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. (MRL) Kunnan ja kiinteistönomistajan velvollisuus kadun kunnossa - ja puhtaanapitoon alkaa, kun katu tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös (kadunpitopäätös) on tehty. Samasta ajankohdasta katsotaan katu luovutetuksi yleiseen käyttöön. (Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta 669/1978) Muu yleinen alue on kunnan toteutettava, kun asemakaavan mukainen maankäyttö sitä edellyttää. Yleinen alue on suunniteltava ja toteutettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä. Yleisen alueen toteuttaminen käsittää alueen rakentamisen tai kunnostamisen ja sen kunnossapidon asemakaavan mukaisen käytön edellyttämällä tavalla. (MRL) 3.2 Ulkoilu- ja moottorikelkkareitit Yleisen ulkoilutoiminnan kannalta tärkeä ulkoilureitti perustetaan ulkoilureittitoimituksessa. Toimitus perustuu kunnan toimesta laadittuun ulkoilureittisuunnitelmaan, kaavaan otettuun reittiin tai asianosaisten sopimukseen alueen luovuttamisesta ulkoilureittiä varten. Ulkoilureitin pitäminen, johon kuuluu reitin tekeminen ja kunnossapito, on kunnan asiana. Kunta voi uskoa tehtävän sopivaksi katsotulle yhteisölle. (Ulkoilulaki 606/1973) Moottorikelkkailureitin pitäjän hyväksyy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättäessään reittisuunnitelmasta. Reitin pitäjänä voi toimia kunta, kun- Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta 7
tayhtymä, valtio tai yhteisö taikka elinkeinonharjoittaja. Moottorikelkkailureitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella joko reittitoimituksessa tai maanomistajan ja reitin pitäjän välisellä kirjallisella sopimuksella. Reitin pitäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että moottorikelkkailureitti on vuosittaisella käyttöönottohetkellä ajettavassa kunnossa ja että reitin varrelle tällöin sijoitetaan reitin kulkua ja liikennettä olennaisesti vaarantavia paikkoja osoittavat sekä muut tarpeelliset liikennemerkit. (Maastoliikennelaki 1710/1995) Ratalain 17 :n mukaan moottorikelkkareittiä tai muuta vastaavaa kulkuyhteyttä ei saa perustaa eikä maastoajoneuvoa kuljettaa rautatiealueella tai tasoristeyksessä ilman radanpitäjän lupaa. Lupa voidaan myöntää vain, jos maastoajoneuvon käyttö ei vahingoita rataa tai rautatiealueen rakenteiden toimivuutta, haittaa radanpitoa eikä vaaranna liikenneturvallisuutta. 8 Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta
4 Yhteistyön lähtökohdat Julkisoikeudelliset toimijat, kuten valtion viranomaiset ja kunnat, hoitavat niille laeissa säädettyjä tehtäviä. Osa näistä tehtävistä on sellaisia, joiden toteuttamisvastuuta ei ole mahdollista siirtää sopimuksin toiselle osapuolelle. Tässä suosituksessa käsitellään sellaisia tehtäviä, joiden suorittamisesta osapuolet voivat sopia. 4.1 RHK:n hankkeet RHK toimii radanpitoviranomaisena ja hallinnassaan olevan rataverkon radanpitäjänä. Pääsääntönä ratalaissa on, että RHK vastaa kustannuksellaan valtion rataverkon suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Kunnan osallistumista ei saa asettaa ehdoksi sellaisten hankkeiden toteuttamiselle, jotka valtio muutenkin toteuttaisi, koska radanpito on valtion tehtävä. Ratalain 7 :n mukaan on mahdollista, että radanpidon kustannuksiin osallistumisesta sovitaan eräissä tapauksissa. Ratalain mukaan muu taho, esimerkiksi kunta, voi osallistua valtion omistaman rataverkon radanpidon kustannuksiin RHK:n kanssa tehtävän sopimuksen nojalla, jos osallistumiseen on erityinen syy. Erityisellä syyllä tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, joissa ratahankkeen yhteydessä rakennetaan määrällisesti tai laadullisesti tavanomaisen radanpidon tarpeita enemmän ulkopuolisen tahon aloitteesta. 4.2 RHK:n ja kunnan yhteishankkeet Käytännössä esiintyy sellaisia hankkeita, joissa ei pystytä määrittelemään sitä, onko kyse radanpitoon vai kadunpitoon liittyvästä tehtävästä ja minkä tahon vastuisiin ja tehtäviin toimenpide kuuluu. Tehtävien jaosta sovittaessa pyritään tarkoituksenmukaisuuteen. Työn toteutuksen ja kunnossapidon kannalta rationaalisten kokonaisuuksien muodostaminen on suositeltavaa. Hankkeen toteuttamista varten laaditaan suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta kirjallinen sopimus, jossa sovitaan osapuolten tehtävistä, vastuista ja kustannuksista. Hankkeen yleissuunnittelun kustannukset jaetaan yleensä kaikkien osapuolten kesken. Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta 9
4.3 Kunnan hankkeet Kunta vastaa rakennushankkeista, jotka aiheutuvat yksinomaan kunnan tarpeista. Ratahankkeiden yhteydessä kunnalle pyritään varaamaan mahdollisuus toteuttaa omia hankkeitaan, kuten katu- ja siltahankkeita. Osapuolten välinen tehtävä- ja kustannusjako näissä tilanteissa sovitaan tapauskohtaisesti kirjallisella sopimuksella. 10 Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta
5 Asemien yhteydessä toteutettavia järjestelyjä Asemajärjestelyt sisältävät yleensä asematunnelin rakentamisen, porras- ja luiskayhteydet laitureille, laiturin rakenteineen (katokset, LVIS-työt, kalusteet), informaatio-, kuulutus- ja videovalvontajärjestelmät, aitaukset ja maisemointityöt. Hankkeet toteutetaan rakennetun alueen tavanomaisen laatutason mukaisesti taikka ympäröivän yhdyskunnan suunnitellun laatutason mukaisesti. Mikäli kunta haluaa, että RHK:n vastuulle kuuluvat rakennukset, rakenteet tms. toteutettavaksi ympäröivän yhdyskunnan laatutasoa korkeampana, kunta osallistuu kustannuksiin erikseen sovittavalla tavalla. Asemajärjestelyyn liittyy usein myös uuden raiteen rakentaminen tai vanhan parantaminen sekä työnaikaisia rakenteita ja liikennejärjestelyjä. Joissakin tapauksissa järjestelyt voivat sisältää hissi- ja liukuporrasyhteyksiä. Matkustajien käyttöön tarvitaan saattoliikenteeseen sekä lyhyt- ja pitkäaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja autopaikkoja. Liityntäpysäköinnissä tulee huomioida myös polkupyöräparkit. Liityntäliikennettä varten tarvitaan linja-autopysäkit ja taksipaikat sekä näihin liittyvät kevyen liikenteen yhteydet, valaistus ja opastus. 5.1 Ratarakenteet ja laiturit Ratarakenteisiin sisältyvät radan alus- ja päällysrakenne, sähköratalaitteet ja turvalaitteet. Radan rakentaminen voi sisältää joko uuden raiteen rakentamisen tai olemassa olevan raiteen parantamisen. Laituri voi sijaita joko raiteiden välissä tai niiden ulkopuolella. Laituriin liittyviä rakenteita ovat esim. katokset, kuulutus- ja opastusjärjestelmä, valaistus, kalusteet sekä informaatio- ja valvontajärjestelmä. Ratarakenteiden ja laitureiden rakentaminen sekä niiden kunnossapito kuuluvat radanpitoon, ja siten niistä vastaa RHK. 5.2 Porras-, hissi- ja luiskayhteydet laiturille RHK vastaa kustannuksellaan junamatkustajien käyttöön tarkoitettujen laiturien porras-, hissi- ja luiskayhteyksien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Rakenteet jäävät RHK:n omistukseen. Mikäli porras-, hissi- ja luiskayhteydet toimivat osana kunnan kevyenliikenteen verkostoa, sovitaan kustannusjaosta RHK:n, kunnan tai kolmannen osapuolen kesken tapauskohtaisesti. Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta 11
5.3 Aseman ali-/ylikäytävät ja ali-/ylikulkusillat Junamatkustajia palvelevien siltojen suunnittelusta, rakentamisesta, rakenteellisesta kunnossapidosta ja hoidosta vastaa kustannuksellaan RHK. Mikäli siltayhteys toimii myös osana kunnan katua tai kevyenliikenteen väylää, suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta sovitaan RHK:n ja kunnan kesken. Pintojen ja julkisivujen puhtaanapidosta sekä ylikäytävien ja ylikulkusiltojen kunnossapidosta sovitaan erikseen. Sillat jäävät RHK:n omistukseen lukuun ottamatta kunnan liikenneverkkoon kuuluvia ylikäytäviä ja ylikulkusiltoja, jotka jäävät kunnan omistukseen. 5.4 Palvelu- ja liiketilat Asemajärjestelyihin liittyvien palvelu- ja liiketilojen toteuttamisesta RHK sopii eri osapuolten kanssa. 5.5 Kameravalvontajärjestelmä Matkustajien turvallisuuden parantamiseksi ja ilkivallan torjumiseksi laiturialueella tai sinne johtavilla tasonvaihtopaikoilla tehtävän kameravalvonnan suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa kustannuksellaan RHK. Jos järjestelmä laajennetaan myös muualle kunnan tai kolmansien osapuolien tarpeesta, sovitaan laajennuksen kustannusten jakamisesta osapuolten kesken. 5.6 Turva-aidat asema-alueella RHK vastaa kustannuksellaan hallinnassaan olevalla asema-alueella turvallisuussyistä tarvittavien aitojen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Aidat jäävät RHK:n omistukseen. 5.7 Liityntäliikennejärjestelyt Liityntäliikenteen vaatimat aluevaraukset ja järjestelyt ovat osa liikennejärjestelmää, ja ne suunnitellaan yhdessä. Kustannusjaosta tämän kohdan osalta ei päästy sopimukseen yhteisestä suosituksesta: Suomen Kuntaliitto: Liityntäpysäköintialueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa kustannuksellaan RHK rautatieliikenteen tarpeita vastaavalla tavalla. 12 Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta
RHK: Liityntäpysäköintialueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon kustannusten jakamisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Liityntäpysäköintialue voi sovitusti olla myös yhteiskäytössä muiden toimijoiden kanssa. Kun pysäköintialuetta käytetään useiden osapuolten asiakkaiden tai työntekijöiden tarpeisiin, suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapitokustannusten jakamisesta sovitaan osapuolten kesken. Maksullisen pysäköinnin ja mahdollisten sähkölämmityspisteiden vuokrauksen järjestämisestä ja pysäköintimaksujen ja vuokrien saajasta sekä pysäköinnin valvonnasta sovitaan erikseen. Linja-autopysäkkien ja taksipaikkojen suunnittelusta, rakentamisesta ja hoidosta vastaa kunta. Rakenteet jäävät kunnan omistukseen ja kunnossapitoon. Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta 13
6 Ratojen ja muiden kulkuväylien risteäminen eritasossa 6.1 Rakentaminen Rautatien ja kadun risteykseen rakennettavan sillan ja siihen liittyvien katujärjestelyjen tekninen ratkaisu ja rakentamisaikataulu neuvotellaan aina osapuolten kesken. Uutta rataa rakennettaessa RHK suunnittelee ja rakentaa sillat sekä tarvittavat katujärjestelyt. Kun kunta rakentaa uuden väylän tai parantaa liikenneväylää, kunta suunnittelee ja rakentaa sillat sekä tarvittavat katujärjestelyt. Mikäli RHK:n tai kunnan hankkeeseen liittyy myös toisen osapuolen intressi, neuvotellaan kustannuksista tapauskohtaisesti. 6.2 Kunnossapitovastuut Tien ja rautatien risteyssiltojen kunnossapidosta vastaa ratalain 89 :n mukaan se väylänpitäjä, jonka vastuulla oleva väylä ylittää toisen väylän, jollei toisin sovita. Tien ja rautatien yhteisten siltojen kunnossapidosta osapuolet sopivat keskenään. Mitä ratalain 89 :ssä on säädetty tienpitäjästä, koskee soveltuvin osin myös kadunpitäjää. Ylikulkusillan ja ylikäytävän omistaa kunta kadunpitäjänä ja vastaa kustannuksellaan kunnossapidosta seuraavin tarkennuksin: Tehtävä Vastuuosapuoli 1) Siltarakenteiden kunnossapito a Rautatieliikenteen aiheuttamien vaurioiden korjaus RHK b Muu kunnossapito Kunta 2) Kosketussuojien kunnossapito RHK 3a) Yllä mainituissa kohdissa 1a ja 2 työn vaatimat rautatieliikenteen järjestelyt, sähköistetyn radan jännitekatkot ja liikennehaittakustannukset RHK 3b) Yllä mainitussa kohdassa 1b työn vaatimat rautatieliikenteen järjestelyt, sähköistetyn radan jännitekatkot ja liikennehaittakustannukset Kunta 4) Rata kuivatuksineen RHK 5) Katu keiloineen ja etuluiskineen Kunta 14 Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta
Alikulkusillan ja alikäytävän omistaa RHK, joka vastaa kustannuksellaan kunnossapidosta seuraavin tarkennuksin: Tehtävä Vastuuosapuoli 1) Siltarakenteiden kunnossapito a Katuliikenteen suoranaisesti aiheuttamien vaurioiden mm. ajoneuvojen törmäyksen, kadun aurauksen ja suolauksen aiheuttamat korjaukset Kunta b Ulkonäön parantamiseksi tarkoitetut, kunnan edellyttämät siltojen pinnoitteet, laitteet ja rakenteet Kunta c Katusuolauksen aiheuttamat vauriot teräsrakenteille RHK d Muut vauriot ja korjaukset RHK 2) Liikenteen valvonta ja järjestelyt kunnossapitotyön aikana a Rautatieliikenne RHK b Katuliikenne Kunta 3) Radan ja kadun kunnossapito a Rata keiloineen RHK b Katuun liittyvien etuluiskien pintarakenteet Kunta c Katu kuivatuksineen ja valaistuksineen Kunta Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta 15
7 Tasoristeykset 7.1 Rakentaminen Rautatieliikenteen turvallisuusongelmat keskittyvät nimenomaan tasoristeyksiin. Tasoristeysten rakentamisesta on säädetty ratalain 17 :ssä. Pysyviä tasoristeyksiä saa rakentaa vain muun rataverkon kuin runkoverkon vähäliikenteiselle osalle. Rakentamiseen tarvitaan RHK:n lupa. Luvan saamisen edellytyksenä on, että tasoristeyksen rakentaminen on tarpeen kiinteistöjen välttämätöntä kulkuyhteyttä varten ja että tasoristeyksen turvallisuus varmistetaan varoituslaittein tai muilla järjestelyillä. Luvassa voi olla ehtoja mm. sen tilanteen varalta, että tasoristeyksen käyttö muuttuu tai lisääntyy huomattavasti. Jos tasoristeyksen käyttötarkoitus muuttuu, on muuttuvaan käyttöön haettava radanpitäjän lupa. Kadunpitäjä on velvollinen tekemään tasoristeykseen liittyvän tienosan ja pitämään sen kunnossa RHK:n ohjeiden mukaan. Velvollisuus koskee myös tienpitäjää eli maanteillä Tiehallintoa ja yksityisteillä tiekuntaa tai kiinteistön omistajaa. Kun uusi tie rakennetaan tienpitäjän aloitteesta rautatiealueelle, tien- tai kadun pitäjä huolehtii kustannuksellaan tasoristeyksen varoituslaitteen ja varoitusmerkkien asettamisesta. Jos rautatien rakentamisen tai parantamisen yhteydessä joudutaan katkaisemaan olemassa oleva katu tai tie, RHK toteuttaa ratalain 35 :n mukaan kustannuksellaan kulkuyhteyden tarvittavine laitteineen. 7.2 Kunnossapito Tasoristeysten kunnossapidosta on säädetty ratalain 89 :ssä. Mitä pykälässä on säädetty tienpitäjästä, koskee soveltuvin osin myös kadunpitäjää. Radanpitäjä pitää kunnossa tien ja rautatien tasoristeyksen sen kannen leveydeltä. Tienpitäjä vastaa tien talvikunnossapidosta myös tasoristeyskansien kohdalla. Radanpitäjä asettaa ja pitää kustannuksellaan kunnossa tiellä rautatien tasoristeyksen kohdalla olevat varoituslaitteet sekä tasoristeysmerkit, jollei kustannusvastuusta toisin sovita. Tienpitäjä asettaa ja pitää kustannuksellaan kunnossa rautatiestä varoittavat liikennemerkit. 16 Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta
7.3 Tasoristeysten poistaminen RHK poistaa runkoverkolta tasoristeyksiä resurssien puitteissa. RHK laatii ja hyväksyy poistamista varten ratalain 18 :n mukaisesti ratasuunnitelman, jossa osoitetaan uusi kulkuyhteys. RHK tekee uuden tien ja tasoristeyksen kustannuksellaan, jos kulkuyhteyttä ei voida järjestää ennestään olevan tien kautta. Katujen osalta tasoristeykset poistetaan kaavan ja katusuunnitelmien mukaisesti. Yksityisteiden tasoristeykset Yksityisteiden tasoristeyksiä pyritään poistamaan tiejärjestelyin. Vaihtoehtoisesti tasoristeysten turvallisuutta lisätään näkemiä parantamalla. RHK suunnittelee ja toteuttaa yksityistiejärjestelyt ratasuunnitelmassa esitetyin ehdoin. Ratasuunnitelmassa voidaan asettaa lisäksi tasoristeyksiin maankäyttörajoituksia näkemäalueiden osalta. Rajoitukset voivat koskea mm. rakennusten tai kasvillisuuden pitämistä tai kasvillisuuden korkeutta. Tiejärjestelyjen vaatimat maa-alueiden haltuunotot ja poistoista tai maankäyttörajoituksista johtuvat korvausasiat ratkaistaan ratatoimituksessa. Yksityisteiden tasoristeyksiä voidaan poistaa myös alueellisessa yksityistietoimituksessa tai tavallisessa yksityistietoimituksessa. Tällöin korvaavien teiden sijainnit päätetään toimituksessa ilman ratasuunnitelmaa. Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta 17
8 Johdot, kaapelit ja laitteet rautatiealueella Vesihuolto-, tele- tai energiaverkon rakentaminen edellyttää usein putkien ja kaapelien johtamista radan poikki. Putkia ja kaapeleita voidaan sijoittaa myös radan alittavaan tunneliin tai ylittävään siltaan. Johtojen, kaapeleiden ja laitteiden rautatiealueelle sijoittamisesta säädetään ratalain 36 :ssä. Johtojen ja laitteiden sijoittamiseen rautatiealueelle on saatava radanpitäjän lupa. Ratalain mukaan lupa voidaan myöntää, jos toimenpiteestä ei aiheudu vaaraa liikenteelle eikä merkittävää haittaa radanpidolle eikä sijoittamista voida muutoin järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Radanpidon kannalta kriittisiin kohtiin, kuten esimerkiksi vaihteiden alituskohtiin lupaa ei voida myöntää missään oloissa. Radanpitäjä voi liittää lupaan ehtoja mm. johtojen rakentamistavasta tai kunnossapidosta. Laitteet eivät saa sijoittamisen jälkeenkään aiheuttaa ennakoimatonta vaaraa liikenteelle eivätkä merkittävää vaaraa radanpidolle. Oikeus johtojen ja laitteiden sijoittamiseen rautatiealueelle voi perustua myös erillislainsäädäntöön, kuten vesilain mukaiseen lupaan tai lunastuslupaan taikka maankäyttö- ja rakennuslain 161 :n 1 momentin mukaiseen oikeuteen sijoittaa yhdyskuntaa ja kiinteistöä palvelevia johtoja toisen kiinteistölle silloin, kun sijoittaminen ei muuten ole mahdollista tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Näissä erityistilanteissakin johtojen asentamisesta pyritään ensisijaisesti sopimaan toimenpiteen ajankohdasta ja suorittamistavasta. Jos sopimusta yhdyskuntateknisten johtojen tai laitteiden osalta ei synny, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 18 Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta
9 Rautatieympäristöön liittyvät tehtävät 9.1 Vastuu meluntorjunnasta Kustannusjaosta tämän kohdan osalta ei päästy sopimukseen yhteisestä suosituksesta: Suomen Kuntaliitto: Uuden radan rakentamisen yhteydessä tai parannettaessa olemassa olevaa rataa jo rakennetussa ympäristössä, jossa meluntorjunnan tarve johtuu ratamelun lisääntymisestä, meluesteiden kustannuksista vastaa RHK. Kaavoitettaessa raideliikenteen läheisyyteen uutta toimintaa, joka tarvitsee melunsuojausta, kunta tai muu rakennushankkeesta vastaava (esim. kiinteistön omistaja) vastaa meluntorjunnan kustannuksista. Kunta osallistuu olemassa olevan meluhaitan torjumiseksi tehtävien meluesteiden rakennuskustannuksiin 25 %:n osuudella. Radan meluesteiden omistaja on RHK, ellei toisin sovita. Meluesteiden kunnossapito kuuluu omistajalle. RHK: Uuden radan rakentamisen yhteydessä rakennetaan tarpeellisia meluesteitä tai tehdään muita meluntorjuntatoimenpiteitä, joiden kustannuksista vastaa RHK. Toimenpiteet perustuvat tällöin ratasuunnitelmaan. Kaavoitettaessa raideliikenteen läheisyyteen uutta toimintaa, joka tarvitsee melunsuojausta, kunta tai muu rakennushankkeesta vastaava (esim. kiinteistön omistaja) vastaa meluntorjunnan kustannuksista. Jo olemassa olevalla rautatieliikenteen melualueella, jossa ei ole suunnitteilla maankäytön tai rautatietoimintojen muutoksia, sovitaan tarvittavan meluntorjunnan toteutusvastuusta kunnan ja RHK:n kesken tapauskohtaisesti. Rakennuskustannusten prosenttiosuutta sovittaessa otetaan huomioon elinkaarikustannuksina meluesteiden kunnossapito-, hoito- ja uusimiskustannukset. Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta 19
9.2 Vastuu tärinän torjunnasta Tärinä on ympäristöhaitta, jota pyritään ehkäisemään sekä alueiden käytön suunnittelun että ratahankkeiden suunnittelun yhteydessä. Raideliikennetärinää ja sen aiheuttamia haittoja ei tunneta vielä riittävästi. Haittojen poistamista ohjeistetaan myöhemmässä vaiheessa, kun tutkimustietoa on enemmän saatavilla. 9.3 Kuivatus Hulevesiviemärin vesiä ei saa johtaa radan sivuojiin mikäli siitä voi aiheutua vaaraa radan rakenteille, vaan vedet tulee johtaa suoraan radan alittavaan rumpuun. Hulevesiviemärin sijoittamiseen rautatiealueelle tarvitaan RHK:n lupa. Mikäli kunnan vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin aiheuttama virtaaman lisäys edellyttää rummun uusimisen, se rakennetaan yhteistyössä kunnan vesihuoltolaitoksen ja RHK:n kesken. Suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon kustannusten jakamisesta sovitaan tapauskohtaisesti. Rautatiealueen kuivatusvesien johtamiseen hulevesiviemäriin tarvitaan kunnan vesihuoltolaitoksen suostumus. Rautatiealueeseen liittyjänä sovelletaan kunnan vesihuoltolaitoksen toimitusehtoja ja taksaa kuten muihin vastaaviin kiinteistöihin. Hulevesiviemäri voi olla vesihuoltolaitoksen verkostoon kuuluva oja tai putkitettu hulevesiviemäri. 9.4 Ympäristö ja viihtyvyys Asemanseudun ilme rakentuu koko asemaympäristöstä asemarakennuksesta, muista rakennuksista, mahdollisesta asemapuistosta sekä pysäköinti- ja katualueista. Vanhojen asemanseutujen historiallisen ilmeen vaaliminen vahvistaa kaupungin imagoa vanhan kaupunkikulttuurin keskuksena. Panostamalla uusien asemien arkkitehtuuriin ja ympäristöön voidaan vahvistaa haluttua mielikuvaa kaupungista. Aseman ympäristön ilmeeseen ja viihtyvyyteen vaikuttavat esim. valaistus, kalusteiden tyyli ja kunto, kulkureitit ja aseman toiminnallisuus. Asemanseudun valvonnalla ja vartioinnilla parannetaan ihmisten turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta viihtyvyyttä. Ympäristönhoito edellyttää kaikkien osapuolten yhteistyötä, sillä koko alueen imago voi heikentyä yhden osan jäädessä hoitamatta. 20 Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta
10 Arvonlisävero Ratahallintokeskus maksaa radanpitoon liittyvien hankkeiden arvonlisäverot, koska kyse on valtion infrastruktuurista. Jos kunta osallistuu valtion liikennehankkeen menoihin, se osallistuu arvonlisäverottomin osuuksin. Jos hankkeessa toteutetaan kunnan maksamia ja sen omistukseen jääviä rakenteita, kunta maksaa näiden osalta myös arvonlisäveron. Jos valtio osallistuu kunnan tehtäviin kuuluvan hankkeen menoihin, kunta vastaa arvonlisäveroista. Monimutkaisissa rahoitusjärjestelyissä saattaa olla tarpeen varmuuden vuoksi hankkia asiasta etukäteen veroviraston ennakkoratkaisu. Suositus kunnan ja Ratahallintokeskuksen yhteistyön periaatteista ja kustannusvastuusta 21