VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, 21.5.2015 Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE"

Heikki Hakala
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VESIHUOLTOLINJOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Vesihuolto 2015 päivät, Karin Lepola VESIHUOLTOLAITOSTEN KEHITTÄMISRAHASTON HANKE Kuopion Veden hanke alkoi 5/2014 Raportti julkaistiin VVY:n sivuilla 12/ Rahoittajat / ohjausryhmä: VVY ja Kuopion Vesi Yhteistyö Kuntaliiton kanssa Haastattelut puhelimitse: Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Joensuun Vesi, Jyväskylän Energia Oy, Kouvolan Vesi, Lappeenrannan Energia Oy, Oulun Vesi, Porin Vesi, Tampereen Vesi, Turun vesilaitos Joensuun kaupungin tekninen sektori, Turun kaupungin tekninen sektori Kirjallisuusselvityksestä, hankkeen koordinoinnista, haastatteluista, toimintamallianalyysistä ja raportoinnista vastasi Pöyry Finland Oy 2 1

fi/files/3902/johtosiirtojen_kustannusvastuut_raportti_09092014_(4).

2 TAUSTA JA TAVOITTEET Vesihuoltojohtoja siirretään mm. kaupunkirakenteen muuttuessa Tilanteet, joissa vesihuoltojohtojen siirto ei ole vesihuoltolaitoksen tarve Kustannusjakoihin ei ole yhtenäisiä periaatteita Kustannuksista sopimisessa ongelmia mm. siirrettävän verkoston arvostuksessa Vesihuoltolaitos ei voi juuri vaikuttaa saneerausmenetelmään eikä ajankohtaan Johtosiirroilla useita eri osapuolia ja intressejä Vesihuoltolaitokset Kunnat ja kaupungit Yksityiset toimijat, kiinteistöjen omistajat Valtio (Liikennevirasto, ELY) Teleoperaattorit Kaukolämpö- ja maakaasuyhtiöt Yleisillä alueilla johtosiirtojen kustannusjaot usein ongelmallisempia, koska suorat rahalliset hyödyt ovat usein pienempiä tai niitä ei voida niin hyvin mitata kuin yksityisillä kiinteistöillä Hankkeen tavoitteena helpot ja keskimäärin oikeudenmukaiset toimintamallit johtosiirtojen kustannusjakoon vesihuoltolaitosten ja kuntien välille 3 MITÄ TEHTIIN? Lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 682/2014 Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 Vesilaki 587/2011 Vesihuoltolaki 119/2001 Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014 Kirjallisuusselvitys ja haastattelut Käytännöt kunnissa ja muilla toimialoilla Toimintamallianalyysi Suositukset 4 2

siirrettävän verkoston arvostuksessa Vesihuoltolaitos ei voi juuri vaikuttaa saneerausmenetelmään eikä ajankohtaan Johtosiirroilla useita eri osapuolia ja intressejä Vesihuoltolaitokset Kunnat ja

3 LAINSÄÄDÄNTÖ (1/2) YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETUT JOHDOT Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/ luku 89 : Jos yleisellä alueella sijaitseva johto, laite tai rakennelma vaikeuttaa asemakaavan toteuttamista tai kadunpitoa taikka on maisemaan tai kaupunkikuvaan soveltumaton, johdon, laitteen tai rakennelman omistaja tai haltija on velvollinen siirtämään sen kunnan hyväksymään paikkaan. Kunta tai se, jonka vastuulla yleisten alueiden toteuttaminen on, vastaa siirtokustannuksista, jollei ole kohtuullista edellyttää johdon, laitteen tai rakennelman omistajan tai haltijan vastaavan siirtokustannuksista kokonaan tai osittain taikka jollei siirtokustannusten jaosta ole toisin sovittu. HE101/1998 Yksityiskohtaiset perustelut: Siirtokustannusten jaon kohtuullisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun ohella sijoittamisesta kulunut aika. Kohtuullisuutta voidaan arvioida myös vaihtoehtoisten ratkaisujen ja niistä osapuolille aiheutuvien kustannusten pohjalta. Siirtokustannusten jaosta olisi mahdollisuus sopia toisinkin. Vesihuoltolaki 119/2001 ja laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014 Jos vesihuoltolaitos ja täten sen asiakkaat eivät hyödy johtosiirroista, lain mukaan ei ole mahdollista rahoittaa johtosiirtoja vesihuoltolaitoksen perimillä maksutuloilla. 5 LAINSÄÄDÄNTÖ (2/2) YKSITYISTEN KIINTEISTÖJEN ALUEELLE SIJOITETUT JOHDOT Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/ luku 162 : Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päättää 161 :ssä tarkoitettua johdon tai laitteen sijoittamista koskevasta muutoksesta noudattaen soveltuvin osin kiinteistönmuodostamislain 160 :ää. Mitä sanotussa pykälässä säädetään oikeutetusta kiinteistöstä, koskee yhdyskuntaa palvelevien johtojen ja laitteiden osalta kuntaa taikka johdon tai laitteen ylläpitäjää. Kiinteistönmuodostamislaki 554/ luku 164 : Jos rasite poistetaan tai siirretään taikka sen käyttämistä rajoitetaan tai käyttämisestä annettuja määräyksiä muutetaan, on rasiteoikeuden haltijalla oikeus saada korvaus toimenpiteen aiheuttamista menetyksistä siltä, joka saa toimenpiteestä hyötyä. Korvausta vähennetään toimenpiteestä korvauksen saajalle aiheutuvaa hyötyä vastaavasti. Jos korvausvelvollisia on useita, he osallistuvat korvauksen maksamiseen saamansa hyödyn mukaan. 6 3

Kunta tai se, jonka vastuulla yleisten alueiden toteuttaminen on, vastaa siirtokustannuksista, jollei ole kohtuullista edellyttää johdon, laitteen tai rakennelman omistajan tai haltijan vastaavan

4 KUSTANNUSJAOISSA KÄYTETTYJÄ PERIAATTEITA VESIHUOLTO Johtosiirron tarvitsija maksaa kokonaisuudessaan johtosiirrot Johtosiirron tarvitsijan hyödyt yleensä ilmeiset mm. isojen kaupunkien täydennysrakentamishankkeissa tai kiinteistöjen omissa laajennushankkeissa Isojen hankkeiden sisällä varattu rahoitus johtosiirroille Yleiset sopimukset kustannusjaosta vesihuoltojohtojen iän mukaisesti Lineaarinen kustannusjakomalli esim. 40 vuoden käyttöiällä (myös 30 vuotta käytössä) Vesihuoltolaitos maksaa johtosiirron kokonaiskustannuksista 2,5% * putken ikä Verkoston toiminnallisuuden ja rakenteen muuttuessa kustannusjaoista voidaan sopia erikseen Yksittäiset sopimukset Vesihuoltolaitos maksaa putkimateriaalin, johtosiirron tarvitsija maanrakennustyöt Vesihuoltolaitokselle maksetaan korvaus esim. nykyisten putkien perusteella ja vesihuoltolaitos rakentaa omalla kustannuksellaan uuden verkoston (esim. verkoston kapasiteetin lisäys, toiminnallisuuden parantaminen) Yksittäisten toimijoiden kanssa tehtävät sopimukset, joissa voidaan ottaa huomioon mm. tulevat vesihuoltolaitoksen saamat lisätulot Valtion tekemät sopimukset johtojen sijoittamisesta tiealueelle, joissa määritellään vesihuoltolaitos maksajaksi SÄHKÖ- JA TELEVERKOSTOT Sijoitus- tai yhteistoimintasopimukset, joissa ratkaisevaa on verkoston ikä 7 TOIMINTAMALLIT JA PERIAATTEET KUSTANNUSJAKOIHIN Ensisijaisena periaatteena Aiheuttaja maksaa periaate Johtosiirron tarvitsija maksaa kokonaisuudessaan johtosiirrot Vesihuoltolaitoksen mahdolliset saamat hyödyt ovat pienet verrattuna hankkeen hyötyihin tai niitä ei ole muuten tarvetta arvioida (esim. rahoitus) Yksityiset kiinteistöt Sovitut kustannusjakomallit Auttavat eri osapuolia arvioimaan erilaisten hankkeiden kustannuksia/hyötyjä Eivät aina yksittäisissä hankkeissa vastaa täysin hyötyjen suhdetta Esimerkiksi prosentuaalinen kustannusjakomalli, jossa otetaan huomioon putken ikä Käytössä laajasti televerkostojen osalta Korvaussopimukset Hankekohtaisesti vesihuoltolaitos antaa tarjouksen hankkeen toteuttajalle vesihuoltojohtojen siirrosta (huomioidaan olevan putken nykykäyttöarvo) Vesihuoltolaitos voi huomioida hyötynsä, johtosiirtojen kustannusriski jää vesihuoltolaitokselle Sijoitussopimuksilla voidaan määritellä johtosiirtojen kustannusjakojen periaatteita Voidaan sopia kustannusjaosta siten, että hyötynäkökulmia otetaan tietyllä tavalla huomioon Voivat perustua edellä kuvattuihin toimintamalleihin 8 4

vesihuoltojohtojen iän mukaisesti Lineaarinen kustannusjakomalli esim.

5 TOIMINTAMALLIESIMERKKI, PROSENTUAALINEN KUSTANNUSJAKOMALLI Vesihuoltojohtojen käyttöiän määrittely, keskiarvot vesihuoltolaitoksella tai erityisesti putken kokoon/ materiaaliin liittyvä taulukointi Rakentamisvuosi Johdon käyttöikä (vuotta) Vesijohto Jätevesiviemäri Hulevesiviemäri SUOSITUKSET Kustannusjako aiheuttamisperiaatteen mukaisesti Yleisesti johtosiirtoa vaativan hankkeen hyötyjen tulee olla selvästi suuremmat kuin kustannukset Vesihuoltolaitoksen saamat selvät hyödyt ja niiden kustannusosuus voidaan arvioida neuvottelemalla osapuolten kesken kustannusjakomallien pohjalta Prosentuaalinen kustannusjako esimerkiksi putkimateriaalien osalta Korvaussopimus Verkoston kapasiteetin/putkimateriaalien muutokset Verkoston pituuden muutos tai uusi toteutusratkaisu Kustannusjakomallit ovat parhaimmillaan hyvä apu kunnan ja vesihuoltolaitoksen välisessä yhteistyössä Yhteistyö ja neuvottelut sujuvampia Hankesuunnittelussa voidaan aikaisessa vaiheessa huomioida vesihuoltoverkostot Hankkeen kustannusoptimointi ja mahdollisuus mm. kehittää verkostoa 10 5

aiheuttamisperiaatteen mukaisesti Yleisesti johtosiirtoa vaativan hankkeen hyötyjen tulee olla selvästi suuremmat kuin kustannukset Vesihuoltolaitoksen saamat selvät hyödyt ja niiden kustannusosuus

6 KIITOS! Lisätietoja: Reijo Kuivamäki, Pöyry Finland Oy, Karin Lepola, Pöyry Finland Oy, PÖYRY POWERPOINT 2010 TEMPLATE JANUARY

Samankaltaiset tiedostot

RAPORTTI 16X231063 9.9.2014 VESIHUOLTOJOHTOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT. Kuopion Vesi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

RAPORTTI 16X231063 9.9.2014 VESIHUOLTOJOHTOJEN SIIRTOJEN KUSTANNUSVASTUUT Kuopion Vesi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Työn tavoite... 2 1.2 Tutkimusmenetelmä... 2 2