Hankkeen tavoitteet ja toiminta



Samankaltaiset tiedostot
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät Lastensuojelun haasteet kehittämistyöllä tuloksiin

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

Esityksen aihe

Hyväksytty lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla

4.3 Opiskeluhuolto Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa

Opiskeluhuolto osana oppilaitosten kokonaistoimintaa

Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen

Kouluterveyskyselyn tulokset Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Ville Järvi

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa

Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL

1287/2013 Lauri Liusvaara Oikeus- ja koulutuspalvelu Law Point ay

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Transkriptio:

Hankkeen tavoitteet ja toiminta Hankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten kokemaa seksuaalista väkivaltaa ja fyysistä uhkaa yhteisöllisen opiskeluhuollon ja moniammatillisen yhteistyön keinoin. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Mikkelin peruskoulujen ja lukion opiskelijat. Kohderyhmään kuuluu yli 2 000 opiskelijaa. Hankkeen toissijaisena kohderyhmänä ovat yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat tahot, joihin lukeutuvat mm. nuorten vanhemmat, opettajat, kuraattorit, terveydenhoitajat, psykologit, (etsivä) nuorisotyö, muut lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät tahot ja palveluntarjoajat, järjestöt ja seurakunnat sekä muut sidosryhmät. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa erityisesti arjen huolenpidon ja varhaisen välittämisen keinoja yhteisöllisen opiskeluhuollon viitekehyksessä. Hankkeen jakautuu neljään konkreettiseen tavoitteeseen: 1. ammatillisen osaamisen lisääminen (yhteisöllisen opiskeluhuollon toimijatahot) 2. erityisosaamisen ja kriisityön vahvistaminen (avainhenkilöt ja monialaiset asiantuntijaryhmät) 3. seksuaalisen väkivallan ja fyysisen uhan teemojen kiinnittäminen keskeisiin opetussisältöihin (lukuvuosisuunnitelmat, oppiaineet ja menetelmät) 4. opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa osallisuuden vahvistaminen opiskeluhuollon monialaisessa yhteistyössä. Ammatillisen osaamisen lisääminen yhteisöllisen opiskeluhuollon toimijoiden osalta tarkoittaa käytännössä tiedon lisäämistä em. ilmiöistä kouluttamisen kautta. Koulutuksen tavoitteena on väkivallan tunnistamisen ja sen puheeksiottamisen vahvistaminen. Välttämättä, lakimuutoksen myötä, erityisosaamisen ja kriisityön vahvistaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että hankkeessa rakennetaan avainhenkilöiden ja asiantuntijaryhmien toiminnan kautta osallistavia ja turvallisuutta lisääviä toimintamalleja yhteisöllisen opiskeluhuollon käyttöön. Teemojen tuominen keskeisiin opetussisältöihin toteutetaan muutamien oppituntien (esim. terveystieto, ilmaisutaito) kautta. Tavoitteena on myös kehittää uudenlaisia menetelmiä fyysistä uhkaa ja seksuaalista väkivaltaa käsittelevien aiheiden syventämiseen (esim. forumesitys-työpaja, digitaaliset materiaalit) sekä osallisuuden vahvistamiseen opiskeluhuollon monialaisessa yhteistyössä. Erityisesti forumesitystyöpaja on useissa VIOLA ry:n toimintamuodoissa todettu vaikuttavaksi menetelmäksi väkivalta- 1

asioiden käsittelyssä. Forumesitys-työpaja on lähtökohtaisesti interaktiivinen työskentelymuoto, jossa yleisö osallistuu näytöksen etenemisen suunnitteluun ja keskusteluun joka herää näytöksen myötä. Työmuodon tavoitteena on käsitellä draaman keinoin elämän eri osa-alueita koskettavia aiheita. Forumesitys-työpajaa käytetään koulutusmuotona muun muassa työyhteisöissä, nuoriso- ja lapsityössä. Työpajatyöskentelyn tavoitteena on saada osallistujat pohtimaan omia näkemyksiä, asenteita, omakohtaisia kokemuksia ja saada tarkastelemaan asioita useasta eri näkökulmasta. (Romppanen 2012, 12.) Forumesitys-työpajassa interaktiiviset tekniikat ja menetelmät mahdollistavat usein hyvinkin innovatiivisen dialogin ja vahvistavat osallistujien valmiuksia aktiiviseen toimijuuteen vastaavissa tilanteissa (Mitchell&Freitag 2011, 991). Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena hankekoordinaattori kokoaa yhteistyötahoista työryhmät, jotka suunnittelevat yksityiskohtaisemmin hankkeen toiminnan konkreettiset toimenpiteet. Kouluissa käynnistetään koko henkilökunnan sekä muiden monialaisen yhteistyöryhmän perehdyttäminen ilmiöön (ammatillisen osaamisen lisääminen) sekä monialaisten asiantuntijaryhmien ja avainhenkilöiden syventävä koulutus. Ensimmäisenä vuotena aloitetaan myös ennaltaehkäisevien menetelmien suunnitteleminen yhdessä opiskelijoiden kanssa (esim. nettimateriaalit, forumesitys-työpajat). Huoltajien, vanhempien tarpeet seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisyn ja sitä tukevan opiskeluhuollon osalta kartoitetaan myös. Ensimmäisenä vuotena työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä hankekoordinaattorin ja Olkkarin työntekijöiden kesken. Forumesitys-työpajan tiimoilta työskentelyssä on mukana myös kansalaisopisto. Toisena hankevuotena pyritään aloittamaan oppiainekohtainen ja seksuaaliseen väkivaltaan ja fyysiseen uhkaan keskittyvä teematyöskentely esimerkiksi äidinkielessä, ilmaisutaidossa ja terveystiedossa. Työskentelyssä ovat tiiviisti mukana asiantuntijaryhmän jäsenet sekä avainhenkilöt (esim. kuraattori, psykologi, Olkkarin työntekijät). Verkkomateriaalien työstämistä jatketaan ja mukaan otetaan myös huoltajat. Forusesitys-työpaja lähtee kiertämään kouluja. Opiskeluhuollon käyttöön suunnitellaan omaa menetelmä- ja perehdytyskansiota. Asiantuntijaryhmien ja avainhenkilöiden toimintaa vahvistetaan koulutuksilla ja työnohjauksilla. Asian tiimoilta järjestetään kampanja paikallisessa kauppakeskuksessa Stellassa (yhteistyössä opiskelijoiden, huoltajien, Olkkarin ja muiden yhteistyötahojen kanssa). Kolmantena toimintavuotena keskitytään hankkeessa tuotetun materiaalin levittämiseen sekä opiskelijahuollon toimintamallien juurruttamiseen. Hanke julkaisee omat nettisivut, johon materiaali kootaan keskitetysti. Hankkeen aikana pyritään myös avaamaan erilaisia chättiryhmiä ja anonyymisti toimivia nettipalvelukanavia, joiden avulla opiskelijat pystyvät kysymään seksuaaliseen väkivaltaan ja fyysiseen uhkaan liittyvistä asioista. Hankkeessa tuotettu 2

materiaali ja työmuodot kiinnitetään osaksi Olkkarin toimintaa, joka hankkeen päättymisen jälkeen vastaa hankkeessa toteutetun toiminnan jatkamisesta ja kehittämisestä. Valtakunnalliset kouluterveyskyselyt ja tutkimukset lasten ja nuorten kokemasta väkivallasta Valtakunnallinen kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Ammatillisissa oppilaitoksissa kyselyyn osallistuvat nuorten opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat. Vertailukelpoista tietoa on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2013 Kouluterveyskyselyn aineistonkeruussa tapahtui suuria muutoksia. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko maassa. Tämän vuoksi kyselyä ei toteutettu lainkaan vuonna 2012. Vuoteen 2011 saakka kysely tehtiin parillisina vuosina Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa sekä Lapissa ja parittomina vuosina muualla Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Vuonna 2013 uudistettiin myös joitakin kysymyksiä. Kyselylomakkeen uudistuksessa kuultiin useita terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita, oppilaitosten edustajia sekä myös nuoria itseään. Ensimmäistä kertaa saadaan tietoa koulumatkoista, turvavälineiden käytöstä liikenteessä, vapaa-ajalla tapahtuneista tapaturmista sekä seksuaalisuuteen liittyvästä käyttäytymisestä internetissä sekä seksuaalisen väkivallan kokemisesta. Nuorten perheestä ja asumisesta kysytään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin ja nuorten mielialaa kartoitetaan monipuolisemmin. Kouluterveyskyselyyn vastasi vuonna 2013 yhteensä 182 864 nuorta: 99 478 peruskoulun yläluokkalaista, 48 610 lukiolaista ja 34 776 ammattiin opiskelevaa. Mikkelissä kyselyyn vastasi vuonna 2013 yhteensä 1063 peruskoulun yläluokkalaista, 432 lukiolaista ja 512 ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa. (THL 2013.) Monet kouluterveyskyselyn tuloksista liittyvät läheisesti terveystiedon keskeisiin opetussisältöihin, kuten nuorten terveydentilaan, terveystottumuksiin, elämäntapoihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Tulosten hyödyntäminen tukee monia terveystiedon opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita. Tulosten tarkastelu oppitunnilla haastaa nuoret kriittiseen arvopohdintaan, avaa olemassa olevia ennakkokäsityksiä ja purkaa mahdollisia joukkoharhoja esimerkiksi nuorten alkoholin käytön yleisyydestä. Parhaimmillaan tulosten käsittely tuo nuorten ajatukset paremmin kuuluviin ja antaa 3

heille oppimiskokemuksen oman oppimisympäristön ja kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisestä. Kouluterveyskyselyn tulosten käsittely lisää nuorten tutkimustiedon lukutaitoa sekä tukee tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyvien taitojen oppimista. Terveystiedon lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi psykologian, biologian ja yhteiskuntaopin opetuksessa. (THL 2013.) Kyselyn tuloksia tulisi myös peilata olemassa oleviin toimintasuunnitelmiin (mm. turvallisuus, kiusaaminen, päihteet) ja tarvittaessa päivittää niitä. Kehittämisen kannalta keskeistä on suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja pitkäjänteinen toiminta, joka kohdistuu nimenomaan niihin asioihin, joiden kehittäminen on hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä. (THL 2013.) Mikkelin kyselyn tuloksissa huomiota herättivät erityisesti fyysisen uhan kokemisen lisääntyminen (verrattuna edelliseen kyselyvuoteen) sekä seksuaalisen väkivallan kokemusten (uusi indikaattori) yleisyys. Seksuaalisen väkivallan kokemisen indikaattori on muodostettu 3 tekijästä: vastentahtoinen koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen ja maksun tarjoaminen seksistä viimeisen vuoden aikana joskus tai toistuvasti. Myös fyysisen uhan kokemisen indikaattori koostuu 3 tekijästä: nuorelta on varastettu tai yritetty varastaa käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä, häntä on uhattu vahingoittaa tai hänen kimppuunsa on käyty fyysisesti viimeisen vuoden aikana. Kyselyn mukaan peruskoulun yläluokkalaisista fyysistä uhkaa on kokenut 21% ja vastaavasti seksuaalista väkivaltaa 14% (tytöt 21%). Lukiolaisista fyysistä uhkaa on kokenut 11% ja vastaavasti seksuaalista väkivaltaa 12& (tytöt 20%). Ammattiin opiskelevien osalta fyysistä uhkaa on kokenut 22% ja seksuaalista väkivaltaa 22% (tytöt 33%). Väkivalta on kouluissa myös koettu asiaksi, jota ei osata tunnistaa siinä mittakaavassa, kuin miten se näyttäytyy tutkimuksissa. Opiskeluhuollossa ei myöskään ole olemassa vakiintunutta toimintamallia, jonka avulla asiaa käsiteltäisiin oppilaiden kanssa. Nuorten kokemasta väkivallasta on Suomessa tehty muutamia tutkimuksia. Poliisikorkeakoulun tekemässä tutkimuksessa (Salmi et al.) vuonna 2008 kartoitettiin varsin laaja-alaisesti lasten ja nuorten (6. ja 9. luokkalaiset) kokemaa väkivaltaa aina tavanomaisesta rikollisuudesta perheväkivaltaan ja seksuaaliseen väkivaltaan. Salmi et al. (2008) tutkimuksen perushavaintona voidaan pitää sitä, että lasten ja nuorten kokema väkivalta on varsin yleinen ilmiö Suomessa. Suurin osa nuorten kohtaamasta fyysisestä väkivallasta on toisten nuorten tekemää, mutta useimmiten 4

lasten ja nuorten kokema väkivalta on kuitenkin henkistä väkivaltaa. Aikuisten uhritutkimuksiin verrattuna voidaan väittää, että lapsen ja nuoret kohtaavat väkivaltaa huomattavasti enemmän, mitä aikuiset. Salmi et al. (2008) tutkimuksen mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittää - internetissä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan (digitaaliseen) häirintään ja uhkailuun - nuorten keskinäiseen väkivaltaan - seurusteluväkivaltaan. Seurusteluväkivallassa, kuten myös perhe- ja lähisuhdeväkivallassa, väkivallan muodot ovat moninaiset ja monimutkaiset. Väkivalta ei tarkoita pelkästään ruumiillista väkivaltaa, vaan tekijä käyttää tavallisesti rinnakkain useita erilaisia keinoja hallitakseen väkivallan kohdetta. On tyypillistä, että väkivalta alkaa vähitellen. Lähisuhteissa tapahtuvalla väkivallalla on kuitenkin taipumus toistua ja raaistua. Nuorten seurustelusuhteet poikkeavat aikuisten parisuhteista kestoltaan. Nuorten seurustelu on usein lyhyempikestoista ja harvemmin kumppanin kanssa asutaan samassa taloudessa. Tämä ei kuitenkaan vähennä väkivallan vakavuutta ja sen seurauksia nuoren kasvulle ja kehitykselle. (Kovanen 2013.) Myös nettiväkivalta ja teknologian hyödyntäminen on viime vuosina yleistynyt väkivallan välineenä. Erilaista teknologiaa ja sosiaalista media hyödyntämällä on mahdollista häiritä tai uhkailla seurustelukumppania. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kumppanin salasanan hakkerointia, kännykkätietojen katsomista, nettikiusaamista tai vakoilemista sosiaalisessa mediassa. Digitaalinen seurusteluväkivalta nuorten keskuudessa on viime vuosien aikana lisääntynyt, ja teknologian hyödyntäminen väkivallan välineenä on yhä tavallisempaa. Nuoret liikkuvat sujuvasti sosiaalisessa mediassa ja osaavat käyttää erilaista teknologiaa hyväkseen. Internetin ja sosiaalisen median hyödyntäminen seurustelusuhteissa väärin tarkoituksin on myös helpompaa ja vaivattomampaa nuorille. (Kovanen 2013.) Seurusteluväkivallan vaikutukset nuoreen voivat olla moninaiset. Fyysisten vammojen lisäksi väkivallalla on psyykkisiä vaikutuksia. Seurusteluväkivallan seurauksena nuori kokee masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, hänen turvallisuuden tunteensa saattaa heikentyä tai nuorelle voi kehittyä syömishäiriö. Väkivallan psyykkiset vaikutukset saattavatkin olla tuhoisampia ja pitkäkestoisempia kuin fyysiset vammat. (Niemi 2010, 81 83.) Väkivallalla on myös kognitiivisia 5

vaikutuksia. Nuoren kehitys saattaa viivästyä ja oppiminen hidastua. Vaikutukset näkyvät jopa aivojen kehityksessä. Väkivallan vaikutukset saattavat myös jäädä piiloon, kun oireet eivät ole selkeitä ja suoraan nähtävissä. Nuori saattaa olla sulkeutunut tai eristäytyä ulkopuolisesta maailmasta. Seurustelukumppanin väkivallan kohteeksi joutumisella on nuorelle tuhoisampia seurauksia kuin tuntemattoman väkivallanteon uhriksi joutumisella. Tytöt raportoivat useammin seurusteluväkivallan psyykkisistä vaikutuksista. Nuoret tytöt kärsivät surullisuudesta, masentuneisuudesta, hermostuneisuudesta ja itsetuhoisista ajatuksista. Pojat taas raportoivat useammin unihäiriöistä ja itsetuhoisista ajatuksista. (Frederiksen, Helweg-Larsen & Schütt 2008.) Väkivalta rajoittaa nuoren elintilaa ja oman elämän hallintaa. Väkivaltaan liittyy usein häpeää, pelkoa ja salailua. Väkivaltakokemukset ja niiden seuraukset seurustelusuhteissa voivat olla erittäin vakavat. Huonot ja satuttavat kokemukset ruokkivat nuoren kokemusta arvottomuudesta sekä lisäävät epäluottamusta ja pelkoa ympäröivää maailmaa kohtaan. Myös riski joutua uudelleen väkivallan kohteeksi kasvaa. Traumatisoiva kokemus saattaa heikentää nuoren kykyä tunnistaa uhkaavia tilanteita. Aikuisten ja nuorten on tärkeää muistaa, että seurusteluväkivalta on rikos. Aikuisella on velvollisuus puuttua asiaan sen havaitessaan. Jokaisella nuorella on oikeus elää ilman pelkoa ja nauttia seurustelusuhteestaan. Väkivaltakokemuksetvaikuttavat nuoreen ja lisäävät riskiä joutua väkivallan uhriksi myös seuraavissa suhteissaan. Seurusteluväkivalta on ongelma, johon tulisi aina puuttua. (Kovanen 2013.) Nuorten on vaikeaa puhua seurusteluväkivallasta, ja näin myös avun hakeminen koetaan haastavaksi. Asiasta puhutaan helpommin kavereille kuin esimerkiksi omille vanhemmille. Rikosuhripäivystyksen seurusteluväkivaltakyselyssä (2013) tulokset olivat samansuuntaisia. Nuoret kertovat seurusteluväkivallasta kavereilleen tai vaikenevat asiasta kokonaan. Vain yksittäisissä tapauksissa nuori kertoo asiasta vanhemmilleen tai jollekin muulle aikuiselle. Väkivallasta puhuminen saattaa tuntua vaikealta myös aikuiselle. Vaikeneminen tuntuu helpommalta kuin asioiden ääneen sanominen. Väkivalta ja siihen liittyvät kokemukset herättävät 6

ahdistuksen tunteita. Tilanteisiin halutaan löytää ratkaisu heti. Aikuinen saattaa kokea osaamattomuutta tai pelätä, ettei osaa auttaa nuorta oikealla tavalla. On kuitenkin tärkeää muistaa, että väkivallasta puhumiseen tai nuoren kuuntelemiseen ei tarvitse olla asiantuntija tai tietää kaikkea väkivallasta. Kuunteleminen ja nuoren todesta ottaminen ovat jo iso asia. Väkivallan puheeksi ottaminen viestii nuorelle, että asiasta on sallittua puhua. (Marila-Penttinen 2012.) Mitä nuoret ajattelevat auttamisesta? Nuoret korostavat perheen ja ystävien merkitystä ja heidän tietoisuuden tärkeyttä seurusteluväkivaltaa kohdanneen nuoren auttamisessa. Nuorten mukaan tietoa aiheesta pitäisi lisätä, jotta auttaminen olisi helpompaa ja toisaalta myös avun hakeminen helpottuisi. Nuorten olisi myös tärkeää tietää mikä on seurustelusuhteissa sallittua ja mikä ei. Näin heidän olisi helpompi tunnistaa hälyttävät merkit omissa seurustelusuhteissaan. Myös nuorille suunnatut palvelut ja niiden helppo saatavuus auttaisivat nuoria pääsemään nopeammin avunpiiriin sekä löytämään apua väkivaltaiseen seurustelusuhteeseen. Nuoret pitävät tärkeänä, että seurusteluväkivallasta puhutaan ja ilmiön näkyvyyttä lisätään. (Frederiksen, Helweg-Larsen & Schütt 2008) Kun nuori uskaltautuu ja rohkaistuu puhumaan seurustelustaan ja sen haasteista aikuiselle, on tärkeää olla aidosti läsnä. Nuoren torjuminen tilanteessa voi saada hänet sulkeutumaan, ja tilanteeseen voi olla vaikeaa tai lähes mahdotonta palata. (Kovanen 2013.) Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto Hanke kiinnittyy vahvasti uuteen oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (voimaan 1.8.2014), joka koskee esi- ja perusopetusta sekä lukio- ja ammatillista koulutusta. Lain piiriin tulee kuulumaan yli 925 00 opiskelijaa noin 3 300 oppilaitoksessa. Laki kokoaa hajallaan olevia säännöksiä ja siirtää opiskeluhuollon painopistettä ehkäisevään ja yhteisölliseen työhön. Lain tarkoituksena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Lailla pyritään edelleen edistämään oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Lain tavoitteena on siten vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. 7

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona sekä yksilökohtaisena opiskeluhuoltona (lain määrittämällä tavalla). Yhteisölliseen oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön kuuluu koko kouluyhteisön ja oppilaitoksen, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvoinnin kehittäminen, seuraaminen ja arviointi. Lisäksi opiskeluhuollon puitteissa tulee huolehtia siitä, että oppilaan ja opiskelijan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun ja oppilaitoksen arjessa. Oppilas- ja opiskeluhuollon lakimuutoksen myötä riskinarviointi, varhainen tuki ja puuttuminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy määrittyvät luonteeltaan yhteisölliseksi toiminnaksi, jota tulisi kehittää kaikkien yhteisöön kuuluvien tahojen kanssa. Oppimisen edistämisessä ja puuttumisessa yhteisössä oleviin ongelmiin ja vaikeuksiin tarvitaan toki myös yksilöllistä tukea. On kuitenkin tärkeää, että samanaikaisesti asioita käsitellään myös yhteisötasolla. Opiskeluhuolto muodostaa lain myötä laajan kokonaisuuden, jossa opiskeluhuoltoon sisältyvät 1. koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto l. 2. psykologi- ja kuraattoripalvelut 3. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuolto toteutetaan käytännössä monialaisena yhteistyönä, jossa ovat mukana - opetustoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi - opiskelijat sekä heidän huoltajansa - muut tarvittavat tahot. Lain myötä painopiste on yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ja niiden toimintakulttuurien ja toimien vahvistamisessa, joilla oppilaitosyhteisöissä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta. Yhteisöllisyyden myötä huomio kiinnittyy myös opiskeluympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen. 8

Lain mukaan jokaisen on edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Käytännössä yhteisölliseen opiskeluhuoltoon osallistuvat mm. - opettajat - kuraattorit - psykologit - terveydenhoitajat - (etsivä) nuorisotyö - muut lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät tahot/palveluntarjoajat - muut viranomaiset - järjestöt ja seurakunnat - muut sidosryhmät Yksilökohtainen opiskeluhuolto täsmentyy entisestään lain myötä ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä psykologi- ja kuraattoripalveluiden rinnalle nostetaan monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto (monialainen asiantuntijaryhmä). Opiskeluhuollon järjestämisvastuut jaetaan lain mukaan niin, että koulutuksen järjestäjä vastaa opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta (toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus) ja vastaavasti oppilaitoksen sijaintikunta vastaa sekä psykologi-, kuraattori- että koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Yhteistyötahot Keskeinen yhteistyötaho hankkeessa on Mikkelin perusopetus- ja lukiotoimi. Hanke keskittyy ensisijaisesti kehittämään seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uhkaan liittyvää ennaltaehkäisevää toimintaa kouluyhteisöjen kanssa. Koulujen koko henkilökunta koulutetaan tunnistamaan ilmiö. Lisäksi koulukohtaiset ydinryhmät perehdytetään aiheeseen syvällisemmin, jolloin he voivat tarjota häirinnän kohteeksi joutuneelle oppilaalle välitöntä tukea tilanteissa, joissa kuraattori- tai terveydenhuollon henkilökuntaa ei ole saatavilla. Koulut tuottavat yhteistyössä hankkeen muiden osapuolten kanssa perehdytysaineistoa uusille opettajille, osallistuvat oppiaineiden sisällä luomaan malleja seksuaalisen häirinnän ehkäisyyn ja tunnistamiseen. 9

Oppilaat ja heidän huoltajansa pyritään sitomaan toimintaan erilaisten yhteistyössä toteuttavien kampanjoiden avulla. Kouluterveydenhuolto osallistuu hankkeeseen osana perustoimintaansa sekä yhteisöllisen oppilashuollon jäsenenä. Kouluterveydenhuollon kiinnostuksena on kehittää omaa perustehtäväänsä siten, että he voisivat tarjota oppilaille varhaisen tason puuttumista seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisyssä. Erityisesti someen liittyvät uhkakuvat ovat kouluterveydenhuollossa tuttuja ilmiöitä. Mikkelin kansalaisopisto pyrkii omalla toiminnallaan lisäämään kaupungin asukkaiden hyvinvointia, joka on asetettu Mikkelin kaupungin strategiassa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Kansalaisopisto tekee strategian toteuttamiseksi tiivistä yhteistyötä kaupungin muiden toimialojen ja sivistystoimen muiden tulosalueiden kanssa. Myös järjestökentän kanssa on kumppanuutta, jonka kautta toteutetaan erilaisia kuntalaisten hyvinvointia lisääviä koulutuksia. Yhteistyö kaupungin sivistystoimen sisällä tarkoittaa muun muassa sitä, että opisto ottaa kouluterveyskyselyssä esiin tulleita asioita huomioon, kun se rakentaa kurssitarjontaansa. Kurssitoimintaa ideoidaan yhdessä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka työskentelevät nuorten ja koululaisten kanssa ja jotka omalla toiminnallaan pyrkivät lisäämään nuorten hyvinvointia. Mikkelin Olkkari tarjoaa matalan kynnyksen ohjaus- ja tukipalveluja 13 29-vuotiaille nuorille sekä heidän läheisilleen. Olkkarissa toteutetaan jalkautuvaa ja ennaltaehkäisevää kouluyhteistyötä yläkouluikäisille. Jokaisella koululla on yhteistyöryhmä, jonka toimintaa koordinoi Olkkarin työntekijä ja siihen osallistuu nuorisotyöntekijä sekä koulun henkilökuntaa. Kouluyhteistyön toteuttaminen koordinoidaan Olkkari-hankkeen toimesta. Seksuaalisen häirinnän varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää nuorten ohjaustyössä. Yhteistyö Olkkarin ja VIOLA ry:n hankekoordinaattorin kanssa toteutetaan niin, että hankkeen puitteissa Olkkarin ohjaajat voitaisiin kouluttaa väkivaltailmiön tunnistamiseen. Käytännön työssä Olkkarin ohjaajat toimisivat koululla hankekoordinaattorin työparina. Lisäksi teema nostettaisiin esille nuorten kanssa ohjaustyötä tekevien yhteisessä kehittämistyössä. Hankeyhteistyö vahvistaisi Olkkarin ehkäisevää työtä kouluyhteistyössä. 10

Hankkeen hallinnoinnista vastaavana VIOLA ry on yksi keskeinen toimija kokonaisuudessa. VIOLA ry:n kanssa on jo suunniteltu muun muassa Forum-teatteritoimintaa ja lisäksi opistolla on suunnitteilla nuorten ja nuorten aikuisten arjen taitoja kehittävää toimintaa. Kansalaisopisto toimii VIOLA ry:n kumppanina eri hankkeissa ja kumppanuus tarkoittaa sitä, että opisto järjestää hankkeita tukevaa koulutusta osana normaalia toimintaansa. Hankkeen organisointi ja viestistä Hankkeessa on yksi kokoaikainen työntekijä, hankekoordinaattori. Hankekoordinaattori tekee tiivistä yhteistyötä Olkkarin työntekijöiden kanssa (työparimalli). Koordinaattori kokoaa hankkeelle ohjausryhmän, johon tulee edustus seuraavista tahoista: THL, Opetushallitus, Mikkelin kaupunki/opetus- ja koulutuspalvelut, opiskeluhuolto, Olkkari, opiskelijaedustus, huoltajien edustus. Viestintä keskitetään erityisesti someen. Hankkeelle luodaan toki tarkempi viestintäsuunnitelma yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Vilmaan lisätään seksuaaliseen häirintään ja fyysiseen uhkaan liittyvää aineistoa sekä linkkejä niin nuorille, huoltajille kuin opettajillekin. Lähteet Frederiksen, M. L., Helweg-Larsen, K. & Schütt, N. M. (2008) Dating violence in Denmark, English Summary. National Institute of Public Health, University of Southern Denmark & Ministry of Gender Equality. Kovanen, T. (2013) Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa. Teoksessa T. Kovanen & M. Pitkänen (toim.) Rispektii näkökulmia nuorten kohtaamaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan. Helsinki: Ensija turvakotienliitto. 52-62. Marila-Penttinen, L. (2012) Uskalla puhua väkivallasta - kolme tapaa käsitellä perheväkivaltaa yläkoulussa. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto ry. Mitchell, K.S. & Freitag, J.L. 2011. Forum Theatre for Bystanders: a New Model for Gender Violence Prevention. Violence Against Women. 17. 990-1013. Niemi, J. (2010) Seurusteluväkivalta nuorten kokemana. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 89/2010. 11

Romppanen, H-M. 2012. Maija & Matti Forumesitys-työpajaan osallistuneiden nuorten kokemuksia ja näkemyksiä työpajatyöskentelystä ja omakohtaisia kokemuksia seurusteluväkivallasta. Raportti saatavavana www-muodossa: http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/@bin/3668799/aap- Matti%26Maija.pdf Salmi, V. et al. (2008). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 71/2008. THL. (2013). Kouluterveyskysely - Mikkelin kuntaraportti. 12