Sivistyslautakunta 136 13.11.2014 Opetus-ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö / luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituksesta 1932/00.01.01/2014 Sivla 13.11.2014 136 Valmistelija: sivistystoimenjohtaja puh 0400 542 062 lu kio kou lu tuksen rehtori puh. 040 836 1604 Opetus-ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lukiokoulutuksen jär jes tä jil tä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laik si lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja am ma til li ses ta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulu tuk sen rahoituksesta ja laiksi lukionlain, ammatillisesta pe rus koulutuk ses ta annetun lain ja opiskelijavalintarekisteristä, kor kea kou lujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja yli op pi las tut kin to re kis te ris tä annetun lain 7 ja 9 :n muuttamisesta. Esitys on osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa ja sen tavoitteen on uudistaa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman pää tös ten mukaisesti toisen asteen koulutuksen val ti on osuus perustei ta sekä lisätä rahoitusjärjestelmän ennakoitavuutta, lä pi nä kyvyyt tä ja selkeyttä. Lausunto tulee toimittaa Opetus-ja kulttuuriministeriölle 14.11.2014 men nes sä. Jämsän kaupungin lausunto / luonnos hallituksen esitykseksi edus kun nal le laiksi koulutuksen rahoituksesta Rahoitus koostuisi pääasiassa perus- suoritus- ja vai kut ta vuus ra hoitus osuuk sis ta. Tämä on periaatteessa oikeansuuntainen linjaus. Kou lu tuk sen järjestäjälle myönnettäsiin myös majoitusrahoitusta, millä ennakoitanee lukioverkon harventamista. Harkinnanvarainen rahoi tus kohdentuisi esim. rakennemuutoksen tukemiseen ja toi meenpa non sekä koulutuksen järjestäjän toimipisteverkon ke hit tä mi seen ja tehostamiseen. Harkinnanvaraista rahoitusta voisi saada enin tään kolme (3) vuotta. Perusrahoitus kattaa siirtymäajan jälkeen 49% ko ko nais ra hoi tuk sesta ja se koostuu opiskelijavuosista lukiokoutuksessa ja lukioon valmis ta vas sa koulutuksessa, aineopinnoista muiden kuin ylioppilaiden osal ta, saavutettavuuskorotuksesta ja erityisen koulutustehtävän osal ta. Suoritusrahoitus kattaa 47% ja se koostuu yli op pi las tut kinnois ta ja lukion oppimäärän suorituksista. Vaikuttavuusrahoituksen osuus on 4% ja siinä otetaan huomioon jatko-opintoihin si joit tu mi-
nen, lukio-opintojen läpäisyn parantaminen ja opis ke li ja hy vin voin ti palaute. Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan pe rus teella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava val tion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon pe rus tu vak si siten, että määrärahaa korotettaisiin vuosittain indeksillä. In dek siin sitominen on tärkeää. Käytännössä tämä voi kuitenkin mer ki tä leikkauksia rahoitukseen, koska indeksikorotusten jäädyttäminen ei ole aiemminkaan ollut vieras keino toteuttaa valtiontalouden säästö jä. Vuoden 2017 alkaen lopetetaan valtionosuusrahoitus lu kio kou lu tuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta, rajataan lukion opis ke li jas ta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä perusrahoitus enin tään kolmeen vuoteen. Pääosa neljännen vuoden opiskelijoista on useampaa tutkintoa suorit ta via. Rahoituksen poisjäänti osittain tai kokonaan neljännen vuoden osalta antaa oudon signaalin rahoittajalta, kun tiedetään, kuin ka moniosaamisen merkitys on jo nyt tärkeää ja entisestään ko ros tuu tulevaisuudessa. Jämsän kaltaisella paikkakunnalla, missä am ma til lisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välinen yhteistyö on tii vis tä, neljännen vuoden opiskelijat ovat pääasiassa kaksois- tai kol mois tutkin non suorittajia. Rahoitus perustuu opiskelijavuosiin, joka muodostuu 365 ka len te ripäi väs tä. Laskenta perustuu todellisen läsnäoloon. Koulutuksen järjes tä jän opiskelijakohtaiset opiskelijapäivät lasketaan yhteen ja jaetaan luvulla 365. Ainakin hallinnollista työtä uudistus tulee li säämään. Nykyisenkaltaisesta tilastointipäiviin perustuvasta opis ke li jamää räs tä rahoituksen perusteena luovutaan. Lukiolain 24 kolmannessa momentissa säädettäisiin pois sa ole vaksi ilmoittautumisesta. Tutkinnon suorittamisaikaan ei laskettaisi enintään neljän kuukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on il moit tau tu nut poissaolevaksi. Tämä kohtelisi epä oi keu den mu kai ses ti vuoden ajan vaihto-opiskelijana ulkomailla olevia. Lukiossa tyy pil li sin pitkä poissaolo on kokonainen lukuvuosi tai puoli vuotta. Esityksessä huomioitaisiin mm. ylioppilastutkinnot ja jatko-opintoihin si joit tu mi nen. Myös ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdis tel mä tut kin not on esityksessä huomioitu, mutta epäselväksi jää mi ten. Uudistuksen tavoitteenakin todetun läpinäkyyden takia la kieh do tuk sen tulee olla riittävän selkeä, jotta se antaa enemmän vastauk sia kuin herättää kysymyksiä. Esityksessä todetaan kaksoistutkinto; ammattiopiston opiskelija suorit taa perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Rahoituksessa tulee huo-
mioi da ylioppilastutkinnon rahoitus. Lakiluonnoksesta ei käy ilmi, saa ko lukiokoulutuksen järjestäjä lisäkorvausta siitä, että am mat tiopis ton opiskelija suorittaa lukio-opintoja ja ylioppilastutkinnon vai me nee kö korvaus pääkouluperiaatteella ammatillisen koulutuksen jär jes tä jäl le? Olisi erittäin tärkeää, että rahoitus menee sinne, missä työ ja tutkinto tehdään. Myös kolmoistutkintoa suorittavat lukion opiskelijat tulee huomioida ra hoi tuk ses sa. Lukion ja ylioppilastutkinnon lisäksi opiskelija suo rittaa ammattitutkinnon. Tässä tapauksessa olisi tärkeää saada ra hoitus ta myös neljännelle vuodelle. Kolmoistutkinto on huomattavasti työ lääm pi kuin esimerkiksi kaksoistutkinto. Toisen asteen koulutuksen lainsäädännössä on selkesti olemassa eri koulutusmuotojen välinen yhteistyövelvoite. Tästä seuraa, että ra hoi tuk sen ja substanssilainsäädännön määräysten toteuttaminen lain sää tä jän tulisi myös turvata. Lakiesityksessä ja vallitsevassa subs tans si lain sää dän nös sä on ristiriita. Esityksestä ei käy ilmi, miten useam man tutkinnon suorittaminen otetaan huomioon ra hoi tuk sessa. Hallituksen esityksessä todetaan, että ammatillisessa koulutuksessa ra hoi tus ta korotettaisiin erityisopetusta saaneiden opiskelijoiden ja vail la toisen asteen tutkintoa olevien opiskelijoiden suoritteiden perus teel la. Lukiokoulutuksessa vastaavaa korotusta ei olisi. Lukiolain 29 säätää kuitenkin opiskelijan vammaisuuden tai muusta erityisen tuen tarpeen johdosta oikeuden opiskelun edel lyt tä miin avustajapalveluihin muihin opetuspalveluihin ja opis ke li ja huol lon palveluihin. Rahoituslakiesitys on ristiriidassa lukiolain mää räys ten kanssa, joita koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin nou dat taa. Luki- ja oppimisvaikeudet lisääntyvät jatkuvasti myös lu kio kou lu tukses sa.tuen antaminen on yksilön oikeuksien toteutumisen kannalta tär keää. Erityisopetuksen osa-alueen puuttumista ra hoi tus la ki luonnok ses ta on myös pidettävä erittäin vakavana signaalina lain sää täjäl tä ellei sitten kysymyksessä ole lapsus. Erityisopetuksen osa-alueen puuttuminen esityksestä sopii varsin heikosti rahoituksessa sisään kir joi tet tuun opiskelijoiden keskeyttämisen vähentymiseen vaikut ta vuus ra hoi tu sen osalta. Vaikuttavuusrahoituksessa huomioitaisiin mm. opintojen kes keyt tämis ten vähentyminen. Esitys vaikuttaa tältä osin erittäin epä oi keuden mu kai sel ta. Lukiokoulutuksessa opintojen keskeyttäminen ny kyisin on erittäin harvinaista. Jos koulutuksen järjestäjällä ei ole käy tännös sä laisinkaan opintojen keskeyttäjiä sillä ei liene mahdollisuutta pääs tä vaikuttavuusrahoituksen tämän osakohdan piiriin. Epä selväk si jää, tulkitaanko opinnot keskeytyneiksi, jos lukion opiskelija siir-
tyy ammatilliseen koulutukseen tai esim. kansainväliseen IB-lu ki oon. Vaikuttavuusrahoituksessa huomioidaan jatko-opintoihin si joit tu minen. Tämä on oikeansuuntainen linjaus. Lakiluonnosta tulee sel ventää niiltä osin, että käy selkeästi ilmi, mitä jatko-opintoihin si joit tu misel la tarkoitetaan esimerkiksi, huomioidaanko myös ulkomailla tapah tu va opiskelu ja opiskelu ammatillisessa koulutuksessa lukion jälkeen. Lisäksi seurantaa varten tulee laatia valtakunnallinen ja yk sise lit tei nen seurantajärjestelmä. Kuten aiemmin tässä lausunnonssa on todettu, rahoituslain tulee an taa enemmän vastauksia kuin herättää kysymyksiä. Julkishallinnon tuottavuusvaateeseen istuu erittäin huonosti ra hoituk seen liittyvän merkittävästi laajenevan tietoaineiston keruu. Esityksessä todetaan, että uudistus turvaa opiskelijoiden mah dol lisuuk sia saada opintojen etenemisen kannalta riittävän monipuolinen ja oikea-aikainen opetustarjonta. Rahoituksen taso on jäämässä kuiten kin niin alhaiseksi, että tämä ei välttämättä kaikkialla toteudu. Täs tä voi tulos- ja vaikuttavuusrahoituksen pienenemisen kautta syntyä kierre, minkä seurauksena opetustarjonta supistuu en ti ses tään. Oikea taso lukiokoulutuksen rahoitukselle on sama kuin lii ke ta lou den opinnoissa ammatillisessa koulutuksessa. Lukiokoulutuksen osal ta yksikköhinta on jopa yli 2000 euroa alempi kuin alimmillaan am ma tilli ses sa koulutuksessa. Eroa ei voida perustella esimerkiksi lä hi opetuk sen määrällä. Peruste juontanee juurensa jostakin his to rial li ses ta kehityskulusta, jota syntyjä syviä tietämättä on vaikea näh dä. Rahoituslain 17 säätää koulutuksen järjestäjän mahdollisuudesta saa da nk. saatavuusrahoitusta syrjäisyyden, opetuskielen tai alu eellis ten olosuhteiden perusteella. Esityksen mukaan lukiokoulutuksen järjestäjä olisi oikeutettu saamaan saavutettavuuskorotusta, jos koulutusta järjestetään kunnassa, jonka peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 26 : n mu kai nen syrjäisyysluku on suurempi kuin 1,25 ja että op pi lai tokses sa on opiskelijoita 200 tai vähemmän. Mikäli koulutuksen jär jes täjä järjestää koulutusta useamman kuin yhden kunnan alueella, las ketaan saavutettavuuskortus kuntakohtaisesti. Tämä on hyvä asia pien ten kuntien kannalta ja tukee lukiokoulutuksen alueellista saa vutet ta vuut ta mutta voi hidastaa kuntarakenteen uudistumista. Mikäli kes tä vyys va jeen kuromiseksi valmistellun yksittäisen rahoituslain uu dis tuk sel le ja kuntarakenteen uudistumistarpeelle ei ole haluttu luo da keskinäistä yhteyttä, toteutuu se esityksessä. Todettakoon, että nykyisestä noin 269 koulutuksen järjestäjästä 163 näyttää olevan saatavuuslisän piirissä koelaskelmien pe rus teel-
la. Määrää on pidettävä suurena. Saatavuuslisän osuus on koe laskel man mukaan rahoituksessa noin 37.000.000 e. On perusteltua tuo da esiin saatavuuskriteerien uudelleen arviointitarve ja sen jälkeen rahoituksen uudelleen kohdentaminen esimerkiksi vai kut tavuus ra hoi tuk seen (osuus 26.000.000) tai vaikkapa pe rus ra hoi tuk sen opiskelijavuosiin (279 000 000). Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on toisen asteen koulutuksen osal ta koelaskelma rahoituksesta. Sen mukaan Jämsän ra hoi tusosuus olisi 2 057 881 euroa, nykysin 2 085 414, vähennystä 27 533 eu roa. Koska Jämsän kaupungin lukioiden yhteenlaskettu opis ke li jamää rä on yli 200, ei Jämsä saa saavutettavuuskorotusta. Koe las kelmas sa kiinnittyy huomio siihen, että kunnan saatavuuslisällä ja kunnan syrjäisyydellä ei näytä kaikissa tapauksissa olevan yhteyttä. Saa ta vuus li sää maksettaisiin hyvän sijainnin omaaville kunnille jopa omas sa maakunnassamme. Linkki rahoituksen koelaskelmaan (linkki aukeaa painamalla ctrl + yllä oleva linkki). Lukiokoulutuksen rehtori selvitti asiaa kokouksessa. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle seliteosan mukaisen Jämsän kaupungin lausunnon hyväksymistä liittyen luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi koulutuksen rahoituk ses ta. Ministeriö on edellyttänyt yhden A4-kokoista tiivistelmää lau sun nosta, tiivistelmänä käytetään seliteosan alleviivattuja kohtia. Sivistyslautakunnan päätös toimitetaan opetus-ja kult tuu ri mi nis te riöön annetussa aikataulussa. Mikäli kaupunginhallitus päättää muuttaa lausuntoa, se korvaa sivistyslautakunnan päätöksen. Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.