Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta Lausunto lukiolaista ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetusta laista

Transkriptio

1 Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta Lausunto lukiolaista ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetusta laista 33/03.00/2018 SOVV Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh Hallitus päätti 25. huhtikuuta 2017 käynnistää lukiokoulutuksen uu dis tuksen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleis sivis tä vä nä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana kou lu tusmuo to na, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siir ty mis tä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Näiden tavoitteiden saa vut ta mi sek si halutaan nyt panostaa entistä enemmän yksilöllisiin ja jous ta viin opintopolkuihin, niiden vaatimaan ohjaukseen ja tukeen, op pi aine ra jat ylittäviin opintoihin ja korkeakouluyhteistyöhön. Lakiehdotuksessa säädetään äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen ko timai sen kielen ja vieraiden kielten opinnoista, ma te maat tis-luon non tie teel lisis tä sekä humanistis-yhteiskunnallisista opinnoista, uskonnon ja elä mänkat so mus tie don opinnoista, taito- ja taideaineiden opinnoista sekä opinto-oh jauk ses ta. Terveystieto sisältyisi ehdotuksen mukaan vastaisuudessa hu ma nis tis-yh teis kun nal li siin opintoihin. Nykyisiin oppiaineisiin tai niiden vä li siin suhteisiin ei ehdoteta muutoksia. Ne oppiaineet, jotka tällä hetkellä ovat pakollisia, tulevat olemaan pakollisia myös jatkossa. Lakiesityksen tavoit tee na on taata edelleen lukiokoulutuksen antama laaja yleissivistävä kou lu tus. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi 24. tammikuuta 2018 lausuntoa luonnok ses ta lukiolaiksi ja luonnoksesta laiksi ylioppilastutkinnon jär jes tä mi sestä annetun lain muuttamisesta viimeistään 7. maaliskuuta Sen vuok si luonnoksen analysointiin valiokunnan käsittelyn edellä on ollut ra jal li ses ti aikaa. Hallintosäännön 20 :n mukaan valiokunnan toimivaltaan kuu luu lausuntojen antaminen valiokunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asiois sa. Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta on käsitellyt lau sunnon kokouksessaan Hallituksen esityksen mukaan lait tulisivat voimaan 1. elokuuta Käytän nös sä uudistukset näkyisivät lukioiden arjessa elokuun 2021 alusta, kun uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön. Uusia ope tus suun ni tel man perusteita valmistellaan laaja-alaisessa yhteistyössä sidosryhmien kans sa vuosien aikana. Nykyistä säädöstä tuntijaosta so vel le taan, kunnes uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön. Hallituksen esitys: 0/a14c85f3-2ea0-43cf-8e7f-0a0981d52ea1/ESITYS_ PD F

2 Lakiluonnokset: 0/a14c85f3-2ea0-43cf-8e7f-0a0981d52ea1/ESITYS_ PD F Yksitoista keskeisintä muutosta uudistuvassa lukiossa: istuvassa+lukiossa.pdf/18492c56-a09e-4ec1-82c8-f69aa471c8b3 Lausunto Lukiokoulutuksen laaja yleissivistävyys turvataan edelleen la ki luon nok sessa, mikä on tärkeää. Lakiesitys korostaa myös laaja-alaisen osaamisen edis tä mis tä. Lukio-opetusta kehitetään linjassa perusopetuksen vuonna 2016 toteutetun opetussuunnitelmauudistuksen kanssa niin, että on mahdol lis ta luoda oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia pitäen kuitenkin läh tökoh ta na vankkaa eri aineiden osaamista. On tärkeää, että yleissivistystä ke hi te tään tähdäten syventyvään osaamiseen ja syventyviin taitoihin ot taen samalla huomioon kyvyn käsitellä kokonaisuuksia. Nämä muutokset edistä vät opiskelijoiden motivaatiota ja luovat yhtenäisemmän opintopolun perus ope tuk ses ta lukio-opintoihin. Myös arvioinnilla pyritään la ki eh do tuk sen mukaan kannustamaan opiskelua. Opiskelijoiden työskentelyä, op pi mis ta ja osaamisen kehittymistä on arvioitava monipuolisesti ja pitäen läh tö koh tana opintojakson tavoitteita. Opiskelijoiden tulee saada palautetta osaa misen sa kehityksestä, ja heille on annettava mahdollisuus it sear vi oin tiin. Lisäksi opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka tukee opiskelijaa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisessa. Kaikki tä mä on myönteistä. Ehdotuksen mukaan lukiossa siirrytään käyttämään opintopisteitä siten, että kaksi opintopistettä vastaa nykyistä kurssia. Opintopisteistä voidaan ehdo tuk sen mukaan aikaisempaa monipuolisemmin luoda eri oppiaineita sisäl tä viä opintokokonaisuuksia. Tämä kannustaa etsimään lukiokohtaisia rat kai su ja ja rakentamaan opetusta enenevässä määrin eri teemojen ja ilmiöi den ympärille. Samalla saadaan mahdollisuus rytmittää opinnot uu del la tavalla. Lakiesitys vahvistaa opiskelijan oikeutta saada aikaisemmin hankki man sa osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Siirtyminen kor kea koulu jen opintopistejärjestelmään helpottaa korkeakouluopintojen hy väk si lu kua lukioaikana ja kannustaa niiden suorittamiseen. Ylioppilastutkinto on kehittynyt hyvään suuntaan viime ope tus suun ni tel mauu dis tuk sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä, mutta käytännössä kehitys on hieman laahannut jäljessä. On tärkeää, että ylioppilastutkintoa voidaan ke hit tää mahdollisimman nopealla aikataululla lukiolain ja lukion ope tussuun ni tel man muutosten mukaisesti. Eniten levottomuutta lukioissa ai heutta vat muutokset korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Opiskelijavalinnat tule vat jo hyväksyttyjen lakimuutosten mukaan perustumaan yli op pi las to distuk seen, mikä lisää opiskelijoiden paineita lukiossa ja tekee opis ke li joi den omat valinnat aikaisempaa kohtalokkaammiksi jatko-opintojen kan nal ta. Tämä on valitettavasti lukiolakiehdotuksen hyvien pyrkimysten vas tais ta. Jo nyt on nähty vuoden 2015 kouluterveystutkimuksesta, että stressi on lisään ty nyt merkittävästi lukio-opiskelijoiden erityisesti tyttöjen kes kuu-

3 des sa. Lakiehdotuksen pyrkimys turvata lukiolaisten ohjauksen ja eri tyis ope tuk sen saanti on kannatettava, mutta on tärkeää, että lukioiden resursointi mahdol lis taa nämä uudet vastuualueet. Lukion suorittaneilla, jotka eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa, olisi lakiehdotuksen mukaan oikeus saa da opinto-ohjausta ja urasuunnittelua lukion oppimäärän suorittamista seu raavan vuoden aikana. Tämä vastaa nuoriso- ja yhteiskuntatakuun ta voit tei ta mutta merkitsee samalla merkittävää lisäystä opinto-ohjaajien työ mää rään, koska huomattava osuus ylioppilaista ei saa jat ko-opis ke lu paik kaa heti lukion jälkeen. Lakiehdotuksessa sanotaan, että osa lukio-opinnoista on järjestettävä yhteis työs sä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Opiskelijalla tulee myös olla mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työ elämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Kauniaisten lukiot työskentelevät jo suuressa mää rin lakiehdotuksen mukaisesti, ja säännökset vastaavat tulevaisuuden osaa mis tar pei ta. Näiden vaatimusten tullessa lakisääteisiksi tullaan kui tenkin edellyttämään systemaattisten yhteistyörakenteiden luomista esim. seu dul li sis sa lukioverkostoissa. Ongelmallista on, että vastuu yhteistyöstä sää de tään lukioiden eikä korkeakoulujen kannettavaksi, mikä voi johtaa epä ta sa-ar voon eri seutujen ja lukioiden välillä. On tärkeää, että myös korkea kou lut varaavat resursseja yhteistyötä varten. Lakiehdotuksen mukaan ylioppilastutkinnossa saisi uusia hyväksytyn kokeen rajoituksitta. Opiskelijoiden näkökulmasta uudistus on hyvä, mutta se voi heikentää lukioiden mahdollisuuksia ennakoida sähköisten yli op pi las kirjoi tus ten järjestelyjä tarvitsevien kirjoittajien lukumääriä. Kokonaisuutena lakiluonnoksissa esitetyt muutokset voidaan hyväksyä. Ne vas taa vat tulevaisuuden tarpeita sekä Kauniaisten lukioiden työtapoja ja visio ta. Lakiehdotusten menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää kui ten kin, ettei lukio-opintojen rahoitukseen tehdä leikkauksia tulevina vuosina. Sivistystoimenjohtaja: Valiokunta antaa alla esitetyt linjaukset lukiolakia ja ylioppilastutkinnon järjes tä mi ses tä annettua lakia koskevaan lausuntoon sekä valtuuttaa si vis tystoi men joh ta jan muotoilemaan lopullisen lausunnon suomenkielisen ja ruotsin kie li sen valiokunnan linjausten mukaisesti. Lukiokoulutuksen laaja yleissivistävyys turvataan edelleen la ki luon nok sessa, mikä on tärkeää. Lakiesitys korostaa myös laaja-alaisen osaamisen edis tä mis tä. Lukio-opetusta kehitetään linjassa perusopetuksen vuonna 2016 toteutetun opetussuunnitelmauudistuksen kanssa niin, että on mahdol lis ta luoda oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia pitäen kuitenkin läh tökoh ta na vankkaa eri aineiden osaamista. On tärkeää, että yleissivistystä ke hi te tään tähdäten syventyvään osaamiseen ja syventyviin taitoihin ot taen samalla huomioon kyvyn käsitellä kokonaisuuksia. Nämä muutokset edistä vät opiskelijoiden motivaatiota ja luovat yhtenäisemmän opintopolun perus ope tuk ses ta lukio-opintoihin. Myös arvioinnilla pyritään la ki eh do tuk sen mukaan kannustamaan opiskelua. Opiskelijoiden työskentelyä, op pi mis ta ja osaamisen kehittymistä on arvioitava monipuolisesti ja pitäen läh tö koh tana opintojakson tavoitteita. Opiskelijoiden tulee saada palautetta osaa mi-

4 sen sa kehityksestä, ja heille on annettava mahdollisuus it sear vi oin tiin. Lisäksi opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka tukee opiskelijaa lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisessa. Kaikki tä mä on myönteistä. Ehdotuksen mukaan lukiossa siirrytään käyttämään opintopisteitä siten, että kaksi opintopistettä vastaa nykyistä kurssia. Opintopisteistä voidaan ehdo tuk sen mukaan aikaisempaa monipuolisemmin luoda eri oppiaineita sisäl tä viä opintokokonaisuuksia. Tämä kannustaa etsimään lukiokohtaisia rat kai su ja ja rakentamaan opetusta enenevässä määrin eri teemojen ja ilmiöi den ympärille. Samalla saadaan mahdollisuus rytmittää opinnot uu del la tavalla. Lakiesitys vahvistaa opiskelijan oikeutta saada aikaisemmin hankki man sa osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Siirtyminen kor kea koulu jen opintopistejärjestelmään helpottaa korkeakouluopintojen hy väk si lu kua lukioaikana ja kannustaa niiden suorittamiseen. Ylioppilastutkinto on kehittynyt hyvään suuntaan viime ope tus suun ni tel mauu dis tuk sen mukaisesti, mikä on välttämätöntä, mutta käytännössä kehitys on hieman laahannut jäljessä. On tärkeää, että ylioppilastutkintoa voidaan ke hit tää mahdollisimman nopealla aikataululla lukiolain ja lukion ope tussuun ni tel man muutosten mukaisesti. Eniten levottomuutta lukioissa ai heutta vat muutokset korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Opiskelijavalinnat tule vat jo hyväksyttyjen lakimuutosten mukaan perustumaan yli op pi las to distuk seen, mikä lisää opiskelijoiden paineita lukiossa ja tekee opis ke li joi den omat valinnat aikaisempaa kohtalokkaammiksi jatko-opintojen kan nal ta. Tämä on valitettavasti lukiolakiehdotuksen hyvien pyrkimysten vas tais ta. Jo nyt on nähty vuoden 2015 kouluterveystutkimuksesta, että stressi on lisään ty nyt merkittävästi lukio-opiskelijoiden erityisesti tyttöjen kes kuudes sa. Lakiehdotuksen pyrkimys turvata lukiolaisten ohjauksen ja eri tyis ope tuk sen saanti on kannatettava, mutta on tärkeää, että lukioiden resursointi mahdol lis taa nämä uudet vastuualueet. Lukion suorittaneilla, jotka eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa, olisi lakiehdotuksen mukaan oikeus saa da opinto-ohjausta ja urasuunnittelua lukion oppimäärän suorittamista seu raavan vuoden aikana. Tämä vastaa nuoriso- ja yhteiskuntatakuun ta voit tei ta mutta merkitsee samalla merkittävää lisäystä opinto-ohjaajien työ mää rään, koska huomattava osuus ylioppilaista ei saa jat ko-opis ke lu paik kaa heti lukion jälkeen. Lakiehdotuksessa sanotaan, että osa lukio-opinnoista on järjestettävä yhteis työs sä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Opiskelijalla tulee myös olla mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työ elämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Kauniaisten lukiot työskentelevät jo suuressa mää rin lakiehdotuksen mukaisesti, ja säännökset vastaavat tulevaisuuden osaa mis tar pei ta. Näiden vaatimusten tullessa lakisääteisiksi tullaan kui tenkin edellyttämään systemaattisten yhteistyörakenteiden luomista esim. seu dul li sis sa lukioverkostoissa. Ongelmallista on, että vastuu yhteistyöstä sää de tään lukioiden eikä korkeakoulujen kannettavaksi, mikä voi johtaa epä ta sa-ar voon eri seutujen ja lukioiden välillä. On tärkeää, että myös korkea kou lut varaavat resursseja yhteistyötä varten. Lakiehdotuksen mukaan ylioppilastutkinnossa saisi uusia hyväksytyn ko-

5 keen rajoituksitta. Opiskelijoiden näkökulmasta uudistus on hyvä, mutta se voi heikentää lukioiden mahdollisuuksia ennakoida sähköisten yli op pi las kirjoi tus ten järjestelyjä tarvitsevien kirjoittajien lukumääriä. Kokonaisuutena lakiluonnoksissa esitetyt muutokset voidaan hyväksyä. Ne vas taa vat tulevaisuuden tarpeita sekä Kauniaisten lukioiden työtapoja ja visio ta. Lakiehdotusten menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää kui ten kin, ettei lukio-opintojen rahoitukseen tehdä leikkauksia tulevina vuosina.... Valiokunta kävi keskustelua lausunnosta. Yhteiskunnan rooli nähtiin tärkeä nä myös jo lukion suorittaneiden nuorten valmistumisen jälkeisen vuoden ohjauspalvelujen tarjoajana, esimerkkeinä ohjaamotoiminta ja etsivä nuo ris työ. Jäsen Laitinen ehdotti jäsen Laurin kannattamana, että si vis tys toi men joh taja valtuutetaan päätösehdotuksen mukaisesti muotoilemaan lopullinen lausun to suomenkielisen ja ruotsinkielisen valiokunnan linjausten mu kai ses ti kuitenkin siten, että lopullinen lausunto käytetään molempien va lio kun tien puheenjohtajien kautta ennen lausunnon luovuttamista eteen päin. Päätös: Valiokunta valtuuttaa yksimielisesti sivistystoimenjohtajan pää tös eh do tuksen mukaisesti muo toi le maan lopullisen lausunnon suomenkielisen ja ruotsin kie li sen valiokunnan lin jaus ten mukaisesti kuitenkin siten, että lopullinen lau sun to käytetään molempien valiokuntien puheenjohtajien kautta en nen lau sun non luo vut ta mis ta eteenpäin.