Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus Kuuloja Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
2.12.2008 82122247 Ekokem-Palvelu Oy Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus, Kuuloja Ympäristövaikutusten arviointiohjelma SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. HANKKEESTA VASTAAVA 3 3. TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE 4 3.1 Hankkeen tarkoitus 4 3.2 Valtakunnalliset ja seudulliset jätehuollon tavoitteet 4 3.3 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 4 4. HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT 5 4.1 Hanke ja rajaukset 5 4.2 Käsiteltävät jätemäärät 5 4.3 Jätteiden käsittely- ja loppusijoitusmenetelmät ja niiden sijoittuminen 7 4.3.1 Toiminnot ja sijoittuminen 7 4.3.2 Jätteen vastaanotto 8 4.3.3 Jätteiden esikäsittely 8 4.3.4 Jätteiden käsittely 9 4.3.5 Vesien käsittely 10 4.4 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin 10 4.5 Arvioitavat vaihtoehdot 11 5. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 12 5.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö 12 5.2 Maa- ja kallioperä 12 5.3 Pohjavesi 12 5.4 Pintavedet 13 5.5 Luonto 14 5.6 Ilmanlaatu 15 5.7 Liikenne 15 5.8 Melu 15 5.8.1 Melua aiheuttavat nykyiset toiminnot 15 5.8.2 Alueella tehdyt meluselvitykset 15 5.9 Kaavoitus- ja suojelutilanne 16 5.9.1 Maakuntakaava 16 5.9.2 Osayleiskaava 16 5.9.3 Asemakaava 16 5.10 Seveso konsultointivyöhyke 17 5.11 Suojelutilanne 17 6. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA SUUNNITELLUT SELVITYKSET 18 6.1 Arviointitehtävä ja ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi 18 6.2 Olemassa olevat selvitykset 19 6.3 Rakennusvaiheen vaikutukset 19 6.4 Toiminnan aikaiset päästöt ja niiden vaikutusten arviointi 19 6.4.1 Vaikutukset maaperään 19 6.4.2 Vaikutukset pohjaveteen ja pintavesiin 19 6.4.3 Vaikutukset ilmanlaatuun 19 6.4.4 Melu 19 6.4.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun 20 6.4.6 Vaikutukset maisemaan 20 6.4.7 Vaikutukset maankäyttöön 20 6.4.8 Vaikutukset liikenteeseen 20 6.4.9 Vaikutukset elinkeinoelämään 20 6.4.10 Vaikutukset jätehuoltoon 20 6.4.11 Ympäristöriskit 20 6.4.12 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen 20 6.4.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen 21 6.5 Epävarmuustekijät ja oletukset 21 6.6 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot 21 6.7 Vaikutusten seuranta 21 6.8 Vaihtoehtojen vertailu 21 7. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT 22 7.1 Ympäristövaikutusten arviointi 22 7.2 Luvat ja kaavoitus 22 7.3 Ympäristölupa 22 8. ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN 23 9. ARVIO YVA-MENETTELYN AIKATAULUSTA 24 10. LÄHTEITÄ 25 11. SANASTO JA LYHENTEET 26 YHTEYSTIEDOT
1. JOHDANTO Ekokem-Palvelu Oy suunnittelee olemassa olevan teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajentamista Kuulojan alueella (jäljempänä käsittelykeskus). Ekokem-Palveluiden toiminta-alueen pinta-ala on nykyisin noin neljä hehtaaria. Arvioitavien laajennusalueiden pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Hankkeeseen kuuluu mm. erilaisten jätteenvastaanottoja -käsittelytoimintojen sijoittaminen sekä loppusijoitusalueen rakentaminen näihin liittyvine tiloineen ja teineen. Suunnitellut toiminnot ovat keskeinen osa Ekokem-Palvelun tarjontaa asiakkailleen. Ekokem-Palvelu Oy on kunnostamisen ja ympäristörakentamisen osaaja. Yritys on erikoistunut mm. vaativaan ympäristö- ja kaatopaikkarakentamiseen, teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöön sekä pilaantuneen maaperän kunnostamiseen. Ekokem-Palvelulla on käsittelykeskukset Anjalankoskella, Porissa, Kuopiossa ja Riihimäellä sekä työmaita ja urakoita ympäri Suomen. Ekokem-Palvelu Oy on Ekokem Oy Ab:n tytäryhtiö. Arvioitavassa toiminnassa Ekokem-Palvelu Oy käsittelisi Kuulojan alueella keskimäärin noin 200 000 tonnia jätteitä vuodessa. Käsittelyn teoreettiseksi maksimimääräksi on arvioitu 380 000 tonnia. Uuteen kokonaisuuteen liittyisivät mm. käsittelyalueen laajennus, hallin laajennus, uuden loppusijoitusalueen rakentaminen ja käyttö, suotovesien varastointi ja käsittely, varikkoalue sekä suojavallien, pysäköintialueiden ja teiden rakentamista. Olemassa oleva vaaka-alue on riittävä. Käsittelykeskuksen tavoitteena on tarjota yhdyskuntajätteen käsittelyssä syntyville jätteille (mm. tuhkat), teollisuuden, rakentamisen ja palvelutoiminnan jätteille sekä muille yhdyskuntajätteille asianmukaisia jätteenkäsittelyratkaisuja ja parantaa mm. pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto- ja käsittelymahdollisuuksia. Toiminta palvelee erityisesti Etelä- Suomen teollisuusyrityksiä, joilta muodostuu erityyppisiä käsiteltäviä teollisuuden jätteitä ja sivutuotteita. Lisäksi Hämeen seudulla on tarvetta laajemmalle pilaantuneiden maiden vastaanotto- ja käsittelypaikalle. Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain ja -asetuksen mukaisessa laajuudessa, koska hanke luetaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtaan: 11) a ja b. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuoda tietoa ympäristövaikutuksista suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointi on myös edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuoda tietoa ympäristövaikutuksista suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointi on myös edellytys sille, että hankkeelle voidaan myöntää ympäristölupa. Tämä arviointiohjelma on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen työohjelma jätteenkäsittelyhankkeen vaikutusten arvioimiseksi tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelma asetetaan nähtäville ja viranomaisten lausunnoille. Sen jälkeen yhteysviranomainen, Hämeen ympäristökeskus antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta. Varsinainen arviointityö tehdään arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti ja tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Suunniteltu laajennusalue Nykyinen toimintaalue Kantatie 54 Lahti Riihimäki Kuva 1-1. Kuulojan käsittelyalueen laajennusta suunnitellaan kuvan etualalle. Oikealla Ekokem-Palvelun nykyistä toiminta-aluetta. Ilmakuva kesältä 2008.
2. HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaava on Ekokem-konserniin kuuluva Ekokem- Palvelu Oy, jonka kotipaikka on Riihimäki. Ekokem-Palvelu Oy on palveluyritys, joka tarjoaa kattavat palvelut teollisuusjätteiden käsittelyyn, maaperän kunnostukseen ja ympäristönsuojeluun liittyvään rakentamiseen. Konsernin emoyhtiön, Ekokem Oy Ab:n, päätehtävä on hyödyntää, käsitellä ja tehdä vaarattomaksi ongelma- ja teollisuusjätteitä sekä huolehtia valtakunnallisen öljyjätehuollon organisoinnista. Ekokemyhtiöissä työskentelee noin 300 työntekijää ja konsernin liikevaihto oli vuonna 2007 noin 74 milj. euroa. Ekokem Palvelu Oy on perustettu vuonna 2001. Sen emoyhtiö Ekokem Oy Ab on perustettu 1979. Vuoteen 1985 saakka se toimi nimellä Oy Suomen Ongelmajäte - Finlands Problemavfall Ab. Ekokem-yhtiöt omistaa elinkeinoelämä 37,8 %, Suomen valtio 34,1 % ja kunnat 28,1 %. Yhtiön rakenne on esitetty kuvassa 2-1. Ekokem-Palvelu Oy on kunnostamisen ja ympäristörakentamisen erityisosaaja. Yhtiöllä on useiden vuosien kokemus mm. pilaantuneen maaperän ja pohjavesien kunnostamisesta sekä muista vaativista ympäristö- ja kaatopaikkarakentamisesta asiakkailleen eri puolilla Suomea. Myös erilaiset teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöratkaisut ovat osa Ekokem-Palvelun osaamista. Ekokem-Palvelu ottaa vastaan myös ulkopuolisia vesiä ja käsittelee niitä. Tällä toimialueella yhtiöllä on myös jatkuvaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Ekokem-Palvelulla on käsittelykeskukset Anjalankoskella, Kuopiossa, Porissa ja Hausjärvellä sekä työmaita ja urakoita ympäri Suomen. Asiakaspalvelu toimii Riihimäeltä käsin. Ekokem-Palvelulla on vakituista henkilökuntaa noin 50 henkilöä ja se työllistää lisäksi aliurakoitsijoilla yli 100 henkilöä. Kuva 2-1. Ekokem-konsernin yhtiörakenne. Kuva 2-2. Ekokem-Palvelun toimipisteet Suomessa. 2008 Ramboll Finland Oy 3
3. TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Hankkeen tarkoitus Käsittelykeskuksen tavoitteena on turvata pääasiallisesti teollisuusjätteille asianmukainen käsittelymahdollisuus ja parantaa pilaantuneiden maa-ainesten alueellisia vastaanotto- ja käsittelymahdollisuuksia sekä lisätä jätteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä. Hanke mahdollistaa myös yhdyskuntajätteen poltossa muodostuvien jätteiden kuten tuhkien ja kuonien käsittelyä. Hankkeen tavoitteena on kierrättää ja hyödyntää mahdollisimman suuri osa jätteistä niin, että loppusijoitus on aina viimeinen vaihtoehto. Osa jätteistä hyödynnetään alueella, osa toimitetaan hyötykäyttöön muualle ja vain ne jätejakeet, joita ei voida hyödyntää loppusijoitetaan alueelle. Hankkeen tavoitteena on näin löytää sekä ympäristöpoliittisesti, teknisesti että taloudellisesti hyväksyttävä ratkaisu niille jätteille, joita ei voida käsitellä tai hyödyntää jollain tavoin. Kuulojan teollisuusjätteen käsittelykeskuksessa on tarkoitus käsitellä teollisuuden ja muun yritystoiminnan jätteitä ja hyödyntää niiden materiaali. Tarkoituksena on, että käsittelykeskuksella turvataan toimijoiden asianmukaiset jätteenkäsittelymahdollisuudet. Jätteenkäsittelyssä pyritään mahdollisimman pieniin ympäristöpäästöihin. Ympäristöpäästöt minimoidaan rakentamalla käsittely- ja loppusijoitusalueet tiiviiksi maaperän ja pohjavesien pilaantumisen välttämiseksi. Lisäksi jätteiden kanssa tekemisissä oleva sadevesi kerätään talteen ja puhdistetaan tarvittaessa ennen vesien johtamista eteenpäin. 3.2 Valtakunnalliset ja seudulliset jätehuollon tavoitteet Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 jätepolitiikan keskeisenä tavoitteena on jätteistä aiheutuvien haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi on erityisesti: ehkäistävä jätteen syntymistä edistettävä jätteiden uudelleenkäyttöä edistettävä jätteiden biologista hyödyntämistä ja materiaalikierrätystä edistettävä kierrätykseen soveltumattoman jätteen energiahyödyntämistä turvattava jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoittaminen Etelä- ja Länsi-Suomeen laaditaan parhaillaan jätesuunnitelmaa. Suunnitelmaa tekevät yhteistyössä Uudenmaan, Lounais-Suomen, Hämeen, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskukset. Jätesuunnittelussa on valittu kuusi painopistealuetta, jotka ovat: rakentamisen materiaalitehokkuus biohajoavat jätteet yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet tuhkat ja kuonat pilaantuneet maat ja jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Näistä painopistealueista tällä hankkeella turvataan erityisesti tuhkien ja kuonien, pilaantuneiden maiden ja poikkeustilanteissa syntyvien jätteiden asianmukaista käsittelyä. Hanke vastaa myös jätesuunnitelmassa esitettyihin kehityssuuntiin jätteiden hyötykäytön ja turvallisen käsittelyn osalta. 3.3 Suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Ekokemin omistamalla teollisuusalueeksi kaavoitetulla maalla on tehty tilavaraukset jätteenkäsittely- sekä loppusijoitusalueille. Käsittelyalueesta on tehty luonnos sille tulevista toiminnoista ja rakenteista. Varsinainen suunnittelu aloitetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn rinnalla. Ensimmäinen vaihe rakentamisesta on tarkoitus aloittaa välittömästi ja sen toteutukseen riittää nykyinen Ekokem- Palvelun ympäristölupa Kuulojan alueella. Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat suojavallit ja varastokenttä, pilaantuneiden maiden käsittely, kuonien käsittely ja teollisuusjätteiden käsittely. Toisen vaiheen rakentaminen ja käyttöönotto ajoittuu nyt arvioitaviin toimintoihin liittyvän ympäristölupapäätöksen voimaantulon jälkeen. Hankkeen aikataulun keskeiset tekijät ovat: Käsittelykeskuksen suunnittelu on aloitettu keväällä 2008 Käsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointi valmistuu syksyllä 2009 Käsittelykeskuksen ympäristölupahakemus jätetään lupaviranomaiselle vuoden 2009 aikana Rakentaminen alkaa vuoden 2010 aikana Alue otetaan käyttöön vuonna 2011-2012. Tällä hankkeella turvataan erityisesti teollisuusjätteiden haitaton vastaanotto, käsittely, kierrätys ja loppusijoittaminen. Huolimatta jätteen lisääntyvästä hyödyntämisestä materiaalina sekä energiana, käytännössä tarvitaan kierrätykseen ja hyödyntämiseen kelpaamattomille jätejakeille loppusijoitusalueita. Loppusijoitukseen joudutaan toimittamaan hyötykäyttöön kelpaamattomia tai vaikeasti hyödynnettäviä jakeita sekä mm. polton lopputuotetta eli tuhkaa. 4 Ekokem-Palvelu, Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus Kuuloja, ympäristövaikutusten arviointiohjelma
4. HANKKEEN KUVAUS JA VAIHTOEHDOT 4.1 Hanke ja rajaukset Arvioitava hanke on teollisuusjätteen käsittelykeskuksen laajennus, rakentaminen ja toiminta Kuulojan teollisuusalueella. Käsittelykeskus muodostuu eri osista, joille sijoitetaan erityyppisiä toimintoja. Näitä ovat mm. käsittelykentät, loppusijoitusalueet, varastointialueet ja vesien käsittelyalueet. Ekokem-Palveluiden toiminta-alueen pinta-ala on nykyisin noin neljä hehtaaria. Arvioitavien laajennusalueiden pinta-ala on noin 10 hehtaaria. Käsittelykeskuksessa esikäsitellään sekä välivarastoidaan teollisuusjätteitä, hyödynnetään teollisuuden sivutuotteita ja käsitellään pilaantuneita maa-aineksia. Käsittelyiden jälkeen hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet loppusijoitetaan. Vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet voivat olla luokitukseltaan pysyviä, tavanomaisia tai ongelmajätteitä. Toimintojen sijoittuminen näkyy kuvasta 4-3. 4.2 Käsiteltävät jätemäärät Käsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan jätejakeita, joita muodostuu Etelä-Suomen teollisuudessa sekä muualla Ekokem-Palvelun toiminta-alueella. Suurimmat jätemäärät muodostuvat jätteenpolton ja energian tuotannon jätteistä, pilaantuneista maista, kyllästetystä puusta sekä yhdyskuntajätteestä. Jätteen polton ja energiatuotannon jätteitä ovat prosesseissa muodostuvat tuhkat, kuonat ja savukaasun puhdistusjätteet. Lisäksi käsittelykeskuksessa käsitellään lietteitä, vesiä, ruoppausmassoja, ylijäämämaita, auton purkujätteitä sekä rakennustoiminnassa syntyviä tavanomaisia jätteitä ja ongelmajätteitä. Käsiteltävät jätteet on esitetty taulukossa 4-1. Alue 2 varataan välivarastointia ja esikäsittelyä varten (ks. kuva 4-3). Noin kahden hehtaarin päällystetylle alueelle voidaan varastoida vaihtoehtoisesti joko CCA-kyllästettyä puuhaketta, CCA-pylväitä, paalattua ja muovikäärittyä yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä paalattua REF-polttoainetta tai materiaalina hyödyntämiseen ohjattavaa lajiteltua hyötyjätettä. Varastoitava maksimimäärä on 50 000 tonnia vuodessa. Kuva 4-1. Sijaintikartta. 2008 Ramboll Finland Oy 5
Taulukko 4-1. Arvioidut vastaanotettavat jätemäärät. Pääryhmä Kuvaus Määrä (t/a) Min Max Voimalaitostuhkat ja -kuonat Voimalaitoksissa syntyvät tuhkat. 5 000 20 000 Jätteen- ja ongelmajätteen polton tuhkat ja kuonat Jätteen- ja ongelmajätteen poltossa syntyvät tuhkat ja kuonat. 20 000 100 000 Savukaasujen puhdistusjätteet Savukaasujen puhdistuksessa muodostuvat jätteet. 2 000 20 000 Teollisuusjäte Teollisuudessa syntyvät jätteet, prosessijätteet ja sivutuotteet. 10 000 20 000 Mm. pölyt, metallisakat, valimojätteet, rejektit. Rakennus-, purku- ja siivousjätteet Jätteiden käsittelyssä muodostuvat jätteet Lajittelematon kiinteä kiviaines, puu, betoni ym. rakentamisessa, purkamisessa ja siivouksessa syntyvä jäte. Jätteiden käsittelyprosesseissa muodostuvat lajittelurejektit sekä käsitellyt jätteet. 2 000 5 000 2 000 15 000 Autonpaloittelussa syntyvät jätteet Ajoneuvojen purkamisessa ja paloittelussa syntyvät jätteet. 0 5 000 Lietteet Vesienkäsittelyssä muodostuvat lietteet ja sakat. 2 000 10 000 Vesipitoiset jätteet Mm. erotuskaivojen lietteet, teollisuudessa muodostuva vesipitoiset tai lietemäiset jätteet. 0 24 000 Pilaantuneet maat ja ruoppausmassat Eri haitta-aineilla, kuten mineraaliöljyllä, metalleilla, PAH -yhdisteillä, kloorifenoleilla, pilaantuneet ruoppausmassat 30 000 90 000 Ylijäämämaat Puhtaat ylijäämämaat. 0 1 000 Tavanomainen paalattu jäte (yhdyskunta- Tavanomainen 15 000 30 000 ja teollisuusjätettä) Puu Kyllästetty puuaines 15 000 30 000 Ongelmajäte Vakaat reagoimattomat ongelmajätteet (Epäorgaaniset ongelmajätteet, jotka ovat sijoituskelpoisia tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle VnA 202/2006 mukaisesti, ja joiden liukoisuusominaisuudet eivät muutu epäsuotuisasti pitkällä aikavälillä kaatopaikan tavanomaisen käytön mukaisissa olosuhteissa eikä ennustettavissa olevissa vahinkotapauksissa - itse jätteen vuoksi - pitkäaikaisten ympäristöolosuhteiden vaikutuksesta - muiden jätteiden taikka kaatopaikkaveden tai -kaasun vaikutuksesta) 0 5 000 105 000 380 000 6 Ekokem-Palvelu, Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus Kuuloja, ympäristövaikutusten arviointiohjelma
4.3 Jätteiden käsittely- ja loppusijoitusmenetelmät ja niiden sijoittuminen 4.3.1 Toiminnot ja sijoittuminen Käsittelykeskuksessa harjoitetaan seuraavia jätteen käsittelyja hyödyntämistoimintoja: Jätteen vastaanotto ja tarkistus Jätteiden esikäsittely Lajittelu Seulonta Murskaus Pesu Kuivaus Välivarastointi Paalaus ja välivarastointi Kuonan käsittely (jalostus) Stabilointi Alipainekäsittely Biologinen käsittely Jätteiden hyötykäyttö alueella Kuonien käsittely metallien erotus magneettisin ja mekaanisin menetelmin ikäännytys ja CO -puhallus 2 hyödyntäminen maarakentamisessa Jätteiden toimittaminen hyötykäyttöön muualle Jätteiden loppusijoitus Kuva 4-2. Kaavio käsittelykeskuksen prosesseista. 2008 Ramboll Finland Oy 7
Kt 54 Lahteen Kuva 4-3. Toimintojen sijoittuminen ja layout. 4.3.2 Jätteen vastaanotto Alueella portin sisäpuolella otetaan jätekuormat vastaan punnitusasemalla, joka sijaitsee päällystetyllä ja viemäröidyllä alueella. Punnitusasema koostuu vastaanottotiloista ja vaakapisteestä. Tulevat ja lähtevät jätteet punnitaan ja kuormat ohjataan tarvittavien asiakirjojen, kuorman tarkistusten, kirjaamisten jälkeen jatkokäsittelyyn. Kuva 4-4. Kuulojan punnitusasema. 4.3.3 Jätteiden esikäsittely Pääsääntöisesti jätteet esikäsitellään. Esikäsittelymenetelmiä ovat lajittelu, seulonta, murskaus, pesu, kuivaus, kuonan käsittely ja välivarastointi. Lajittelussa erotellaan erityyppiset jätejakeet hyödynnettäviksi erikseen. Lajittelu soveltuu teollisuusjätteille sekä pilaantuneille maa-aineksille. Seulonnassa karkeista kuonista ja pilaantuneista maa-aineksista erotellaan suuret kappaleet esimerkiksi kivet, lohkareet, kannot ja rakennusjätteet. Seulonta tehdään pääasiassa rumpu- tai tasoseuloilla, mutta tarvittaessa voidaan käyttää myös muita seulontamenettelyjä, kuten tuuliseulaa. Kuonan käsittelyssä raudan, alumiinin, paperin, kankaiden ja rättien erottamiseksi kuivaerottelumenetelminä käytetään magneettierotusta, pyörrevirtaerotusta, ilmavirtaerotusta, kiviloukkuja, käsin noukintaa ja kuivaseulontaa. 8 Ekokem-Palvelu, Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus Kuuloja, ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Murskauksessa kivet ja lohkareet sekä betoni-, tiili- ja puujäte murskataan paremmin hyödynnettävään raekokoon. Murskaus tapahtuu pääosin vasaramurskaimella, jonka voimanlähteenä voidaan käyttää sähköä tai dieselmoottoria. Murskausta voidaan tehdä myös kentällä esimerkiksi sorkkajyrällä. Murskaus tapahtuu katetuissa tiloissa, jolloin ympäristöön leviävä melu minimoituu. Pesussa lietteistä, sedimenteistä ja teollisuuden sakoista erotetaan hienoaines sekä liotetaan haitta-aineita pesuaineiden avulla. Lietteitä, sedimenttejä ja teollisuuden sakkoja myös kuivataan tarvittaessa poistamalla vettä mekaanisesti laskeuttamalla, puristamalla, linkoamalla tai lämmittämällä. Muualle käsiteltäväksi meneviä pilaantuneita maa-aineksia ja teollisuusjätteitä varastoidaan halleissa, peitettynä tiiviillä kentillä, altaissa, siiloissa, säiliöissä tai muissa tarkoitukseen sopivissa astioissa. Lisäksi välivarastoon kootaan pieniä yksittäisiä eriä myöhemmin paikan päällä tai muualla tapahtuvaa käsittelyä varten. Jatkossa toiminnan kehittyessä voi tulla tarve hakea lupia myös muille tekniikoille. Seosaineena voidaan käyttää sementtiä, kalkkia, bitumia, tuhkia, hapettavia tai pelkistäviä yhdisteitä tai muita soveltuvia materiaaleja. Menetelmän soveltuvuus varmistetaan aina ennakkokokein. Alipainekäsittely Alipainekäsittely soveltuu pilaantuneille maa-aineksille ja haihtuvia aineita sisältäville materiaaleille. Se suoritetaan alipaineistetussa hallissa tai peitettynä aumassa. Alipaine synnytetään imulla. Imetty ilma puhdistetaan ja siihen haihtuneet haitalliset yhdisteet hävitetään paikan päällä. Puhdistus tapahtuu katalyyttisellä polttimella tai aineet kerätään aktiivihiilisuotimella. Alipainekäsittelyn jälkeen maa-aineksia voidaan käyttää mm. omissa käsittelyalueiden rakenteissa. Biologinen käsittely Biologisella käsittelyllä eli kompostoinnilla vähennetään haitallisten aineiden, kuten öljyjen pitoisuuksia. Sen seurauksena materiaalin soveltuvuus hyötykäyttöön paranee tai sen kaatopaikkakelpoisuus varmistuu. Menetelmä soveltuu pilaantuneille maa-aineksille ja orgaanisia yhdisteitä sisältäville jätteille. CCA-puun murskaus Kuva 4-5. Ekokem-Palvelun käsittelytoimintaa. 4.3.4 Jätteiden käsittely Jätteiden käsittelymenetelmiä ovat stabilointi, alipainekäsittely, biologinen käsittely, CCA-puun murskaus (sisätiloissa), yhdyskuntajätteen paalaus sekä hyödyntämiskelvottomien jätejakeiden loppusijoitus kaatopaikalle. Stabilointi Stabilointimenetelmiä käytetään teollisuuden prosessijätteille, sakoille, lietteille, tuhkille ja pilaantuneille maa-aineksille. Stabilointi parantaa kaatopaikkakelpoisuutta ja hyötykäyttömahdollisuutta. Stabilointimenetelmät voidaan jakaa sideainestabilointiin ja kemialliseen stabilointiin. Massaan sekoitetaan seosainetta, jolloin sen haitta-aineiden liukoisuus pienenee oleellisesti tai haitallisten aineiden olomuoto muuttuu. CCA-puu tuodaan alueelle kuorma-autoilla. Kuormat punnitaan ja siirto- ja rahtikirjat tarkistetaan vastaanoton yhteydessä. Vastanotetut CCA-puut varastoidaan tiiviillä asfaltoidulla kentällä. Metallit ja muut hyötykäyttökelpoiset materiaalit erotellaan ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi. Murskattava puutavara kastellaan ennen murskausta pölyämisen estämiseksi. Murskaus tehdään alueelle tuotavalla siirrettävällä murskauslaitteistolla energiahyötykäytön kannalta sopivaan palakokoon. Murskeesta erotellaan metallit ennen varastointia. Murske kuormataan pyöräkuormaajalla ja toimitetaan katetuilla lavoilla energiahyötykäyttöön Ekokemille. Varastoinnissa ja massan lastauksessa maahan laskeutuva pöly tai puru siivotaan talteen soveltuvilla laitteilla. Jätteiden loppusijoitus Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätejakeet loppusijoitetaan. Loppusijoitusalueella jätekuormat tyhjennetään jätepenkereen päälle, jossa ne kaatopaikkajyrällä murskataan ja tiivistetään täyttöön. Jätetäyttöä peitetään ylijäämämailla täytön etenemisen mukaan. Loppusijoitusalueen rakenteissa noudatetaan valtioneuvoston päätöksen mukaisia rakenteita ja se rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikan tasoisesti. Loppusijoitukseen varattujen alueiden kokonaispinta-ala on noin 9 hehtaaria. Suunniteltuja loppusijoitusaluetta on tarkoitus käyttää väliaikaisesti myös varastointi- ja käsittelyalueena tarvittavan käsittelykapasiteetin turvaamiseksi. Tämä tapahtuu niillä alueilla, missä loppusijoitusta ei vielä ole aloitettu. 2008 Ramboll Finland Oy 9
Loppusijoitukseen ohjataan myös kuivatut ja tarvittaessa stabiloidut lietteet samoin kuin kaatopaikkasijoitukseen soveltuvat ongelmajätteiden pienerät. Nämä sijoitetaan käsiteltyinä kaatopaikan jätetäyttöön. Ongelmajätteet, jotka eivät sovellu kaatopaikkasijoitukseen toimitetaan ongelmajätevarastoon ja käsiteltäväksi edelleen. Hyötykäyttö omissa rakenteissa Betoni-, tiili-, puu- ja asbestijäte Betoni- ja tiilijäte käytetään tarvittaessa murskauksen jälkeen käsittely- ja hyötykäyttökentän sekä loppusijoitusalueen rakenteissa. Nämä soveltuvat mm. kenttien rakennekerroksiin, loppusijoitusalueen kuivatuskerrokseen ja työmaateiden rakenteisiin. Eroteltu puujäte toimitetaan käsiteltäväksi muualle. Asbestijäte haudataan loppusijoitusalueen jätetäytön erillisiin kaivantoihin, jotka täytetään välittömästi. Pilaantuneet maa-ainekset Voimakkaasti pilaantuneita maa-aineksia käytetään käsiteltyinä tai sellaisenaan käsittelykeskuksen rakenteissa. Ne täyttävät tällöin kaatopaikkakelpoisuuskriteerit (VNp kaatopaikoista 861/1997). Lievästi pilaantuneet maa-ainekset käytetään loppusijoitusalueen jätetäytön väli- ja esipeittokerroksissa. Ylijäämät käytetään hyödyksi muissa sopivissa kohteissa tai sijoitetaan jätetäyttöön. Käsiteltyinä pilaantuneita maa-aineksia käytetään kaatopaikan tiivistyskerroksissa ja sellaisenaan kaatopaikan sisällä. Tuhkat ja kuonat Tuhkaa hyötykäytetään kaatopaikan rakenteissa ja stabiloinnin sideaineena. Tuhkan ja kuonan osalta ennen hyötykäyttöä toteutetaan metallien talteenotto. Jätteenpoltossa syntyvän tuhkan ja kuonan koostumus vaihtelee. Mikäli hyötykäyttö ei ole mahdollista, tuhkat joudutaan läjittämään loppusijoitusalueelle. Jätteenpoltossa syntyvien tuhkien kaatopaikkakelpoisuuden saavuttaminen edellyttää usein stabilointikäsittelyä. Suotovedet ja nestemäiset jätteet Kaatopaikan suotovesiä ja vastaanotettavia nestemäisiä jätteitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueen käsittelyprosesseissa. Ylijäämämassat Ylijäämämassat sijoitetaan aluksi välivarastoon loppusijoitusalueelle ja sen jälkeen tarpeen mukaan jätetäytön esipeittoon tai pintaeristyksen kerroksiin rakeisuudesta riippuen. Massoja voidaan käyttää myös runkoaineksina stabilointi- ja rakennemassa sekoituksissa. 4.3.5 Vesien käsittely Muodostuvat jätevedet Jätevesiä muodostuu käsittelykenttäalueilta ja loppusijoitusalueelta. Muodostumisalueet on jaettu epäorgaanisen jätteen (A), orgaanisen jätteen (B) ja tuhkajätteiden (C) alueisiin (ks. kuva 4-3). Alustavan suunnitelman mukaan epäorgaaninen puoli sisältää käsittelykentät 2,4 ha ja ongelmajätteen loppusijoitusalueet 3,1 ha. Orgaaninen puoli sisältää yhdyskuntajätteen käsittelyalueen 1,4 ha ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen 2,1 ha. Tuhkajätteen ja emäksisten jätteiden puoli sisältää varastointi- ja loppusijoitusalueen 2,7 ha. Alueet tarkentuvat arvioinnin aikana. Kuulojan nykyinen Ekokem- Palvelun alue on kooltaan 2,4 ha ja sieltä muodostuu jätevesiä noin 5 300 m3/a, kun koko Ekokemin alueelta muodostuu jätevesiä noin 100 000 m3/a. Laajennusalueelta muodostuu vesiä noin 35 000 m3. Arvioinnin aikana täsmennetään eri käsittelyalueilta muodostuvien vesien määrät ja laadut. Vesien käsittely Kuulojan teollisuusjätteen käsittelykeskuksen jäteveden on tarkoitus käsitellä seuraavasti: Alueelta muodostuvat puhtaat pintavedet ja alueen ulkopuolelta niskaojiin kertyvät puhtaat vedet ohjataan maastoon. Jokaiselta edellä kuvatulta käsittelyalueelta (A, B, C ks. kuva 4-3) muodostuville vesille rakennetaan oma tasausallas Epäorgaanisen jätteen käsittelyalueelta jätevedet johdetaan tasausaltaan jälkeen Ekokemin raakavesiprosessiin Orgaanisen jätteen käsittelyalueelta johdetaan vedet olemassa olevan puhdistuksen kautta viemäriin, jos vesi sisältää paljon orgaanista ainesta. Muussa tapauksessa vesi voidaan johtaa raakavesiprosessiin Tuhkan ja emäksisen jätteen käsittelyalueelta vedet johdetaan olemassa olevan käsittelyn kautta viemäriin. Osa jätevesistä käsitellään polttolaitoksen lisävedeksi. Viemäriin laskettavat vedet käsitellään aktiivihiilisuodatuksella ja ionivaihdolla orgaanisten aineiden ja raskasmetallien poistamiseksi. Lisäksi emäksisiä ja happamia liuoksia käsitellään fysikaalis-kemiallisella laitoksella viemärikelpoisiksi saostamalla sulfaatit kalsiumsulfaatiksi ja raskasmetallit sulfideiksi korkeassa ph:ssa. 10 Ekokem-Palvelu, Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus Kuuloja, ympäristövaikutusten arviointiohjelma
4.4 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Arvioinnissa tarkastellaan hankkeen suhdetta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Näitä ovat lähinnä valtakunnallinen ja alueellinen jätesuunnitelma sekä luonnonsuojelusuunnitelmat ja -ohjelmat. Keskeiset hankkeet, joihin nyt arvioitava hanke liittyy, ovat seuraavat: Ekokem Oy Ab:n suunnittelema energian tuotannon laajennus (mm. uusi jätevoimala 2) Sähkölinjan siirto Riihimäen itäisen ohitien varaus Ekokem Oy Ab:n suunnitelma sisältää mm. uuden jätevoimalan sekä uuden leiju-uunin rakentamisen Riihimäen laitosalueelle. Uusi jätevoimala 2 rakennetaan nykyisen jätevoimala 1:n rinnalle. Samalla, kun Ekokem tuottaisi Riihimäen ja Hyvinkään tarvitseman lisäkaukolämmön, Ekokem voisi nostaa merkittävästi nykyistä sähköntuotantoaan. Tämä tapahtuisi siten, että osa jätevoimalan nykyisestä kaukolämmöstä korvattaisiin sähköntuotannolla hankkimalla nykyisen voimalan yhteyteen nykyistä suurempi turbiini. Korvattu kaukolämpö tuotettaisiin uudella jätevoimalalla ja siihen liitettäisiin myös uusi turbiini. Kuvatulla järjestelyllä Ekokem voisi rakentaa 55 MW:n jätevoimalan, joka tuottaisi nykyiseen nähden lisäkaukolämpöä 110 GWh ja sähköenergiaa 140 GWh. Jätevoimalahankkeen YVA toteutetaan samanaikaisesti tämän hankkeen YVA:n kanssa. Siinä YVA:ssa tarkastellaan myös 110 kv voimajohdon sijoittamista Fingridin Hikiän sähköasemalta Ekokemin alueelle eri reittivaihtoehtoineen. Maakuntakaavan mukainen seututie Hausjärvellä merkitsee selkeää rajausta idässä toiminnan laajentamiselle. 4.5 Arvioitavat vaihtoehdot Teollisuusjätteen käsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta päävaihtoehtoa: Vaihtoehto VE 0 Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisesti vaihtoehtona VE 0 tarkastellaan sitä, että hanketta ei Kuulojan alueelle toteuteta lainkaan. Vaihtoehto VE 1 Vaihtoehtona VE 1 arvioidaan suunnitelman mukaista jätteenkäsittelykeskusta, joka sisältää myös loppusijoitusalueen. Alavaihtoehtona tarkastellaan 1) vesien puhdistusta ja johtamista viemäriin, 2) vesien puhdistusta ja johtamista Ekokemin prosessivedeksi ja ylijäävä osuus ympäristöön, 3) vesien puhdistusta ja johtamista ympäristöön. 2008 Ramboll Finland Oy 11
5. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 5.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Kuulojan laitosalue sijaitsee noin neljä kilometriä Riihimäen keskustasta itään. Ekokemin maanomistusta ja toimintoja sijoittuu sekä Riihimäen kaupungin että Hausjärven kunnan alueelle. Kuulojan alue rajautuu luoteessa kantatiehen 54. Liikenne alueelle on johdettu Kuulojankadun kautta. Kuulojankadulla on kanavoitu liittymä kantatielle. Ajoneuvoliikenne laitokselle tulee kantatien kautta. Kuulojan käsittelyalueen ympäristö on harvaan asuttu. Kilometrin säteellä alueesta asuu alle 30 henkeä ja kahden kilometrin säteellä alle 190 henkeä (v. 2007). P Kuva 5-1. Ekokemin ympäristön asutus (v.2007). 5.2 Maa- ja kallioperä Kuulojan alueella on tehty laajalti maaperän rakennettavuusja laatututkimuksia. Tutkimuksiin sisältyy mm. hydrogeologisia ja geofysikaalisia mittauksia. Laajennusalue on kartoitettu, mutta alueella ei ole vielä tehty tarkempia pohjatutkimuksia. 5.3 Pohjavesi Kuulojan laajennusalue ei sijaitse yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Kuulojan alueen ja ympäristön pohjavesien laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Suunnitellun laajennusalueen pohjavesi on talousvesivaatimusten mukaista. 12 Ekokem-Palvelu, Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus Kuuloja, ympäristövaikutusten arviointiohjelma
5.4 Pintavedet Ekokemin laitosalueen ja Kuulojan käsittelyalueen ympäristössä toteutetaan pintavesien tarkkailua ympäristölupaviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2007 vesi- ja sedimenttinäytteitä otettiin laitosaluetta ympäröivistä ojista neljä kertaa. Tutkittujen näytteiden perusteella Ekokemin toiminnalla ei ollut selkeästi havaittavaa vaikutusta ympäröivien ojien vesien eikä sedimentin laatuun. Laitosalueen länsireunalla pintavedet kulkeutuvat Punkanojaa (putkitettu laitoksen alueella) myöten Punkanjokeen. Eteläpuolella vedet purkautuvat Hatlamminsuolta Hatlamminsuonojaan ja edelleen Punkanjokeen. Itäpuolella laitosaluetta sivuaa Myllysenojan valuma-alue. Punkanojan ja Myllysenojan veden laatu on todettu keskenään melko samankaltaiseksi, joskin jälkimmäisessä uomassa veden ravinnetaso on korkeampi. Molempien ojien latvoilla on todettu läheisyyden vaikutusta. Punkanjoki (valuma-alueen pinta-ala 48 km 2 ; järvisyys 0,08 %) ja Helijoki (valuma-alueen pinta-ala 19 km 2 ; järvisyys 0,1 %) kuuluvat Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Virtavedet sijaitsevat Vanajan reitin latvaosalla, ollen Puujoen osa-alueen sivujuoksuja. Kuva 5-2. Myllysenojan tarkkailupisteiden ja tarkkailtavien kaivojen sijainti. Kuva 5-3. Pohjaveden havaintoputkien ja ojapisteiden sijainti (ojapisteiden paikat suuntaa antavia). 2008 Ramboll Finland Oy 13
Vuosina 1995-2003 ojien näytteenottohetken virtaamat ovat eri vuodenaikoina vaihdelleet seuraavasti: Näyteaseman tunnus Maaliskuu Q l/s Huhtitoukokuu Q l/s Kesäheinäkuu Q l/s Elo-syyskuu Q l/s Lokajoulukuu Q l/s Hatlamminsuonoja H1 15 3 30 1 22 <0,5 14 <0,5 36 Punkanoja P1 19 1 14 <0,5 21 <0,5 5 0,7 24 Myllysenoja M3-0,8 160 0,4 142 0,1 12 0,6 260 Vesistöalueiden latvaosat vedenjakaja-alueella ovat metsämaita. Seutukaavassa suojelualueeksi merkitty Hatlamminsuo on laajahko, osittain avoin keidassuo. Laitosta ympäröivien ojien valuma-alueilla, joskin kauempana hankealueesta, on paikoitellen tiheämpää kyläasutusta. Metsä- ja etenkin peltomaiden osuus on kuitenkin hallitseva piirre. Tarkkailtavissa ojissa sulfaatti-, kloridi- ja metallipitoisuudet ovat yleensä olleet pieniä, eikä selvää muutossuuntaa ole havaittavissa. Kuitenkin tyypillisesti, lähinnä hydrologisista eroista johtuen, vuosien väliset vaihtelut veden laadussa ovat voineet olla suuriakin. Johtopäätöksenä 1980- luvulta alkaneen säännöllisen seurannan tuloksista voidaan todeta, että Ekokemin laitosalueelta ojavesiin kohdistuneet päästöt ovat olleet vähäisiä. 5.5 Luonto Esillä olevan hankkeen toiminnot sijoittuvat talouskäytössä oleviin metsiin ja viljelymaiden välittömään lähiympäristöön nykyisiltä toimintoalueilta itään (kuva 5-4). Alueen metsät ovat pääosin hakkuin käsiteltyjä sekapuumetsiä, joissa pääpuulajina vaihtelee paikoin kuusi, mänty ja rauduskoivu. Hankealueelle on tehty myös runsaasti avohakkuita. Alueen luonnonolosuhteet on inventoitu syyskesällä 2008 Hausjärven Kuulojan alueen asemakaavan muutosta ja laajennusta varten. Kuva 5-4. Kasvillisuuskartta Kuulojan ympäristöstä. Alueen kuviointitiedot ovat: 1) hakkuuaukea, 2) varttunut OMT (käenkaali-mustikkatyyppi) ja MT (mustikkatyyppi) kuusikko, 3) tiheäkasvuinen sekapuumännikkö, 4) tiheäkasvuinen sekapuukuusikko, 5) nuori tiheäkasvuinen kuusikko, 6) varttunut kasvatuskoivikko, 7) paikoin soistunut, varttunut koivutaimikko, 8) pieni koivutaimikko ja 9) hakkuukypsä OMT ja MT kuusikko. 14 Ekokem-Palvelu, Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus Kuuloja, ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Taulukko 5-.1 Keskimääräinen vuorokausiliikenne nykytilanteessa ja ennuste jätevoimala 2:n ja Kuulojan laajennusalueiden käyttöönoton jälkeen. Ekokem alue Ekokem alue ennuste Jätevoimala nykyinen Jätevoimala ennuste (jätevoimala 1 ja 2) Kuuloja nykyinen Kuuloja ennuste Henkilöauto 300 300 330 Raskas liikenen 100 200 250 70 120 3 16 30 80 Sisäinen liikenen 30 50 Yhteensä 430 550 630 70 120 3 16 30 80 5.6 Ilmanlaatu Riihimäellä suurin osa ilmapäästöistä muodostuu moottoritie 3:n ja kantatie 54:n autoliikenteestä, prosessiteollisuudesta ja energiantuotannosta. Ilmanlaatua seurataan Riihimäellä aika-ajoin hiukkasten ja typenoksidien leviämismallitutkimuksilla ja pitoisuusmittauksilla sekä bioindikaatiotutkimuksilla. Kanta-Hämeen kunnissa tutkittiin ilman epäpuhtauksien kasvillisuusvaikutuksia vuosina 2001 ja 2002. Ilman epäpuhtauksien vaikutukset näkyivät lievinä vaurioina Kanta- Hämeen kuntiin sijoitettujen havaintopaikkojen puissa. Tutkimusalueella todetut vauriot jäkäläkasvillisuudessa olivat suhteellisen lieviä ja vaurioalueet olivat pinta-aloiltaan erittäin pieniä. Havaintopaikoilla ei todettu merkittäviä poikkeuksia neulaskadossa, neulasten rikki- ja metallipitoisuuksissa tai humuksen happamuudessa verrattuna muualla Suomessa tehtyihin vastaaviin tutkimuksiin. Riihimäen kaupunki teetti Suomen ympäristökeskuksella kertaluonteisen erillisen kasvillisuustutkimuksen, joka valmistui 2003. Kasvistotutkimuksen lausunnossa todettiin tulokset edellä kuvatun bioindikaatiotutkimuksen kanssa yhteneväisiksi vertailukelpoisilta osiltaan. Kuulojan alueen läheisyydessä sijaitsevan Ekokemin laitoksen ilmaan kohdistuvia ympäristövaikutuksia seurataan savukaasumittauksilla ja bioindikaatiotutkimuksilla. Laitoksen päästöt ilmaan, ovat jatkuvien päästömittausten ja bioindikaatiotutkimusten perusteella vähäisiä. Bioindikaatiotutkimusten perusteella Ekokemin ympäristö on rinnastettavissa normaaliin kaupunkiympäristöön. Kuulojan käsittelykeskuksen nykyisestä toiminnasta aiheutuu vähäisiä päästöjä ilmaan työkoneiden ja liikenteen pakokaasuista, pölyämisestä sekä haitta-aineiden haihtumisesta. 5.7 Liikenne Kuulojan kierrätys- ja käsittelyalue liittyy nykyisin kantatiehen 54 Kuulojankadun kautta. Kantatiellä liittymässä on väistötila ja oikeaan kääntyvälle liikenteelle ryhmittymiskaista. Kantatien nopeusrajoitus on 100 km/h (talvella 80 km/h). Kantatie 54 on valaistu kaupungin suunnasta Ekokemille saakka. Taulukossa 5-1 on esitetty Ekokemin koko alueen keskimääräisiä vuorokausiliikennemääriä. Ekokem Oy Ab suunnittelee samanaikaisesti uutta jätevoimalaa, joten liikennemääriä on tarpeen tarkastella kokonaisuutena. Kantatien 54 keskimääräinen liikennemäärä (KVL) on 5 170 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on 790 ajoneuvoa vuorokaudessa eli noin 15 prosenttia (Tiehallinto 2007). Taulukon 5-1 perusteella Ekokemin ulkoisen osuus kantatie 54 kokonaisliikennemäärästä on noin 10 % ja raskaasta liikenteestä noin 25 %. Alueiden ulkoisesta liikenteestä on arvioitu noin 90 prosenttia suuntautuvan Ekokemiltä länteen kantatietä 54 pitkin Helsinki Hämeenlinna moottoritien (Vt 3) suuntaan. 5.8 Melu 5.8.1 Melua aiheuttavat nykyiset toiminnot Kuulojan kierrätys- ja käsittelyalueella meluavia toimintoja ovat työkoneet ja kuorma-autot. Käsittelyalueella työskentelee päiväaikaan vähintään yksi pyörökuormaaja ja kuormaauto. Alueella sijaitsee myös seula ja siellä voi olla siirrettävä pesulaitteisto sekä murskain. Raskaan kaluston paikoitusalue sijaitsee lähitalojen tuntumassa ja voi nostaa melutason päiväaikaan yli Valtioneuvoston asettaman ohjearvon 55 db(a). Yöajan ohjearvo ei ylity, koska toiminta tapahtuu klo 6 ja 22 välillä. Lähimmät talot ovat hankkeesta vastaavan omistuksessa, eivätkä ole vakituisessa asuinkäytössä. Muita ympäristömelun lähteitä alueella ovat kantatien 54 liikenne sekä viereisen Ekokem Oy Ab:n laitosalueen toiminnot. 5.8.2 Alueella tehdyt meluselvitykset Ekokem Oy Ab:n tuotantolaitosten äänitehotasot on selvitetty tehtyjen melumittausten perusteella vuosina 1996, 2000, 2005 ja vuonna 2007 (jätevoimala 1 takuumelumittaukset). Ympäristömelumittauksia alueella ei ole tehty. Melumallinnus Ekokem Oy Ab:n laitosalueelta on tehty vuonna 2005 jätevoimala 1 ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Melumalli ei sisältänyt Kuulojan kierrätys- ja käsittelykeskuksen melua. Melumallinnuksen perusteella melun ohjearvot eivät ylity laitosalueen lähiympäristössä. 2008 Ramboll Finland Oy 15
5.9 Kaavoitus- ja suojelutilanne 5.9.1 Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.9.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa hankealue on osoitettu merkinnällä TT, ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alue. Lisäksi alueella on merkintä energiahuollon kohteesta (en). Alueen pohjoispuolelle on osoitettu kantatie (kt) ja itäpuolelle seututie (st). Kuva 5-5. Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta. 5.9.2 Osayleiskaava Kuulojan teollisuusalueen oikeusvaikutteinen osayleiskaava on Hausjärven kunnanvaltuuston hyväksymä, 25.6.2002 60. Osayleiskaavassa hankealue rajautuu idässä seututiehen (st), pohjoisessa kantatiehen (kt), jonka eteläpuolelle on osoitettu kevyen liikenteen reitti i, ja lännessä Riihimäen kaupungin rajaan.. Osayleiskaavassa hankealue on osoitettu teollisuus- ja jätteenkäsittelyalueeksi (TEJ-1), joka on tarkoitettu pilaantuneiden maamassojen käsittelyyn ja varastointiin, teollisuusja varastoalueeksi (T), yhdyskuntateknisen huollonalueeksi (ET-1), suojaviheralueeksi (EV), varastoalueeksi (TV-1), jolle saa sijoittaa sen toimintoja palvelevia huolto-, asuin- ja palvelurakennuksia. Teollisuus- ja jätteenkäsittelyalueen eteläpuolelle on osoitettu kokoojakatu (kk). Hankealue rajautuu lännessä Riihimäen kaupungin rajaan. Riihimäen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kuulojan teollisuusalueen osayleiskaavan 30.9.2002. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen. Osayleiskaavassa Ekokemin laitosalue ja sen laajennus on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T). 5.9.3 Asemakaava Hankealue on osittain asemakaavoittamaton. Hankealueella on voimassa Kuulojan läntisen teollisuusalueen II asemakaava ja asemakaavan muutos, jonka Hausjärven kunnanvaltuusto on hyväksynyt 27.9.2005. Hankealue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TT-1). Alueelle saa sijoittaa yhdyskunta- ja ongelmajätteiden käsittelylaitokseen kuuluvia rakennuksia ja rakenteita kuten laitos-, varasto-, huolto-, terminaali-, laboratorioja toimistorakennuksia. Aluetta ei saa käyttää jätteiden loppusijoitusalueena. varastorakennusten korttelialueeksi (TV-1). Varastorakennuksiin saa sijoittaa ongelmajätteiden käsittelylaitoksella käsiteltäviä koneita ja laitteita. Lisäksi alueelle saa sijoittaa käsiteltyjä puhtaita maamassoja. teollisuus- ja jätteenkäsittelyalueeksi ja raskaan kaluston parkkialueeksi (TV-2). Alue on tarkoitettu pilaantuneiden maiden väliaikaiseen varastointiin ja käsittelyyn sekä raskaan kaluston parkkialueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa sen toimintoja palvelevia rakennuksia. Teollisuus- ja jätteenkäsittelyalueella, korttelissa 600 on voimassa Kuulojan läntisen teollisuusalueen asemakaavan muutos, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 27.5.2008 55. Kortteli on osoitettu teollisuus- ja jätteenkäsittelyalueeksi (TEJ-1), joka on tarkoitettu pilaantuneiden maiden käsittelyyn ja väliaikaiseen varastointiin. Alueelle voidaan sijoittaa sen toimintoja palvelevia rakennuksia. Tontin ja vallin rakenteissa tulee käyttää puhtaita maita tai stabiloituja massoja ympäristönsuojelulain mukaisesti. Hausjärven kunnanhallitus päätti käynnistää Kuulojan läntisen teollisuusalueen II asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen 17.6.2008. Hankealue rajautuu lännessä Riihimäen kaupungin rajaan ja Ekokemin laitosalueeseen. Laitosalueella on voimassa Riihimäen kaupunginvaltuuston 3.10.2005 hyväksymä ja 31.12.2005 lainvoiman saanut Ekokemin laitosalueen laajennuksen asemakaava ja asemakaavan muutos. Alueen käyttötarkoitus on määritelty seuraavasti: TT-2/kem Ongelmajätteiden ja jätteiden käsittelylaitoksen korttelialue, jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja käsittelevän tai varastoivan laitoksen Alueelle saa sijoittaa ongelmajätteiden ja jätteiden käsittelylaitokseen kuuluvia rakennuksia ja rakenteita kuten laitos-, voimalaitos-, varasto-, huolto-, terminaali-, laboratorio- ja toimistorakennuksia ja koulutustiloja. Aluetta ei saa käyttää jätteiden loppusijoitusalueena Alueelle ei saa sijoittaa asuntoja. Alue tulee aidata. Kuva 5-6. Ote Kuulojan teollisuusalueen osayleiskaavasta. 16 Ekokem-Palvelu, Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus Kuuloja, ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Kuva 5-7. Asemakaavaotteet. Korttelin 600 voimassa oleva asemakaavaote vasemmalla. (merkintöjen selitykset kts. kohta 5.9.3). 5.10 Seveso II-direktiivin mukainen konsultointivyöhyke Seveso II -direktiivi säätelee EU-maissa vaarallisia kemikaaleja käyttävien ja varastoivien suuronnettomuusvaarallisten laitosten riskienhallintaa. Suomen kansalliseen lainsäädäntöön direktiivi on otettu vuonna 1999 tehdyllä teollisuuskemikaaliasetuksen muutoksella. Ekokemin Riihimäen laitosalue luokitellaan suuronnettomuusvaaralliseksi vaarallisten aineiden käyttömäärien perusteella. Kemikaalien varastointia ja käyttöä laitoksella valvoo Turvatekniikan keskus (TUKES). Hankealue sijaitsee direktiivin 96/82/EY mukaisella Ekokemin konsultointivyöhykkeellä. Alueen maankäytössä tulee ottaa huomioon Seveso II-direktiitin (96/82/EY) 12 artikla, jonka periaatteena on, että vaarallisia kemikaaleja käsittelevät tuotantolaitokset sijoitetaan erikseen muusta toiminnasta, kuten asutuksesta, hoitolaitoksista tai yleisessä käytössä olevista tiloista tai alueista. Direktiivi edellyttää, että myös tuotantolaitosten maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon tarve säilyttää pitkällä aikavälillä riittävä etäisyys em. kohteiden välillä. 5.11 Suojelutilanne Hatlamminmäki ja -suo on seutukaavassa ja osayleiskaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Luonnonsuojelualuetta ei ole vielä perustettu. Suoalue on Riihimäen arvokkain luontokohde. Kuva 5-8. Hatlamminmäki ja Hatlamminsuon sijainti. 2008 Ramboll Finland Oy 17
6. ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA SUUNNITELLUT SELVITYKSET 6.1 Arviointitehtävä ja ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi Ympäristövaikutusten arvioinnin tehtävänä on arvioidaan esitellyn hankkeen ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä mm. rajataan tarkasteltavan hankkeen toteutusvaihtoehdot kuvataan vaikutusalueen ympäristön nykytila arvioidaan odotettavissa olevat vaikutukset vertaillaan toteuttamisvaihtoehtoja ja sitä, että hanketta ei toteuteta selvitetään haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi kuullaan asukkaita ja muita hankkeen vaikutuspiirissä olevia tahoja Vaikutusarviot tehdään koskien toimintoja sijoituspaikalla sekä tarvittavassa määrin niiden ulkopuolelle ulottuvia toimintoja kuten liikennettä. Käsittelykeskuksen sijoituspaikalla ei tarvita merkittäviä muutoksia liikenneyhteyksiin. Välillisesti laajassa mielessä hanke vaikuttaa koko seutukunnalla. Se tarjoaa jätteiden tuottajille nykyistä paremmat mahdollisuudet toimittaa jätteet esikäsittelyyn, hyötykäyttöön ja loppusijoitukseen Nollavaihtoehdossa tarkastelualue on sama kuin varsinaisella hankkeella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arvioitaviksi tulevat kuvassa esitetyt vaikutukset: Tässä hankkeessa arvioitaviksi tulevat erityisesti: liikenteelliset ratkaisut ja niiden vaikutukset pöly, haju ja melu maisema- ja maankäyttövaikutukset sosiaaliset vaikutukset vesien hallinta ja ympäristöön johdettavat vedet ympäristöriskit, häiriötilanteet ja turvallisuuskysymykset Vaikutukset arvioidaan erikseen rakentamisen ja käytön aikana. Työskentelytapa ja aineisto. Aineiston hankinnan ja menetelmien osalta ympäristövaikutusten arviointi tulee perustumaan: arvioinnin aikana tarkentuviin hankesuunnitelmiin olemassa oleviin ympäristön nykytilan selvityksiin ja sijoituspaikalla tai sen ympäristössä olevan toiminnan vaikutusten tarkkailuihin meneillään oleviin ja arviointimenettelyn aikana tehtäviin lisäselvityksiin kuten mallilaskelmiin vaikutusarvioihin kirjallisuuteen tiedotus- ja asukastilaisuuksissa ilmeneviin asioihin lausunnoissa ja mielipiteissä esitettäviin seikkoihin. Arvioinnissa kuvataan uuden toiminnan vaikutukset ja sen tuomat muutokset sijoituspaikan olosuhteisiin ja sen läheisyydessä harjoitettavan nykyisen toiminnan vaikutuksiin. Hankkeen teknistä suunnittelua tehdään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana, ja näin saatava tieto huomioidaan arvioinnissa. Vastaavasti arviointi voi tuottaa selvitettäviä kysymyksiä ja suunniteltavia ratkaisuja esimerkiksi haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistoimiin. Vaikutuksia tullaan arviointiselostuksessa kuvaamaan ja vertailemaan tekstein, teemakartoin, grafiikkana, valokuvin ja havainnekuvin sekä laskelmina. Seuraavassa on esitetty arvioitavia vaikutuksia ja arviointimenetelmiä vaikutuksittain. Arvioitavat ympäristövaikutukset Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Maaperä, vesi, ilma, ilmasto,kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen Kuva 6-1. Arvioitavat ympäristövaikutukset. 18 Ekokem-Palvelu, Teollisuusjätteen käsittely- ja kierrätyskeskuksen laajennus Kuuloja, ympäristövaikutusten arviointiohjelma
6.2 Olemassa olevat selvitykset Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnetään olemassa oleviin selvityksiin kerättyä tietoa Ekokemin teollisuusalueen ympäristöstä ja hankkeen esisuunnitelmista. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään alueelle aikaisemmin tehtyjen ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen tietoja. Kuulojan alueen ympäristön tilaa on selvitetty Ekokemin toiminnan aikana monin eri tavoin. Laitoksen pohjavesi- ja pintavesivaikutuksista ja päästöt ilmaan ovat seurannan kohteena. Ekokem on laatinut hankkeistaan aiemmin kaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Vuonna 2001 laadittu YVA kattoi käsittely- ja varastointialueiden laajennuksen. Tällöin tehtiin laajoja selvityksiä ja arviointeja toiminnan vaikutuksista. Samalla Riihimäen kaupunki ja Hausjärven kunta laativat Kuulojan teollisuusalueiden osayleiskaavat. Niissä ratkaistiin alueen maankäytön kehityksen päälinjat. Vuonna 2005 laaditun YVA:n päähuomio oli uuden jätevoimalan vaikutusten arvioinnissa. Tällöin päivitettiin ja laadittiin uusia selvityksiä mm. ilmapäästöjen leviämisestä. Olemassa oleva aineisto on esitetty lähdeluettelossa ja sitä on referoitu edellä kohdassa 5. 6.3 Rakennusvaiheen vaikutukset Käsittelykeskuksen rakentaminen on tavallista maanrakennustyötä ja yhdyskuntatekniikan rakentamista. Loppusijoitusalueella rakennetaan lisäksi erityisrakenteita riittävän pohjan tiiveyden takaamiseksi ja vesien johtamiseksi. Rakentamisen aikana syntyy melua, pölyä ja liikennettä. Haitat rajoittuvat pääosin rakentamisalueelle ja ne ovat väliaikaisia. Rakentamisaikaisista vaikutuksista kuvataan ja arvioidaan työkoneiden ja rakentamisen aiheuttama melu, tärinä ja pölyäminen, vaikutukset vesitöihin sekä näiden vaikutusten ajoittuminen. Vaikutukset arvioidaan samoilla menetelmillä, kuin jäljempänä kuvatut toiminnan aikaiset vaikutukset. 6.4 Toiminnan aikaiset päästöt ja niiden vaikutusten arviointi 6.4.1 Vaikutukset maaperään Maaperätietojen sekä hankesuunnitelmien perusteella arvioidaan rakentamiseen liittyvien maansiirtotöiden tarve ja laajuus. Lisäksi jätteiden, teollisuuden sivutuotteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelystä tai loppusijoituksesta voi joutua haitta-aineita maaperään. Tämän mahdollisuus arvioidaan laskennallisesti. Toiminta-aikaisten vaikutusten arvioinnissa huomioidaan maaperän nykyinen laatu, haitta-aineiden ominaisuudet sekä jätteenkäsittelykeskuksen rakenteelliset ratkaisut, kuten vaikutusta ehkäisevät tiivisrakenteet ja vesien käsittelymenetelmät. Maaperän rakennettavuuden ja ominaisuuksien selvittämiseksi alueelle tehdään erillinen pohjatutkimus, jossa maaperä tutkitaan 3 4 paikasta hehtaaria kohden. Kustakin paikasta määritetään maalaji, kantavuus ja pohjaveden pinnan taso. 6.4.2 Vaikutukset pohjaveteen ja pintavesiin Jätteiden, teollisuuden sivutuotteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelystä sekä loppusijoituksesta haitallisten aineiden mahdollisuus kulkeutua pinta- ja pohjavesiin arvioidaan vesitaselaskelmin. Arvioinnissa esitetään tiedot tärkeistä pohjavesialueista jätteenkäsittelylaitoksen läheisyydessä. Käsittelykeskuksen alueella muodostuvien suoto- ja hulevesien määrä arvioidaan laskennallisesti ja sadantatietojen perusteella. Arvioinnissa huomioidaan vastaanottavien pintavesien ominaispiirteet. Arvioinnissa otetaan huomioon ympäristönsuojelurakenteiden vaikutus muodostuvien vesien laatuun ja määrään. 6.4.3 Vaikutukset ilmanlaatuun Jätteet, teollisuuden sivutuotteet ja pilaantuneet maa-alueet voivat sisältää haitallisia haihtuvia yhdisteitä. Lisäksi jätetäytössä voi muodostua metaania. Näiden yhdisteiden mahdollisuus päätyä ilmaan arvioidaan. Myös mahdollinen hajuhaitta arvioidaan. Ilmapäästöjen arvioinnissa hyödynnetään kirjallisuutta ja muiden vastaavien laitosten päästöjä ja niiden vaikutuksia selvittäneiden tutkimusten tuloksia. Arvioinnissa huomioidaan myös suojarakenteiden ja käsittelymenetelmien vaikutus muodostuviin ilmapäästöihin. Kuivina ja tuulisina aikoina välivarastokasoista, liikennealueilta, loppusijoitusalueelta sekä jätteenkäsittelyn aikana voi joutua ilmaan hienojakoista maa-ainesta, jossa epäpuhtautena on samoja haitta-aineita kuin jätteissä ja pilaantuneissa maa-aineksissa. Pölyämisen arvioinnissa huomioidaan myös suojarakenteiden ja käsittelytekniikoiden vaikutus pölyn leviämiseen. Pölyämisen arvioinnissa hyödynnetään havaintoja nykyisten jäteasemien toiminnan aiheuttamasta pölyämisestä, hankesuunnitelmia ja kokemuksia muissa vastaavissa kohteissa tehtyjä havaintoja. 6.4.4 Melu Jätteiden käsittely ja liikenne voi aiheuttaa melua. Meluvaikutusten arvioinnissa käytetään lähtötietoina aiemmin laadittuja selvityksiä, YVA-hankkeessa esitettyjä suunniteluja toimintoja ja arvioituja liikennemääriä. Käsittelykeskuksen ja sitä palvelevan liikenteen vaikutus sekä olemassa olevien toimintojen yhteisvaikutus lähialueiden melutasoihin selvitetään laskennallisesti. Meluvyöhykkeiden laskennassa käytetään 3-ulotteista melunlaskentamallia. Mallissa otetaan huomioon mm. maastonmuodot, rakennusten este- ja heijastusvaikutukset, maaperän vaimennus sekä mahdollisesti tarvittavat esteet ja niiden vaikutus. Laskennallisen tarkastelun jälkeen melun kannalta ongelmallisiin kohtiin esitetään ratkaisumalleja melun torjumiseksi. Näitä voivat olla mm. meluesteiden rakentaminen, kasvillisuusvyöhykkeiden istutus tai tielinjan korkeuden muuttaminen. Mallinnusohjelman ansiosta eri vaihtoehtoja voidaan tarkastella nopeasti ja melko yksinkertaisin muutoksin. 2008 Ramboll Finland Oy 19