1 (18) 19.4.2016 Ilo kasvaa yhdessä toimien Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen strategiapohjainen arviointi- ja kehittämissuunnitelma alkaen 2016 kansikuva: Maija Elmnäinen Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Internet PL 12 Lautakunnankatu 4 (02) 588 4000 www.kaarina.fi 20781 KAARINA 20780 KAARINA (02) 243 4066 (Faksi)
2 (18) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen strategia, visio, arvot ja tavoitteet... 5 2.1 Vaikuttavuus... 6 2.2 Taloudellisuus... 8 2.3 Prosessien laatu... 10 2.4 Uudistuminen ja työkyky... 11 3 Arvioinnin vuosikello pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta... 13 4 Arvioinnin kehittämissuunnitelma pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta... 15 5 Arviointisuunnitelman tarkistaminen... 17 6 Käytetyt lomakkeet... 17 7 Lähteet... 18
3 (18) 1 Johdanto Kaarinan kaupungin strategia on voimassa 2018-2025 ja pitää sisällään arvot ja vision. Kaarinan kaupungin arvot ovat yhdessä, avoimesti ja asiakaslähtöisesti. Kaarinan kaupungin visiona on: Kaarina luonnollisesti yhdessä. Kaarinan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen strategia on tehty Kaarinan kaupungin strategian pohjalta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laatua arvioidaan vaikuttavuuden, taloudellisuuden, palveluketjun toimivuuden ja henkilöstön työkyvyn näkökulmasta. Nämä tekijät on koottu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tuloskortiksi. Tässä arviointi- ja kehittämissuunnitelmassa on koottuna yhteen kaikki varhaiskasvatustoimintaan liittyvä arviointi. Se myös liittää strategiset näkökulmat käytännön varhaiskasvatustyöhön. Arvioinnin tavoitteena on toiminnan laadun tarkastelu. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa arvioinnilla on kaksi tehtävää. Sen avulla suunnitellaan ja kehitetään ja arvioidaan kasvatuksen, hoidon ja opetuksen kokonaisuutta sekä tuetaan jokaisen yksittäisen lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittämis- ja arviointisuunnitelma on päivitytty 1.9.2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain sekä Opetushallituksen antaman varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti ja se on linjassa jo voimassa olevan esiopetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2014) kanssa. Vasussa ja EOPS:ssa korostuu sosiopedagoginen arviointi. Sosiopedagogisessa näkökulmassa opetuksen yksilöityjä tavoitteita tai sisältöjä ei ole etukäteen määritelty, vaan opetus rakentuu lasten kannalta mielekkäiden aihepiirien ympärille. (Rintakorpi K. 2016, 152-153.) Kaarinassa varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta arvioidaan lapsen, kasvattajan, toteutetun toiminnan, toimintaympäristön ja toimintakulttuurin näkökulmasta. Tämä tapahtuu pedagogisen dokumentoinnin avulla. Kaarinan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on erityisesti nostettu lapsen osallisuus arvioinnin ja samalla toiminnan kehittämisen kohteeksi. Keskeistä on kuulla lasten omia laatukäsityksiä ja keskittyä havainnoimaan lapsen toimintaan sitoutuneisuutta. Tavoitteena on, että lapsi on sitoutunut toimintaan ja voi emotionaalisesti hyvin. Sosiopedagogisessa näkökulmassa keskitytään siihen, mikä on merkityksellistä ja tärkeää lapselle. Lasten omien laatukäsitysten kuuleminen on laadukkaan varhaiskasvatuksen tunnusmerkki, koska lasten kuuleminen lisää lasten osallisuutta heitä itseään koskevissa asioissa. Puutteena on usein se, että vaikka lapsen ulkoista toimintaa voikin tulkita, niin lapsen sisäistä maailmaa on vaikeaa tavoittaa. (Turja 2004, 9,15.)
4 (18) Sitoutuneisuus ja emotionaalinen hyvinvointi ovat edellytyksinä laadukkaalle varhaisvastukselle ja esiopetukselle. Näiden käsitteiden avulla arvioidaan laatua lapsen ja pedagogisen prosessin näkökulmasta. Pedagogista prosessia arvioidaan sen mukaan, miten sitoutunut lapsi on toimintaan. Lapsen sitoutuneisuuden taso voidaan määritellä tietyistä tunnusmerkeistä lapsen käyttäytymisestä. Toimintaan sitoutunut lapsi on keskittänyt tarkkaavaisuutensa tiiviisti toimintaan. (Laevers 1997,13.) Hakkarainen (2002) on pohtinut esiopetusta ja näkee, että kehittävän esiopetuksen tulee olla leikkikeskeistä, koska leikki on keskeinen oppimisen muoto ja kehitysympäristö esikouluiässä (2002,109-110). Leikkikeskeinen työote edellyttää sitä, että esiopetuksen laatua ja tuloksellisuutta ei mitatakaan lapsen oppimistulosten perusteella, vaan keskitytään leikissä tapahtuvaan aktiiviseen oppimiseen. Tällöin ajatuksena on, että luova mielikuvitus ja ajattelu ovat oppimisvalmiuksien perustana. Leikki ei suoraan kehitä lapsen taitoja, kykyjä tai tietoja, vaan toimintapotentiaalia. Tätä on pyritty konkretisoimaan osoittamalla, miten rikas leikkikokemus ja kehittynyt mielikuvitus näkyvät eri toimintatilanteissa ja ongelmien ratkaisemisessa myöhemmin elämän varrella (Hakkarainen 2002, 130.)
5 (18) 2 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen strategia, visio, arvot ja tavoitteet Päivi Kemppainen Kaarinan kaupungin strategisina päämäärinä on vastuullinen johtaminen, hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti, viihtyisä, turvallinen ja toimiva lähiympäristö ja sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä. Näistä on johdettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tuloskortit ja tavoitteet. Kaarinan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen strategia muodostuu neljästä eri näkökulmasta: vaikuttavuus, taloudellisuus, prosessien laatu sekä uudistuminen ja työkyky. Lähtökohtana on, että kaikkien neljän näkökulman tasapuolinen kehittäminen on koko varhaiskasvatuksen kehittämisen ja arvioinnin perusta.
6 (18) 2.1 Vaikuttavuus Vaikuttavuus Lapsen hyvä päivä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Tavoitteena on siis lapsen hyvä päivä päivähoidossa ja että varhaiskasvatusta koskevat lasten arviot, asiakastyytyväisyyskyselyt ja henkilöstön itsearviointi sekä vertaisarviointi ja ulkopuolisen auditoijan arviot ovat pääosin positiivisia. Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä (missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava) Toimenpiteet (mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme) Mittarin tavoitearvo Vastuullinen johtaminen -> Lapsen hyvä päivä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen -> Varhaiskasvatuksen laatu on esiopetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaista Esimiehet käsittelevät varhaiskasvatuslain mukaiset periaatteet ja tavoitteet (10 tavoitetta) ja määrittelevät millä tasolla Kaarinassa ollaan ja mitä pitäisi tehdä, että olisi paremmin. Ryhmävasujen laatiminen. Käydään keskustelua siitä, miten vasuja laaditaan? Pedagogiset kahvilat ovat toteutuneet. Lapsiryhmissä vallitsee kiireettömyys. Toteutuminen Tiedonkulun parantaminen vanhempien suuntaan. Lapsen päivästä kertominen. Pedagogiset kahvilat, myös esimiesten kahvilat, toteutuvat. Muu pedagogiikkaan liittyvä yhteinen, koko henkilökuntaa koskeva toiminta. Kiireettömyys lapsiryhmissä. Lasta koskevat arviot: Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma tai esiopetuksen oppimissuunnitelma. Koko varhaiskasvatuksessa on käytössä Kasvun Kansiot. Lapsen kasvun kansioon ja lapsen varhaiskasvatus- ja esiopetuksen oppimissuunnitelmaan dokumentoidaan tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä. Kasvun kansio on tarina lapsen kasvusta ja kehityksestä. Siinä on kuvia lapsen arjesta ja tilanteista, joissa lapsi on ollut osallisena. Dokumentointiin osallistuvat lapsi, hänen huoltajansa sekä lasta hoitava henkilökunta. Kasvunkansioon voidaan tallettaa esim. lapsen piirustuksia, hänen kertomuksiaan, huoltajien kertomuksia lapsesta, sekä vanhempien, isovanhempien, kummien tai muun tärkeän aikui-
7 (18) sen kirjeitä lapselle jne. Lapsi on osallisena arvioimassa omaa kehitystään, toimintaa ja oppimis- ja leikkiympäristöä ikätasolleen sopivalla tavalla. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - ja esiopetuksen oppimissuunnitelma on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelun ja arvioinnin väline. Se on asiakirja, johon dokumentoidaan lapsen havainnoimisesta kerätty tieto. Suunnitelmaan on kirjattu lapsen vahvuudet ja tuen tarve. Lapsi on mukana varhaiskasvatus ja esiopetustoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lapsen varhaiskasvatus ja oppimissuunnitelma kasvaa lapsen mukana. Se sisältää lapsen kehityksen painopisteet ja kehitystä tukevat suunnitelmat ja tavoitteet sekä keinot. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lasten varhaiskasvatus- ja oppimissuunnitelmat luovat pohjan lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmalle (ryhmävasu) ja esiopetussuunnitelmalle (ryhmän esiopetussuunnitelma). Henkilöstön itse- ja vertaisarviointi: Lapsiryhmässä tehtävää hoito-, kasvatus ja opetustyötä arvioidaan työntekijöiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jatkuvasti. Tässä menetelmänä ovat: Ryhmävasu ja esiopetussuunnitelma, Tiimisopimus, Lasten osallisuuden arviointi, Lapsen toimintaan sitoutuneisuuden arviointi (Lis-YC). Lis-yc on toimintaan sitoutuneisuuden arviointiasteikko leikki-ikäisille lapsille (The Leuven Involvement Scale for Yong Children - LIS-YC). Lapsen hyvä sitoutuneisuus toimintaan ja leikkiin kertoo toiminnan laadusta lasten näkökulmasta katsottuna: toimintaan sitoutunut lapsi voi hyvin, on innoissaan, motivoitunut ja oppii. Työntekijöitä koulutetaan Lis-yc -arvioinnin tekemiseen. Tavoitteena on, että jokaisessa yksikössä on Lisyc -koulutuksen saaneita työntekijöitä. Erityisenä painopistealueena vaikuttavuuden arvioinnissa Kaarinalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on lapsen osallisuus varhaiskasvatuksen arjessa. Tarvittaessa arvioimiseen voidaan käyttää myös organisaation ulkopuolista auditointia. Kaarinan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa annettava kasvun ja oppimisen yleinen tuki perustuu seuraaviin elementteihin (Lapsen tuen käsikirja s. 7): Yhteistyö huoltajien kanssa Turvallinen, lasta kunnioittava ilmapiiri Lapsen ja kasvattajan välinen hyvä vuorovaikutus Lapsen kuuleminen Osallistava toimintakulttuuri Vertais- ja pienryhmätoiminta Oppimisympäristön rakentamisessa huomioitu lapsen kiinnostuksen kohteet, mahdollisuus aktiiviseen toimintaan, lapsen erilaiset tavat oppia Oppiminen tapahtuu leikkien Esiopetus ja varhaiskasvatus perustuvat laaja-alaisen oppimisen periaatteelle
8 (18) Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki Tarvittaessa moniammatillisen asiantuntijaryhmän tuki Apuvälineet Lisäksi arvioinnin kohteena ovat pienryhmätoiminnan ja lasten liikunnan lisääminen. Lapsen kohtaamiseen ja kasvattajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittämiseenpanostetaan kohdennetulla koulutuksella. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen koulutusteemoja ovat: Satuhieronta miniverso ICDP -koulutukset Skeemavalmennus Lis-YC- havainnointi Ilo kasvaa liikkuen- ohjelman nepsy 2.2 Taloudellisuus TALOUDELLISUUS "Kustannustietoinen palvelutuotanto" Strateginen päämäärä Vastuullinen johtaminen Kriittinen menestystekijä (missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava) Kustannus- ja laatutietoinen johtaminen -> Varhaiskasvatuksen resurssit ovat kohdistuneet tarvetta vastaavasti. Toimenpiteet (mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme) -Lomat keskitetään -Suhdeluvut tarkistetaan kuukausittain -Lapsiryhmien rakennemuutokset tehdään tarvetta vastaaviksi -Henkilöstöresursseja käytetään tehokkaasti ja tiedonkulku on yksiköiden välillä hyvä -Työrajoitteisille tarjotaan varhaista tukea ja uudelleen sijoittumista -Hajasijoitetuista yksiköistä luovutaan Mittarin tavoitearvo Vuosilomat keskitetään, suhdeluvut tarkistetaan kuukausittain ja lapsiryhmien rakennemuutokset tehdään tarvetta vastaaviksi. Kustannustietoinen palvelutuotanto edellyttää sekä esimiesten, että henkilöstön sitoutumista. Varhaiskasvatuksen esimiehet sisäistävät omien toimenpiteidensä vaikutukset palvelutuotannon kustannuksiin. Esimiehet jalkauttavat kustannustietoisen ajattelumallin edelleen koko
9 (18) henkilökunnalle. Myös henkilökunnalla on näkemys omien toimenpiteidensä vaikutuksista palvelutuotannon kustannuksiin. Kun resurssit on kohdistettu tarvetta vastaavasti, se palvelee myös lasta ja on osaltaan tukemassa lapsen hyvää hoitopäivää. Esimerkiksi henkilökunnan vuosilomien keskittäminen ajankohtiin, jolloin lapsia on paljon poissa, tarkoittaa lapsen kannalta sitä, että henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä eikä lapselle vieraita aikuisia lapsiryhmässä juurikaan ole. Taloudellisuuden arviointi: Taloudellisuutta ja toiminnan tehokkuutta arvioidaan sekä kuukausittain että kalenterivuosittain. Arvioinnin apuna ovat varhaiskasvatuksen omat tilastot mm. lapsimääristä, päivähoidon käyttöasteista ja päivähoitopaikkojen ja läsnäolopäivien hinnoista. Talouden toteutumista seurataan kolmannesvuosiraportein ja tilanne viedään tiedoksi sivistyslautakunnalle. Käyttöasteet lasketaan kuukausittain ja yksiköittäin. Päivähoidon esimiehet saavat tiedot käyttöasteista kuukausittain ja tekevät mm. vuosilomajärjestelyt siten, että voimavarat on kohdistettu järkevästi ja taloudellisesti. Tarvittavat tilastotiedot ja käyttöasteiden tiedot saadaan Pro Consona ohjelmasta.
10 (18) 2.3 Prosessien laatu PROSESSIEN LAATU "Palveluketjun toimivuus" Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä (missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava) Toimenpiteet (mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme) Mittarin tavoitearvo Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti Palvelutarpeiden kartoittaminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin Hyvinvointia tukevien mallien tunteminen ja oman roolin tunnistaminen niissä -> Varhaiskasvatuksen ja sosiaalityön välinen yhteistyö toimii hyvin. Kartoitetaan mm. varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön esteitä ja tehdä ehdotuksia yhteistyön parantamiseksi. On tehty ehdotuksia ja toimenpiteitä varhaiskasvatuksen, perhetyön ja lastensuojelun yhteistyön parantamiseksi. Yksikkökohtaiset perhetyöntekijät on jo nimetty. Jokainen yksikkö on löytänyt tavan, jolla nämä nimikkotyöntekijät jalkautuvat yksiköihin. Hyvälle hoitosuhteelle on tärkeää, että hoitosuhteen aloitusvaihe on hoidettu hyvin. Lapsen aloittaessa päivähoidon muutos on suuri sekä lapselle että huoltajille. Tunteet tulevat helposti esiin uudessa tilanteessa. Hyvä asiakaspalvelu varhaiskasvatuspaikkaa haettaessa ja hoitopaikkaan ja henkilökuntaan tutustuminen ennen hoidon aloittamista auttavat lasta ja perhettä uudessa tilanteessa. Kun aloitusvaihe sujuu hyvin, on lapsen hyvälle hoitopäivälle luotu heti alusta asti hyvät edellytykset.
11 (18) Prosessin laadun arviointi: Palveluprosessia ja palvelujärjestelmää arvioidaan asiakaskyselyn avulla. Kysely toteutetaan sähköisen kyselyn avulla. Palautteet käsitellään sekä varhaiskasvatuksen esimiesten kokouksissa, että yksikkötasolla yhdessä työntekijöiden kanssa. Toimintaa kehitetään palautteen perusteella. Myös yksityiset palveluntuottajat ovat mukana asiakaskyselyssä. Esimiehet arvioivat palveluprosessin toimivuutta ja palvelujärjestelmää lisäksi alueryhmissä ja itsearvioinnin sekä vertaisarvioinnin avulla. 2.4 Uudistuminen ja työkyky UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY "Pysyvä, kasvatustietoinen ja osaava henkilöstö. Hyvinvoiva työyhteisö" Strateginen päämäärä Kriittinen menestystekijä (missä asioissa meidän on ainakin onnistuttava) Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen -> Henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä ja työtyytyväisyys on hyvä. -> Henkilökunta kokee yhteisöllisyyden omassa työpaikassaan. Hän on osa työyhteisöään ja Kaarinan varhaiskasvatusta. Aloitekykyisyys ja innovatiivisuus Toimenpiteet (mitä meidän tulee tehdä, jotta onnistumme) Henkilöstön koulutukset toteutuvat. - Skeemavalmennuksessa lastenhoitajien ryhmä. -Esimiehille johtamisen koulutusta. - Tiimivastaavien koulutus (Sanna Parrila)? Noudatetaan ikäohjelmaa. Perehdytys toimii hyvin. -Perehdytyslomakkeen laatiminen varhaiskasvatukselle Kaarinan kaupungin yleisen lomakkeen pohjalta. Harjoittelijoiden palkkaaminen päiväkoteihin? -Määrärahan varaaminen talousarvioihin vuonna 2020? Mittarin tavoitearvo Henkilöstön koulutukset ovat toteutuneet. Työntekijöitä on kannustettu kehittämisehdotusten, aloitteiden ja innovaatioiden tekemiseen. Kuunnellaan henkilökunnan kehittämisehdotuksia ja kannustetaan aloitteiden tekemiseen ja innovatiivisuuteen. Imagon kohottaminen; koko henkilökunta mukaan! Yhteinen koulutus yhteishengen nostattamiseksi kesäkuun alussa esim. Helga Pirinen?
12 (18) Työntekijät ovat varhaiskasvatuksen tärkein voimavara. Lapsen hyvän hoitopäivän ehdoton edellytys on, että työntekijät ovat ammattitaitoisia ja osaavat oman työnsä sekä jaksavat tehdä työnsä. Ammattitaitoa pidetään yllä henkilökuntaa kouluttamalla. Myös oppisopimukset ovat mahdollisia. Uusien työntekijöiden ja sijaisten hyvä perehdyttäminen nopeuttaa työhön sitoutumista ja uuteen työyhteisöön sopeutumista. Henkilökunnan työssä jaksaminen koostuu ammattitaidon lisäksi fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Henkilökunnalle annetaan mahdollisuus mm. sisäisen työnkierron avulla kokea uusia tuulia. Samalla hyvät työkäytännöt siirtyvät työntekijöiden mukana työyhteisöstä toiseen. Uudistumisen ja työkyvyn arviointi: Johtamista arvioidaan varhaiskasvatuksen johtajan, varhaiskasvatuksen foorumin ja yksikön esimiesten osalta. Varhaiskasvatuksen johtajan johtamista arvioidaan kerran vuodessa käytävässä kehityskeskustelussa ja lisäksi yhteisesti varhaiskasvatuksen esimiesten kokouksessa kerran vuodessa (vuoden lopussa). Varhaiskasvatuksen esimiesten yhteistyöfoorumin työskentelyä arvioidaan kehityskeskustelun yhteydessä ja esimiesten kokouksessa kerran vuodessa. Yksikön esimiesten johtamista arvioidaan kerran vuodessa kehityskeskusteluissa. Johtajuus tulee arvioiduksi myös työhyvinvointikyselyn yhteydessä. Työsuoritusta arvioidaan henkilökohtaisen lisän keskusteluissa tarvittaessa. Henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia arvioidaan tarpeen mukaan, vähintään kuitenkin kerran vuodessa käytävän kehityskeskustelun yhteydessä. Koko kaupungin tasolla tehdään lisäksi koko henkilökunnalle työtyytyväisyyskysely parittomina vuosina. Kyselyiden tulokset käsitellään esimiesten kokouksessa ja työyhteisöissä ja tarvittavat korjaustoimenpiteet tehdään palautteiden perusteella.
13 (18) 3 Arvioinnin vuosikello pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta Lapsen kasvun ja kehittymisen arviointi: Aloituskeskustelu Vasu/ esiopetuksen oppimissuunitelma Synttärikeskustelut/ICF-lomake Keskustelut tarvittaessa Yhteistyö (siirtyminen esiopetukseen ja kouluun) Kasvun Kansio Pedagogiikan arviointi: Vuorovaikutteinen arviointi arjessa (tavat: äänestäminen, kysyminen, kuuntelu, reagointi. Lis- Yc) Osallisuuden arviointi (lomake) Lapsen toiminnan sitoutuneisuuden arviointi Ryhmän esiops/vk suunnitelma yhdessä lasten ja huoltajien kanssa, arviointi keväällä (lomake) Kehityskeskustelut (lomake) Tiimisopimukset arviointi (lomake) Asiakastyytyväisyyskysely vanhemmille (sähköinen) Kasvun Kansio Yhteistyön arviointi Esiopetuksen toimintakertomus
14 (18) Arvioinnin vuosikello pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta Lapsen kasvun ja kehittymisen arviointi: mitä miten/koska kuka Aloituskeskustelu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen alkaessa (elokuu) varhaiskasvatuksessa(pk, pph, puistotoiminta) Vasu/esiopetuksen oppimissuunnitelma keskustelut käyty lokakuun loppuun lapsen varhaiskasvattaja, esiope- mennessä, arviointi vähintään kerran tuksessa varhaiskasvatuksen vuodessa opettaja Synttärikeskustelu (ei esiopetuksessa) neuvolaan perheen lapsen syntymäpäivän tienoilla, tieto lapsen varhaiskasvattajat mukana tarvitta- Keskustelu/yhteistyö essa tarpeen mukaan lapsen varhaiskasvattajat Yhteistyö (siirtyminen esiopetukseen ja kouluun) tammi-toukokuu ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja Kasvun Kansio jatkuva lapsen varhaiskasvattajat Pedagogiikan arviointi (kasvattaja, toteutettu toiminta, toimintaympäristö, toimintakulttuuri): mitä miten/koska kuka Vuorovaikutteinen arviointi jatkuva / osallisuuden arvioinnin lapsen varhaiskasvattajat/ varhaiskasvatuksen arjessa (lapsi/lapsiryhmä, kasvattaja/huoltaja) avulla opettaja Osallisuuden arviointi (lomake) jatkuvaa / väh. 2 krt toimintakausi lapsen varhaiskasvattajat/ ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja / vk:n esimies Lapsen toimintaan sitoutuneisuuden arviointi män varhaiskasvatuksen opettaja jatkuvaa lapsen varhaiskasvattajat / ryh- / vk:n esimies Kasvun Kansio jatkuva lapsen varhaiskasvattajat/ ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja Ryhmän esiops/vk yhdessä lasten ja vanhempien kanssa ryhmän varhaiskasvatuksen suunnitelma / syksy /kevät opettaja Kehityskeskustelut (lomake) 1 krt / vuosi työntekijä esimies / tiimit Tiimisopimukset arviointi (lomake) Asiakastyytyväisyyskysely vanhemmille (sähköinen) Yhteistyön arviointi 2 krt / vuosi / syksy/kevät tiimi / esimies kevät elokuu / Koulujen rehtoreiden ja päiväkodinjohtajien yhteinen neuvottelupäivä: suunnittelu ja arviointi varhaiskasvatuksen johtaja varhaiskasvatusjohtaja ja johtava rehtori Pedagogiikan kehittäminen Hyvät käytännöt foorumi ( alue) varhaiskasvattajat, esimiehet Esiopetuksen toimintakertomus eo:n varhaiskasvatuksen opettaja ja esimiehet
15 (18) 4 Arvioinnin kehittämissuunnitelma pedagogisen dokumentoinnin näkökulmasta Kaarinan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kehitetään oppimisympäristön prosessikeskeistä arviointia, jolloin keskitytään kasvattajien toiminnan sekä fyysisten ja rakenteellisten tekijöiden arvioimiseen lapsilähtöisyyden näkökulmasta. Toiseksi kehitetään oppimisen pedagogiikkaa; lapsilähtöisen toiminnan kehittämistä arjessa, jolloin keinoina ovat kasvattajien ja lasten sitoutuneisuuden ja leikin havainnointitaitojen, pienryhmätoiminnan sekä lasten leikin tukemisen kehittäminen ja liikunnan lisääminen arjessa. Toteutunutta toimintaa arvioidaan omassa kasvatustiimissä ja toimintayksikössä arvioinnin vuosikellon mukaan. Lisäksi arvioidaan toteutunutta toimintaa kokonaisuudessaan tuloskorttien pohjalta 2-3 kertaa toimintakaudessa. Ulkopuolisen auditoinnin järjestäminen on vireillä.
16 (18)
17 (18) 5 Arviointisuunnitelman tarkistaminen Kaarinan kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arviointi- ja kehittämissuunnitelma on dynaaminen ja kehittyvä asiakirja. Tästä syystä arviointisuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa kuitenkin viimeistään aina varhaiskasvatuksen strategian uudistamisen yhteydessä. Varhaiskasvatuksen johtaja huolehtii päivittämisestä. Arvioinnin kehittämistarpeita tulevaisuudessa ovat: henkilöstön osaamiskartoitukset toiminta on varhaiskasvatus- ja esiopetussuunitelman mukaista kaikissa yksiköissä lapsiryhmän varhaiskasvatus- ja esiopetussuunitelmat suunnittelun ja arvioinnin välineenä vertaisarviointi auditointi arvioinnin prosessikuvaus oman työn reflektointi omavalvontasuunnitelman laatiminen 6 Käytetyt lomakkeet (ovat esiopetussunnitelman liitteenä ja löytyvät Kaarinan kaupungin nettisivuilta http://www.kaarina.fi/opetus_ja_koulutus/esiopetus/fi_fi/esiopetus/ Esiopetus: Liite 1 / Aloituskeskustelu Liite 2 / Esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 3 / Tiedonsiirtolupa Liite 4 / Ryhmävasu ja esiopetussuunnitelma Liite 5 / Lasten osallisuuden arviointi Liite 6 / Esiopetustodistus Liite 7 / Tiimisopimus
18 (18) 7 Lähteet Esiopetuksen opetussuunitelman perusteet 2014. Opetushallitus. Määräykset ja ohjeet 2016:1 http://www.oph.fi/download/163781_esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf Varhaiskasvatussuunitelman perusteet 2016. Määräys 39/011/2016. http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/varhais kasvatus/perusteet Opetushallituksen määräys 19.12.2018 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen. Määräys OPH-2791-2018. https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/varhai skasvatus/perusteet Hakkarainen, P. 2002. Kehittävä esiopetus ja oppiminen. Jyväskylä: PS-Kustannus. Laevers, F. 1994. The innovative Project Experiential Education and the Definition of quality in education. Teoksessa: Laevers, F. (Ed.) Defining and assessing quality in early childhood education. Leuven: Leuven University Press, 168. Lapsen tuen käsikirja Kaarinan esiopetuksessa 2016. Rintakorpi, R. 2016. Pedagoginen dokumentointi arviointimenetelmänä. Teoksessa Roos, P. Mitä kuuluu? Lasten kertomukset ja osallisuus päiväkotiarjessa. Waasa Graphics Oy, 152-153. Turja, L. 2004. Lapset laadun määrittäjinä ja arvioijina. Teoksessa P. Kupila (toim.) Arvioidaan yhdessä. Näkökulmia arviointiin varhaiskasvatuksessa. Tampere: Tammer-Paino Oy.