S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MERIKARVIAN KUNTA Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaselostus EHDOTUSVAIHE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20178
Kaavaselostus 1 (82) Järvinen / Rinne FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (82) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.1.1 Kunta 1.1.2 Kaavan nimi 1.1.3 Laatija 1.1.4 Vireilletulo Merikarvian kunta Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 30.5.2013 kuulutus, kaavoituskatsaus 3.6.2013 1.1.5 Käsittelypäivämäärät 1.2 Kaava-alueen sijainti 20.05.2013 kunnanhallitus päätös vireille tulosta ja OAS:n nähtäville laitosta 30.05.2013 kuulutus / Oas 27.01.2014 osayleiskaavaluonnos / kunnanhallitus 08.12.2014 osayleiskaavaehdotus / kunnanhallitus 13.04.2015 osayleiskaavaehdotus II / kunnanhallitus Suunnittelualue sijoittuu noin 10 km pohjoiseen Merikarvian kunnan keskustaajamasta: pääosin Riispyyntien eteläpuolelle, Valtatien 8 (E8) ja Rantatien (6600) väliselle alueelle. Suunnittelualue sijoittuu UPM Kymmene Oy:n omistamalle tilalle 484-417-9-178 sekä muille yksityisomistuksessa oleville tiloille (noin 15 yksityistä maanomistajaa). Alueelle tavoitellaan seitsemää voimalaa. Kaavan pinta-ala on 474 ha. Kuva 1: Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen sijainti. 1.3 Aluerajaukset, käsitteitä Selostuksen kuvissa käytetään sekä hanke- että suunnittelualue nimityksiä. Käsitteet eroavat toisistaan seuraavasti:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (82) Hankealue Hankealue on hanketoimijan (= hankeomistajan, Korvennevassa Otsotuuli) määrittämä alue, joka sisältää alustavan layoutin mukaiset voimalapaikat ja on usein rajattu vastamaan arvioitua 40 db:n melualuetta. Hankealue on samalla alue, joka on tutkittu YVA menettelyn yhteydessä. Hankealue saattaa tarkentua prosessin aikana. Suunnittelualue Suunnittelualue termiä käytetään sekä YVA- että kaavaselostuksessa kuvaamaan aluetta, joka on suunnittelun kohteena. Asiakirjasta riippuen suunnittelualueella tarkoitetaan joko YVA:ssa tutkittua hankealuetta tai yleiskaava-aluetta. Suunnittelualue saattaa tarkentua prosessin aikana. Kaava-alue Kaava-alueella (= kaavan rajauksella) tarkoitetaan MRL:n mukaisen osayleiskaavan aluetta. Alueen rajaus esitetään kaavakartalla punaisella viiva kolmoispiste (... ) - viivalla. Kaavan rajaus saattaa tarkentua kaavaprosessin aikana, mutta hyväksytyn kaavan rajaus muuttuu vasta uudella kaavalla tai kaavamuutoksella. Kuva 2: Sininen = hankealue; punainen = kaava-alueen raja 1.4 Kaavan nimi ja tarkoitus Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen ja rakennuslupien myöntäminen enintään 7 tuulivoimalalle. 1.5 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.1.1 Kunta... 1 1.1.2 Kaavan nimi... 1 1.1.3 Laatija... 1 1.1.4 Vireilletulo... 1 1.1.5 Käsittelypäivämäärät... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Aluerajaukset, käsitteitä... 1 1.4 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (82) 1.5 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 6 1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista. 6 2 Tiivistelmä... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Osayleiskaavan sisältö... 7 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen... 7 3 Lähtökohdat... 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 8 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 21 3.1.4 Maanomistus... 23 3.2 Suunnittelutilanne... 23 3.2.1 YVA menettely... 23 3.2.2 Muut tuulivoimahankkeet... 23 3.2.3 Turvetuotanto... 24 3.2.4 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu... 24 4 Tavoitteet... 25 4.1.1 Hankkeen tavoitteet... 25 4.1.2 Yleiskaavan tavoitteet... 25 4.1.3 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 26 5 Osallistuminen ja yhteistyö... 34 5.1.1 Osalliset... 34 5.1.2 Vireilletulo... 34 5.1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 34 5.1.4 Viranomaisyhteistyö... 35 5.1.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 36 5.1.6 Tiedotustavat... 36 6 Yleiskaavan suunnittelun vaiheet... 36 6.1 Yleiskaavan laadinnan tarve... 36 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 36 6.2.1 Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös... 36 6.2.2 Kaavoitussopimus... 36 6.2.3 YVA menettely... 36 6.3 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu... 37 6.4 Viranomaistyöneuvottelu... 37 6.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot... 37 6.5.1 Nollavaihtoehto... 37
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (82) 6.5.2 Tuulivoimavaihtoehdot... 37 6.5.3 Sähkönsiirto... 38 6.5.4 Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet... 40 6.6 Yleiskaavaluonnos... 40 6.7 Viranomaistyöneuvottelu... 41 6.8 Osayleiskaavaehdotus... 41 6.9 Viranomaisneuvottelu... 42 6.10 Osayleiskaavaehdotus 2... 42 6.11 Osayleiskaavan hyväksyminen... 43 6.12 Voimaloiden numerointi kaavan eri vaiheissa... 43 7 Yleiskaavan kuvaus... 43 7.1 Tuulivoimapuiston rakenne... 43 7.2 Yleiskaavan rakenne... 45 7.2.1 Kaavamerkinnät... 45 7.2.2 Koko yleiskaava-aluetta koskevat määräykset... 46 8 Osayleiskaavan vaikutukset... 47 8.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset... 47 8.2 Vaikutusalue... 47 8.3 Meluvaikutukset... 47 8.3.1 Melun ohjearvot... 47 8.3.2 Rakentamisen aikainen melu... 49 8.3.3 Voimaloiden tuottama melu... 49 8.3.4 Matalien taajuuksien meluvaikutukset... 50 8.4 Varjostusvaikutukset... 51 8.4.1 Laskentatavat... 51 8.4.2 Varjostuksen ohjearvot... 51 8.4.3 Korvennevan varjostusmallinnus... 52 8.4.4 Varjostusmallinnuksen tulokset... 52 8.5 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon... 52 8.6 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin... 53 8.7 Vaikutukset elolliseen ympäristöön... 53 8.7.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin... 53 8.7.2 Vaikutukset linnustoon... 53 8.7.3 Vaikutukset muuhun eläimistöön... 55 8.7.4 Vaikutukset natura-, suojelu- ja suojeluohjelmien alueisiin... 56 8.7.5 Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen... 56 8.8 Vaikutukset ihmisen ympäristöön... 56 8.8.1 Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön... 56 8.8.2 Vaikutukset liikenteeseen... 56
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (82) 8.8.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön... 57 8.8.4 Vaikutukset muinaisjäännöksiin... 58 8.8.5 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen... 58 8.8.6 Vaikutukset elinkeinotoimintaan... 58 8.9 Muut vaikutukset... 58 8.9.1 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen... 58 8.9.2 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen... 59 8.9.3 Vaikutukset meri- ja ilmavalvontatutkien toimintaan... 59 8.9.4 Vaikutukset säätutkiin... 60 8.9.5 Vaikutukset viestintäyhteyksiin... 60 8.10 Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ja vaikutukset toiminnan jälkeen... 61 9 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa... 61 9.1 Melun yhteisvaikutukset... 63 9.1.1 Yhteismelumallinnus Korvenneva - Korpi-Matti G128... 63 9.1.2 Yhteismelumallinnus Korvenneva - Korpi-Matti N131... 64 9.1.3 Matalien taajuuksien yhteisvaikutukset... 64 9.2 Varjostuksen yhteisvaikutukset... 65 9.3 Luonnon monimuotoisuus... 66 9.4 Linnusto yhteisvaikutukset... 66 9.5 Ihmisen elinolot yhteisvaikutukset... 68 9.6 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö yhteisvaikutukset... 68 9.7 Liikenne yhteisvaikutukset... 68 9.8 Maisema yhteisvaikutukset... 68 9.9 Sähkönsiirto yhteisvaikutukset... 70 10 Kaavan suhde voimassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin... 70 10.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 70 10.1.1 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 70 10.1.2 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat... 70 10.1.3 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto... 71 10.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan... 71 10.3 Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavaan 1... 72 10.4 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan yleisiin sisältövaatimuksiin... 72 10.5 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin... 73 10.6 Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen osayleiskaavassa... 74 11 Yleiskaavan toteutus... 78 11.1 Tiestö ja pelastussuunnitelma... 78 11.2 Seurantaohjelma... 79 11.2.1 Muuttolinnusto... 79
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (82) 11.2.2 Pesimälinnusto ja lähialueen suuret linnut... 80 11.2.3 Lepakot... 80 11.2.4 Riistalajisto ja metsästys... 80 11.2.5 Muu seuranta... 80 11.2.6 Viestintäyhteydet... 80 11.3 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 80 12 Yhteystiedot... 81 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun 15.4.2013 muistio Liite 3 Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet Liite 4 Melu- ja varjostusmallinnukset Liite 5 Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Liite 6 Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet Liite 7 Viranomaisneuvottelun 4.3.2015 muistio Liite 8 Täydentävän lintuselvityksen raportti 2014 1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 TIIVISTELMÄ YVA - ohjelma 17.5.2013 liitteineen YVA - selostus 15.1.2014 liitteineen (Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta, Asukaskyselylomakkeet, Melumallinnuksen tulokset, Varjostusmallinnuksen tulokset, Havainnekuvat ja näkemäanalyysin tulokset) Aluehallintoviranomaisen päätös Korvennevan turvetuotannon ympäristölupaa koskevasta hakemuksesta nro 284/2013/2 Dnro ESAVI/86/04.08/2012 Yhteysviranomaisen lausunto Merikarvian Korvennevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 10.6.2014. Satakunnan maakuntakaava Satakunnan mannertuulihanke (2010 2011) Tuulivoimaloiden vaikutus tutkien toimintaan tutkimus (käynnissä) Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa hanke, LTSS (käynnissä) Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030, Karhun kämmen lyö, Satakunta Osaava ja energinen alue vesien syleilyssä, Sarja A:268, Satakuntaliitto 2003 Satakunnan maakuntaohjelma 2011 2014, Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta, Energinen ja hyvinvoiva Satakunta, Julkaisu A297, Satakuntaliitto 2010 Merikarvian kunta on käynnistänyt Korvennevan alueen osayleiskaavoituksen UPM- Kymmene Oyj:n aloitteesta. UPM on sittemmin perustanut Element Powerin 1 kanssa yhteisen tuulivoiman kehitysyhtiö Otsotuuli Oy:n. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös 25.03.2013 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 15.04.2013 Kaavan vireilletulon kuulutus 30.05.2013 1 Element Power on englantilainen yritys, joka perustettiin 2008 kehittämään, rahoittamaan, rakentamaan ja operoimaan maatuulivoima- ja aurinkovoimaprojekteja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (82) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 30.05.2013 Maininta kaavoituskatsauksessa 03.06.2013 Viranomaistyöneuvottelu 04.12.2013 Osayleiskaavaluonnos kunnanhallituksessa 27.01.2014 Valmisteluvaiheen kuuleminen 13.02.2014-17.03.2014 Yleisötilaisuus 13.02.2014 Osayleiskaavaehdotus kunnanhallituksessa 08.12.2014 Osayleiskaavaehdotus nähtävillä 15.12.2014-31.01.2015 Viranomaisneuvottelu 04.03.2015 Osayleiskaavaehdotus (2.) kunnanhallituksessa 13.04.2015 2.2 Osayleiskaavan sisältö Osayleiskaavalla osoitetaan tuulivoimaloiden rakennuspaikat, niiden tarvitsemat huoltoreitit ja sähköjärjestelmän tarvitsemat maa-alueet. Lisäksi osoitetaan muun alueen maankäyttö ja selvitysten yhteydessä todetut arvokkaat luontokohteet. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen tapaa ja toteutuksessa huomioitavia seikkoja. 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Kaavan hyväksyy Merikarvian kunnanvaltuusto. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. Rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella sen saatua lainvoiman. Rakennusluvan lisäksi tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää myös muita lupia ja päätöksiä. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa noin 50 vuoteen asti.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (82) 3 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohtakuvaus tukeutuu YVA-menettelyn yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Otsikointi mukailee YVA aineistoa. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Alue on topografialtaan suhteellisen tasaista. Maisema on metsäinen ja soinen. Suunnittelualueelle sijoittuu Korkeakeitaan suo ja muita pienempiä ojitettuja soita. Länsipuolella sijaitsee Mankanevan suo, joka on luonnonsuojelualuetta, ja Natura 2000-alue. Alueen itäpuolella sijaitsevat Latoniemen ja Hahkankeitaan suot, pohjoispuolella Korvennevan suo. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualue on pääosin suhteellisen tasaista metsä- ja suoaluetta. Metsät ovat voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää, valtapuulajina mänty. Suot ovat enimmäkseen puuttomia nevoja. Kuva 3: Suunnittelualueen ortokuva ja viistovalovarjostettu peruskartta Maisematilat vaihtelevat suljetuista metsämaisemista puoliavoimiin taimikoihin sekä täysin avoimiin hakkuualoihin ja suoalueisiin. Lähialueen pellot ovat keskittyneet Riispyyntien ja valtatie 8 varteen. Irrallisia pienehköjä peltotilkkuja löytyy hankealueen länsi- ja eteläpuolelta. Merikarvia kuuluu maisemamaakuntajaossa 2 Lounaismaahan ja tarkemmin määriteltynä Satakunnan rannikkoseutuun. Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 2 ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietintö 1 (1993)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (82) Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) sijoittuu vajaan viiden kilometrin päähän hankealueesta, Trolssin kylä ja kiviaidat. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka ovat joko RKY 1993 alueita tai maakuntakaavan kohteita. Osa RKY 1993 kohteista on samoja kuin RKY 2009 kohteet: nimet ja aluerajaukset ovat jonkin verran muuttuneet. Lähimmäksi hankealuetta sijoittuu Korvenkangas, joka sijaitsee alle 300 metrin päässä hankealueen rajasta. Kuva 4: Hankealueelle (sininen) ja lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sekä tunnetut muinaisjäännökset. Kaava-alue on rajattu punaisella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (82) Luonnonolot Maa- ja kallioperä Hankealue sijoittuu lähelle Pohjanlahden rannikkoa, joka on pinnanmuodoiltaan hyvin alavaa ja jossa edellisen jääkauden aiheuttaman painumisen seurauksena maankohoaminen jatkuu edelleen. Maa kohoaa Merikarvialla noin 7 mm vuodessa eli noin metrin 140 vuodessa (Merikarvian kunta 2012). Hankealueen pinnanmuodot ovat noin tasolla 20 35 metriä meren pinnan yläpuolella (mpy). Alueen itäosat Korvennevan ja Korkeakeitaan alueella kohoavat tasolle 40 metriä mpy. Merikarvia sijoittuu Isostakyröstä Maalahden ja Närpiön kautta Merikarvialle ulottuvalle, monipuoliselle kallioperäjaksolle, jonka muodostavat pääasiassa tummanharmaat liuskeet ja gneissit (Lehtonen ym. 2005). Jakso sisältää sekä sedimenttisiä että vulkaanissyntyisiä kivilajeja, joista jälkimmäiset ovat yleensä granaattipitoisia kiillegneissejä (Lehtonen ym. 2005). Myös Korvennevan hankealueesta pääosa on kallioperältään kiillegneissiä, mutta Korvenkankaan alueella hankealueen pohjoisosissa esiintyy myös tonaliittia (GTK 2011). Hankealueelle tai sen lähelle ei sijoitu geologisesti arvokkaita muodostumia tai suojeltavia kallioalueita. Kuva 5: Kallio- ja maaperä. Hankealue on maaperältään pääosin sekalajitteista moreenia ja kalliota. Soistuneissa painanteissa esiintyy turvetta. Laajojen soiden kuten Korvennevan ja Korkianevan alueella turvekerros on paksu (GTK 2011). Pinta- ja pohjavedet Korvennevan hankealue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen päävesistöalueelle (83) ja siinä tarkemmin pohjoisosiltaan Teinijärvenojan valuma-alueelle (83.071) ja eteläosiltaan Trolssinojan valuma-alueelle (83.069). Hankealueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse merkittäviä pintavesimuodostumia eikä alueelta ole lähtötietojen tai maastoinventointien perusteella tiedossa lähteitä, kaivoja tai uomaltaan luonnontilaisia (Vesilain 2. luku, 11 ) puroja tai noroja (OIVA 2013). Korvennevan hankealueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat Kuvaskankaan (0248401) vedenhankintaa varten tärkeä I luokan pohjavesialue sekä Paulakankaan (0248402) vedenhankintaan soveltuva II-luokan pohjavesialue. Alueet sijoittuvat noin 2,5-3 kilometriä hankealueen länsi- ja lounaispuolille (OIVA 2013).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (82) Kuva 6: Suunnittelualueen sijainti suhteessa pohjavesialueisiin. Kaava-alue rajattu punaisella. Natura- ja suojelualueet Välittömästi Korvennevan tuulipuiston suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu Mankanevan (FI0200018) Natura-alue, joka on liitetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI, Sites of Community Importance). Mankanevan alue muodostuu nuorista ohutturpeisista keidassoista. Pohjoispään alueella on sarakorpia ja myös ruoho- ja heinäkorpia. Suolla on myös laajoja neva-alueita, joitten poikki kulkee puustoisia rimpivyöhykkeitä. Kakkurinnevan eteläpäässä on lampareita, joiden tienoilla kasvillisuus on ombrotrofista keidaskeskustojen lajistoa. Suo on noussut merestä maan kohoamisen seurauksena verraten myöhään, joten sillä on huomattava merkitys keidassoiden kehityksen tutkimuksessa. Suon eteläreunassa on Mankanevan ja Kakkurinnevan erottava puustoinen Mankaluoto. Mankanevan linnusto on tyypillistä soilla tavattavaa lajistoa kuten kurki, kapustarinta ja liro. Alueella pesii myös harvinainen kaakkuri. Suurin osa kohteesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen (Lounais-Suomen Ympäristökeskus 2007a). Noin viisi kilometriä hankealueen itäpuolella sijaitsee Kukilankeitaan (FI0200017, aluetyyppi SCI) Natura-alue, joka muodostuu useammasta erillisestä pienestä keidaskeskuksesta, joista Kukilankeitaan eteläisin osa on parhaiten kehittynyt. Kermit ja kuljut vuorottelevat ja alueella on muutama allikko. Suon reunoilla on karuja rämeitä. Kukilankeitaan pohjoisosa on nevaa, jossa on muutamia metsäsaarekkeita. Nevaa on myös Kakkurinlampien ympäristössä. Suon reunat ja Kallioluodon itäpuoli ovat voimakkaasti ojitettuja. Muuten suo on säilynyt lähes luonnontilaisena (Lounais-Suomen Ympäristö-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (82) keskus 2007b). Muut lähiseudun Natura-alueet sijoittuvat yli viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Kuva 7: Natura-alueiden, muiden suojelualueiden ja hankealueen sijoittuminen. Kaava-alue rajattu punaisella. Kasvillisuus- ja luontotyypit Korvennevan hankealue sijoittuu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden alajaossa eteläboreaalisen Pohjanmaan rannikkomaalle (OIVA 2013) ja Satakunnan eliömaakuntaan. Pohjanmaan rannikkomaa on kasvillisuudeltaan rehevämpää kuin maakunnan muut osat.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (82) Se johtuu alueen merellisestä ilmastosta ja myöhään merestä nousseen maan korkeasta ravinnepitoisuudesta. Hankealueen metsät ovat talouskäytössä ja kasvupaikkatyypiltään pääosin seudulle tyypillisiä tuoreita mustikkatyypin (MT) ja puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita sekä kuivia puolukkatyypin (VT) kankaita. Lehtomaista käenkaali-mustikkatyypin kangasta (OMT) esiintyy paikoin. Soistuneet kangasmaat on ojitettu. Metsien ikä painottuu nuoriin varttuviin metsiin; vanhan metsän kuvioita alueella on vähän. Hankealueen metsäalueilla valtapuu on mänty, alavammilla ja rehevämmillä paikoilla kasvaa myös kuusta ja koivua sekä haapaa. Kenttäkerroksen kasvillisuutta edustavat tyypillisimmillään mustikka, puolukka, kanerva, kevätpiippo, metsälauha, kastikat ja kultapiisku. Pohjakerroksen lajistoa ovat seinä- ja kynsisammalet, kuivemmilla paikoilla jäkälät. Kosteimmilla paikoilla esiintyy myös korpikarhunsammalta. Hankealue on suurelta osin soista ja suurin osa suomaasta on voimakkaasti ojitettua, minkä myötä suot ovat nykytilassaan korpi- ja rämemuuttumia sekä turvekankaita. Hankealueelle sijoittuu ojittamattomia suoalueita Korvennevan, Latoniemen, Korkeakeitaan soiden keskiosissa sekä Kirrinevan pohjoisosassa. Ympäristön ojitukset ovat vaikuttaneet kuivattavasti myös soiden ojittamattomiin osiin. Ojittamattomat suokuviot ovat kuitenkin yhä luontotyypeiltään arvokkaita ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Hankealueen pohjoisosaan on tehty kesällä 2012 luontotyyppikartoitus (Varsinais- Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut 2012). Aineistoa on täydennetty maastoinventoinneilla kesällä 2013, jolloin tehtiin koko hankealueen kattava kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi. Maastoinventointien perusteella alueelta rajattiin arvokkaita luontokohteita, jotka on esitetty kappaleessa Eläimistö. Eläimistö Hankealueella esiintyvää eläinlajistoa ja eläinten elinympäristöjä on havainnoitu luontokartoitusten yhteydessä alueen pohjoisosassa kesällä 2012. Alueella tavattavan nisäkäslajiston voidaan olettaa edustavan pääasiassa seudulle tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa. Kartoitusten perusteella hankealueen pohjoisosissa esiintyy jonkin verran Suomessa melko yleisinä tavattavia lepakkolajeja kuten pohjanlepakkoa ja viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa. Lepakkoselvitystä täydennettiin kartoittamalla alueen eteläosan lepakkolajistoa kesällä 2013. Kesällä 2013 hankealueen eteläosissa tehtiin yksitoista yksittäishavaintoa. Alueella esiintyvät maamme yleisimmät lepakkolajit pohjanlepakko, viiksi/isoviiksisiippa sekä vesisiippa, joista pohjanlepakko selkeästi runsaimpana. Alueen lepakkotiheys on arvioitu selvitysten perusteella hyvin tavanomaiseksi. Alustavien tuulivoimaloiden rakennusalueiden läheisyydessä ei havaittu lepakoita kesien 2012 tai 2013 kartoituksissa eikä alueilla kartoitusten perusteella esiinny lajeille soveltuvia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella tehdyt havainnot koskivat lähinnä hakealueen tiealueilla ravinnonhaussa kierteleviä pohjanlepakoita. Kesän 2013 kartoituksissa hankealueen eteläosissa havaittiin sekä pohjanlepakoita että viiksisiippoja varttuneemmalla, hieman alle kahdeksan hehtaarin kokoisella sekametsäalueella. Metsäaluetta voidaan pitää lepakoille tärkeänä ruokailualueena. Lisäksi metsäalueelle sijoittuu muutamia tikankoloja, jotka voivat olla potentiaalisia lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lepakkolajistoltaan hieman monimuotoisemmaksi alueeksi arvioitiin kesällä 2012 myös hankealueen luoteisosan ison ojan ympäristö. Maastoselvitysten sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelujen perusteella hankealue ei todennäköisesti sijoitu tärkeälle lepakoiden muuttoväylälle, koska alueella ei maastonmuotojen perusteella ole merkittäviä muuton johtolinjoja (mm. vesistöjä tai harjuja) muuttaville lepakoille.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (82) Hankealueen pohjoisosissa on tehty liito-oravainventointi vuonna 2012 ja aineistoa täydennettiin inventoimalla hankealueen liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt myös hankealueen eteläosista. Alueella on muutamia liito-oravalle soveltuvia vanhoja kuusisekametsäkuvioita, jotka painottuvat hankealueen eteläosiin. Maastoinventoinneissa ei vuonna 2012 eikä vuonna 2013 havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Maastoselvityksissä alueella ei havaittu myöskään muuta uhanalaista nisäkäslajistoa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rekisteritietojen mukaan suunnitellun tuulipuiston alueelta ei ole rekisteröity myöskään vanhempia havaintoja liito-oravasta. Sähkönsiirron reiteillä havaittiin saukolle soveltuva elinympäristö ja mahdollinen pesäluolasto Korpijärvenojalta hankealueen eteläpuolelta sekä majavan elinympäristö ja pesä hankealueen pohjoispuolelta. Molemmat lajit ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja; saukko on uhanalaisluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja majava vaarantunut uhanalainen (VU) laji. FINIBA-alueet FINIBA-alueet ovat Suomen tärkeitä lintualueita, jotka on valittu Suomen Ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen suorittamassa kartoituksessa (Leivo ym. 2001). FINIBAhanke ei ole suojeluohjelma, mutta suuri osa FINIBA-alueista kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan tai Natura 2000-verkostoon. Hankealueen pohjoisosiin sijoittuva Korvennevan suoalue kuuluu FINIBA-alueeseen Merikarvian pohjoisosan suot (aluenro 120012). Alueen kriteerilajina on kaakkuri. Samaan FINIBA-alueeseen kuuluvat myös hankealueen länsipuolelle sijoittuvat Mankaneva ja Kaakkurinneva sekä kuusi muuta suoaluetta noin 2-8 kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjois-, itä- ja eteläpuolilla. Merikarvian suot FINIBA-alue on useiden nuorten, suhteellisen pienialaisten keidassoiden kokonaisuus Satakunnan pohjoisosan suoseuduilla. Pesimälinnusto Hankealueen pesimälinnustoa on kartoitettu kesällä 2012 ja aineistoa on täydennetty kesällä 2013 maastoinventointien avulla. Kartoitusten aikana voimaloiden alustavilla rakennuspaikoilla tehtiin pistelaskennat, joiden lisäksi hankealueen suojelullisesti arvokkaita lintulajeja inventoitiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella potentiaalisille elinympäristöille kohdennetun sovelletun kartoituslaskennan avulla. Muuttolinnustoa on seurattu vuonna 2012. Täydentävänä selvityksenä Korvennevan hankealueen läheisyydessä seurattiin kesä-, heinä- ja elokuussa 2014 suurikokoisten pesimälintujen; kalasääsken, merikotkan, kaakkurin ja haarahaukan lentoreittejä. Menetelmä ja tulokset ovat kuvattu liitteessä 7. Yksityiskohtaisempi selvitysraportti on toimitettu ELY-keskukselle (ei julkinen arvokkaiden lintulajien pesäpaikkatietojen vuoksi) Lähtötietojen ja vuosien 2012-2013 maastokartoitusten perusteella Korvennevan hankealueella ei pesi uhanalaisiksi määriteltyjä lajeja (Rassi ym. 2010). Luonnonsuojelullisesti arvokkaita lajeja ovat Korvennevan suoalueella yksittäispareina pesivät EU:n lintudirektiivin liitteen I (79/409/ETY) lajit kurki ja kapustarinta, joka on luokiteltu myös alueellisesti uhanalaisiksi (RT) eteläboreaalisen pohjanmaan rannikkomaalla. Korvennevalla pesii myös silmälläpidettäväksi luokiteltu (NT) niittykirvinen. Hankealueen pohjoisosissa havaittiin pensaikko- ja maatalousympäristöissä viihtyvä punavarpunen (NT). Pesimälajistoon kuuluvat myös teeri (NT, dir), palokärki (dir) ja pyy (dir) sekä Suomen kansainvälisiin erityisvastuulajeihin lukeutuva leppälintu (EVA). Hankealueen pohjoispuolelle sijoittuvat Karhukorven pellot ovat teeren soidinaluetta. Hankealueella ei lähtötietojen (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2013, Rengastustoimisto 2012) perusteella ole tiedossa petolintujen pesäpaikkoja. Maastokartoituksissa Korkeakeitaan suolla havaittiin vanha kalasääsken pesä, jossa ei ilmeisesti ole pesitty useisiin
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (82) vuosiin. Pesä oli suurimmaksi osaksi varissut maahan eikä ole sääkselle nykykunnossaan pesintäkelpoinen. Hankealueen vaikutuspiirissä, läheisen Mankanevan alueella pesivät mehiläishaukka (VU), kurki (dir), kapustarinta (dir), kalasääski (NT, dir) sekä mahdollisesti myös riekko (dir), joka on luokiteltu alueellisesti uhanalaisiksi (RT) lintulajiksi. Myös kaakkuri (NT, dir) pesii hankealuetta ympäröivillä suoalueilla (Ympäristöhallinto 2013, Kalevi Eklöf 2.11.2013.). Kesän 2012 maastokartoitusten perusteella mehiläishaukan ja kauempana hankealueesta pesivän kuikan ruokailulennot kulkevat satunnaisesti hankealueen kautta. Mankanevan alueelle sijoittuu kolme sääksenpesää, joista lähin sijaitsee hankealueen lounaispuolella hieman yli kilometrin etäisyydellä. Muut Mankanevalla sijaitsevat pesät ovat n. kahden kilometrin ja yli kolmen kilometrin etäisyydellä. Tunnettuja kalasääsken pesäpaikkoja sijaitsee myös yli kahden kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjois- ja eteläpuolilla. Kaikki pesät ovat olleet pesintäkäytössä 2000 luvulla (Rengastustoimisto 2012). Kesällä 2011 tehdyn lentoreittiseurannan perusteella noin 70 % Mankanevalla pesivän kalasääsken saalistuslennoista (sekä lähtö- että paluulennot) suuntautui lännenpuoleisiin ilmansuuntiin (koillinen-lounas) (Ramboll 2012) eli poispäin Korvennevan hankealueelta. Varsinaisten saalistuslentojen ohella reviirilinnut tekevät runsaasti myös lyhyempiä lentoja (mm. reviirilennot, poikasten houkuttelu pois pesästä jne.) pesäpaikkansa ympäristöön, joiden suunnat hajoavat selkeämmin pesäpuun eri puolille (Ramboll 2012). Joitain ruokailulentoja havaittiin kulkevan hankealueen kautta kesän 2012 pesimälinnustokartoitusten aikana. 2014 vuoden selvityksen mukaan sääksien länsisuuntaisia lentoja tapahtui lähinnä hankealueen keskiosan yli eli päivitetyn kaava-alueen pohjoispuolelta. Lentoreittiseurantojen perusteella Korvennevan hankealue ei sijoitu sääksille tärkeiden ruokailulentoreittien alueelle. Kaikki turbiinit sijoittuvat yli 1 km päähän sääksen pesistä. Kaava-alueella ei ole todettu olevan sellaisia maaston ominaisuuksia, jotka houkuttelisivat lintuja kaartelemaan tietyilläkohdin, liikkuminen tällaisten metsäalueiden päällä on satunnaista. Kaakkuri (NT, dir) pesii tyypillisesti pienillä suolammilla, mutta käy kalastamassa jopa 40 kilometrin etäisyydellä suurten järvien selkävesillä (Eklöf & Ahola 2013). Hankealueen läheisyyteen sijoittuu useita soita, joiden pesimälinnustoon kaakkuri kuuluu. Lähimpiä pesimäpaikkoja (etäisyys voimaloihin noin kaksi kilometriä) ovat Kakkurinneva ja Hahkankeidas. Vaikutuspiirissä ovat myös Timmerheidin Siltaneva ja Siikaisten Kivineva sekä Peuralankylän Isokeidas sekä hieman kauempana sijaitsevat Kukilankeidas, Mustansaarenkeidas, Pohjaskeidas ja Haapakeidas. Kaakkuri pesii näillä paikoilla vuosittain 9-12 parin voimin (Kalevi Eklöf, sähköpostiviesti 2.11.2013). Suomessa pesii viimeisten arvioiden perusteella 600 750 kaakkuriparia (Eklöf ym. 2011), joista hankealueen ympäristön pesimäkanta muodostaa noin kaksi prosenttia. YVA-selostuksessa arvioitiin ruokailu- ja pesimisalueiden sijainnin perusteella kaakkureiden potentiaalisia lentoreittejä. Merikarvian alueella kaakkureiden tärkeimmät ruokailualueet sijoittuvat merelle, mutta Siikaisjärvi on myös lintujen potentiaalinen kalastusalue. Siltanevan ja Kakkurinnevan alueilla pesivien lintujen suorimmat reitit Siikaisjärvelle kulkevat hankealueen kautta. Samoin lentoreitit merenrannikon ruokailualueille hankealueen itäpuolisilta pesimäalueilta (Hahkankeidas sekä mahdollisesti Kukilankeidas) kulkevat mahdollisesti ainakin osittain hankealueen kautta. Vuoden 2014 täydentävässä linnustoselvitykssä kuikkalintuja havaittiin seurannan aikana (kaakkuri/kuikka) vain kuusi kertaa. Havaittuja lintuja ei voitu luotettavasti määrittää lajilleen niiden hyvin suuren lentokorkeuden vuoksi. Seurannan perusteella kuikkalintujen ravinnonhakulentoja tapahtuu hankealueen ylitse jonkin verran, mutta havaittujen ruokailulentojen määrä ei ollut merkittävän suuri suhteessa seurantaan käy-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (82) tettyyn aikaan. Itä-länsisuunnassa havaitut ylilennot tapahtuivat päivitetyn kaavaalueen pohjoispuolelta (ks. kuva 9). Kaakkureiden lentokorkeus oli selvästi törmäysriskikorkeutta suurempi. Loppukesällä, kaakkureiden lentopoikasaikaan ei havaittu lainkaan poikueiden ja emojen yhteisiä ravinnonhakulentoja rannikolle. Kuva 8: Kesällä 2014 täydennysselvityksen yhteydessä havaittuja kuikkalintujen lentoja. Kaavaalue on rajattu punaisella. Lähimmät merikotkan pesät sijoittuvat yli neljän kilometrin etäisyydelle hankealueen länsipuolelle (Varsinais-Suomen ELY-keskuksen merikotkarekisteri 2012). Alueella pesivien merikotkien tärkeimmät ravinnonhankinta-alueet ovat todennäköisesti Pohjanlahden rannikolla ja pesivien lintujen liikkuminen suuntautunee pääasiassa hankealueesta poispäin. Merikotkista tehtiin 2014 seurannan aikana vain kuusi erillistä lentohavaintoa. Seurannassa nähdyt linnut olivat pääosin nuoria, pesimättömiä yksilöitä, joille on tyypillistä kierrellä hyvin laajoilla alueilla. Havaittuja yksilöitä ei pystytty erottelemaan toisistaan yksilöllisten pukutuntomerkkien perusteella, koska lintujen lentokorkeus oli useimmiten hyvin suuri (useita satoja metrejä). Eri yksilöiden määrää ei siten voida arvioida. Hankealueen ylitse tapahtuvia lentoja havaittiin vain kolme ja merikotkien lentokorkeus oli pääosin hyvin suuri (korkeus III). 2014 selvityksen perusteella sääksien, merikotkien ja kuikkalintujen itä-länsisuuntaisia lentoja tapahtui siis lähinnä hankealueen keskiosien yli. YVA-selvityksen jälkeen ehdotusvaiheessa mahdollisten linnustovaikutusten minimoimiseksi turbiineja on ehdotusvaiheessa siirrettetty ja vähennetty niin, että kyseinen alue jää kaava-alueen ulkopuolelle. Haarahaukasta ei tehty vuoden 2014 seurannan aikana yhtään havaintoa hankealueen läheisyydessä. Laji havaittiin ainoastaan kerran yli kuuden kilometrin etäisyydellä hankealueesta, jolloin nähtiin paikallinen lintu Merikarvian keskustan läheisyydessä asutuksen tuntumassa. Haarahaukan tiedossa oleva pesäpaikka sijoittuu niin etäälle hankealueesta (noin 9 km etäisyydelle), etteivät sen pesimäreviiri ja tärkeät ruokailualueet ulotu hankealueelle saakka. Haarahaukat suosivat ravinnonhankinta-alueinaan mosaiik-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (82) kimaisempia kulttuuriympäristöjen ja vesistöjen rikkomia alueita, eikä metsäinen hankealue todennäköisesti ole lajin kannalta erityisen merkittävää saalistusaluetta. Muuttolinnusto Pohjanlahden rannikko on yksi Suomen tärkeimmistä muuttolintujen kauttakulkuväylistä. Alueen kautta muuttaa satoja tuhansia lintuja keväisin pohjoiseen ja syksyisin etelään. Lintujen kevätmuutto myötäilee Satakunnassa Porin ja Merikarvian välisellä alueella pitkälti rannikkolinjaa ja useimpien lajien muuttomäärät pienenevät nopeasti kauempana rannikosta (Ahlman & Luoma 2013). Tunnetut päämuuttoväylät sijoittuvat noin 5-10 kilometriä hankealueen länsipuolelle. Syksyisin hankealueen luoteispuolelle Pohjanlahden rannikolle sijoittuva Kasalan alue on Satakunnan tunnetuin muuton pullonkaula-alue, jossa muuttajamäärät ovat erittäin suuria (Ahlman & Luoma 2013). Joidenkin lajien päämuutto kulkee kuitenkin pidemmällä sisämaassa ja esimerkiksi kurjet ja päiväpetolinnut muuttavat selvemmin mantereen puolella. Päämuuttoreittien sijoittumisessa voi olla suurtakin vuosittaista vaihtelua, sillä niihin vaikuttavat mm. vallitsevat tuuli- ja sääolosuhteet. Hankealueen kautta kulkevaa lintumuuttoa on tarkkailtu keväällä ja syksyllä 2012 (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut 2012). Seurannan perusteella alueen yli muuttaa jonkin verran lintuja, mutta muuton suurimmat päävirrat kulkevat johtolinjojen kuten harjujen ja jokilaaksojen puuttuessa lähempänä Pohjanlahden rannikkoa. Alueen kautta muuttaa keväisin etupäässä jonkin verran laulujoutsenia, naurulokkeja sekä mm. sepelkyyhkyjä. Lukumääräisesti eniten alueen kautta muuttaa pieniä varpuslintuja. Meri- ja metsähanhien muuttomäärät ovat seurannan perusteella hankealueen kohdalla melko vähäisiä. Syksyisin alueen kautta runsaslukuisimpina muuttavat sepelkyyhky, räkättirastas, naakka sekä pienemmät varpuslintulajit. Havaittujen suojelullisesti arvokkaiden sekä tuulivoimalatörmäyksille alttiiden, suurten lintulajien kuten kurkien ja merikotkien muuttomäärät olivat seurannan perusteella vähäisiä. Lintujen päämuuttoreittien sijoittumisen tiedetään vaihtelevan vuosittain jopa useita kilometrejä. Vallitsevista tuulista riippuen esimerkiksi kurkien päämuuttoväylä voi joinain vuosina kulkea ainakin osittain myös hankealueen ylitse. Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei tiettävästi sijoitu merkittäviä suurten muuttolintujen levähdysalueita. Kuva 9: Hankealueen kautta muuttaa mm. sepelkyyhkyjä (Columba palumbus). (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Uhanalainen ja arvokas lajisto EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Lsl 49 Lsl 42 ).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (82) Maastoinventointien perusteella Korvennevan hankealueen pohjoisosassa esiintyvät seuraavat luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakkolajit: pohjanlepakko, vesisiippa sekä viiksi/isoviiksisiippa. Hankealueella ei lähtötietojen perusteella ole havaintoja liito-oravan (VU, vaarantunut, luontodirektiivi liite IV(a)) elinalueita eikä niitä havaittu myöskään maastoinventoinneissa. Luontokartoituksen yhteydessä hankealueella esiintyvien metsätyyppien todettiin olevan lajille pääasiassa epäsoveliasta elinympäristöä. Sähkönsiirron reiteillä havaittiin saukolle soveltuva elinympäristö ja mahdollinen pesäluolasto Korpijärvenojalta hankealueen eteläpuolelta sekä majavan elinympäristö ja pesä hankealueen pohjoispuolelta. Molemmat lajit ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja; saukko on uhanalaisluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja majava vaarantunut uhanalainen (VU) laji. Taulukko: Hankealueella esiintyvä arvokas lajisto. Luontodirektiivin liite IV a Lintudirektiivin liite I Alueellisesti uhanalainen Silmälläpidettävä pohjanlepakko kapustarinta kapustarinta niittykirvinen vesisiippa kurki punavarpunen viiksi/isoviiksisiippa teeri teeri palokärki Arvokkaat luontokohteet Kuva 10: Luontoselvityksen luontokohderajaukset, numerot viittaavat jäljempänä oleviin otteisiin luontoselvityksestä. Kaava-alue on rajattu punaisella. Lepakoiden tärkeä ruokailualue Lepakoiden kannalta arvokas ruokailualue sijaitsee hankealueen keskiosissa. Kyseisellä metsäalueella on havaittu ruokailemassa sekä pohjanlepakkoa että viiksisiippalajeja. Mankanevan Natura-alue Pinta-ala: 454 ha Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit: uhanalainen laji, kaakkuri, kurki, liro, kapustarinta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (82) Luontodirektiivin luontotyypit: Humuspitoiset järvet ja lammet (<1 %), keidassuot (96 %) Lakiperusteet: Natura 2000-verkosto, luontodirektiivi, luonnonsuojelulaki Arvoluokka: Kansainvälisesti arvokas Hankealueeseen välittömästi länsipuolella rajautuva Mankanevan (FI0200018, SCI, Sites of Community Importance) Natura-alue muodostuu nuorista ohutturpeisista keidassoista. Pohjoispään alueella on sarakorpia ja myös ruoho- ja heinäkorpia. Suolla on myös laajoja neva-alueita, joitten poikki kulkee puustoisia rimpivyöhykkeitä. Kakkurinnevan eteläpäässä on lampareita, joiden tienoilla kasvillisuus on ombrotrofista keidaskeskustojen lajistoa. Suo on noussut merestä maan kohoamisen seurauksena verraten myöhään, joten sillä on huomattava merkitys keidassoiden kehityksen tutkimuksessa. Suon eteläreunassa on Mankanevan ja Kakkurinnevan erottava puustoinen Mankaluoto. Mankanevan linnusto on tyypillistä soilla tavattavaa lajistoa kuten kurki, kapustarinta ja liro. Alueella pesii myös harvinainen kaakkuri. Suurin osa kohteesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen. Alue suojellaan luonnonsuojelulailla. Mankaneva sisältyy myös Merikarvian pohjoisosan suot FINIBAalueeseen. 37. Korkeakeidas Pinta-ala: 22,3 ha Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: isovarpuräme (NT) Lakiperusteet: - Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Hankealueen keskiosassa sijaitseva Korkeakeidas on pääasiassa isovarpurämettä. Suoalueen pohjois- ja eteläosissa sijaitsee lisäksi kaksi pientä vähäpuustoista nevarämekuviota. Suon ympäristö on ojitettu, mikä on vaikuttanut suon luonnontilaan kuivattavasti. Korkeakeitaalla kasvaa luonnontilaltaan kohtalaista melko hyvää rämemännikköä, joka on nevarämeosuudella harvempaa kuin isovarpurämeosuudella. Muuta lajistoa ovat kanerva, puolukka, vaivaiskoivu, muurain, tupasvilla, karpalo, variksenmarja, suokukka, rahkasara sekä tupasluikka. 38. Kirrinevan pohjoisosa Pinta-ala: 16,9 ha Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: isovarpuräme (NT), tupasvillaräme (NT) Lakiperusteet: - Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Hankealueen eteläosassa, Kirrinevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella on kuvio ojittamatonta, luonnontilaltaan kohtalaista isovarpurämettä ja tupasvillarämettä sekä pieni nevarämekuvio rämeen keskellä. Ympäristön ojitukset sekä turvetuotantoalueen voimakas kuivatus ovat vaikuttaneet kohteen vesitalouteen kuivattavasti, minkä myötä vähäpuustoisen suon osuus on todennäköisesti vähentynyt ja rämeosuuden männikkö on tihentynyt. Suon kasvilajistoa ovat kanerva, tupasvilla, muurain, vaivaiskoivu, suokukka, variksenmarja, pallosara, juolukka ja karpalo. 39. Vanha metsä Pinta-ala: 2,8 ha Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit: - Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Vanha lehtomainen kuusikangas (NT) Lakiperusteet: - Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (82) Hankealueen lounaisosassa sijaitseva kohde on luonnontilaltaan hyvä, monipuolinen vanha käenkaali-mustikkatyypin lehtomainen kuusivaltainen kangasmetsäkuvio. Puusto on osittain järeää ja metsänrakenne on monikerroksinen. Puustona kasvaa kuusta, koivua, haapaa ja mäntyä. Metsäkuviolla on kääpäisiä kolopökkelöitä ja pysty- sekä maalahopuuta melko hyvin. Kuviolla on myös korpisuutta. Kenttäkerroksen lajistoa ovat mustikka, oravanmarja, käenkaali, metsäalvejuuri, metsäkorte, isoalvejuuri, puolukka, hiirenporras ja metsäimarre. Ilmasto Merikarvia sijoittuu eteläboreaaliselle ilmastovyöhykkeelle ja kunnan ilmastoa leimaa merellisyys, joka heikkenee ja sisämaan piirteet korostuvat maaston kohotessa itää ja koillista kohti siirryttäessä. Selkämeren läheisyys ja maaston kohoaminen maakunnan pohjoisosissa saavat aikaan huomattavia eroja talven lumioloissa. Meren vaikutuksesta koetaan ajoittain syystalvisin voimakkaita lumisateita. Korvennevan tuulipuiston alueella vallitsevat tuulet puhaltavat etelälounaasta kohti pohjois-koillista. Keskimääräinen tuulennopeus on 100 metrin korkeudella 6,5 m/s ja 200 metrin korkeudella 8,1 m/s nopeuden kasvaessa 0,3 m/s jokaista 20 korkeusmetriä kohti (Suomen tuuliatlas 2013). Vesistöt ja vesitalous Alue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen päävesistöalueelle (83) ja siinä tarkemmin pohjoisosiltaan Teinijärvenojan valuma-alueelle (83.071) ja eteläosiltaan Trolssinojan valuma-alueelle (83.069). Hankealueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse merkittäviä pintavesimuodostumia eikä alueelta ole lähtötietojen tai maastoinventointien perusteella tiedossa lähteitä, kaivoja tai uomaltaan luonnontilaisia (VesiL 11 ) puroja tai noroja. Hankealueelle ei sijoitu pohjavesialueita, lähimmät pohjavesialueet sijoittuvat 2,5 3 kilometriä hankealueen länsi- ja lounaispuolille. Maa- ja metsätalous Suunnittelualue on pääosin metsämaata, jolla harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta merkittävin on metsätalous, maatalouden osuus on vähäinen. Hankealueen metsät ovat pääasiassa havumetsää tai sekametsää ja ne kasvavat noin 5-20 metriä korkeaa puustoa. Laajimmat havumetsät sijoittuvat hankealueen eteläosaan. Suunnittelualueelle sijoittuu Korkeakeitaan suo. Kirrineva kaakossa ja Kotoneva koillisessa ovat turvetuotantoalueita. UPM Kymmene Oyj on vuokrannut Korvennevan suon yksityiselle yritykselle, joka on hakenut ympäristölupaa suolle turvetuotantoa varten. Luonnonsuojelu Välittömästi alueen länsipuolelle sijoittuu Mankanevan (FI0200018) Natura-alue, joka on liitetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI, Sites of Community Importance). Suurin osa kohteesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Lähin muu Natura-alue on viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuva Kukilankeidas. Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuvan Korvennevan suoalueen pohjoisosa kuuluu FINIBA-alueeseen Merikarvian pohjoisosan suot, johon kuuluvat myös hankealueen länsipuolelle sijoittuvat Mankaneva ja Kaakkurinneva sekä kuusi muuta suoaluetta noin 2-8 kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjois-, itä- ja eteläpuolilla. Lähisoilla pesii 9-12 kaakkuriparin löyhä yhteisö.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (82) Lähin luonnonsuojelualue on yksityinen Riispyyn luonnonsuojelualue noin kuusi kilometriä hankealueen länsipuolella. Lintuvesien suojeluohjelmien kohteista Kotolahti- Riispyynlahti ja Österbackanlahti sijoittuu noin 6,5 kilometriä hankealueen länsipuolelle. Hankealueen itälaidalla sijaitseva Korvennevan suon eteläosa on merkitty maakuntakaavassa suojelualueena. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alueella ei sijaitse vakituisia asuinrakennuksia tai lomarakennuksia. Tuulivoimaloiden suunniteltuihin rakennuspaikkoihin nähden lähimmät asuinrakennukset ja lomarakennukset sijaitsevat noin 1300 etäisyydellä tuulivoimalan rakennuspaikasta Hahkankeitaan suon läheisyydessä hankealueen itäpuolella. Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloiden rakennuspaikoista sijaitsee neljä vakituista asuinrakennusta ja kolme lomarakennusta. Lähiseudun maaseutumainen asutus sijoittuu nauhamaisesti hankealueen itäpuolella kulkevan valtatien 8 ja hankealueen pohjoisosan läpi kulkevan Riispyyntien varteen. Asutus on pääosin väljää. Tiiveintä asutus on Kuvaskankaan, Honkajärven ja Timmerheidin kylissä. Kuvaskankaan kylä sijoittuu noin kahden kilometrin ja Honkajärven kylä noin kolmen kilometrin etäisyydelle hankealueesta valtatien 8 varteen. Timmerheidin kylä sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta luoteeseen Riispyyntien varressa. Virkistys ja elinkeinotoiminta Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kirrinevan turvetuotantoalue sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella. Aluetta käytetään tavanomaiseen virkistäytymiseen kuten marjastukseen, sienestykseen, luonnon tarkkailuun ja metsästykseen. Liikenne Alueen pohjoisosaa halkoo yleinen maantie Riispyyntie ja etelä-pohjoissuunnassa Mankanevan metsätie. Riispyyntien kautta on yhteys valtatiehen 8, etäisyys kaava-alueen rajalta Riispyyntietä pitkin. 4 km. Kaava-alueen eteläosasta on myös suorahko yhteys valtatielle pientä metsätietä pitkin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (82) Kuva 11: Tienumerokartta Maantie 13173 on sorapintainen, 6 metriä leveä yhdystie Kuvaskankaan ja Riispyyn välillä. Tien nopeusrajoitus on 80 km/h. Valtatien 8 leveys on 10/7 metriä ja nopeusrajoitus maantien 13173 (Kuvaskangas) liittymän kohdalla 80 km/h. Kuva 12: Maanteiden liikennemäärät tuulivoimapuistojen läheisyydessä. Muinaisjäännökset Hankealueelta ei ole aikaisemmin havaittu muinaisjäännöksiä. Arkeologisessa inventoinnissa löydettiin hankealueelta yksi uusi muinaisjäännöskohde ja sähkönsiirtoreittivaihtoehtojen VEA ja VEC läheisyydestä yksi uusi muinaisjäännöskohde. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset näkyvät kartalla Kuva 4. Uusi kohde sijoittui kaavaluonnokseen merkityn tuulivoimalapaikan välittömään läheisyyteen. Kaavaehdotusta on pienennetty luonnoksesta ja kohde ei kuulu enää kaavaalueelle. Muut kohteet voidaan tarvittaessa merkitä maastoon rakennustöiden ajaksi, riskien vähentämiseksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (82) Antunperinkangas 3.1.4 Maanomistus Kuva 13: Muinaisjäännösinventoinnissa löydetty uusi kohde. Kuvan nuoli osoittaa pohjoiseen. (Kuva Kalle Luoto) Kohteeseen kuuluu kaksi avokalliolla sijaitsevaa röykkiötä. Röykkiöistä pohjoisempi on rakenteeltaan selvempi, vaikkakin se on ilmeisesti osin tuhoutunut. Pohjoisempi röykkiö sijaitsee kallion laella. Se on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 1,5 m. Korkeutta rakenteella on 0,2 m. On mahdollista, että röykkiöstä on otettu tai vieritetty kiviä ja ainoastaan alin kivikerta on säilynyt. Röykkiö on jäkälän peitossa. Toinen (eteläisempi) röykkiö on 7 m pitkä ja 2 m leveä. Korkeutta sillä on noin 0,2 m ja se on lounas-koillinen suuntaan ladottu. Röykkiö koostuu 1-2 kivikerrasta. Röykkiö on jäkälän peittämä. Suunnittelualue sijoittuu UPM Kymmene Oy:n omistamalle tilalle 484-417-9-178 sekä muille yksityisomistuksessa oleville tiloille (noin 15 yksityistä maanomistajaa). Otsotuuli Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimukset alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 YVA menettely Korvennevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on arvioitu YVA menettelyssä YVA - lain ja sen muutoksen (468/1994, 458/2006) sekä YVA - asetuksen (713/2006) mukaisesti. Yhteysviranomaisen lausunto Merikarvian Korvennevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annettiin 10.6.2014. 3.2.2 Muut tuulivoimahankkeet Hankealueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Länsipuolelle on Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava. Merikarvian kunnanvaltuusto hyväksyi Korpi-Matin kaavaehdotuksen 17.11.2014 58. Osayleiskaavan kohtaan tuulivoimaloiden rakentamista koskeviin yleisiin määräyksiin muutettiin valtuuston päätöksellä teksti:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (82) 3.2.3 Turvetuotanto Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot (VNP/993/1992 & Ympäristöhallinnon ohje 4/2012) ylittävää melua kaava- ja lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Lähin toiminnassa oleva tuulivoimapuisto on PVO Innopower Oy:n Kristiinankaupungin Furuvikenin tuulivoimapuisto, joka sijaitsee noin 35 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Tuulivoimapuisto käsittää kolme noin 1 MW tuulivoimalaa, jotka ovat valmistuneet vuonna 2004. Porin alueella on toiminnassa olevia tuulivoimaloita satama-alueilla ja merellä. Etäisyyttä tuulivoimaloihin on Korvennevan hankealueelta noin 45 kilometriä. Tuulivoimahankekartta sivulla 62. Kuva 14: Alue, jota on haettu turvetuotantoalueeksi. UPM Kymmene Oyj on vuokrannut hankealueen pohjoispuolella sijaitsevan Korvennevan suon yksityiselle yritykselle. Yritys on hakenut ympäristölupaa Korvennevan suolle turvetuotantoa varten. Aluehallintovirasto on antanut hakemukseen kielteisen päätöksen, mutta asian käsittely jatkuu. 3.2.4 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu UPM aloitti tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna 2012. Hankkeesta vastaa nyt Otsotuuli Oy. Hankkeesta vastaava teetti ympäristöselvityksiä, jotka kattavat YVAmenettelyssä tarvittavat pesimälinnusto-, lepakko-, liito-orava-, kasvillisuus- ja biotooppiselvitykset sen hetkisen suunnittelutilanteen mukaisilla voimalapaikoilla tai hankealueella sekä lintujen kevät- ja syysmuuton seurannan. Hankkeen alustava tekninen suunnittelu tehtiin alkuvuodesta 2013. Hankesuunnittelussa kartoitettiin tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitiin rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Hankkeesta vastaavan lähtökohtana on ollut sijoittaa tuulivoimalat alueille, joissa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle ja ympäristölle. Tuulivoimaloiden alustavat sijainnit on pyritty löytämään siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta haittaa melun tai varjostuksen muodossa. Hankkeen suunnittelua jatkettiin samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Otsotuuli Oy:n tavoitteena on aloittaa tuotanto Korvennevan tuulivoimapuistossa vuoden 2015 loppuun mennessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (82) 4 TAVOITTEET 4.1.1 Hankkeen tavoitteet Suomen kansainvälisiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin vastaaminen ja niiden saavuttamisen edistäminen Kansallisen, energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi asetetun tavoitteen toteuttaminen ja uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Lähiympäristön sähkön toimituksen vakauttaminen ja sähköverkon vahvistaminen Tuotannollinen ja taloudellinen kannattavuus Asutuksen, ympäristön ominaispiirteiden säilymisen ja luonnon arvokohteiden huomioiminen Verotulojen, työllisyyden ja yritystoiminnan kasvattaminen Hankkeen toteuttaminen edellyttää suunnittelualueen kaavoittamista. 4.1.2 Yleiskaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttaminen siten, että Ympäristön muutosten toteutuksessa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon YVA menettelyssä ja osallisten antamassa palautteessa esille tulleita seikkoja. Tuulivoimapuisto rakennetaan luonnonympäristön ja maiseman ominaispiirteet huomioiden, luonnonympäristöä säästäen ja maiseman monimuotoisuus turvaten Maankäytössä sopeutetaan uudet rakentamistoimenpiteet luonnonympäristöön ja maisemaan. Rakentamisen ja toiminnanaikaisia haitallisia vaikutuksia lievennetään ja ehkäistään osana alueen monipuolista kehittämistä. Otetaan huomioon muut aluetta koskevat suunnitelmat ja maankäyttötarpeet sekä kaavoitusmenettelyn aikana mahdollisesti ilmenevät, suunnittelualueeseen kohdistuvat muut tavoitteet. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) muutettiin 2011 siten, että tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntäminen voi perustua aikaisempaa laajemmin yleiskaavoitukseen. Lakimuutos on tullut voimaan esitetyn mukaisena 1.4.2011. MRL:ssa yleiskaavan käyttämisestä tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä säädetään uudessa 10 a luvussa; tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset säädetään lain 77 a, 77 b ja 77 c :issä. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 :n yleiskaavassa huomioon otettavista asioista tämän kaavan laadinnan lähtökohtia ovat erityisesti: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys mahdollisuudet energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys MRL:n tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset tulivat voimaan 1.4.2011. MRL:n 77 b mukaiset tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset ovat: yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (82) Osayleiskaava laaditaan MRL 77 :n mukaisesti siten että sen perusteella voidaan myötään tuulivoimaloille rakennusluvat. 4.1.3 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kunta on kuuluttanut osayleiskaavan vireille hanketoimijan aloitteesta. Kaavan laadinnan kustannuksista on sovittu kaavoitussopimuksella hanketoimijan ja kunnan kesken. Kaavoitussopimuksella ei ole sovittu kaavan sisällöstä. Kunnalla ei ole alueelle hankkeen kanssa ristiriitaisia tavoitteita. Alueelle ei ole rakennuspainetta. Kaavan rajauksen suhteen kunnan tavoitteena on keskittyä tuulivoimatuotantoon liittyvien toimintojen osoittamiseen. Rajaus pyritään pitämään mahdollisimman suppeana. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadintaa ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maakuntakaava. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat periaatteellisia linjauksia sekä erityistavoitteita, jotka ovat velvoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat seuraavat asiakokonaisuudet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Alueidenkäytössä on turvattava lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (82) Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Tuulivoimapuistoalueelle ei ole Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu aluevarauksia. Satakunnan maakuntakaavassa ei ole ratkaistu tuulivoimapuistojen sijoittelua manneralueella. Tuulivoimapuistoalueen länsiosa rajautuu luonnonsuojelualueeseen (SL), Mankaneva- Kakkurinneva, Mankanevan Natura-alue (FI0200018, 454 ha). Suurin osa Mankaneva- Kakkurinnevasta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen. Alue suojellaan luonnonsuojelulailla. Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste. Lisäksi alueen itäreunassa on Korvennevan vanha suolaidun (ruohoinen neva), joka on maakuntakaavassa osoitettu suojelualueeksi (S, kohde nro 2051, Satakunnan luonnonsuojeluselvityksen kohde nro 475). Alueen ulkopuolella koillisessa ja kaakossa on maa-ainestenottoalueet, jotka ovat merkittäviä turvetuotantoalueita (EO3; Kotoneva 255 ha, Kirrineva 165 ha) ja etelässä alueen ulkopuolella on muutamia muinaisjäännöskohteita (sm). Lähin maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (kh), Korvenkangas, Riispyy, sijoittuu suunnittelualueen itäpuolelle Riispyyntien varteen. Alueella on aiemmin sijainnut kahden talon, Korvensalon ja Ylisentalon, tiivis rakennusryhmä korven keskellä. Ylisentalon päärakennus on purettu yli 10 vuotta sitten ja alue on siltä osin muuttunut merkittävästi. Korvensalon rakennettu ympäristö on edelleen maakunnallisesti merkittävä. Maakuntakaavan suojelualuemerkintä S (Korvennevan vanha suolaidun) sijoittuu Korvennevan osayleiskaava-alueen koillispuolelle. Suojelualueelle ei osoiteta tuulivoimatuotantoon liittyviä rakenteita. Tuulivoimapuisto on suojelualueen osalta maakuntakaavan mukainen. Tuulivoimapuisto sivuaa kaakossa maakuntakaavan aluevarausta EO3 (maaainestenottoalue, merkittävä turvetuotantoalue). Alueelle ei osoiteta tuulivoimatuotantoon liittyviä rakenteita. Suunnittelualueen eteläpuolella hieman etäämmällä on muinaismuistokohteita (sm). muinaismuistoalueisiin ja kohteisiin liittyvän suojelumääräyksen mukaan muinaismuistoalueiden ja - kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon niiden suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisemaalueisiin tai kulttuuriympäristöihin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (82) Kuva 15: Ote Satakunnan maakuntakaavasta (Satakuntaliitto, vahv. 30.11.2011). Yleiskaavaalue on rajattu punaisella.)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (82)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (82) Vaihemaakuntakaava 1 Ympäristöministeriö vahvisti 3.12.2014 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö hylkäsi kaavasta tehdyt viisi valitusta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 valmistelu aloitettiin vuonna 2010 Mannertuulialueet Satakunnassa -selvityksellä. Selvityksessä analysoitiin niitä alueita, jotka parhaiten soveltuvat tuulivoimatuotantoon laajoina, keskitettyinä kohteina. Varsinainen kaavaprosessi käynnistyi vuoden 2011 keväällä. Kaavan valmistelussa oli mukana kuntien yhdyshenkilöistä sekä eri alojen asiantuntijoista koostuva työryhmä. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Tuulivoimatuotannon alueet osoitetaan vaihemaakuntakaavassa alueen ominaisuutta kuvaavalla merkinnällä. Teoreettisen laskennan mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavalla 1 mahdollistetaan 3,10 TWh sähkön tuotanto. Kaikkiaan vaihemaakuntakaavassa osoitetaan 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotannon aluetta. Maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi luetaan pääsääntöisesti alueet, jotka teoreettisen tarkastelun perusteella mahdollistavat yli 8-10 voimalayksikön sijoittumisen. Teoreettisen arvion mukaan Satakunnan alueille mahtuisi yhteensä yli 300 tuulivoimalayksikköä. Satakunnan tuulivoimatuotantoa käsittelevä vaihemaakuntakaava mahdollistaa tuulivoimatuotannon keskittämisen ja maakunnallisesti merkittävien alueiden suunnittelun. Kunnat laativat alueen yksityiskohtaisemman suunnitelman (yleiskaavoitus), jossa tuulivoimaloiden alue määritellään tarkemmin ja tutkitaan tuulivoimaloiden korkeus, lukumäärä ja sijoittaminen maastoon. Suunnittelutyön yhteydessä tehdään maisema- ja meluselvitykset, varjostusmallinnukset sekä arvioidaan tuulivoimatuotannon vaikutuksia tuulivoimaloiden tarkemman sijoittelun pohjalta. Lähes kaikilla Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 tuulivoimaloiden alueilla on hanke vireillä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (82) Kuva 16: Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ja osayleiskaava-alueen rajaus
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (82) Yleiskaavat Hankealueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Hankealueen länsipuolella on Merikarvian kunnanvaltuustossa joulukuussa 2014 hyväksytty Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (82) Kuva 17. Korpi-Matin tuulipuiston osayleiskaava. Korvennevan hankealueen rajaus on merkitty kuvaan punaisella viivalla. Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Esiselvitys Hankkeen esisuunnittelu aloitettiin vuonna 2011. Esiselvityksessä (Pre-Feasibility Study Korvenneva 12 WTG wind farm, FCG 2012) tehtiin alustava tuulianalyysi, tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelu ja tuotantoarvio. Lisäksi määriteltiin tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitiin investointikustannuksia. Suunnittelualue on tuulimittausten mukaan lupaava tuulivoimatuotantoon. YVA Korvennevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on arvioitu YVA menettelyssä YVA - lain ja sen muutoksen (468/1994, 458/2006) sekä YVA - asetuksen (713/2006) mukaisesti. Lisäksi on arvioitu tarvittavien huoltoteiden ja sähkönsiirron liittymisjohtojen aiheuttamat vaikutukset ympäristöön. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. YVA -ohjelma valmistui toukokuussa 2013 ja YVA- selostus tammikuussa 2014. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta saatiin 10.6.2014.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (82) YVA-menettelyn yhteydessä selvitetyt alueen olot ja ominaisuudet ovat tuulivoimakaavan suunnittelun taustatietona. Tavoitteena on huomioida löydetyt luontoarvot ja sovittaa tuulivoimatuotanto suhteessa niihin sekä ympäröivään asutukseen ja muihin alueen maankäyttötavoitteisiin. 5 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 5.1.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, riippumatta siitä, mainitaanko heitä OAS:n tai kaavaselostuksen osallisten luettelossa. Osallisia ovat siten mm.: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Satakunnan luonnonsuojelupiiri. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset naapurikunnat Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: 5.1.2 Vireilletulo Kuntien hallintokunnat, rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta ja perusturvalautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Satakuntaliitto Satakunnan museo Puolustusvoimat Ilmavoimat Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Metsähallitus Satakunnan pelastuslaitos Viestintävirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto AVI Hanke on mainittu Merikarvian kaavoituskatsauksessa 3.6.2013. Vireille tulosta ja OAS:n nähtäville asettamisesta on ilmoitettu kuulutuksella 30.5.2013. 5.1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Yleisötilaisuudet Ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA:n aikana on järjestetty yleisötilaisuudet YVA- ohjelma- ja - selostusvaiheissa. Yleisötilaisuuksissa on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään YVA - hankkeesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa sekä keskustella hankkeesta vastaavan, YVA - konsultin ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuk-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (82) sista on tiedotettu mm. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksissa sanomalehdessä sekä internet-sivuilla. Alustavan kaavaluonnoksen sisältöä on esitelty ja siitä on keskusteltu YVAseurantaryhmän kokouksessa Merikarvialla 18.12.2013. Kaavaluonnosta on esitelty yleisötilaisuudessa 13.2.2014 nähtävillä olon aikana samanaikaisesti YVA arviointiselostuksen kanssa. Valmisteluvaiheen kuuleminen Valmisteluvaiheen kuulemisen 13.2.2014 17.3.2014 aikana osalliset ovat voineet jättää kaavaluonnoksesta mielipiteen. Ehdotusvaiheen kuuleminen Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus liiteaineistoineen oli MRA 19 :n mukaisesti ehdotusvaiheen kuulemistarkoituksessa nähtävänä 15.12.2014 31.1.2015 Merikarvian kunnanvirastossa, Kauppatie 40 sekä kunnan internetsivuilla www.merikarvia.fi. Osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä samanaikaisesti osayleiskaavaehdotuksen kanssa. Kunnan jäsenet ja osalliset saivat esittää muistutuksen osayleiskaavaehdotuksesta sen nähtävänäoloaikana. Muistutukset tuli toimittaa 31.1.2015 mennessä kirjallisina Merikarvian kunnanvirastoon os. Kauppatie 40 29900 Merikarvia, tai sähköpostilla: kirjaamo@merikarvia.fi. Yhteyshenkilöt: kehittämisjohtaja Jorma Huuhtanen p. 044 72 46 302 ja rakennustarkastaja Mirja Rantanen, p. 044 72 46 344. Alueen maanomistajille ja alueen naapureille lähetettiin kuulutus postitse tiistaina 9.12.2014 eli viikkoa ennen nähtävänä oloajan alkamista. Ehdotus toisen kerran nähtäville Kaava asetetaan toistamiseen ehdotuksena nähtäville. Tiivistelmät palautteista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaavaasiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. 5.1.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Satakunnan ELY-keskuksessa 15.4.2013. Neuvottelusta laadittu muistio on kaavan liitteenä. Kaavan valmisteluvaiheessa on järjestetty työneuvottelu 4.12.2013 Satakunnan ELYkeskuksessa ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Alustavan kaavaehdotuksen sisältöä on esitelty ja siitä on keskusteltu työneuvottelussa Varsinais-Suomen ELY:ssä 11.9.2014. Yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kun lausunnot ja muistutukset oli saatu, järjestettiin MRA 18 mukainen viranomaisneuvottelu Satakunnan ELY-keskuksessa 4.3.2015. Neuvottelun muistio on kaavan liitteenä. Tarvittaessa järjestetään vielä viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksen toisen nähtävillä olon jälkeen, kun lausunnot ja muistutukset on saatu. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Tarvittaessa kaavaa voidaan käsitellä työneuvotteluissa. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumisja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (82) Tiivistelmät lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaavaasiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. 5.1.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.1.6 Tiedotustavat Hankkeeseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS:n tarkoituksena on selvittää osayleiskaavan merkitykseen nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavoitusmenettelyn aikana kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka. Merikarvian kunnanhallitus päätti 20.5.2013 kaavoituksen vireille tulon kuuluttamisesta ja OAS:n nähtäville asettamisesta. OAS toimitettiin tiedoksi Varsinais-Suomen ELYkeskukselle, Satakuntaliitolle ja Satakunnan Museolle. OAS:sta ja kaavan vireilletulosta on kuulutettu 30.5.2013. Merikarvian Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmistelusta ja nähtävillä pitämisestä saa tietoja Merikarvian kunnan ilmoituksista ja tiedotteista (Merikarvianlehdestä), lehdistöltä ja yleisötilaisuuksista, Merikarvian kunnan ilmoitustauluilta, internetsivulta www.merikarvia.fi, yhteyshenkilöiltä sekä kaavan laatijalta. 6 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Yleiskaavan laadinnan tarve Tuulivoimapuisto edistää niitä ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa asennettu kokonaisteho 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Kaavalla mahdollistetaan tuulivoimapuiston rakentaminen. Kaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena (MRL 77a ). 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 6.2.1 Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös 6.2.2 Kaavoitussopimus 6.2.3 YVA menettely Aloitteen kaavan laatimiseksi teki UPM Kymmene Oyj. Merikarvian kunnanhallitus päätti käynnistää osayleiskaavan laatimisen Korvennevan alueelle 25.3.2013. Merikarvian kunnanhallitus hyväksyi kaavan laatijaksi FCG:n. UPM on Merikarvian kunnan kanssa 25.3.2013 solmitulla kaavoitussopimuksella sitoutunut vastaamaan kaavan laatimisen kustannuksista, kuulutus- ja lehtiilmoituskustannuksista sekä konsulttipalkkioista, jotka konsultti laskuttaa suoraan UPM:ltä. Korvennevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on arvioitu YVA menettelyssä YVA - lain ja sen muutoksen (468/1994, 458/2006) sekä YVA - asetuksen (713/2006) mukaisesti. YVA -ohjelma valmistui toukokuussa 2013. YVA -selostus vaikutusten arviointeineen valmistui tammikuussa 2014. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa 10.6.2014 (Dnro VARELY/8/07.04/2013).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (82) 6.3 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 15.4.2013. Neuvottelusta laadittu muistio on asemakaavan liitteenä. 6.4 Viranomaistyöneuvottelu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa sovitun mukaisesti pidettiin viranomaisten kanssa vielä työneuvottelu ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Työneuvottelu pidettiin 4.12.2013. 6.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot 6.5.1 Nollavaihtoehto Yleiskaavaprosessia edeltävässä YVA - menettelyssä tutkittiin vaihtoehtoja tuulivoiman ja sähkönsiirron suhteen: Nollavaihtoehtona YVA:ssa tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa Korvennevan tuulivoimapuistohanketta ei toteutettaisi. Tällöin vastaava energiamäärä tuotettaisiin muilla tuotantokeinoilla tai tarvittava energia ostettaisiin muualta. Nollavaihtoehdossa alueen maankäyttö ja yhdysrakenne pysyisivät nykyisen kaltaisina. Hankealuetta koskevia tuulivoimapuiston osayleiskaavoja ei laadittaisi. Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreitin alueiden maankäyttö jatkuisi nykyisen kaltaisena metsätaloudessa sekä virkistyskäytössä ja kehittyisi muun suunnitellun tai alueelle tulevaisuudessa kohdistuvan uuden maankäytön mukaisesti. Nollavaihtoehdossa myös alueen luonto ja maisema jatkaisivat luontaista kehitystään. Muutoksia nykytilaan voisi tapahtua muiden hankkeiden tai toimintojen seurauksena. Alueella metsähakkuut ovat mahdollisia ja näiden seurauksena suunnitellun tuulivoimapuiston alueelle kohdistuisi samankaltaisia vaikutuksia kuin tuulivoimapuiston rakentamisen aikana tehtävistä raivauksista. Nollavaihtoehdossa tuulivoimapuisto ei aiheuttaisi vaikutuksia linnustoon tai muuhun eläimistöön. Hankealueella metsänkäsittelytoimet tulisivat luultavasti jatkumaan nykyisellään ja vaikuttamaan alueen pesimälinnustoon rakenteeseen jatkossakin. Muuttolinnuston osalta alueen nykytila todennäköisesti säilyisi, koska lintujen törmäysriski ei kasvaisi. Alueen kautta muuttavaan linnustoon ja sen läheisyydessä lepäilevään linnustoon vaikuttaisivat kuitenkin mahdolliset lähialueen muut hankkeet. Nollavaihtoehdossa eivät toteutuisi hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaiset haitalliset tai myönteiset ympäristövaikutukset, eivätkä positiiviset vaikutukset aluetalouteen. Nollavaihtoehdossa jäisivät toteutumatta tämän hankkeen osalta pyrkimykset Suomen tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa sekä vähentää siten haitallisia päästöjä ja ilmastovaikutuksia. 6.5.2 Tuulivoimavaihtoehdot Tuulivoiman suhteen tarkasteltiin YVA:ssa kahta vaihtoehtoa: VE 1 Rakennetaan enintään 12 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 120 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW. VE 2 Rakennetaan enintään 12 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 140 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW. YVA - johtopäätökset tuulivoiman suhteen : Molemmat tuulivoimapuiston toteuttamisvaihtoehdot VE1 ja VE2 todettiin YVA:ssa toteuttamiskelpoisiksi. Vaikutuksissa ei tunnistettu eroa juuri muutoin kuin maisemavai-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (82) 6.5.3 Sähkönsiirto kutusten osalta. Matalammassa toteutusvaihtoehdossa VE1 maisemavaikutukset todettiin hieman lievemmiksi kuin toteutusvaihtoehdossa VE2. Äänimaisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat sidoksissa enemmän valittavaan voimalatyyppiin ja sen meluarvoihin kuin voimalaitosten korkeuteen. Hankkeen keskeisimpien vaikutusten luonnon kannalta katsottiin olevan linnustoon kohdistuvat vaikutukset, sillä tuulivoimapuiston molemmat vaihtoehdot aiheuttavat törmäysriskin joillekin alueen yli muuttaville lintulajeille sekä paikallisille suolajeille. Hankealue sijoittuu kuitenkin sivuun keskeisistä muuttoreiteistä. Vaihtoehto VE 2:n arvioitiin aiheuttavan hieman suuremman törmäysriskin linnustolle. Tuulen nopeus kasvaa korkeuden kasvaessa, joten teknistaloudelliselta kannalta napakorkeudeltaan korkeampi toteuttamisvaihtoehto VE2 on kannattavampi. Sähkönsiirron suhteen YVA:ssa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa: VE A Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta 110 kv ilmajohto luoteeseen Korpi-Matin tuulivoimapuiston 110 kv sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 4,7 kilometriä. VE B Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta 110 kv ilmajohto koilliseen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 14 kilometriä. VE C Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta 110 kv ilmajohto rakennettavan Puukosken sähköaseman kautta etelään Leväsjoen sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 32 kilometriä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (82) Kuva 18: Sähkönsiirtovaihtoehdot. Korvennevan kaava-alue on rajattu kuvaan punaisella. YVA johtopäätökset sähkönsiirron suhteen: Voimajohtojen osalta olisi pyrittävä minimoimaan niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja rakennettava mahdollisimman lyhyttä ja siten vähiten tilaa edellyttävä vaihtoehto. Kaikki sähkönsiirtovaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Vaihtoehdolla VEA on vähiten ympäristövaikutuksia, koska rakennettava sähkönsiirtoreitti on lyhin ja vastaavasti vaihtoehdolla VEC on laajimmin ympäristövaikutuksia, koska reitti on pisin. Lähiseudulle toteutettavien muiden tuulivoimahankkeiden sähkönsiirron toteuttaminen Korvennevan kanssa yhteisillä voimajohdoilla olisi ympäristövaikutusten kannalta edullisin vaihtoehto. Useat rinnakkaiset voimajohdot aiheuttavat laajoja haitallisia vaikutuksia etenkin metsätaloudelle, maisemalle ja luonnon monimuotoisuudelle. Jatkosuunnittelun aikana on syytä ylläpitää vuoropuhelua hankkeen eri sidosryhmien ja asianosaisten kanssa sekä pohtia tarpeellisessa määrin vaikutusten vähentämis- ja lieventämiskeinoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (82) 6.5.4 Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet Tuulivoima Yleiskaavaratkaisun pohjaksi valittiin hankkeelle asetetut tavoitteet parhaiten täyttävä toteuttamisvaihtoehto VE2. Sähkönsiirto Lopullinen sähkönsiirtoratkaisu edellyttää neuvotteluja sähköyhtiöiden, eri hanketoimijoiden, maanomistajien, viranomaisten ja muiden osallisten kesken. Sähkönsiirto ei ratkea kaavaprosessin aikana minkä takia se esitetään kaavassa ohjeellisesti. 6.6 Yleiskaavaluonnos Osayleiskaavaa valmisteltiin vuoden 2013 aikana. Ympäristövaikutusten arviointia ja selvityksiä laadittiin kevään, kesän ja syksyn 2013 aikana. Selvityksiä täydennettiin kesällä 2014 suurikokoisten pesimälintujen lentoreittien seurannalla. Osayleiskaavaluonnos sisälsi 12 voimalaa. Merikarvian kunnanhallitus päätti osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta. Kaavaluonnos oli MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti nähtävänä Merikarvian kunnanvirastossa 13.2.2014 17.3.2014. Kuva 19: 13.2.2014 17.3.2014 nähtävillä ollut kaavaluonnos Kaavoitushankkeesta järjestettiin yleisötilaisuus nähtävillä olon aikana 13.2.2014.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (82) Kuva 20: Yleisötilaisuus 13.2.2014 Tilaisuudessa esiteltiin myös YVA arviointiselostusta. Seija Savo (Varsinais-Suomen ELY) esitteli YVA-menettelyprosessia. Otsotuuli Oy esitteli hankesuunnittelun tilannetta. Leila Väyrynen (FCG) esitteli YVA selostuksen luonnoksen. Tuomo Järvinen esitteli kaavaluonnosta. Tilaisuudessa kysyttiin mm. Eltel Oy:n voimajohtoreiteistä sekä onko luontoselvityksistä erillistä raporttia. Palaute kaavaluonnoksesta Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana saatiin kuusi lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Lausunnon antoivat Finavia Merivoimien esikunta Pääesikunta Satakuntaliitto ELY-keskus Satakunnan museo Selostuksen liitteenä on yhteenveto kaavaluonnoksesta esitetyistä lausunnoista vastineineen. 6.7 Viranomaistyöneuvottelu Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen 11.9.2014 pidettiin viranomaistyöneuvottelu, johon viranomaistahoista osallistuivat Varsinais-Suomen ELY, Satakunnan Liitto ja Satakunnan Museo. Neuvottelussa käytiin läpi kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja keskusteltiin tulevan kaavaehdotuksen sisällöstä. 6.8 Osayleiskaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saadun palautteen, sen jälkeen pidetyn viranomaisten kanssa käydyn työneuvottelun sekä kesän 2014 aikana tehtyjen lisäselvitysten pohjalta valmisteltiin kaavaehdotus. Luonnokseen nähden kaavaehdotuksen merkittävimmät muutokset olivat seuraavat: Voimaloiden määrä vähennettiin 12:sta kymmeneen. Voimaloiden sijoittelua muutettiin siten, että muuttolinnuille saatiin voimaloista vapaita lentoväyliä itä-länsisuunnassa sekä Mankanevalta myös etelään. Kaavamääräyksiä ja merkintöjen selityksiä tarkistettiin. Kaavaselostusta ja liiteaineistoja täydennettiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (82) Osayleiskaavaehdotus liiteaineistoineen oli MRA 19 :n mukaisesti ehdotusvaiheen kuulemistarkoituksessa nähtävänä 15.12.2014 31.1.2015 kunnanvirastossa ja kunnan internetsivuilla. Kuva 21: 15.12.2014 31.1.2015 nähtävillä ollut kaavaehdotus (1.) Alueen maanomistajille ja alueen naapureille lähetettiin kuulutus postitse tiistaina 9.12.2014 eli viikkoa ennen nähtävänä oloajan alkamista. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot. Palaute kaavaehdotuksesta Kaavaehdotuksesta saatiin 11 lausuntoa ja 3 muistutusta. Palaute ja niihin laaditut kaavan laatijan vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä. 6.9 Viranomaisneuvottelu Yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kun lausunnot ja muistutukset oli saatu, järjestettiin MRA 18 mukainen viranomaisneuvottelu Satakunnan ELY-keskuksessa 4.3.2015. Neuvottelusta laadittu muistio on selostuksen liitteenä. 6.10 Osayleiskaavaehdotus 2 Lausunnoissa ja muistutuksissa sekä viranomaisneuvottelussa annetun palautteen johdosta osayleiskaavaan tehtiin muutoksia ja se asetetaan uudestaan ehdotuksena nähtäville. Voimaloiden määrää vähennettiin seitsemään. Kolme pohjoisinta voimalaa poistettiin ja kaava-aluetta supistettiin vastaavasti.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (82) Yleiskaavaehdotus (2.) on 30 vrk nähtävillä ja siitä pyydetään lausunnot sekä otetaan vastaan muistutuksia samalla tavalla kuin ensimmäisestä kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olon päätyttyä, kun kaikki palaute on saatu, pidetään tarvittaessa vielä viranomaisneuvottelu. Lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan vastineet. 6.11 Osayleiskaavan hyväksyminen Osayleiskaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää Merikarvian kunnanvaltuusto. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä alkaa kuukauden valitusaika. Valitusajan päätyttyä yleiskaava tulee voimaan kuulutuksella. 6.12 Voimaloiden numerointi kaavan eri vaiheissa Voimaloiden numerointi on muuttunut kaavaprosessin aikana seuraavasti: Kuva 22: Voimaloiden numerointi; vasemmalla luonnos-, keskellä ehdotusvaihe 1 ja oikealla ehdotusvaihe 2. 7 YLEISKAAVAN KUVAUS 7.1 Tuulivoimapuiston rakenne Korvennevan tuulivoimapuisto muodostuu enintään 7 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemista. Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia tuulivoimaloita, joiden yksikköteho on 2,4-4,0 MW. Teräslieriö- tai teräs/betoni hybriditornin napakorkeus on noin 140 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 140 metriä (siipi 70 m). Tällöin lieriörakenteisella tornilla voimaloiden siiven kärki nousee noin 210 metrin korkeuteen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (82) Kuva 23: Periaatekuva tyypillisestä tuulivoimalasta. Kuvan tuulivoimalan teräslieriötornin korkeus on noin 140 m ja lapa 60 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimikorkeus on yhteensä noin 200 metriä. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköasema aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä käyttöön oton jälkeen lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (82) 7.2 Yleiskaavan rakenne Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M-1) jolle on osoitettu rakennusalat enintään 7 tuulivoiman sijoittamiselle. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tv-merkinnöin on rajattu alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa. 7.2.1 Kaavamerkinnät Kuva 24: Kaavaehdotus (2.). Tuulivoimaloiden paikat on osoitettu ohjeellisin kohdemerkinnöin. Osayleiskaavassa osoitetaan tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä maakaapeleiden sijainnit. Huoltoteinä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä.