J U K O L A N K A D U N P Ä I V Ä K O T I A S E M A K A A V A N M U U T O S

Työ nro 1743 16.10.2019 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS J U K O L A N K A D U N P Ä I V Ä K O T I A S E M A K A A V A N M U U T O S K A A V A S E L O S T U S KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 2.1. 2019 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima Muutosalueen sijainti opaskartalla

JUKOLANKADUN PÄIVÄKOTI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 Asemakaavan muutos koskee Mutalan (10) kaupunginosan korttelia 139, korttelia ympäröivää lähivirkistysaluetta ja siinä kulkevaa pyöräilyväylää, sekä Jukolankadun aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Mutalan (10) kaupunginosan kortteli 139 ja lähivirkistysalue. Kaavoitusohjelman työ nro 1743. Kuva 1. Viistoilmakuva suunnittelualueesta (Blom 2017) Joensuu 16.10.2019 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

SISÄLLYSLUETTELO 2 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 1.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 1.1.2 Luonnonympäristö... 4 1.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 1.1.4 Maanomistus... 7 1.2 SUUNNITTELUTILANNE... 7 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET... 11 2.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET...11 2.1.1 Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet...11 2.1.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 12 3 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTOEHDOT... 13 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 13 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT...13 4.1.1 Korttelialueet...13 4.1.2 Muut alueet ja varaukset... 14 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET... 14 4.2.1 Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin... 14 4.2.2 Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin... 14 4.2.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 15 4.2.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen... 16 4.2.5 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin.. 16 4.2.6 Muut vaikutukset... 16 4.2.7 Ympäristön häiriötekijät... 16 5 TOTEUTUS...16 6 SUUNNITTELUVAIHEET... 17 TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaluonnos 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Vireilletulovaiheen lausunnot ja mielipiteet, sekä niihin annetut vastineet 4. Tontinkäyttösuunnitelma 23.3.2019 (Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen Ky.) 5. Rakennuslupavaiheen suunnitelmia

TIIVISTELMÄ 3 Asemakaavan muutoksen perustelut Joensuun tilakeskus on hakenut asemakaavamuutosta Jukolankadun länsipuolella Venetien risteyksen kohdalla olevaan kortteliin. Korttelialueelle aikaisemmin suunniteltu palveluasunto- ja kirkkohanke ei toteudu. Kortteliin on tarkoitus rakentaa 9-osastoinen päiväkoti. Tämän hankkeen toteuttaminen edellyttää, että asemakaava muutetaan. Päiväkotirakennushankkeen myötä siirretään osa pyörätiestä korttelin ulkopuolelle. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt päiväkodin rakentamista koskevan hankesuunnitelman 17.12.2018 ( 173). Hankesuunnitelman perusteella on järjestetty tarjouskilpailu tontin toteuttamisesta. Tarjouksissa on esitetty myös luonnossuunnitelmat toteutuksesta. Hankkeen kiireellisyyden vuoksi päiväkodin rakentaminen on aloitettu ennen kaavan valmistumista, 18.6.2019 tehdyllä poikkeamispäätöksellä ( 114). Päiväkodin tontille on myönnetty rakennuslupa 22.8.2019 ( 401). Pyörätie on siirretty uuteen sijaintiin kesällä 2019. Kaavaprosessi Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaikissa kaavavaiheissa kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5) ja kaupungintalolla (Rantakatu 20). Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin Karjalan Heilissä 2.1.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 3-28.1.2019 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 8.1.2019. Kaavamuutoksesta jätettiin 6 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Yhteenveto vireilletulovaiheen palautteesta ja vastineista on liitteessä 3. Kaavamuutoksen luonnos oli nähtävänä 20.6. 5.8.2019 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 27.6.2019. Kaavaluonnoksesta saatiin 9 lausuntoa, joista 8:ssa ei ollut huomautettavaa ja 1 nimetön mielipide. Nimettömiin palautteisiin ei anneta vastineita. Lausunnossaan Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteaa edelleen, että kaavan laadinnassa on hyvä kiinnittää huomiota toimiviin liikennejärjestelyihin. OAS-vaiheessa samanlaiseen annettuun lausuntoon on tehty vastine. Vastine löytyy liitteestä 3. Kaavakarttaan ei tehty muutoksia nähtävilläolon jälkeen. Toteuttaminen Tavoitteena on, että kaavamuutos on kaupunginvaltuuston käsittelyssä syksyllä 2019. Päiväkodin rakentaminen aloitettu jo ennen kaavan valmistumista poikkeamispäätöksellä, koska hankkeella on kiire.

33:9 33:9 3 2 2 1 6 5 4 3 6 5 4 3 2 1 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 5 7 6 5 4 3 2 4 3 2 1 4 3 2 1 4 3 2 1 2 1 Timonpuistikko Eeronp Metsästäjänkatu 10139 10102 10101 1036 1034 1035 10104 10103 10105 M kt kt kt kt 4 3 2 8 11 9 14 12 13 1 5 10 8 7 9 18 6 16 7 6 15 3 8 15 6 12 16 7 8 6 6 7 8 3 81 68 2 1 1 17 6 7 10 5 8 2 12 9 13 11 11 14 3 3 15 8 7 8 8 13 7 2 1 5 10 6 4 12 9 5 6 46 13 15 5 9 5 5 9 11 2 63 4 7 17 18 4 4 3 12 20 5 4 5 3 10 6 11 19 5 4 23 14 2 13 2 21 15 22 3 1 6 66 65 13 63 64 2 62 41 40 13 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1312 2400 II 5 p p ajo pp pp JUKOLANKATU 6945800 490000 6945900 490000 10139 10 MUTALA Y VL LIITE 1 1 / 5

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1 2 / 5 Y VL 0120000 Yleisten rakennusten korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0830000 Kaupungin- tai kunnanosan raja. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0870000 Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu. 5 10 MUT 10139 3 JUKOLANKAT 2400 II 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0940100 Tontin/Rakennuspaikan numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1130000 Rakennusala.

LIITE 1 3 / 5 1350000 Säilytettävä/istutettava puurivi. 1350010 Säilytettävä/istutettava puu. 1360000 Katu. ajo pp p 1470000 Ajoyhteys. 1500100 Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. 1510000 Pysäköimispaikka. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m3 tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m2 kohti. Viherkattoja ei lasketa vettä läpäisemättömiksi pinnoiksi. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihen tulee suunnitella hallittu ylivuoto. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Rakennuksissa on käytettävä kaupunkikuvallisesti korkeatasoista julkisivumateriaaleja. 2. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. 3. Vesikatolle sijoitettavat aurinkopaneelit, tekniset varusteet ja laitteet on sijoitettava ja suunniteltava hallituksi osaksi rakennuksen kattomaisemaa ja arkkitehtuuria. 4. Rakennusalan ulkopuolelle saa sijoittaa talousrakennuksia ja rakennelmia. 5. Talousrakennuksen kerrosala sisältyy tontin kokonaisrakennusoikeuteen. 6. Tontille on varattava leikki- ja ulkoilualuetta vähintään 20 m2/lapsi. 7. Lasten ulkoilualueena toimiva piha-alue on aidattava. Aidan on oltava materiaaleiltaan ja arkkitehtuuriltaan korkealuokkainen.

LIITE 1 4 / 5 AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Tontille on toteutettava 1 autopaikka 60 k-m2 kohti. Vähintään 2 paikoista on mitoitettava liikuntaesteisille. 2. Päiväkodin saattoliikenteelle varatulta alueelta tulee järjestää turvalliset jalankulkuyhteydet kaikille päiväkodin asiakkaiden sisäänkäynneille POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Polkupyöräpaikkoja on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: 1 ppp/ 60 k-m2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. Kulkuyhteyksien pyöräteiltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynneille on oltava yhtenäiset.

LIITE 1 5 / 5 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivén kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU Mutalan (10) kaupunginosan korttelin 10139 osan sekä virkistys- ja katualueen osien asemakaavan muutos JUKOLANKADUN PÄIVÄKOTI KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 16.10.2019 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Natalia Musikka 10/1743 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Liisa Lampilahti

LÄHTÖKOHDAT 4 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Jukolankadun länsivarrella Venetien risteyksen kohdalla, noin 3,5 kilometrin päässä Joensuun keskustasta Mutalan kaupunginosassa ja Rantakylän kaupunginosan tuntumassa. Suunnittelualueen ympärillä on puistoalue, sekä pientaloalueita pohjois- ja eteläpuolilla. Idässä Jukolankadun takana on kerrostaloasutusta. Jukolankatu on Rantakylän kaupunginosan länsiraja. Venetie Rantakylänkatu Kuva 2. Ilmakuva kaavamuutosalueesta (kuva BLOM 2017). 1.1.2 Luonnonympäristö Maisema, maaston muodot ja luonnonympäristö Kaavamuutos koskee metsäistä aluetta kaupungissa. Maasto korttelialueella ja sen ympärillä on tasaista, korkeudet vaihtelevat korttelissa noin +85,1 - +85,3 mmpy välillä. Suunnittelualue oli luonteeltaan suhteellisen nuorta kangasmetsää, jossa vallitseva puulaji oli mänty. Kaava-alueen puusto on poistettu rakentamisen myötä. Maaperä, vesistöt ja hulevedet Vuonna 1984 laaditun yleispiirteisen ja koko kaupunkia koskevan maaperäselvityksen mukaan maaperä suurimalla osalla alueesta on routimatonta ja kantavaa hiekkakerrosta (II-rakennettavuusluokka). Suunnittelualueen länsipuolella maaperä on routivaa silttiä (IV-rakennettavuusluokka). Suunnittelualueelle on tehty pohjatutkimus (Ramboll Oy, 9.11.2018), jonka mukaan pintaosassa on noin 0,3 0,5 metriä paksu löyhä humuskerros. Sen alapuolella on hiekka-/ silttinen hiekkakerros. Hiekkakerroksen alapuolella maaperä muuttuu kairaajan arvion mukaan siltiksi. Luonnollinen maaperä alueella on tutkimuksen mukaan routivaa.

Päiväkotirakennus voidaan perustaa maanvaraisesti 300 mm paksun murskearinan välityksellä kantavan pohjamaan varaan. Kaava-alue ei sijaitse merkittävällä pohjavesialueella. Hule- ja sadevedet imeytyvät hiekkamaahan hyvin, mutta silttiin tätä heikommin. Jukolankadulla on sadevesiviemärit, johon hulevedet ovat johdettavissa. 5 Kuva 3. Ote maaperäkartasta ( Havetec oy 1984) Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueella ei ole luonnontilaisia alueita, eikä suojeltavia luonnonarvoja. 1.1.3 Rakennettu ympäristö Lähialueet Kaupungin ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhteinen näkemys on, että erillisen luontoselvityksen laatiminen ei ole tarpeen, koska alueen luonnonympäristö on tavanomaista. Selvityksen tarpeellisuuden arvioinnissa on otettu huomioon Rantakylä-Utra -osayleiskaavan luontoselvityksen tulokset (Ramboll Finland Oy 2016). Suunnittelualueen lähiympäristö on lähinnä 1960-luvulla rakennettuja yksikerroksisia pientaloja. Jukolankadun itäpuolella Rantakylän kaupunginosalla on rivitalo- ja kerrostaloalueita, jotka ovat pääosin 1960-luvun loppupuolella ja 1970-luvun alkupuolella rakennettuja. Suunnittelualueen pohjoisrajalla on muuntamorakennus. Kaava-alueen rakennettu ympäristö Alue on rakentamaton. Korttelin halki kulkenut pyörätie siirrettiin Ollilanpuiston eteläpuolelle, voimassa olevan asemakaavan mukaiseen sijaintiin. Liikenne ja reitit Suunnittelualueella on hyvät liikenneyhteydet. Jukolankatu on seudullinen pääkatu ja toimii yhteytenä Kajaanintielle ja Raatekangas Käpykangas -kaupunginosien työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueille, sekä

6 Utrantielle ja sen kautta keskustaan, Rantakylän ja Utran kaupunginosiin. Jukolankatuun liittyvät länsi- ja itäpuoliset tonttikadut, kuten Venetie ja alueellinen pääkatu Ruuhitie. Jukolankadun nopeusrajoitus suunnittelualueen kohdalla on 30 km/h. Pyöräilyn ja jalankulun yhteys on Jukolankadun länsireunalla ja Ruuhitien ja Venetien pohjoispuolella. Lähimmät joukkoliikenteen pysäkit ovat linjan 204 Jukolankadun varrella. Utrantiellä on linjojen 1 ja 2 pysäkit noin 500 metrin päässä suunnittelualueelta. Väestö, asuminen ja sosiaalinen ympäristö Mutalan, Rantakylän ja Utran kaupunginosien asukasmäärä vuoden 2018 lopussa oli yhteensä 15 468, josta Mutalassa 2 960, Utrassa 3 531 ja Rantakylässä 8 977. Väestöluku on pysynyt tasaisena vuodesta 2009 lähtien. Kaupunginosien väestö on suhteellinen nuorta. Yli puolet väestöstä on työikäisiä (25-64 vuotiaita) kun taas eläkeläisiä on 3212. Noin 7 % väestöstä oli vuonna 2018 0-6 -vuotiaita. Mutalan kaupunginosa on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta ja rakennettu pitkän ajan kuluessa. Rantakylän ydinkeskustaan ja Koillisväylän itäpäähän keskittyy kerrostalovaltaista aluetta. Muualla kaupunginosissa on pien- ja rivitalovaltaisia alueita. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Lähialueet ovat asuinalueita. Palvelut ovat pääosin keskittyneet Rantakylän keskukseen. Palvelutarjonta on kohtuullinen ja monipuolinen. Julkisten alojen palveluista on saatavilla mm. uimahalli ja muita liikuntapaikkoja, kirjasto, ala- ja yläkoulut ja terveysasema. Muut kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat kaupungin keskustassa noin 3,5 kilometrin päässä, sekä Käpykankaan ja Raatekankaan kaupunginosissa alle kahden kilometrin päässä. Mutalassa sijaitsee kaksi päiväkotia, josta yksi on tarkoitus poistaa tulevaisuudessa käytöstä. Rantakylässä ja Utrassa on yhteensä 5 päiväkotia, joista yhdestä on tarkoitus luopua. Osa lähialueiden asukkaista todennäköisesti käy työssä tai opiskelee Joensuun keskustan suunnalla. Jukolankadun varrella (Jukolankatu 18 ja Raivaajantie) sijaitseva alue on Joensuun seudun yleiskaavassa osoitettu työpaikkatoimintojen alueeksi. Alueella toimii mm. toimistoja, teollisuusyrityksiä, varastoja, myymälöitä, leipomoja, pesuloita ja korjaamoita. Tekninen huolto ja erityistoiminnot Kaavamuutosalueen pohjoisrajalla sijaitsee sähkömuuntamo. Alue liitetään teknisen huollon verkostoon. Alueella tai sen vaikutuspiirissä ei ole suoja-alueita tai sellaisia erityistoimintoja, jotka vaikuttaisivat alueen suunnitteluun. Ympäristöhäiriöt Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriöitä tuottavia tekijöitä.

7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavan muutosalueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä muinaismuistoja. 1.1.4 Maanomistus 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaavamuutosalueen omistaa Joensuun kaupunki. 1.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka laaditaan vaiheittain. Neljä vaihetta on nyt vahvistettu. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaavan 2040 laadinta on käynnissä. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Yleiskaavassa (2008) suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. Merkintä ei estä esimerkiksi julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista alueelle. Kuva 4. Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020. Joensuun viherkaava Suunnittelualuetta ympäröi 15.6.2015 hyväksytyssä Joensuun viherkaavassa ulkoilumetsäksi (V-4) osoitettu lähivirkistysmetsäalue. Ulkoilumetsä tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja virkistykseen sekä marjojen ja sienien keräämiseen. Rakennetut osiot ovat pienialaisia. Kaavamuutosalue ei sisälly V-4 -aluevaraukseen.

8 Kuva 5. Ote Joensuun viherkaavasta. Asemakaava 14.5.2015 voimaan tulleessa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu sekä vanhus- ja palveluasuntojen (APA), että kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten (YK) korttelialueeksi. Tonttitehokkuus on e=0,50 ja kerrosluku on kaksi. Suunnittelunalueen eteläpuoli on lähivirkistysaluetta (VL). Kuva 6. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta. Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 2030 Suunnitelman tavoitteena on edistää pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita maankäytön suunnittelusta toteutukseen. Keskeinen tavoite on edistää seudun strategista tavoitetta lisätä merkittävästi pyöräilijöiden ja kävelijöiden määriä. Kehittämissuunnitelmassa on määritelty muun muassa pyöräilyn pää- ja aluereitit eli pyöräilyn tavoiteverkko. Jukolankatu on merkitty pyöräilyn aluereitiksi.

9 Kuva 7. Ote Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelman pyöräilyn tavoiteverkosta 2030 (Ramboll Finland Oy, 2017). Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 25.1.2010 10 ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Rakennusjärjestyksen uusiminen on käynnistynyt syksyllä 2018. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi uusi rakennusjärjestys tullee syksyllä 2019. Tavoitteena on, että uusi rakennusjärjestys tulee voimaan viimeistään 1.1.2020. Pohjakartta Rakennuskiellot Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelun laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Alueella ei ole rakennuskieltoja. Päätökset ja maankäyttösopimukset Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt päiväkodin rakentamista koskevan hankesuunnitelman 17.12.2018 ( 173). Hankkeen kiireellisyyden vuoksi päiväkodin rakentaminen on aloitettu ennen kaavan valmistumista, 18.6.2019 tehdyllä poikkeamispäätöksellä ( 114). Päiväkodin tontille on myönnetty rakennuslupa 22.8.2019 ( 401) Kaavamuutoksen laadintaan ei liity maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n mukaista maankäyttösopimusta. Joensuun Strategiat Joensuun konsernistrategia Kohti 2020-lukua, rohkeasti uudistuva on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.9.2017.

10 Lisäksi suunnittelua ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät suunnitelmat ja ohjelmat: Kaupunkiympäristön toimeenpano-ohjelma (KV 18.12.2017 153). Kaupungin maapoliittinen ohjelma 2018 21 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.4.2018. Maankäytön toteutusohjelma 2018 (KV 29.10.2018 143). Joensuun ilmasto-ohjelma kohti hiilineutraalia Joensuuta 2025, kokeileva, ketterä, kannustava ilmastokaupunki Joensuu (KV 22.1.2018 20). Muut selvitykset Joensuun kaupunki on teettänyt pohjatutkimuksia ja perustamistapalausunnon koskien Jukolankadun päiväkotitonttia (Ramboll Finland Oy, 9.11.2018). Vireillä olevan Rantakylän-Utran osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu meluselvitys (A-insinöörit Oy, 2017). Selvityksessä melulähteinä on huomioitu keskeisimmät pää- ja kokoojakadut. Melulaskennat on tehty nykyliikenteellä (v. 2017) ja vuoden 2035 2040 ennusteliikennemäärillä. Jukolankatu on huomioitu selvityksessä melulähteenä. Melutason ohjearvoista valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaan ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db. Pääosa muodostettavasta tontista sijaitsee A-painotetun ekvivalenttitason päiväarvon alle 55 db:n (Laeq) vyöhykkeellä. Pieni osa tonttia Jukolankadun varrella sijoittuu vyöhykkeelle >55 db (Laeq). Selvityksen perusteella ei ole tarvetta edellyttää julkisivuilta tavanomaista parempaa julkisivujen ääneneristävyyttä. Päiväkodin leikkipihat on syytä sijoittaa kauemmaksi Jukolankadusta. Kuva 8. Melualuekartasta (A-insinöörit Oy, 2017). Melutilanne v. 2035-2040, päivä klo 07-22, keskiäänitaso LAeq.

2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET 11 Asemakaavamuutosta valmistellaan Joensuun tilakeskuksen aloitteesta. Viime vuosien trendin mukaisesti ennustetaan alueen väestön kasvua, kuten myöskin 0-6 vuotiaiden lasten osalta, osittain Rantakylä-Utran alueen kehityksen myötä. Alueella ei kuitenkaan ole tähän kasvuun vastaavaa päiväkotia, sillä osa alueella olemassa olevista päiväkodeista ovat joko liian pieniä tai huonokuntoisia. Korttelialueelle aikaisemmin suunniteltu palveluasunto- ja kirkkohanke ei toteudu. Korttelin koko ja sijainti vastaavat Joensuun tilakeskuksen ja päivähoidon tarpeisiin, joiden tavoitteena on rakentaa uusi 9-osastoinen päiväkoti. Tavoitteen toteuttamiseksi suunnittelualueen käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Voimassa olevassa asemakaavassa pyörätielle varattu alue säilyy suunnittelualueen eteläpuolella myös tässä asemakaavamuutoksessa, mutta sen linjaus muuttuu liikenteen sujuvuus ja turvallisuus huomioon ottaen. Kaavamuutoksen lähtökohtana on hankesuunnitelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2018 ja on Joensuun yleiskaavan 2020 mukainen, sekä tukee Joensuun kaupungin konsernistrategian toteuttamista. 2.1 LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET 2.1.1 Kaupungin strategioiden asettamat tavoitteet Kaavamuutos edistää Joensuun kaupunginvaltuuston 25.9.2017 hyväksymän kaupungin konsernistrategian tavoitteita. Strategian pääteemat ovat elinvoima, työllisyys ja yritysystävällisyys, hyvinvointi ja sivistys, sekä kaupunkiympäristö. Joensuun kaupungin hallinto on organisoitunut toimialoiksi näiden teemojen mukaisesti. Kaikki toimialat tukevat toisiaan ja strategisia teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla.

12 Strategian perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita ovat mm: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy tarjotaan monipuolisia vaihtoehtoja asumiseen ja virkistäytymiseen ja hyviä paikkoja erilaiseen yrittämiseen Joensuu on kokoluokkansa yritysystävällisin kaupunki työpaikkojen lisääntyminen ei jää kaupungin toimista kiinni kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille edistetään puurakentamista. 2.1.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi, sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin (omakotitalot, paritalot, kytketyt pientalot, rivitalot). AP -merkintä voi sisältää myös asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja, alueen sisäisiä liikenneväyliä, pysäköintialueita, alueen asukkaita palvelevia virkistys- ja puistoalueita sekä yhdyskuntateknisen huollon alueita. Alueelle voi myös sijoittaa sellaisia työpaikkoja, joiden tuottama liikenne, ympäristöhäiriöt ja päästöt vertautuvat alueen asumisen tuottamiin. Alueen yksityiskohtainen maankäyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johtuviin tavoitteisiin ja niiden muutoksiin ovat erityisesti vaikuttaneet seuraavat tekijät: Utran ja Rantakylän asukasmäärä ja laadinnassa olevan Rantakylän- Utran -osayleiskaavan toteutuminen edellyttävät alueen palvelurakenteelta uuden päiväkodin rakentamista.

13 kaavamuutos perustuu hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan ja siinä esitettyyn tontinkäyttösuunnitelmaan. jalankulun ja pyöräilyn yhteydet säilytetään. 3 TAVOITTEIDEN TARKENTUMINEN SUUNNITTELUN AIKANA JA VAIHTO- EHDOT Edellä on kerrottu lähtötavoitteiden ja esitettyjen tontinkäyttösuunnitelmien vaikutuksesta kaavaluonnoksessa esitettyyn ratkaisuun. Hankesuunnitelmassa esitetty uuden päiväkodin tontinkäyttösuunnitelma ohjaa kaavamuutosta. Vaihtoehtotarkasteluja rakennuksen sijainnista tontissa tehtiin ennen rakennussuunnittelun käynnistämistä, sekä kaavaluonnoksen laatimista. Muita kaavavaihtoehtoja ei ole tarpeen esittää. Mahdolliset esille tulevat muutostarpeet voidaan huomioida kaavaprosessin aikana. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 4.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT 4.1.1 Korttelialueet Kaavaratkaisu mahdollistaa 9-osastoisen päiväkodin rakentamisen. Korttelin 10139 käyttötarkoitus muutetaan vanhus- ja palveluasuntojen (APA), sekä kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueista (YK) yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Kortteli pienenee pyörätien uuden järjestelyn myötä. Alueelle voidaan rakentaa enintään 2400 k-m 2, joka vastaa suunnilleen tehokkuuslukua e = 0,18. Voimassa olevassa kaavassa tehokkuus on e = 0,50. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennusoikeus laskee noin 36 %:iin entisestä. Kerroslukuun ei tehdä muutoksia. Pyörätielle varattu alue säilyy suunnittelualueen eteläpuolella, mutta sen linjaus on muutettu liikenteen sujuvuus ja turvallisuus huomioon ottaen. Y Yleisten rakennusten korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa päiväkoti. Korttelin pinta-ala on noin 13200 m 2 ja rakennusoikeus 2400 k-m 2. Kerrosluku on kaksi. Rakennusala sijoittuu tontin keskelle ja sen ympärille muodostuvat eri ikäryhmien ulkoilu- ja leikkipihat. Huoltoajo, pysäköinti ja saattoliikenne hoidetaan tontille Jukolankadulta alueen pohjoispäässä. Tontin luoteisnurkalle ja etelärajalle on istutettava puita antamaan näkösuojaa päiväkodin pysäköintialueesta Timonpuistikon omakotitalopihoille ja pehmentämään rakennetun alueen ja pyörätien rajaa. Ajoyhteys asemakaava-alueen ulkopuolella olevalle muuntajalle on pysäköimisalueella. Asiasta on rasite kaavakartassa. Korttelin pinta-ala on noin 13263 m 2

4.1.2 Muut alueet ja varaukset 14 VL Lähivirkistysalue. Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilukäyttöön tarkoitetut, lähinnä taajamarakenteen sisäiset tai siihen välittömästi liittyvät alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Olemassa olevan VL-alueen koko kasvaa noin 235 m 2 pyörätien siirron myötä. Virkistysalueella kulkeva jalankulku- ja pyöräilyreitti pysyy Ollilanpuiston eteläpuolella nykyisen kaavan mukaisesti, lukuun ottamatta itäpuolisessa päässä, jossa se linjautuu uudelleen liittyäkseen Venetien pyörätiehen. Pyörätien uusi linjaus perustuu kesällä 2019 toteutettuun rakennussuunnitelmaan (31.5.2019). 4.2 KAAVAN VAIKUTUKSET Kuva 9. Ote kaavaehdotuksesta. Rakennusala on tummennettu karttaan. 4.2.1 Vaikutukset kaupungin ja teknisen toimen strategioihin Kaavahanke edistää uuden kaupunkistrategian toteutumista. Kaavalla hyödynnetään olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä tavoitellaan tiivistyvää ja houkuttelevaa kaupunkiympäristöä hyvien yhteyksien varrelle. Suunnittelussa on huomioitu palvelujen saavutettavuus ja tasapainoisen kaupunkirakenteen vahvistaminen. 4.2.2 Vaikutukset aluetta koskeviin suunnitelmiin Kaavamuutos on Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukainen. Kaavamuutos edistää alueen asumisen tavoitteita, lähipalveluiden säilymistä ja kehittämistä.

4.2.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 15 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä palveluihin, työllisyyteen ja yritystoimintaan Asemakaavamuutoksen myötä luovutaan Vesikkopuiston päiväkodin ja sen yhteydessä olevien moduulipäiväkotitilojen käytöstä. On myös mahdollista luopua Ollilan päiväkodin laajennushankkeesta. Niiden sijaan voidaan rakentaa Jukolankadulle yksi uusi isompi yksikkö, joka on toiminnan kannalta kannattavampi. Kaavamuutos tukee Mutalan, Rantakylän ja Utran kaupunginosien palveluiden parantamista ja kaupunkirakenteen tiivistämistä. Uusi päiväkoti mahdollistaa monipuolisemmat toimintamahdollisuudet myös ulkopuolisten iltakäyttöön. Päiväkoti sijoittuu joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. Päiväkodille on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. Liikkuminen päiväkodille on mahdollista toteuttaa kestävän kehityksen mukaisia liikennemuotoja hyödyntäen. Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutos lisää jonkin verran Jukolankadun ja siihen liittyvien itäpuolisten katujen liikennettä. Jalankulku- ja pyöräliikenteen voidaan myös odottaa kasvavan päiväkodin vaikutuksesta. Jukolankadun nykyinen liikennemäärä eteläosassa on vähäistä, sillä valtaosa pohjoisesta tulevasta liikenteestä kääntyy Ruuhitielle. Jukolankadun arkivuorokausiliikenne on noin 3300 ajoneuvoa/vrk suunnittelualueen kohdalla. Arvioidaan, että päiväkoti synnyttää arkivuorokaudessa enimmillään n. 1100 ajoneuvon liikenteen tonttiliittymäänsä. Tämän mukaan kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen liikenneverkon kuormitukseen, eikä myöskään liikenneturvallisuudelle. Jalankulun ja pyöräilyn reitteihin ei tehdä oleellisia muutoksia. Kaavahankkeen yhteydessä varaudutaan päiväkodin liittymään vasemmalle kääntymiskaistan rakentamiseen, mikäli tulevaisuudessa Jukolankadun ja päiväkodin liikennemäärät sitä edellyttävät. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä teknisen huollon verkkoihin Päiväkoti käyttää olemassa olevia teknisiä verkkoja, joiden käyttö tehostuu. Päiväkotirakennus liitetään kaukolämpöverkostoon, jonka takia vedetään johtoyhteys Jukolankadun ja Juhanintien risteyksestä suunnittelualueelle. Kustannuksista vastaa kaupunki. Uusiutuvan energian hyödyntämistä on edistetty kohteessa. Päiväkotirakennuksen katolle asennetaan aurinkopaneeleita, joiden avulla kerätään osa päiväkotirakennuksen tarvitsemasta energiasta. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja -maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun kulttuuriperintöön Kaksikerroksinen päiväkoti eroaa korkeudeltaan ja muodoltaan välittömästä ympäristöstään, jossa kerrosluku on 1. Jukolankadun itävarrella

16 nykyinen kerrosluku on 1-3. Uusi rakentaminen kehittää kaupunkikuvaa ja uudistaa aluetta. Jukolankadun päiväkodista tullee alueensa tunnettu rakennus, jota hyödynnetään päivällä ja iltaisin. Kuva 10. Havainnekuva päiväkodista Jukolankadulta katsoen. 4.2.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, sosiaalisiin oloihin ja väestörakenteeseen Uusi päiväkoti parantaa ihmisten elinoloja ja vaikuttaa positiivisesti väestörakenteeseen. Päiväkodin rakentaminen lisää alueen työpaikkamäärää. Noin 35 työntekijää on tarpeen päiväkodissa, joka on mitoitettu 200 päivähoitopaikalle. 4.2.5 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja - maisemaan sekä luonnonvaroihin Asemakaavalla on ilmeiset vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan, koska nykytilanteessa kaava-alue on rakentamaton alue, jota käytetään virkistykseen. Lähiympäristössä säilyy kuitenkin laaja puistoalue, eikä päiväkodin rakentamisella laajalti katsoen ole huomattavia vaikutuksia Mutalan, Rantakylän ja Utran kaupunginosien virkistysmahdollisuuksiin. Kaavan toteuttamisella ei ole kielteistä vaikutusta kasvi- ja eläinlajeihin, eikä luonnon monimuotoisuuteen, koska alueella ei ole erityisesti suojeltavia lajeja tai luontotyyppejä. Ulkoilu- ja leikkipihat toimivat hulevesiä viivyttävinä pintoina. Tontin istutusvyöhykkeet lisäävät osaltaan luonnon monimuotoisuutta. 4.2.6 Muut vaikutukset Kaavamuutoksesta ei aiheudu muita vaikutuksia. 4.2.7 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ja sen ympäristössä ei ole erityisiä ympäristöhäiriötä tuottavia tekijöitä eikä kaavamuutoksella sellaisia muodosteta. 5 TOTEUTUS Päiväkodin rakentaminen aloitettiin ennen tämän kaavan valmistumista poikkeamispäätöksellä. Rakennustyöt on aloitettu syksyn 2019 aikana.

6 SUUNNITTELUVAIHEET 17 Hankkeen lähtökohta Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on Jukolankadun päiväkodin rakentaminen. Kaavamuutoksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin Karjalan Heilissä 8.1.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä 3-28.1.2019. Kaavamuutoksesta jätettiin 4 mielipidettä ja 13 lausuntoa, joista kuudessa ei ollut mitään huomautettava. Vireilletulovaiheen palaute vastineineen on liitteessä 3. Kuuleminen poikkeamishakemuksesta ja poikkeamispäätös Joensuun tilakeskuksen tekemästä poikkeamishakemuksesta kuuluttiin naapureita 27.5.2019. Yhden naapurikiinteistön omistajat antoivat asiasta muistutuksen. Kaupungin rakennelautakunta (KRAKL) on myöntänyt poikkeamisen asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta rakennusalan, pysäköimispaikan, jalankululle varatun alueen osan, sekä ajoyhteyden sijoituksesta päiväkodin rakentamiselle 18.6.2019 ( 114). Kaavaluonnos Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä 20.6. 5.8.2019 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa 27.6.2019. Kaavaluonnoksesta saatiin 9 lausuntoa, joista 8:ssa ei ollut huomautettavaa ja 1 nimetön mielipide. Nimettömiin palautteisiin ei anneta vastineita. Luonnosvaiheessa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton annettu lausunto on samanlainen kuin kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. OAS-vaiheen jätettyyn lausuntoon on tehty vastine, joka vastaa jälleen siihen. Vastine löytyy liitteestä 3. Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta virallisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2020 alussa. Kaavan pitäminen nähtävillä Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla ja kaavasta tiedotetaan suoraan kaava-alueen välittömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalvelussa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja kaupungin internetsivuilla. Kaavan laatija: Kartat: Natalia Musikka Liisa Lampilahti

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm 08.10.2019 Kaavan nimi Jukolankadun päiväkoti Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 03.01.2019 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,1299 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,1299 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,1299 100,0 2400 0,11 0,0000-4348 A yhteensä -0,6422-3211 P yhteensä Y yhteensä 1,3262 62,3 2400 0,18 0,6188-1137 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,8037 37,7 0,0331 R yhteensä L yhteensä -0,0097 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,1299 100,0 2400 0,11 0,0000-4348 A yhteensä -0,6422-3211 APA -0,6422-3211 P yhteensä Y yhteensä 1,3262 62,3 2400 0,18 0,6188-1137 Y 1,3262 100,0 2400 0,18 1,3262 2400 YK -0,7074-3537 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,8037 37,7 0,0331 VL 0,8037 100,0 0,0331 R yhteensä L yhteensä -0,0097 Kadut -0,0097 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 JUKOLANKADUN PÄIVÄKOTI 1743 K A U P U N K I R A K E N N E P A L V E L U T 16.10.2019 Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Kaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen aikaisemmin kaavoitetulle korttelille muuttamalla korttelin käyttötarkoitusta. Väylät Osa pyörätiestä on siirretty Ollilanpuiston eteläpuolelle. Jukolankadun katualueella joudutaan tekemään muutostöitä tonttiliittymään liittyen. Hankkeen lähtökohdat Tontille aikaisemmin suunniteltu palveluasunto- ja kirkkohanke ei toteudu. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt päiväkodin rakentamista koskevan hankesuunnitelman 17.12.2018 ( 173). Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Virkistysalueen muoto Jukolankadun puolella muuttuu hieman ja sen koko kasvaa noin 235 m 2 pyörätien siirron myötä. Varaudutaan vasemmalle kääntymiskaistan ja saarekkeen rakentamiseen päiväkodin liittymään, mikäli liikennemäärät sitä edellyttävät Vesihuolto ja muut tekniset verkot Tontti tulee liittää kaupungin vesi-, viemärija hulevesiverkostoon. Tontti tulee liittää kaukolämpö- ja televerkostoon. Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevaan puistomuuntamoon, mutta tontin halki kulkevat sähköjohdot joudutaan siirtämään. Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Päiväkodin tontin ja yleiset alueet omistaa kaupunki. Kortteli- ja kiinteistöjaotus muuttuu.

Aikataulu Päiväkodin rakentaminen on aloitettu loppukesällä 2019. Päiväkotitontin muodostus voidaan tehdä heti kun asemakaava on saanut lainvoiman. Yhteistyötarpeet Kaupungin hanke: yhteistyötarpeita kaupungin yhdyskuntasuunnittelun, tonttipalvelun, tilakeskuksen, Joensuun veden ja Fortum Oy:n kanssa. 2 Erityistä huomioitavaa Koska hankkeella on kiire, päiväkodin rakennustyöt on aloitettu loppukesällä 2019 ennen kaavan valmistumista poikkeamispäätöksellä. Muutoin kaavan toteutus ei vaadi mitään erityistä. Kustannukset Siirretty pyörätie: Kaistalevennys ja saareke (varaus): 45.000 euroa (40.000 euroa) Vaikutukset Päiväkodin rakentaminen vastaa alueen palvelutarpeita. Vaikutukset kohdistuvat kaupunkikuvaan. Kaavamuutoksella on myös vaikutuksia kaupungin investointiohjelmaan. Vihreän rahoituksen kohde Suunnitelmakartta Laatija: Natalia Musikka natalia.musikka@joensuu.fi

Työ nro 1743 LIITE 2 1 / 4 12.12.2018 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS JUKOLANKADUN PÄIVÄKOTI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos koskee Mutalan (10) kaupunginosan korttelia 10139, korttelia ympäröivää lähivirkistysaluetta, sekä Jukolankadun aluetta Suunnittelutehtävä Asemakaavamuutoksen suunnittelualue on osoitettu kuvassa. Joensuun tilakeskus on hakenut asemakaavamuutosta Jukolankadun länsivarrella Venetien risteyksen kohdalla olevalle tontille. Korttelialueelle aikaisemmin suunniteltu palveluasunto- ja kirkkohanke ei toteudu. Suunnittelualue sijaitsee Mutalan kaupunginosassa noin 3,5 kilometrin päässä Joensuun keskustasta. Joensuun tilakeskuksen tavoitteena on rakentaa korttelialueelle 9-osastoinen päiväkoti. Kyseisen tavoitteen toteuttamiseksi suunnittelualueen käyttötarkoitus muutetaan yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt päiväkodin rakentamista koskevan hankesuunnitelman 17.12.2018 ( 173). Päiväkodin rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo ennen kaavan valmistumista poikkeamispäätöksellä, koska hankkeella on kiire. Muutosalue on Joensuun kaupungin omistuksessa.

LIITE 2 2 / 4 2 Ote hankesuunnitelmasta. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1,2,3 ja 4 vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaava 2040 laadinta on käynnissä. Joensuun seudun yleiskaava 2020 Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Merkinnällä osoitetaan pääosin asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. Joensuun viherkaava Suunnittelualuetta ympäröi ulkoilumetsäksi (V-4) osoitettu lähivirkistysmetsäalue. Ulkoilumetsä tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja virkistykseen sekä marjojen ja sienien keräämiseen. Rakennetut osiot ovat pienialaisia. Asemakaava 14.5.2015 voimaan tulleessa asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu sekä vanhus- ja palveluasuntojen (APA), että kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten (YK) korttelialueeksi. Tonttitehokkuus e=0,50 ja kerrosluku on kaksi. Ote ajantasa-asemakaavasta suunnittelualueen likimääräisellä rajauksella (punainen katkoviiva).

LIITE 2 3 / 4 3 Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan sekä oleva tilanne että kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Sen lisäksi arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia mm. ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin, sekä kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Tässä kaavahankkeessa tulevat erityisesti arvioitaviksi muun muassa päiväkodin ja virkistysmetsäalueen suhde kaupunkikuvallisesti, pyöräilyliikenteen jatkuvuus, ajoyhteys korttelissa sijaitsevalle muuntamolle ja saattoliikenteen toimivuus. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Itä-Suomen poliisilaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun Rantakylä ry Mutalan-Siihtalan asukasyhdistys ry Joensuun polkijat ry Teknisten verkkojen haltijat Museovirasto Kaavahankkeesta ei ole tarpeen järjestää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia viranomaisneuvotteluita. Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavahankkeen aikana on mahdollisuus ottaa kantaa suunnitelmiin useassa eri vaiheessa. Hanketta esitellään yleisötilaisuuksissa. Kaavan laatijaan voi olla suoraan yhteydessä. Hankkeen asiakirjat ovat koko hankkeen keston ajan nähtävillä internetissä osoitteessa www.joensuu.fi/kaavoitus ja täydentyvät työn edetessä. Lisäksi paperiset asiakirjat ovat nähtävillä kuulutuksissa mainittuina aikoina seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Kaikista kaavahankkeeseen liittyvistä nähtävilläoloajoista, yleisötilaisuuksista ja muista mahdollisista vuorovaikutustilanteista ilmoitetaan aina Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen oma internetsivu on keskeisin tiedonvälityskanava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 3-28.1.2019 yllä ilmoitetuissa paikoissa ja sen jälkeen edelleen internetissä. Kaavahanketta koskeva ensimmäinen yleisötilaisuus järjestetään tiistaina 8.1.2019 kello 18.00 alkaen Rantakylän kirkon takkahuoneessa (Rantakylänkatu 2). Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti keväällä 2019. Luonnosvaiheessa järjestetään toinen yleisötilaisuus. Samassa yhteydessä on mahdollisuus ottaa kantaa poikkeamishakemuksen sisältöön. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville 30 vuorokaudeksi ennen kaavasta päättämistä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee syksyllä 2019.

Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Pyydämme toimittamaan mielipiteet ensisijaisesti kirjallisesti. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@j0ensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Työn etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. LIITE 2 4 / 4 4 Yhteystiedot Kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu Maankäytön suunnittelija Natalia Musikka natalia.musikka@joensuu.fi, puh. 050 471 57 01 Suunnitteluavustaja Liisa Lampilahti liisa.lampilahti@joensuu.fi, puh. 050 409 2124 www.joensuu.fi/kaavoitus Asemakaavaprosessi

LIITE 3 1 / 7 12.6.2019 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS J u k o l a n k a d u n p ä i v ä k o t i a s e m a k a a v a n m u u t o s v i r e i l l e t u l o v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t v a s t i n e i n e e n

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 3-28.1.2019 välisen ajan. Asiasta mielipiteitä ja lausuntoja saatiin yhteensä 17 kpl, joista yksi oli nimettömänä, sähköpostikeskustelun muodossa saatiin yksi palaute. Muita palautteita on saatu yleisötilaisuudessa, mutta niihin ei anneta vastineita, eikä niitä julkaista. Alla on tiivistetty kooste lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan antamat vastineet niihin. Alkuperäiset, lyhentämättömät lausunnot ja mielipiteet ovat mukana erillisenä liitteenä. LIITE 3 2 / 7 1 LAUSUNNOT A07 MUSEOVIRASTO Korttelialueella ei ole erityisiä kulttuuriympäristöllisiä arvoja, joten Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavasta, eikä kaavan jatkovaiheita tule lähettää Museovirastoon. Vastineelle ei ole tarvetta. Jatkokäsittelyssä ei tulla pyytämään lausuntoa Museovirastolta. A09 MUTALAN-SIIHTALAN ASUKASYHDISTYS Päiväkodin paikka Jukolankadun varteen on mielestämme sopiva, esimerkiksi liikenteen ja lapsille varmasti mieluisan lähiympäristön takia. Keskustelujen perusteella päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien suuri enemmistö on tätä mieltä. Asukasyhdistyksemme ei lähetä lausuntoa asiasta. Tämä on yhdistyksen hallituksen yksimielinen kanta asiaan. Yleisen kokouksen pitämiseksi asian tiimoilta ei ole tullut pyyntöjä. Päiväkodin suuruuteen emme ota kantaa. Vastine: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavaratkaisuun. A10 FORTUM POWER AND HEAT OY. Kyseisen alueen reunamilla on kaukolämpöverkostoa. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi uudelle rakennettavalle kiinteistölle. Vastine: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavaratkaisuun. A11 JOENSUUN VESI Kortteli 10139 sijaitsee Joensuun Veden vesijohdon ja jäteveden toiminta-alueella, sekä huleveden viemäröintialueella. Kiinteistö on liitettävissä Joensuun Veden vesijohto-, jätevesiviemäri- ja hulevesiviemäriverkostoon. Hakijan tulee suunnittelussa ottaa huomioon mahdollisten automaattisten sammutuslaitteiden vaatima veden tarve. Tarvittaessa sammutuslaitteiden vaatima vesimäärä on järjestettävä kiinteistökohtaisella sammutusvesisäiliöllä. Hulevesiä tulee varautua viivyttämään ennen niiden johtamista tontilta. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman aineistoon. Vastine: Kaavamääräyksissä otetaan huomioon hulevesien viivyttäminen tontilla ennen niiden johtamista pois tontilta. Muutoin lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavaratkaisuun.

A12 MAAKUNTALIITTO Suunniteltu kaava on maakuntakaavan mukainen. Kehitettävä kortteli on voimassa olevassa maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta, joka mahdollistaa kaavaillun palvelutoimintojen korttelin. Maakuntaliitto pitää esitettyä OAS-suunnitelmaa selkeänä ja tavoitteeseen sopivana. Maakuntaliitto pyytää kiinnittämään huomiota toimivien liikennejärjestelyjen suunnitteluun. 200-paikkainen päiväkoti lisää huomattavasti sekä aamu-, että iltapäiväliikennettä ja alueen lähistölle sijoittuu useiden vilkkaiden katujen risteysalueita. Vastine: Jukolankatu on eteläosaltaan vähäliikenteinen. Arvioitu nykyinen liikennemäärä on noin 2200 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL). Liikennemäärän arvioidaan kasvavan vain noin 2300 ajoneuvoon vuorokaudessa (KVL) vuoteen 2035 mennessä (Rantakylä-Utra osayleiskaavan liikennesuunnitelma 2018). Tämän takia Venetien liittymässä ei ole ollut tarvetta kanavoinnille. Myös päiväkodin liittymän on arvioitu toimivan ilman kanavointia. Jukolankadun tilavarauksessa varaudutaan kuitenkin päiväkodin liittymän vasemmalle kääntymiskaistan rakentamiseen, mikäli tulevaisuudessa Jukolankadun ja päiväkodin liikennemäärät sitä edellyttävät. A13 CARUNA ESPOO OY Muuntamovaraukset. Pyydämme, että kaavaan varataan tarvittavat maa-alueet (n. 20 m2) nykyiselle puistomuuntamolle, joka on esitetty liitteessä 1 violetilla neliöllä. Siirtokustannusten jako. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Muuta huomautettavaa. Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Pyydämme saada tiedoksi, kun kaava etenee luonnosvaiheeseen. Vastine: Kyseinen puistomuuntamo on asemakaavamuutosalueen ulkopuolella ja se on voimassaolevassa asemakaavassa huomioitu ET-merkinnällä. Muuntamo voi siis säilyä paikallaan. Siirrettävät johdot sijoitetaan katualueelle tai muutosalueen ulkopuolella sijaitsevalle viheralueelle. A14 JOENSUUN POLKIJAT RY. Joensuun Polkijat ry lausuu pysäköintialueen osalta seuraavaa: Autottoman saattoliikenteen osalta laadukkaat olosuhteet eli katettu tila, laadukas pyöräteline ja mahdollisuus runkolukitukseen ovat erittäin tärkeitä. On myös hyvä huomioida erilaiset saattotavat. Osa kuljettaa lapsia pyöräperävaunuilla. Käyttötilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että yksi vanhempi tuo lapsen aamulla, jättää perävaunun päiväkodin pihaan ja jatkaa töihin/opiskelemaan, toinen vanhempi tulee iltapäivällä hakemaan lapset, jolloin perävaunu on valmiina pihalla. Vaikka perävaunuihin saa sadesuojamuoveja, katos on aina selvästi parempi vaihtoehto. Mahdollisesti valmiiksi kastunut vaunu pääsee kuivumaan ja tuulettumaan. Laadukkaat olosuhteet pätevät myös henkilökunnan pyöräpysäköinnin osalta. Vastine: Polkupyörien pysäköintipaikoista, katetut pyöräpaikat mukaan lukien, annetaan asianmukaiset kaavamääräykset. Muutoin lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavaratkaisuun. LIITE 3 3 / 7 2

LIITE 3 4 / 7 3 SEURAAVILLA LAUSUNNON JÄTTÄNEILLÄ EI OLLUT HUOMAUTETTAVAA: - PKS sähkösiirto OY Enerke OY - Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu - PUHAS Oy - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Joensuun paloasema - Joensuun seudun luonnonystävät ry. MIELIPITEET B01 JAAKKO JA SIIRI SAVOLAINEN Korttelin nro 10102. tontti nro 4 asuintalonomistajina esitämme seuraavia tarkennuksia Jukolankadun päiväkodin asemakaavan ja sijoitukseen: - päiväkotia siirrettäisiin Jukolankadun suuntaisesti etemmäksi tonttimme rajasta - päiväkodin tontin rajalle tarpeeksi suojaava aita - kasvillisuutta ei poistettaisi päiväkotitontin ja tonttimme väliseltä suojavyöhykkeeltä - visuaalisesti kaunista suunnittelua Timonpuistikkoon/talomme etupihaan päin Vastine: Kaavahankkeen yhteydessä tutkitaan mm. rakennuksen sijaintia tontissa. Vireilletulovaiheessa tulleet mielipiteet huomioidaan kaavaluonnosta laadittaessa. Alueen kuvaus ja kaavahankkeen vaikutusten arviointi, sekä rakennuksen muoto- ja sijoitusvaihtoehdot esitellään kaavaselostuksessa ja asemakaavaluonnoksessa, jotka tulevat nähtäville ja kommentoitavaksi. Rakennettavien alueiden sijainti tullaan määrittelemään niin, että rakentamisen vuoksi ei ole tarpeen poistaa puustoa tontin ulkopuolelle jääviltä viheralueilta, lukuun ottamatta siirrettävän pyörätien kohtaa. Asemakaavaan ei tulla sisällyttämään yksityiskohtaisia määräyksiä rakennusten ulkoasusta ja rakennusmateriaaleista. Koska kyseessä on isokokoinen, ympäristöstään erottuva ja sitä hallitseva rakennus, on syytä jättää vapauksia sen suunnitteluun ja toteuttamiseen tässä suhteessa. Kaavan sisältö tulee keskittymään rakennusten ja eri toimintojen sijoittumiseen tontilla ja sen lähialueella, ja rakennusten laajuuteen (kerrosluku, kerrosala). B02 SIRPA JA PERTTI PIIRONEN Suunnitellun päiväkodin viereisen kiinteistön omistajina haluamme tuoda esille mielipiteemme. Liikenteellisesti sekä Jukolankadun liikennettä että päiväkodin asiakkaita ajatellen paras päiväkodin sijoituspaikka olisi Jukolankadun ja Koillisväylän risteys. Meitä huolestuttava asia on päiväkodin suuri koko. Jos mahdollisimman suuri koko on varhaiskasvatuksellisesti tärkeä asia, niin päiväkodin tulisi sijaita Soutajanpuiston päiväkodin vieressä, jolloin yhteistoiminta jo olemassa olevien toimintojen kanssa olisi mahdollista. Mikäli muuta sijaintia päiväkodille ei pystytä osoittamaan, toivomme päiväkodin kokoa harkittavaksi. Pienempi yksikkö olemassa olevia virkistyskäytössä olleita vi-