VAAJAKOSKENTIEN RAUHOITTAMINEN Yleissuunnitelma 1
2 Pohjakartat Jyväskylän kaupunki
Sisällysluettelo Alkusanat... 4 Tiivistelmä... 5 1 Lähtök ökohdat... 6 1.1 Sijainti... 6 1.2 Ympäristö... 6 1.3 Kadun nykytilanne... 6 1.4 Liikenne... 7 1.5 Onnettomuudet... 7 1.6 Johdot ja kaapelit... 7 1.7 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset... 7 2 Suunnitelman tavoitteet... 8 3 Liikennejärjestelyt... 9 3.1 Suunnitteluperiaatteet... 9 3.2 Katu ja liittymät... 9 3.3 Joukkoliikenne... 10 3.4 Kevyt liikenne... 10 3.5 Ympäristö... 10 4 Toimen oimenpit piteiden vaik aikutuk utukse set... 11 5.1 Liikenteelliset vaikutukset... 11 5.2 Ympäristövaikutukset... 11 5 Kustannukset... 12 Liitteet... 14 3
Alkusanat Alkusanat Vaajakoskentien rauhoittamisen yleissuunnitelma on tehty Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta. Työ alkoi huhtikuussa 2004. Suunnittelutyötä on ohjannut ohjausryhmä: Jorma Lipponen Martti Varis Simo Suoja Jukka Piispanen Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto Suunnittelu on tehty Ramboll Finland Oy:n Tampereen toimipisteessä. Työstä on vastannut projektipäällikkönä ins.amk Janne Koskinen. Lisäksi työhön on osallistunut Ramboll Finland Oy:ssä DI Ville Tuominen, ins. Maija Keinonen ja hortonomi Virpi Hannuksela. Jyväskylässä joulukuussa 2004 Lisätietoja: Jorma Lipponen liikenneinsinööri, Jyväskylän kaupunki (014) 625 077, 050-592 4523 4
Tiivistelmä Tiivistelmä Nykyisellään Vaajakoskentien katutila on jäsentymätön ja avoin. Ajorata on 9-10 m leveä. Vaajakoskentien pohjoispuolella on yhdistetty kevyen liikenteen väylä ja eteläpuolella jalkakäytävä. Alueen maankäyttö on pääosin matalaa pientalovaltaista asutusta. Tavoitteena on käytettyjen ajonopeuksien alentaminen ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Toimenpiteillä pyritään myös läpiajavan liikenteen vähentämiseen. Rauhoittamistoimenpiteet parantavat lisäksi ympäristön viihtyisyyttä. Turvalliseksi ja viihtyisäksi koettu ympäristö parantaa kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Nopeusrajoitus ehdotetaan laskettavaksi 40:een km/h. Vaajakoskentien ajorataa on kavennettu ja suojateiden yhteyteen on suunniteltu keskisaarekkeet. Neljään liittymään, joissa on linjaautopysäkit, on suunniteltu tyynyhidasteet. Kadun molemmin puolin on suunniteltu kevyen liikenteen väylät, jotka on erotettu joko viherkaistalla tai kivetyllä erotuskaistalla. Viherkaistat nurmetetaan ja niille istutetaan runkopuita. Läpiajavan ajoneuvoliikenteen siirtymistä käyttämään moottoritietä Vaajakoskentien sijaan tuetaan viitoituksin ja ajorajoituksin. Toimenpiteiden vaikutuksesta käytetyt ajonopeudet laskevat parantaen liikenneturvallisuutta ja rauhoittaen liikenneympäristöä. 5
Lähtökohdat 1 Lähtökohdat 1.1 Sijainti Vaajakoskentie sijaitsee Jyväskylän keskustan itäpuolella ja on Jyväskylä Vaajakoski moottoritien (VT 4) rinnakkaisväylä. Suunnittelualue käsittää Kärpänkujan ja Halssilanrinteen välisen osuuden ja sen pituus on hiukan yli 800 m. 1.2 Ympäristö Katua ympäröivä maankäyttö on suurelta osin asutusta. Oravakujan kohdalla on joitain kerrostaloja. Ilveskujan liittymän vieressä sijaitsee päivittäistavarakauppa. Muutoin alue on pientalovaltaista; omakoti- ja rivitaloja. Alueen koulu, Halssilan koulu, sijaitsee moottoritien ja Vaajakoskentien välissä Lokintien päässä. Kuva 1. Suunnittelualue Ympäristö on nykyjärjestelyillä väljä. Katutilaa ei ole jäsennelty erityisemmin. Leveä ajorata nostaa nopeuksia, mikä vähentää viihtyisyyttä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden keskuudessa. Lisäksi suuret ajonopeudet lisäävät melu ja saastepäästöjä. 1.3 Kadun nykytilanne Vaajakoskentien ajoradan leveys on 9-10 m. Ajoradan pohjoispuolella on yhdistetty kevyenliikenteen väylä, jonka leveys on noin 4.0 m. Ajoradan eteläpuolella on jalkakäytävä jonka leveys on alle 3.0 m ollen kapeimmillaan Ilveskujan kohdalla vain 1.5 m. Halssilan koulun kohdalla on Vaajakoskentien alittava alikulku. Alikulku on kapea (n 3.7 m) ja huonokuntoinen. Tällä hetkellä Vaajakoskentiellä on yksivartiset valaisimet, puupylväin kadun molemmin puolin. Sähköistys on hoidettu ilmajohdoin. Kuva 2. Vaajakoskentie on tällä hetkellä leveä ja jäsentymätön. 6
1.4 Liikenne Vuonna 2002 syksyllä tehdyn liikennelaskennan mukaan Vaajakoskentien liikennemäärät ovat Kärpänkujan kohdalla noin 13 000 ajon/vrk ja Halssilanrinteen kohdalla hiukan alle 12 000 ajon/vrk. Työn aikana ei tehty erikseen liikennelaskentoja. Vaajakoskentietä pitkin kulkee kuusi Jyväskylän liikenteen reittiä (linjat 1, 2, 3, 38, 42 ja 43). Lisäksi sen kautta kulkee yksi palvelulinja P5. Pysäkkityyppinä on pysäkkilevennys. Vaajakoskentie toimii myös erikoiskuljetusten reittinä moottoritien siltojen vuoksi Nopeusrajoitus suunnitteluosuudella on tällä hetkellä 50 km/h. Vaajakoskentietä ympäröivällä katuverkolla on aluenopeusrajoitus joko 30 km/h tai 40 km/h. Suunnittelualueella on kadunvarsipysäköinti kielletty. 1.5 Onnettomuudet Onnettomuustiedot on saatu Jyväskylän kaupungilta. Suunnittelualueella tapahtui 11 onnettomuutta vuosina 1999 2003. Onnettomuuksista kolme johti loukkaantumiseen. Kaikissa loukkaantumiseen johtaneissa toisena osapuolena oli jalankulkija. Onnettomuuksista 8 tapahtui liittymissä. Pahimmat liittymät olivat Kärpänkujan ja Majavakujan liittymät (3 onn.) sekä Halssilanrinne (2 onn.). 1.6 Johdot ja kaapelit Vaajakoskentiellä on Soneran, Kesnetin ja Jyväskylän energian kaapeleita. Soneran ja Kesnetin kaapelit sijaitsevat eteläpuoleisen jalkakäytävän kohdalla. Jyväskylän energian kaapelit ovat ilmajohtoja. Molemmin puolin katua kulkevat sekä valaistukseen liittyvät 1 kv kaapelit. Lisäksi kadun eteläpuolella kulkee 20 kv kaapeli. Kaukolämpöjohdot kulkevat Vaajakoskentien poikki Pulmusentien, Revonhännän ja Siilinkujan liittymien kohdilla. 1.7 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Vuonna 1999 on valmistunut Vaajakoskentien rauhoittaminen esisuunnitelma. Esisuunnitelmassa esitettiin keskisaarekkeita liittymiin sekä niihin istutettavaksi runkopuita. Lisäksi ehdotettiin pysäkit muutettavaksi osittain ajoratapysäkeiksi joiden kohdalla on keskisaarekkeet. Pysäkit toimisivat hidastepysäkkeinä. Suunnitelman mukaan nopeusrajoitus laskettaisiin 40 km/h ja ajorata kavennettaisiin 6.5 metriin. Ajoradan kavennuksen myötä ehdotettiin pohjoispuolen kevyen liikenteen väylän leventämistä ja eteläpuolen jalkakäytävän muuttamista yhdistetyksi kevyen liikenteen väyläksi. Kaupungin rauhoittamissuunnitelman valmistumisen jälkeen tekemän päätöksen mukaan ajorata voidaan kaventaa 6.5 metriin. Sen sijaan liikenteen pysäyttäviä ajoratapysäkkejä ei nähty Vaajakoskentielle sopivana ratkaisuna. 7Lähtökohdat
8 Suunnitelman tavoitteet 2 Suunnitelman tavoitteet Suunnitelman keskeisin tavoite oli Vaajakoskentien nopeuksien alentaminen ja läpiajavan liikenteen vähentäminen. Suunniteltavilla ratkaisuilla pyritään käytettyjen ajonopeuksien alentamiseen ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseen. Rauhoittamisella parannetaan samalla liikenneympäristön viihtyisyyttä. Kuva 3. Tavoitteena on kaikille viihtyisä ja turvallinen liikenneympäristö kulkea.
3 Liikennejärjestelyt 3.1 Suunnitteluperiaatteet Suunnittelun lähtökohtana on ollut liikenteen rauhoittaminen ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen. Samalla on haettu ratkaisuja, jotka myös parantavat liikenneympäristön viihtyisyyttä. Suunnittelussa noudatettiin seuraavia periaatteita: Alhaisempaa nopeusrajoitusta tukemaan kavennetaan ajorataa ja rakennetaan hidasteita. Vaajakoskentien ylittävien suojateiden turvallisuutta parannetaan keskisaarekkein. Kevyen liikenteen väylät suunnitellaan molemmin puolin katua. Erotetaan kevyt liikenne ajoneuvoliikenteestä joko viher- tai kivetyllä erotuskaistalla. Mitoitusnopeus on 40 km/h. Mitoitusajoneuvona on asuntokatujen osalta käytetty kuorma-autoa. Erikoiskuljetusreitti on huomioitu ajoradan leveydessä. 3.2 Katu ja liittymät Vaajakoskentien nopeusrajoitus ehdotetaan laskettavaksi 40:een km/h. Ajoradan leveydeksi on suunniteltu 7.0 m. Erikoiskuljetusten vaatima liikennetila on 7 x 7 metriä, minkä sisällä liikennemerkkien ym. muiden varusteiden tulee olla helposti poistettavia tai siirrettäviä. Suojatiesaarekkeiden kohdalla ajokaistan leveys on 4.0 m. Nykyisen katurakenteen hyödyntämistavoite puoltaa kadun korkeusaseman vähäistä nostamista koko suunnitteluosuudella. Asiasta päätetään katusuunnitelman yhteydessä. Vaajakoskentien pohjoispuolen liittymät järjestetään pyörätien tasoon korotettuina lukuun ottamatta Ilveskujan ja Halssilanrinteen liittymiä, jotka säilyvät nykyisen kaltaisina. Kadun eteläreunalla korotettuna liittymänä on suunniteltu Metsontien liittymä. Korotukset tehdään asfalttimassalla ja etureunoihin tehdään huomiomerkinnät merkintämassalla. Vaajakoskentien ylittävien suojateiden kohdille rakennetaan keskisaarekkeet. Saarekkeiden leveys on 2.5 m, mikä on minimi pyöräilijöitä ja lastenvaunuja ajatellen. Valaistus ehdotetaan uusittavaksi. Nykyiset valaisimet korvataan yksivartisilla metallipylväisillä valaisimilla. Valaisimet ehdotetaan sijoitettavaksi toisella puolella kevyen liikenteen väylän taakse ja toisella puolella ajoradan reunaan. Hidasteina on suunniteltu käytettäväksi tyynyhidastetta. Hidasteet on sijoitettu pysäkkien läheisyydessä oleviin liittymiin. Hidasteet sijaitsevat tulosuunnassa ennen liittymää tai Vaajakoskentien ylittäviä suojateitä. Tyynyhidasteiden kohdalla on joko suojatiesaareke tai kapea keskisaareke. Saarekkeilla estetään hidasteen kiertäminen vastaantulevien kaistaa hyväksikäyttäen. Tyynyhidasteet on suunniteltu Kärpänkujan, Lumikonkujan ja Ilveskujan liittymien yhteyteen. Lisäksi tyynyhidasteita esitetään myös Halssilanrinteen kohdalle, koska siinä on runsaasti Vaajakoskentien ylittävää koulumatkaliikennettä. 9Liikennejärjestelyt
Liikennejärjestelyt 3.3 Joukkoliikenne Pysäkkien määrä vastaa nykytilannetta. Ne sijaitsevat nykyisillä paikoilla kahta pysäkkiä lukuun ottamatta. Lumikonkujan kohdalla pohjoispuolen pysäkkiä on siirretty kaupungin suuntaan noin 20 m. Halssilanrinnettä vastapäätä sijainnut pysäkki on siirretty heti Lokintien jälkeen. Pysäkit on suunniteltu pysäkkilevennyksinä. Erityistä odotustilaa ei ole voitu varata johtuen katualueen kapeudesta. Yksi pysäkkikatos on sijoitettava tontille ja siitä on neuvoteltava tontin omistajan kanssa. Odotustilan kohdalla olevan reunakiven korkeus ei saa ylittää 12 cm:ä. 3.4 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen väylät on suunniteltu molemmin puolin Vaajakoskentietä Halssilanrinteeseen saakka. Sen jälkeen Vaajakosken suuntaan kevyen liikenteen väylä jatkuu vain pohjoisen puoleinen väylä. Kuva 4 a. Pyöreä sileäpintainen pollari Kevyen liikenteen väylien leveys on 3.0 m. Ne on erotettu ajoradasta joko viherkaistoin tai erotuskaistoin. Revonhännän kohdalla olevan alikulun Vaajakosken puoleiseen päähän sijoitetaan pollarit tms. estämään pyöräily alikulun porrassyöksyyn. Pollarit voidaan varustaa valaisimin, heijastimin tms. tehostemerkinnöin niiden havaittavuuden parantamiseksi. Ilveskujan liittymän vieressä olevan kaupan piha-alue erotetaan 1.5 metriä leveällä viherkaistalla kevyen liikenteen väylästä ja linja-autopysäkin odotustilasta. Viherkaistalla estetään ajoneuvoliikenne piha-alueelta suoraan kevyen liikenteen väylän ja pysäkin poikki Vaajakoskentielle. 3.5 Ympäristö Vaajakoskentien poikkileikkaus jäsennellään viherkaistoin. Viherkaistojen leveys vaihtelee 2.5 3.0 metrin väliltä. Viherkaistat nurmetetaan ja niille istutetaan runkopuita pehmentämään katuympäristöä. Suojateiden keskisaarekkeiden päät sekä erotuskaistat on suunniteltu kivettäviksi betonikivin. Kuva 4 b. Lohkottu suorakaide pollari Liittymissä viherkaistalle rakennetaan nurmikkoa suojaava alue liittymäkaarien kohdalla betonikivistä. Tällä estetään yliajotilanteissa sekä talvikunnossapidon yhteydessä tapahtuva nurmikon vahingoittuminen. Kuva 5. Vaajakoskentien tyyppipoikkileikkaus 10
4 Toimenpiteiden vaikutukset 4.1 Liikenteelliset vaikutukset Ajoradan kaventaminen Kavennettu ajorata tukee alempia nopeusrajoituksia. Kuljettajan on helpompi havainnoida käytettyä ajonopeutta. Alemmat ajonopeudet helpottavat myös risteäviltä kaduilta liittymistä. Liittymiseen tarvittava kahden ajoneuvon välimatka voi olla lyhyempi. Vaajakoskentien rauhoittamisella on pyritty myös läpiajavan ajoneuvoliikenteen vähentämiseen. Rauhoittamistoimenpiteiden vaikutuksesta osa autoilijoista siirtyy käyttämään moottoritietä Vaajakoskentien sijaan. Siirtymistä tuetaan viitoituksella ja ajorajoituksilla. Toimenpiteiden vaikutukset Suojatiesaarekkeet Kevyen liikenteen turvallisuutta lisäävät suojatiesaarekkeet. Saarekkeet jakavat ylitettävän kadun kahteen osaan, jolloin ei tarvitse huomioida kerralla kuin yksi tulosuunta. Saarekkeet hillitsevät osaltaan myös käytettyjä ajonopeuksia. Hidasteet Liittymiä ennen sijoitettavat tyynyhidasteet toimivat hyvin väylillä, joilla on linja-auto- ja muuta raskasta liikennettä. Tyynyhidasteen muodosta johtuen sen kohdalla käytetyt ajonopeudet ovat yhtä suuret niin raskaalla- kuin henkilöajoneuvoliikenteellä. Tällöin ei synny hankalaksi koettua heiluriliikettä. Ajonopeuksien on eri ennen jälkeen tutkimuksissa todettu laskevan ~20 km/h. Tyynyhidasteet eivät vaikuta kadun kuivatusjärjestelyihin. Talvella ohiajava raskas kalusto pitää hidasteiden reunaosat puhtaina. Tyynyhidasteiden käyttökokemuksista haastateltiin Helsingin kaupungin liikennesuunnittelija Eeva Sutelaa. Hänen mukaansa käyttökokemukset ovat olleet positiivisia. 4.2 Ympäristövaikutukset Kuva 6. Tyynyhidaste Puuistutukset jäsentävät kadun poikkileikkauksen eri kulkumuodoille ja tukevat visuaalisesti kavennettua ajorataa ja alempia nopeusrajoituksia. Laskeneet ajonopeudet vähentävät melua ja pakokaasupäästöjä, mikä lisää liikenneympäristön viihtyisyyttä. Viihtyisämpi ja turvallisempi liikenneympäristö parantaa kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. 11
Kustannukset 5 Kustannukset Kustannukset perustuvat seuraaviin materiaaleihin: Ajorata ja kevyen liikenteen väylä on asfaltoitu. Reunakivet ovat luonnonkivestä. Keskisaarekkeet ovat betonikivestä. Kevyen liikenteen väylän ja ajoradan välinen kapea erotuskaista on betonikivestä. Viherkaistat on nurmetettu (lk. II). Istutettavien puiden rungon halkaisija on n. 5 cm. Kasvualusta on kantava, kun viherkaistan leveys on alle 3.0 m. Valaisimet ovat teräspylväisiä ja yksivartisia. Kaapelit ovat maakaapeleita. Lisäksi ajoradan kustannuksiin on arvioitu kuivatukseen liittyviä muutoksia. Kustannukset eivät sisällä johto- ja kaapelisiirtoja eikä niihin liittyviä laitesiirtoja. Kustannukset eivät myöskään sisällä yleiskustannuksia. Katurakenteet 318 000 Kuivatus 35 000 Valaistus 76 000 Kasvillisuus 52 000 Varusteet 89 000 Johtosiirrot 20 000 Yleiskustannukset (15 %) 89 000 Yhteensä (ALV 0 %) 679 000 12
Toimivuustarkastelut 13
Liitteet 1.. Suunnitelmak elmakar artt tta 1/2, 1:1000 2. Suunnitelmak elmakar artt tta 2/2, 1:1000 3. Tyyppipoikkileikk yyppipoikkileikkaus, 1:100 14