LIIKELAITOS HAUKIPUTAAN VESI VUOSIKERTOMUS 2010
SISÄLLYS 1. KATSAUS 3 1.1.Yleistä 3 1.2 Laitoksen toiminta tiivistetysti 3 2. TUNNUSLUVUT 5 3. ORGANISAATIO 6 3.1 Luottamustoimielin 6 3.2 Toimihenkilöt 7 4. HENKILÖSTÖ 7 5. INVESTOINNIT 8 6. KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITO 10 6.1 Vesilaitos 10 6.2 Viemärilaitos 12 7. TALOUSVESI 14 8. JÄTEVEDEN LAATU 16 9. ASIAKASPALAUTE 16 10. TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 18 11. TULOSLASKELMA, KOKO LAITOS 21 12. TULOSLASKELMA, VESILAITOS 22 13. TULOSLASKELMA, VIEMÄRILAITOS 23 14. TASE 24 15. RAHOITUSLASKELMA 25 16. LIITETIEDOT 26 2
1. KATSAUS 1.1. Yleistä Kansainvälisen finanssikriisin synnyttämä taloudellinen lama näytti vuoden 2010 mittaan elpymisen merkkejä. Rakennustoiminnan elpymisen myötä vesihuoltolaitosten liittyjämäärät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportti valmistui kesäkuussa ja raportista annettiin runsaasti lausuntoja. Eniten puhuttaneita aiheita olivat hulevesien hallinta, vesihuollon erityistilanteisiin varautumisen suunnittelu, vesihuoltolaitosten talouden valvonta ja vesihuollon keskeytyksistä maksettava vakiohyvitys. Lakiehdotuksen käsittely eduskunnassa siirtyi vuodelle 2011. Vesilain kokonaisuudistus eteni eduskuntaan. Vesihuollon kannalta kiinnostavia aihepiiriä vesilaissa ovat mm. pohjavesien suojelun ja suojaamisen sekä vedenoton ensisijaisjärjestykseen ja purkuvesistöjen kalatalousvelvoitteisiin liittyvät kohdat. Vesienhoitosuunnitelmien pohjalta laaditut vesienhoidon toteutusohjelmat valmistuivat vuoden 2010 lopussa. Ohjelmissa on esitetty merkittäviä investointeja yhdyskuntien jätevedenpuhdistuksen tehostamiseen ja siirtoviemäreiden toteuttamiseen. Samaan aikaan kuitenkin valtion tukirahoitus siirtoviemärihankkeille pienentynyt, mikä ei tue em. ohjelmien toteutumista. Vesihuollon ohjauksessa ja valvonnassa tapahtui vuoden 2010 alussa suuri muutos kun alueellisten ympäristökeskusten sijasta alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) aloittivat toimintansa. Ympäristölupien käsittely siirtyi aluehallintovirastoille (AVI). Sääoloiltaan vuosi 2010 oli haastava. Runsasluminen ja kylmä talvi sekä kuumasta kesästä johtuvat myrskytuhot aiheuttivat ongelmia ja kustannuksia vesihuollolle. Häiriötilanteisiin varautumisen tärkeys tuli jälleen konkreettisesti esille. 1.2 Laitoksen toiminta tiivistetysti Vuosi 2010 oli Haukiputaan Veden viides toimintavuosi kunnallisena liikelaitoksena ja samalla se oli Haukiputaan kunnallisen vesihuoltolaitoksen 53. toimintavuosi. Laitoksen toiminta poikkesi edellisestä vuosista merkittävästi Saviaron vedenottamon saneerauksen aiheuttamien järjestelyjen vuoksi. Koska Saviaro oli poissa vedentuotannosta syyskuusta vuoden 2011 puolelle, hoidettiin Kellon alueen vedenjakelu Oulun vesijohtoverkoston kautta. 3
Kylmä ja runsasluminen talvi lisäsi vesijohtoverkoston putkirikkoja, viemäriverkoston ongelmia ja jäätymisiä lisäten verkoston kunnossapitomenoja merkittävästi. Runsaiden lumimäärien sulaminen, lämpimän kesän ukkoskuurot sekä muutoinkin sateinen vuosi aiheuttivat jätevesimäärien kasvua, kun pintavedet ja pohjavedet purkautuivat jätevesiviemäreihin vielä saneeraamattomien viemärikaivojen ja taloviemäreiden kautta. Johtokunta ja kunnanhallitus antoivat elokuussa lausunnon ja sitoumuksen osallistumisesta Haukipudas Oulu siirtoviemärin rakentamiskustannuksiin, mikäli valtion rahoitusosuus hankkeelle on vähintään 40 %. Siirtoviemärille haettiin marraskuussa EAKR -tukea hankenimellä Ranta 1 Rantapohjan vesialueiden virkistys- ja matkailukäytön edistäminen. Ii jätti vastaavan hakemuksen Ii- Haukipudas siirtoviemärille Ranta 2 -nimellä. Rahoitushakemusten käsittely siirtyi vuodelle 2011. Ii Haukipudas Oulu siirtoviemärin suunnittelun ehdollinen kilpailutus käynnistettiin joulukuussa. Kesäkuussa 2010 kunnanvaltuusto teki monikuntaliitospäätöksen. Syksyn aikana käynnistyi Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin vesihuoltolaitosten nykytilakartoitus. Yhdistymishallitus asetti tavoitteeksi, että Uuden Oulun vesihuoltolaitos aloittaa toiminnan vuoden 2012 alussa. Ulkoiset ja sisäiset erät sisältävässä tuloslaskelmassa liikevaihto oli 2 240 510,76 eli se oli 2,7 % korkeampi kuin edellisenä vuonna. Liikeylijäämä oli 35 705,14. Kunnalle maksettiin korvausta peruspääomasta 120 000 euroa. Koko laitoksen tilikauden alijäämä oli 53 851,89. Vesilaitoksen tulos oli alijäämäinen - 132 012,12 euroa ja viemärilaitoksen ylijäämäinen 78 160,23 euroa. Vesilaitoksen alijäämä johtui vedenhankinnan poikkeusjärjestelyistä, pakkasen ja roudan aiheuttamista putkirikoista, pitkään jatkuneista vesijohtovuodoista sekä ukkosten vaurioittamien automatiikka- ym. laitteiden korjauksista. Alijäämää pahensi vedenkulutuksen väheneminen, jolloin tuloja saatiin ennakoitua vähemmän. Vaikka viemäreiden kunnossapitokustannukset kasvoivat voimakkaasti ja puhdistukseen tullut vesimäärä kasvoi, viemärilaitoksen tulos jäi ylijäämäiseksi Ervastinrannan puhdistamon alentuneen kuutiohinnan ja toisaalta haja-asutusalueiden viemäröinnin myötä lisääntyneiden maksutulojen vuoksi. Pelkästään ulkoiset erät sisältävän tuloslaskelmassa liikevaihto oli 2 100 219,09, liikeylijäämä 270 717,05 ja tilikauden ylijäämä 285 585,45. 4
2. TUNNUSLUVUT TUNNUSLUVUT 2008 2009 2010 Pumpattu raakavesi ja ostovesi m³ 956 281 954 664 1 007 591 Laskutettu vesimäärä m³ 829 369 833 673 830 535 Keskimääräinen vedenkulutus m³/vrk 2 272 2 284 2 275 Ominaiskulutus (laskutetusta) l/asukas/vrk 124 123 121 Ominaiskulutus (pumpatusta) 143 140 146 Vesijohtoverkoston hukkavesiprosentti % 10 8,6 15 Käsittelyyn tullut jätevesimäärä m³ 790 055 810 977 908 054 Laskutettu jätevesimäärä m³ 702 677 708 295 718 669 Viemäriverkoston vuoto- ja hulevesiprosentti % 11,1 12,7 20,9 Vesimaksu (sis. alv) /m³ 1,00 1,05 1,11 Jätevesimaksu ( sis. alv ) /m³ 1,49 1,54 1,57 Perusmaksu OK-alo, vesi (sis. alv) /vuosi 27,00 27,00 27,22 Perusmaksu OK-talo, jätevesi (sis. alv) /vuosi 67,00 67,00 67,55 Asukasmäärä 31.12. henkeä 18 371 18 651 18 871 Vesijohtoon liittymisprosentti (asukkaista) % 99,9 99,9 99,9 Viemärijohtoon liittymisprosentti (asukkaista) % 86,9 88,2 89,6 Vesimittareita kpl 5 683 5 759 5 842 Uudet liitokset vesijohtoon kpl 46 76 83 Uudet liitoksert viemäriin kpl 291 108 202 Vesijohtoverkoston pituus m 3 392 111 340 983 342 608 Jätevesiviemäriverkoston pituus m 213 375 218 373 222 550 Jätevedenpumppaamot kpl 44 46 47 Vesijohtovuodot kpl 35 20 27 Muu ongelma vesijohtoverkostossa kpl 11 11 5 Viemäriverkosto tukkeumat kpl 70 49 82 Muu ongelma viemärissä kpl 15 5 41 Liikevaihto 2 048 817 2 180 622 2 240 510 Liiketoiminnan muut tuotot 18 069 17 253 6 951 Liiketoiminnan kulut *)1 259 544 *)1 284 735 1 473 200 Poistot 672 273 715 223 7 415 230 Liikeylijäämä 198 462 296 541 35 705 Korvaus peruspääomasta kunnalle 100 000 110 000 120 000 Tilikauden ylijäämä/alijäämä (-) 178 666 229 926-53 852 Omavaraisuusaste % 53,4 55 57 ROI (sijoitetun pääoman tuotto) % 2,5 2,9 0,6 Investoinnit yhteensä 1 370 385 1 447 778 1 441 175 Uusinvestoinnit 787 573 861 552 517 576 Saneerausinvestoinnit 582 812 586 226 923 599 Vesilaitoksen investoinnit yhteensä 385 792 459 671 1 051 145 Verkosto 316 858 255 582 314 175 Laitokset 28 861 204 089 736 970 Muut 40 073 0 Viemärilaitoksen investoinnit yhteensä 984 594 988 106 390 030 Verkosto 945 272 988 106 390 030 Laitokset 0 0 0 Muut 39 321 0 0 Vakinaisen henkilöstön määrä henkeä 6 6 7 *) ei huomioitu hyvityslaskuja vuosilta 2005 ja 2006 5
3. ORGANISAATIO 3.1 Luottamustoimielin Haukiputaan Veden toimielimenä toimii kunnanhallituksen alainen johtokunta, jonka jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään toimivat seuraavat henkilöt: Varsinaiset jäsenet Manninen Aarno, pj. Jorma Taivaloja, varapj. Kangas Tuula Kanniainen Sisko Vänttilä Jukka Henkilökohtaiset varajäsenet Kangas Mari Sipola Mauno Jukuri Terttu Oiva Sumén Jorma Leskelä Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja, vesihuoltojohtaja Riitta Lindström. Kuvassa johtokunta. Ylärivissä vas. Jukka Vänttilä, Sisko Kanniainen, Tuula Kangas ja alarivissä vas. Riitta Lindström (esittelijä), Jorma Taivaloja (varapuheenjohtaja), Aarno Manninen (puheenjohtaja.). Kertomusvuonna pidettiin 12 johtokunnan kokousta ja käsiteltäviä asioita oli yhteensä 61. Johtokunta ja laitoksen henkilöstö pitivät marraskuussa yhteisen strategiaseminaarin Halosenniemen Koljussa. 6
3.2 Toimihenkilöt Haukiputaan Veden viranhaltija /toimihenkilöorganisaatio oli kertomusvuonna seuraava: Liikelaitoksen johtaja: Verkostot Laskutus ja toimistotehtävät: Laitosten käyttö- ja kunnossapito: Lindström Riitta, vesihuoltojohtaja Jukka Sorvisto, verkostoinsinööri Takalo Taina, toimistosihteeri Halonen Erkki, puhdistamonhoitaja Jaskari Mauri, laitosmies Karjalainen Markku, laitosmies Vesa Jorma, vesilaitoksenhoitaja Haukiputaan Veden organisaatio Haukiputaan Vesi Vesihuoltojohtaja Riitta Lindström Toimistopalvelut Toimistosihteeri Taina Takalo Verkostot Verkostoinsinööri Jukka Sorvisto Laitokset Vesihuoltojohtaja Riitta Lindström palvelusopimus/ tekpa, urakat/ urakoitsijat, tekpa Talousvesi vesilaitoksenhoitaja laitosmies Jätevesi puhdistamonhoitaja laitosmies 4. HENKILÖSTÖ Laitoksen palveluksessa oli vuoden vaihteessa 7 henkilöä. verkostoinsinöörin virassa aloitti Jukka Sorvisto 26.4.2010. Uudessa Henkilöstön koulutuspäiviä oli yhteensä 41, josta käyttökoulutusta 35 päivää eli keskimäärin 5 pv/hlö. Käyttöhenkilökunnasta kaksi henkilöä 7
osallistuu vesihuoltoalan ammattitutkintoon tähtäävään oppisopimuskoulutukseen. Laitoksen koko henkilöstö tutustui marraskuussa Oulun Veden paineviemärin ja pumppaamon saneeraustyömaahan sekä Taskilan jätevedenpuhdistamoon. Laitoksen henkilöstö oli mahdollisuus osallistua kunnan henkilöstölle järjestettyyn TYHY-liikuntaan. 5. INVESTOINNIT Haukiputaan Veden nettoinvestoinnit olivat yhteensä 1408 623, mikä oli 16,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vaikka liittymismaksuja saatiin vilkastuneen rakennustoiminnan vuoksi selvästi enemmän kuin vuonna 2009, liittymismaksuilla katettiin vain 32,8 % nettoinvestointimenoista. Investoinnit jakaantuivat seuraavasti: Verkoston uudishankkeet 454 698 Verkoston saneeraus 216 955 Laitokset ym. 736 970 Merkittävimpiä verkoston uudishankkeita olivat Vahtolan ja Kellonlahden asemakaava-alueiden verkostotyöt, Pohjois-Kellon ja Tolppatörmän viemärit sekä linjaventtiilien lisääminen Kiviniemen alueelle. Uutta vesijohtoverkostoa valmistui 1 715 m ja viemäriä 4 177 m. Vesijohtoa saneerattiin Martinteillä, Martinniementiellä, Saviarossa ja Pihatiellä. Viemäriä saneerattiin Kellon keskustan ja Kiviniemen alueella sekä joenalitusviemäri Kirkkorannan ja Huvipolun välillä. Vesijohtoa saneerattiin yhtensä 664 m, viemäriä 2 839 m ja viemärikaivoja 73 kpl. Saneeraustyö teetettiin kunnan rakennustoimella ja urakoitsijoilla. Haja-asutusalueiden viemäröintiohjelman mukainen Tolppatörmän viemäri valmistui elokuussa ja Pohjois-Kellon viemäri joulukuussa. Myös Sarvangontielle valmistui viemäri. Kertomusvuonna laitos suunnittelutti myös vuoden 2011 viemäröintihankkeita Jussilaperä Metsvainion ja Suokkosen alueille. Haukiputaan Veden omistukseen viimeistään vuonna 2020 tulevaa, Jokimutkan viemäriosuuskunnan rakennuttamaa runkoviemäriä valmistui 2 vaiheessa yhteensä 2 892 m ja yksi linjapumppaamo. Saviaron vedenottamon saneeraustyö kilpailutettiin keväällä ja urakkasopimus tehtiin T&A Mämmelä Oy:n kanssa. Saneeraustyö käynnistyi heinäkuussa ja työ jatkui vuoden 2011 puolelle. Purkuvaiheen aikana rakennuksessa ja laitteissa havaittiin suuria ennalta-arvaamattomia korjaustarpeita. Mm. selkeytysaltaan lammellien ja vesikaton uusimiseen ei oltu varauduttu kustannusarviossa. Näin ollen hankkeen kustannukset 8
Metriä Metriä 16 000 14 000 12 000 tulevat ylittämään merkittävästi kustannusarvion, vaikka vesikaton uusiminen päätettiin tehdä omana urakkana vuoden 2011 puolella. Mietunperän paineenkorotusasema otettiin käyttöön helmikuun alussa. Onkamonselän vedenottamolla käynnistyi vuoden lopussa Cewicrahoitteinen kehityshanke laitoksen prosessien ja automatiikan tehostamiseksi. Hanke jatkuu vuoden 2011 puolella. Verkoston suuremmat uudisrakennushankkeet kilpailutettiin. Pienemmät verkoston investoinnit ostettiin sopimusperusteisesti kunnan teknisiltä palveluilta. Vesihuollon suunnittelu kilpailutettiin keväällä 2010. Puitesopimukset 2010-2012 tehtiin kolmen konsultin kanssa. Viemäriverkoston rakentaminen ja saneeraaminen vv. 2000-2010 10 000 8 000 6 000 4 000 uutta rakennettu putkea saneerattu betonikaivo muovikaivoksi, kpl 2 000 0 9 0 51 0 0 64 44 35 262 289 73 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vesijohtojen rakentaminen ja saneeraaminen vv. 2002-2010 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 saneerattu vesijohtoa yhteensä rakennettu uutta vesijohtoa yhteensä 9
6. KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITO 6.1 Vesilaitos Vesilaitoksen toiminta oli kertomusvuonna poikkeuksellista, sillä Saviaron vedenottamon saneerauksen vuoksi vettä johdettiin Kellon alueelle Oulun verkostosta n. 75 000 m³ (n. 700 m³/d). Jakelu onnistui suhteellisen hyvin, sillä vuoden 2009 koeluontoisen jakelun tulosten perusteella oli tehty tarpeelliset muutokset verkostossa ja mittakaivoilla. Huippukulutuksen aikaisia paineenvaihteluita ei kuitenkaan pystytty täysin välttämään. Laitoksen vesijohtoverkostoon liitettiin 83 uutta kiinteistöä. Liittymisprosentti vesijohtoon oli vuoden lopussa 99,9 %. Pohjavedenottamoista pumpattiin vettä 931 996 m³, mikä on 2,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kun otetaan huomioon, että Saviaron tuotanto oli keskeytyksissä syyskuun puolestavälistä vuoden loppuun, olisi pumpattavan veden määrän pitänyt laskea noin 9 %. Suureen pumppausmäärään on syynä jo kevätkesällä havaittu pitkäaikainen vesijohtovuoto, minkä paikallistettiin Martinniemessä vasta syksyllä. Myös verkostohuuhtelua jouduttiin tekemään normaalia enemmän Kellon alueella ennen jakelumuutosta. Onkamoselältä pumpattiin raakavettä 716 908 m³ ja Saviarosta 215 088 m³ Oulusta ostettiin vettä 75 595 m³. Laitoksen toimittaman veden laatu täytti koko vuoden kaikki talousveden laatuvaatimukset ja laatusuositukset muutamaa yksittäisen näytteen parametria lukuun ottamatta. Kiinteistöjen vesimittareita vaihdettiin 246 kpl. Verkostoon pumpattu pohjavesimäärä (972 471 m³) kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 6,2 %, mutta vedenkulutus laski noin 0,4 %. Verkoston hukkavesiprosentti oli 14,5 %, mikä on 5,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Ominaiskulutus laskettuna laskutetusta vedestä oli 121 l/as/vrk ja pumpatusta vedestä 146 l/as/vrk. Vesilaitoksen käyttökustannukset ilman poistoja olivat 0,84 /laskutettu kuutio ja 0,69 /pumpattu kuutio. Käyttökustannukset laskutettua kuutiota kohti ovat kasvaneet noin 27 % vuodesta 2009. Käyttökustannuksia nostivat vedenhankinta Oulusta, automatiikan ukkosvaurioiden ja vanhentuneen laitteiston korjaus sekä pakkastalven aiheuttamat useat putkirikot. Vesijohtoverkoston kunnossapito ostettiin kunnan teknisiltä palveluilta sopimusperusteisesti. Vesijohtoverkoston kunnossapidon kustannukset pumpattua ja ostettua vesikuutiota kohden olivat 0,18 /m³, mikä on 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Verkostokilometriä kohden kustannukset olivat 0,53 /km, mikä on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen verkostoon pumpattu vesimäärä oli 2 663 m³/d 10
Euroa/ vesikuutio Prosenttia verkostoon pumpatusta vedestä Vesikuutiota vuodessa 1200000 Vedenhankinnan ja myynnin kehitys vv. 2002-2010 1000000 800000 600000 400000 Pumpattu pohjavesi Vettä johdettu Oulun verkostosta Laskutettu talousvesi 200000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Verkoston hukkavesimäärän kehitys vv. 2002-2010 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 16,0 14,1 17,1 10,9 10,8 9,3 10,0 8,6 14,5 Hukkaveden määrä, verkosto 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Vesilaitoksen käyttökustannusten kehitys vv. 2002-2010 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Käyttökustannukset /lask.vesikuutio Käyttökustannukset/pumpattu vesikuutio 11
Vesijohtoverkostossa rekisteröitiin 32 häiriötä (vuoto, runkojohdon tai palopostin jäätyminen jne.), mikä on 1 enemmän kuin edellisenä vuonna. Runkovesijohdon putkirikosta aiheutui vesivahinko kiinteistön kellariin Holstinmäellä, mikä meni vastuuvakuutuksen piiriin. 6.2 Viemärilaitos Kylmän talven vuoksi viemäriverkoston kunnossapito vei resursseja huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Viemäritukosten ja jäätymisten määrä moninkertaistui. Leton jätevedenpuhdistamon prosessiongelmat jatkuivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla laitokselle tulevan jäteveden biologisen kuormituksen kasvaessa yli laitoksen mitoitusarvon. Toisella vuosipuoliskolla biologista kuormaa pysyttiin leikkaamaan teollisuuslaitoksen jätevesien esikäsittelyn parantuessa ja puhdistustuloksissa päästiin lupaehtoihin. Ervastinrannan keskuspuhdistamolle tulevan jäteveden mittauksessa todettiin edelleen virheellisyyttä, joten koko vuoden virtaamat jaettiin osakkaiden kesken konsultin esittämillä prosenteilla. Mittausvirheen selvittämiseksi käynnistettiin keväällä 2010 VVY:n kehittämisrahaston osin rahoittama virtausmittausselvitys, johon osallistuu Oulun seudulta 10 siirtoviemärin piirissä olevaa vesihuoltolaitosta. Projekti valmistuu keväällä 2011. Haukiputaan Vesi toimii hankkeen hallinnoijana. Vesi- ja viemärijohtoverkoston kunnossapitopalvelut ostettiin palvelusopimuksella kunnan teknisiltä palveluilta. Jätevedenpumppaamoiden kunnossapito (47 kpl) hoidettiin laitoksen oman henkilöstön toimesta. Viemäriverkkoon liittyi 202 uutta kiinteistöä, joista oli haja-asutusalueilta 111 kiinteistöä. Viemäriin liittymisaste oli vuoden vaihteessa 89,6 %. Lumisen talven ja sateisen kesän vuoksi puhdistamoille tuleva jätevesimäärä kasvoi edellisestä vuodesta 12 %. Laskutettu jätevesimäärä kasvoi 1,5 %. Vuoto- ja hulevesiä oli 20,9 %, mikä on huomattavasti kahta edellistä vuotta korkeampi. Vertailua vaikeuttaa kuitenkin siirtoviemärin jätevesimittauksissa viime vuosina olleet häiriöt ja sen vuoksi tehdyt vesimäärien jaon arvioinnit. Pintavesiä on kuitenkin päässyt viemäriverkostoon huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna etenkin Ervastinrannan puhdistamon viemäröintipiirissä, koska virtaamat ovat kasvaneet. Ovatko ylimääräiset vedet tulleet runkoviemäreiden vai taloviemäreiden kautta ja minkä kunnan alueelta, sitä ei pystytä sanomaan. Vuodelle 2015 asetettu vuoto- ja hulevesimäärän supistaminen 20 % näyttää kuitenkin toteutuvan näiden lukujen perusteella. Viemärilaitoksen käyttökustannukset ilman poistoja olivat 1,08 (+20 %) laskutettua ja 0,86 (+ 9 %) puhdistettua jätevesikuutiota kohden. 12
Euroa/ jätevesikuutio Prosenttia laskutetusta jätevesimäärästä Kuutiota jätevettä Keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli 2 488 m³/d (2009: 2 223 m³/d), josta Leton puhdistamolla käsiteltiin 814 m³/d (2009: 772 m³/d) ja Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy:n puhdistamolla 1 673 m³/d (2009: 1 449 m³/d). Leton puhdistamon käyttömenot olivat 0,34 /m³. Ervastinrannan keskuspuhdistamon perimä käsittelyhinta oli 0,37 /m³, mikä on laskenut huomattavasti edellisestä vuodesta koneiden ja laitteiden poistoajan päätyttyä. Kertomusvuonna otettiin käyttöön yksi uusi jätevedenpumppaamo Tolppatörmällä. 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0 Jätevesimäärien kehitys vv. 2002-2010 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Käsitelty jätevesimäärä Laskutettu jätevesimäärä 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Viemäriverkoston hule- ja vuotovesiprosentin kehitys vv. 2002-2010 31,4 22,0 37,0 28,4 14,1 21,8 11,1 12,7 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 20,9 Hule- ja vuotovesi% 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Viemärilaitoksen käyttökustannusten kehtitys vv. 2002-2010 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Käyttökustannukset/lask.jätev.kuutio Käyttökustannukset/käsitelty jätevesikuutio 13
Viemäriverkossa rekisteröitiin 123 häiriötä (tukos, jäätyminen, muu häiriö). Edelliseen vuoteen verrattuna määrä on kasvanut 79:lla. 7. TALOUSVESI Talousveden laatua tutkitaan säännöllisesti talousvesiasetuksen 461/2000 mukaisesti. Valvontaviranomaisen edellyttämän valvontatutkimusohjelman mukaisia näytteitä otetaan kerran kuukaudessa (jatkuva valvonta) viidessä verkoston pisteestä. Jaksottaisen valvonnan näytteet otetaan kerran vuodessa ja eräiden parametrien osalta kerran viidessä vuodessa. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettu viimeksi 1.11.2007. Laitoksen toimittaman veden laatu täytti koko vuoden kaikki talousveden laatuvaatimukset. Raudan määrä ja pesäkkeiden määrä ylittyivät yhteensä kolmessa verkostonäytteessä laatusuosituksen. Yhteenvetotaulukot laboratoriotuloksista ovat ohessa. Kuukausikohtaiset laboratoriotulokset ovat luettavissa jatkuvasti Haukiputaan Veden nettisivuilta. Lisäksi laitos ottaa näytteet laitoksilta lähtevästä vedestä käyttövalvontana kerran kuukaudessa. Laitos seuraa myös raakaveden laatua ottamalla säännöllisesti näytteet raakavesikaivoista. Pohjavesialueiden tarkkailu tehdään ympäristökeskuksen (nykyisen ELYkeskuksen) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaan. Pohjavesialueilla seurataan pohjavesipinnan korkeutta, raakaveden laatua, pintaveden laatua ja korkeutta. Savaironkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on hyväksytty vuonna 2006. Onkamoselkä - Hietakangas pohjavesialueen suojelusuunnitelma on valmistunut vuonna 2002. Jatkuva valvonta, vuosi 2010, määritys kerran kuussa MÄÄRITYKSET MAKSIMI MINIMI KESKIARVO TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS E.coli, 0 0 0 0 (v) [pmy/100ml Koliformiset bakteerit [pmy/100ml] 0 0 0 0 (v) Heterotrofinen pesäkeluku, +22 C 400 0 33 Ei epätavallisia muutoksia (s) [pmy/ml] ph 8,2 7,1 7,8 6,5 9,5 (s) Sähkönjohtavuus 24 5,8 12,2 alle 250 (s) [ms/m] Väri < 5 < 5 < 5 Ei epätavallisia [mg Pt/l] Sameus [FTU] muutoksia (s) 1,1 0,2 0,4 Käyttäjien hyväksyttävissä Ei epätavallisia muutoksia (s) 14
NH 4 -N, 0,023 < 0,008 0,01 0,5 (s) ammoniumtyppi [mg/l] Fe, rauta 0,32 0,019 0,055 0,2 (s) [mg/l] Mn, mangaani 0,010 0,003 0,004 0,05 (s) [mg/l] Haju hajuton hajuton hajuton Ei epätavallisia muutoksia (s) Maku mauton mauton mauton Ei epätavallisia muutoksia (s) Ulkonäkö väritön väritön väritön Ei epätavallisia muutoksia (s) Jaksottainen valvonta 2010, määritys kerran vuodessa Näytteet otettu: 3.8.2010 MÄÄRITYKSET TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS Enterokokit 0 0 (v) Permanganaattiluku 4,2 20 (s) NO 3, [mg/l] 0,46 50 (v) NO 2 -N, [mg/l] 0,005 0,15 (v) Kokonaiskovuus,[mmol/l] 0,3 ei virallisesti määritelty Cl, [mg/l] 2,1 250 (s) F, [mg/l] 0,2 1,5 (v) SO 4, [mg/l] 18 250 (s) Al, [mg/l] 0,005 0,2 (s) Cd, [mg/l] < 0,001 0,005 (v) Cr, [mg/l] < 0,003 0,05 (v) Cu, [mg/l] < 0,004 2 (v) Hg, [mg/l] < 0,001 0,001 (v) Na, [mg/l] 9,9 200 (s) Ni, [mg/l] < 0,003 0,020 (v) Pb [mg/l] < 0,004 0,01 (v) As [mg/l] < 0,001 0,01 (v) Jaksottainen valvonta, määritys kerran 5 vuodessa Näytteet otettu: 22.8. ja 18.12.2006 MÄÄRITYKSET TALOUSVESIASETUS (V) = LAATUVAATIMUS (S) = LAATUSUOSITUS Polysykliset aromaattiset < 0,1 0,10 (v) hiilivedyt, [µg/l] Bentso(a)pyreeni, [µg/l] < 0,01 0,01 (v) Antimoni, As, [µg/l] < 5 5,0 (v) Bentseeni, [µg/l] < 1 1,0 (v) Boori, B, [µg/l] < 0,5 1,0 (v) Syanidit, [µg/l] < 10 50 (v) 1,2 -dikloorietaani, [µg/l] < 1 3,0 (v) 15
Seleeni, Se, [µg/l] < 1 10 (v) Tetrakloori- ja trikloorieteeni < 2 10 (v) yhteensä, [µg/l] Kloorifenolit, [µg/l] < 1 10 (v) 8. JÄTEVEDEN LAATU Leton jätevedenpuhdistamo ympäristölupa on vuodelta 2007 ((Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 15.5.2007). Purkuvesistöön laskettavan jäteveden laatu on määritelty seuraavasti: BOD 7ATU enintään 20 mg/l O 2, puhdistusteho 90 % Fosfori enintään 0,7 mg/l, puhdistusteho vähintään 90 % COD cr enintään 125 mg/l, poistoteho vähintään 75 % Kiintoaine enintään 35 mg/l, poistoteho vähintään 90 % Puhdistusvaatimukset on saavutettava puolivuosikeskiarvoina. Jätevedet on lisäksi desinfioitava uimakaudella terveystarkastajan määräyksellä. Lupaehtojen mukaan Leton puhdistamolla suoritetaan velvoitetarkkailua kuusi kertaa vuodessa. Biologisen hapenkulutuksen (BOD) osalta puhdistamon teho oli hyvä toisella vuosipuoliskolla, ensimmäisellä vuosipuoliskolla lupaehtoon ei päästy pitoisuuden osalta. Fosforin lupaehto ylittyi niukasti ensimmäisellä vuosipuoliskolla pitoisuuden osalta. BOD:n ja fosforin prosentuaalinen toistoteho oli lupaehtojen mukaista. Kemiallinen hapenkulutus (COD) ja kiintoaineen poisteho olivat koko vuoden lupaehtojen mukaisia. Puolivuotiskeskiarvot on esitetty oheisessa taulukossa. 1/2 2/2 koko vuosi BOD 7 mg/l 27 15 21 poistoteho,% 92 97 95 Fosfori mg/l 0,73 0,56 0,65 poistoteho,% 94 96 95 COD cr mg/l 111 87 104 poistoteho,% 84 89 87 Kiintoaine mg/l 14 10 17 poistoteho,% 95 97 96 9. ASIAKASPALAUTE Asiakaspalautteen rekisteröinti tapahtuu pääosin kirjallisten yhteydenottojen kautta. Laitoksella ei ole resursseja kerätä suullisten palautteiden määrää ja laatua rekistereihin toimistolle tullutta palautetta lukuun ottamatta. Asiakkailla on mahdollisuus antaa kirjallista palautetta laskutusohjelmaan liittyvän KulutusWebin tai nettisivujen palautelinkin kautta ja lähettämällä sähköpostia laitoksen sähköpostiosoitteeseen. Suurin osa palautteesta 16
tulee kuitenkin puhelimitse päivystäjille ja muulle laitoksen henkilöstölle. Vedenjakelunkatkosten yhteydessä puhelutulva on suurimmillaan. Tällöin ei kuitenkaan ole kyse varsinaisesta palautteesta, vaan tilannetiedon saannista ja antamisesta. Kertomusvuonna tehtiin asiakastyytyväisyystutkimus. Ohessa on tietoa tämän ja edellisten tutkimusten tuloksista taulukkomuodossa. Veden hinnoittelu Vesilaitoksen tiedotustoiminta Viemäreiden hajuttomuus Vesilaitoksen suhtautuminen tiedusteluihin Vesilaitoksen toiminnan uskottavuus Viemäreiden toimivuus Vesilaitoksen asiakaspalvelu Veden laskutuskäytäntö Vesikatkosten pituus Vesikatkosten lukumäärä Veden toimitusvarmuus 2010/6 2009/6 2006/6 2002/12 2000/12 Veden hinta Veden paine Veden maku Veden jakelun katkottomuus Veden haju Veden väri 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 17
10. TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Johtokunnan vuodelle 2010 määrittämät tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Asiakas ja kuntalainen Strategiset päämäärät Hyvänlaatuisen talousveden saanti varmistettu kaikissa oloissa Kriittiset menestystekijät Talousveden laadun tarkkailu Mittarit ja tavoitetasot Laatuvaatimukset toteutuvat 100 % Laatusuositukset toteutuvat >95 % Toteutuminen Talousveden laatuvaatimukset toteutuneet alkuvuoden aikana 100 %. Laatusuositukset toteutuneet 95 %. Tiedotus- ja asiakaspalvelutoiminnot ovat oikea-aikaisia ja joustavia Häiriötilanteiden hoitaminen Vedenjakelun keskeytyksistä tiedottaminen Laskutuskäytännöt Luotettava mittaus Toiminta-ohjeet päivitetään vähintään kerran vuodessa Kriisitilanneharjoitus vähintään kerran vuodessa Etukäteen tiedossa olevien keskeytysten tiedottaminen paranee oleellisesti Vähintään 15 % asiakkaista käyttää e-laskua. Säännöllinen mittarinvaihto ja tarkastus on organisoitu joustavasti ja asiakaslähtöisesti Kriisitilanneharjoitus järjestetty helmikuussa yhdessä terveydenhuolto- ja suojeluviranomaisten kanssa. Varautumissuunnitelma ja toimintaohjeet päivitetty kesäkuussa. Kriisiviestintäsuunnitelma tehty. Asian tärkeyttä on painotettu työpaikkakokouksissa ja yhteistyötahojen palavereissa. Puutteita on vielä esiintynyt. Asiakkaille on informoitu Tilitorissa e- laskun eduista. Alkuvuoden pankkiyhteysvaikeuksien jälkeen järjestelmä toimii nyt kaikkien pankkien osalta. Asiakkaista 3,3 % oli vuodenvaihteessa ottanut käyttöön e- laskun. Kokeilu vesimittarien vaihdosta omalla henkilöstöllä erityisjärjestelyin tehty. Päätökset pysyvistä järjestelyistä tekemättä. Mittareita vaihdettu 298 kpl Vetovoimaisuus ja elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit ja tavoitetasot Toteutuminen Hyvä julkisuuskuva Näkyvyyden lisääminen Oma logo käytössä Monikuntaliitospäätök-sen vuoksi asiaa ei ole viety eteenpäin. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat positiivisia Viemäröinnin laajentaminen haja-alueille Uusia kiinteistöjä viemärin piiriin haja-alueilta vähintään 110 kpl Kuluvana vuonna uusia hajaasutusalueiden viemäriin liittymissopimuksia tehty 111 kpl. Hankintojen elinkaari Tavara- ja palveluhankinnoissa otetaan huomioon elinkaariajattelu Toimittu hankintaohjeen mukaisesti ja otettu huomioon käyttökustannukset energiakustannuksineen taloudellisen käyttöajan osalta. 18
Henkilöstö ja johtaminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Henkilöstöresurssit optimaaliset Verkosto-osaaminen Mittarit ja tavoitetasot Verkostoinsinöörin rekrytointi tehty Toteutuminen Verkostoinsinööri ottanut viran vastaan 26.4.2010 Sijaisuuksien hoito Sijaisuudet voidaan hoitaa 90 %:sti oman organisaation voimin Sijaisuudet voidaan hoitaa 90 % oman organisaation voimin sen jälkeen kun verkostoinsinöörin virka on täytetty. Henkilöstö on osaavaa ja motivaatiotaso korkea Perehdyttämisen onnistuminen Uuden henkilön perehdyttäminen on tehty suunnitelmallisesti Perehdyttäminen tehty perehdyttämissuunnitelman mukaan. Käyttökoulutus Tehtävien määrän, laadun ja palkkauksen tasapaino Koulutus on konkreettista Vähintään 2 pv / henkilö Työtyytyväisyys vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2009. Konkreettista toimintaan liittyvää käyttö- tai turvallisuuskoulutusta hankittu 5 pv /henkilö. Kehittämiskeskusteluissa on todettu motivaatiotason olevan edelleen korkealla tasolla. Rakenteet ja palveluprosessit Strategiset päämäärät Käyttöomaisuus on hyvässä kunnossa Kriittiset menestystekijät Vanhojen vesijohtojen saneeraus Mittarit ja tavoitetasot Vanhat valurautaputket saneerattu 95 %:sti Toteutuminen Valurautaputkea saneeraamatta 360 m Martinniemessä. Ko. johto-osa uusitaan v. 2011. Viemärisaneeraus Betoniviemärit ja kaivot saneerattu 95 %:sti Betoniviemäriputket on kaikki saneerattu, saneeraamattomia betonikaivoja on vielä 44 kpl. Vesijohtoverkoston hallittavuus ja siirtokapasiteetti riittävä Käyttötehtävien ja verkostojen tiedonhallinta on sähköistä Palveluprosessit ovat asiakaslähtöisiä Linjaventtiilien määrä ja laatu Siirtokapasiteetin kehittyminen Sähköisten rekisterien käyttöönotto Ennakoiva toimintakulttuuri Linjaventtiilien uusimis- ja saneeraussuunnitelma valmis Verkostomallinnus tehty vähintään kuntakeskuksen osalta Käyttöpäiväkirjat sähköisiksi Varallaolojärjestelmän seuranta sähköiseksi Keskeiset palvelutehtävät on ohjeistettu Kiviniemen alueen linjaventtiilien uusimissuunnitelma valmis. ja uusimistyöstä toteutettu noin 95 % Mallinnustyön kilpailutus siirtynyt vuoden 2011 puolelle resurssipulan vuoksi. Työ on kesken. Monikuntaliitoksen vuoksi laajoja uudistuksia ei kannata tässä vaiheessa tehdä. Työ kesken. 19
Talous Strategiset päämäärät Talouden ja investointien hallinta on suunnitelmallista Kriittiset menestystekijät Tuleviin suurinvestointeihin varautuminen Mittarit ja tavoitetasot Pitkän aikavälin investointiohjelman rahoitusvaihtoehtojen selvitys on laadittu Toteutuminen Pitkän aikavälin investointiohjelmaluonnos laadittu. Toiminta on energiatehokasta Sähkönkulutus Viemäriverkoston vuoto- ja hulevesimäärä Vesijohtoverkoston hukkaveden määrä Sähkönkulutus/ tuotettu vesikuutio laskee Sähkönkulutus/ puhdistettu jätevesikuutio laskee Vuoto- ja hulevesimäärä alle 20 % Hukkaveden määrä alle 10 % Sähkönkulutus on laskenut 0,01 /m³ edellisestä vuodesta. Sähkönkulutuslaskelmat jätevesikuutiota kohden eivät ole luotettavia tasauslaskutuksen ajoituksen vuoksi. Kevään ja kesän aikana hulevesiä on päässyt viemäriin todennäköisesti kaivonkansien ja taloviemäreiden kautta. Hule- ja vuotovesiprosentti 20,9 %. Pakkastalvi on aiheuttanut putkirikkoja ja juoksutustarpeita. Kesän ja syksyn aikana oli pitkään jatkunut vuoto. Verkoston hukkavesimäärä oli 14,5 %. 20
11. TULOSLASKELMA, KOKO LAITOS 2010 2009 2008 Perusmaksut, vesi 171306,77 168 819,29 165 786,92 Perusmaksut, jätevesi 289 654,98 281 279,87 265 658,10 Vesimaksut 744 837,98 714 299,28 676 862,59 Jätevesimaksut 927 734,27 901 065,71 842 931,20 Sakokaivolietteen käsittelymaksu 11 553,70 11 525,75 14 126,68 Tilaustyöt 95424,20 103 632,35 83 451,87 Liikevaihto 2 240 510,76 2 180 622,25 2 048 817,36 Valmistus omaan käyttöön 3 000,52 3 330,36 2 535,36 Liiketoiminnan muut tuotot 6 950,56 17 252,84 15 533,68 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 242 473,11 184 144,30 179 833,50 Palvelut Palvelujen ostot 840 182,77 657 543,47 660 286,35 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 278 363,27 233 105,62 222 735,67 Henkilöstösivukulut 88 832,29 87 326,90 94 787,56 SUMU-poistot 741 529,86 715 222,78 672 272,50 Liiketoiminnan muut kulut 23 376,40 27 321,80 42 018,65 Liikeylijäämä 35 705,14 296 540,58 198 461,64 Korkotuotot 32 474,43 49 158,28 55 995,44 Muut rahoitustuotot 0,00 8,37 24 868,81 Korkokulut Muille maksetut korkokulut -15,00-157,48-634,33 Korvaus peruspääomasta -120 000,00-110 000,00-100 000,00 Muut rahoituskulut -2 016,46-5 624,16-25,24 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä -53 851,89 229 925,58 178 666,32 21
12. TULOSLASKELMA, VESILAITOS 2010 2009 2008 Perusmaksut, vesi 171 306,77 168 819,29 165 786,92 Vesimaksut 744 837,98 714 299,28 676 862,59 Tilaustyöt 38 566,87 37 093,78 36 708,04 Liikevaihto 954 711,62 920 212,35 879 357,55 Valmistus omaan käyttöön 3 000,52 3 330,36 2 535,36 Liiketoiminnan muut tuotot 6 946,11 8 615,22 10 824,12 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -171 539,17-104 761,91-103 938,01 Palvelut Palvelujen ostot -332 682,46-279 518,39-242 688,69 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -132 299,90-106 375,78-98 624,02 Henkilöstösivukulut -41 728,88-43 185,40-42 835,45 SUMU-poistot - 359 029,55-356 476,16-338 390,07 Liiketoiminnan muut kulut -16 843,08-16 976,38-12 682,95 Liikeylijäämä - 89 464,77 24 863,91 53 557,85 Korkotuotot 18 468,53 24 579,14 40 432,13 Muut rahoitustuotot 4,18 9 897,66 Korkokulut Muille maksetut korkokulut -7,50-78,74-317,17 Korvaus peruspääomasta - 60 000,00-55 000,00-50 000,00 Muut rahoituskulut -1 008,38-8,08-12,62 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä -132 012,12-5 639,59 46 155,39 22
13. TULOSLASKELMA, VIEMÄRILAITOS 2010 2009 2008 Perusmaksut, jätevesi 289 654,98 281 279,87 265 658,10 Jätevesimaksut 927 343,27 901 065,71 842 931,20 Sakokaivolietteen käsittelymaksu 11 553,70 11 525,75 14 126,68 Tilaustyöt 57 247,19 66 538,58 46 743,83 Liikevaihto 1 285 799,14 1 260 409,91 1 169 459,81 Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 4,45 8 637,63 4 709,57 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -70 933,94-79 382,39-74 826,45 Palvelut Palvelujen ostot -507 500,31-378 025,09-421 216,68 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -146 063,38-126 729,85-124 111,65 Henkilöstösivukulut -47 103,42-44 141,50-51 952,12 SUMU-poistot -382 499,32-358 746,63-333 882,44 Liiketoiminnan muut kulut - 6 533,32-10 345,42-29 335,70 Liikeylijäämä 125 169,92 271 676,67 138 844,35 Korkotuotot 14 005,90 24 579,14 40 432,12 Muut rahoitustuotot 0,00 4,19 9 897,66 Korkokulut -7,51-78,74-317,17 Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta -60 000,00-55 000,00-50 000,00-1008,08-5 616,08-12,62 Muut rahoituskulut Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 78 160,23 235 565,17 132 510,93 23
14. TASE Haukiputaan Vesi VASTAAVAA 2010 2009 2008 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 30 025,88 42 839,38 30 460,56 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 9 122 434,53 9 206 545,03 8 872 488,63 Koneet ja kalusto 45 545,70 64 988,49 67 001,07 Keskeneräiset 974 775,29 171 313,94 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 10 152 781,40 9 485 686,74 8 993 106,57 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 796 758,69 665 873,17 603 403,75 Muut saamiset 21 709,98 1 549 056,32 1 469 593,11 Siirtosaamiset 32 552,00 82 804,84 Saamiset yhteensä 851 020,67 2 297 734,33 2 072 996,86 Rahat ja pankkisaamiset 162 027,45 126 391,65 173 573,93 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 013 048,12 2 424 125,98 2 246 570,79 VASTAAVAA YHTEENSÄ 11 165 829,52 11 909 812,82 11 239 677,36 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 3 814 402,07 3 814 402,07 3 814 402,07 Edellisten tilikausien ylijäämä 2 634 983,74 2 405 058,16 2 008 392,11 Tilikauden alijäämä/ylijäämä -53 851,89 229 925,58 78 666,32 6 395 533,92 6 449 385,81 6 219 460,23 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12 135,26 14 561,22 16 995,55 Muut velat 5 672 472,72 5 210 078,93 4 866 785,81 5 684 558,99 5 224 640,15 4 883 781,36 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutus laitoksilta 2 425,96 2 425,96 2 425,96 Ostovelat 347 909,32 109 706,43 81 521,08 Muut velat (sis.yhdystili) - 1 312 635,19 77 881,46 52 488,73 Siirtovelat 48 036,52 45 773,01-914 263,39 235 786,86 136 435,77 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 11 165 829,52 11 909 812,82 11 239 677,36 24
15. RAHOITUSLASKELMA Haukiputaan Vesi Rahoituslaskelma 2010 2009 2008 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus 687 676,97 1 890 296,72 850 938,82 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit - 1 441 175,42-1 447 777,57-1 370 385,25 Käyttöomaisuustulot 32 552,00 231 044,52 218 970,61 Investoinnit yhteensä - 1408 623,42-1 216 733,05-1 151 414,64 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta - 720 946,45-271 584,69-300 475,82 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 740,11 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 2 425,96-4 868,66-19 103,81 Lyhytaikaisten lainojen muutos -9 740,11 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos 1 446 713,66-449 474,94-173 115,17 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten -687 705,45 885 288,42 567 224,22 velkojen muutokset Rahoitustoiminnan nettokassavirta 756 582,25 430 944,82 375 005,24 Kassavarojen muutos 35 635,80-94 364,56 74 529,42 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. 162 027,45 252 783,30 173 573,93 Kassavarat 1.1. 126 391,65 347 147,86 99 044,51 Kassavarojen muutos 35 635,80-94 364,56 74 529,42 25
16. LIITETIEDOT 1. Tuloslaskelman liitetiedot 1.1 Toimintatuotot Liikevaihto 2 240 510,76 Valmistus omaan käyttöön 3 000,52 Leton jätevedenpuhdistamon käyttämä vesi Liiketoiminnan muut tuotot 6 950,56 Vesitornin vuokratuotot Vesitornin vuokralaisten sähkömaksut 1.2 Toimintakulujen vähennys Siirtoviemärin mittausselvitysprojektin kulut vuoden 2010 osalta. 7 079,42 Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kehittämisrahaston tukema hanke, johon osallistuvat Oulun seudun vesihuoltolaitokset. Haukiputaan Vesi toimii hankkeen hallinnoijana. Taloudellinen loppuselvitys tehdään keväällä 2011. 1.3 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty alla olevaa poistosuunnitelmaa. Poistosuunnitelma: Aineettomat hyödykkeet Pitkävaikutteiset sijoitukset tasapoisto 15 v Aineelliset hyödykkeet Johtoverkostot ja laitteet: Verkostot menojäännöspoisto 7 % Muut kiinteät rakenteet ja laitteet: Vesilaitoksen kiinteät laitteet menojäännöspoisto 15 % Viemärilaitoksen kiinteät laitteet menojäännöspoisto 15 % Laitosrakennukset tasapoisto 25 v Muut koneet ja kalusto: ATK ja automaatio tasapoisto 3 v Koneet ja autot tasapoisto 5 v 2. Taseen liitetiedot 2.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 26
Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisille menojäännös- tai tasapoistolla sekä rahoitusosuuksilla. Poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 2.2 Taseen vastaavaa Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset Saviaron vedenottamon saneeraus on merkitty keskeneräiseen vesijohtoverkostoon. Hankeen valmistuttua keväällä 2011, kohde siirtyy poistettaviin rakennuksiin sekä koneisiin ja laitteisiin. 2010 2009 2008 Muut pitkävaikutteiset menot Sammutusvesisäiliö Hankintameno 1.1. 18 000,00 19 500,00 21 000,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 1 500,00 1 500,00 1 500,00 Hankintameno 31.12. 16 500,00 18 000,00 19 500,00 Keskeneräiset Jokimutkan runkoviemäri Hankintameno 1.1. 87 675,29 23 156,31 17 300,49 Lisäykset tilikaudella 41 080,96 64 518,98 5 855,82 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12. 128 756,25 87 675,29 23 156,31 Vesijohtoverkosto Hankintameno 1.1. 34 142,28 0,00 Lisäykset tilikaudella 704 048,89 34 311,34 Vähennykset tilikaudella 0,00 169,06 Hankintameno 31.12. 738 191,26 34 142,28 Viemäriverkosto Hankintameno 1.1. 49 496,28 0,00 Lisäykset tilikaudella 38 331,50 49 665,34 Vähennykset tilikaudella 0,00 169,06 Hankintameno 31.12. 87 827,78 49 496,28 Rakennukset Vesitorni Hankintameno 1.1. 9 205,32 9 672,00 10 138,44 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 466,68 466,68 466,44 Hankintameno 31.12. 8 738,64 9 205,32 9 672,00 Onkamonselän vedenottamo Hankintameno 1.1. 112 010,66 78 713,30 69 605,93 Lisäykset tilikaudella 0,00 40 509,79 14 519,89 Vähennykset tilikaudella 7 562,16 7 212,43 5 412,52 Hankintameno 31.12. 104 448,50 112 010,66 78 713,30 27
Saviaron vedenottamo Hankintameno 1.1. 166 355,35 154 181,84 145 493,46 Lisäykset tilikaudella 0,00 21 818,88 17 235,68 Vähennykset tilikaudella 8 785,06 9 645,37 8 547,30 Hankintameno 31.12. 157 570,29 166 355,35 154 181,84 Leton jätevedenottamo Hankintameno 1.1. 61 344,44 64 968,68 68 534,24 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 3 624,24 3 624,24 3 565,56 Hankintameno 31.12. 57 720,20 61 344,44 64 968,68 Kiinteät rakenteet ja laitteet Vesijohtoverkosto Hankintameno 1.1. 3 457 461,40 3 576 665,90 3 562 878,20 Lisäykset tilikaudella 292 414,60 131 379,12 268 552,44 Vähennykset tilikaudella 244 539,64 250 583,62 254 764,74 Hankintameno 31.12. 3 505 336,36 3 457 461,40 3 576 665,90 Viemäriverkosto Hankintameno 1.1. 4 684 091,90 4 418 292,18 3 995 983,36 Lisäykset tilikaudella 294 600,49 575 134,64 716 614,55 Vähennykset tilikaudella 362 149,14 309 334,92 294 305,73 Hankintameno 31.12. 4 616 543,25 4 684 091,90 4 418 292,18 Vesilaitoksen kiinteät laitteet Hankintameno 1.1. 527 617,87 393 050,49 413 364,33 Lisäykset tilikaudella 37 320,63 206 468,86 44 087,29 Vähennykset tilikaudella 81 615,53 71 901,48 64 401,13 Hankintameno 31.12. 483 322,97 527 617,87 393 050,49 Viemärilaitoksen kiinteät laitteet Hankintameno 1.1. 188 458,09 176 863,24 188 410,02 Lisäykset tilikaudella 30578,35 38 053,11 17 630,08 Vähennykset tilikaudella 30282,12 26 458,26 29 176,86 Hankintameno 31.12. 188754,32 188 458,09 176 863,24 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 64 988,49 67 001,07 18 389,24 Lisäykset tilikaudella 0,00 20 710,00 57 634,59 Vähennykset tilikaudella 19 442,79 22 722,58 9 022,76 Hankintameno 31.12. 45 545,70 64 988,49 67 001,07 ATK Hankintameno 1.1. 24 839,38 10 960,5600 2 533,72 Lisäykset tilikaudella 2 800,00 26 364,5800 9 536,30 Vähennykset tilikaudella 14 113,50 12 485,7600 1 109,46 Hankintameno 31.12. 13 525,88 24 839,38 10 960,56 28
Saamiset Myyntisaamiset Marras-joulukuun käyttö- ja perusmaksujen laskutus 530 490,15 Laskuttamattomat liittymismaksut v. 2010 55 578,20 Vanhemmat myyntisaamiset 210 690,34 Muut velat - 1 318 673,30 Yhdystili (kunta/laitos) Siirtosaamiset Siirtosaamiset 32 552,00 Rahat ja pankkisaamiset Shekkitilit Osuuspankki 574075 240162 162 027,45 2.3 Taseen vastattavaa Oma pääoma Vieras pääoma Peruspääoma 3 814 402,07 Edellisten tilikausien ylijäämät 2 634 983,74 Sisältää vanhoja siirtokelpoisia liittymismaksuja 1 775 810,03 Tilikauden alijäämä - 53 851,89 Pitkäaikaiset velat Lainat kotimaisilta talletuspankeilta OP - Pohjola 12 135,26 Lyhytaikaiset velat Muu velat Siirto- ja palautuskelpoiset liittymismaksut 5 672 423,72 Lainat kotimaisilta talletuspankeilta OP - Pohjola 2 425,96 Ostovelat Muut velat Siirtovelat Toimintaan liittyvät ostovelat 347 909,32 Arvonlisävero 0,00 Ennakonpidätysvelka 5 555,07 Sosiaaliturvamaksuvelka 483,04 Lomapalkkojen jaksotus 43 597,71 29
Muut vakuutusmaksut 0,00 KuEl-maksut 4 438,81 Muut siirtovelat 48 036,52 3. Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut virkasuhteiset 3 työsuhteiset 4 Yhteensä 7 Palkat 274 860,77 Kokouspalkkiot 3 502,50 Henkilöstösivukulut Palkkaperusteiset eläkekulut 43 130,82 Eläkemenoperusteiset eläkekulut 24 497,60 Muut sotut ja jaksotukset 21 203,87 Henkilöstökorvaukset 0,00 Yhteensä 367 195,56 4. Selvitys SUMU- poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Poistot Investoinnit 2006 587 867 800 623 2007 608 955 1 111 019 2008 672 273 1 145 890 2009 715 222 1 207 803 2010 741 528 1 408 623 2011 785 000 1 365 000 2012 801 000 1 250 000 Keskimäärin suunnitelman mukaiset poistot vv. 2007-2012, euroa 701 692 Keskimäärin investointien omahankintameno, euroa 1 184 137 Poikkeama, euroa - 482 445 Poikkeama % - 41 % Suunnitelmapoistojen kirjanpidollisessa käsittelyssä on noudatettu kunnanvaltuuston 21.10.1996 83 hyväksymää poistosuunnitelmaa. 30
TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Haukiputaalla 2. päivänä maaliskuuta 2011 Aarno Manninen Jorma Taivaloja Tuula Kangas Jukka Vänttilä Sisko Kanniainen Riitta Lindström 31