ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?



Samankaltaiset tiedostot
Lasten fyysinen aktiivisuus

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

Ulkona liikkumista houkuttelevien ja estävien ympäristötekijöiden yhteydet kävelymodifikaatioihin kotona-asuvilla iäkkäillä ihmisillä

Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus

LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Liikkuva opiskelu -ohjelma

Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän Marko Kantomaa, FT

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

suhteessa suosituksiin?

Liikunnan merkitys lasten hyvinvoinnille

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Sosiaali- ja terveystoimen VIRVE henkilöiden yhteystiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Liikkuva koulu hanke. välituloksia

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi

Hyöty ir( (eteellisestä ar(kkelista. Tutkimus(edon soveltaminen webinaariluentosarja Marko Kantomaa, FT

TULOSLIITE JULKAISUUN

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Liikkuva koulu hyvinvoinnin tukena. Antti Blom, Liikkuva koulu ohjelma, OKM

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Liikunta, havaintojen kehittyminen ja oppiminen. Anna-Liisa Kyhälä Helsingin yliopisto

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

OPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN. Anita Ahlstrand ja Mari Jaakkola, Veromäen koulu

Liikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Motorisen oppimisen vaikeus eli kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) Mikä se on ja tunnistammeko sen?

VARHAISVUOSIEN LIIKUNTAKASVATUS TUTKIMUKSEN VALOSSA

Liikkumalla hyvintointia

(b) Vedonlyöntikertoimet syytetyn ihonvärin eri luokissa

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisen tukena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste

Jouni Pyöräilyn terveysvaikutukset - hyödyt ja riskit

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Luonnontieteellinen koulut.ala 22,7 mies ,8 nainen ,6. Luonnontieteellinen koulut.ala 28,8 mies ,9 nainen ,3

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositus vanhempainiltamateriaali

Liikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

Motoristen taitojen oppimisen ja opettamisen symposiumi. Jyväskylä

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Oulun Liikkuvat koulut. Susanna Hellsten Kai Lotvonen

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Se on kaikkee muuta se elämä

Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

National Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Transkriptio:

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi, osallistu, Suomen CP-liitto ry, Helsinki LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Tausta Lapsuuden motoriset taidot ja liikunnalliset leikit voivat olla tärkeitä tekijöitä myöhemmän liikunnallisen aktiivisuuden kannalta. Aiheesta on kuitenkin vähän tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko lapsuuden motoriset taidot ja liikunnalliset leikit yhteydessä liikunnalliseen aktiivisuuteen ja kestävyyskuntoon nuoruudessa.

Tutkimusaineisto ja -menetelmät Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 syntymä (N = 9479) 7 8 v (N = 9357) 15 16 v (N = 9215) Vanhempien kyselylomake Lasten karkea- ja hienomotoriset taidot, liikunnalliset leikit, BMI, SEA N = 8416 (90%) Nuorten kyselylomake Liikunnallinen aktiivisuus, kestävyyskunto, BMI N = 7344 (80%) Tämän tutkimuksen otos N = 5767

Motoriset taidot ja liikunnalliset leikit lapsuudessa Karkeamotoriset taidot: o Törmäileekö tai kaatuileeko lapsenne usein? o Onnistuuko pallon kiinniotto palloleikissä? o Osaako lapsenne ajaa kaksipyöräisellä pyörällä? luistella? Hienomotoriset taidot: o Onko lapsenne kynänkäyttö mielestänne kömpelöä? o Osaako lapsenne sitoa kengännauhat? käyttää saksia? Liikunnalliset leikit: o Leikkiikö lapsenne mielellään liikunnallisia leikkejä?

Liikunnallinen aktiivisuus ja kestävyyskunto nuoruudessa Liikunnallinen aktiivisuus o o o Itseraportoitu kevyt ja ripeä liikunta kouluajan ulkopuolella sekä koulumatkaliikunta MET-tunnit/vko jaettuina kvintiileihin Luokittelu: Aktiivinen (40%) Kohtuullisen aktiivinen (40%) Inaktiivinen (20%) Kestävyyskunto o o o Submaksimaalinen polkupyöräergometritesti Hapenottokyky (VO 2peak ) jaettuna kvintiileihin Luokittelu: Hyvä (40%) Keskinkertainen (40%) Heikko (20%)

Tilastolliset analyysit Ristiintaulukointi ja multinomiaalinen logistinen regressioanalyysi (OR, 95% LV) Vasteet: vähäinen liikunta ja heikko kestävyyskunto 16- vuotiaana Selittävät muuttujat: karkea- ja hienomotoriset taidot sekä liikunnalliset leikit 8-vuotiaana Sekoittavat tekijät: BMI ja vanhempien sosioekonominen asema

Motoriset taidot ja liikunnalliset leikit lapsuudessa Karkeamotorisia ongelmia Pojat Tytöt N % N % Kyllä 162 5.9 84 2.8 Ei 2561 94.1 2960 97.2 Hienomotorisia ongelmia Kyllä 391 14.4 52 1.7 Ei 2332 85.6 2992 98.3 Leikkii mielellään liikunnallisia leikkejä Kyllä 2295 84.3 2483 81.6 Ei 427 15.7 561 18.4

Liikunnallinen aktiivisuus ja kestävyyskunto nuoruudessa Liikunnallinen aktiivisuus Pojat Tytöt N % N % Aktiivinen 1146 42.1 1261 41.4 Kohtuullisen aktiivinen 1068 39.2 1162 38.2 Inaktiivinen (vähiten liikkuva 20%) 509 18.7 621 20.4 Kestävyyskunto Hyvä 855 39.7 884 40.0 Keskinkertainen 869 40.4 886 40.1 Heikko (heikoin 20%) 428 19.9 448 19.9

Motoriset taidot ja liikunnalliset leikit lapsuudessa vähäisen liikunnan ennustajina nuoruudessa Pojat Inaktiivinen vs. aktiivinen OR (95 % LV) Tytöt Inaktiivinen vs. aktiivinen OR (95 % LV) Karkeamotorisia ongelmia Kyllä vs. ei 2.16 (1.33 3.49) 1.82 (0.91 3.62) Hienomotorisia ongelmia Kyllä vs. ei 1.88 (1.35 2.60) 1.86 (0.84 4.14) Leikkii mielellään liikunnallisia leikkejä Ei vs. kyllä 3.31 (2.42 4.53) 1.79 (1.36 2.36)

Motoriset taidot ja liikunnalliset leikit lapsuudessa heikon kestävyyskunnon ennustajina nuoruudessa Karkeamotorisia ongelmia Pojat Heikko kunto vs. Hyvä kunto OR (95 % LV) Tytöt Heikko kunto vs. hyvä kunto OR (95 % LV) Kyllä vs. ei 1.59 (0.90 2.79) 1.47 (0.63 3.43) Hienomotorisia ongelmia Kyllä vs. ei 1.07 (0.73 1.58) 0.65 (0.20 2.09) Leikkii mielellään liikunnallisia leikkejä Ei vs. kyllä 1.87 (1.27 2.74) 1.52 (1.09 2.11)

Motoriset taidot ja liikunnalliset leikit yhdessä vähäisen liikunnan ja heikon kestävyyskunnon ennustajina pojat tytöt Karkeamotorisia ongelmia Karkeamotorisia ongelmia OR 4.59 OR 6.05 OR 4.94 Hienomotorisia ongelmia OR 6.54 Ei osallistu liikunnallisiin leikkeihin Hienomotorisia ongelmia Ei osallistu liikunnallisiin leikkeihin

Johtopäätökset Se, että lapsi ei mielellään leiki liikunnallisia leikkejä, ennustaa vähäistä liikuntaa ja heikkoa kestävyyskuntoa nuoruudessa. Motoriset ongelmat ja se, että lapsi ei leiki liikunnallisia leikkejä, ovat yhdessä vielä suurempi riski nuoruusiän vähäiselle liikunnalle. Lapsuuden liikunnallisten leikkien ja motoristen taitojen arviointi voisi olla yksi tapa tunnistaa myöhemmän liikkumattomuuden kannalta riskiryhmään kuuluvia lapsia.

Tutkimusryhmä Marko Kantomaa, 1,2 Jarno Purtsi, 2 Anja Taanila, 3,4 Jouko Remes, 5 Helena Viholainen, 6 Pauli Rintala, 7 Timo Ahonen, 8 Tuija Tammelin 1 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä 2 Suomen CP-liitto ry, Helsinki 3 Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto 4 Yleislääketieteen yksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala 5 Työterveyslaitos, Oulu 6 Kasvatustieteiden tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 7 Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto 8 Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

RAY:n rahoittama Liiku, opi, osallistu Suomen CP-liiton toteuttama Tutkimus- ja kehittämisprojekti 5-vuotinen (2007-2011) Moniammatillinen yhteistyöprojekti Toteutetaan Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien alueella Toimipaikat: Jyväskylä ja Tampere http://www.cpliitto.fi/tutkimustoiminta/liiku_opi_osallistu/julkaisut_ja_esitykset