Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset



Samankaltaiset tiedostot
EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

Energiaa ja ilmastostrategiaa

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Bioenergian tukimekanismit

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Odotukset ja mahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

Päästökaupasta Kiotoperiodilla luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Uusiutuvan energian kilpailuun perustuva tukijärjestelmä

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Metsäbioenergia energiantuotannossa

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Bioenergia ry

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Energiatuki Kati Veijonen

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Energian tuotanto ja käyttö

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Transkriptio:

UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset

UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Uusiutuvan kustannukset ovat korkeampia kuin fossiilisen Uusiutuvan energian käytön lisääminen vaatii sen kilpailukyvyn parantamista Energiakustannukset nousevat vääjäämättä, millä on vaikutuksia kansantalouteen Kustannustehokkuuden kannalta kaikki uusiutuvan energian muodot tulevat periaatteessa kyseeseen Ohjauskeinot tuottavat uusiutuvan energian kilpailukykyä parantavan hintasignaalin Päästökauppa ohjaa jo nyt oikeaan suuntaan Tariffit, tuet yms. Puuttuvat suoraan kilpailukykyyn Ohjauskeinot voivat myös sisältää käyttövelvoitteen Bio-pa, sähkö (syöttötariffi ja sertifikaatit) Uusiutuvaan energiaan perustuvan sähkön tuotannossa käytössä sekä syöttötariffeja että sertifikaattijärjestelmiä Biopolttoaineiden osalta sekoitevelvoitteet yleisin

SYÖTTÖTARIFFIT Syöttötariffijärjestelmässä pyritään lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa takaamalla tuottajalle preemio sähkön markkinahinnan yli, jolla katetaan korkeampi tuotantokustannus Kustannuksen maksaa yleensä sähkön loppukäyttäjä(t) Järjestelmässä myös ostovelvoite, jolla taataan uusiutuvan energian käyttö Uusiutuvan energian osuudelle ei yleensä kattoa Tariffit räätälöitävissä: Kiinteä hinta tai kiinteä preemio sähkön markkinahintaan nähden Tariffi voi perustua arvioituun ympäristöhyötyyn Tariffi voi vaihdella tuettavan teknologian perusteella (uusi/vanha teknologia) Paikalliset olosuhteet voidaan ottaa huomioon Ajoittuminen voi olla syy porrastukseen (huippu/perus) Tariffin voimassaoloaika ja sen aikaprofiili voivat vaihdella Uusien/vanhojen laitosten kohtelussa eroja Tariffin maksaja voi vaihdella Käytössä: Saksa, Espanja, Tanska Sovellettu useisiin energianlähteisiin, mutta tuuli ylivoimaisesti merkittävin

SERTIFIKAATIT Sertifikaattijärjestelmässä asetetaan uusiutuvan energian tuotannolle määrätavoite Energian käyttäjille asetetaan vastaava käyttövelvoite Uusiutuvan energian tuottajat kilpailevat vaaditun tuotannon toteuttamisesta Sertifikaatin hinta muodostaa kustannuseron kattamiseksi tarvittavan preemion Tuotantotekniikalle ei aseteta vaatimuksia, vaan kustannustehokkuus määrää sen, mitkä tuottajat saavat sertifikaattituloja Järjestelmään voi liittyä myös hintakattoja ja erilaisia veronpalautusjärjestelmiä (UK) Käytössä: UK, Ruotsi, Tanska Sovellettu useisiin energianlähteisiin, tuuli ja vesivoima merkittävimmät

SYÖTTÖTARIFFIT VS. SERTIFIKAATIT Sertifikaattijärjestelmän väitetään usein olevan kustannustehokkaampi, koska se kannustaa kilpailuun tuottajien välillä Vertailu Saksan (syöttötariffi) ja UK:n (sertifikaatti) välillä viittaa siihen, että lyhyellä aikavälillä tuottajien kilpailu onkin ollut merkittävämpää Toisaalta Saksassa kilpailu rakentamisvaiheessa paljon UK:ta kovempaa Syöttötariffijärjestelmän väitetään kannustavan sertifikaatteja tehokkaammin uuden teknologian kehittämiseen, koska se takaa kehittäjien voitot Saksassa ja Espanjassa hyvin kalliitkin teknologiat ovat olleet tuen piirissä, kun taas UK:ssa käytetty kypsää teknologiaa (tuuli) Kustannustehokkuudesta ei takeita Kehittämisargumentti riippuu tariffin aikaprofiilista Syöttötariffijärjestelmässä tuottajan riskit voivat olla merkittävästi alhaisempia Syöttötariffijärjestelmä on ollut selvästi vaikuttavampi uusiutuvan energian käytön lisäämisessä Saksan ja Espanjan volyymit kasvaneet yli 10-kertaisesti Kustannustehokkuuden kustannuksella(?) UK:n yksikköhinnat ovat kehittyneet Saksaa suotuisammin Osa erosta voi selittyä sillä, että Saksassa rakennettu jo epäsuotuisampia kohteita

SYÖTTÖTARIFFIT VS. SERTIFIKAATIT Saksan ja UK:n toteutuksissa tuottajan riskit poikkeavat merkittävästi toisistaan Saksan syöttötariffijärjestelmässä verkkooperaattoreiden on ostettava kaikki tarjottu sähkö UK:n sertifikaattijärjestelmässä tuottajat kantavat osan verkkoriskistä (penalty jos tuotanto jää alle/ylittää tarjotun) Sertifikaattijärjestelmään sisältyy sekä sähkön markkinahintaan että sertifikaatin hintaan liittyvä riski Syöttötariffi takaa nykyään Saksassa tuottajan saaman hinnan Yhteensopivuus EU:n laajuisille markkinoille Syöttötariffi suosii kotimaista tuotantoa (ei välttämättä ongelma?), laajentaminen muihin maihin voi olla vaikeaa Sertifikaattijärjestelmässä tuotanto voi toteutua kustannustehokkaasti missä vain, markkinoista on jo kokemustakin

MUITA OHJAUSKEINOJA Investointituet Valittujen teknologioiden tukeminen Voidaan soveltaa syöttötariffijärjestelmän yhteydessäkin Kustannustehokkuus? Verotuet Verovapaudet Suorat tuet Kohdentaminen helppoa Kustannustehokkuus? MUITA NÄKÖKULMIA Verkkoriskit Perusvoimaan soveltuva uusiutuva energia ei periaatteessa poikkea muusta tuotannosta Kaiken tuotannon liityntä kantaverkkoon vaatii omat investointinsa Tuulivoimanverkkoriskin hallinta voi kuitenkin olla haastavaa (Saksa) Laajamittainen tuotanto vaatii varakapasiteettia tai mahdollisuutta tasata vaihteluja tuonnilla (Tanska)

UUSIUTUVA ENERGIA JA SUOMEN KANSANTALOUS Puun ja tuulen lisäpotentiaali merkittävintä: Metsähake 22 TWh (12 Mk-m 3 ) Vesivoima ~1 TWh Tuulivoimapotentiaali 6-9 TWh Puu- ja peltopohjainen biopolttoaine Palmuöljy Lisäkäyttö vaatii sekoitevelvoitteita, mahdollisesti verotukea/veronpalautuksia puun käytölle (esim. pelletit) ja syöttötariffeja/sertifikaatteja puulle/biokaasulle/tuulivoimalle Hintojen nousu leikkaa ostovoimaa ja vaikuttaa kilpailukykyyn Verotukien rahoitus aiheuttaa verojärjestelmäkustannuksia Esimerkkilaskelma 7% lisäystavoite primäärienergiasta laskettuna

UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT JA KANSANTALOUS Changes in GDP with respect to baseline 0-0.1 Change in per cent of baseline -0.2-0.3-0.4-0.5 Kyoto Kyoto+RES7 Kyoto+Feed-In -0.6-0.7 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kyoto -0.18-0.25-0.31-0.36-0.4-0.41-0.41-0.4-0.39-0.38-0.37-0.36-0.35-0.34-0.34-0.33-0.33-0.34 Kyoto+RES7-0.18-0.25-0.31-0.36-0.4-0.56-0.57-0.58-0.57-0.57-0.56-0.55-0.55-0.53-0.51-0.5-0.49-0.5 Kyoto+Feed-In -0.18-0.25-0.31-0.36-0.4-0.51-0.52-0.52-0.51-0.5-0.49-0.48-0.47-0.46-0.45-0.44-0.44-0.45

UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT JA KANSANTALOUS Changes in consumption with respect to baseline 0-0.2 Change in per cent of baseline -0.4-0.6-0.8-1 Kyoto Kyoto+RES7 Kyoto+Feed-In -1.2-1.4 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Kyoto -0.48-0.63-0.7-0.78-0.83-0.84-0.83-0.81-0.79-0.77-0.75-0.73-0.71-0.69-0.67-0.65-0.64-0.65 Kyoto+RES7-0.48-0.63-0.7-0.78-0.83-1.15-1.18-1.18-1.16-1.14-1.11-1.08-1.05-1.02-1 -0.97-0.95-0.95 Kyoto+Feed-In -0.48-0.63-0.7-0.78-0.83-1.07-1.1-1.1-1.08-1.06-1.04-1.01-0.99-0.96-0.93-0.91-0.9-0.91

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Uusiutuvan energian osuuden lisäämisellä on vaikutuksia kansantalouteen Kustannustehokkaiden ohjauskeinojen valinnalla voidaan vaikuttaa kansantaloudellisiin kustannuksiin Kustannustehokkuus puoltaa markkinapohjaisia ohjauskeinoja ja liittymiä EU:n laajuisiin järjestelmiin Tukia ja syöttötariffijärjestelmiä on helpompi suunnata erityyppisille teknologioille

Tanskan tuulivoimateollisuuden liikevaihto vuonna 2006 32,6 mrd DKK Lisäksi ulkomailla noin 18 mrd DKK (v 2006) Maailmanmarkkinaosuus noin 40% Työllisti Tanskassa noin 21600 henkeä v 2006